Vaihtoehto EU:lle 1/2015

16
VAIHTOEHTO EU:LLE KOMISSIO UHKAA RANGAISTUKSILLA: JOUTUUKO SUOMI BRYSSELIN TALOUS- VALVONTAAN? 1/2015 NRO VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS RY VÄLITTÄÄ KRIITTISTÄ TIETOA EU-POLITIIKAN VAIKUTUKSISTA JA TARJOAA KANSALAISILLE HYVÄN TOIMINTAFOORUMIN. > 55 MILJARDIN TAKAUSPOMMI > EU VS. LUOMUVILJELIJÄT KREIKASSA > UUTTA AINEISTOA ISÄNTÄMAASOPIMUKSESTA >

description

Joutuuko Suomi Brysselin talousvalvontaan?

Transcript of Vaihtoehto EU:lle 1/2015

Page 1: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

VA I H T o E H T o E U : L L E

komissio Uhkaa ranGaistUksilla:

joutuuko suomi Brysselin talous-

valvontaan?

1/2015nro VAIHToEHTo EU:LLE TIEDoTUSKESKUS rY VÄLITTÄÄ KrIITTISTÄ TIEToA EU-PoLITIIKAn VAIKUTUKSISTA JA TArJoAA KAnSALAISILLE HYVÄn ToIMInTAFoorUMIn.

> 55 MILJArDIn TAKAUSPoMMI > EU VS. LUoMUVILJELIJÄT KrEIKASSA > UUTTA AInEISToA ISÄnTÄMAASoPIMUKSESTA >

Page 2: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

2 | Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 » w w w.v e u. f i

Pystyykö suomi muuttamaan

eu-Politiikkaansa?ToIMISTo

LI IT Y NY T!

Va i h t o e h t o e U : l l e t i e D o t U s k e s k U s ry

Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat puhtaasti poliittisia, viimeisen sanan on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla. Tavoitteemme on liittovaltiokehityksen pysäyttäminen – ja Suomi irti EU:sta.

Haluatko mukaan aktiiviseen toimintaan? VEU järjestää EU-kriittisiä tilaisuuksia eri paikkakunnilla. Näihin kaikkiin tarvitaan tekijöitä. Ilmoittaudu toimistoon puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse, niin saat tietoa tapahtumista joissa voit olla mukana.

Liity jäseneksi!VEU:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen pankkitilille. Jäsenmaksut ovat yhdistyk-selle tärkeä tulonlähde ja sen maksettuasi saat kotiin kannettuna Vaihtoehto-lehden. Ilmoita maksaessasi yhteystietosi, jotta posti tulee perille oikeaan osoit-teeseen. Kerro nimi, osoitteesi sekä muut mahdolliset yhteystiedot sähköpostilla (V e U @ C o. i n e t. F i ) tai maksun yhteydessä viestikenttään.

Lisätietoja löydät internet-sivuilta osoitteessa W W W.V e U. F i

vaiHtoeHto eu:lle -LEHTI

p u h e e n j o h Ta j a

Arjo Suonperä [email protected].�

Va r a p u h e e n j o h Ta j a

Jyrki Yrttiaho jyrki.yrttiaho@raisio.�

j ä s e n e T :

Thomas Wallgren thomas.wallgren@iki.� Veijo Kare veijo.kare@sysma.� Pekka Lundgren [email protected] Holthoer [email protected] Holopainen antti.holopainen@a-klinikka.� Riitta Suokas [email protected] Nygård [email protected].�

Va r a j ä s e n e T :

Lauri Alhojärvi [email protected] Laine dimi@komnl.� Stig Lång [email protected] Aalto [email protected] Porspakka [email protected]

i s s n 1235-7189 pä äT o i m i T Ta j a Arjo Suonperä j u l k a i s i j a Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry p o s T i o s o i T e Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki p u h e l i n : (09) 682 3422 s ä h k ö p o s T i [email protected].� pa n k k i Y h T e Y s Danskebank FI33 8000 1500 9266 63 Ta i T T o Ninni Kairisalo pa i n o Botnia Print pa i n o s m ä ä r ä 10 000

j ä r j e s T ö s i h T e e r i Sippo KähmiV e U @ C o. i n e t. F i

09-6823422

mikäveu?

Pa n k k i y h t e y s :

DanskeBank FI33 8000 1500 9266 63

j ä s e n m a k s U t :

Henkilöjäsen: 17€ / vuosiTyötön / opiskelija: 8,50€ / vuosiPerhejäsenmaksu: 34€ / vuosi

www.faCeBook.Com/vaiHtoeHtoeullewww.veu.fi

Kannen kuvitus: Ninni Kairisalo, valokuva: Wikimedia Commons.

HALLITUS

Kuva

: Lar

s-Er

ik H

åkan

sson

Page 3: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 | 3» w w w.v e u. f i

Pystyykö suomi muuttamaan

eu-Politiikkaansa?

PääkirjoitUs

TeksTi arjo suonPerä VaraTuomari, Veu:n puheenjohTaja

uusi keskustan, Perussuoma-laisten ja Kokoomuksen halli-tus joutuu ottamaan nopeasti kantaa EU-politiikan moneen ajankohtaiseen kysymykseen.

EU:n edeltäjän sanottiin mahtipontisesti perustetun huolehtimaan rau-han säilymisestä Euroopassa. Mutta Eurooppa on paljon muutakin kuin vain Saksa, Ranska ja Englanti. Koko EU:n perustamisajatus muut-tuu falskiksi, jos EU:n jäsenmaat päättävät itse aloittaa Euroopassa suursodan, vaikka vastusta-ja Venäjä ei olekaan EU:n jäsenmaa. Ukraina-kaan ei ole EU:n jäsen, joten EU:lla ei ole syytä sen vuoksi sodan aloittamiseen eikä jäsen-maittensa verorahojen kylvämiseen Ukrainan sisällissodan toisen osapuolen tukemiseen.

Täyttä päättä EU kuitenkin käy kauppaso-taa, tosin kosmeettisesti rajoitettuna, Venäjää vastaan ja tukee Ukrainan sisällissodassa rahal-lisesti ja tosiasiassa myös sotilaallisesti, ainakin välillisesti, sitä osapuolta, joka suureen ääneen syyttää Venäjää hyökkäyksestä ja sotilasoperaa-tioista Ukrainaan. Etulinjan EU-maat varustau-tuvat sodan aloittamiseen Euroopassa. Vaikut-taa kovasti siltä, että tällaisen EU-politiikan jatkuessa on kesän tullessa ajan kysymys, milloin EU katsoo joutuneensa sotaan Venäjää vastaan, tietenkin syyttäen Venäjää sen aloittamisesta.

toinen suuri kysymys on Suomen jatkuvat EU-jäsenyyden suorat ja välilliset kustannukset. Suomen valtiovarainministeriön epäselvät ar-violaskelmat esittävät valtion menoihin neljälle vuodelle 6 miljardin sopeutustarvetta, jonka

uusi hallituskoalitio aikoo toteuttaa yhteiskun-nan palveluja leikkaamalla. Samalla ajanjaksolla Suomen EU:n pelkät bruttojäsenmaksut ovat vuodessa yli 2 miljardia euroa, jos ne säilyvät viime vuoden jo toteutuneissa määrissä eli ylittävät tuon maagisen 6 miljardin rajan. Päälle tulevat jäsenyydestä johtuvat muut suorat ja välilliset kulut, joita kukaan ei ole uskaltanut paljastaa. Niiden suuruudeksi voidaan arvioida vähintään 0,5–1 miljardia miljardia vuodessa eli 2–4 miljardia neljässä vuodessa.

eu-jäsenyyden vaPaaseen kilpailuun perustuvan raa’an kapitalismin tuoma kasaan-tuva työttömyys eli Suomen työpaikkojen kato ei lopu, ellei Suomi ryhdy suojelemaan omia työpaikkojaan ulkomaiselta kilpailulta ja maa-

han tuotavalta halpatyövoimalta sekä ryhdy itse perustamaan uusia työpaikkoja suuressa mitta-kaavassa. Massatyöttömyys tuhoaa myös valtion ja kuntien tulopohjan, joka perustuu työn ve-rottamiseen. Samoin se pyrkii yhdessä ulkoisen halpatyövoiman kanssa tuhoamaan suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän ja ammattiyh-distysliikkeen. Tässä kolmannessa suuressa kysymyksessä EU ei tunne sääliä, jäsenmaan on itse huolehdittava puolustuksestaan.

Vapaan kilpailun suomalaisille työpaikoille tuhoisaa vaikutusta EU aikoo kiihdyttää pyr-kimällä sopimaan USA:n kanssa vapaakaupan laajentamisesta TTIP- ja TiSA -sopimuksilla koskemaan myös USA:ta. Euroopan sd-joh-toinen ay-liike vastustaa tällaista vapaakaupan laajentamista, mutta suomalainen SAK on kattojärjestönsä kannasta välittämättä hyvä-uskoisesti luottamassa vapaaseen kilpailuun perustuvaan markkinatalouteen, kuten Suomen EU-jäsenyydestä päätettäessä. Siitäkin huoli-matta, että kaikki tietävät, miten vapaa kilpailu ja markkinatalous ovat tuhonneet USA:n ammattiyhdistysliikkeen.

Viime vaaleissa Keskusta ja Perussuomalai-set kalastelivat EU-kriittisten äänestäjien kan-natusta ja saivat osin sen ansiosta vaalivoiton. Nyt olisi mielikuvapolitiikan sijaan aika antaa katetta EU-kriittisille lupauksille ja tehdä Suo-men EU-politiikkaan vaikuttavia muutoksia: Euroopan rauhan säilyttämiseksi EU:n sotatoi-mien estäminen, Suomen EU-kulujen voimakas leikkaaminen ja suomalaisten työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen ynnä lisäksi EU:n liittovaltiokehityksen estäminen. <

Page 4: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

kesällä jälleen yksi EU-kriitikoiden esittämä kauhuske-naario näyttää olevan käymässä toteen. Hallitusneuvotteluiden alla Suomi sai Euroopan ko-missiolta ukaasin: jos talous ei

käänny nousuun, joko leikkaatte, tai itkette ja leikkaatte.

Varoitus on osa komission toukokuun puoli-välissä julkistamia maakohtaisia talouspoliittisia suosituksia tälle ja ensi vuodelle. Niissä Suomen osalta harkitaan liiallista alijäämää koskevan rangaistusmenettelyn aloittamista. Se tarkoittai-si maamme joutumista komission tehostettuun talousohjaukseen: budjetti hyväksytettäisiin ensin Brysselissä, vasta sitten Suomessa.

Tähän velvoittaa joulukuussa 2012 edus-kunnan hyväksymä ”vakaus- ja kasvusopimus” – tuttavallisemmin Euroopan talouskurisopi-mus. Sen mukaan EU-maiden vuosittainen budjettialijäämä ei saisi ylittää kolmea prosent-tia eikä julkisen talouden velka saisi ylittää 60 prosenttia bkt:sta. Näille rajoille ei ole olemassa taloustieteellisiä perusteita, ja useat Euroopan suuret maat itse asiassa rikkovat niitä jatkuvasti.

Molemmat rajat ovat nyt täpärästi ylittyneet myös Suomessa: Valtion julkisen talouden velkasuhde on tänä vuonna 62,6 % ja arvioi-

den mukaan ensi vuonna se nousee 64,8 %:iin. Budjettialijäämä on nyt -3,3 %, ensi vuonna sen arvioidaan olevan -3,2 %.

Komissio on antanut Suomelle heinäkuuhun aikaa määritellä, miten se aikoo sopeuttaa bud-jettiaan raameihin sopivaksi. Komissio ei vielä esitä suoria leikkauskohteita, mutta viesti on selvä. Keskustan Juha Sipilä on ehtinyt pyöritel-lä julkisuudessa hurjaa 10 miljardin sopeutustar-vetta, eivätkä muut hallituspuolueet tule kauka-na perässä. Varoituksen ajankohta on herättänyt kysymyksen siitä, oliko komission huomautus tilaustyö komissaari Jyrki Kataiselta.

tästä me Varoitimme

Juuri tällaisesta kiristystilanteesta varoitti vuonna 2012 monien tutkijoiden ja järjestö-jen muassa myös VEU:n delegaatio, joka kävi tuolloin luovuttamassa oman vetoomuksensa eduskunnalle budjettivaltaa kaventavan sopi-muksen hylkäämiseksi.

Sopimus kuitenkin hyväksyttiin sixpackin hallituspuolueiden ja keskustan voimin. Vastus-tamaan jäivät ainoastaan Perussuomalaiset, yksi keskustalainen toisinajattelija ja eduskunnan Vasenryhmä.

Sixpackin hallituspuolueet oikealta vasem-malle vähättelivät tuolloin sopimuksen merki-tystä. Vasemmistoliiton Annika Lapintien mu-kaan sopimus ei tuonut ”mitään uutta” Suomen taloudenpitoon.

– Nämä ovat niitä samoja säännöksiä, jotka ovat olleet ennenkin hyvän taloudenpidon ja Emu-vaatimusten mukaisia, Lapintie kertoi Kansan Uutisille.

Samoilla linjoilla oli tuolloin kokoomuksen Arto Satonen.

– En näe että tässä on mitään mahdoton-

ta ongelmaa budjettivallan näkökulmasta, tämähän koskee ainoastaan sellaisia tilanteita, joissa valtio joutuu alijäämäkriteerin kans-sa vaikeuksiin. Jos et sä joudu vaikeuksiin, kukaan ei tule ohjaamaan sun budjettia, selitti Satonen.

takki kääntyy

Paradoksaalista on, että nyt kovan talouskurin vaatimukseen yhtyvä Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka vuonna 2012 asettui koko ryhmän-sä vahvuudella vastustamaan kurisopimusta.

– Suomi voi olla, isänmaa, sellaisessa talous-poliittisessa tilanteessa tulevaisuudessa, että tämän sopimuksen edellyttämä talouspolitiik-ka pahentaa ja jyrkentää lamaa, varoitti Soini tuolloin.

Hallitukseen menon jälkeen ääni kellossa kuulostaa olevan toinen. Nyt Soinin mielestä onkin ”itsestään selvää”, että komission taantu-maa pahentavia sääntöjä pitää noudattaa.

– Huvittaa hieman se, että sanotaan, että kauheeta kun on vaikeita päätöksiä. Mitäs siinä on vaikeata kun tehdään oikeita päätöksiä, puheenjohtaja totesi Ylelle toukokuussa.

Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan (ps) eduskunnassa esittämä arvio talouskuri-sopimuksesta joulukuulta 2012 käykin hyvin myös tähän päivään:

– Minua vain ihmetyttää, minkä takia me todella näin toimimme, en ole kuullut hyviä perusteluita sille. Ainoa perustelu on nähdäkse-ni se, että tämä hallitus ei todennäköisesti tule pysymään koossa, ja tällä sopimuksella haetaan selkänojaa siihen tilanteeseen, jos talous yhä las-kee: silloin saadaan tulla tänne julistamaan, että emme me leikkaisi, mutta kun tämä sopimus sanoo näin. <

joutuuko suomi eu-komission valvontaan?

4 | Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 » w w w.v e u. f i

TeksTi siPPo käHmi ToimiT Taja , Veu:n järjesTösihTeeri sPk@PisPala .net

Heinäkuussa ratkaistaan, päätetäänkö Suomen budjetista jatkossa Brysselissä.

Page 5: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 | 5» w w w.v e u. f i

TeksTi mauri nyGÅrd Veun halliTuksen jäsen, iTsenäisYYspuolueen Vpj w w w.toisinajattelija .fi [email protected]

Hyvät Ihmiset, tiedättekö, että hyvinvointivaltio oli äärimmäinen poikkeus ihmislajin historiassa?

tiedättekö, että se sallittiin vain kommunismin pelossa?Kai tajusitte 90-luvun alussa, että nyt sitten seuraa pää-

oman maailmankausi?Kai tajusitte, että iso raha halusi vallan pois kansalta ja

kansallisvaltioilta?Kai tajuatte, että vaikka haluttaisiin, niin kansanvalta ei

voi toimia isoissa yksiköissä kuten EU:ssa?Varmaankin tajuat, että EU on keino saada valta pois

kansallisvaltioilta ja kansalta.Kai myönnät, että itsenäistä Suomea ei enää ole. Itsenäi-

syys on humpuukia, kuten niin moni muukin asia.Kai tiedät, että kaikki eduskuntapuolueet kannattavat

EU-jäsenyyttä ja euroa.Kai tajuat, että näitä puolueita äänestämällä kannatat

kansainvälisen ison rahan valtaa.Kai tiedät, että 90-luvun lama ja nykyinen

lama ovat EU:sta johtuvia. Molemmilla kerroilla rahan arvo oli noussut pilviin

euron tai siihen pyrkimisen vuoksi. Nyt euron arvoa on laskettu, mikä

piristää taloutta hallituksen politiikan sitä haitatessa.

Kai tiedät, että valtionta-

louden vaikeudet johtuvat paljolti siitä, että on vähennetty rikkaitten verotusta. Samalla on leikattu valtionavut kunnil-le lähes puoleen, ja kunnat ovat vaikeuksissa.

Tajuatko siis, että sairaanhoito-ongelmat ym. ovat tahal-laan aiheutettuja? Kaikilla keinoilla edistetään yksityistämis-tä.

EU:n vuoksi valtion piti luopua rahan luomisesta ja itseltään lainaamisesta. Sitten on velkaannuttu lainaamalla yksityisiltä pankeilta, joita valtio toisaalta tukee. – Mieletön-tä, eikö niin?

Tajuatko, että valtionyhtiöiden lähes lahjoittelu ulkomail-le on älytöntä? Esimerkkeinä Kemira Agro, Talvivaara ja Rautaruukki.

Tiedätkö, että koko vapaakauppa on bluffi a? Täydelliselle vapaakaupalle ei ole mitään tieteellistä tai käytännön perus-tetta kansallisvaltion tai pienen ihmisen kannalta. Kaupan-käyntiä kyllä tarvitaan.

Kai nyt tajuat, että todellinen oppositio on eduskuntaan pyrkivissä puolueissa, ja että EU-jäsenyyden vastustaminen on parasta kuntapolitiikkaa.

Tarvitsemme siis lisää veroja rikkaille ja eroon EU:sta, Natostakin. <

vaPPuPuHe

Page 6: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

6 | Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 » w w w.v e u. f i

mikä eu:ssa on vikana?TeksTi ari ojaPelto T ieTokirjailija [email protected]

Suomalaiset veronmaksajat saattavat tulevaisuudessa joutua maksamaan yli 55 miljardin – kahden

budjetin – verran takauksia.

toisen maailmansodan jälkeen Saksa oli rauniona ja hirveissä veloissa. Saksan velat olivat tuolloin suuruudeltaan 29,7 miljardia sillois-ta Saksan markkaa ja vastasivat 21

prosenttia kansantuotteesta. Tuolloin Kreikka, Irlanti ja muut velkoja-

maat päättivät armahtaa Saksan mitätöimällä noin puolet maan julkisesta ja yksityisestä velasta. Lisäksi Saksalle myönnettiin oikeus pidättäytyä tilapäisesti maksamasta velanhoito-kuluja, jos maan kauppatase painuisi alijäämäi-seksi. Maksuvalmiuden varalta sovittiin sovit-telumekanismi joka takasi, että lainoittajamaat ostaisivat Saksalta enemmän tuotteita kuin myyvät sinne.

Entä nyt EU:ssa – yli kymmenen vuoden rahaunionin jälkeen? Nyt kun Aho, Viinanen, Lipponen, Niinistö ja kumppanit ajoivat Suo-men väkisin EU:n rahaunioniin ns. ”vapauden” ideologian innoittamina.

Heidän ja vallassa olleiden uusliberalististen talousprofessorien ammattitaito, osaaminen ja mielikuvitus ei riittänyt ennakoimaan, mitä kaikkea pankit keksivät innovoida vapaute-tuilla pääomamarkkinoilla. He alkoivat ”taikoa tyhjästä rahaa” (osittaisvarantojärjestelmä). Seurauksena oli jättimäinen virtuaalirahan Ponzi-huijaus, josta poliitikot olivat vieläkin täysin ”pihalla”.

Nyt pankkien taseissa on lähes 700 biljoo-nan johdannaispapereiden kupla, jonka alas kirjaaminen markkina-arvoonsa on poliittisille päättäjille mahdoton tehtävä.

kun tätä virtuaalivelkaa verrataan reaalimaailmaan, jossa koko maailman brutto-kansantuote (BKT) on vähän yli 70 biljoonaa euroa, tilanne on eurouskovaisille kiusallinen. Varsinkin, kun he eivät ole ymmärtäneet asettaa minkäänlaista sääntelyä pankkisektorille.

Pankkien pelastamiseksi perustetun EU:n kriisinratkaisuneuvoston (ERRD) 55 miljar-dia euroa on vain 1/10 000 osa tarvittavasta rahamäärästä. Pankkien velkapapereiden alas-kirjaukseen tarvitaan ehkä 500-600 biljoonaa (Islannin pankkien realisoinnissa johdannaispa-pereiden arvosta hävisi 94 prosenttia).

Pankkien pelastamiseen eivät riitä minkään valtion eikä veronmaksajien rahat. Pankit ja nämä ”riskienhallinnan ammattilaiset” ovat väkisin tyrkyttäneet virtuaalisten velkapaperei-den avulla rahaa eli velkaa kaikille – jopa täysin luottokelvottomille.

Sodanjälkeisen Saksan velat ovat nauretta-via verrattuna EU-maiden nykyisiin velkoihin. Euromaiden kokonaisvelka (valtioiden, kotita-louksien, yritysten ja rahoitusalan) on rahaliiton aikana kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Nyt se on jo keskimäärin 470 prosenttia euromaiden kokonaistuotannosta (BKT).

Mediat ovat paheksuneet konkurssikypsän Kreikan velkatilannetta. Sen kokonaisvelka on kuitenkin ”vain” 300 prosenttia BKT:sta. Kol-men AAA:n Suomenkin velkasuhde on jo 400 prosenttia ja samalla tasolla Portugalin kanssa.

Pahin tilanne on Irlannissa, jonka velkai-suusaste on yli 1 000 prosenttia. Heti perässä tulee Alankomaat (n. 750%), Japani (yli 600%),

Britannia (n. 550%), Belgia (n. 500%), Ranska (n. 500%), Espanja (n. 450%), USA (n. 350%).

sodanjälkeisen saksan nousua helpo-tettiin sen viennin edistämisellä. Nyt Saksan on annettu rohmuta Suomen ohella (finanssi-kriisiin asti) eteläisten kriisimaiden markkina-osuuksia EU:n nollasummamarkkinoilla ja pa-hentaa niiden ennestäänkin surkeata tilannetta.

EU ja IMF vaativat kriisimailta säästöjä, supistuksia ja rakennemuutoksia eli aivan päin-vastaisia ”avustuspaketteja” kuin voittajavaltiot aikoinaan Saksalta.

EU ei ole laittanut pankkeja edesvastuuseen aiheuttamastaan finanssikriisistä ja siihen joh-taneesta keinotteluista. EU ei ole laittanut pan-keille kunnollisia velvoitteita ja sääntelyä kuten olisi pitänyt, jottei finanssikriisi taas uusiutuisi.

EU:n komission tuoreiden laskelmien mu-kaan finanssikriisin aiheuttama yhteenlaskettu kustannus EU-kansalaisille on ollut 6 000-12 000 miljardia euroa ja se on kaikki pois kansa-laisten ostovoimasta.

EU on toiminut aivan päinvastoin. Perus-tetun EU:n kriisinratkaisuneuvoston (ERRD) uusilla ”työkaluilla” (bail-in) kriisiviranomainen oikeutetaan muuttamaan pankin velkoja pan-kin omiksi pääomiksi sen jälkeen kun todetaan, muut pelastustoimet eivät enää auta. Todellinen silmänkääntötemppu, jonka avulla pankin-johtajat takuuvarmasti jatkavat uhkapeliään ja ”innovointiaan”.

Toinenkin yhtä järjetön helpotus on suotu veronmaksajien kustannuksella pankeille, jotka

Page 7: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 | 7» w w w.v e u. f i

mikä eu:ssa on vikana?

8

6

4

2

0

-2

-4

-6

19611964

19671970

19731976

19791982

19851988

19911994

19972000

20032006

20092012

Euroalueen 12 alkuperäisjäsenen BKTn kehitys 1961–2013

% bkt:sta 10 vuoden keskiarvo

Lähd

e: O

mat

lask

elm

at A

MEC

O-t

ieto

kann

an p

ohja

lta (k

ohta

RVG

DP)

Ei ihme, että rahoitusjärjestelmä vaikuttaa epävakaaltaMaailman taloudessa eri muodoissaan liikkeessä olevan likviditeetin eli rahan ja rahaa vastaavien tai korvaavien sitoumusten määrä vuoden 2009 lopussa miljardeina Yhdysvaltain dollareina.

Läht

eet:

BIS,

IMF,

Inde

pend

ent S

trat

egy,

Tal

ouss

anom

at

Liikkeessä olevan likviditeetin laji

Bruttomäärävuonna 2009,

mrd USD

Osuus maailman bkt:sta, %

Johdannaismarkkinoiden luoma likviditeetti (”virtuaaliraha”)

633 251 1 093

Arvopaperimuotoiset luotot, kuten joukkovelkakirjalainat

88 644 153

Perinteiset pankkiluotot, kuten asunto- ja yrityslainat

20 278 33

”Oikea” perusraha, kuten käteinen ja käyttötilit

5 794 10

Maailman nimellinen bkt 57 937 100

Page 8: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

8 | Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 » w w w.v e u. f i

ovat ”liian isoja kaatumaan”. Vuoden 2016 alus-sa voimaan astuva fi nanssivakauden valvoja FSB (Financial Stability Board) on julkaissut rahoi-tusjärjestelmien vakauteen ja pankkien pelasta-miseen tähtäävät toimintalinjat. Niistä Suomen poliittiset päättäjät ovat olleet aivan hiirenhiljaa.

Isojen investointipankkien (SiFi) alkaessa kaatua, pankit uudelleen pääomitetaan vakuut-tamattomista velkaeristä eli talletuksista.

Mikäli länsimainen pankki menee nurin tai uhkaa mennä nurin Euroopan unionissa tai Yhdysvalloissa, uuden säännöstön perusteella tallettaja voidaan ”tulkita” pankkiin sijoittaneek-si henkilöksi, joka on ”sijoittajavastuussa” omalla sijoituksellaan eli talletuksellaan.

Talletus muunnetaan pankin pääomaksi, jol-loin siitä tulee konkurssipesän omaisuutta, millä maksaa ensisijaisille velkojille. FSB:n mukaan pankki on toisen pankin ensisijainen velkoja ennen valtiota ja paikallishallintoja, eritoten johdannaisten kanssa. Näin suojellaan rahoitus-järjestelmää taas tallettajien kustannuksella.

nyt olisi korkea aika hypätä uppoavasta laivasta. Tosin se on jo myöhäistä, koska Suo-

mea rasittavat jo EU:n osalta yli 50 miljardin takaukset ja Suomen Pankin osalta noin 70 mil-jardin euron saatavat Euroopan keskuspankille (EKP). Niiden lisäksi vielä muita EU-maiden julkisia takauksia ja kotimaiset takaukset.

jos tai kun huonosti käy, suomalaiset veron-maksajat joutuvat mahdollisesti maksamaan yli kahden budjetin (55 mrd) verran takauksia. Sinä aikana ei makseta sitten yhdenkään virka-miehen palkkaa, ei terveydenhoitoa ja koululai-setkin laitetaan pakkolomille.

Koko maailma on jo hiusrajaansa myö-ten veloissa ja siten syönyt etukäteen tulevan ostovoimansa. Ostovoima on kuitenkin kaiken taloudellisen kasvun, yrittäjyyden ja edes (teo-reettisten) uusien työpaikkojen ylivoimaisesti tärkein edellytys. Teoreettista se on siksi, että maailmanlaajuinen tuottavuus kasvaa nopeam-min kuin markkinat.

jos nyt HyPätään EU-junasta, voidaan vielä välttyä suunnitelluilta eurobondeilta eli valtion velkojen yhteistakuilta sekä pankkien velkojen yhteistakuilta, joille ei ole mitään kattoa.

EU ja euro ovat siis täysin ideologinen tuulentupa, jossa vahvimpien valtioiden ehdoil-la maksatetaan heikompien maiden viulut ja väkisin ylläpidetään täysin mätää pankkijärjes-telmää.

Kaiken kukkuraksi kasvottomat pääoma-markkinat pitävät poliitikkoja pilkkanaan ja juoksuttavat heitä kuin pässiä narusta – ja nauravat veroparatiiseissa poliitikkojen uskolle vapauden ideologiasta.

Onko EU:ssa jotain hyvää? Kirjassani Ah-neuden aika (2006) kirjoitin, että teoriassa EU voisi olla hyvä hanke. Se on maailman ylivoi-maisesti suurin yhtenäinen markkina-alue.

Jos siellä pystyttäisiin rakentamaan pää-omalle riittävän tehokkaat sääntelyjärjestelmät, EU:lla olisi muskeleita painostaa muut maat samoihin sääntöihin uhkaamalla niitä protek-tionismilla.

Valitettavasti EU:ssa on kuitenkin toimittu täysin päinvastoin. Se on lisännyt vain pankkien uhkapelimahdollisuuksia. Kansalaisten osaksi on jäänyt istua valtamedian manipuloimana sivuraiteella ja odottaa lisää säästöjä, supistuksia ja seuraavaa pankkien lopullista kriisiä. <

Lähteet: Deutsche Bank, Haver Analytics

Kriisin aiheuttanut velkakupla on paisunut entistäkin suuremmaksiVanhojen euromaiden (Euro-11), Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Japanin ja Australian kokonaisvelan määrä suhteessa vuotuisen kansantuotteen määrään vuosina 1/1990–6-2012. Mukana julkisen talouden, rahoitusalan, yksityisten yritysten ja kotitalouksien velat.

90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10

800

700

600

500

400

300

200

100

Velka/bkt. %Irlannin velkaisuusaste yli 1 000%

Irlanti Alankomaat Japani Britannia Belgia Ranska Espanja Suomi

Portugali Italia Itävalta USA Australia Saksa Kreikka Kanada

Page 9: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 | 9» w w w.v e u. f i

raPortti kreikasta:

Iso agrobisnes kiittää, kun EU-lainsäädäntö pitää maatiaislajikkeiden viljelijät kurissa.

1990-luvulla kreikka-laiset puutarhahar-rastajat ja -asian-

tuntijat huolestuivat Kreikan eri hyötykasvien kohtalosta. He perustivat Peliti-järjestön, joka kerää, säilöö ja jakaa maatiaissiemeniä sekä taimia kansalle ilmaiseksi. Järjestö aloitti toimintansa 2003 ja se kasvoi nopeasti merkit-täväksi tekijäksi.

Pelitin toiminta on jatkuvasti laajentunut siitä lähtien kun ymmärrettiin, minkälaisen vaaran suuryritysten lobbarit muodostavat Brysselissä yhdessä itse EU:n kanssa, joka haluaa ”tehdä kai-ken turvalliseksi ja yhdenmukaiseksi”. Kuulostaa hyvälle, mutta se ei missään nimessä toimi.

Ranskassa on vielä suurempi organisaatio nimeltään Kokopelli. Tämä hyväntekeväisyysjär-

jestö jakaa maatiaissiemeniä maailmanlaajuises-ti ja myös myy niitä.

Vuonna 2008 kaupallinen siemenyhtiö haas-toi Kokopelli-järjestön oikeuteen, koska tämä sai ”kauppaa vääristävää etua myydessään sie-meniä, joita ei oltu sertifi oitu”! Oikeus langetti Kokopellille 35 000 euron sakot.

sertiFikaatit lUomUViljelijän kiUsana

Siemenalan suuret toimijat, ”Big Agro”, ovat kehittäneet niin sanottuja hybridisiemeniä risteyttämällä useampia lajeja. Patentoimalla tai muulla tavalla suojaamalla nämä yrityk-set pidättävät itsellään oikeuden myydä näitä siemeniä omilla nimikkeillään. Heillä on varaa maksaa kustakin lajista satojen eurojen ser-

tifi ointimaksut. Vastaavasti järjestöillä ei ole tällaisia rahoja ja yleinen mielipide on, etteivät he ostaisi sertifi kaatteja vaikka rahaa olisikin.

Kokopellillä on yli 200 erilaista tomaattilajia ja Pelitillä on yli sata, joten puhutaan todella suurista summista jo pelkästään tomaattien osalta.

Rahalla on paljon parempaakin käyttöä. Tänä keväänä Peliti sai valmiiksi talon, johon tulee valtakunnallinen siemenpankki. Järjestö on kerännyt jäsenistön keskuudesta rahaa tätä tarkoitusta varten, mutta yleisesti ottaen hyvin harvalla on rahaa yli aivan välttämättömien tarpeiden. Ja kuitenkin maaseudulla tilanne on helpompi kuin Kreikan suurkaupungeissa Th es-salonikissa ja Ateenassa, joissa asuu yli puolet koko Kreikan 11 miljoonasta kansalaisesta.

eu luomuviljelyn uHkana

TeksTi Henry Björklid kreikassa asuVa luomuViljelijä

V U o r i s t o n pengerviljelmät

Page 10: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

1 0 | Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 » w w w.v e u. f i

Koska kreikkalainen Peliti-järjestö ei voi myydä siemeniä, on sen alaosastoissa ajateltu; ”Jos emme kerran voi myydä, lahjoitamme siemeniä ja taimia kansalle.” Esimerkiksi Komo-tinin kaupungissa luoteis-Kreikassa on lahjoi-tettu kansalle siemeniä ja taimia koko Pelitin olemassaolon ajan. Viimeisimmät kolme vuotta on kansalle lahjoitettu 16 000 tainta joka vuosi ja valtavia määriä siemeniä.

Järjestön toimintaan kuuluu myös opetus kouluissa ja neuvonta erilaisissa tapahtumissa, työpajojen järjestämistä – kaikkea mikä liittyy hyötykasvien kasvattamiseen, luonnonmu-kaiseen viljelyyn ilman myrkkyjä tai teknisiä lannotteita, yrttien käytöstä ja ruuan säilönnäs-tä aina saippuan tekoon.

maatiaislajikkeet Vs. kaUPalliset hyBriDit

Siemenalan kaupalliset toimijat kieltävät vilje-lijöitä ottamasta siemeniä talteen, vaan näiden tulee joka vuosi ostaa uudet siemenet. Talteen-otto olisi muutenkin vaikeaa, koska hybridito-maattien siemenet eivät ole stabiileja – niistä voi syntyä kaikkia niitä eri lajikkeita, joista ne on alunperin risteytetty.

Maatiaissiemenet ovat sitävastoin syntyneet siten, että esimerkiksi viljelijä vuoristossa on ottanut aina parhaiden tomaattien siemeniä tal-teen. Jossakin saaristossa toinen viljelijä on teh-nyt samoin. Pikku hiljaa, vuosisatojen saatossa on saatu aikaan lajikkeet, jotka kasvavat parhai-ten juuri siinä ilmastossa, jossa niitä on kasva-tettu ja luonnollisella valikoinnilla on saatu aina vain parempia taimia, jotka kestävät kuivuutta, maistuvat paremmilta, ja niin edelleen.

Kaupallisten hybridisiemenissä on sitävas-toin painotettu kuljetuskestävyyttä, väriä ja säilyvyyttä. Ja nyt kaikkien tulisi viljellä näitä yhdenmukaisia lajikkeita olivat kasvuolosuhtet mitkä hyvänsä. Myöskään mitään ”maanvilje-lijän siemenvalikoitumista” ei tapahdu, koska hänen tulee vuosi vuoden perään ostaa uudet, homogeeniset siemenet.

Ja tämä ei koske ainoastaan EU:ta. Turkki tuottaa paljon tuotteita EU:n markkinoille. EU hyväksyy esimerkiksi ainoastaan kahta kirsik-kalajia, jonka johdosta viljelijät Turkissa ovat joutuneet kaatamaan vanhat kirsikkapuut ja ostamaan ulkomailta – yllätys, yllätys – sertifi -oituja taimia.

Kun ottaa huomioon, että jokaista Brysselin

parlamentaarikkoa kohden on 30 lobbaria, niin ymmärtää minkälainen karuselli on kyseessä. Ja yli puolet parlamentaarikoista ovat myötämieli-siä ”kyllä markkinat hoitaa”-ajatukselle. Loppu-tulos on aika selvä.

Yhdistyksillä ei ole varoja tai keinoja tuoda esiin tulevia vääristymiä, paitsi juuri jakamalla keskuspuistossa tai muulla sellaisella paikalla kansalle ilmaiseksi tuotteitaan. Tämän on jopa media huomioinut – ainakin jossain määrin.

Kreikkalaiset huomauttavatkin hieman iro-nisesti, että ”heitä edustaa jo kaksi parlamenttia, toinen Brysselissä ja toinen kumileimasimena Ateenassa – ja heidän pitää vielä muodostaa näiden lisäksi katuparlamentti, jotta saisivat äänensä kuuluviin!”

käDestä käteen – syDämestä syDämeen

Pelitillä on myös toinen verkosto; ”Kädestä käteen – Sydämestä sydämeen”-organisaatio, joka harrastaa vaihdantataloutta. Jos teet puu-tarhatöitä, sinulle tarjotaan nukkumapaikka ja ruokaa – tai kielenopetusta, joogaa tai mitä kukin osaa.

Peliti myy myös kirjoja ja heidän vuosikirjas-saan on yli 50 sivua osoitteita, järjestetty paik-kakunnittain, mitä kullakin on vaidossa tarjota.

Komotinin keskustassa, eräässä Pelitin suosimassa kerhohuone-ravintolassa voi myös ilmaiseksi oppia kreikkalaisia kansantansseja ja melkein joka ilta on keskusaukion tuntumassa jotain ilmaiskonsertteja tai esiintymisiä.

Keväällä 2014 tutustuin ranskalaiseen nuo-reen mieheen, joka toi Ranskasta pyöräillen(!) siemeniä tänne Kreikkaan. Kyse on siementen

maatiaiskasvit ovat aikojen ku-luessa luonnon ja ihmisen vuorovai-kutuksessa muovautuneita ja ke-hittyneitä koriste- tai hyötykasveja. Maatiaiskasvien paikalliset kannat saattavat olla hyvinkin erityispiirtei-siä. Maatiaiskasvien arvo on erityises-ti niiden geneettisessä potentiaalissa, luonnon monimuotoisuudessa sekä kulttuurihistoriassa.

i

k i e r r ät y s m at e r i a a l e i s ta rakennettu walipini tarjoaa ruokaa ympäri vuoden.

ko U l U l a i s e t jakamassa taimia 2015.

Page 11: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 | 1 1» w w w.v e u. f i

h e n ry B j Ö r k l i D (vas.) osallistuu taimipottien tekemiseen

vaihdosta, eräänlaisista testeistä, jossa kumpikin järjestö tekee määrättyjä koeistutuksia toisen siemenillä.

Matkan etapit olivat suunnitelleet Kokopelli ja Peliti yhdessä vastaavan italialaisen toimijan kanssa. Eli hän pyöräili päivän, teki erilaisia hommia eri puutarhoissa muutaman päivän – hieman säiden mukaan ja jatkoi taas matkaansa. Hänen määränpäänsä oli Istanbul, johon hän meni opiskelemaan. Tällaisessa toiminassa kaik-ki voittavat ja toimija ei oikeastaan tarvitse käyt-tää rahaa lainkaan – tai kenenkään muunkaan.

Peliti laajentaa toimintaansa

Kun olimme eräällä tavallisella peruskoululla ja teimme siellä vapaaehtoistoimintaa tuli puheek-si tietokoneet. Koululla kerrottiin, että uusin koululla oleva tietokone on kahdeksan vuotta vanha! Suomessahan tietokone katsotaan ”ikä-lopuksi”, kun se on yli neljä–viisi vuotta vanha ja näitä romutetaan lähemmäs miljoona konetta vuositasolla.

Aloimme suunnitteleemaan käytettyjen tie-tokoneiden tuomista Suomesta. Aivan lyhyesti: Kreikan opetusministeriöllä on ohjelma, joka on käytössä noin sadassa koulussa. Ministeriöllä on kaikki valmiudet mitä tulee ohjelmiin, eli käyttävät avoimen koodin ohjelmia yhdistettynä peruskoulun opetusohjelmien kanssa.

Emme ole vielä löytäneet Suomesta toi-mijaa, joka koordinoisi tällaista mahdollista EU-projektia ja hoitaisi tietokoneiden testaus-koulutuksen jne. Tämä koulutushan voitaisiin tehdä työvoimakoulutuksena, koska se veisi niin sanotusti ”varmaan ammattiin”, yhdistettynä jo nyt olemassa olevin koulutusmahdollisuuksiin. Kreikkalaiset itse eivät halua järjestää asiasta EU-projektia, koska he pitävät tällaisia projek-teja liian monimutkaisina ja byrokraattisina.

He ehdottavat toisenlaista ratkaisumallia: Paluukuormana voidaan Suomeen tuoda puh-taita maataloustuotteita, jotka sitten jalostetaan tai pullotetaan Suomessa. Tällainen kaupallinen toiminta peittäisi rahtikustannukset suurelta osin.

Molempien maiden kansalaiset voittaisivat tällaisessa yhteistyössä, siis myös suomalaiset, koska tuotteet tulisivat suoraan tuottajalta Suomeen. <

kuinka vaihdantatalous toimiieräänä Päivänä eräs taksikuski kurvasi portin eteen. Olin juuri kylvämässä siemeniä ja hän tuli portista iloisesti kättään heiluttaen. Toisessa kädessä hänellä oli muovikassi, jota hän minulle tarjosi. Katsoin kassiin ja siellä oli noin tiu munia.

Kiitin tietysti kovasti ja tarjosin hänelle erilaisia taimia ilmaiseksi, mutta hän sa-noi tulevansa myöhemmin, koska hän ei ole vielä ehtinyt laittamaan puutarhaan-sa kuntoon. Jäin ihmettelemään, josko hänellä on jossakin kanoja – tiesin missä hän asuu, mutta en ollut koskaan nähnyt kanoja hänen pihassaan.

Noin viikkoa myöhemmin jouduimme käymään sairaalassa ja matkalla takaisin hän pysähtyi kaupan luokse ja kysyi: ”Onko OK, jos hän ottaa vielä yhden matkus-tajan.” Sanoimme, että tottakai on OK, jolloin hän talutti erään noin 80-vuotiaan papparaisen autoon. Ajoimme pari korttelia ja pysähdyimme taas. Kuski auttoi papparaisen autosta ja talosta ilmestyi mummo, joka myös liikkui suhteellisen huonosti, aidasta tukea ottaen.

Mummolla oli kuitenkin kori matkassa ja korissa oli munia. Nyt tiesin mistä mu-nat olivat kotoisin!

näHtävästi ystävällinen taksikuskimme aina hoiti vanhusten kauppamatkan ja sai maksuksi munia. Tämä on tietenkin pakon sanelemaa, koska eläkkeitä on jo nyt leikattu 40% Troikan vaatimuksesta ja EUn mukaan pitäisi vielä leikata 20% lisää.

Jo nyt täällä on tiukkaa, koska 300–400 euron eläkkeellä on vaikea pärjätä – jopa Kreikassa, koska energia ja lämpö maksaa täällä yhtä paljon kuin Suomessa, joissakin tapauksissa enemmän. Täällä vuoren juurellakin on 4–5 kuukautta koste-aa ja kylmää, saati sitten vuoristossa.

Eikä se taksikuskillekaan halpaa ole – polttoaine maksaa hivenen enemmän kuin Suomessa ja hän ajaa tosi halvalla ja antaa aina kuitin. Poliisit nimittäin rat-saavat takseja joissa on matkustajia ja sakko on kuulemma suuri, jos ei mittari ole päällä tai näyttää ”nollalukemaa”.

No, mitä sanoisi suomalainen virkamies tällaisesta ”munanvaihto-luontaista-loudesta”, jossa ei munia ensin kuskata jonnekin leimattavaksi ja sitten takaisin lähimpään myymälään rasioihin pakattuna – ja varsinkin kun näistä ei makseta veroja?

Ajellaan vaan taksilla pari korttelia edestakaisin ja ollaan niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Sehän on mitä törkein talousrikos!

Onneksi tämä on Kreikka ja ihmiset tekevät niin kuin järki sanoo, eikä niin kuin virkamies katsoo olevan lain ja jär-jestyksen mukaista. Vaikka olisikin.

Henry Björklid

Page 12: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

1 2 | Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 » w w w.v e u. f i

isäntämaasopimus ydinsulkusopimuksen valossavaikka suomen ja naton välisellä isän-tämaasopimuksella on monia hämmästyttä-vän laajoja ulottuvuuksia, yksi on kuitenkin ylitse muiden: Naton taktisten ydinaseiden sijoittaminen pitkin Venäjän 1300 kilometriä pitkää luoteisrajaa, alueella joka yhdistää sotilaallisesti jännittyneet Itämeren ja Pohjoi-sen Jäämeren alueet.

Erityisen mutkikkaaksi muodostuu kysy-mys ydinsulkusopimuksen rikkomisesta.

Sopimuksen perusteella Suomella ei ole oikeutta vastaanottaa eikä millään Naton ydinasevaltiolla eli Yhdysvalloilla, Iso-Bri-tannialla ja Ranskalla ole oikeutta luovuttaa ydinaseita Suomen omaan hallintaan. Isän-tämaasopimuksessa ongelma on ratkaistu alistamalla koko Suomen armeija Naton komentoon sille ajalle minkä Nato operoi Suomessa. Ratkaisu toimii vain osittain, sillä isäntämaasopimuksen perusteella Suomen armeija on kansallisessa valvonnassa silloin kun Nato ei operoi Suomessa.

Yhtä monimutkaiseksi muodostuu myös sen määrittäminen mitkä esineet ovat ydinaseisiin kuuluvia ja mitkä eivät. Tähän mennessä julkisuudessa esillä olleita järjestelmiä ovat mm. Hornet-hävittäjistä, AGM-158JASSM-ohjuksista ja niihin yhteensopivista USA:n ydinkärjistä muo-dostuva kokonaisuus. Alkuperäisessä kokoonpanossaan Hornetit eivät olleet osa ydinasejärjestelmää, mutta sitä ne ovat

kiistattomasti sen jälkeen kun ne on muutettu yhteensopiviksi JASSM-ohjuksien kanssa ja allekirjoitettu sopimus joka sallii ydinkärkien sijoittamisen Suomen alueelle. Sama koskee maasta maahan ammuttavia ATACMS-M-57-ohjuksia joilla voi ampua sekä konventio-naalisia että ydinräjähteitä. Koska molempien järjestelmien kantama yltää Suomen alueelta satoja kilometrejä naapurimaidemme alueelle, kysymys ei ole pelkästään Suomen tai USA:n omasta asiasta.

Vaihtoehtoja tämän ristiriidan suhteen on kaksi.

1. Suomi ilmoittaa virallisesti ohjuk-sien kantomatkan sisällä oleville naapureilleen ja Kansainväliselle atomienergiajärjestölle isäntämaaso-

pimuksen myötä syntyneestä uudesta ase-mastaan, ja aloittaa neuvottelut mahdollisten ydinaseiden valvonnasta asianomaisten kanssa, huomioiden sen että ydinaseiden sijoittaminen ei ole enää Suomen kansallisessa valvonnassa.

2. Suomi laiminlyö ilmoitukset ja hy-väksyy merialueilleen, ilmatilaansa ja maa-alueilleen Naton etuvartiok-si työnnetyn tukikohdan statuksen.

Tasavallan presidentin ja asianomaisten minis-terien puheista päätellen Suomi on jättäyty-mässä jälkimmäisen vaihtoehdon varaan. <

moU-suomennos ilmestynyt kirjanajätimme 6.10.2014 Suojelupoliisille tutkinta-pyynnön isäntämaasopimuksen eli MOUn (Memo-randum of Understanding) laatimisesta. Suomessa eduskunta sivuutettiin asiassa kylmästi, ja sopimus allekirjoitettiinkin sopivasti ennen eduskunnan syysistuntokauden alkamista. Myös Ruotsissa laa-dittiin vastaava sopimus, mutta siellä valtiopäivät tulevat vielä käsittelemään asiaa. Ruotsin MOU ei siis ole voimassa, Suomen on.

Tutkintapyyntöä jättäessämme kerroimme, että toimitamme mahdollisesti myöhemmin lisäaineis-toa pyyntömme tueksi ja perusteeksi ja samalla tutkijoiden työn helpottamiseksi. Lisäaineistoa on äskettäin painosta tullut Mauri Nygårdin toimit-tama kirja Näin Suomea viedään (VS-Kustannus 2015), jonka yhden kappaleen saatesanojen kera luovutimme Suojelupoliisin käyttöön Oulussa 6.5.2015.

Kirjan alkuosa käsittelee Naton kanssa tehtyä MOU-sopimusta lähemmäs sata sivua. Sopimusta arvioi muiden muassa entinen ulkoministerimme, professori Keijo Korhonen. Lisäksi asiasta kirjoitta-vat Mauri Nygård ja Riikka Söyring. Sopimuksen epävirallinen suomennos – virallista ei ole olemas-sa – sisältyy myös näihin sivuihin.

Pyysimme Suojelupoliisia kiinnittämään erityi-sesti huomiota siihen, miten sopimus antaa Natol-le mahdollisuuden tulkita sopimusta siten, että se voi halutessaan tulla maahan myös pelkän oman ilmoituksensa, deklaraation, perusteella.

Näyttää toteennäytetyltä, että eräät ministerit ja muutkin, jotka ovat vedonneet turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin väittäen, että isäntämaasopimus olisi ollut niissä eduskunnan hyväksyttävänä jo vuodesta 2001 lähtien, ovat pu-huneet muunneltua totuutta tai vastoin parempaa tietoaan. Kirjan toimittaja ei löytänyt vuosien 2001 ja 2012 selonteoista edes yhtä sellaista mainintaa isäntämaatuesta, minkä voisi tulkita eduskunnan hyväksynnäksi nyt solmitulle sopimukselle.

Huolta oikeusjärjestelmämme tasosta lisää kat-saus päätökseen, jonka oikeuskansleri oli tehnyt MOU-sopimuksesta tehdyistä kanteluista. Oikeus-kansleri oli jättänyt ottamatta huomioon Perus-tuslakimme 94 §:n kohdan, jonka mukaan edus-kunnan tulee käsitellä sopimukset, jotka ovat merkitykseltään huomattavia. Kirjassa on sivuilla 40-45 esitetty yksitoista (11) syytä, jotka tekevät MOU-so-pimuksesta merkitykseltään huomattavan. Sopimus olisi pitänyt käsitellä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa jo yhdestäkin syystä.

Vaihtoehto EU:lle tiedotuskes-kuksen hallituksen jäsenetmatti aalto ja mauri nyGÅrd

Pä ät Ö s Va lta Suomen kulloisestakin ydinaseellisuudesta tai ydinaseettomuudesta siirtyi 4.9.2014 Natolle tällä allekirjoituksella.

Suomi ilmoittaa virallisesti ohjuk-sien kantomatkan sisällä oleville naapureilleen ja Kansainväliselle atomienergiajärjestölle isäntämaaso-

pimuksen myötä syntyneestä uudesta ase-mastaan, ja aloittaa neuvottelut mahdollisten ydinaseiden valvonnasta asianomaisten kanssa, huomioiden sen että ydinaseiden sijoittaminen ei ole enää Suomen kansallisessa valvonnassa.

Suomi laiminlyö ilmoitukset ja hy-väksyy merialueilleen, ilmatilaansa ja maa-alueilleen Naton etuvartiok-si työnnetyn tukikohdan statuksen.

Tasavallan presidentin ja asianomaisten minis-terien puheista päätellen Suomi on jättäyty-mässä jälkimmäisen vaihtoehdon varaan. <

ja 2012 selonteoista edes yhtä sellaista mainintaa isäntämaatuesta, minkä voisi tulkita eduskunnan hyväksynnäksi nyt solmitulle sopimukselle.

Huolta oikeusjärjestelmämme tasosta lisää kat-saus päätökseen, jonka oikeuskansleri oli tehnyt MOU-sopimuksesta tehdyistä kanteluista. Oikeus-kansleri oli jättänyt ottamatta huomioon Perus-tuslakimme 94 §:n kohdan, jonka mukaan edus-kunnan tulee käsitellä sopimukset, jotka ovat merkitykseltään huomattavia. Kirjassa on sivuilla 40-45 esitetty yksitoista (11) syytä, jotka tekevät MOU-so-pimuksesta merkitykseltään huomattavan. Sopimus olisi pitänyt käsitellä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa jo yhdestäkin syystä.

Vaihtoehto EU:lle tiedotuskes-kuksen hallituksen jäsenetmatti aalto jamauri nyGÅrd

Page 13: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 | 1 3» w w w.v e u. f i

natosta ei ole suomelle

turvaa

Hölmöyttä oli mennä mu-kaan EU.n pakotepolitiikkaan. Väärää turvallisuudentunnetta on luottaa Naton apuun.

Naton ja Suomen välisessä isäntämaasopimuksessa, jonka

sotilashenkilö allekirjoitti Suomen puolesta, sana sopimus on Suomessa käsitetty joko tahal-laan tai vahingossa (tyhmyyttään) väärin. Naton kielenkäytössä sana tarkoittaa sitovaa, valtiota velvoittavaa sopimusta. Suomalaiset poliitikot väittivät, että sana viittaa tuleviin neuvotteluihin ja näin ei sopimuksen allekirjoittaminen tarvin-nut eduskunnan hyväksyntää.

Koskapa sopimus on kansainvälisesti tul-kittuna sitova, teki Suomen hallitus rikoksen perustuslakia vastaan antaessaan kenraalille valtuudet sen allekirjoittaa. Tämän vuoksi Suo-meen tarvitaan perustuslakituomioistuin, että tällaiset väärät, perustuslain vastaiset sopimuk-set voitaisiin mahdollisesti etukäteen estää.

Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vr) selvitti Nato-sopimuksen velvoitteita ja Naton toimin-taa Suomessa. Hänen mukaansa Suomeen on jo tuotu ohjuksia, joilla on mahdollista kuljettaa ydinaseita. Satamat ja lentokentät on jo raken-nettu Nato-sopiviksi. Varastoja Natoa varten on jo luotu, armeija on mukautettu samoin Nato-malliin. Turun saaristossa on sukellusvenetela-koita. Isäntämaasopimuksen kohta 3.4 sanoo

selkeästi, että Suomi on sitoutunut isäntämaana kaikin voimin, siis kaikin voimin, tukemaan Na-ton toimintaa; siis myös hyökkäysalustana. Yh-teiset sotaharjoitukset ja Naton toiminta muun muassa Baltiassa antaisivat aihetta olettaa, että Yrttiahon tulkinnat Natosta olisivat oikeita.

Poliittisen historian tutkija Keijo Korhonen tyrmää täysin naiivina käsitykset, että mahdol-lisen kriisin osuessa Suomen kohdalle Nato tai USA tulisivat auttamaan Suomea muutoin kuin myötätunnolla – tai ehkäpä saataisiin taas talvisodan malliin sardiineja Portugalista. Riskeeraisiko Nato maailmanrauhan Venäjää, ydinasevaltaa, kurittamalla Suomen takia? Ei varmasti riskeeraa, ei edes Viron, Latvian, Liet-tuan, Puolankaan takia, kyllä sitä oltaisiin taas yksin ...sardiinit taskussa.

Nyt on vanhan suomalaisen ulkopolitiikan kissa nostettava pöydälle, pyyhittävä kissalla koko pöytä puhtaaksi, puhdistettava ja pulee-rattava kissa, esiteltävä vanha, suomalainen, ulkopolitiikan kissa uutena, aitona, kiiltävänä suunnannäyttäjänä ja pantava ulkopolitiikan kissa töihin eli rottajahtiin. Väärät ja Suomelle epäkelvot ratkaisut on torjuttava, ne ovat niitä rottia: EU, Nato, TTIP, TiSA, Monsanto, ja niin edelleen.

Paasikivi, Kekkonen ja heidän linjansa on otettava uuteen tarkasteluun. Kyllä historiasta voi jotain oppiakin, vaikkapa sen, että on hyvä pitää viholliset kaukana, ystävät lähellä. Suo-men on edelleen itse hoidettava, itsenäisenä, ulkopolitiikkansa. Ryssävihan (tai ryssänpelon) päällystämä politiikkaporkkana ei meitä nyt auta, se oli vaalitemppu. Tuttu jo 1960-luvulta, mutta taas käyttöön otettu.

EU:n ja Naton jäsenenä emme kykene harjoittamaan itsenäistä, omaa ja järkevää ul-kopolitiikkaa, ja sen vuoksi olemme aina ilman omaa syytämme vaarassa ajautua suurvaltojen konfl ikteihin osallisiksi. Sellainen ei ole hyvää suomalaista ulkopolitiikkaa. <

Lähteinä on käytetty Keijo Korhosen kirjoitusta, kansanedustaja Yrttiahon selontekoa Natosta ja Itsenäisyyspuolueen suomennusta isäntämaasopimuksesta.

TeksTi veijo kare Veu:n halliTuksen jäsen veijo.kare@sysma .fi

kittuna sitova, teki Suomen hallitus rikoksen perustuslakia vastaan antaessaan kenraalille valtuudet sen allekirjoittaa. Tämän vuoksi Suo-meen tarvitaan perustuslakituomioistuin, että tällaiset väärät, perustuslain vastaiset sopimuk-set voitaisiin mahdollisesti etukäteen estää.

Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vr) selvitti Nato-sopimuksen velvoitteita ja Naton toimin-taa Suomessa. Hänen mukaansa Suomeen on jo tuotu ohjuksia, joilla on mahdollista kuljettaa ydinaseita. Satamat ja lentokentät on jo raken-nettu Nato-sopiviksi. Varastoja Natoa varten on jo luotu, armeija on mukautettu samoin Nato-malliin. Turun saaristossa on sukellusvenetela-koita. Isäntämaasopimuksen kohta 3.4 sanoo

tuan, Puolankaan takia, kyllä sitä oltaisiin taas yksin ...sardiinit taskussa.

ulkopolitiikkansa. Ryssävihan (tai ryssänpelon) päällystämä politiikkaporkkana ei meitä nyt auta, se oli vaalitemppu. Tuttu jo 1960-luvulta, mutta taas käyttöön otettu.

EU:n ja Naton jäsenenä emme kykene harjoittamaan itsenäistä, omaa ja järkevää ul-kopolitiikkaa, ja sen vuoksi olemme aina ilman omaa syytämme vaarassa ajautua suurvaltojen konfl ikteihin osallisiksi. Sellainen ei ole hyvää suomalaista ulkopolitiikkaa. <

Lähteinä on käytetty Keijo Korhosen kirjoitusta, kansanedustaja Yrttiahon selontekoa Natosta ja Itsenäisyyspuolueen suomennusta isäntämaasopimuksesta.

Page 14: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

1 4 | Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 » w w w.v e u. f i

#LuxLeaks-skandaali: Ampukaa viestintuojat!mädännäisyys eu-Politiikan sydämessä paljastui viime vuoden lopulla, kun #LuxLeaks-tietovuoto toi päi-vänvaloon eurooppalaisten suuryhtiöiden massiivisen veronkierron Luxemburgin veroparatiisien kautta. Tätä ”verotuksen optimointia” oli markkinoimassa yrityksil-le etunenässä Luxemburgin silloinen valtionpäämies ja Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja, Jean-Claude Juncker.

Unioni on luvannut ottaa asian vakavasti, ja Euroo-pan parlamenttiin perustettiin helmikuussa asiaa tut-kiva komitea. Nyt työryhmä on kuitenkin törmännyt seinään: tietoja pimitetään eikä asia edisty. Komission viivyttely asiassa herättää ihmetystä europarlamentaari-koissa yli puoluerajojen. – Olemme nyt käyttäneet kolme kuukautta vailla min-käänlaista tulosta veronmaksajille. Emme ole edes saa-neet mitään aiheeseen liittyviä dokumentteja, ihmette-lee GUE/NGL-ryhmän Fabio De Masi.Oikeustoimiin on kyllä ryhdytty, muttei veronkiertäjiä, vaan järjestelmän paljastaneita journalisteja ja luxem-burgilaista Antoine Deltouria vastaan. Parlamentin verokomitea ei ole pystynyt haastattelemaan Deltouria, jota odottaa kotimaassaan jopa viiden vuoden vankila-tuomio ja yli 1 250 000 euron sakot.

– Eurooppalaiset veronmaksajat menettävät noin bil-joona euroa vuodessa veronkierron takia, samalla kun vaaditaan leikkauksia eläkkeisiin, palkkoihin ja julkisiin menoihin. On sietämätöntä, että nämä rikokset paljas-taneet ihmiset joutuvat oikeuteen, mutta syylliset kuten Juncker nauttivat edelleen hyväpalkkaisista töistä, linjaa De Masi. <

”Murhaajat, varkaat ja hurskastelijat!” Ay-liike Linnake-Eurooppaa vastaanseitsemän sadan afrikkalaisen pakolaisen hukkumi-nen Välimerellä huhtikuussa on nostattanut voimakkaita protesteja Välimeren maissa. Italiassa, Kreikassa ja Kyp-roksella ammattijärjestöt USB, PAME ja PEO ovat osoitta-neet mieltään EU:n pakolaispolitiikkaa vastaan unionin edustustojen edessä.

Kreikassa ay-aktiivit kiipesivät EU:n rakennuksen ka-tolle tikkaiden avulla ja ripustivat sinne banderollin, jos-sa julistettiin: ”Murhaajia, varkaita ja hurskastelijoita ovat Euroopan imperialistit!” Sloganilla kiinnitettiin huomio-ta EU:n kaksinaamaisuuteen erityisesti Libyan sodassa. Unioni oli innolla mukana sotatoimissa, mutta sodan aiheuttaman humanitaarisen katastro� n seurauk sien hoitamiseen kuitenkaan ei EU:ssa haluta osallistua.Italiassa mielenosoitukseen osallistuivat monet Väli-meren yli tulleet siirtotyöläiset, jotka surivat kohtalon-tovereitaan. Italian parlamentin alahuoneen puhemies Laura Boldrini kieltäytyi tapaamasta mielenosoittajia tai kuulemasta heidän vaatimuksiaan.

Unionin puolelta on luvattu ryhtyä toimiin ongelman korjaa-miseksi. Jatkossa henkensä puo-lesta pakenevien pakolaisten laivat aiotaan upottaa jo Libyassa. <

Kuva

: Shu

tter

stoc

k

PuHeenaiHeita eurooPassa

TeksTiT siPPo käHmi ToimiT Taja , Veu:n järjesTösihTeeri sPk@PisPala .net

Page 15: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5 | 1 5» w w w.v e u. f i

V e U o l i e s i l l ä edus-kuntavaalien yhteydessä muun muassa vaali-tenteissä Padasjoella, Sysmässä, Hartolassa ja Heinolassa.

Kuva

: Shu

tter

stoc

k

e k P : n U U D e n mahtipontisen päämajan avajaiset Frankfurtissa saivat vastaansa Blockupy-liikkeen rajun protestin 18. maaliskuuta.

e U -j ä s e n y y t tä ja euroa vastaan osoitettiin Hel-singissä mieltä 11. huhtikuuta. ” t t i P o n t r o i j a n

h e V o n e n ! ” Kansain-väliseen vapaakauppa-sopimusten vastaiseen toimintapäivään osallis-tuttiin myös Suomessa 18. huhtikuuta. VEU oli yksi mielenosoituk-sen koollekutsujista.

V e U s a i t o U ko k U U s s a uuden järjes-tösihteerin. Jatkossa lehden toimittamisesta ja toimiston juoksevista asioista vastaa sipoolainen toimittaja Sippo Kähmi.

SoSIAALISESSA MEDIASSA

www www.veu.� Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry @VEUtiedotus Vaihtoehto EU:lle

kentällä taPaHtuu ...y k s i n ä i n e n m i e l e n o s o i t ta j a keskeytti EKP:n puheenjohtaja Ma-rio Draghin lehdistötilaisuuden 15. huhtikuuta. ”Alas EKP:n diktatuuri!” huusi nainen turvamiesten retuut-taessa häntä pois rakennuksesta.

Page 16: Vaihtoehto EU:lle 1/2015

vuosikokouskutsu

vaiHtoeHto eu:lle tiedotuskeskus ry:n vuosikokous

Pidetään keskiviikkona 17.6.2015 kello 18:00 matinkylän Pirtillä,

Keskipäivänkuja 4, 02210 Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset

vuosikokousasiat. Vuosikokous on kaikille jäsenille avoin.

Sääntöjen mukaan niiden, jotka aikovat käyttää kokouksessa äänivaltaa, tulee

ilmoittaa osallistumisestaan kaksi viikkoa ennen kokousta kirjallisesti toimistolle.

ilmoittautumiset 3.6. mennessä, kirjeitse osoitteeseen

VEU, Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki tai sähköpostilla [email protected].� .

– HALLITUS –tervetuloa!

www.veu.fiVaihToehTo eu:lle TieDoTuskeskus rY – Veu Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki Puhelin: (09) 682 3422 Sähköposti: [email protected].�