Vaihtoehto EU:lle 3/2004

VEU-lehdessätässä numerossa:

Tunteeko pääminis-teri perustuslain?

Sivu 2

EU on läsnäkuntavaaleissa

Sivu 3

Vivica Bandler oliVEU:n tukija

Sivu 3

Äänestysasiaaturuilla ja toreilla

Sivu 4

Loppuuko oma elin-tarvikehuolto?

Sivu 5

EU rakentuuydinvoiman varaan

Sivu 6

Suoria ja käyriädirektiivejä

Sivu 6

EU militarisoituuvaivihkaa

Sivu 7

Kai Sadinmaa jaH-hetkiSivu 8

Muista VEU:njäsenmaksu

Sivu 8

VAIHTOEHTOEU:LLE

33333 ///// 2 0 0 42 0 0 42 0 0 42 0 0 42 0 0 4

Kansanäänestysliike järjesti bussikiertueen suurimmissa kaupungeissa saksalaisen Mehr Demokratie-liikkeen kanssa. Kuva TampereenTammelantorilta, jossa reilut kaksisataa kansalaista allekirjoitti vetoomuksen kansanäänestyksen järjestämiseksi EU:n perustuslaista.Järvisen ajatuksista ja bussikiertueesta sivulla 4.

Janne Järvinen vaatiikansanäänestystä.

Matti Vanhanen vastus-taa kansanäänestystä.

Äänestetään nurin omienlakiemme ylitse käyväEU:n perustuslaki

M

Naisten Vaihtoehto EU:llejärjestämässä keskustelussa Hel-singissä puhuneet SEL:n puheen-johtaja Ritva Savtschenko ja Hel-singin sosiaaliviraston KTV:npääluottamusmies Eila Pelttari il-maisivat huolensa peruspalvelu-jen voimistuvasta alasajosta janaisten aseman huonontumises-ta työelämässä ja arjessa.

Keskustelussa kartoitettiin eri-tyisesti naisten kannalta huonoakehitystä, joka alkoi jo 1990-luvullakun Suomea sopeutettiin EU-jäsenyyteen uusliberalismin ideo-logiselta pohjalta. Käänne tapah-tui kun pääomaliikkeet vapautet-tiin ja lama myllersi työelämän ra-kenteet. Se merkitsi Suomen eriy-tyneillä työmarkkinoilla nais-työalojen vähittäistä katoamista,sillä alojen työt voitiin koneellistaatai siirtää halpatyömaihin.

Tämä on johtanut pätkä- ja epä-tyypillisten töiden lisääntymiseenja vuokratyön käyttämiseen teki-jälleen epäinhimillisin ehdoin.Savtchenkon mukaan on syn-tymässä tilanne, jossa tarvitaanosaajien (miesten) vakinaista

EU:n perustuslain tarjoama yhdenmahdollisuuden politiikka ei sovi naisille!

työtä ja sen ympärillä pienitulois-ten naisten kehä, jolla tehdääntöitä vain tarvittaessa 0-40 tuntiin.

Molemmat puhujat kiinnittiväthuomiota siihen, että perus- jajulkisten palvelujen laaja kirjovaikuttaa koko yhteiskunnantoimintaan ja että ei mikään lakipakota sitä purkamaan. Painettasiihen suuntaan luovat kuitenkinlainsäädännön muutokset jatyönantajapuolen esiintymisetjulkisuudessa hyvinvointivaltionideaa vastaan ja vanhaan ”naisenpaikka on kotona” -ajatteluun pa-laamisen puolesta.

Molemmat puhujat pohtivatyleistä ilmapiiriä, joka ei suosi kes-kustelua kaikkia koskevistatärkeistä ratkaisuista. Heidän tun-tumansa oli, että pelko työpaikanmenettämisestä pitää pätkätöilläelävät hiljaisina oloissa, joissatyövoimasta on ylitarjontaa. Omavaikutuksensa on myös suuntauk-sella, joka korostaa kaikessa yk-silökeskeisyyttä eikä kannustayhteisöllisyyteen.

Tosin kuultiin myös toisenlaisiaesimerkkejä siitä, että yhden vaih-

toehdon politiikka ei sittenkään olehillinnyt kaikkea aktiivisuutta.Kahdeksan tunnin työpäivä oliutopiaa viime vuosisadan alussa,mutta siitä tehtiin totta. Sellainenon mahdollista edelleen, vakuutet-tiin keskustelussa.

Turkkilainen maahanmuuttajaEmine Tekin puolestaan kommen-toi keskustelua Turkin EU-jäsenyydestä ja kertoi, mitenEU:hun sopeuttamiseen maassaasetetaan turhia toiveita.

Vain yhden vaihtoehdon poli-tiikka sopii uusliberalismin ideolo-giaan ja sitä henkii myös tekeilläoleva EU:n perustuslaki. Tilai-suudesta lähtikin vetoomus päät-täjille, jossa vaadittiin Suomea tor-jumaan tuo epädemokraattisesti jalaillisuudesta tinkien laadittuasiakirja ja järjestämään kansanää-nestys asiassa.

Terttu Ahokas

Naisten tapaamisessa EU:n perustuslakiesityksestä vaadittiin kansanäänestystä.

Vaihtoehto EU:lle 3/04Vaihtoehto EU:lle 3/04Vaihtoehto EU:lle 3/04Vaihtoehto EU:lle 3/04Vaihtoehto EU:lle 3/04

PÄÄKIRJOITUS 3/2004

Julkaisija: Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ryOsoite: Mäkelänkatu 62 C

00520 HelsinkiPäätoimittaja: Ulla KlötzerToimitus ja taitto: Hannu OittinenPaino: Kangasalan Lehtipaino Oy

Kangasala 2004

VVVVVAIHTOEHTOAIHTOEHTOAIHTOEHTOAIHTOEHTOAIHTOEHTOEU:lle- l e h t i 3 / 2 0 0 4 3 / 2 0 0 4 3 / 2 0 0 4 3 / 2 0 0 4 3 / 2 0 0 4

Tutustu VEU:n nettisivuihinVEU:n omat sivut ovat osoitteessa www.veu.fi. Sivuilta löytyy tietoasekä ajankohtaisista asioista että menneistä tapahtumista. Sivuille onäskettäin lisätty mm. kaikki VEU:n puheenjohtajan kannanototvuodesta 1995 alkaen.

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry

Mäkelänkatu 62 C (käynti A-rapun kautta)00530 Helsinkipuh. (09) 682 3422fax (09) 682 3544sähköposti [email protected] Sampo 800015-926663puheenjohtaja Ulla Klötzerpuh./fax (09) 810 167gsm 050 569 0967sähköposti [email protected]ääsihteeri Jussi Liljagsm 0400 722 706sähköposti [email protected]öntekijä Leena Brunbergpuh. (09) 682 3422fax (09) 682 3544sähköposti [email protected]

Hallitus 2002-2003 varsinaiset ja varajäsenetUlla Klötzer, ESPOO (pj), Urho Kittilä, PÄLKÄNE (vpj), Lea Lau-nokari, ESPOO, Thomas Wallgren, HELSINKI, Teijo Virolainen, RII-HIMÄKI, Arto Viitaniemi, JÄRVENPÄÄ, Stig Lång, VAASA, LeenaBrunberg, HELSINKI, Mauri Nygård, ÖJA, Antti Miekkavaara, VAN-TAA, Antti Eronen HELSINKI, Tanja Pelttari, VANTAA

Puheenjohtaja Ulla Klötzer

Leena Brunberg on VEU:nuusi toimistonhoitaja

2

Kesän toimistossamme työsken-nellyt Antti Eronen ryhtyi jatka-maan opintojaan Joensuussa.VEU:n toimistonhoitajaksi palkat-tiin syyskuun alusta alkaen LeenaBrunberg.

Leenalla on monipuolinen koke-mus erilaisista järjestötehtävistämuun muassa ATTACissa ja vii-meksi hän on työskennellyt Hel-singin kaupungin kulttuuriasiain-keskuksessa tuotantoassistentti-na. Hän on myös VEU:n jäsen jaAntin tavoin liikkeemme hallituk-sessa.

Pääministeri Vanhanen kertoi omanja hallitusryhmien ”johtajien”kansanäänestystä vastustavankannan ennen lupaamansa neu-vottelua oppositioryhmien kanssa.Se osoitti, että neuvottelut olivatpelkkää teatteria, koska päätös asi-asta oli jo tehty pienessä piirissä.

Matti Vanhanen osoitti myös,että kansalaismielipiteellä ja ruo-honjuuritason liikkeillä ei olehänelle mitään merkitystä. Ei kan-nata ihmetellä tavallisten ihmistenalhaista motivaatiota osallistuayhteiskunnalliseen keskusteluun.

Suomalaisten välinpitämät-tömyys EU-politiikkaan sekä yh-teiskunnalliseen osallistumiseenylipäätään onkin vuosi vuodeltakasvanut. Meiltä on evätty mah-dollisuus osallistua päätöksente-koon.

Suomalaiset eivät ole muidenEU-maiden kansalaisia tyhmempiä.Suomalaiset ovat hyvinkin tietoi-sia siitä, että tämän päivän EU eisuinkaan ole se, johon liityttiinvuonna 1995. Sen jälkeen onmerkittäviä uusia alueita siirrettyBrysselin päätettäväksi Amster-damin ja Nizzan sopimusten myötä.Jo yhteinen valuutta kavensihuomattavasti maamme itsenäistätalouspoliittista päätösvaltaa.

Kymmenessä maassakansanäänestys

EU:n kansalaisista yli 70 % tukeekansanäänestysten järjestä-mistä EU:n perustuslaista. Tämänpaineen johdosta on tähän men-nessä ainakin 10 jäsenmaassapäätetty järjestää kansanäänestys.Nämä maat ovat Belgia, Englanti,Espanja, Hollanti, Irlanti, Luxem-burg, Portugali, Ranska, Tanskasekä Tsekin tasavalta.

Englannilla on vahva ei-kantaaedustava puolue, UKIP, joka olisuuri voittaja EU-parlamentti-vaaleissa ja ei-kannalla on paljonkannattajia näkyvien konservatii-vien joukoissa. Lisäksi merkittäväosa elinkeinoelämästä vastustaalisävallan antamista EU:lle.

Ranskassa presidentti Jacques

Chirac otti avoimesti kantaakansanäänestyksen puolestakansallispäivän puheessaan14.7.04. Chiracin mukaan kan-sanäänestys järjestetään ensi vuo-den aikana.

Jean-Pierre Chevènement koros-ti, että perustuslaki on talouttakoskevissa asioissa aivan liian li-beraali ja että sen yhteinen ulko-ja turvallisuuspolitiikka tekeeEU:sta USA:n vasallin. Chevene-mèntin mukaan perustuslaki estäi-si täysin itsenäisen puolustus-politiikan ylläpitämisen, kun kokopuolustuspolitiikka tulee yhte-näistää NATO:n politiikan mukai-sesti.

Saksassa päätöstä kansanää-nestyksen järjestämiseksi ei olevielä tehty. Syynä on Saksan pe-rustuslaki, joka Saksan historiantakia ei salli kansanäänestyksiäliittovaltion tasolla. LiittokansleriGerhard Schröderiin kohdistuvatpaineet kasvavat koko ajan ja SDPonkin harkitsemassa kansanää-nestykset sallivan perustuslainmuutoksen tuomista liittopäiville.

Viimeisten mielipidemittaustenmukaan yli 80 % saksalaista tukeekansanäänestyksen järjestämistäEU:n perustuslaista. Saksassa 34yliopistoprofessoria ja lakitieteenopettajaa on ottanut kantaa

kansanäänestyksen puolesta.Paikallisella tasolla ”MehrDemokratie” -liike on jo pitkäänkampanjoinut suoran demokratianpuolesta ja tekee konkreettistatyötä kansanäänestyksen eteen.

Keskustelu jatkuumeillä ja muualla

EU:n perustuslaista käydään vil-kasta keskustelua myös Tanskas-sa ja Irlannissa. Molemmilla maillaon vankka kansanäänestys-perinne – mutta se ei tarkoita ettänäissäkään maissa kansanää-nestyskampanja olisi tasa-arvoi-nen koskien rahaa, media-aikaa taimuuta julkisuutta. Silti ei-puolellaon vankka kannatus. Jos perus-tuslakikansanäänestys näissämaissa järjestettäisiin täysin tasa-puolisesti, ei-kanta olisi toden-näköinen voittaja.

Ruotsissa on käynnistettyEMU:n kaataneiden kansalais-liikkeiden yhteisvoimin uusi kam-panja kansanäänestyksen saami-seksi. Siellä myöskään ei päämi-nisteri (Göran Persson) uskalla an-taa päätösvaltaa kansalaisille.

Tsekin tasavallassa, kuten mo-nessa muussakin uudessa jäsen-maassa, EU-parlamenttivaalitosoittivat, että kansan EU-kiin-

nostus on minimaalinen. Ää-nestysvilkkaus oli ainoastaan 27,9prosenttia.

Meillä on vieläaikaa vaikuttaa

Aikaa on runsaasti. Kansalais-ten painostus voi vielä muuttaapoliittisen eliitin suunnitelmat.K a n s a n ä ä n e s t y s k a m p a n j aSuomessa jatkuu ruohonjuurita-solla. Kansanäänestysvaatimuk-sen voi allekirjoittaa nimenkeräys-listoihin sekä VEU:n kotisivullaettä kansanäänestysliikkeen koti-sivulla: www.kansanaanestys.fi

PÄÄMINISTERI PELKÄÄ OMANMAANSA KANSALAISIA

Pääministeri Matti Vanhanen torjuikansanäänestyksen käydessäänkansan parissa Tampereella.

Uusi toimistonhoitaja Leena Brunberg.

Jean-Luc Dehaene, ent. Belgian pääministeri ja EU-konventinvarapuh.joht., Irish Times 2.6.2004”Tiedämme, että yhdeksän kymmenestä ihmisestä eivät tule lukemaanperustuslakia ja tulevat äänestämään sen perusteella mitä poliitikot jalehtimiehet sanovat. Mutta jos vastaus on ei, (kansanäänestyksessä)tullaan todennäköisesti äänestämään uudestaan, sillä vastaus on eh-dottomasti oltava Kyllä

Faktoja nakissaToimistolla on saatavana VEU:npamfletit: Perustuslaki, EU:nmilitarisoinnin päiväkirja ja So-siaalinen alasajo.

TILAA VEU:NTOIMISTOSTA

10 hyvää syytäjärjestääkansanäänestys1. Kansalaisten tahto.

2.Vastaus EU:nlegitimiteettikriisiin.

3.Kansalaisten kiinnostus.

4. EU on muuttunut.

5. EU:n perustuslainvalmistelu on ollut tärkeäetappi unionin historiassa.

6. Poliittinen keskustelu japuolueiden linjaukset.

7. EU:n perustuslainvalmistelukunta ja Euroopanparlamentti suosittelevat.

8.Monessa EU-maassaäänestetään.

9.Toimivallan siirrotEuroopan unionille.

10.Kansanäänestys olisimahdollisuus.


VEU:n pääsihteeri Jussi Lilja:

Kunnallisvaalit pidetään maassa-mme perinteisenä YK:n päivänä eli24.10.2004. Monien mielestäniissä parhaiten päästään vaikut-tamaan asioihin, jotka ovat it-seämme lähinnä. Näin varmasti on.

Kokonaan toinen asia on, löy-tyykö vielä niitä valtuutettuja, jot-ka haluavat pitää kuntalaisten asi-at omissa käsissään. Miksi edus-kunnassa valtaa pitävät puolueet,jotka leikkaavat kuntien toiminta-mahdollisuuksia, ovat kunnallis-vaaleissa niiden kiihkeimpiä puo-lustajia. Näin ainakin vaalien alla.

Mikä pakottaa näin toimimaan?Voiko puolue, joka valtaan pääs-tyään uskollisesti noudattaa Eu-roopan unionin jäsenmailleen an-tamia talouspoliittisia ohjeita jasuoranaisia määräyksiä eduskun-nassa ja hallituksessa, toteuttaaerilaista politiikkaa kuntatasolla?

Palvelut, elinkeinot japäätösvalta uhattuina

Mitkä sitten ovat EU:n ”makrota-loudelle” asettamat tavoitteet?Lyhyt kertaus lienee paikallaan:

1. EU:n perustuslakiin useaankohtaan kirjattu uusliberalistisentalouspolitiikan peruslähtökohtaon julkisen sektorin supistaminen.

2. Tavoitteena on julkisten pal-veluiden kaupallistaminen, kilpai-luttaminen ja yksityistäminen.

3.Uusi perustuslaki ei – päinvas-taisista väitteistä huolimatta – tur-vaa kunnallista itsemääräämis-oikeutta, kun kysymys on palve-luista tai muusta kunnan yritys-toiminnasta.

4. Maaseudun elinkelpoisuus jakunnalliset palvelut ovat uhattui-na, koska EU uhkaa lopulta tuhotaperuselinkeinot.

5. EU estää järkevän ja ihmisiäpalvelevan kehitys- ja aluepoli-tiikan toteuttamisen.

Vaihtoehto EU:lle –kansanliike eitue mitään poliittista puoluetta.Olemme itsenäinen kansanliike.

Mutta me osallistumme kunnallis-vaaleihin ja keskusteluihin mikälipuolueilla on halua ja tahtoa näistäteemoista keskustella.

Tarvitaankansanäänestys!

Pääministeri Vanhasen ja hallitus-puolueiden mielestä perustuslais-ta ei tarvitse järjestää kansanää-nestystä. Eduskunnan puhemiesja puoluejohtaja Paavo Lipponenesittää, että asiasta ei pitäisi enääedes keskustella. Samaan aikaanhän kuitenkin vaatii, että perus-tuslain sisällöstä keskusteltaisiin.

Tuntuu siltä, että se puheet ovat-kin pelkkää tyhjänpuhumista. Mik-si keskustella asiasta, josta pienipoliittinen oligarkia on jo tehnytpäätöksen? Ei käy. Kyllä ihmisten

pitää olla osallisia itseään koske-vissa asioissa.

Oppositiossa oleva kokoomuson Lipposen linjoilla. Mikä näitäpuolueita yhdistää tässä asiassa?Kaikki kansanäänestystä vastus-tavat puolueet kannattavat perus-tuslakiesitystä. He pelkäävätkansalaisia. He pelkäävät, että kan-sa äänestää ”väärin”. He pelkäävätaiheellisesti!

Poliittisen eliitin ilmoituksen jäl-keen on kansanäänestysvaatimussaanut uutta puhtia. Kansanää-nestys onkin näillä näkymin ainoamahdollisuus hylätä perustuslaki.

Me haluamme, että EU:n perus-tuslaista järjestetään kansanää-nestys ja olemme sitä mieltä, ettäse on siinä hylättävä koska:

Me kannatamme lainsäädäntöä,jonka lähtökohtana on kansalais-

ten oma tahto ja tarve.Me kannatamme omassa päätös-

vallassa olevia julkisia peruspalve-luita.

Me kannatamme EU:n ylikansal-lisen toimivallan rajoittamista.

Me kannatamme globaalia yh-teisvastuuta, emme keskinäistä kil-pailua.

Me kannatamme kotimaisia elin-tarvikkeita ja lähituotantoa.

Me kannatamme sotilaallistaliittoutumattomuutta.

EU koskettaa kunnallisvaaleissa

Pyydä toimistolta adresseja tai”imuroi” se VEU:n kotisivuilta:www.veu.fi. Allekirjoita kansan-äänestysvaatimus netissä:www.kansanaanestys.fi taiwww.veu.fi

3

Vivica Bandler oli VEU:n tukijaYstävämme Vivica Bandler kuollut.Pitkän uran teatterimaailmassa teh-nyt ohjaaja Vivica Bandler kuoli30.7. Helsingissä. Hän oli kuolles-saan 87-vuotias.

Vivica oli monipuolinen kult-tuuripersoona ja teki elämäntyön-sä teatterin parissa.

Hän oli Lilla Teaternia johtajanaja ohjaajana vuosina 1955–1967. Jateki sen jälkeen mittavan kansain-välisen uran teatteri- ja kulttuu-rimaailmassa. Vuonna 1999 Bandlersai akateemikon arvonimen.

Me Vaihtoehto EU:lle –liikkeessämenetimme Vivicassa eurooppa-laisen persoonan, joka tuki liiket-tämme monin eri tavoin.

*****Vuonna 1992 julkaistiin hänen yh-dessä Carita Backströmin kanssakirjoittamansa kirja ”Vastaanotta-ja tuntematon”. Ohessa ote kirjanluvusta ”Kuinka paratiisista pää-see pois?”

“ Olen ollut eurooppalainen yli70 vuotta. - Ja nyt tulee sitten EY.Minulle EY on pelkkä rikkaidenherrojen liikeyritys. Nähdessäninämä entiset viholliset, Saksan jaRanskan, käsi kädessä ja kohta

vielä yhteisellä armeijallakin va-rustettuina, tunnen pelkoa jakauhua ja mietin, mihin muu Eu-rooppa joutuu.

Ranskassa puhuttiin 50-luvullaEuroopan yhtenäisyydestä, jollavastustettaisiin liian suurtaamerikkalaista vaikutusta; nyt onpuolestaan kysymys vain markki-noista, siitä että niiden pitää saa-da toimia rauhassa. En tunnetarpeeksi hyvin taloustiedettä,mutta olen maanviljelijä ja olen sitämieltä, että Pohjoismaiden ei pidäromuttaa maanviljelystään. Enmyöskään halua itseäni määräil-tävän sen paremmin Brysselistäkuin Pariisistakaan.

Nyt puhutaan siitä, että yksit-täisten alueiden merkitys tulee tu-levaisuudessa kasvamaan, ja tässämielessä Pohjola onkin minustasuurenmoinen alue. Se voisi hy-vinkin selviytyä itsekseen.

Kulttuurin alueellahan pohjois-mainen yhteistyö ei ole mitään

uutta. Me olemme esiintyneet tois-temme luona ja kuunnelleet toinentoisiamme – mutta silti yksikäänmeistä ei ole luopunut itsenäi-syydestään. Minä uskon pientenmaiden oikeuteen määrätä omistaasioistaan – mikä ei tarkoita sitä,että kannattaisin nationalismia.

Mary Mandelinin äiti oli Pelas-tusarmeijan sotilas, ja hän puhuijatkuvasti lapsilleen siitä, kuinkatulee toimia, jotta pääsisi Paratii-siin. Kun Mary oli 5-vuotias, hänkysyi:” Mutta äiti, miten sieltä pää-see pois?”

Nyt kaikki ovat matkalla EY:hyn,ja minä pohdin… “

Kirjoittanut Vivica Bandler yh-teistyössä Carita Backströminkanssa 1992, suomentanut JuhaSiltanen

Teatteriohjaaja Vivica Bandler olimonipuolinen kulttuuripersoona jatodellinen eurooppalainen. Niinpä hänvastusti EU:ta herrojen liikeyri-tyksenä.

VEU:n pääsihteeri Jussi Lilja toivoo kunnallisvaaleissa olevan ehdokkaita, jotka haluavat tosissaan pitää kuntalaistenasiat kunnallisen päätösvallan piirissä. Kuntavaalit ovat nyt myös julkisten palvelujen EU-vaalit.

Suomen valtion johto aikoo ilmaistahyväksyntänsä EU:n epädemokraat-tisesti laaditulle perustuslakiluonnok-selle allekirjoittamalla sen. Sopimuk-sen laatinut konventti teki tuhansit-tain muutosehdotuksia, jotka kaikkijätettiin huomiotta, ja niin pienen pii-rin valmistelema ”perustuslaki” olisaneltu miljoonille EU-maidenkansalaisille.

Sopimuksen laillisuus on Suomessaasetettu kyseenalaiseksi julkisuudes-sa, mutta sen hyväksymiselle ei edesaiota hakea Suomessa kansalaistentukea kansanäänestyksellä. Meidänmielestämme on monta syytä kyseen-alaistaa kaavailtu perustuslaki,muttaerityisesti naisilla on syytä siihen.

Sangen laajasti eri maidenkansalaisliikkeiden ajattelua jatoimintaa koonneen Euroopansosiaalifoorumin 2003 Naisten mani-festissa varoitetaan, ettei asiakirjassajuuri mainita sukupuolten tasavertai-suutta ja että siinä turvallisuuden pe-rustaksi on otettu aseellinen varustau-tuminen hyökkäysmielessä, eikä pa-nostaminen rauhanomaiseen selk-kausten ennalta ehkäisemiseen janeuvotteluihin. EU:han suuntautuuyhteiseen puolustukseen lähei-sessä yhteistyössä Naton kanssa, mikäjohtaa puuttumiseen toisten maidensisäisiin asioihin.

Huomiota kiinnitettiin myös kris-tillisen perinnön vahvistamiseen,mikä osaltaan vie naisten oikeuk-sien kaventamiseen perhe- jatyöelämässä.Kautta EU:n on jo tun-nettua pätkätöiden ja irtisanomistenyleistyminen ja naisiin kohdistuvaväkivalta.

Kaikkia, mutta erityisesti naisia,koskee lain läpäisevä ajatus markki-natalouden ja vapaan kilpailun ensisi-jaisuudesta. Tämä vie hyvinvointi-valtion ja julkisten palvelujen romut-tamiseen. Manifestissa tuomitaanmyös maahan muuttajiin - ja erityi-sesti maahanmuuttajanaisiin - kohdis-tuva lainvastainen rankaisu- ja heit-teillejättöpolitiikka.

Me vetoamme sen puolesta, ettäSuomi asettuu tukemaan aidon vapau-den ja sukupuolten välisen tasa-arvonEurooppaa, jossa vallitsevat jakamat-tomat sosiaaliset ja taloudelliset oikeu-det. Se olisi myös aseidenriisuntaansuuntautuva, rauhaa ja solidaari-suutta arvostava Eurooppa. Ja se olisimaallisen vallan Eurooppa, joka ehkäi-see uskonnollisen fanatismin kasvunja sitoutuu ihmisoikeuksien kunnioit-tamiseen.

Meidän nimissämme ei Suomilokakuun lopulla allekirjoita tuota kii-reesti ja epämääräisesti laadittua pe-rustuslakiluonnosta, jonka laillisuus onepävarma ja joka johtaa maamme mu-kaan suurvaltojen sotilaallisiin seikkai-luihin ja kurjistaa oloja maassamme.

Vielä on aikaa päättää toisin ja vali-ta rauhan ja sosiaalisen kehityksentie.Ensimmäinen askel sitä kohti onreilu kansanäänestys nyt käsittelyssäolevasta perustuslain luonnoksesta:käykö se suomalaisten mielestä maal-lemme ja Euroopan unionille vai ei.

EU:n perustuslain luonnoksesta onjärjestettävä kansanäänestys myösSuomessa!

Naisten Vaihtoehto EU:lleHelsingissä 11.10.2004

Ei meidännimissämme!

Naisten Vaihtoehto EU:lleperustuslaista:


Tulosta 10 hyvää syytäjärjestää kansanäänestysEU:n perustuslaista -esite:www.kansanaanestys.fi

esite.pdf (2.1M)

Viime keväänä kävin Frankfurtis-sa European Referendum Cam-paignin ihmisiä tapaamassa. Siellätutustuin Mehr Demokratie –liik-keen Ronald Pabstiin, joka oli pu-uhaamassa syksyksi kansanää-nestysbussin matkaa Ruotsiin.Pohdimme mahdollisuuksiapyörähtää myös Suomessa. Ke-sällä puhuimme asiasta VEU:n ak-tiivien sekä kansanäänestys-kampanjan väen kanssa ja loppu-tuloksena Suomen kansan-äänestysliike päätti kutsua bussinvierailulle tukemaan kansanää-nestysvaatimuksia EU:n perus-tuslaista.

Loppukesä ja pari ensimmäistäopiskeluviikkoa sisälsivät rutkastikiertueen järjestelyä. Kaikkikäytännön murheet kuitenkinunohtuivat Turun Kauppatorillaperjantaina 10.9., kun saksalaistenilmalla täytettävä EU-perustuslakikohosi seitsemän metrin korkeu-teensa. Toriyleisö kiinnostui ”pat-saasta” ja näyttävästä bussista.Suomalaisia apuvoimia riitti, ja

Kansanäänestysliike jaMehr Demokratie bussikiertueella

nimiä kerättiin kansanäänestyksenpuolesta noin 200. Useimmilta jut-tusille uskaltautuneilta ei löytynytymmärrystä unionin perustuslainviitoittamalle kehityssuunnalle. Il-lemmalla ajoimme VEU:n hallituk-sen jäsenen Urho Kittilän luoyöpymään. Vastaanotto oli lämminja hyvät yöunet tulivat tarpeeseen.

Lauantai-aamuna pystytimmeperustuslain Tampereen Tam-melantorille jo kello seitsemältä.Aloitimme kampanjoinnin hetimiten. Nimiä keräsivät parhaansamukaan myös bussilaiset HedwigThomalla ja Margarete Steinmüller.Puoli kymmeneltä lähdimme jutut-tamaan torille saapunutta päämi-nisteri Matti Vanhasta. Sekä minäettä Ronald Pabst esitimme hänellekansanäänestysliikkeen vaatimuk-sen ja perusteluja kansanäänes-tyksen puolesta, mutta Vanhanentoisteli vanhaa puhettaan siitä, et-tei perustuslaki mitään muuta.

Illalla kuskimme Klaus Milews-ki ohjasi meidät takaisin Kittilänhuostaan ja savusaunaan! Pabst

ja Steinmüllerkin uskaltautuivatkelpo löylyihin.

Sunnuntaina sataa aina, eikä Jy-väskylä ollut poikkeus. Saavuttu-amme hieman myöhässä saimmesilti Kävelykadulta satakuntanimeä ja minä hyppäsin pois rem-mistä. Bussi jatkoi Helsinkiin.

Maanantaina paljon mediaa olisaapunut eduskuntatalon eteenseuraamaan kansanäänestys-liikkeiden ja puolueiden edustajientapaamista. Erityisesti iltapäiväntapahtumassa Kiasman edessätaas kiinnostuneita ihmisiä riitti jut-telemaan ja nimensä antamaan,vaikka suomalaisia aktiiveja ei ehti-nyt mukaan yhtä runsaasti kuin aa-mulla.

Tiistaiaamuna bussi jatkoi Vi-roon ja edelleen Latviaan. Suo-meen jäi monta radio-, lehti- ja tv-juttua sekä tunne siitä, ettäkansanäänestyksen puolesta onsyytä todella tehdä töitä.

Antti Eronen

Bussikiertueen aktiiveja nimenkeräyksentuoksinassa Tampereen Tammelantorilla.

Kansanäänestyskiertueen ja MehrDemokratie-bussin ollessa kier-tueellaan Tampereen Tammelan-torilla, vetoomuksen kansanää-nestyksen järjestämiseksi EU:nperustuslaista allekirjoitti muidenmuassa Janne Järvinen.

Aamukahvilla torilla ollut bän-dien äänitarkkailijana toimivaJärvinen on tarkkaillut myös EU-keskustelun ääniä.

– On tietysti kaksipiippuinenasia kysyä kansalta valtuutustaEU:n perustuslakiin. Ensinnäkin onvähän niitä, jotka jaksavat todellapaneutua asiaan. Toiseksi valtaa-pitävät, Paavo Lipponen etu-nenässä, aikovat runnoa perus-tuslain läpi kaikesta huolimatta,pohtii Janne Järvinen.

EU tuonut rahanvapaan liikkumisen

Mutta ei Järvisen analyysi tähänpysähdy. Asia on suurempi kuinsille annetut raamit. Niinpä hänallekirjoittaa kansanäänestysve-toomuksen ja kannustaa teollaanmuitakin tekemään samoin.

– Vaikka en usko demokratiantoimivan – enkä koko demokratiaan– on kansanäänestystä EU:n pe-rustuslaista vaadittava jo siksi,että päättäjämme ovat niin yli-mielisiä suhteessa kansalaisiin.

Hän muistuttaa, että EU markki-noitiin meille työvoiman ja ihmistenvapaana liikkumisena. Vaikka ra-han vapaasta liikkuvuudesta eituolloin puhuttu kuin sivulauseis-sa, siitä on kuitenkin tullut EU:n

Päättäjien ylimielisyys pakottaavaatimaan kansanäänestystä

näkyvin osa ihmisten elämässä.– Politiikka seuraa kiltisti

perässä, ja isojen yritysten teke-misiä ei kontrolloi kukaan eikämikään. Tämä passivoi ihmisiä jasaa heidät luopumaa toivosta.

Missä ovat taloudenvaihtoehdot?

Kansainvälisestä politiikasta ja ta-louden malleista kiinnostunutJärvinen heittää haastetta myöstutkijoille, sillä hän kokee pysähty-neisyyden vaivaavan Suomea jamaailmaa laajemminkin.

– Missä ovat nykyisen talous-

mallin haastajat? Sosialismin ro-mahtamisen jälkeen on tyydyttyyhteen ainoaan malliin. 1700- ja1800-luvuilla oli vielä vaihtoehtoi-sia malleja, mutta mitä on nyt. Mis-sä tulevaisuuden mallit ovat, hänkyselee.

Janne Järvisen mukaan kokonai-sia maita ja kansoja viedään nytkuin pässiä narussa. Hän ei uskoeurooppalaisen sodan uhkaan,eikä muutenkaan kannata EU:nsyvempää integraatiota kohti liit-tovaltiota. Siihen nykymeno pe-rustuslakineen kuitenkin tähtää.Siksi kansalaisten on saatava sa-noa sanansa siitä.

Tarvitaan rohkeaakysenalaistamista

Vaikka EU usein pyritään esit-tämään USA:n vastapainona, ontotuus Janne Järvisen mielestätoinen. Siksi hänen kritiikkinsäkohdistuu myös USA:n politiikkaavastaan.

– USA on demokratian kehitys-maa, jonka vaaleihin pitäisi lähet-tää vaalitarkkailijoita Euroopasta.Pitäisi olla rohkeutta kyseenalais-taa demokratian ja USA:n välistäsuhdetta, sanoo Janne Järvinen.

Ehkäpä se avaisi silmiä arvioi-maan kriittisesti myös EU:n ja

Suomen välistä suhdetta. Sitätavoitetta edistäisi myös JanneJärvisen vaatima kansanäänestysEU:n perustuslaista.

Teksti ja kuvat:Hannu Oittinen

Kansanäänestysbussin kanssa yhtäaikaa Tampereella vieraillut päämin-isteri Matti Vanhanen torjuu edel-leen kansanäänestyksen EU:n perus-tuslaista.

Kielteisen kantansa Vanhanen vah-visti suomalaisen Antti Erosen ja sa-kasalaisen Ronald Pabstin tivates-sa asiaa häneltä toritilaisuudessaTampereella.

Janne Järvinen vaatii kansanäänestystä EU:n perustuslaista. Hän ihmettelee päättäjien ylimielisyyttä sekä talouspoliit-tisten vaihtoehtojen puutetta. - Missä tulevaisuuden mallit ovat, hän kysyy.

Pääministeri torjuikansanäänestyksen

kansan kysyessä

MUTTA ÄLÄALISTU, VAAN:

4


Suomi on ollut kohta kymmenenvuotta EU:n täysivaltainen jäsen.Edustajamme ovat istuneet niissäpöydissä, joissa päätökset teh-dään maailmaa, maanosaamme,Suomea ja jokaista kansalaistakoskevissa asioissa.

Itsenäisen kansallisvaltioSuomen ja sen tavallisten kansa-laisten kannalta ”kyyti on ollutkylmää”. Suurimpina menettäjinäovat olleet maaseutu, syrjäisetseudut ja maatalousyrittäjät.

Alkutuotanto kielletäänSuomessa?

Aiheen tähän kirjoitukseen sainlukemalla uudestaan 28.4.2004Suomenmaa –lehdessä olleen jul-kisoikeuden professorin Ilpo Paa-son kirjoituksen. Tuossa kirjoituk-sessa Paaso kiteytti sanomansaytimen seuraavasti: ”Kansallisval-tio Suomella ei ole juridisia mah-dollisuuksia estää EU:ta tekemästäpäätöstä, joka kieltäisi oman ruoanalkutuotannon Suomessa”.

EU voisi perustella päätöstä sil-lä, että yhtenäisellä talousalueellaei ole järkevää viljellä kolkassa, jos-sa suhteellisen edun nimissä sentuottaminen on epätaloudellista.Lisäperusteluna voisi olla, että yli-tuotanto on muutenkin EU:nmaatalousongelmista suurimpia. EU –komission esitys sokerijuu-rikkaanviljelyn lopettamisesta

EU:N PERUSTUSLAKI ON SUOMENMAATALOUDEN KOHTALONKYSYMYS

epäedullisilla alueilla on tästä ajat-telusta hyvä esimerkki. Jos voi-daan lopettaa yhden kasvin tuo-tanto, voidaan lopettaa toisenkin.Juridisesti asia on sama.

On huolestuttavaa, että Suomion luovuttanut päätösvaltansaylikansallisen päätöksenteon allenäinkin oleellisessa perusasiassa,kuin oma elintarvikehuolto. Halli-tus ja päättävä eliitti ovat vapaa-ehtoisesti luovuttaneet mahdolli-suutensa suojella kansalaisiaankovan paikan tullen.

(WTO) ajama maailmanlaajuinenvapaakauppa tulee ulottumaanmyös elintarvikkeisiin ja lisäämäänkilpailua. Maailmanmarkkinahinnatjatkavat laskuaan ja paineet luon-nonolosuhteiltaan epäedullistenalueiden tuotannon kurjistumises-ta kasvavat. Ydinalueet pärjäävät,reuna-alueet köyhtyvät. Tämä kes-kittymiskehitys on lainalaisuus.

3. Jättivaltiot Kiina, Intia, Brasi-lia, Venäjä ym. tulevat nousemaanja ottamaan kasvullaan maailmanrajallisista resursseista kasvavan

osan. Tämä merkitsee vääjäämättäsitä, että kehittynyt maailma onmenettäjän osassa. Näin on jo ol-lutkin jonkin aikaa. Vaikka BKT:llämitaten kasvua on vielä ollutkin,se on mennyt rikkaimmalle kym-menykselle. Yhdysvalloissakin jokeskiluokka alkaa olla menettäjänosassa.

Hallitus ja MTKTitanicin peräsimessä

Sinisilmäinen ja hyväuskoinenvaltaeliittimme kilpailee vielä Tita-nicin matkustajien tavoin aurinko-tuolien paikoista huomaamattasitä, että laiva on suoralla kurssillakohti jäävuorta.

MTK ja viljelijäväestö on ollutnöyrä, hiljainen ja hyvä sopeutu-ja. Lillukanvarsista on taisteltu ur-heasti ja jokaisen taistelun jälkeenon katsottu, paljonko hävittiin jatodetaan sitten, että ”tämän kans-sa pystytään elämään”.

Kansanäänestysasiassa EU:nperustuslaista MTK ei ole ottanutmitään kantaa. Se ihmetyttää, silläkansanäänestys antaisi todellisenmahdollisuuden keskusteluunsiitä, mitä tuleva perustuslaki pitääsisällään. Tai sitten juuri sen takiakansanäänestystä ei halutakaan.

Urho KittiläPälkäne

Tällä auralla Urho Kittilä aloitti maanviljelyn Suomessa. Nyt EU:n ja WTO:n suunnitelmissa on lopettaa koko alkutuo-tanto EU-Suomessa. - On huolestuttavaa, että Suomi on luovuttanut päätösvaltansa elintarvikehuollossa ylikansallisenpäätöksenteon alle, kirjoittaa Kittilä VEU-lehdelle laatimassaan kirjoituksessa.

WTO lyö lisää löylyäEU-kiukaalle

Merkkejä tulevista ongelmista onpaljon.

1. Kasvun hiipuminen EU:nydinalueilla tulee aiheuttamaanlisääntyvää eripuraa ja itsekkyyt-tä jäsenvaltioiden kesken. EU:nlaajeneminen tulee vain lisäämäännäitä ongelmia. Unelma yhtenäi-sestä yhteen hiileen puhaltavastaEuroopasta on ja jää haaveeksi.

2. Maailman kauppajärjestön

Ilman kansanäänestystä EU:n pe-rustuslain onkin vaikeaa ilmentääkansalaisten tahtoa, kuten sen en-simmäisessä artiklassa todetaan:

”Tällä perustuslailla, joka il-mentää Euroopan kansalaisten javaltioiden tahtoa rakentaa tulevai-suutta yhdessä, perustetaan Eu-roopan unioni, jolle jäsenvaltiotantavat toimivaltaa yhteistentavoitteidensa saavuttamiseksi.Unioni sovittaa yhteen jäsenval-tioiden politiikat, joilla pyritäänsaavuttamaan nämä tavoitteet, jakäyttää yhteisönä jäsenvaltioidensille antamaa toimivaltaa.” (I-1 ar-tikla).

EU:n perustuslaillinen sopimusmuuttaa unionin luonnetta kiistat-ta. Perustuslaki muuttaa toimielin-ten valtasuhteita, jäsenmaidenedustusta komissiossa, päätök-sentekomenettelyä unionin sisäl-lä. Perustuslaillisen sopimuksenmukaan EU:sta tulee oikeushen-kilö ja sen pohjalta perustetaanyhteinen puolustus ja ulkominis-teri.

Unioni on myös muuttumassamaatalous -ja kauppapolitiikan sa-roilla joilla on selviä vaikutuksiahyvinvointivaltion perusteisiin.Perustuslaki vahvistaa kaikenkaikkiaan ylikansallisen unioninasemaa suhteessa jäsenvaltioihin.Artiklan I-6 mukaan:

”Tämä perustuslaki sekä lain-säädäntö, jota unionin toimielimetantavat käyttäessään sille annet-tua toimivaltaa, ovat ensisijaisiajäsenvaltioiden oikeuteen näh-den.”

Aiheesta ei ole kuitenkaan käy-ty poliittista keskustelua esi-

merkiksi eduskuntavaalien tai eu-roparlamenttivaalien yhteydessä.

***Kansanäänestys Suomessa voiolla periaatteessa vain neuvoa-antava. Lopullisen päätöksen te-kee aina eduskunta, joskin kansan-äänestyksen tulosta voidaan pitääkäytännön politiikassa sitovana.Kansalaisilta voidaan kysyä yk-sinkertaisesti, äänestäisivätkö heesitetyn sopimustekstin puolestavai sitä vastaan.

Kun EU:n perustuslaki tuleeaikanaan eduskunnan käsittelyyn,voi käydä niin, että sopimusta eivoida hyväksyä ilman perustuslail-lista käsittelyjärjestystä. Silloinsopimuksen ratifiointi vaatisieduskunnan nopeutetussa käsit-telyssä 5/6 enemmistön.

Näin laajaa yksimielisyyttätuskin kuitenkaan saavutettaisiin.Toisaalta sopimus voitaisiin alistaakahden eri eduskunnan käsittelyyn2/3 enemmistöllä. Samallaeduskuntavaalien alla 2007 olisi

mahdollisuus synnyttää keskuste-lua EU:n tulevaisuudesta laajem-minkin. Tässä tilanteessa neuvoa-antava kansanäänestys olisi mah-dollisuus, jonka avulla tilanteestapäästäisiin eteenpäin.

Kansanäänestyksen vastustajatpelkäävät, että kansalaiset hylkäi-sivät perustuslain. Jos perus-tuslaki ei keskeisellä tavalla muutaunionin luonnetta, kuten kansan-äänestyksen vastustajat ovat pu-huneet, ei pitäisi olla pelkoa perus-tuslain hylkäämisestäkään. Mah-

Kysymys voi olla hyvin yksinkertaisesti:Hyväksytäänkö EU:n perustuslaki?(1) kyllä (2) ei

5

dollisen perustuslain hylkäämisenjälkeen vanhat sopimukset ovatedelleen voimassa. Kansanää-nestyksessä on kysymys siitä,mitä unionin kansalaiset ajattele-vat integraation tulevaisuudesta.

Kansanäänestystä ei voida vas-tustaa siksi, että kansaa rasitet-taisiin turhaan. Tämä on sama asiakun kiellettäisiin kansanvalta.Demokratia ei perustu pakkoonvaan siihen, että kansalaisilla onmahdollisuus ilmaista oma tahton-sa.

EU:n perustuslain yleinen hy-väksyttävyys tai epäoikeudenmu-kaisuus voitaisiin testata kokounionissa toteutettavalla kansan-äänestyksellä. Jos ei kannatakansanäänestystä tässä asiassa,pitäisi kysyä, kannattaako yleistääänioikeutta tai demokratiaaylipäätään.

***Kansanäänestyksen vaatimukses-sa ei lopulta ole kysymys siitä,onko sille olemassa juridista tarvet-ta. Kysymys ei pelkisty myöskäänsiihen, halutaanko nykyistä inte-graatiota vastustaa tai syventää.Kysymys on pikemminkin siitä,että kansalaisilla pitää olla mahdol-lisuus ilmaista oma kantansa eu-rooppalaisesta integraatiosta, senmuodoista ja suunnasta. Kansan-äänestyksen keskeinen merkityson se, että siinä toteutuu kansa-laisten suvereniteetti.

Leo Straniushallintotieteilijä

Kansanäänestystoimikuntapuheenjohtaja, Maan ystävät


EU on vahvastiankkuroituatomivoimaanEuratom-sopimuksella

Sopimus atomienergiayhteis-työstä, Euratom -sopimus, allekir-joitettiin vuonna 1957. Vuonna1965 allekirjoitettiin Sulautumis-sopimus, jolloin sopimus hiili- jateräsyhteistyöstä, talousyhteis-työstä sekä atomienergiayhteis-työstä yhdistettiin Euroopan yh-teisöksi (EY). Euratomista tuli yksiEY:n kolmesta perusyhteisöstä.

EU:n perustuslakiesitykseenEuratom ei kuulu, vaan sillä on it-senäinen asema perustuslain rin-nalla. EU on rakentunut kahdek-saan eri sopimukseen sekä kaik-kien jäsenmaiden jäsenyys-sopimuksiin. EU:n perustuslakikorvaa kaikki nämä sopimukset –paitsi Euratom - sopimuksen.

Kaikki jäsenmaat ovat allekirjoit-taneet Euratom -sopimuksen vaik-ka moni jäsenmaa ei tuota energiaaatomivoimalla. Nykyisistä EU-jäsenmaista (25) kymmenelläjäsenmaalla ei ole ydinvoimaa(Tanska, Irlanti, Kreikka, Italia, Lux-emburg, Portugali, Itävalta, Viro,Latvia, Malta). Sen lisäksi viidessäjäsenmaassa on päätetty luopuaydinvoimasta; Ruotsi, Saksa, Bel-gia, Hollanti sekä Espanja, jossapääministeri Jose Luis Zapaterovahvisti Espanjan päätöksen luo-pua ydinvoimasta vannoessaanvirkavalansa Madridissa 15.4.04.

Euratom sopimuksen 1. artiklas-sa sanotaan: ”Yhteisön päämää-ränä on toteuttamalla ydinteolli-suuden nopeaa rakentamista jakasvua varten tarvittavat edel-lytykset myötävaikuttaa elintasonnousuun jäsenvaltioissa ja yhte-yksien kehittämiseen muiden mai-den kanssa.”

Syyskuussa 2003 EU-parlamenttikehotti EU-maiden johtajia korjail-len tarkastelemaan Euratom -sopimusta perustuslakiprosessinyhteydessä. Merkittävä määrä ar-

vostettuja ympäristöjärjestöjä ym-päri Eurooppaa vetosi myössopimuksen hylkäämisen puoles-ta, koska se yksipuolisesti suosiiatomivoiman taloudellista tukemis-ta ja edistämistä.

Francois Lamoureux, EU-komis-sion energia- ja kuljetusosastonpääjohtaja puhui suorasanaisestiEuratomista Pariisissa 21.6. Hänsanoi, että Euratomin liittäminenEU:n perustuslakiin omanasopimuksena ”kaikkine, sekä van-

hentuneine että edistyksellisinenäkökohtineen, luo raamit atomi-voiman tulevaisuudelle Euroo-passa”.(Nucleonics Week 24.6.04)Saksa, Itävalta ja Irlanti vaativatkokonaan siitä luopumista. Näin eikuitenkaan tehty.

Näiden maiden ainoa saavutusEU:n perustuslakiprosessissa oli,että EU:n johtajat perustuslaki-huippukokouksessa hyväksyivätjulistuksen erityisen konferenssinpitämisestä Euratom -sopimukses-

ta myöhemmin. Jää kuitenkinnähtäväksi pidetäänkö uutta kon-ferenssia asiasta, koska erityisenHallitusten välisen KonferenssinHVK:n koollekutsuminen vaatiiEU-jäsenmaiden määräenem-mistön taakseen.

Euratomin asema itsenäisenäoikeudellisesti sitovana sopimuk-sena antaa kuitenkin paremmatmahdollisuudet jatkaa taisteluasopimuksen kumoamisesta taimuuttamisesta, kuin jos se olisisisällytetty itse perustuslakiin.

Ongelmaksi niiden maiden koh-dalla, jotka eivät tuota energiaaatomivoimalla tai jotka ovat luo-pumassa atomivoimasta, tulee var-masti se tosiasia, että Euratominjäseninä he joutuvat osallistumaansen rahoittamiseen.

Vuodesta 2002 alkaen on kes-kusteltu mm. EU-komissiossaEuratomin lainakaton nostamises-ta 2 miljardilla eurolla. Asia ei olevielä edennyt ministerineuvostos-sa. Siitä ei ole keskusteltu vuoden2003 jälkeen, mutta se ei tarkoitaettä asia olisi unohdettu. Onhuhuttu, että sekä Suomi ettäRanska ovat näiden lainarahojenperään uusien atomivoimala-hankkeidensa rahoittamiseksi.

Lähitulevaisuudessa on odotet-tavissa, että Euratom osallistuuainakin Keski- ja Itä-Eurooppaansuunniteltujen atomivoimaloidenrakentamiseen ja vanhojen voi-maloiden korjaamiseen.

Ja tietenkin on EU-komissiomyös siunannut Suomen EPR-pro-jektin. Kesäkuun alussa EU-komissio ilmoitti Suomen hallituk-selle, että se puoltaa Suomen uu-den atomivoimalan rakentamista.Se on ensimmäinen atomivoimala-tilaus, joka on tehty Euroopan Uni-onissa yli kymmeneen vuoteen,kerrottiin EU-komissiosta.

Pääministeri Matti Vanhasen mie-lestä EU:n perustuslaki ei tuomerkittäviä muutoksia suhtee-seemme EU:hun. Tämä tulkintaosoittaa, että hän ei uskalla kertoatotuutta.

Pelkästään artiklat I.6 Unioninoikeushenkilöydestä, artikla I.10perustuslain ensisijaisuudestajäsenvaltioiden lainsäädäntöönnähden sekä artikla I.11 yhteisestäpuolustuspolitiikasta osoittavat,että Unionin luonne muuttuuratkaisevalla tavalla, ja että on kyseSuomen perustuslain osittaisestakumoamisesta.

Suomen perustuslain 2.pykälässä sanotaan, että ”Valtio-valta Suomessa kuuluu kansalle,jota edustaa valtiopäiville ko-koontunut eduskunta”.

Viime eduskuntavaaleissa ei käy-ty minkäänlaista keskustelua EU:nperustuslaista. Istuvaa eduskun-taa ei siis ole valittu tekemäänpäätöstä tästä asiasta.

Suomen perustuslaissa on myössäädetty, että ”Ehdotus perus-tuslain säätämisestä, muuttami-sesta tai kumoamisesta taikka pe-rustuslakiin tehtävästä rajatusta

poikkeuksesta on toisessa käsit-telyssä äänten enemmistöllä hy-väksyttävä lepäämään ensim-mäisiin eduskuntavaalien jäl-keisiin valtiopäiviin” tai ”Ehdo-tus voidaan julistaa kiireellisek-si päätöksellä, jota on kannat-tanut vähintään viisi kuudesosaaannetuista äänistä.”

Pääministeri Vanhanen onselvästi kävellyt kansalaistensa yliperustuslakiasiassa. Jää nähtäväk-si, aikooko hän myös rikkoa

Aikooko pääministeririkkoa perustuslakia?

Suomen perustuslakia hyväksyt-tämällä EU:n perustuslain Suomenperustuslain vastaisesti.

Yli 70 % EU:n kansalaisista,myös selvä enemmistö suoma-laisista, toivoo kansanäänestystäEU:n perustuslaista. Ainakinkymmenessä jäsenmaassa kansan-valta toteutuu tässä asiassa. Onhäpeällistä ja surullista, ettei Suo-mi kuulu näiden joukkoon.

Suurkapitalistit ykskantaanEU:n perustuslaista:Mikään ei todellakaan muu-tu, ainahan me olemmemaatamme myyneet.

Kokoomuksen Alexander”Minä” Stubb:Jos äänestys tulee, Minä voi-sin hoitaa sen yksin. VainMinä olen lukenut lain kan-nesta kanteen. Minä…

Yhdistetty terva- ja kurkku-direktiivi sorvattiin EU:ssalopulta:Kurkkua ei saa tervata, eikäsavolaisvenettä kantaaruokapöytään.

EU uudistaa tiemerkinnät pe-rusteellisesti:Oikealta ohittaminen tuleepakolliseksi.

Suoria & käyriä

Piirros: Robert Nyberg

Suomen johtavat poliitikot- etunenässä pääminsteri Matti Vanhanen -torjuvat kansanäänestyksen EU:n perustuslaista. Yli 70 % EU:nkansalaisista, myös selvä enemmistö suomalaisista, toivoo kansanää-nestystä EU:n perustuslaista. Hallitus seilaa vaarallisilla vesillä.

Kansallisvaltiot koostuvat vakaista, pitkään kestävistä ihmisten ke-hittämistä yhteiskunnista, joissa historia, kieli, kulttuuri ja yhteiskun-nallinen näkemys muodostavat pitkälti yhteisen perustan. Tästä ke-hittyy se solidaarisuus, se yhteenkuuluvuus ja ne yhteiset arvot,perinteet ja intressit, jotka erottavat kansat toisistaan.

Tällaisesta yhteiskunnasta löytyy yhteistä tahtoa ylittää henkilö-kohtaisia näkemyksiä ja sosiaalisia eroja, jotta poliittinen päätöksen-teko voisi toimia enemmistöpäätösten pohjalta ja jotta kansalta löytyi-si yhteistä tahtoa totella yhteisen hallituksen määräyksiä. Tällainenihmisten yhteenkuuluvuus, ”demos”, edustaa kollektiivista ”me-henkeä” ja muodostaa perustan itsemääräämiselle ja tasavallan suve-reniteetille.

Euroopan Unionissa tällainen yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus,”me-henki”, puuttuu lähes täysin. EU:ta ei ole luotu alhaalta ylöspäinkansan enemmistön yhteiskunnallisen näkemyksen pohjalta, vaanpelkästään ylhäältä käsin poliittisen, taloudellisen ja byrokraattisenvaltaeliitin ehdoilla.

Pohjoismaita yhdistävät monet yhteiset perinteet, arvot, saman-kaltaiset kulttuuritaustat, maailmankatsomus ja - lukuun ottamattaSuomea - kielten sukulaisuus. Tämä on mahdollistanut yhteisiä kan-nanottoja erilaisilla kansanvälisillä foorumeilla ja myöskin yhteisiä lin-janvetoja lähinnä pohjoismaita koskevassa politiikassa. Pohjoismaatovat onnistuneet kehittämään hajautettua yhteistyötä lähes kaikillayhteiskunnan tasoilla.

Pohjoismaiden yhteisillä elimillä, kuten Pohjoismaiden Neuvostolla(perustettu 1952) ja Pohjoismaiden Ministerineuvostolla (perustettu1971) ei ole ylikansallista valtaa pakottaa yksittäisiä maita hyväksymääntiettyjä päätöksiä: Integraation voima on sen sijaan perustunuterilaisiin selvityksiin ja tutkimuksiin, yhteisten päätösten valmiste-luun yhteisymmäryksen ja yhteisten arvojen pohjalta sekä kansalais-yhteiskunnan eri aktiviteettien tukemiseen

Tätä metodia käyttäen on kehitetty pohjoismainen työmarkkina-unioni, sopimus sosiaaliasioista, pohjoismainen passiunioni,kielisopimus, Nordplus -vaihto-opiskeluohjelma sekä koko sarja kult-tuuripoliittisia yhteistyömuotoja, kuten Nordisk Filmfond. Tähän eiole tarvittu yhteistä perustuslakia.

Eurooppalainen vaipohjoismainen yhteistyö?

VEU:n puheenjohtaja Ulla Klötzer

EU:n perustuslain koko kuva:Ihmistä suurempi

möhkäle

Vaihtoehto EU:lle 3/04Vaihtoehto EU:lle 3/04Vaihtoehto EU:lle 3/04Vaihtoehto EU:lle 3/04Vaihtoehto EU:lle 3/04 7

SUOMI JA EU:N MILITARISOINTI

Euroopan unionin perustuslaki-esitys on viimeistelyvaiheessa.Erityisen huolestuneena rauhan-tahtoiset ihmiset ovat seuranneetsitä intoa, jolla Suomenkin päättäjätovat olleet rakentamassa Euroopanunionista myös sotilasliittoa.

Häveliästä militarisointia

Sotilasliitosta ei ääneen puhuta,koska se ei saa vastakaikua kan-salaisilta, mutta asiallisesti ottaentästä on kyse. Vai miksi nimitetäänjärjestelyä, jossa useat eri valtiotpäättävät yhteisestä puolustuk-sesta? Perustuslaki vaatii myösjäsenmaita ”asteittain paranta-maan sotilaallisia voimavarojaan”.

Perustuslakiesityksen sotilaal-lisessa toimeksiannossa puhutaantaistelujoukkojen muodostamises-ta EU:n käyttöön. Häveliäästi mei-dän päättäjämme toimivat, kutenpuolustusministeri Seppo Kää-riäinen, joka omien sanojensa mu-kaan ”mieluummin puhuisi kriisin-hallintajoukoista”. Niin varmaan.

Jotkut ovat sitten keksineet käyt-tää termiä nopean toiminnanvalmiusjoukot. Kaikesta tästä ha-vaitaan, kuinka tärkeää joillekin onvälttää mielikuva sotilaallisestatoiminnasta ja EU:n militarisoin-nista, josta kuitenkin on kysymys.

Suomi ja muutkin EU:n jäsen-maat ovat jo ottaneet asiassaaskeleen ennen perustuslain lo-pullista hyväksymistä, kun Suomi

ilmoitti hyväksyvänsä EU:n perus-tuslain mukaisen keskinäisen tur-valausekkeen. Nyt nähtävästikiirehditään rauhanturvalainmuutosta, joka sallisi suomalaisettaistelujoukot ja niiden toiminnankaikkialla maailmassa myös ilmanYK:n tai ETY –järjestön nimen-omaista mandaattia.

Tässä valossa keskustelu Suo-men liittoutumattomuudesta alkaatuntua varsin akateemiselta. Mis-tä täydellinen suunnan muutosturvallisuuspolitiikassa johtuu?On tietysti kysyttävä; onko mei-hin kohdistunut joku uusi uhka,jota vastaan pitää suojautua?

EU:n militarisointia perustellaanmiltei sanasta sanaan samoilla pe-rusteilla, joilla USA perusteli Na-ton toiminnan laajentamista puo-lustusliitosta maailman poliisiksi.Terrorismin vastainen taistelu onollut sitten valikoivaa väkivaltaaomien poliittisten tai kaupallistenintressien mukaan.

Irakin sota on osoittanut kou-riintuntuvasti, mihin kaikkeen ter-rorismin vastainen sota oikeuttaa.Joidenkin mielestä USA ja Israelharjoittavat toimintaa, joka on silk-kaa valtioterrorismia.

Natoon liittymistä kannatetaanmyös siksi, että siitä kuvitellaanmuodostuvan ”eurooppalainen”vastapaino USA:lle. Todistellaan,miten Nato ei pystynyt päättämäänosallistumisesta sotatoimiin koskaRanska ja Saksa etunenässä sitä

vastustivat.Mielestäni on vastuutonta ku-

vitella, että Nato nyt tai tulevaisu-udessa voisi tehdä päätöksiä, jot-ka olisivat USA:n linjan vastaisia!Ranska ja Saksa eivät ole sitä edesyrittäneet.

Masentavaa on, että aseisiinperustuva turvallisuuspolitiikkaon ainoa, josta edes keskustellaan.Suomen pitäisi olla edelläkävijänäaktiivisen puolueettomuus- jaliittoutumattomuuspolitiikan kehit-täjänä.

Oma käsitykseni on, ettei aseillavoi ratkaista ongelmia. Rauhantur-valakia ei saa muuttaa, ja suoma-laisia sotilaita saa lähettää taiste-lutehtäviin ja rauhanturvatehtä-viin ainoastaan YK:n tai ETY –järjestön valtuuttamana.

Kansa ei tue liittoutumista

EU:n perustuslaista annetaan sel-lainen kuva, että sen tuomat muu-tokset ovat vähäisiä. Sillä perus-teella tyrmätään myös vaatimuksetsen alistamisesta kansanäänes-tykseen. Kansalaiset vastustavatSuomen sotilaallista liittoutumista.Päättäjät eivät tunnu tästä mielip-iteestä piittaavan. Pelkästään sik-si kansanäänestys on välttämätön.

Jussi LiljaVEU:n pääsihteeri

Kun Vaihtoehto EU:lle -kansan-liike perustettiin, sen tärkeimpänätavoitteena oli kampanjoidaSuomen Euroopan unionin jäse-nyyttä vastaan. Nyt jos koskaanon taas aika toimia!

Euroopan unionille on kirjoitet-tu perustuslaki ja valtioidenpäämiehet ja -naiset ovat sen hy-väksyneet. Sen merkitystä Suo-melle voidaan perustellusti ver-rata unioniin liittymiseen.

Toteutuessaan EU:n perus-tuslaki ylittää Suomen perustus-lain sekä muut lait. Sen keskeisenäsisältönä on vallansiirto EU:ntoimielimille useimmilla poli-tiikan aloilla. Perustuslakitekstinmukaan se ilmentää Euroopankansalaisten tahtoa. Nyt tämä lakikoetetaan ”myydä” myös suoma-laisille.

Useissa Euroopan maissajärjestetään kansanäänestys pe-rustuslain hyväksymisestä. Suo-men hallitus ei näillä näkymin aio

suoda tätä mahdollisuutta kansa-laisille.

Perustelut ovat mm., etteitilanne ole oleellisesti muuttunutsiitä, kun Suomi liittyi Euroopanunioniin. Oletko samaa mieltä?

Vaihtoehto EU:lle kerää osanakansanäänestysliikettä nimiäkansanäänestyksen puolesta.Vielä ehdit auttaa nimenkeruus-sa! Adressin voi tulostaa netti-sivulta www.kansanäänestys.fitai VEU:n nettisivuiltawww.veu.fi.

Listat voi kerätä itse kaduilla jatapahtumissa, ystäviltä ja tut-tavilta, tai viedä esimerkiksi paika-lliseen kirjastoon esille ja tar-kastaa säännöllisesti. Jos sinullaei ole mahdollisuutta tulostaa lis-toja, voimme myös lähettää niitäja muuta kansanäänestysmateri-aalia sinulle postitse.

Käy siis internetissä katso-massa www.kansanaanestys.fija www.veu.fi!

Kansanäänestyskampanjajatkuu toreilla tai netissä

Kolmen kopla eli pääministeriMatti Vanhanen (kesk), valtio-varainministeri Antti Kalliomäki(sd) sekä ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (rkp) päättivät, ettäEU:n perustuslakiehdotuksestaei järjestetä kansanäänestystä.

Tämä kanta on sittemmin hy-väksytty laajasti hallituspuolu-eiden ja kokoomuksen keskuu-dessa, vaikka se on vastoin en-nakkolupauksia päättää asiastalaajapohjaisen käsittelyn jälkeen.

Eduskuntapuolueista vihreät javasemmistoliitto vaativat edel-leen kansanäänestystä, samoinmonet eduskunnan ulkopuolisetpuolueet, kansalaisjärjestöt sekäkansanäänestysliike.

”Tärkeäksi muodostunuttakysymystä ei tulisi haudata vainsiksi, että hallituksen kolmeavainministeriä eivät kallistuneetkansanäänestyksen kannalle”,laajapohjaisen liikkeen edustajatvaativat, ”Eduskunnalle on an-nettava mahdollisuus harkitaasiaa valiokuntien asiantuntija-kuulemisten perusteella”.

”Suomalaisia koskeva päätök-senteko tapahtuu yhä useamminylikansallisten foorumeidenkautta, kaukana kansalaisista.Hallituspuolueiden kolmen kop-lan keskinäinen sopiminenkansanäänestyksestä on yksiparhaimmista syistä kansanää-nestyksen järjestämiseen”,toteaa Maan ystävien puheen-johtaja Leo Stranius.

Vihreiden nuorten ja opiskeli-joiden Annukka Berg kritisoiSuomen hallituksen nokkamiehiäeurooppalaisen virstanpylväänsivuuttamisesta: ”EU:n perus-tuslakiprosessi käynnistettiinjuuri siksi, että unionin kehi-tyksestä ja tulevaisuudesta ha-luttiin selkokielinen sopimus.Mikäli kansalaisia halutaan osal-listaa Euroopan yhdentymiske-hitykseen, tämä olisi se kymme-nen pisteen paikka.”

Myös Vaihtoehto EU:lle -liik-keen puheenjohtaja Ulla Klötzeron pettynyt hallituksen toimin-taan: ”Kokemus nimienkeräys-kentältä osoittaa, että kansalaisettuntevat itsensä petetyiksi. Usei-den hallituspuolueiden, jopaministeritason puheenvuorot an-toivat odottaa myönteistäpäätöstä kansanäänestyksestätai vähintäänkin sen asiallistakäsittelyä. Vanhasen kansalais-ten mielipidettä ja demokratiaavähättelevä ilmoitus näkyykinvoimakkaana allekirjoitusryöp-pynä kansanäänestysvetoo-mukseen.”

Vasemmistonuorten puheen-johtaja Paavo Arhinmäki haluai-si tuoda EU:n perustuslaista käy-tävään keskusteluun enemmänsisältökysymyksiä. ”Perustuslakimilitarisoi EU:ta tuomalla jäsen-maille keskinäiset turvatakuut japerustamalla niin kutsutun raken-neyhteistyön, joka tarkoittaa uni-onin kovaa sotilaallista ydintä. .Vain kansanäänestyksen järjestä-minen takaisi perustuslain kun-nollisen käsittelyn ja kannan-muodostuksen keskeisiin muuto-ksiin”, Arhinmäki toteaa.

Lisätietoja:

Paavo Arhinmäki, Vasemmisto-nuorten puheenjohtaja, puh.050-588 7322Annukka Berg, Vihreidennuorten ja opiskelijoiden EU-työryhmän vetäjä, puh. 050-3674996Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle-liikkeen puheenjohtaja, puh.050-5690967Leo Stranius, Maan ystävienpuheenjohtaja, puh. 040-7547371Sami Sulkko, Kansalaisten Eu-rooppa ry:n puheenjohtaja,puh. 044-327 7165netissä:www.kansanaanestys.fi

Kansanäänestyskampanja vetoaa puolueisiin:

Eduskunnan ratkaistavakansanäänestyksen tarve

VEU:n pääsihteeri Juhani Liljamuistuttaa, että aivan alustaalkaen on EU toistuvasti vaatinutjäsenmaitaan, myös Suomea supis-tamaan julkista sektoriaan. Siitäjohtuu meilläkin into alentaa val-tion perimiä veroja vaikka väkisin.

— Supistamalla julkista sektoriaeri tavoin kilpailuttamalla, yksi-tyistämällä ja kaupallistamalla pal-veluita tai myymällä pois tuotta-via yhtiöitä ”tehdään tilaa” yksi-tyiselle sektorille. Asia on monestikuorrutettu erilaisilla usein perät-tömiksi todetuilla väitteillä yksi-tyisen sektorin kyvystä hoitaaparemmin palveluita. Kaiken taka-na on kuitenkin raaka bisnes javoitontavoittelu, Lilja toteaa.

Hänestä on surkuhupaisaa, ettätämä monissa tapauksissa on sit-ten johtanut kansainvälistensuuryhtiöiden invaasioihin, jolloinne ovat voineet dominoida eritavoin palvelumarkkinoitakin. Ku-vaavaa kehitykselle on, miten

EU:n palveludirektiivi jättäälaadun lähtömaan armoille

EU:n johtoelimet ovat 1990-luvunlopulta kehuneet Suomen talous-kehitystä ja erityisesti sen kilpai-lulle herkkiä palveluita.

Pääsihteeri Lilja mainitsee, ettäEU:ssa on tällä hetkellä ainakinkaksi hanketta, jotka vaikuttavataivan käytännössä kuntientoimintaan.

— Toinen on valmisteilla olevapalveludirektiivi, joka on tarkoitet-tu ohjaamaan palvelukauppaa. Di-rektiivin tavoitteena on luoda pal-veluiden sisämarkkinat, ja senoleellinen elementti on oikeastaankaiken mahdollisen kaupallistami-nen, Lilja sanoo.

Hän katsoo, että jos tämä palve-ludirektiivi tulisi esitetyssä muo-dossa voimaan, se merkitsisimelkoista mullistusta nykyi-seenkin tilanteeseen.

— Tämä direktiivi perustuu ns.lähtömaaperiaatteelle, eli vietäessäpalveluja EU-maasta toiseen, yri-tys noudattaa lähtömaan säädök-

siä. Vastaanottajamaa ei ehdotto-masti saa asettaa lisävaatimuksia,ja kaiken lisäksi valvonta on lähtö-maan viranomaisten käsissä, Liljaselostaa ja jatkaa:

— Mitään dokumentteja tai sel-vityksiä esimerkiksi mahdollisestilähetettyjen työntekijöidentyösuhteen ehdoista tai vakuutuk-sista tai muista vastaavista ei tar-vitse olla nähtävillä. Käytännössäse merkitsee esimerkiksi nyt Ra-kennusliiton suorittaman työmaa-valvonnan loppua, Lilja huomaut-taa.

Toistaiseksi direktiivin ulko-puolelle jäisivät vain kunnan itsetuottamat palvelut, joten Liljanmielestä paljon harrastettu väite,jonka mukaan on sama, kuka pal-velut tuottaa, kunhan valvontasäilyy kunnalla, on tässäkin va-lossa tavattoman vaarallinen.Lyhennelmä Tiedonantajassa 1.10.04julkaistuista Thomas Micklinin teke-mästä Juhani Liljan haastattelusta.


MUISTAJÄSEN-

MAKSU!

Tartu toimeen.

Tilisiirto ohessa.

EU kaupallistamassajulkiset peruspalvelutKun julkisia palveluja halutaanlaajasti yksityistää, on taustallaniiden liittäminen osaksi vapau-tuvia maailmanmarkkinoita. Palve-lut halutaan markkinoistaa, tehdämyös niistä yksityisen voitontavoittelun areenoita.

GATS-palvelukaupan yleis-sopimus kuuluu liiteosana Maail-mankauppajärjestön (WTO) pe-rustamissopimukseen, jonkatärkein tavoite on palvelujen kan-sainvälisen kaupan vapauttami-nen. Juuri parhaillaan on menos-sa WTO:n ja EU:n välillä GATS-neuvottelut, joiden eräs keskei-nen aikomus on saada kilpailu jatätä kautta yksityistäminen koske-maan kaikkia julkisia palveluja;niin sähkö- ja vesilaitoksia kuinmyös sosiaali- ja terveyspalvelu-ja.

Hälyyttävää on, että äsket-täisessä WTO:n Cancunin ko-kouksessa GATS- palvelukaupansopimustekstissä toistettiin edel-leen häpeilemättä vaatimusta ”yhäpidemmälle menevästä palvelu-kaupan asteettaisesta vapaut-tamisesta mitään sektoria pois-sulkematta”. Vaikka julkisten pal-velujen yksityistämistä perustel-laankin usein tehokkuusssyillä,on keskeisin syy sittenkin poliit-tis-ideologinen. NimenomaanEU:sta tulee paineita julkisten pal-velujen avaamiselle kilpailulle.

Tilannetta mutkistaa edelleense, että EU:n uudessa perus-tuslakiluonnoksessa unionille an-nettavat uudet kauppapoliittisetvaltuudet ovat sosiaalipoliittises-ti erittäin arveluttava kohta.

Suomen liittyessä EU:iin sa-nottiin, että sosiaali- ja terveyspal-velut sekä koulutus ( eli ns. sosi-aalinen ulottuvuus) ovat kansal-liseen toimivaltaan kuuluvia asi-oita. Nyt näyttää kuitenkin siltä,että tämä lähtökohta on joutumas-sa uhanalaiseksi..

EU:n tulevaisuuskonventin pe-rustuslakiesityksessä nimittäinunionin yhteiseen kauppapoli-tiikkaan liittyvät ns. yleishyödyl-liset palvelut sisältävät nyt myössosiaali,- terveys- ja koulutuspal-velut. Perustuslakiluonnos siirtääjulkiset peruspalvelut kauppa-politiikassa unionin toimivaltaan.

Tämä pitää sisällään WTO:nkanssa käytäviä GATS-neuvotte-luja ajatellen sen suuren riskin,että EU:n komission aikaisempilinjaus koulutus,- sosiaali- jaterveyspalveluista muuttuu.

Palvelukauppaa koskeva yleis-sopimus voitaisiiin näin tulevai-suudessa ulottaa enemmistö-päätöksellä koskemaan julkisiasosiaali-, terveys- ja koulutus- jamuita peruspalveluja.

Tältä osin on selkeästi lähdet-tävä siitä, että EU:n perustuslail-lisessa sopimuksessa unionintoimivalta tulisi jatkossakin rajataniin, että julkiset peruspalvelutovat jäsenvaltioiden itsensäpäätettävissä. Tätä lähtökohtaa eisaa murtaa EU:n yhteisten kaup-papoliittisten sitoumusten kautta.

Tältä osin on tärkeä vaatia sekämuutoksia EU:n perustuslaki-luonnokseen että vaatia sen alis-tamista kansanäänestykseenmyös meillä Suomessa. Suomenon syytä tehdä hyvinvointipalve-lujen turvaamisesta kysynnysky-symys EU:n perustulakia koske-vissa jatkoneuvotteluissa.

Julkiset palvelut tulee säilyttääkansallisessa päätösvallassa.Kansalaisten taloudellisisia, so-siaalisia ja sivistyksellisiä perus-oikeuksia ei saa alistaa kaupalli-sille intresseille, voiton tavoitte-lulle.

Jari HeinonenKirjoittaja on tamperelainen

yhteiskuntatieteiden tohtori,sosiaalipolitiikan professori.

Professori Jari Heinosen mukaanEU:n GATS-neuvottelut pohjustavatpalvelujen yksityistämistä.

Jokainen ihminen on korvaamatto-man arvokas. Tämä on yksi kris-tinuskon luovuttamattomia peri-aatteita. Tämä periaate oli myösJeesuksen kaiken toiminnanlähtökohta: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten”.

Samassa hengessä voimme sa-noa: talous on ihmistä varten, eikäihminen taloutta varten. Pääomaon ihmisten hyvinvointia varteneikä ihminen pääoman omistajienomaisuuden kasaamista varten.

On torjuttava kaikki sellaisetuskonnolliset opit, poliittiset tai ta-loudelliset ideologiat, jotka kiel-tävät ihmisen arvon, syrjivät sys-temaattisesti jotain ihmisryhmää,työntävät ihmisiä yhteiskunnan ul-kopuolelle tai aiheuttavat korvaa-matonta ekologista tuhoa.

Siksi meidän on suhtauduttavavallitsevaan taloudelliseen järjes-telmään kriittisesti. Maailmanhis-toriassa ei ole koskaan ollut mitäänvastaavaa mahtia kuin on tämäUSA-vetoinen kapitalismi, jonkamahdin levittämisestä vastaavatterrorisminvastaisen sodan ni-missä kulkeva ristiretkijoukko,IMF, Maailmanpankki ja kaiken-lainen mielikuvateollisuus, jokamuokkaa ja valloittaa ihmistenmieliä ja sydämiä kapitalismin ilosa-nomalle.

Ja mitä muuta tämä ihmisen ab-soluuttisen arvon kieltäminen onkuin systeemin itsensä toteut-tamaa terroria, systeemin, jossapoliittisia päätöksiä ei arvioidaenää sen mukaan kuinka ne tuot-tavat yhteistä hyvää, vaan kuinkane vaikuttavat pörssikurssienmuutoksiin.

Ihmisen arvo on siinä kuinkapaljon hän tuottaa voittoapääoman omistajille. Moraalia eienää ole, on vain absoluuttiseksiarvoksi nostettu osakkeenomista-jan etu, jonka suojelun valtio onottanut tehtäväkseen, samallalaiminlyöden yhteisen hyvän yl-läpitämistä.

EU ei ole tälle suuntauksellemikään vaihtoehto, vaan osa maa-ilmanlaajuista markkinafundamen-talistista valtarakennetta. Uudenperustuslain myötä tämä piirre si-netöidään EU:n lopulliseksi omi-naisuudeksi. EU valjastetaanyhä enenevässä määrin ylikansal-listen yhtiöiden etujen ajajaksi.Rakennamme Linnoitusta, jokasulkee etelän köyhät ulkopuoli-siin ghettoihin ja omat köyhät si-säpuoliseen marginaaliin.

IHMISKUNNANH-HETKI

Fasismi ei ole vain äärioikeistonominaisuus vaan läpäisee kokokulttuurimme. Ihmisen halveksun-ta on sallittua, jopa suotavaa. Ah-neus ei ole enää kuolemansyntivaan hyve, jonka vallitseva järjes-telmä on pyhittänyt. Jumalanmaailmasta on tehty rosvojen luo-la, jossa ahneet rotat ahmivatherkkuja kupuunsa minkä ehtivätjättäen heikot nuolemaan näppe-jään. On temppelinpuhdistuksen japöytien kaatamisen aika. Onkieltäydyttävä selvin sanoin jahorjumatta tästä ihmistä halvek-sivasta ja luontoa peruuttamatto-masti tuhoavasta taloudellis-po-liittisesta järjestelmästä. Kirkonvalinta on tässä: Jumala vai Mam-mona.

Vallitseva talousjärjestelmä on

kääntynyt ihmistä ja samalla kris-tinuskoa ja evankeliumia vastaan.Kun jollekin ideologialle, tässä ta-pauksessa uusliberaalille kapita-lismille, vaaditaan ehdotonta ja pe-rustelematonta absoluuttistavaltaa, on kysymys epäjumalanpal-veluksesta, kristillisestä näkökul-masta katsottuna.

On länsimaisen kulttuurin jakoko ihmiskunnan Kairos-hetki.Kairos on kreikkaa ja tarkoittaahetkeä, jolloin on aika toimia. Perin-pohjainen kulttuurinen muutos ontänään välttämätön. On viimeinenhetki etsiä vaihtoehtoja tälle itse-tuhoiselle kulutus- ja kilpailukult-tuurillemme.

Kai Sadinmaapappi

Kai Sadinmaan mielestä EU ei ole vaihtoehto ahnaalle ja tuhoisalle markkinoi-den mielivallalle, vaan osa sitä. - Uuden perustuslain myötä tämä sinetöidäänEU:n lopullisekis ominaisuudeksi, hän sanoo. Kuva: Kimmo Torkkeli

Vaihtoehto EU:lle 3/2004

Documents

Transcript of Vaihtoehto EU:lle 3/2004