Vaihtoehto EU:lle 4/2006

V A I H T O E H T OEU

:LLE

4/2006

Eduskunnassa järjestettiin itsenäisyyspäivän aattona arvoton näy-telmä. Eduskunta päätti äänin 125 – 39 hyväksyä EU:n perustuslain,jonka Ranska ja Hollanti ovat kaataneet kansanäänestyksissä ja jokaEU:n itse laatiman järjestyksen mukaan on tullut siten hylätyksi.Myös suomalaisten suuri enemmistö vastustaa EU:n perustuslaki jaolisi halunnut kansanäänestyksen, mutta Vanhasen hallitus ei halun-nut sitä riskiä, että se olisi kaatunut myös Suomessa.

EU-hulluuden läpitunkema eliitti viis veisaa sen enempää muidenmaiden kuin omankaan maan kansalaismielipiteestä. Nykyistä tilan-

netta voi hyvin kuvata EU-diktatuuriksi. Vallalla on pöyhkeä ylimie-lisyys, rujo oman edun tavoittelu ja moraalittomuus.

Vaihtoehto EU:lle-liike on kuitenkin sitä mieltä, että nyt tapahtu-nut eduskunnan hölmöily ei ole viimeinen sana tässä asiassa, vaantaistelu jatkuu. Tulevat eduskuntavaalit ovat seuraava taitekohta,jossa kansalaisilla on mahdollisuus kääntää asiat terveemmälletolalle. Vielä on Suomessa voimia, jotka eivät ole vajonneet EU:nhyllyvään suohon.

Kansa EU:n perustuslakia vastaa

Palveludirektiivipalveleepääomanvapauttamista

-sivu 2

Epädemok-raattinen laki -epädemok-raattisetmenetelmät

-sivu 4

TerveisiäTanskasta jaIslannista

-sivu 7

Steen1: MinulleEU ei edustakansan, vaanrahan valtaa

-sivu 8

2 Vaihtoehto EU:lle 4/2006

PÄÄKIRJOITUS

TOIVO KOIVISTO

VaihtoehtoEU:lle-lehtiJulkaisija: Vaihtoehto EU:lleTiedotuskeskus ryPäätoimittaja:Lea LaunokariOsoite: Mäkelänkatu 62 C(kulku A-portaan kautta),00520 HelsinkiPuh. (09) 682 3422,fax. (09) 682 3544Sähköposti: [email protected],internet: www.veu.fiPankki:Sampo 800015-926663Painopaikka:Kangasalan Lehtipaino OY

Lea Launokari,puheenjohtajapuh.k. (09) 298 1588e-mail:[email protected] Nygård,varapuheenjohtajapuh.k. (06) 8340500gsm. 0400 540 678e-mail: [email protected] Viitaniemipuh.t. (09) 7743 8152gsm. 041 460 6916

e-mail:[email protected] Brunberggsm. 050 539 5087e-mail:[email protected] Wallgrene-mail:[email protected] LainePäivi Eskolapuh. (02) 253 9313e-mail:

[email protected] MiekkavaaraVarajäsenet:Mirva Tossavainengsm. 050 596 6930e-mail:[email protected] Pelttarie-mail:[email protected] Nylundpuh. (02) 244 6311Stig Lång

Teijo Virolainenpuh. 040 728 0465PääsihteeriJussi Liljagsm. 0400 722 706sähköposti: [email protected] Brunbergpuh. (09) 682 3422fax (09) 6823544sähköposti [email protected]

Vaihtoehto EU:lle vuodelle 2006 valittu hallitus:

Hallituksemme ja eduskuntammetekevät tietoisesti taloudellisia rat-kaisuja, jotka johtuvat eurosta.Tämä tarkoittaa, että on luotu pe-lisäännöt, miten talouspolitiik-kaamme ohjataan. Poliitikot ovatsitoutuneet määrättyyn talouspo-litiikkaan riippumatta siitä onkoratkaisut poliittisesti tai kansan-taloudellisesti oikeita.

Miten tämä vaikuttaa hyvin-vointiin? Esimerkiksi korkean työt-tömyyden vallitessa saattoivat po-liitikot aikaisemmin ratkaista on-gelman lisäämällä julkista raken-nustoimintaa tai jotain muuta vas-taavaa. Tänä päivänä EU:n pelisäännöt eivät salli tätä. Ny onotettava huomioon budjettiraamit, jotka ovat määräävämpikuin työpaikkojen luominen. Budjetin myötä myös yleinenpolitiikka vaatii julkisten kulujen säästöä. Tämä johtaa kai-kissa EU-maissa yhä niukempiin valtion ja kuntien budjettei-hin, ja tätä kautta Suomessakin köyhimpien ihmisten elinolo-suhteiden kurjistumiseen.

� � �EU:n perustuslaissa unionin tavoitteissa sanotaan: Unioninpäämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensahyvinvointia (artikla I-3.1.). Miksi unioni ei edistä rauhaa? Enole kuullut yhdenkään suomalaisen poliitikon puhuvan, viit-taavan tai edes vaativan tämän artiklan ensimmäisen osantäyttämistä. Sen sijaan meillä on puhuttu paljonkin EU:nyhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, ja puolustusmi-nisteri Seppo Kääriäinen on valmis lisäämään puolustusmää-rärahoja. Kun rahaa löytyy puolustukseen luulisi sitä löyty-vän unionin tärkeimpään tehtävään rauhan ylläpitämiseen.

Unionin pitäisi olla valmis perustamaan Rauhan- ja kon-fliktintutkimuslaitos, sen pitäisi aloittaa rauhanopetus kai-killa oppiasteilla, sen pitäisi työskennellä enemmän yhteys-työssä YK:n kanssa, sen pitäisi saada jokaiseen jäsenmaahanYK-suurlähettiläs (onhan sillä jo Nato-suurlähettiläät). Unio-nin pitää toimia sotaa vastaan.

� � �Eduskunta on erittäin irvokkaalla tavalla juuri ennen itsenäi-syyspäiväämme ratifioinut EU:n perustuslain. Asian käsittelyeduskunnassa on ollut lähes huomaamatonta. Nyt meidänpitää jatkaa keskustelua EU:n perustuslaista ja pitää EU:nkehitys näkyvästi esillä tulevissa eduskuntavaaleissa.

VEU toivottaa kaikille lukijoille erittäin Rauhallista Jouluaja idearikasta Uutta Vuotta!

Lea Launokari

EU on täynnä ristiriitoja

EU hyväksyi 15.11. pitkäänväännetyn direktiivin palvelui-den kaupan vapauttamisestaUnionissa. Erään vaikutusval-

aiemmin oli, kun sitä nimitet-tiin Frankenstein-direktiiviksisen laatineen komissaari FritsBolkesteinin nimeä väännel-len. Tämä versio olisi mm.mahdollistanut sen, että “puo-lalaisen putkimiehen” työtäRanskassa olisivat säännelleetlähtömaan, Puolan, lainsää-däntö ja työehdot.

Hyvä tietysti onkin, että di-rektiivin kammottavimmat ver-siot saatiin torjuttua, muttatyöväenliikkeen miesten olisitullut jättää tyytyväisyydenhy-mistelyt sivulauseeseen. Tor-juntavoitto ei ole mikään oikeavoitto, vaan tappio, ja se onmyönnettävä. Olisi pitänyt hyö-kätä EU:n koko apparaattiavastaan, sillä sieltä tällaisiahirviödirektiivejä tulee jatkos-sakin.

Jatkoa on luvassaSamaan aikaan, kun palvelu-direktiivi ratkesi, ratkaistiinmyös työaikadirektiiviä - ja EU-komission alkuperäisesityksetsiitäkin ovat olleet melkoistaluettavaa. Suomen ratkaisu-ehdotukseksi tarjoilema“kompromissi” kuitenkin rau-kesi, kun kaikki jäsenet eivätsuostuneet hyväksymään työ-ajan pidentämisen sallivaa, ns.opt-out -pykälää, joka mm. Iso-

Britannialle on ollut kovin tär-keä.

Palveludirektiivin ulkopuo-lelle jäivät nyt mm. terveys- jasosiaalipalvelut, rahapelit, kul-jetukset, satamat, taksit, am-bulanssit, verotus, vuokratyö-firmat sekä turvapalvelut.Mutta kun Talous-sanomissaitketään, että saalis on “mel-koisesti vesittynyt”, ja kun Elin-keinoelämän keskusliittokinarvioi “realistisesti”, että hy-väksytty direktiivi on “vallitse-vassa poliittisessa ilmapiiris-sä” paras mahdollinen, on syy-tä olettaa, että kapitalistita-hoilla valmistaudutaan jatko-hyökkäykseen - kunhan “val-litseva poliittinen ilmapiiri” onsaatu muutettua suotuisam-maksi.

Palvelujen kaupan vapaut-taminen on eurooppalaisellepääomalle tärkeä asia, sillä 2/3 EU:n bruttokansantuottees-ta tulee palveluista. Niiden saa-minen jakoon on ollut olennai-nen osa vuonna 2000 hyväk-syttyä Lissabonin strategiaa,jonka tavoitteena on tehdäEU:sta maailman kilpailuky-kyisin talousalue vuoteen 2010mennessä.

Joonas Laine

Palveludirektiivi on uusi askelpääoman vapauttamisessa

taisen suomalaisen järjestönlakimies kommentoi asiaanäin:

“Ulkomaisilla palvelun tar-

joajilla on jo nyt suhteellisenvapaa ja syrjimätön pääsy Suo-meen, mutta suomalaisilla eiole välttämättä samanlaisiamahdollisuuksia kaikissamuissa EU-maissa. Direktii-vin varsinainen tarkoitus on-kin karsia tosiasiallisia kilpai-lun ja palvelun tarjoamisenesteitä, joita varsinkin Keski-Euroopan vanhoissa jäsen-maissa on edelleen runsaasti.”

Erään toisen järjestön laki-mies puolestaan kertoi näin“Suomen kannalta olisi olluttoivottavaa, että direktiivin so-veltamisala olisi ollut laajem-pi. Direktiiviin tehdyt rajauk-set suojaavat ennen kaikkeaisojen jäsenmaiden kotimark-kinoita ulkomaiselta kilpailul-ta. Suomelle rajauksista onhyvin vähän hyötyä”.

Ketkä tässä puhuvat? Äänion pääoman ääni, mutta suutovat SAK:n ja STTK:n, kahdensuurimman suomalaisen ay-järjestön, lakimiesten suut!Työväenliikkeen miehet JormaRusanen ja Juri Aaltonen rie-muitsevat, että nyt viimeinsuomalainen kapitalisti pää-see tasaveroisesti riistämäänmuiden maiden työläisiä, kuntähän saakka muualta EU:staon jo voitu tulla Suomeen saa-listamaan.

Työn ja pääomankansallinen rintama

Lausunnot eivät yllätä, sillä onollut tunnettua, miten täälläay-eliitti on omaksunut “koti-maisen” kapitalistin edut omik-seen. Suomalainen työ ja suo-malainen pääoma ovat muun-maalaisia vastassa, ja tässätaistelussa suomalainen pitääaina suomalaisen puolta - vaik-ka luokkarajojen yli! On täysinunohdettu työväenliikkeen in-ternationalismi, jossa kaikki-en maiden työläiset pitävät yhtäpääomaa vastaan - lähtömaas-ta riippumatta.

Työväenliikkeen miehet nä-kevät hyvänä asiana sen, ettäpalveludirektiivi on huomatta-vasti vesittynyt siitä, mitä se

Joonas Laine Turusta.

Vaihtoehto EU:lle 4/2006 3

Suomi on kuulunut Euroopanunioniin 1. tammikuuta 1995alkaen. Euroopan unioni onkokenut näiden vuosien aika-na isoja muutoksia – se onlaajentunut ja asialistalle onnoussut monia uusia asioita,jotka ovat osaltaan muokan-neet unionia ja sen toimivaltaapaljon laajemmaksi kuin vuon-na 1995. Tämän päivän unionion siis monellakin tavalla toi-senlainen kuin se, johon kan-sanäänestyksellä liityimme.

EU- jäsenyyttä markkinoi-tiin aikanaan sillä, että EU-jäsenyyden myötä me suoma-laiset oppisimme elämään jatoimimaan monikulttuurises-sa ympäristössä Samalla op-pisimme sovittamaan omiakansallisia intressejämme laa-jempaan yhteyteen. EU-jäse-nyyden myötä jostakin pitäisiluopua, jotta tilalle saataisiinjotain vielä parempaa. Samaanaikaan kun hallinnossa on ylikymmenen jäsenyys-vuodenaikana opittu toimimaan EU-asioiden parissa, EU-kriittisyyson tuoreen eurobarometrinmukaan Suomessa korkeintakoko unionissa.

Unionin ongelma onkin se,että se nykyisellään toimii jä-senvaltioidensa hallitusten toi-mesta markkinoiden ylläpitä-jänä ja edistäjänä Samalla seon luonut itselleen sellaisenhallinnollisen rakenteen ja kie-len ja toimintamallin, jonka vä-lityksellä se muodostuu aiheel-lisesti ihmisten mielissä etäi-seksi, jäsenvaltioiden kansa-laisten mielipiteistä piittaamat-tomaksi toimijaksi.

Unionin politiikka on vuosi-en aikana osoittautunut vaih-toehdottomaksi työttömyyden,pätkätöiden, toimeentulotur-

van puutteiden ja monien jul-kisten palvelujen heikentymi-sen arjeksi. Maailmanlaajui-set ongelmat, kuten ympäris-töongelmat ja etenkin ilmas-tonmuutos ovat hälyttäviämerkkejä kaikille valtioille sii-tä, että loputtoman taloudelli-sen kasvun idea on kestämä-tön.

Euroopan unionin johtajatpyrkivät kuitenkin jatkamaankuin mitään tarvetta syvälli-siin uudelleenarvioihin ei olisi.Valitettavasti näin näyttää toi-mivan myös Suomen hallitusEuroopan unionin puheenjoh-tajana.

Kansalaisjärjestöt ovat Suo-messakin vaatineet kansanää-nestystä unionin perustuslais-ta, mutta poliittista tahtoa tä-män toteuttamiseksi ei edus-kunnasta löytynyt. Uuteen pe-rustuslakiin liittyy monia seik-koja, jotka muuttavat unioninrakennetta merkittävästi pää-töksentekoprosesseista soti-laallisiin ulottuvuuksiin saak-ka. Kyse on erilaisesta unio-nista, kuin se, johon alun pe-rin liityimme. Siitä syystä olisitärkeää, että perustuslaki saa-tettaisiin kunnolliseen kansa-laiskeskusteluun. Muutoksentoiveista kertovat myös unio-nille esitetyn perustuslain hyl-kääminen Ranskan ja Hollan-nin kansanäänestyksissä, am-mattiyhdistysliikkeen ja kan-salaisjärjestöjen mielenosoi-tukset sekä uusliberalististapolitiikkaa toteuttaneiden hal-litusten vaalitappiot monissamaissa.

Kansalaisjärjestötvaativat muutosta

Suomessa eri kansalaisjärjes-töjen kokoama Helsinki 2006

verkosto on koonnut seuraa-vanlaiset teesit toisenlaisenEuroopan puolesta:

- Haluamme oikeutta työ-elämään. Joukkoirtisanomis-ten, työttömyyden ja pätkätöi-den turvattomuudesta onpäästävä eroon. Jokaiselle onturvattava oikeus mielekkää-seen työhön, riittävä toimeen-tuloturva ja oikeus osallistuatyöelämää koskevaan päätök-sentekoon.

- Haluamme oikeutta julki-siin palveluihin. Ne ovat pe-rusoikeus, jota ei pidä alistaakauppatavaraksi. Koulutusta,terveydenhuoltoa ja muita jul-kisia palveluja ei saa alistaaEU:n palveludirektiiville eikäMaailman kauppajärjestönvapaakauppasopimuksille.

- Haluamme oikeutta turva-paikanhakijoille ja siirtolaisil-le. Maahanmuuttajille on tur-vattava samat oikeudet kuinmuillekin. Emme hyväksy ra-sismia emmekä halua elää lin-nake-Euroopassa. Avoimuus jamoninaisuus eivät ole uhkavaan rikkaus.

- Haluamme oikeudenmu-kaisen ja rauhanomaisen maa-ilman. Vastustamme sotilas-liittoja, asevarustelua ja sotia.Tarvitaan oikeutta, ei pomme-ja. Euroopan on toimittava Ira-kin ja Palestiinan miehityksenlopettamiseksi ja vastustetta-va USA:n mahdollisia uusiahyökkäyksiä.

- Haluamme oikeutta luon-nolle ja ihmisille. Ilmastomuu-tos on vakava osoitus siitä,miten nykyinen kehitys uhkaakoko ihmiskunnan tulevai-suutta. Euroopan on toimitta-va edelläkävijänä energiansäästössä, uusiutuvan energi-an käytössä ja päästöjen vä-

Toisenlainen Eurooppaon mahdollinen

hentämisessä.- Haluamme kaikkien ihmis-

ten ja kansojen tasavertaisiinoikeuksiin perustuvan Euroo-pan. Emme hyväksy Euroo-pan unionille esitettyä mark-kinoiden vapauteen perustu-vaa ja unionia militarisoivaaperustuslakia emmekä sen ra-tifioimista Suomessa ilmankansanäänestystä.

Toisenlainen Eurooppa voi-daan rakentaa vain kansalais-ten omalla toiminnalla, lisää-mällä ihmisten vaikutusmah-dollisuuksia ja kunnioittamal-la kaikkien tasavertaisia oi-keuksia. Tarvitaan uudenlais-ta demokratiaa, joka ulottaakansanvallan myös sinne mis-sä nyt hallitsee raha ja pienenpiirin vallankäyttö.

Tarvitaan sellaista Euroop-paa, jossa ihmisten perusoi-keuksia ei alisteta kaupallisel-

le voitontavoittelulle. Julkisiapalveluja ei saa alistaa EU:npalveludirektiivillä pakkokil-pailuttamiseen. Ulkomaiselletyövoimalle pitää taata Suo-messa voimassaolevien sopi-musten mukaiset työehdot.Tämä edellyttää myös ammat-tiyhdistysliikkeen kansainvä-listen oikeuksien ja solidaari-suuden vahvistamista. MeilleEurooppa ei ole vain EU. Se onkaikkien Euroopan ihmistenyhteistyötä ja maailmanlaa-juista vastuuta. Se, että kan-salaisten ääni ei kuulu Euroo-pan unionin virallisessa pää-töksenteossa ei ole kansalais-ten aktiivisuudesta kiinni.

Artikkeli perustuu VEU:n halli-tuksen jäsenen Mirva Tossa-vaisen puheeseen 20.10.2006Lahdessa järjestetyssä mielen-osoituksessa

Toisenlainen Eurooppa voidaan rakentaa vain kansalaisten omallatoiminnalla, lisäämällä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja kunnioittamallakaikkien tasavertaisia oikeuksia, sanoo Mirva Tossavainen.

EU:n epävirallisen huippukokouksen yhteydessä Lahdessa järjestettiin myös katuperformanssi.


Eduskunta ratifioi 5. päivänäjoulukuuta EU:n perustuslain.Se merkitsee historiallista ar-vovallan menetystä eduskun-nalle. Koskaan aikaisemmin eieduskuntamme ole hyväksy-nyt lakia voimaantulosääntöi-neen tietäen, että se ei kos-kaan tule voimaan hyväksy-tyssä muodossaan. Äänestys-numerot olivat 125 – 39, tyhjiä4, poissa istunnosta oli 31 kan-sanedustajaa.

Perustuslailla pyritään luo-maan uusi unioni, joka olen-naisilta osiltaan poikkeaa siitäEU:sta, johon Suomi 1.1.1995liittyi. Vuonna 2001 EU:ssa il-meni tarvetta keskustella EU:ntulevaisuudesta. Perustuslakiahaluavat erityisesti ne, jotkakannattavat EU:n liittovaltio-kehitystä. Tämä tavoite kävihyvin selväksi perustuslakiesi-tystä valmistelleen konventinalkuhetkistä lähtien.

Laekenissa kokoontunutEurooppa-neuvosto antoi jou-lukuussa 2001 toimeksiannonperustettavalle konventille.Toimeksianto sisälsi neljä tee-maa: Ensinnäkin olisi tarkas-teltava Euroopan unionin jajäsenvaltioiden välistä toimi-valtaa sekä sen tarkentamistaja valvontaa. Toiseksi sen tuli-si määrittää poliittisena julis-tuksena hyväksytyn perusoi-keusasiakirjan asema unionis-sa. Kolmantena tehtävänä oliperussopimusten yksinker-taistaminen ja neljäntenä kan-sallisten parlamenttien ase-man määrittäminen integraa-tioprosessissa.

Epädemokraattinenkonventti

Konventin toimeksianto antoitoiveita EU:n kehityksen eri-laisten vaihtoehtojen tarkas-teluille ja kansalaisten todelli-sen vaikutusvallan arvioinnil-le. Toisin kuitenkin kävi.

Avajaispuheenvuorossaankonventin puheenjohtajaksinimetty Ranskan entinen pre-sidentti Valery GiscardD´Estaing julisti, että tehtä-vänämme on laatia EU:lle pe-rustuslaki vieläpä yksimielises-ti. Jos sitä ei synny, olemmeepäonnistuneet tehtävässäm-me. Puheenjohtajistolle jätet-

Eduskunta menetti arvovaltansatiin noin 6000 muutosesitys-tä, joita ei edes käännetty kaik-kien konventtiedustajien kie-lille eikä niitä esitelty konven-tin istunnoissa. Avointa kes-kustelua muutosesityksistä eisallittu – puhumattakaan de-mokraattisesta käsittelystä.

Myös konventin kokoonpa-no antoi aihetta kritiikkiin. It-sevaltaisesti toimineessa pu-hemiehistössä oli vain kolmenpoliittisen suunnan edustajia.Konventin jäsenistä ainoas-taan 17 % oli naisia ja senpuheenjohtajiston keski-ikälähenteli 70:tä vuotta.

Konventin esitys tuotiin hal-litusten väliseen konferenssiin(HVK) syksyllä 2003. HVK-pro-sessi päättyi 18. kesäkuuta2004. Perustuslakiesitys alle-kirjoitettiin 29. lokakuuta Roo-massa. Asiallisesti esitys ei juu-ri muuttunut prosessin aika-na. Perustuslain oli määrä tul-la voimaan kaikkien valtioidenratifioitua sen. Kun Ranskas-sa ja Hollannissa laki hylättiinkansanäänestyksissä, se ei si-ten voi koskaan tulla voimaanesityksen mukaisessa muodos-saan.

Ei EU:n perustuslailleVaihtoehto EU:lle -järjestönkanta on selvä: EU ei tarvitseperustuslakia, ei tätä eikämahdollisia muitakaan versi-oita. Käymättä pykäliä yksi-tyiskohtaisesti lävitse voidaankielteisen kannan perusteeksiluetella ainakin nämä asiat:1. Perustuslakia (tai miksi sennimi muuttuukin) tarvitsevatliittovaltion kannattajat, yli-kansallisen päätösvallan lisää-miseen pyrkivät ja poliittiseneliitin edustajat.2. Unionista tulee esityksenmukaan oikeushenkilö, eli sesaa oikeuden tehdä kansain-välisiä sopimuksia jäsenmai-den puolesta. Enemmistöpää-tösmenettely taas tulee käyt-töön 17 uudella toimialueella.3. Lakialoiteoikeus monopolisäilyy edelleenkin komissiolla.Omaa komissaaria ei kuiten-kaan tulevaisuudessa ole kai-killa jäsenmailla.4. EU:lle rakennetaan uudetinstituutiot eli presidentin jaulkoministerin virat.

5. Vahvistetaan ”kansallisuus-tunnukset”: oma lippu, hym-ni, tunnuslause, raha ja kan-sallispäivä. Näiden tarkoituk-sena on vahvistaa liittovaltio-ja valtiokehitystä.6. Päätöksenteko keskittyyentistä enemmän ylikansalli-seksi. Määräenemmistöllä pää-tettävät asiat lisääntyvät 34:stä85:een. Yksimielisyys muute-taan määräenemmistöksi 25toimialalla. Esityksen mukaansuurten jäsenmaiden valtakasvaa pienten kustannuksel-la. Esimerkiksi kolme suurin-

ta maata yhden pienemmänkanssa voi estää minkä pää-töksen tahansa. Määrävähem-mistösääntö täyttyy, kun pää-töstä vastustavat maat edus-tavat 35:ttä prosenttia jäsen-maiden väkiluvusta ja maitaon vähintään neljä.7. Perustuslakiesityksen mu-kaan EU:n kauppapolitiikkaulotetaan kaikkiin palveluihinsekä ulkomaisiin investointei-hin. Unionin toimivaltaan siir-tyisi kokonaan palvelukaup-pa, josta yleensä päätettäisiinneuvostossa määräenemmis-

töllä. Tämä kattaisi siten myöspalveludirektiivistä pois pu-donneet ja aiemmin yksimieli-syyttä vaatineet sosiaali-, ter-veys- ja koulupalvelut. Määrä-ys vaarantaa vakavalla tavallaSuomen pääasiassa julkisra-hoitteiset hyvinvointipalvelut jajättää ne viime kädessä unio-nin ja sen tuomioistuimen har-kintaan.8. Suomen sotilaallisen liittou-tumattomuuden kannalta pe-rustuslaki on ongelma. Semuuttaa Suomen asemaa, kos-ka laki sisältää määräyksiä,

Eduskunta päätti 4.12. Eu-roopan unionin perustuslail-lisen sopimuksen hyväksymi-sestä selvällä äänten enem-mistöllä. Uutta ja hieman yl-lättävää oli, että suurtenkinpuolueiden rivit rakoilivatäänestyksessä. Aika moni olimyös poissa. Näyttää siltä,että konsensus suomalaises-sa EU-politiikassa on alka-nut murtua ja uusia mahdol-lisuuksia vihdoin avautumas-sa.

Perustuslain hyväksymis-tä on lähinnä perusteltu väit-teillä, että perustuslaki lisääunionin tehokkuutta ja sel-keyttää sen peruskirjaa.Taustalla vaikuttaa arvio, jon-ka mukaan on Suomen int-ressien mukaista pysyä uni-onin ytimessä. Useimmat

suomalaiset eivät kuitenkaanhalua olla kaikessa mukanaminkä isot EU-maat meille sa-nelevat, sisällöstä riippumat-ta.

Perustuslain hyväksyminenoli virhe. Perustuslaillinen so-pimus hylättiin viime vuonnaRanskassa ja Hollannissa kan-sanäänestysten perusteella.Sopimus ei näin ollen tule kos-kaan astumaan voimaan. Hy-väksymispäätös haittaa, mut-ta ei edistä, Suomen luovaapanosta keskusteluun Euroo-pan tulevaisuudesta.

Neuvotteluissa EU:n perus-tuslaista Suomen hallitus jaeduskunta asettivat yksimieli-sesti tavoitteeksi, että maam-me valta päättää hyvinvointi-politiikan perustasta säilyyuudistuksessa heikentymättö-

mänä. Tavoitteella oli HS-gal-lupin mukaan kansalaistenkeskuudessa 90 prosentintuki. Tavoitteeseen ei päästy.Perustuslaillinen sopimus sy-ventää EU:n uusliberalististaperusluonnetta. Se laajentaaunionin sisämarkkinamäärä-ysten ja kauppapolitiikan uu-sien valtuuksien kautta unio-nin toimivaltaa ja päätösval-taa hyvinvointipolitiikan ydin-alueilla.

Unionin perustuslaki pa-hentaa entisestään unionindemokratiavajetta. Se ei edestunnusta Suomen perustus-lain pääperiaatetta, jonka mu-kaan julkinen valta on ainakansan valtaa.

Sopimus ei myöskään avaauusia näköaloja siitä, mitenunioni voisi kantaa globaalia

Perustuslain hyväksyminen oli virhevastuutaan. Se päin vastoinsitoo unionin turvallisuuspoli-tiikassa varustelukierteeseenja talouspolitiikassa kilpailu-ja kasvupakkoon.

Unionin perustuslain en-simmäisen artiklan mukaan se“ilmentää Euroopan kansalais-ten ja valtioiden tahtoa”. Sa-namuoto velvoittaa kansanää-nestyksen järjestämiseen. Suo-messa äänestystä ei ole järjes-tetty. On esitetty, että perus-tuslaillinen sopimus on niinlaaja ja monimutkainen koko-naisuus, etteivät kansalaisetpysty arvioimaan sitä. Päätöson siksi parempi tehdä edus-kunnassa. Harvemmin on huo-mattu mitä siitä seuraa jostämä perustelu pitää paik-kaansa.

Oikeusvaltiossa lain täytyy

olla kansalaisten ymmärret-tävissä. Kansalaisen voimuussa tapauksessa olla pe-rin vaikea tuntea oikeutensa,noudattaa lakia tai osallistuayhteiskunnan kehittämiseen.Perustuslaki on laeista tär-kein ja juuri sen ymmärrettä-vyys on oikeusvaltionperus-edellytys.

Jos siis on totta, että unio-nille ehdotettua perustusla-kia on niin vaikeaa ymmär-tää, ettei siitä pidä järjestääkansanäänestystä, tästänäyttää seuraavan, että seolisi pitänyt eduskunnassahylätä. Jatkossa tämä on syy-tä pitää mielessä.

Kirjoittaja on Filosofiandosentti, Veu:n hallituksen

jäsen Thomas Wallgren

Ihmisten oikeuksia EU:n perustuslaista saa etsimällä etsiä.


Eduskuntatalolla 1. 12. jär-jestettyyn mielenosoitukseenosallistuneet järjestöt julkai-sivat alla olevan yhteisen kan-nonoton.

Eduskunnan päätös EU:nperustuslain ratifioimiseksi eimuuta muuksi sitä tosiasiaa,ettei se astu koskaan voi-maan. Tässä yhteydessä ei voimuuta kuin valittaa sitä, kuin-ka alas kansanedustuslaitok-semme on vaipunut. Mitäänpakkoa ratifioimiseen ei ole,koska nyt jo Saksa on ilmoit-tanut pyrkivänsä valmistele-maan uuden esityksen. Eri-laisten mielipidemittausten-kin mukaan kansalaisistaenemmistö pitää perustuslain

hyväksymistä tarpeettomanatoimena.

Ratifiointi kertoo paljasta-valla tavalla hallituksen ja nytmyös eduskuntamme enem-mistön piittaamattomuudesta.Kansanäänestysvaatimus tor-juttiin jo aiemmin. Se olisi pa-kottanut perusteellisesti sel-vittämään perustuslain sisäl-lön.

Nyt pitää käydä laaja kes-kustelu koko perustuslain mie-lekkyydestä. On saatava vas-taukset kysymyksiin kansa-laisten oikeuksista aina vainlaajentuvassa EU:ssa. On ky-syttävä demokratian perään –kuka päättää puolestamme?On selvitettävä ylikansallisen

lainsäädännön ja päätösval-lan suhdetta omaan politiik-kaamme. Huolestuttava onperustuslakiin kirjattu vaati-mus jatkuvasta sotilaallistenvoimavarojen kasvattamises-ta.

Perustuslain ratifioinnintulee merkitä keskustelun jat-kumista ja toivottavasti voi-mistumista. Tulevissa edus-kuntavaaleissa on EU:n ke-hitys pidettävä näkyvästi esil-lä ja eduskuntaan valittavasellaisia kansanedustajia, jot-ka suhtautuvat vakavastikansalaisten mielipiteisiin jaosaavat kriittisesti arvioidaEU:n ylikansallisen vallanjatkuvaa kasvua.

Keskustelu perustuslaista jatkuu

Joulukuun ensimmäisenä päi-vänä järjestivät VaihtoehtoEU:lle-liike ja eräät muut kan-salaisjärjestöt eduskuntatalol-la mielenosoituksen, jolla vas-tustettiin EU:n perustuslainratifiointia. Kaikki eduskunta-ryhmät oli kutsuttu mielenosi-tukseen vastaamaan järjestö-jen laatimiin kysymyksiin.

Eduskuntaryhmiltä kysyt-tiin:

❑ Miten ryhmänne suhtau-tuu perustuslain ratifiointiinvaikka se ei koskaan tule voi-maan. Onko eduskunnan ar-vovallan mukaista hyväksyälaki vain poliittisena mielipi-teenilmaisuna, vaikka se suun-tautuu paitsi Ranskan ja Hol-lannin kansanäänestyksillä il-maisemaa mielipidettä vastaanmyös oman maamme enem-mistön kansanäänestystä asi-asta haluavien näkemyksiävastaan?

❑ Suomi hyväksyi v.-95 EU-jäsenyyden eduskunnan pää-töksellä kansainvälisenä sopi-muksena.

Miten ryhmänne perusteleenyt, että näin muodostunutjäsenyys ”itsenäisten valtioi-den” yhteisössä, tarvitsee pe-rustuslain, joka lisäksi onylempi oman kansallisen lain-säädäntömme suhteen?

❑ Eduskunta aikoo ratifioi-da perustuslain vaikka senvaikutuksia äänestäjien ykkös-asiaan, hyvinvointipalveluihinei ole arvioitu. PL kuitenkinsiirtää, vastoin eduskunnanasettamia tavoitteita, hyvin-vointipolitiikan toimivaltaa japäätösvaltaa EU:lle.

Onko ryhmänne mielestäjärkevää, että perustuslakihyväksytään ilman että pää-töksen vaikutuksia hyvinvoin-tipolitiikkamme tulevaisuu-teen on arvioitu?

❑ Euroopan unionin pää-töksenteko on syvästi epäde-mokraattista. Esimerkiksi la-kialoitemonopoli EU:ssa säi-lyy perustuslainkin mukaankomissaareilla. Kansanedusta-jilla tai hallituksilla ei ole laki-aloiteoikeutta. Perustuslainvaikutuksia eurooppalaiseendemokratiakehitykseen ei olelainkaan arvioitu.

Onko ryhmänne mielestähyvä, että eduskunta hyväk-syy perustuslain ilman että senmerkitystä Suomen ja kokoEU:n kansanvallalle on arvioi-tu

❑ EU:n perustuslaki velvoit-taa kaikkia jäsenmaita jatku-vasti lisäämään sotilaallisiavoimavarojaan.

Onko ryhmänne valmis sii-hen, että Suomi hyväksyyomaksi ylimmäksi laikseen täl-laisen jatkuvaan militarisoin-tiin velvoittavan säädöksen?

Eduskuntaryhmiä eikansalaismielipide

kiinnostaMielenosoituksessa esitettyi-hin kysymyksiin eivät suureteduskuntapuolueet vaivautu-

EU:n perustuslain ratifiointiavastaan osoitettiin mieltä

neet tulemaan vastaamaan ol-lenkaan. Ainoastaan Vasem-mistoliiton, vihreitten, Perussuomalaisten ja RKP:n edusta-jat olivat paikalle.

RKP:n ja vihreitten edus-kuntaryhmät ilmoittivat kan-nattavansa EU:n perustusla-kia. Vihreä ovat peräti liitto-valtion muodostamisen kan-nalla. Vasemmistoliitto ja Pe-russuomalaiset ilmoittivat vas-tustavansa ratifiointia. Vasem-mistoliitto on kuitenkin silläkannalla, että EU:lle pitää laa-tia perustuslaki, mutta toisen-lainen kuin nyt käsittelyssäoleva.

Eduskunnan suuret puolu-eet Kokoomus, Keskusta jaSDP ovat ajaneet intohimoi-sesti perustuslain hyväksymis-tä tarkoituksella herättää hen-kiin Ranskan ja Hollannin kan-sojen kaatama hanke.

Mielenosoitukseen tuli ter-veiset myös eurooppalaisenEU-kriittisen järjestön TEAMinpuheenjohtajalta Jesper Mor-villeltä Tanskasta.

Hän pitää traagisena, ettäSuomen eduskunta ratifioiEU:n perustuslain kysymättäkansalta neuvoa.

Kaikki mielipidemittauksetosoittavat, että suuri osa Suo-

men kansasta vastustaa EU:ta.Siitä huolimatta perustuslaki-ehdotus hyväksytään ilman,että kansalaisilla on ollut mah-dollisuutta keskustella siitä jaottaa kantaa lakiehdotukseenkansanäänestyksessä.

- Kansan tahdon vähättelyosoittaa äärimmäistä röyhke-yttä poliittiselta eliitiltä, totesiMorville terveisissään.

Itsenäisyyspäivä aattona 5joulukuuta eduskunta sittenäänesti EU:n perustuslain ra-tifioinnista, joka tuli hyväksy-tyksi äänin 125 – 39.

joilla militarisoidaan Euroopanunioni. Suomi velvoitetaankasvattamaan sotilaallisia voi-mavarojaan rauhan oloissa.Laki sisältää pykälän, jossamääritellään jäsenvaltioillekollektiiviset turvatakuut.EU:n joukkoja voidaan myöskäyttää ilman YK:n mandaat-tia. EU voisi siis käydä laitto-mia sotia. Rauhaan pakotta-minen ja taistelujoukkojenkäyttö voi merkitä operaatioi-ta, joihin osallistuvaa maata eivoi enää pitää liittoutumatto-mana. Ongelmat mahdollises-ti konkretisoituvat jo vuoden2007 alusta, kun Suomi onpäivystysvalmiudessa yhdessäSaksan ja Hollannin kanssa.Tilanteen tullessa Suomen onmiltei mahdotonta käyttää har-kintavaltaansa ja kieltäytyäoperaatiosta.

Kamppailu jatkuuKun eduskunta on nyt ratifioi-nut perustuslain, se on käytän-nössä ilmoittanut, että sille kel-paa mikä esitys hyvänsä. Sa-malla Suomi on tosiasiassa nos-tanut kätensä pystyyn ja me-nettänyt puhevaltansa uudensopimuksen valmistelussa,vaikka monet Suomen omistaesityksistä jäivät nykyisessä ver-siossa toteutumatta.

Perustuslain yhtenä ääneensanottuna tavoitteena oli EU:nlähentäminen kansalaisiin.Tuntuuko Euroopan unioni nytläheisemmältä kuin ennen? Jo-kainen voi itse päätellä mitentavoite on toteutunut. VEU onainakin päättänyt jatkaakamppailua.

Jussi Lilja, VEU:n pääsihteeri

Allekirjoita adressi internetissä EU:n perustuslakia vastaan osoitteessa:http://www.adressit.com/eulait


Suomen eduskunta päätti suurella ään-tenenemmistöllä hyväksyä EU:n perus-tuslain juuri ennen itsenäisyyspäivää,sammutetuin lyhdyin, kuin varas yöllä.Tarkasta päätöksentekopäivästä ei etukä-teen paljon huudeltu. Ei haluttu paikallesuurta mielenosoitusta. Eduskuntatalol-la banderollimielenosoitusta pitkään pitä-neitä taasen aluksi kiusattiin kieltämällätukirakenteet ja häätämällä tukikohdaksituotu auto pois läheisyydestä.

Perustuslaista ei järjestetty kansanäänestystä, koska val-taeliitti tiesi kansan perustuslakia suurella enemmistöllävastustavan. Kuitenkin hyväksytyn perustuslain mukaantässä pitäisi muka luoda kansojen tahtoon perustuva uusiunioni.

Eduskunnan päätös tehtiin häpeällisesti soveltamatta Suo-men oman perustuslain säätämisjärjestystä. Voiko olla enääräikeämpää omien lakien ja kansanvallan hyljeksintää!

Jos nyt hyväksytty perustuslaki tulee EU:ssa voimaan, niinolemme täydellisessä liittovaltiossa, jossa Suomen itsenäi-syyttä on jäljellä paljon vähemmän, mitä sitä oli Venäjänvallan aikana.

Miksi perustuslaista ei paljon keskusteltu esimerkiksi vii-me eduskuntavaaleissa? Siksi, kun EU-puolueemme, johonkuuluvat alaosastoina ainakin Keskusta, Kokoomus, SDP,RKP ja Vihreät, ei halunnut kansan tiedostavan mistä onkysymys. Vaaleista onkin tehty pellekilpailut, joissa ääneste-tään seksikkäintä pääministeriä ja viehkeintä TV-kasvoa.

� � �Media hoitaa tärkeän osuutensa. Se pitää esillä EU-puolueenkasvoja ja nimeää kansanvallan periaatteita polkien etukä-teen ennen vaaleja pääehdokkaat tai suurimmat puolueet.

Media, valta ja iso raha ovatkin yhtä, yksi ja sama asia.Media johtaa menossa olevaa vallankumousta! Tätä ei taval-linen kansalainen ole vielä huomannut. Ehkä tiedostamises-sa auttaa, jos tietää, että Suomen rikkain ja vaikutusvaltaisinhenkilö on jo pitkään ollut Sanoma-WSOY -konsernin johto-hahmo. Sen medioitten ja lonkeroitten edessä yksi kansan-edustaja tai puoluejohtaja on kovin kevyttä tavaraa.

Koskaan historian kuluessa hallitsijoilla ei ole ollut nykyi-sen tehokkaita manipulointivälineitä. Eikä seuranta- ja ur-kintavälineitäkään. Ja kun laumaihminen lajina on täysinvastustuskyvytön massamedialle, niin tässä on tulos. Vastus-tuskyvyn puute johtuu siitä, että lajinkehityksen aikoihin eiollut olemassa mitään nykymedioita.

Medioitten avulla luodaan ns. yleiset mielipiteet ja vaietaantehokkaasti tärkeistä asioista. Myös vaiennetaan tehokkaasti.Todellisuudessa Suomi on pitkälle sensuroitu maa, muttakaikki on tehty pitkällä aikavälillä ja hiljaisuudessa, pehmeästi.

Toimittajien itsesensuuri on edellytys henkilökohtaiseenarvostukseen ja uralla etenemiseen. Väärinajattelijat ovatjääneetkin tiheään toteutetuissa median organisaatiouudis-tuksissa sivuraiteille tai eläkkeelle.

� � �Kun demokratian vallanjako-oppi kehitettiin ei maailmassaollut nykyisenkaltaista massatiedotusta. Median rooli yhteis-kunnan elimissä on jäänyt siten kovin vähälle huomiolle.Kuviteltiin, että media olisi aina pienen ihmisen puolella, vaannyt se onkin ison kansainvälisen rahan puolella. Eli silläpuolella, missä poliitikkoja ja kansanvaltaa on aina halveksittu,vain pakosta jotenkin siedetty. Kommunismipelotteen poistut-tua rahaoikeiston todellisia päämääriä on ryhdytty toteutta-maan, EU:n tuella. Jos arvostamme hyvinvointivaltiota ja kan-sanvaltaa, niin silloin media pitää saada demokraattiseenkontrolliin. Yliopistoissa pitää ryhtyä tosissaan laatimaan mal-leja mediavallan organisoimiseksi kansanvallan pohjalle. Nyky-tilanteeseen pitää saada muutos myös käytännössä.

Mauri Nygård, Kokkola

Pehmeää fasismia -media johtaa vallankumousta

Kansalaisjärjestöjen kokoa-man Tampere 2006-verkostonsyksy huipentui marraskuunviimeisenä viikonloppuna Tam-pereella järjestettyyn mielen-osoitukseen, johon osallistuilähes 300 ihmistä. Kansalais-järjestöjen Tampere 2006- ver-kosto evästi EU:n ulkominis-tereitä tekemään rohkeita pää-töksiä samaan aikaan Tampe-reella pidettävässä ulkominis-terikokouksessa. Kokoukses-sa käsiteltiin Välimeren alu-een ja Lähi-Idän tilanteita.

Mielenosoituksen aikanahuudetuissa iskulauseissa

Toisenlainen Eurooppa -rauhan maailma

sekä sen jälkeen pidetyissäpuheenvuoroissa korostui en-nen kaikkea rauhan kysymys:Kansalaisjärjestöt ovat huolis-saan tilanteesta, jossa aseva-rusteluun käytetään maail-massa enemmän rahaa, kuinkylmän sodan aikana. Mielen-osoituspuheenvuoroissa pidet-tiin ainoana vaihtoehtona kes-tävään rauhaan esimerkiksiLähi-Idässä Palestiinan mie-hityksen lopettamista. Puheen-vuoroista kuului huoli myösunionin siirtolaispolitiikan ke-hityksestä.

Juuri siirtolaiskysymykses-

Esitys EU:n perustuslaiksi kä-sittelee merkittävästi puolus-tuspolitiikkaa. Tämä on huo-mionarvoista jo siksi, että Suo-men liittyessä kansanäänes-tyksellä yhteisöön, puolustus-asiat eivät kuuluneet lainkaansen toimivaltaan.

Me jotka emme hyväksymaailmalla muodissa olevaaajattelua, että “ongelmat rat-kaistaan aseilla”, emme ole tyy-tyväisiä perustuslakiin. Siinä

Tampereella järjestettiin 25.11. mielenosoitus EU:n militarisointia ja Natoa vastaan.

sä unionin koettiin pakoilevansille kuuluvaa globaalia vas-tuuta, sillä yli 70 prosenttiamaailman pakolaisista asuuköyhissä kehitysmaissa. Myösympäristökysymykset, kutenilmastonmuutos puhuttivatmielenosoittajia ja EU:lta vaa-dittiinkin selviä toimenpiteitäilmastonmuutoksen pysäyttä-miseksi sekä uusiutuvien ener-giamuotojen käyttöönottami-seksi. VEU:n paikallinen toi-mintaryhmä oli mukana mie-lenosituksen järjestämisessä

Mirva Tossavainen

EU:n perustuslakia ei pidä ratifioidaesitetään kahta asiaa, jotkasaavat tukan nousemaan pys-tyyn:

Ensimmäinen on EU:n omi-en taistelujoukkojen perusta-minen EU:n ulkopuolella ta-pahtuvaa toimintaa varten.Niiden toiminnalle ei tarvitaYhdistyneiden Kansakuntienhyväksyntää. Hyväksyntääkyllä esitettiin perustuslakiavalmistelevassa konventissa,mutta konventti halusi antaa

YK:lle pakit.Toinen pöyristyttävä asia pe-

rustuslaissa on sen vaatimusjatkuvaan varustelumenojenkasvattamiseen.

Nämä perustuslakiesityksenlinjaukset eivät vastaa Suomeneivätkä Euroopan etuja. Ne ovatkylläkin varusteluteollisuudentoiveiden mukaisia. Emme kan-nata tämän sisätöistä perus-tuslakia.

Emme myöskään kannatanäiden militarisointia merkit-sevien periaatteiden mukaistapolitiikkaa Sekä EU:ssa ettäSuomessa nämä huonot asiatovat edenneet, vaikka lakiesi-tys on haudatttu ranskalaistenja hollantilaisten toimesta.

Suomen rauhanturvalakimuutettiin kriisinhallintalaiksiEU-nuottien mukaisesti. YK:nmandaattia ei tarvita, joten ensivuoden alusta alkaen voimmejoutua laittomiin sotiin.

Edelleen EU-nuottien mu-kaan puolustusministeri onpuhunut puolustusmääräraho-jen korotustarpeesta. Hyökkä-ysaseita Hornetteihin kuulem-ma tarvitaan.

Suomi ei tarvitse esityksenmukaista EU:n perustuslakia.Sitä ei pidä ratifioida. Toisen-lainen Eurooppa ja toisenlai-nen maailma on mahdollinen.

Tämä Työpaikkojen rauhan-toimikunnan kannanotto luet-tiin 1.12. mielenosoituksessa


Yli 200 osanottajan kaksipäi-väinen vuosikokous lokakuunlopussa Tranbjergin koulullaÅrhusissa keskusteli erilaisis-ta tulevaisuuden suunnitel-mista. Keskusteluissa selvitet-tiin miten kireälle hyvinvointion viety; julkinen palveluala,työympäristö, terveydenhoitoja koulutusjärjestelmä kokeetämän päivittäin. EU luo jat-kuvaa, negatiivista vaikutustanäille aloille. Folkebeveagelsenhaluaa yhteistyötä ay-liikkei-den ja muiden kansalaisakti-vistien kanssa.

Vaikka Tanskassa ei ole tie-toakaan koska siellä järjeste-tään kansanäänestys EU:nperustuslaista, käydään siellälaajaa keskustelua siitä. Onaivan luonnollista, että kansa,joka tekee päätökset myös saamahdollisuuden vaikuttaa sii-hen. Kokouksessa ihmeteltiinkovasti Suomen eliitin innok-kuutta ratifioida Ranskan jaHollannin hylkäämä perustus-laki.

EU vaikuttaa meidän joka-päiväiseen elämään. Vuoden2007 alusta on mahdollistalaittaa lisäaineita ilman ettäniistä kaikista ilmoitetaan,esim. makkaroihin, jotka ai-kaisemmin on merkitty ekolo-gisiksi. Eikä Tanskan edus-kunta enää voi määrätä myr-kyllisistä aineista leikkikaluis-sa. Tanskassa on ollut paljontiukemmat ympäristönormitkuin EU:lla.

Folkebeveagelsenin tär-keimpiä tulevaisuuden suun-nitelmia on jäsenkunnan kas-vattaminen ja sitä kautta toi-minnan voimistuminen. Fol-kebeveagelsen vastustaa EU:nylikansallista ja kaikille yhteis-kunnan alueille tunkeutuvaatoimintaa. Tavoitteemme ovatitsemääräämisoikeus ja itse-näinen maa vapaassa kansain-välisessä yhteistyössä, halu-amme Tanskan ulos EU:stakuului monen suusta.

Tiiviimpää pohjoismaistayhteistyötä kaivataan. Pelkosiitä, että Suomi sitoutuu yhä

tiiviimmin EU:hun lausuttiinjulki.

Rauhan- ja konfliktintutki-ja Jan Öbergille luovutettiinTanskan puukenkä-palkkio.Keskustelussa EU ja terroripo-litiikka Jan Öberg sanoi, ettäterrorismin vastustaminen onsuuri media propagandapeli jaettä terrorismiyhteistyö onNato.

Europarlamentaarikko OleKrarup sanoi, että EU harjoit-taa terrorismia kehitysmaitakohtaan, jokainen päivä EUestää afrikkalaisten ja aasia-laisten maitten kehityksen.Hän ihmetteli myös Suomenpäätöstä liittoutumattomanamaana hyväksyä EU-operaati-ot ilman YK-n mandaattia.

Tähän vastasi Öberg, etteimikään kansallinen päätös voimennä YK:n mandaatin yli.

Kokous oli erittäin lämmin-henkinen, keskusteleva ja iloi-nen. Väliin Folkebeveagelseninnuoret esittivät performace-esityksiä maataloudesta, maa-hanmuuttajista, rajavartijois-ta jne.

Kokouksen toisena päivänäsaatiin lukea lehdestä ikäväuutinen, jossa kerrottiin, ettäMEP Ole Krarup joutuu ter-veydellisistä syistä jättämääntyönsä parlamentissa. Krarupkyllä itse vakuutti, että hän jääaktiivisesti toimimaan Folke-beveagelsenin riveihin. ”Ei kos-kaan aikaisemmin ole ollut niinsuurta tarvetta EU:n vastus-tamiselle kuin nyt” Ole Krarupsanoi.

Lea Launokari

Tanskan Folke-beveagelseninjäsenet ovat

aktiivisia

Islannissa kokoontui 28.–30.7.2006 Nordisk folkriks-dag (Pohjoismaiden kansan-käräjät). Suomesta kokouk-seen osallistui VaihtoehtoEU:lle Tiedotuskeskus, VEU.Kokous päätti pitää seuraa-van kokouksensa vuonna2007 Suomessa.

Nordisk folkriksdag halu-aa ihmisten vaikuttamismah-dollisuuksia ja yhteisvastuu-

ta painottavan yhteiskunnan.Kansojen itsemääräämisperi-aate on edellytys todelliselledemokratialle. Nordisk folk-riksdag korostaa Pohjoismai-den valtioiden välistä yhteis-työtä, jossa jäsenvaltioidensuvereniteetti on taattu siten,että sitovat sopimukset teh-dään vain yksimielisesti.

Pohjoismaiden valtioidenvälinen yhteistyö on ainutlaa-

tuista ja esikuva. Nordisk folk-riksdag haluaa voimistaa poh-joismaista yhteistyötä. Tämänlisäksi haluamme vahvistaasellaista kansainvälistä yhteis-työtä, joka suosii:

� solidaarisuutta ja yhtei-syyttä

� sosiaalista ja taloudellis-ta tasavertaisuutta

� luonnon ja ekologisen ta-sapainon kunnioittamista

� tasa-arvoa� työtä kaikille� kansojenvälistä yhteisym-

märrystä ja yhteistyötä� ympäristön, konfliktien ja

ihmisoikeuksien saralla YK:nkautta tapahtuvaa sitovaa yh-teistyötä.

Nordisk folkriksdag toteaamyös, että Islanti, Norja, Fär-saaret ja Grönlanti toimivaterittäin hyvin EU:n ulkopuo-

Islannissa pidetty Nordisk folkriksdag vaatii:Vahvistakaamme Pohjoismaita EU:n ulkopuolella

Islanti ei liity EU:hun”Haluamme vahvistaa pohjois-maista yhteistyötä ja vastus-tamme yhteistyön surkastu-mista Euroopan unionin var-jossa”, kiteytti Ragnar ArnaldsHeimssyn, toivottaen Pohjois-maiset kansankäräjät 2006(Nordisk folkriksdag / folkmö-te) tervetulleeksi Islantiin.

Heimssynin mielestä EU-jä-senyys estäisi Islannin vapaa-ta taloudellista toimintaa mui-den kansakuntien kanssa.Kolmensadantuhannen asuk-kaan tasavalta ei ole koskaananonut EU:n jäsenyyttä, eikäse ole ajankohtainen. Maa onhyvinvoiva, rikas ja moderni.Työttömyysaste on 1 + pro-senttia, koululaiset pitävät elo-kuun vapaata eikä pelleilläkesäajalla.

Islanti itsenäistyi vasta 1944kansanäänestyksen jälkeen.Maan omanarvontunto on siltivahva. Se johtuu sagoista, kä-sikirjoituksista, vuodesta 930ulottuvasta demokratiastavaikka maa eli vuosisatojaTanskan vallan alaisena.

Islannissa ymmärretään,että mikäli maa olisi EU:ssa,EU:n komissio neuvottelisiheidän puolestaan kalastuk-sesta, tärkeimmästä elinkei-nosta.

Islannin entinen kalastus-,ulkoasiain- ja pääministeri Ste-nigrimur Hermansson sanoijärkeväksi asemaa, jossa ”itseteemme omat päätöksemme”.

WTO:ssa EU:n komissioneuvottelee jäsenmaidensapuolesta, silti EU-maat pyytä-vät tuon tuosta Norjan edusta-jia välittämään asioita WTO:lle.EU:n ja USA:n painostus kehi-tysmaita kohtaan on myöskoettu, havainnollisti nuoriyhteiskuntatieteilijä MariaWalberg Norjasta.

Norja ja Islanti ovat parem-min perehtyneet EU:n jäsen-maiden poliittisiin menetyksiinkuin EU:n jäsenmaat itse. Is-lannissa ja Norjassa on läpiko-taisin analysoitu EU:n käyt-täytymistä Pohjoismaita koh-taan. Sama asia ollaan tokihuomattu Ruotsissa, Suomes-sa ja Tanskassakin.

Pohjoismaidenyhteistyössä olisi voimaaPohjoismaista yhteistyötä sa-notaan aikansa eläneeksi. Asi-alla ovat poliittinen eliitti, vir-kamiehet ja yhteiskunnanylimmät mielipidemuokkaajat.Samaan hengenvetoon maini-taan Euroopan unionin välttä-mättömyys. Kuitenkin maail-malla katsotaan Pohjoismaitapositiivisena esikuvana, ana-lysoi ekonomisti Frank Dahl-gaard Tanskasta.

Me kaikki rakastamme ko-tiamme ja perhettämme. Onluonnollista rakastaa samallalailla maataan, kansakuntaan-sa, kieltänsä ja perinteitään.On pidettävä terve isänmaan-

rakkaus, patriotismi ja natio-nalismi erillään, selvitti Islan-nin entinen valtiovarainminis-teri Arnalds.

Islannissa ei pyydetä an-teeksi sitä, että lapsetkin tun-tevat kansakunnan perinteethyvin.

Suomi on ainoana pohjois-maana rahaliitossa ja näin täy-sin integroitunut EU:hun. Sentakia joudutaan hillitsemättö-mästi leikkaamaan julkisensektorin menoja taloudellisenpakkopaidan ainoana vaihto-ehtona. Islantilaiset ymmärtä-vät pitää oman maansa puol-ta, kun rikastuneen ja vallan-himoisen Suomen eliitin mie-lestä tiivis EU-yhteistyö onheidän ”raison d´etre” (olemas-saolonsa tarkoitus).

Suomen asema pohjois-maissa askarruttaa. Tyrmis-tyin kuullessani sanottavan,että Suomen on paljon vaike-ampi kuin muiden pohjoismai-den irrottautua EU:sta, koskaolemme rahaunionissa.

Islantilaisten rakastamaentinen presidentti VigdisFinnbogadottir piti pohjois-maista yhteistyötä itsestäänselvyytenä, mutta sanoi ettämeidän on kiinnitettävä suur-ta huomiota kieleen, koska kieliluo ihmisten identiteetin.

Gerd SöderholmKirjoittaja on vapaa journalisti,

kauppatieteiden maisteri

Tämän vuotiset pohjoismaiset kansankäräjät järjestettiin Islannissa.

lella.Euroopan Unionin liittoval-

tiokehitys jatkuu. Se haluaasuurvallaksi ja haluaa kes-kittää vallan. Samalla se ka-ventaa kansojen itsemäärää-misoikeutta. Nordisk folkriks-dag varoittaa sellaisesta ke-hityksestä Me haluamme ra-kentaa Pohjoismaiden yhteis-työtä EU:n ulkopuolella.

Europarlamentaarikko Ole Krarup

- EU edustaa minulle yhä kau-kaisempaa demokratiaa jamonimutkaista hallintoa, näinSeppo Lampela aloittaa kerto-malla mitä mieltä on EU:sta.

Lampela tunnetaan julki-suudessa paremmin taiteilijanimellä Steen1.

Steen1 toi vuonna 2004 jul-kaistussa Salaliittoteoria –le-vyllään Suomi-räppiin aimoannoksen yhteiskunnallisuut-ta. Hän räppäsi, välillä myöskärjistäenkin, Itä-Helsinginnuorten ongelmista suorasa-naisesti ja vihaisesti.

Levy sai myös aikaan aika-moisen mediakohun. Rankatsanoitukset eivät olleet kaikki-en mieleen. Toisaalta sitä onmyös kiitelty nimenomaankaunistelemattomasta nuortenarjen kuvauksena. Steen1 on-kin halunnut herättää keskus-telua levyillänsä. Hänestä ny-kysysteemissä on paljonkinparannettavan varaa.

Kolmekymppinen Steen1tietää mistä puhuu tai räppää,sillä hän on itsekin itähelsin-giläinen ja on myös nuoriso-ohjaaja työnsä kautta tietoi-nen nuorten arjesta.

Steen1 näkee nykymenossaongelmia muuallakin kuin Itä-Helsingissä. Eikä hän pelkääsanoa mielipiteitänsä julki.

Steen1:“EU ei edusta kansan, vaan rahan valtaa”

- Monet eri kulttuurit joutu-vat elämään samojen standar-dien mukaan ja jokaisen kan-san yksilölliset piirteet vesite-tään. Minulle EU ei edustakansan, vaan rahan valtaa.Tästä esimerkkinä EU:n tie-suunnitelmat, jotka tehdäänyritysten toiveiden mukaises-ti, Steen1 jatkaa näkemysten-sä kertomista EU:sta.

EU:ta on syytetty siitä, ettäse vie päätöksen teon kauem-maksi niistä, joita päätös kos-kee. Steen1 on samaa mieltäasiasta.

- Päätösten siirtäminen kau-emmaksi saa aikaan poliitti-sen voimattomuuden tunteen.Jo nyt alhainen äänestyspro-sentti laskee entisestään, kos-ka ihmiset eivät koe pystyvän-sä vaikuttamaan asioihin. Josedes Helsingin kunnallispoli-tiikka ei pysty vastaamaanasukkaidensa tarpeisiin, niinmiten Bryssel pystyisi siihen?,hän kommentoi asiaa.

Steen1 tekee myös vapaa-ehtoistyötä koulujen ja koulu-kotien kanssa. Tästä hyvä esi-merkki oli, kun hän viime ke-väänä osallistui Naulakallionerityiskoulussa järjestettyynräp-konserttiin.

- Kysysmys oli koulun mu-siikkiprojektista, jossa koulu-

Tulevaisuudessa suomalaisille nuorille saattaa tulla kutsuEU:n Nopean toiminnan joukkoihin. Tästä asiasta Steen1

mielipidettä kuvastaa hyvin hänen laulunsa Unionin soti-las. Alla pätkiä laulun sanoista:

“...markkinavoimat lyö mulle aseen käteentuhannet kantapäät mun kanssa maahan kopiseepala maa, paha maa, kun sirpaleet ropiseemä liityn asevoimiin, saan nähdä maailmaanpääsen haistamaan aavikon kuumaa ilmaamut lennätetään kauas, Afrikkaan astisiel mua kutsutaan varkaaksi ja raiskaajaksityhjennä lipas, hallitus nurinjärjestelmä upotetaan tutumpiin uriinomatunto narikkaan, voin aivojani säästäämua fiksummat näistäkin asioista päättää”

“oikee, vasen, olkapäällä ase/liittovaltio väkivallal budjetin ratkaseenopeet toimintaa, joukko toimii, mä en mieti/kaikki yhtä kansaa, sama lippu, eri kieli/missä tiesuunnitelmat tehdään yritysten mukaan/kontrolli ei riitä, satelliittikuuntelukaan/mut verkkoon liitetään, sosialismi ei toimi/se pois kitketään kahden supervallan toimin/sotilas, väline isos koneistossa/jossa osat palvelee suurempaa tarkoitusta/firman logot lastataan armeijan rekkaan/pistän kylän flekkaa, luodit tavoille opettaa.”

laiset tekivät yhdessä rap-le-vyn “Isot kivet veteen.” Osallis-tuin levyn valmisteluun yhdes-sä Palefacen ja Don JohnsonBig Band:in Tommy Lindgre-nin kanssa. Levyn avulla nuo-ret pääsivät purkamaan tun-tojaan koulukodista, hoitsuis-ta ja elämästään yleensäkin.Rap-konsertti oli ikäänkuin le-vynjulkaisujuhla, hän kertootapahtumasta.

Miten Steen1 näkee sittenItä-Helsingin kasvavan päih-deongelman syitä?

- Köyhyys, työttömyys ja voi-mattomuuden tunteet ajane-vat ihmisiä tuopin ääreen. Sii-tä ei ole pitkä matka laittomiinpäihteisiin. Itä-Helsingissä onpaljon työttömiä ja köyhiä,ehkä siksi ongelmatkin kärjis-tyvät näkyvimmin, hän pohtiiasiaa.

Onko Steen1 sitä vastaustakuinka nuoret voisivat selvitäns. “hurjista vuosistaan”?

- Tämän kun tietäisi, niinolisi viisas mies. Oman päänpitäminen kaveriporukan pai-neessa on varmaankin hyväalku, Steen1 muistuttaa.

Ari Sardar

Unionin sotilas

Vaihtoehto EU:lle 4/2006

Documents

Transcript of Vaihtoehto EU:lle 4/2006