Vaihtoehto EU:lle 3/2006

V A I H T O E H T OEU

:LLE3/2006

-sivu 3 -sivut 4-5 -sivu 6 -sivu 8

TO

IVO

KO

IVIS

TO

Yllä olevan tunnuksen alla kymmenistä kansalaisliikkeistä koostuva Hel-sinki 2006-verkosto järjesti 8.-10.9. samaan aikaan ASEM-kokouksenkanssa rinnakkais- ja osin vastatapahtumia tärkeistä Eurooppaa ja kokomaailmaa koskettavista kysymyksistä. Monet kansalaisjärjestöjen semi-naarit ja keskustelutilaisuudet käsittelivät suuria yhteiskunnallisia jaglobaaleja ongelmia, jotka puuttuivat tyystin EU-eliitin järjestämän ASEM-tapahtuman asialistalta.

Vaihtoehto EU:lle-liike järjesti oman mielenkiintoisen kaksipäiväisenEuroopan tulevaisuuskonferenssinsa, johon osallistui edustajia eri maidenEU-kriittisistä kansalaisjärjestöistä. Tapahtumassa käsiteltiin muun mu-

assa EU:n militarisointia, kuolleen perustuslain henkiin herättämistä jademokratian puutetta EU:ssa. Myös elämästä EU:n ulkopuolella keskustel-tiin norjalaisen ja sveitsiläisen puheenvuoron pohjalta.

Valtamedian suhtautumista kymmenien kansalaisjärjestöjen järjestä-miin tapahtumiin ei voi kuin ihmetellä, niin perusteellisesti niistä onvaiettu. Samoin kuin noin 3000 osallistujaa koonneesta rauhanomaisestamielenosoituksesta. Se sijaan poliisioperaation luonteen saaneesta parin-kolmenkymmenen anarkistin torsoksi jääneestä pikku tapahtumasta onjaksettu jauhaa viikko tolkulla.

Toisenlainen Eurooppaon mahdollinen

Tutkittu juttu:HallitusvalehteliEU-jäsenyyttäajaessaan

VEU järjestiEuroopantulevaisuus-konferenssin

HimangallavastustetaanEU:ta edelleen

Minne katosipohjoismainensolidaarisuus?

2 Vaihtoehto EU:lle 3/2006

PÄÄKIRJOITUS

TOIVO KOIVISTOSuomessa järjestettiin syyskuunalkupäivinä kymmeniä kansalais-järjestöjen seminaareja, konfe-rensseja, mielenosoituksia, kan-salaistoreja ja muita tapahtumia.Valtiollinen taho järjesti Asem-huippukokouksen, jota mainos-tettiin suurimmaksi valtionpää-miesten tapaamiseksi, mitä Suo-messa on koskaan järjestetty.

Miten on mahdollista, ettämaamme tiedotusvälineet pystyi-vät täysin vaikenemaan esim. 9.9.Helsinki 2006 –verkoston järjes-tämästä suuresta tapahtumastaHelsingissä Rautatientorilla. Suur-mielenosoituksen teemana oli Toisenlainen Eurooppa on mah-dollinen, siinä vaadittiin oikeutta työelämään, oikeutta julki-siin palveluihin, oikeutta turvapaikanhakijoille ja siirtolaisil-le, oikeutta luonnolle ja ihmisille ja oikeutta ja rauhaa – eisotilasliitoille ja sodille. Tapahtuma keräsi yli 3000 ihmistäjärjestötorille, marssille ja iltatapahtumaan. Tapahtuman jär-jestäjinä olivat kymmenet kansalaisjärjestöt ja liikkeet.

Torstaina 7.9. aloitti IPPNW – Lääkärit ydinsotaa vastaanjärjestö yhteistyössä IPB:n International Peace Bureaun kanssakansainvälisen kolmipäiväisen konferenssin. IPB myönsi SeanMacBride-rauhanpalkinnon kansainväliselle Mayors for Peace–verkostolle. Tähän mennessä Mayors for Peace –verkostoonon liittynyt yli 1400 kaupunkia ympäri maailman. Verkostovaatii ydinaseiden täydellistä hävittämistä maailmasta vuo-teen 2020 mennessä. Tästäkään ei ole valtamedia kertonutmitään.

Runsaan viikon aikana järjestettiin mm. seuraavia tapah-tumia: Dialogi puolueista ja globaalista demokratisoinnista,Yhteyden luominen yli rajojen (kokemuksia rasismin ylittämi-sestä), Building constitutions democratically, LäpinäkyvyysEU.ssa, Reilut pelisäännöt globalisaatioon, Islam, peace anddemocracy, The global and the located, Aasia ja Eurooppakohtaavat ASEM –huippukokouksessa, Uusliberalismia jasotaa vastaan, Köyhdytetty uraani – 4,5 miljardin vuodentautiriski jne. jne.

Yhtenä tärkeänä tapahtumana oli vielä VEU:n oma kaksi-päiväinen kansainvälinen 10. Euroopan tulevaisuuskonfe-renssi, josta lisää toisaalla tässä lehdessä. TEAM piti myöslaajennetun hallituksen kokouksensa Helsingissä. TEAM:inseuraava vuosikokous pidetään Sveitsissä.

Paljon positiivisia asioita käsiteltiin näissä tapahtumissa jakeskusteltiin laajalti, ihmiset tapasivat toisiaan, vaihtoivatmielipiteitä rauhanomaisissa merkeissä. Siitä huolimatta, taiehkä juuri siksi toimittajat eivät ole kertoneet näistä asioista.Onko toimittajien helpompi aina ottaa esille negatiiviset asiat,kuten mellakan uhka, muutama heitetty kaljapullo ja ollapiittaamatta, mitä kansalaiset todella haluavat? Suomessatarvitaan keskustelevaa, tutkivaa journalismia, eikä tätä kaik-kea tasapäistävää sensuurinnälkäistä julistusta.

Lauantai-iltana 9.9 ”melkein” paikalla Kiasman nurkallaolleena, ohi kävellessäni, en voinut muuta kuin ihmetelle sitämallia minkä suomalainen poliisi oli ottanut vuosia sittenGöteborgin ja Kööpenhaminan tapahtumista. Poliisi piirittisuuren määrän ihmisiä, mielenosoittajia ja enimmäkseensivusta seuranneita, ei kommunikoinut selvästi ja pidättiumpimähkään heistä suuren määrän.

Olisihan se ollut peräti noloa, jos poliisi ei olisi saanutyhtään henkilöä pidätetyksi, kun se kerran oli värvännytHelsinkiin suuren määrän maakuntien poliisivoimaa.

Toivottavasi tällä poliisioperaatiolla ei ollut tarkoitus kar-kottaa kansalaisia, nuoria ja aktiiveja pois ja torjua jokaisenkansalaisen oikeutta vapaaseen mielipiteen ilmaisuun.

Lea Launokari

Miksi valtamedia vaikenee?

Eurooppa on tärkeiden valin-tojen edessä. Suurin osa kan-salaisista toivoo vaihtoehtojatyöttömyyden, pätkätöiden, toi-meentuloturvan puutteiden jamonien julkisten palvelujenheikentymisen leimaamallearjelle. Euroopalta odotetaanvaihtoehtoja sotien ja ilmasto-muutoksen uhkille.

Muutoksen toiveista kerto-vat Euroopan unionille esite-tyn perustuslain hylkääminenRanskan ja Hollannin kansan-äänestyksissä, ammattiyhdis-tysliikkeen ja kansalaisjärjes-töjen mielenosoitukset sekäuusliberalistista politiikkaatoteuttaneiden hallitusten vaa-litappiot monissa maissa.

Euroopan unionin johtajatpyrkivät kuitenkin jatkamaankuin mitään tarvetta uudel-leenarvioihin ei olisi. Valitetta-vasti näin näyttää toimivanmyös Suomen hallitus Euroo-pan unionin puheenjohtajana.

Helsinki 2006 -verkosto ve-toaa toisenlaisen Euroopanpuolesta:– Haluamme oikeutta työelä-mään. Joukkoirtisanomisten,

työttömyyden ja pätkätöidenturvattomuudesta on päästä-vä eroon. Jokaiselle on turvat-tava oikeus mielekkääseen työ-hön, riittävä toimeentuloturvaja oikeus osallistua työelämääkoskevaan päätöksentekoon.– Haluamme oikeutta julkisiinpalveluihin. Ne ovat perusoi-keus, jota ei pidä alistaa kaup-patavaraksi. Koulutusta, ter-veydenhuoltoa ja muita julki-sia palveluja ei saa alistaa EU:npalveludirektiiville eikä Maail-man kauppajärjestön vapaa-kauppasopimuksille.– Haluamme oikeutta turva-paikanhakijoille ja siirtolaisil-le. Maahanmuuttajille on tur-vattava samat oikeudet kuinmuillekin. Emme hyväksy ra-sismia emmekä halua elää lin-nake-Euroopassa. Avoimuus jamoninaisuus eivät ole uhkavaan rikkaus.– Haluamme oikeudenmukai-sen ja rauhanomaisen maail-man. Vastustamme sotilasliit-toja, asevarustelua ja sotia.Tarvitaan oikeutta, ei pomme-ja. Euroopan on toimittava Ira-kin ja Palestiinan miehityksen

lopettamiseksi ja vastustetta-va USA:n mahdollisia uusiahyökkäyksiä.– Haluamme oikeutta luonnol-le ja ihmisille. Ilmastomuutoson vakava osoitus siitä, mitennykyinen kehitys uhkaa kokoihmiskunnan tulevaisuutta.Euroopan on toimittava edel-läkävijänä energian säästös-sä, uusiutuvan energian käy-tössä ja päästöjen vähentämi-sessä.– Haluamme kaikkien ihmis-ten ja kansojen tasavertaisiinoikeuksiin perustuvan Euroo-pan. Emme hyväksy Euroo-pan unionille esitettyä mark-kinoiden vapauteen perustu-vaa ja unionia militarisoivaaperustuslakia emmekä sen ra-tifioimista Suomessa ilmankansanäänestystä.– Kutsumme mukaan keskus-teluun ja yhteiseen toimintaannäiden tavoitteiden puolesta.Toisenlainen Eurooppa onmahdollinen!

Helsinki 2006 -verkosto

Vetoomus toisenlaisenEuroopan puolesta

VaihtoehtoEU:lle-lehtiJulkaisija: Vaihtoehto EU:lleTiedotuskeskus ryPäätoimittaja:Lea LaunokariOsoite: Mäkelänkatu 62 C(kulku A-portaan kautta),00520 HelsinkiPuh. (09) 682 3422, fax. (09)682 3544Sähköposti: [email protected],internet: www.veu.fiPankki:Sampo 800015-926663Painopaikka:Kangasalan Lehtipaino OY

VE

IKK

O K

OIV

US

ALO

Lea Launokari,puheenjohtajapuh.k. (09) 298 1588e-mail:[email protected] Nygård,varapuheenjohtajapuh.k. (06) 8340500gsm. 0400 540 678e-mail: [email protected] Viitaniemipuh.t. (09) 7743 8152gsm. 041 460 6916

e-mail:[email protected] Brunberggsm. 050 539 5087e-mail:[email protected] Wallgrene-mail:[email protected] LainePäivi Eskolapuh. (02) 253 9313e-mail:

[email protected] MiekkavaaraVarajäsenet:Mirva Tossavainengsm. 050 596 6930e-mail:[email protected] Pelttarie-mail:[email protected] Nylundpuh. (02) 244 6311Stig Lång

Teijo Virolainenpuh. 040 728 0465PääsihteeriJussi Liljagsm. 0400 722 706sähköposti: [email protected] Brunbergpuh. (09) 682 3422fax (09) 6823544sähköposti [email protected]

Vaihtoehto EU:lle vuodelle 2006 valittu hallitus:

Vaihtoehto EU:lle 3/2006 3

Suomen hallitus suunnitte-lee EU:n perustuslain ratifi-oimista tulevan syksyn aika-na. Hanke on kummallinenosoitus Vanhasen hallituk-sen kansalaismielipiteenkunnioittamisesta tai edeshalusta kunnioittaa niidenmaiden kansalaisten mieli-pidettä, joilta on mielipidettäperustuslaista kysytty. Tosi-asioiden tunnustaminen oli-si viisas neuvo tilanteessa,jossa jokainen ymmärtää,ettei nykyinen perustuslaki-esitys tule koskaan voimaan.

Samaan aikaan Saksa jaItalia ovat ottaneet asiakseenelvyttää perustuslain. Italiansisäministerin Giuliano Ama-ton kokoon kutsuma ”viisai-

den ryhmä” koostuu entisistäpääministereistä ja komissionjäsenistä. Amato itse oli perus-tuslakiesityksen laatineen kon-ventin varapuhemies. Ei lieneyllätys, ettei ryhmä aio esittäämitään uusia ajatuksia EU:nkehitykselle. Ryhmä keskitty-neekin pohtimaan millä kei-noin nykyinen perustuslakimahdollisimman pienin muu-toksin saadaan jäsenmaissahyväksytyksi.

Kun siis nykyinen hallituspitää esitystä hyvänä, olisikintärkeää, että perustuslain si-sällöstä käynnistettäisiin laa-ja keskustelu.

Kaatuneessa esityksessä onrunsaasti kiinnitetty huomio-ta EU:n sotilaallisen iskuky-

vyn tehostamiseen. Se vaatiijäsenvaltioita kasvattamaanjatkuvasti puolustusmäärära-hojaan. Se tukee jäsenvaltioi-den yhteistyötä aseteknologiankehittelyssä ja asevarustelus-sa. Perustuslakiesitykseen si-sältyvä sotilaallinen toimeksi-anto on kuin kopio Naton vas-taavasta ja asettaa YK:n roolintoisarvoiseen asemaan sotilaal-lisen voiman käytössä. Se onperustamassa USA:n tapaankansainvälisiä sotilasjoukko-ja, jotka turvaavat EU:n edutkaikkialla maailmassa.

Kehitys osoittaa, että EU:npiirissä elää voimakkaana pyr-kimys imperialistiseksi suur-vallaksi, joka rakentaa tule-vaisuuttaan viime kädessä

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus:

EU:n kehitys kulkeeväärään suuntaan

Kuten tiedämme, politiikkaatehdään suljetuissa kabineteis-sa, ja vain osa siitä päätyy jul-kisuuden valokeilaan. Siitäkinosasta, joka kansalle näkyy,suuri osa on päättäjien itsensävalikoimaa ja siis tiettyjä tar-koituksia palvelevaa.

Anne Kosken väitöskirja‘Niinkö on jos siltä näyttää?’(Tutkijaliitto, 2005) käsitteleenäyttämisen merkitystä poli-tiikassa, ja esimerkkitapauk-seksi hän on ottanut SuomenEU-jäsenyysneuvottelut sitenkuin ne näyttäytyivät ja näy-tettiin TV-uutisissa neuvotte-luprosessin kuluessa. Koskipainottaa nimenomaan sitä,mikä näytetään, ei sitä, mitäsanotaan: ”Väitän, että näyt-täminen on suosittu keino vih-jata julkisesti asioista ja pitääesillä merkityksiä, joista ei voi-da puhua tai joista ei halutakantaa avoimesti puhumallapoliittista vastuuta.”

Se, millaisessa valossa Suo-men poliittinen johto päättinäyttää ja näyttäytyä, riippuiKosken mukaan suurelta osinkansainvälisestä viiteryhmäs-tä, johon johto halusi samais-taa itsensä. ”Valtioiden välillävallitsee kansainvälinen arvo-valtahierarkia, jossa eri toimi-joilla on erilaisia maineeseenperustuvia valta-asemia. Sii-hen millaisen valta-asemansaa, voi vaikuttaa näyttäyty-mällä oikeassa ryhmässä ja oi-keanlaisten asioiden tiimoilta.”

EU-jäsenyysviiteryhmäpolitiikkana

Viiteryhmäteema oli esillä kokoneuvotteluprosessin ajan, jaliittymisen jälkeenkin Suomion mielistellyt EU-mahtejamm. sitoutuessaan yhteiseenvaluuttaan ensimmäisten jou-kossa. Lipposen hallitustenEU-politiikan kärki, pyrkimi-nen kaikkiin ytimiin, sopiiluontevasti tähän samaan ku-vioon - toisten odotusten täyt-tämiseen.

Viiteryhmäpolitiikan osuuskorostui, sillä jäsenyysneuvot-telujen aikana ei ollut selvää,mitä konkreettisia hyötyjä jä-senyys toisi. Suomen teollisuusoli 1991 todennut, että ETA-jäsenyys täyttäisi sen tarpeetvarsin pitkälle, eikä hallitus-kaan eduskunnalle antamas-saan selonteossa nähnyt talo-udellisia argumentteja ratkai-sevina. Turvallisuuspoliittinenhyöty taas ei ollut sellainenperuste, joka olisi voitu sanoaääneen.

Yhteinen ulko- jaturvallisuupolitiikka

Jäsenyysneuvotteluiden kak-si kiusallisinta aihetta olivatyhteinen ulko- ja turvallisuus-politiikka (YUTP) sekä maata-louspolitiikka.

Valtioneuvoston selonteos-sa EY-jäsenyyden vaikutuksis-ta tunnustettiin, että se toisimerkittäviä velvoitteita ja ettäpysyvät erivapaudet ovat vai-keasti saatavissa. Puolueetto-muuspolitiikalla kuitenkin olikansan tuki.

Niinpä Suomen johto pyrki

Niinkö on jos siltä näyttää?

julkisuudessa mielikuvaan,ettei EU-jäsenyys tulisi muut-tamaan merkittävästi Suomenulkopolitiikkaa tai turvalli-suuspoliittista asemaa.

Ajatusta puolueettomuudenja EU-jäsenyyden yhteensovit-tamismahdollisuudesta pidet-

WEU-tarkkailijaksi EU-jäsene-nä.

Mutta aivan kuten asia var-masti laskelmoitiin, vastusta-jat eivät viidessä päivässä eh-tineet tehdä asiasta suurtanumeroa.

Valtiovallan taktiikka kokoneuvottelujen ajan oli yksityis-kohtiin menemisen välttely,jolloin voitiin antaa ymmärtääkaikkien vaihtoehtojen olevanavoimia. Näin selvän kannanottamista asioihin voitiin vii-vyttää.

MaatalouspolitiikkaOn arvioitu, että neuvottelu-hetkellä maatalouden tuotta-jahinnat olivat EU:ssa lähespuolta alemmat kuin Suomes-sa, joten jäsenyys merkitsi val-tavaa tulonmenetystä Suomenviljelijöille. Tämän tosiasiankääriminen kauniiseen paket-tiin oli haasteellinen tehtävä.Niinpä Suomi yritettiin saadamääritellyksi ”epäsuotuisaksialueeksi”, jolle myönnettäisiinns. pohjoista tukea.

Neuvottelujen kuluessa jou-duttiin antamaan kaikissa kes-keisissä kysymyksissä perik-si. Niinpä, kun neuvottelutu-lokseen päästään maaliskuunalussa, on Suomen tiedotusti-laisuuden tunnelma kalsea:tulos on vaikeasti selitettävis-sä kansalle.

Niinpä tilaisuuden jälkeenhallitus antaa ymmärtää, ettäneuvottelutulos ei olisikaanlopullinen, vaikka EU:n mu-kaan neuvottelut ovat jo päät-tyneet. Näin ministerit koetta-vat edelleenkin ylläpitää tu-loksen avoimuutta, joka voi-daan taistelemalla muuttaa.

Sitten syyskuun alussa il-

mestyy Helsingin Sanomienmielipidekysely, joka vaikut-taa ”lännettäjiin” pommin ta-voin: jäsenyyden kannattajiaon vain 2% enemmän kuinvastustajia.

Ministeri valehteleekameralle

Epäselvyyksien vuoksi maata-lousministeri Pesälä joutuumedian tentattavaksi. ”Kuvanäyttää häpeämättömästi lä-hikuvissa, millaisin ilmein jaelein maatalousministeri Pe-sälä yrittää torjua käsitystäsiitä, että maatalousdessa oli-si selvittämättömiä asioita.Pesälällä on pahoja nykimisil-meitä kasvoillaan, hän huojuuja on ajoittain pelokkaan nä-köinen. [..] Toimittaja kysyyPesälältä edellisen päivän EU-keskustelussa ilmennyttä asi-aa. Oliko hänen ministeriönsäylijohtaja väärässä kertoes-saan, että ympäristötuista jalisähinnoista ei ole sopimustaEU:n kanssa. Ministeri Pesä-lällä on edellä mainittuja il-meitä astetta pahempana puo-likuvassa, kun hän joutuu to-distelemaan oman kansliapääl-likkönsä olleen väärässä. [..]Kuvajakso paljastaa yksiselit-teisesti, että ministeri on stres-saantunut joutuessaan julki-sesti valehtelemaan kameral-le.”

Valehteluun pakotti pelkojäsenyyden kohtalosta kansan-äänestyksessä.

Joonas Laine

tiin yllä neuvottelujen loppuunsaakka. Maastrichtin velvoit-teiden sisällöllä arvuuttelu jat-kui aina kansanäänestystäedeltäviin päiviin asti, jolloinhallitus joutuu pahemmat vää-rinkäsitykset torjuakseen ker-tomaan Suomen aikeen hakea

aseisiin perustuvaan omanedun tavoitteluun. Se raken-taa valtiota, joka valmistau-tuu kansainvälisen yhteisvas-tuun asemesta keskinäiseenkilpailuun. Se pakottaa EU:nalueella eri maiden työnteki-jät kilpailemaan keskenäänvähenevistä työpaikoista. Sekoettaa murentaa ay-liikkeenvuosikymmenten saavutuk-sia. Sen arvot ovat kaupalli-suuteen ja voitontavoitteluunperustuvia ja nyt ne halu-taan perustuslailla vahvistaa!

10. Euroopantulevaisuuskonferenssi

9.9.2006 Helsinki


Rakennusliiton tiloihin 8.-9.9kokoontunut järjestyksessäkymmenes Euroopan tulevai-suus konferenssi kokosi yh-teen keskustelijoita eri puolil-ta Eurooppaa. Vaikka osallis-tujien kotimaiden suhteet Uni-oniin vaihtelivat, oli kiinnos-tus sen tulevaisuudesta yhtei-nen.

Konferenssin puhujalista olivakuuttava, sillä paikalle saa-pui peräti kaksi Euroopan par-lamentin jäsentä, Hélène Gou-din sekä Esko Seppänen. Jäl-kimmäinen arvosteli Suomenintoa ratifioida EU:n perustus-laki, joka tulee johtamaan myösSuomen osallistumiseen kan-sainvälistä lakia rikkoviin so-tatoimiin. Myös VaihtoehtoEU:lle – tiedotuskeskuksen pu-heenjohtaja Lea Launokarikritisoi omassa puheenvuoros-saan suomalaisten poliitikko-jen intoa ratifioida perustusla-ki vieläpä ilman kansanäänes-tystä.

”Juuri mikään mitä meilleEuroopan Unioniin liittyessäluvattiin, ei ole toteutunut. Nytsamat poliitikot lupaavat, etteiSuomi menetä itsenäisyyttäänratifioidessaan uuden perus-tuslain. Kannattaako heihinluottaa tällä kertaa?” Launo-kari kysyi.

uotsalainen Goudin kertoi hdessä Tanskan Lave rochin elämästä eurottomass-a yhteiskunnassa. Sekä tansk-alaiset että ruotsalaiset pitiv-ät yhteisvaluuttaan sitoutum-attomuuttaan hyvänä ratkais-una. Rahaliiton ulkopuolella ysyttely ei suinkaan johtanut äiden maiden talouden rom-ahtamiseen, vaikka innokk-

Euroopan parlamentissaSuomea edustavan Esko Sep-päsen mukaan Euroopan uni-onin puolustusta laitetaantoimintakuntoon täyttä pää-tä, vaikka perustuslakia eiolekaan saatu hyväksytettyä.Myös Suomi on jo antanutpirulle pikkusormen ryhtyes-sään valmistelemaan omaajoukko-osastoa nopean toi-minnan taistelujoukkoihin.

Tarkkana käännöksissä”Englanninkielinen sana de-fence sisältää paljon muuta-kin, kuin suomenkielinenvastineensa puolustus. Senmerkityksiin uppoavat niinnopeantoiminnan joukkojentoisella puolen maailmaa te-kemät hyökkäykset kuin lii-tovaltion jäsenten toisilleenantama turvatakuukin”, Sep-pänen selittää.

Käännöksen epätarkkuu-desta tulee merkittävä asia sii-nä vaiheessa, kun suomeksitarkoitetaan puolustusliitoa jaenglanniksi jotain aivan muu-ta. Samaa taktiikkaa on Sep-päsen mielestä käytetty myöspuhuttaessa unionin iskujouk-kojen tehtävistä.

”Suomessa käytetään ilma-usta ”rauhanpalauttaminen”,kun taas unionin alkuperäi-sissä sopimuksissa puhutaanrauhaan pakottamisesta. Meil-lä Suomessa haluttiin luodamielikuva rauhanturvaami-senkaltaisesta kaikkien osa-puolten hyväksymästä operaa-tiosta, vaikka rauhaan pakot-taminen tarkoittaa itse asias-sa suoraa puuttumista toisenmaan asioihin myös ilman mi-tään suostumuksia”, täsmen-tää Seppänen.

Kansainvälinen lakijäämässä unholaan

Suomi on perinteisesti kunni-oittanut YK:n arvovaltaa, mut-ta unionin taistelujoukkojentoiminta ei uuden perustus-lain mukaan tarvitse YK:n hy-väksyntää. Joukot tulevat, sa-moin kuin Yhdysvallat Irakis-sa, toimimaan ”YK:n henges-sä”, mikä voi tarkoittaa lähesmitä tahansa. Seppäsen mu-kaan näin voidaan näppärästipiilottaa myös kansainvälisenoikeuden loukkaukset.

Kun taistelujoukkojen toi-minta käynnistyy, muuttuusotilasoperaatioon osallistu-mattomuus teoreettiseksi vaih-toehdoksi. Käytännössä kotiinjääminen on mahdotonta.

”Suomi, Saksa ja Hollantitulevat muodostamaan omanosastonsa. Näin ollen kaikkimaat harjoittelevat yhdessä ja

jakavat osaston sisäisettehtävät keskenään. Jososa tästä koneistosta jäätositilanteessa puuttu-maan, lamaantuu kokoosaston toiminta. Suomenkieltäytyminen estäisinäin ollen myös Saksaa jaHollantia osallistumasta!”

Seppänen uskoo, ettämahdollista kieltäytyjääpainostettaisiin niin voi-makkaasti, että päätösolisi pakko muuttaa. Täs-tä syystä hän näkeekintaistelujoukot pohjimmil-taan vielä yhteistä puo-lustusta vakavampanauhkana. On todennäköis-tä, että tulevaisuudessaSuomikin joutuu, osanaEuroopan unionin yhteistäpuolustusta, tekemään pää-töksiä, jotka ovat vastoin kan-sainvälistä lakia.

Olemme mukana sotilasliitossa

Mihin menet Eurooppa?

aimmat yhteisvaluutan puo-lustajat näin väittivätkin. SekäRuotsissa että Tanskassa pi-detään kuitenkin kokoajan ylläkeskustelua siitä, pitäisikö ai-kaisemmat päätökset pyörtääja liittyä EMU:un. Goudinin jaBrochin mielestä taktiikka onsama, jota on aiemminkin so-vellettu Euroopan Unionissatärkeiden päätösten jouduttuakansalaisten tyrmäämiksi.

Väärin äänestäneet laitetaanäänestämään niin kauan, ettätulee oikea tulos. Norjan Kim-André Åsheimin ja SveitsinLukas Reimann kertoivat elä-män jatkuneen normaalina,vaikkeivät heidän maansa oleliittyneet unioniin, mutta tun-nistivat myös pyrkimyksen hi-vuttaa maat vähitellen unio-niin.

Professori Heikki Patomä-

ki esitteli näkemyksensä uni-onin mahdollisista tulevai-suuksista. Patomäen mukaanunionin tulevaisuutta on vai-kea ennustaa, sillä siitä saat-taa tulla esimerkiksi USA:nkanssa kilpaileva imperiumi taiglobaalin tasa-arvon lähettiläs.Unionin suuntaan vaikuttavaterittäin paljon ne päätöksetjoita tehdään juuri nyt. EskoSeppäsen näkemykset Euroo-

pan unionin militarisoinnistaja Argo Loon esittelemät koke-mukset Eestin uudesta jäse-nyydestä antoivat melko pes-simistisen kuvan siitä mihinolemme menossa. Tämän het-kinen suuntaus vie Euroop-paa kohti yhä jyrkempää voi-mapolitiikkaa.

Veu:n järjestämässä Euroopan tulevaisuuskonfressissa oli runsas kansainvälinen osaanotto.

Esko Seppänen varoittaa EU:nmilitarisoimisesta.


Suomalaisessa poliittisessakeskustelussa käytetään useinperusteena Euroopan unionis-sa pysymiseen sitä, että unio-nin ulkopuolelle jääminen mer-kitsisi niin talouden kuin po-liittisten suhteidenkin rapau-tumista. Norja ja Sveitsi ovatkuitenkin sangen tyytyväisiäpoliittiseen ja taloudelliseen va-pauteensa unionin ulkopuo-lella.

Vaikka maat ovat pysyneetunionin ulkopuolella, vaikut-taa se voimakkaasti niidenpolitiikkaan. Norja liittyi 1972EEC alueeseen, mikä edelleentakaa heille pääsyn unioninsisämarkkinoille, mutta toi-saalta velvoittaa heidät myöshyväksymään direktiivit. Nor-jalla on direktiiveihin veto-oi-keus, jonka nojalla Norjan par-lamentti voi kieltäytyä hyväk-symästä direktiivejä. Oikeuttaon kuitenkin käytetty vain ker-ran ja silloinkin lähinnä kan-salaisten rauhoittamiseksi en-nen EEC-sopimuksen allekir-joittamista.

- Sittemmin olemme hyväk-syneet tuhansia lakeja, jotkaolemme saaneet suoraan Brys-selistä. Yleensä uusien lakienhyväksymistä edeltänyt kes-kustelu on ollut sangen laime-aa ja leväperäistä, valitteleeKim-André Åsheim, nuoretEU:ta vastaan -liikkeestä.

Sveitsissä samanlainen yh-denmukaistaminen alkoi vuo-desta 1988, jonka jälkeen lain-säädäntöä on pikku hiljaamuutettu EU-yhteensopivak-

Millaista on elämä unioninulkopuolella?

si. Tällä hetkellä jo noin 80prosenttia talouslaeista on tar-kistettu ja niistä on poistettuunionin lainsäädännön kans-sa yhteen soveltumattomiakohtia.

- Sveitsiä valmistellaan kokoajan jäsenyyteen. Lainsäädän-töämme muutetaan samankal-taisemmaksi unionin lainsää-dännön kanssa, jotta esteitäliittymiselle olisi mahdollisim-man vähän. Valitettavasti tämätarkoittaa käytännössä sitä,että sveitsiläistä lainsäädän-töä usein heikennetään unio-nin tasolle, harmittelee LukasReiman Young4FUN -järjestös-tä. Hän pahoittelee sitä, mitenlaaja poliittinen konsensus val-litsee siitä, että Sveitsin olisiparempi luopua päätösvallas-ta omiin asioihinsa ja siirtää seBrysseliin.

Demokratia vaarassaNorjassa yhdenmukaistamis-kehitys on johtanut monien hy-vien hankkeiden lopettami-seen. Yksi niistä oli menestyk-sekkäästi toteutettu syrjäseu-

tujen tukemiseen tähdännytohjelma, jossa annettiin vero-helpotuksia alueilla toimineil-le yrityksille. Tällainen tukitoi-minta oli kuitenkin ristiriidas-sa unionin syrjäseutupolitiikankanssa, joten se lopetettiin.

- Norjassa on nähtävillä lu-kuisia muitakin esimerkkejä,mutta niille kaikille on yhteis-tä se, että ihmisten valitsemi-en edustajien kädet on yhäuseammin sidottu. Meillä ontässä valtava demokratiaongel-ma! Åsheim puuskahtaa.

Myös Sveitsissä pelätäändemokratian hukkuvan unio-nin massiiviseen byrokratiaan.

- Euroopan unioni keskittyyyhä enemmän keskushallin-non kehittämiseen paikallisenvallan kustannuksella. Myöskansalaisten elämää kontrol-loidaan yhä tarkemmin. Unio-ni haluaa selvästikin olla se,joka päättää ja hallitsee, tote-aa Reinmann.

Sveitsiläisillä on tällä het-kellä toimivat suorandemokra-tian kanavat, jotka nykymuo-toisessa unionissa menetettäi-

siin heti kun maa siihen liittyi-si. Sveitsissä seurataankinReinmannin mukaan tarkastiunionin kehitystä. Tällä het-kellä Euroopan unionia ei näh-dä houkuttelevana vaihtoeh-tona, mutta jos kehitys kään-tyisi kohti monimuotoista itse-näisten valtioiden liittoa kohti,saattaisivat monet muuttaamielipiteensä.

- Valitettavasti tunnummeolevan valovuosien päässä sel-laisesta tilanteesta, jossa uni-onin suunta muuttuisi. Myösjulkinen valta on ymmärtänyttämän ja heinäkuussa julkais-tussa Euroopan unionin poli-tiikan painopisteiden arviossamainittiin unioninjäsenyysensimmäistä kertaa vain mah-dollisuutena, eikä enää pää-määränä kuten aina aiemmin,Reinmann kertoo.

Suurin haaste niin sveitsi-läiselle kuin norjalaisellekinhyvinvointivaltiolle on Euroo-pan unionin suunnittelemapalveludirektiivi. EEC aluekoostuu 28 jäsenmaasta, eikäÅsheimin mukaan ole realis-tista olettaa, että yritysten ko-timaat voisivat hoitaa näidentoiminnan valvonnan kaikissamuissa maissa.

- Meillä Norjassa on jo nytongelmia yritysten kanssa, jot-ka maksavat työntekijöilleenaivan liian matalaa palkkaaaivan liian pitkistä työpäivis-tä. Näyttääkin siltä, että tälläpalveludirektiivillä halutaansaada kaikki unionissa työs-kentelevät kilpailemaan kes-kenään siitä, kuka tekee työthalvimmalla, Åsheim arvelee.

Yhteinentalouspolitiikka hirvittää

- Elämä Norjassa saattaa näi-den kommenttieni valossakuulostaa hiukan liian masen-tavalta. Olemme kuitenkin kai-ken kaikkiaan hyvä esimerkkisiitä, että elämä on mahdollis-

ta myös unionin ulkopuolella,naurahtaa Åsheim lueteltuaanlähes tunnin ajan Euroopanunionin maalleen aiheuttamiavaikeuksia.

Hänen mukaansa parastaunionin ulkopuolella pysymi-sessä on ollut mahdollisuusolla erimieltä asioista. Norja-laiset toimivatkin usein käy-tännössä muiden pohjoismai-den äänitorvena kun nämä ei-vät voi poiketa unionin viralli-sesta kannasta. Norja ei myös-kään ole osa unionin rikkai-den siirtomaiden blokkia ja onvoinut esimerkiksi määritelläomat sisältönsä Sri Lankanrauhanturvaoperaatiosta jakertoa mielipiteensä ympäris-tölakien alisteisuudesta talou-den lainsäädännölle. MyösSveitsissä omaa ulkopolitiik-kaa pidetään etuna, muttaeniten vastustetaan kuitenkinyhteiseen talouspolitiikkaansitoutumista.

- Jos liittyisimme unioniin,meidän pitäisi nostaa veropro-senttiamme nykyisestä 7,6 pro-sentista vähintään 15 prosent-tiin. Vaikka sveitsiläiset vaati-sivat veroprosentin alentamis-ta, ei sitä kuitenkaan voitaisilaskea kuin korkeintaan 14prosenttiin, Reimann laskee.Hänestä kuitenkin taloudelli-nen yhteistyö voisi tietyin eh-doin tulla kyseeseen, muttakeskuspankin päätösvaltaanalistuminen ei missään tapa-uksessa.

Myös Norjassa kynnys yh-teiseen talouspolitiikkaan si-toutumiselle on korkea.

- Norjalaisille valta päättääomasta rahapolitiikasta on erit-täin tärkeä. Mielestäni Euroo-pan yhteinen talous on suurinpiirtein yhtä järkevää kuin oli-si pitää yhteistä termostaattiaasunnoissa, joista yksi sijait-sisi Barcelonassa, toinen Vil-nassa ja kolmas Frankfurtis-sa, kiteyttää Åsheim.

Helsingin ASEM-kokouksenyhteydessä pidettyjen kansa-laisjärjestöjen järjestämientapahtumien tapaan ovatmyös järjestöt myös muuallamaassa ryhtymässä erilais-ten tapahtumien järjestelyi-hin. Suurimassa osassa EU:nvirallisia ja epävirallisia ko-kouksia ei juurikaan ylletäkovin konkreettisiin asioittenkäsittelyihin, ovat kansalais-järjestöt nostamassa keskus-teluun asioita, jotka vaativattoimia kuten uusliberalisti-sen politiikan aiheuttamatongelmat, työttömyys, lisään-

Kansalaisjärjestöt liikkeelläSuomen EU-puheenjohtajakaudella

tyvä köyhyys ja EU:n militari-sointi.

Pohjois-Suomessamielenosoitus

maanantaina 2.10.Laaja joukko kansalaisjärjes-töjä on suunnitellut mielen-osoitusta Kittilään EU:n puo-lustusministereiden kokoontu-essa 2. lokakuuta Kittilässä.Mukana ovat ainakin SuomenRauhanpuolustajien Oulun jaLapin piirit, VEU:n Kemi-Tor-nion toimintaryhmä, LapinVasemmistonuoret, Lounais-

Lapin Vihreät naiset, Kemindemokraattiset naiset sekäSKP:n Lapin ja Oulun piirijär-jestöt.

Alustavan suunnitelmanmukaan linja-auto lähtee Ou-lusta 9.30 – Kemin linja-auto-asema 11.00 – Tornion linja-autoasema 11.30 – Ylitornionlinja-autoasema 12.45 ja Kitti-lä n. 15.30.

Mielenosoitus alkaa kello16.00 ja paluumatkalle lähde-tään noin kello 18.00. Lisätie-toja saa Kaarina Pistokoskelta040-5726994.

Huippukokous Lahdessa– myös mielenosoitusta

valmistellaan.Lahdessa järjestetään epävi-rallinen huippukokous 20.10.VEU:n Lahden toimintaryhmäkutsuu kaikkia kiinnostunei-ta ihmisiä ja järjestöjä mielen-osoitusta valmistelevaan ko-koukseen keskiviikkona 27.9.kello 18.00 Teatteri VanhaanJukoon, Vesijärventie 16. Mie-lenosoituslupa on jo poliisiltahankittu.

Tampereellakokoontuvatulkoministerit27.- 28.11.

Pirkanmaalla toimivien kan-salaisjärjestöjen ja -liikkeidenpaikalliset toimintaryhmätkeräävät jo osanottajia jär-jestelytoimikuntaan. Tarkoi-tus on suunnitella tapahtu-mia ja mielenosoitusta ulko-ministerien tapaamisen yh-teyteen. Mielenosoituksenajankohta täsmentyy yhtei-sessä kokouksessa lähiaika-na.

Kim-André Åsheim kertoi Norjan nuoret EU:ta vastaan -liikkeestä millaista onelämä EU:n ulkopuolella.

- Norjalaisillevalta päättää

omastarahapolitiikasta

on erittäintärkeä.

Tekstit Tiina SandbergKuvat Toivo Koivisto


Pääministeri Esko Ahon omamaakunta Keski-Pohjanmaaoli vahvasti EU-jäsenyyttävastaan, kun asiasta äänes-tettiin vuonna 1994. Maakun-nassa toimikin aktiivinenVEU:n ryhmä, alaosasto. Seoli syntynyt spontaanistiopintopiiristä. Kun ryhmänjäsenet löysivät valtakunnal-lisen järjestön, he liittyivätsiihen.

Vastaavasti aktiiviset ih-miset olivat perustaneet Hi-mangalle, Keski-Pohjanmaal-le, oman ryhmänsä. Ryhmäliittyi sitten maakunnalliseenja valtakunnalliseen toimin-taan.

Himanka tunnetaan poliit-tiselta väriltään poikkeuksel-lisen punaisena kuntanamuutoin Maalaisliiton – Kes-kustapuolueen – Keskustanhallitsemassa maakunnassa.

–Poliittinen väri tai taustaeivät kuitenkaan millään ta-voin estäneet yhteistyötä,VEU Keski-Pohjanmaan hal-lituksen jäsen ja sihteeri Rit-va Anttiroiko muistelee.

–Puheenjohtajana meilläHimangalla oli Keskustapuo-lueen piirin toiminnanjohta-janakin toiminut Heikki Ki-naret, ja muun muassa meHeimon kanssa tunnustam-me puolestamme ihan kun-non punaista väriä.

Ritva ja Heimo Anttiroikol-le vasemmistoaate ja EU-jä-senyyden vastustaminen oli-vat yhtä luonnollisia asioita.

–Täällä Himangalla on ol-lut teollisuutta. Kaksikin sa-haa yhtä aikaa. Ja satama,merenkulkua siis, HeimoAnttiroiko kertoo. Hän onnähnyt paikkakunnan omia-kin laivoja toiminnassa.

–Ne olivat vanhan talon-poikaispurjehduksen perua.Yhteydet täältä muun muas-

VEU toimii HimangallaAnttiroikot aatteen, sivistyksen ja isämaan asialla

sa Tukholmaan olivat vilkkai-ta. Umpiossa ei olla eletty.

Työväenkulttuuria–Toiminta Ykspihlajan työvä-entalolla oli vilkasta ja vilkas-tahan se on edelleen, tietävätAnttiroikot.

–Työväentalolla saattoivatolla menossa yhtä aikaa kol-metkin harjoitukset. Painijatharjoittelivat salin keskilatti-alla, näyttämöllä oli menossanäytelmän harjoitukset ja pu-keutumistilassa harjoitteli or-kesteri.

Se oli työväenkulttuuria.Anttiroikot osallistuivat siihenlähinnä musiikin kautta. Rit-va laulajana kuoroissa, muttaHeimon jopa koko elämäntyöpainottuu musiikkiin.

–Musiikki kiinnosti minuajo pikku poikana. Sain josta-kin huuliharpun ja opettelinsoittamaan. Sittemmin olensoittanut muun muassa ha-nuria, klarinettia ja saksofo-nia. Useissakin kokoonpanois-sa yhtä aikaa. Niin Ykspihla-jan isossa orkesterissa kuintanssiorkesterissakin. Kuoro-jakin olen johtanut, kuten Kok-kolan Työväen Laulajia ja Hi-mangan Työväen Laulajia, Hei-mo kertoo.

Heimo oli myös arvostettusäestäjä. Sattui muutamankinkerran, että Arja Saijonmaa olimaakunnassa. Paikalla oliSuomen tunnetuimpia hanu-risteja, mutta nämä kieltäytyi-vät soittamasta kylmiltäänMikis Theodorakiksen musiik-kia. Olisi pitänyt saada edeltäkäsin harjoitella. Musiikki olioudonlaista.

Toiset sanoivat, että tuo miesosaa, ja niin Saijonmaa sittenpyysikin Heimoa, jolta tosiaansäestäminen sujui.

–Etunani oli nopea nuotin-

lukutaito, Heimo myöntää.Musiikin teorian Heimo oli

oppinut osin Ykspihlajan Työ-väen Soittajissa ja erityisestisitten orkesterinjohtajakurs-seilla. Heimo toimikin Ykspih-lajan soittokunnan kakkosjoh-tajana ja useita vuosia myösorkesterin johtajana. Himan-galle palattuaan hän perustisinnekin kuoron.

Musiikin esittämisessä olisijo ollut kovasti kulttuuriuraayhdelle ihmiselle, mutta Hei-mo Anttiroiko on kuitenkinparhaiten tunnettu laulujentekijänä, niin säveltäjänä, so-vittajana, sanoittajana kuinkääntäjänäkin. Tuotanto onkappalemäärissä laskien sa-toja.

Ritva on jälkikäteen keräil-lyt Teostoa varten lauluja, jasiellä niitä on nyt noin 170.Teostoa varten pitäisi tavoit-taa myös kappaleen syntyynvaikuttanut sanoittaja, ja seestää monien laulujen Teos-tolle ilmoittamisen.

–Tein musiikkia ja sanoi-tuksia usein tarpeen mukaan.Kun jokin yhtye tarvitsi mu-siikkia tai teatteri lauluja, niinolin käytettävissä.

Yhden kerran Ykspihlajannäyttämö valmisteli Arvo Sa-lon Mustalaisoperetin esittä-mistä. Se oli esitetty aiemminKuopiossa, mutta Kuopiosta eilöytynytkään laulujen nuotte-ja. Ne olivat kerta kaikkiaanhukassa. Tällöin ohjaaja mää-räsi, että ongelmasta selvitäänsillä, kun Heimo säveltää ope-retin uudestaan.

–Ei siellä työväentalolla taiiltamissa tiukkapipoja oltu.Huumoria viljeltiin ja roman-tiikkaakin, toki vankempaakinasiaa oli joukossa, Heimo muis-telee.

Heimo teki työväenlaulujen,teatteri- ja soittokuntamusii-

kin lisäksi lyyrisiä lauluja jasävellyksiä. Vähemmän varsi-naista tanssimusiikkia. Aikapaljon hän on säveltänyt Eina-ri Vuorelan ja Eino Leinon ru-noihin. Tunnetuin käännös-teksti lienee Partisaanivalssi,puolankielestä. Sen tekemises-sä oli apuna Ykspihlajassatyöskennellyt puolalainen ka-veri, joka käänsi tekstin venä-jäksi, josta Heimo pystyi sensuomentamaan. Heimo oliopiskellut venäjää omin päinja sodanaikaisen rakennustyö-maan venäläiset sotavangit oli-vat myös opettaneet.

Sata laulua ja lukupiiriSyyskesällä ilmestyi HeimoAnttiroikon lyyrisistä lauluis-ta kirja, joka oli Ritva Anttiroi-kon vetämän työryhmän ai-kaansaannos. Tarkemmin sa-nottuna tähän kirjaan on koot-tu sata Heimon työtä. Aiheinakotiseutu, luonto, koko ihmis-elämän kirjo.

On siis kovin monipuolinenmies tämä Heimo Anttiroiko.Sanoittajan lahjat lienevät syn-tyneet sitä kautta, että Heimoon himolukija.

–Kehitin sellaisen pikaluku-tavan ja luin aikoinaan kaikeneteen sattuvan.

–Meillä harrastettiin per-heen sisällä myös paljon ää-neen lukemista, vaikka lapsetolivat jo isojakin. Joku, useim-miten Heimo, luki ääneen jo-tain kirjaa, ja toiset kuunteli-vat. Tai saattoi joku tehdä sa-malla kotitöitä. Kuuntelijoitaoli aikuisten lisäksi parhail-laan viisi omaa lasta, Ritvakertoo kotielämästä.

–Kaikki lapset ja lastenlap-setkin ovat musikaalisia. Meil-lä olikin myös esiintyvä perhe-ryhmä. Nyt lapset ovat ympä-riinsä maailmalla. Yhteensälapsia ja lastenlapsia on 17,

Ritva-äiti lisää.–Kun luettiin, niin myös

keskusteltiin. Joskus väitel-tiin maailman asioista kii-vaastikin, Anttiroikot kerto-vat kasvatusmenetelmäs-tään.

Lopuksi taasen keskuste-lumme Anttiroikojen kanssapalaa integraatioon ja maail-man kehitykseen. Heimo ihai-lee Karl Marxin tutkijan jaennustajan taitoja. Siis tä-män analyysiä kapitalistises-ta yhteiskunnasta. Heimo onhavainnut, että aivan viimeaikoina monet ei-vasemmis-tolaisetkin tutkijat ovat alka-neet arvostaa Marxia tiede-miehenä. Niin sanottu reaali-sosialismi on sitten toinenasia.

–Olin jo 70-luvulla EEC-sopimusta vastaan. Sopimuk-sen nähtiin tuovan muka-naan pinnallisen krääsäyh-teiskunnan ja muun muassaheikentävän kansanvaltaa.Siten oli aivan selvää, ettäryhdyin vastustamaan myösEU-jäsenyyttä heti, kunhankkeen pääkohdat selvisi-vät. Vaikka eihän kansalletotuutta kerrottu ja vastoinperustuslakiammekin liitty-minen tapahtui.

–Lakia, Suomen perustus-lakia, pitäisi noudattaa myössilloin, kun eduskunta päät-tää EU:n perustuslain hyväk-symisestä. Perustuslakiam-me aiotaan rikkoa tälläkinkertaa, ja varmaan tämänkinalueen edustajat hyväksyvätsen vastaan panematta, pa-hoittelee Heimo Anttiroiko,pian 80 vuotta täyttävä akti-visti.

Mauri Nygård

Ritva ja Heimo Anttiroiko


Helsinki 2006-verkoston järjes-tämän noin 3000 osanottajanrauhanomaisen mielenosoituk-sen ja verkostoon kuuluvienkansalaisjärjestöjen järjestämi-en kymmenien seminaarien jakeskustelutilaisuuksien lisäksisyntyi Helsingin Asem-kokouk-seen liittyen etupäässä poliisintoimesta ja provosoimana väki-valtaisia muotoja saanut yhteen-otto. Tämä mellakaksi kutsuttutapahtuma on saanut suhteet-tomat mittasuhteet tiedotusvä-lineissä. Tiedotusvälineen ovatkuitanneet tuhansia ihmisiäkoonneet asiasisällöltään tärke-ät kansalaisjärjestöjen järjestä-mät tapahtumat parilla rivillä jasuurimmalta osalta vaieten.

Pieni parin- kolmenkymme-nen hengen anarkisteiksi itse-ään kutsuvan porukan toimes-ta järjestetty mielenosoituksek-si kutsuttu tapahtuma sai val-tavat mittasuhteet poliisin toi-mesta. Useiden satojen poliisi-en voimin saarrettiin paitsi pie-ni mielenosoittajien joukko,myös parisataa tapahtumaaseuraamaan tullutta ja lisäksiaivan viattomia ohikulkijoita.Poliisi pidätti noin 130 henki-löä, joista siis suurin osa oliasiaan kuulumattomia henki-löitä. Piirityksen jälkeen, jokakesti useita tunteja poliisi vie-lä riehui pitkin Mannerheimin-tietä pelotellen ihmisiä muunmuassa koirien avulla. Poliisintoiminnasta onkin tehty edus-kunnan oikeusasiamiehellekymmeniä kanteluita.

Viranomaisetsuunnittelivat

”mellakan” etukäteenKaikesta päätellen ja poliisin it-sensä jälkikäteenkin kertomana

ASEM-mielenosoitusPoliisin toiminnasta

kymmeniä kanteluita

Eduskunta käsittelee syksyn aikanaehdotusta Euroopan unionin perus-tuslaiksi. Pääministeri Matti Vanha-sen hallitus haluaa Suomen olevankärkijoukossa muuttamassa unioniayhä keskitetymmäksi ja vahvemmak-si toimijaksi. Samalla vähäinen kan-sallinen itsenäisyytemme ohenee en-tisestään.

Suomen kansalta eduskunta ei olesaanut EU-valtakirjaa. Kansanäänes-tyksen kohteena vuonna 1994 oli liit-tyminen unioniin, joka oli tyystin eri-lainen kuin se on nyt ja ennen kaikkeatäysin erilainen kuin se, millaiseksi perustuslaki sen muuttai-si. Vuonna 1994 Suomen kansalle annettiin harhaanjohtavakuva unionista. Näin saatiin annetuista äänistä niukka enem-mistö liittymisen puolelle.

Miksi pääministeri ja koko hallitus Kokoomuksen tuellaajaa EU-perustuslakia kiireellä eteenpäin, vaikka se ei voitulla koskaan sellaisenaan voimaan? Vastaus on selvä. Erityi-sesti pääministeri Vanhanen, mutta myös muu suurten puo-lueiden johto haluavat, että EU ei ole millään tavalla maalis-kuun 2007 eduskuntavaalien asialistalla. Kun kelvoton pe-rustuslaki runnotaan läpi eduskunnassa syksyn 2006 aika-na, nämä poliitikot voivat vaalikeskusteluissa ohittaa jälleenEU-asiat ja erityisesti perustuslain todeten vain, että asia onjo eduskunnan päätöksellä ratkaistu.

Kansanvallan tila Suomessa on hälyttävän heikko. Puheetja teot ovat ristiriidassa. Kansaa kuulematta kansallinenpäätösvalta on annettu pääosin maamme rajojen ulkopuolelleja lisää ollaan antamassa. Vaalikeskusteluissa puhutaanpienistä asioista, mutta kansaamme koskeva suuri ratkaisuohitetaan täydellisesti.

EU:n perustuslaki pitää siirtää seuraavan eduskunnankäsiteltäväksi. Asiasta tulee tehdä eduskuntavaalien tärkeinteema. Tällöin kansa voi valita eduskuntaan ne päättäjät,jotka se haluaa ratkaisemaan tämän lähiaikojen tärkeimmänasian. Kun kansanäänestystä ei haluta järjestää, tulee edus-kuntavaaleista tehdä EU-jäsenyys- ja perustuslakivaalit.

Aikaa EU-perustuslain käsittelemiseen vasta eduskunta-vaalien jälkeen on, koska useat maat ja erityisesti Ranskasekä Hollanti viivyttävät sen käsittelyä vielä pitkään. Perus-tuslaki tuskin tulee edes koskaan voimaan. Vastustus kokoepäonnistunutta EU-hanketta kohtaan kasvaa päivä päiväl-tä. Ilman kansojen tukea se ei voi jatkaa entiseen tapaan.

Euroopan kansat ansaitsevat parempaa kuin Brysselinvaltavan byrokratian ja yhä enemmän kansoista etääntyneenEU:n. Kansainvälinen yhteistyö itsenäisten valtioiden välilläon välttämätöntä ja järkevää mm. ympäristö-, tutkimus- jaeräillä kauppapolitiikan aloilla. Sen sijaan pienet, ihmisiäkoskevat asiat on jätettävä kansallisella tasolla päätettäviksi.EU-perustuslaki siirtäisi 113 uutta asiakokonaisuutta kan-salliselta tasolta unionin byrokratiassa päätettäviksi, muttaei palauttaisi yhtään takaisin. Tämä on järjetöntä.

Pääministeri Matti Vanhanen oli aiemmin EU-kriittinen javielä keväällä 2003 hän vaati kansanäänestystä EU-perus-tuslaista. Nyt hän on yksi Suomen EU-intoisimmista poliiti-koista. Hänen puolueensa kenttäväki on eri linjalla, muttahän ja muut EU-intoiset puoluejohtajat pilkkaavat jäsenistö-ään ja kansan laajojen rivien mielipiteitä. Tämä on surullista.Isänmaa on vaarassa.

Toimi KankaanniemiKansanedustaja

Miksi Vanhasen hallituspakkosyöttää EU-

perustuslakia?

näyttää siltä, että ”mellakka”suunniteltiin poliisin ja muidenviranomaisten taholta etukä-teen. Odotettavissa olevista ta-pahtumista jumputettiin tiedo-tusvälineissä ennakkoon aina-kin viikko ennen tapahtumia janäin peloteltiin ihmisiä osallis-tumasta mielenosoituksiin. Joyksistään satojen poliisien koko-aminen torjumaan mitättömänpienen provokatorisesti netti-sivuilla esiintyneen anarkistipo-rukan mielenosoitusta osoittaa,että tapahtuman oli viranomais-ten puolelta ennakkoon suunni-teltu. Vastuun tästä kantaa vii-mekädessä hallitus, joka on an-tanut poliisin toiminnalle täydentukensa.

Poliisi sotki tiedotustoimin-

nallaan tehokkaasti pienenanarkistiryhmän toiminnankymmenien kansalaisjärjestö-jen muodostaman Helsinki2006-verkoston järjestämiintapahtumiin. Helsinkiläinenylikomisario valehteli Ilta-Sa-nomissa 9.9. väittäen, ettäHelsinki 2006-verkoston jär-jestämiin tapahtumiin ei olisiollut muka löytynyt järjestäjääja näin leimasi sen rähinäpo-rukaksi. Tosiasia on, että po-liisille informoitiin hyvissä ajoinkaikki tarpeellinen ja poliisinedustaja osallistui jopa verkos-ton kokoukseen.

Arto Viitaniemi

Poliisit näyttivät ASEM-mielenosoituksessa mitä verorahoilla saa.

J.P. VÄISÄNEN

Moni ehkä vielä muistaa senajan, kun Pohjoismaissa oli hy-vinvointiyhteiskunnan lisäksimyös kansainvälinen solidaa-risuusaate. Pohjoismaissa tu-ettiin aktiivisesti mm. kamp-pailua Etelä-Afrikan apartheid-hallintoa vastaan. Vietnamin-sotaa kritisoitiin jopa hallitustasolla ja palestiinalaisillekintoivottiin omaa valtiota.

Eräs väsymättömistä ja ää-nekkäimmistä kansainvälisensolidaarisuuden puolestapu-huja oli Olof Palme (1927 –1986). Hänestä tuli elinaika-naan elävä symboli siitä kuin-ka pienet valtiot voivat roh-keasti puhua ja toimia kan-sainvälisessä politiikassa oi-keudenmukaisuuden puoles-ta. Valitettavasti Palmen kuo-lemasta on muodostunutmerkkipaalu Pohjoismaidenitsenäisen solidaarisuuden lop-pumiseen.

Palmen murha osui aikaan,jolloin kylmän sodan loppu-näytös oli alkanut. Samaan ai-kaan alkoivat uudet tuuletpuhaltaa Pohjoismaissa, vaik-ka näkyvät tulokset alkoivattulla vasta 90-luvun alussa.Kansainvälisen solidaarisuu-den sijaan alettiin pikkuhiljaapuhua ”Euroopan yhdentymi-sestä”.

Kun Ruotsi ja Suomi olivatliittyneet EU:hun alettiin varo-vasti viljellä termiä EU:n “yh-teisestä ulkopolitiikasta”. Näi-nä päivinä puhutaan EU:nyhteisestä ”turvallisuus- ja ul-kopolitiikasta”.

Mitä nämä kauniilta kuu-lostavat termit tarkoittavatkäytännössä?

� � �

Maailmassa on kylmän sodanloppumisesta huolimatta vielälukuisia konflikteja ja epäde-mokraattisia maita. Eli tilaus-ta olisi kansainväliselle soli-daarisuudelle, rauhantyölle jakonfliktien sovittelulle. Muttarauhan- ja ihmisoikeusjärjes-

EU vs. kansainvälinensolidaarisuus

Seuraavassa pitkänlinjankansalaisaktivistin ThomasWallgrenin mietteittä Pohjois-maiden solidaarisuudesta jaEU:n ulkopolitiikasta.

Viekö ns. EU:n yhteinen ul-kopolitiikka pohjan Pohjois-maalaiselta solidaarisuuspe-rinteeltä?

- Pohjoismaiden oma, riip-pumaton reilun pelin ääni uh-kaa tietenkin hävitä maail-

töjen aktiivit voivat törmätäyllättäen työssään EU:n yhtei-seen linjaan. EU:ssa nimittäintuntuu olevan käytäntö, ettätietyillä jäsenvaltioilla on enem-män painovaltaa “EU:n yhtei-sen ulkopolitiikan linjaan” suh-teessa tiettyihin maihin. Var-sinkin entisillä siirtomaaisän-nillä vaikuttaa olevan entisiinsiirtomaihinsa enemmän sa-nanvaltaa kuin muille jäsen-valtioilla.

Otetaan kuvitteellinen esi-merkki. Länsi-Afrikassa sijait-sevassa maassa tapahtuu so-tilasvallankaappaus. Suoma-laiset rauhan- ja ihmisoikeus-järjestöt toivovat Suomen tuo-mitsevan kaappauksen. Suo-mi toimii kuitenkin yhteisenEU-linjan mukaan, jossa maanentinen siirtomaaisäntä vesit-tää liian voimakkaat sanamuo-dot.

Miten olisi käynyt Etelä-Af-rikan apartheid-hallinnon kaa-tamiselle, jos se olisi onnistu-nut sinnittelemään 2000-lu-vulle? Olisiko ANC:lle herunutsolidaarisuutta ja tukea enää?

� � �

Myös suurvaltojen sodatkaaneivät ole loppuneet. Tälläkinhetkellä Afganistanissa ja Ira-kissa yhdysvaltalaiset ja eu-rooppalaiset sotilaat sotivattäyttä päätä ja rauhaa ei olenäköpiirissä.

Vietnamin-sotaa mm. Pal-me vastusti näkyvästi, muttaainakin se on varmaa, ettei EUlähde arvostelemaan Irakinsotaa, sillä osa jäsenvaltioista-han on siellä mukana sotimas-sa. On myös hankalaa näinä“Euroopan yhdentymisen” ai-koina muidenkin kuin sodas-sa olevien EU maiden tuomitasotaa.

Mitä EU:n “yhteinen turval-lisuuspolitiikka” tuo sitten tul-lessaan? Sitä voi vain pelätä.

Ari Sardar

Kansalaisaktivistin näkemyksiä EU:staja Pohjoismaalaisesta solidaarisuudesta

manpolitiikasta jos ja kun EU:nyhteinen ulko- ja turvallisuus-politiikka syvenee. Onneksiprosessi ei etene kovin nope-asti.

Meillä on edelleen mahdolli-suuksia omille aloitteille janäkemyksille Pohjoismaissa jasille, että niitä nostetaan kan-sainvälisen huomion kohteek-si. Halosen rooli Maailman työ-järjestö ILOn globalisaatio-

työryhmän yhtenä vetäjänä jamm. Tuomiojan vetämä Hel-sinki-prosessia ovat hyviä esi-merkkejä siitä että Suomi eiole kokonaan menettänyt poh-joismaista rooliaan kansain-välisessä politiikassa.

Miten yhteinen EU:n ulko-politiikka ylipäänsä vaikuttaaSuomen ulkopolitiikan lin-jaan?

- Tärkein vaikutus on liit-

toutumattomuudesta luopu-misen prosessi, joka on eden-nyt aika pitkälle. Siinä tapah-tuu siirtyminen yhteistyövarai-sen turvallisuuspolitiikan pe-ruslinjasta asevaraiseen lin-jaan. Se on kyllä iso muutos.

Oletko törmännyt siihen, ettäEU:ssa entisillä siirtomaaisän-nillä on etuoikeus määritelläEU:n ulko- ja kauppapoliittisetsuhteet entisiin siirtomaihin –

ennen kaikkea Ranskan ja Iso-Britannian suhteen?

- Tähän olen törmännyt en-nen kaikkea ulkopolitiikas-sa. Kauppapolitiikassa iso on-gelma koskee yritysten, en-nen kaikkea suurten yritys-ten, ylimitoitettua vaikutus-valtaa.

Ari Sardar

Olof Palme oli pohjoismaalaisen solidaarisuuskäsityksen vankkumaton tukipilari.

Vaihtoehto EU:lle 3/2006

Documents

Transcript of Vaihtoehto EU:lle 3/2006