2015-2016O P I N T O - O PA SS T U D I E H A N D B O K

Humanististen tieteidenkandidaatin tutkinto

Sisältö

Opinto-oppaan käyttäjälle ...............................5

Filosofinen tiedekunta .....................................6Tiedekuntaneuvosto ................................................6Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt ..............................6

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ...........................................7Tutkintojärjestelmä....................................................7Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ....7 Kandidaatin tutkielma .......................................7 Kandidaatin tutkinnon kypsyysnäyte .............7 Kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja sen hyväksyminen .............................................8 Kypsyysnäytteen kielitaitovaatimukset ..........8Koulutusohjelmat, oppiaineet ja opintokokonaisuudet ...............................................8Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta ............9 Uusien opiskelijoiden orientoituminen yliopisto-opiskeluun ..........................................9 Johdatus yliopisto-opiskeluun ........................9 Opintoneuvonta .................................................10 Henkilökohtainen opinto- suunnitelma (HOPS) ........................................12Opiskelun etiikka ......................................................13Sivuaineopinnot ........................................................13 Yleistä ..................................................................13 Sivuaineopiskelu omassa yliopistossa .........13 Avoimen yliopiston ja Kesäyliopiston tarjoamat opinnot ..............................................14 JOO-opinnot ......................................................14Opiskelu ulkomailla ..................................................14Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) ...........................................15 Hyväksilukeminen ..............................................15 Korvaaminen ja sisällyttäminen ......................15 Viestintä- ja kieliopintojen korvaavuusperusteet.........................................15

Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tutkintoon ...........................16Kieli- ja työharjoittelu ...............................................16

Valmistuminen ......................................................17Yleistä .........................................................................17Todistustenjakopäivät ..............................................17Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintotodistus .........................................................17Arvosanan määräytyminen .....................................18Diploma Supplement ...............................................18

Studiehandboken – handbok för studerande ...................................19

Filosofiska fakulteten .......................................20Fakultetsrådet ...........................................................20Studentkåren och ämnesföreningarna ................20

Kandidatexamen i humanistiska vetenskaper ............................................................21Examenssystemen ...................................................21Kandidatexamen i humanistiska vetenskaper ....21 Kandidatavhandling ..........................................21 Mognadsprov för kandidatexamen ................21 Skrivande och godkännande av mognadsprov .....................................................22 Krav på mognadsprovets språkdräkt ............22Kandidatprogrammen, läroämnen och studiehelheter ...........................................................22Studieplanering och studierådgivning .................23 Orientering till universitetsstudier ..................23 Individuell studieplan ........................................23Studiehandledning ...................................................24Studieetik ...................................................................26Biämnesstudier .........................................................26 Allmänt .................................................................26 Biämnesstudier vid det egna universitetet ..27

2

Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta

Postiosoite: PL 700, 65101 VaasaKäyntiosoite: Yliopistonranta 10, 65200 VaasaPuhelinvaihde: 029 449 8000 www.uva.fi

Toimitus: Eija Heinonen-Özdemir ja Hanna KorpelaTaitto: Mari Ala-MikkulaPainatus: Waasa Graphics Oy

Studier vid Öppna universitetet och Sommaruniversitetet .........................................27 JOO-studier ......................................................27Studier utomlands ....................................................27Tillgodoräknande av studier och tidigare förvärvad kompetens ...............................................28 Tillgodoräknande ...............................................28 Ersättning och inkludering...............................28 Ersättningsprinciper för kommunikations- och språkstudier ................................................28 Tillgodoräknande av examensstudier som avlagts utomlands .............................................29Språk- och arbetspraktik ........................................29

Utexaminering .......................................................30Allmänt ........................................................................30Betygsutdelningsdagar/examensdagar ..............30Examensbetyg för kandidatexamen i humanistiska vetenskaper ......................................30Vitsordsskala .............................................................31Diploma Supplement ...............................................31

Kandidaattiohjelmat ..............32Kandidaattiohjelmien kansainvälistymisopinnot ........................................32Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma / Kandidatprogrammet för de inhemska språken ....................................................34 Pääaine ruotsin kieli ..........................................38 Pääaine ruotsi äidinkielenä / Huvudämnet modersmålet svenska ..............39 Pääaine suomi toisena kotimaisena kielenä / Huvudämnet finska som det andra inhemska språket ..............................................41

Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma / Kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen ................................................47Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma ...................................................53 Pääaine viestintätieteet ....................................54 Pääaine nykysuomi ............................................55 Pääaine englannin kieli .....................................56

Sivuaineopinnot ...................................................58Englannin kielen sivuaineopinnot ..........................58Kulttuurienvälisen viestinnän opinnot ...................59Monikielisyyden opinnot / Studiehelheten flerspråkighet ...............................60Nykysuomen sivuaineopinnot ................................63Pohjoismaiset opinnot / Nordiska studier .........64Ranskan kielen opinnot ...........................................65Ruotsin kielen sivuaineopinnot / Biämnet svenska ......................................................67Ruotsi äidinkielenä -sivuaineopinnot / Biämnet modersmålet svenska .............................68Saksan kielen ja kulttuurin sivuaineopinnot / Biämnet tyska språket och kulturen .....................69Suomi toisena kotimaisena kielenä -sivuaineopinnot / Biämnet finska som det andra inhemska språket ..........................................70Terminologian ja teknisen viestinnän opinnot ....71Tulkkauksen opinnot / Tolkning .............................72Venäjän kielen opinnot ............................................75Viestintätieteiden sivuaineopinnot ........................78Viestintätieteiden sivuaineopinnot Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman englannin kielen pääaineopiskelijoille .................................................79Viestintätieteiden sivuaineopinnot markkinoinnin sekä talousoikeuden pääaineopiskelijoille ..........80

3

4

Opinto-oppaan käyttäjälleTämä opinto-opas on tarkoitettu kandidaattiohjel-massa opiskelevan opiskelijan käsikirjaksi. Kieli-kylpykoulutuksesta julkaistaan kuitenkin erillinen opas, joka sisältää sekä kandidaatti- että maisteri-opintojen tutkintovaatimukset ja opetussuunnitel-mat kielikylpykoulutuksessa.

Tässä oppaassa esitetään kandidaattiohjelmien tutkintovaatimukset sekä ohjelmien ja oppiainei-den opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmat opintojaksokuvauksineen on esitetty opinto-op-paan (humanististen tieteiden kandidaatin tutkin-to) verkkoversiossa osoitteessa www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks. Opetusaikataulu-tiedot löytyvät Lukkarista (www.uva.fi/opiskelijat).

Maisteriohjelmien tutkintovaatimukset sekä oh-jelmien opetussuunnitelmat on esitetty filosofian maisterin tutkinnon opinto-oppaassa, joka jaetaan kaikille opintonsa aloittaville uusille opiskelijoille. Ohjelmien opetussuunnitelmat opintojaksokuva-uksineen ja opetusaikataulutiedot: katso filosofian maisterin tutkinnon verkko-opinto-opas ja Lukka-ri.

Ennen syksyä 2012 opintonsa aloittaneet opiskeli-jat voivat halutessaan suorittaa sekä humanistis-ten tieteiden kandidaatin että filosofian maisterin tutkinnot lukuvuoden 2011–2012 opetussuunni-telmien mukaisesti 31.7.2017 mennessä tai siirtyä uusiin koulutusohjelmiin. Lisätietoa saa amanu-ensseilta ja opintopäälliköltä tai osoitteesta opin-toneuvonta.hum@uva.fi.

Tiedekunnan tilat sijaitsevat Palosaaren yliopis-tokampuksella Fabriikissa, osoitteessa Yliopiston-ranta 10.

Lukuvuosi 2015–2016

Lukuvuosi on jaksotettu viiteen periodiin:

Syyslukukausi:I periodi viikot 36–43II periodi viikot 44–51

Kevätlukukausi:III periodi viikot 2–8IV periodi viikot 9–14V periodi viikot 15–21

Hyvää lukuvuotta 2015–2016!

Eija Heinonen-Özdemiropintopäällikkö

5

Filosofinen tiedekunta aloitti toimintansa 1.1.2010, jolloin humanistinen tiedekunta ja hallintotieteiden tiedekunta yh-distyivät.

Tiedekunta jakaantuu tiedealueisiin kielet ja viestintä (hu-manistinen ala) sekä hallintotieteet. Tiedekuntaan kuuluu myös Kielipalvelut-yksikkö, joka antaa kielten opetusta kai-kille Vaasan yliopiston opiskelijoille.

Kielten ja viestinnän tiedealue suuntautuu kansainvälisty-miseen ja monikulttuurisuuteen. Painoalat opetuksessa ja tutkimuksessa ovat ammattikielet, kielikylpy, monikielisyys, kääntäminen ja kulttuurien tuntemus.

Tiedekunnassa on noin 1700 perustutkinto-opiskelijaa ja noin 100 jatko-opiskelijaa. Henkilökuntaa on noin 95, jois-ta professoreita 15. Henkilökuntaan kuuluu professorien lisäksi muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä henki-löstöä muiden tehtävien hoitamista varten. Tiedekunnassa toimii lisäksi useita apuraha- ja projektitutkijoita.

Tiedekuntaneuvosto

Tiedekunnan ylintä päätösvaltaa käyttävät tiedekuntaneu-vosto ja dekaani Hannu Katajamäki. Dekaani toimii tiede-kuntaneuvoston puheenjohtajana.

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. hyväksyä opetus-suunnitelmat, antaa määräykset tutkintoasetuksen sovelta-misesta sekä opintojen suorittamisesta ja opintosuoritus-ten arvostelusta.

Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt

Jokainen Vaasan yliopiston perustutkinto-opiskelija kuuluu automaattisesti Vaasan yliopiston ylioppilaskuntaan (VYY). Ylioppilaskunta toteuttaa edunvalvontaa koulutus- ja sosi-aalipoliittisissa sekä kansainvälisissä asioissa yliopistolla, kaupungissa ja valtakunnallisesti. Yhteistyötä opiskelijoi-den aseman parantamiseksi tehdään mm. muiden ylioppi-laskuntien ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kanssa. VYY tarjoaa jäsenilleen myös opiskelija-, kulttuuri- ja liikun-tapalveluita, sekä piirissään toimiville yhdistyksille järjestö- ja tukipalveluita.

Eri alojen opiskelijoilla on omat ainejärjestönsä, jotka toimi-vat monin tavoin alansa opiskelijoiden yhdyssiteenä. Hu-manistisen alan ainejärjestöt ovat CoMedia ry (viestintätie-teiden opiskelijat), Gig@ ry (teknisen viestinnän opiskelijat) ja Övertäjät ry (kielten opiskelijat).

Filosofinen tiedekunta

6

Tutkintojärjestelmä

Asetuksen 794/2004 mukaisesti tiedekunnassa voi suo-rittaa humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) ja filoso-fian maisterin (FM) tutkinnot. Opiskelijat suorittavat ensin kolmivuotisen humanististen tieteiden kandidaatin tutkin-non (180 op) ja sen jälkeen kaksivuotisen filosofian mais-terin tutkinnon (120 op).

Jatkotutkintoina tiedekunnassa voi suorittaa filosofian li-sensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoHumanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Opiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnon kandidaattiohjelmassa. Kandidaatin tutkintoon johtava koulutus antaa opiskelijalle

pääaineen perusteiden tuntemuksen sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen

vähintään yhden sivuaineen perusteiden tuntemuksen valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työs-

kentelytapoihin edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johta-

vaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työ-

elämässä riittävät viestintätaidot.

Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op). Kandidaattiohjelmassa suoritettavaan tutkintoon tulee si-sältyä pääaineen perus- ja aineopinnot, ohjelman yhteiset opinnot, yhden sivuaineen perusopinnot, viestintä- ja kie-

liopinnot, yleisopinnot sekä muita, vapaasti valittavia opin-toja.

Kandidaatin tutkielma

Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 10 opintopistettä. Kandidaatin tutkielman tavoitteena on, että opiskelija perehtyy tieteelliseen tutki-mukseen, argumentointiin ja kirjoittamiseen sekä tieteelli-seen tiedonhankintaan.

Kandidaatin tutkielman arvosana muodostuu sekä tutkiel-masta (70 %) että seminaarityöskentelystä (30 %). Se-minaarityöskentelyssä arvioidaan opiskelijan aktiivisuus, opponointi ja oman työn esitys. Humanistisen alan kirjoi-tusohjeet löytyvät Opiskelijat-verkkosivuilta.

Opiskelijan on lisäksi kirjoitettava tutkielmansa alalta kyp-syysnäyte.

Kandidaatin tutkinnon kypsyysnäyte

Kandidaatin tutkintoa varten kirjoitettavassa kypsyysnäyt-teessä opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyyttä kan-didaatin tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Mikäli opiskelijalta ei vaadita tutkintoasetuksen 794/2004 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, ts. opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, dekaani päättää kypsyysnäytteen kielestä oppiaineen esityksestä.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto

7

Kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja sen hyväksyminen

Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun kan-didaatin tutkielma on jätetty lopullisessa muodossa arvos-teltavaksi. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttikuorella viimeis-tään 7 päivää ennen tenttitilaisuutta.

Kypsyysnäytteen pituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua, noin 500 sanaa). Kirjoitelma on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusme-netelmiä tai tuloksia.

Kypsyysnäytteen kieliasun arvioi suomen tai ruotsin kielen (äidinkielen) opettaja ja sisällön tutkielman ohjaaja.

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja rekisteröidään opintosuorituksena opintorekisteriin. Kyp-syysnäytteestä ei anneta opintopisteitä.

Kypsyysnäytteen kielitaitovaatimukset

Kandidaatin tutkintoon kuuluvan kypsyysnäytteen on täy-tettävä kieliasun osalta seuraavat vähimmäisvaatimukset:1. Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjai met sekä

sanarajat erottuvat.2. Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsi kon tulee

vastata toisiaan.3. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappa leisiin.4. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat

ovat kunnossa.5. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu

selkeästi.6. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja sopu soinnussa

esitetyn informaation kanssa.7. Tyyli on asiatyyliä.8. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkik si kaavo-

jen, kaavioiden ja kuvien varassa.9. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yh tenäinen

kokonaisuus.

10. Lukijan on ymmärrettävä tekstit. Kirjoit taja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa.

Kirjoitus voidaan hylätä, jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin edellä luetteluista alueista tai jos siinä on monia erilaisia virheitä.

Koulutusohjelmat, oppiaineet ja opintokokonaisuudetKaikki uudet opiskelijat suorittavat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon kandidaattiohjelmassa, jossa pääai-ne valitaan ensimmäisen vuoden aikana. Poikkeuksena on saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma, johon opis-kelijat valitaan suoraan pääaineeseen.

Kielten ja viestinnän tiedealueen kandidaattiohjelmat ja pääaineet: Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

pääaineet: suomi toisena kotimaisena kie lenä, ruotsi äidinkielenä ja ruotsin kieli

Saksan kielen ja kulttuurin kandidaatti ohjelma pääaine: saksan kieli ja kulttuuri (suo men- ja ruotsin-

kielisille) Viestinnän, nykysuomen ja englannin kan didaattiohjelma

pääaineet: viestintätieteet, nykysuomi ja englannin kieli

Sivuaineopinnot järjestetään seuraavista oppiaineista ja opintokokonaisuuksista: englannin kieli kulttuurienvälinen viestintä monikielisyys nykysuomi pohjoismaiset opinnot ranskan kieli ruotsi äidinkielenä ruotsin kieli saksan kieli ja kulttuuri suomi toisena kotimaisena kielenä terminologia ja tekninen viestintä tulkkaus venäjän kieli viestintätieteet

8

Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelijat jatkavat opinto-jaan maisteriohjelmassa, joka valitaan kandidaattiopintojen aikana. Kielten ja viestinnän tiedealueen maisteriohjelmat ja pääaineet esitellään filosofian maisterin tutkinnon opin-to-oppaassa.

Lisätietoja ohjelmista saa myös osoitteesta www.uva.fi/fi/education/master.

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvontaOpintojen suunnittelu on olennainen osa opiskelua. Opin-tojen aikatauluttaminen vaatii opiskelijalta hyvää suunnit-telu- ja tiedonhankintakykyä heti opintojen alusta alkaen. Suunnittelu alkaa jo silloin, kun opiskelija saa tiedon opis-kelupaikasta. Opinnot ja opiskelua koskevat suunnitelmat hahmottuvat ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ja työ jatkuu läpi koko opiskeluajan. Opintojen suunnittelun tueksi on tarjolla sekä henkilökun-nan apua että erilaisia työkaluja. Opiskelijan on kuitenkin itse huolehdittava siitä, että kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot tulevat suoritetuksi.

Uusien opiskelijoiden orientoituminen yliopisto-opiskeluun

Yliopisto-opiskeluun liittyvät olennaisesti tiede ja tutkimus, sivistys sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Opiskelun tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, valmiudet tutkimustiedon ja -menetelmien soveltamiseen sekä val-miudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä.

Muita yliopisto-opetukseen ja -oppimiseen liitettyjä taitoja ovat kriittinen ajattelu, tiedon hankinta, tiedon hallinta ja arviointi, analyysien ja synteesien tekeminen, uuden tiedon tuottaminen, ryhmätyötaidot sekä valmiudet kansainvälis-tymiseen. Edellä mainitut tavoitteet sisältyvät oppiaineiden

opetussuunnitelmiin, jotka konkretisoituvat opetuksen jär-jestämisessä sekä opetuksessa ja ohjauksessa. Opetus-sisällöt perustuvat tutkittuun tietoon ts. opetus on tiede-lähtöistä. Tutkimusprosessin hallintaa kokonaisuudessaan harjoitellaan opinnäytteiden avulla.

Yliopisto-opiskelijalta vaadittavia taitoja ovat mm. kyky loo-giseen ajatteluun, järjestelmällisen tiedonhankinnan taidot ja valmius uusien tietokokonaisuuksien tuottamiseen ja esittämiseen.

Oppiaineet ja opettava henkilökunta tukevat oppimista monipuolisilla opetusmenetelmillä, jotka yhdistettynä opis-kelijoilta saatuun palautteeseen edistävät itsearviointia ja näin ollen myös oppimista. Päävastuu oppimisesta on kui-tenkin opiskelijalla itsellään.

Johdatus yliopisto-opiskeluun

Uudet kandidaattiopiskelijat aloittavat opintonsa opinto-jaksolla Johdatus yliopisto-opiskeluun, joka on kaikille pa-kollinen yleisopintojen opintojakso. Yliopisto, tiedekunta sekä ylioppilaskunta järjestävät uusille opiskelijoille orien-taatiopäivät, joihin opiskelijoiden edellytetään osallistuvan aktiivisesti. Päivien tarkoituksena on taata opintojen sujuva käynnistyminen sekä integroituminen omaan tiedekuntaan ja opiskelijayhteisöön. Tällöin tutustutaan omaan tieteena-laan, opetus- ja opiskelukäytäntöihin, yliopisto-opiskeluun, opintoneuvontapalveluihin sekä opiskeluympäristöön.

Orientaatiopäiviin sisältyy pienryhmäohjausta, joka toteu-tetaan tuutoriryhmissä. Jokaisella opiskelijalla on oman koulutusalan opiskelija tuutorina. Ohjauksen tarkoitukse-na on tutustuttaa uusi opiskelija yliopistoon, opiskelijajär-jestöihin, oman alansa opiskeluun ja opiskelijoihin sekä opastaa opintososiaalisissa kysymyksissä. Tuutori neuvoo myös mm. opintojaksoille ilmoittautumisessa sekä tutus-tuttaa erilaisiin sähköisiin opiskelijapalveluihin. Tuutoritoi-minta keskittyy opintojen alkuun.

Osana opintojaksoa opiskelijan tulee laatia oppimispäivä-kirja ensimmäisenä lukuvuotena.

9

Ohjeita oppimispäiväkirjan laadintaanKirjoita oppimispäiväkirja tutkielman ja kirjallisten töiden kirjoitusohjeita noudattaen. Oppimispäiväkirja kirjoitetaan joko suomen tai ruotsin kielellä.

Oppimispäiväkirja on oman oppimisen arvioinnin ja kehittä-misen väline. Sen tarkoituksena on auttaa muodostamaan henkilökohtainen näkemys opiskeltavista asioista. Pyri keskittymään oppimiseen ja kiinnostaviin asioihin. Päivä-kirjan avulla voit kuvata kokemusmaailmaasi ja tunnistaa oppimisen vahvuuksia ja heikkouksia. Tärkeintä oppimis-päiväkirjassa on pohdiskeleva ote.

Oppimispäiväkirjassa voit käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita: Miksi olet lähtenyt opiskelemaan juuri tätä tieteenalaa? Mitä asioita arvostat yliopisto-opinnoissa? Mitä asioita arvostat yliopistotutkinnossa? Omat opiskelutaidot ja -tottumukset. Mitä olet oppinut? Mikä on jäänyt epäselväksi? Mitä et ole vielä oppinut? Onko elämässäsi asioita, jotka saattavat hi dastaa

opiskeluasi? Onko elämässäsi asioita, jotka edistävät opiskeluasi? Oman ajankäytön suunnittelu, seuranta ja hallinta Omien tavoitteiden, toteutusten, palautteiden ja uusi-

en tavoitteiden kirjaaminen. Missä asiassa tarvitsen vielä tukea ja oh jausta?

Sinun ei tarvitse käydä läpi kaikkia asioita, vaan voit keskit-tyä omasta mielestäsi olennaisiin asioihin. Oppimispäivä-kirja palautetaan joko paperisena tai sähköisenä versiona opintopäällikkö Eija Heinonen-Özdemirille (huone F3423, Fabriikin 3. krs tai ehe@uva.fi). Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman opiskelijat palauttavat oppi-mispäiväkirjan 31.5.2016 mennessä, kaikki muut viimeis-tään 31.12.2015.

Opintoneuvonta

Seuraavassa esitellään opinto-ohjauksen keskeiset toimi-jat Vaasan yliopistossa sekä opintoja koskevat säännökset ja määräykset.

Filosofinen tiedekunta: Humanistinen koulutusalaOman tiedekunnan osuus yliopiston ohjaus- ja neuvon-tajärjestelmässä on keskeinen. Tiedekuntatasolla valmis-tellaan ja hyväksytään oppiaineiden opetussuunnitelmien lisäksi tutkintorakenteet sekä opetusta ja opiskelua koske-vat määräykset ja ohjeet.

Tutkintokohtaista ohjausta antavat opintopäällikkö Eija Heinonen-Özdemir (ehe@uva.fi, puh. 029 449 8149) sekä amanuenssit Hanna Snellman (hanna.snellman@uva.fi, puh. 029 449 8170), Hanna Korpela (hk@uva.fi, puh. 029 449 8159) ja Susanna Mäenpää (susanna.maen-paa@uva.fi, puh. 029 449 8545). Työhuoneet sijaitsevat Fabriikin 3. kerroksessa. Opintoihin liittyvää neuvontaa saat myös osoitteesta opintoneuvonta.hum@uva.fi.

Myös koulutusohjelmat, oppiaineet ja Kielipalvelut-yksikkö antavat ohjausta. Ohjaajiksi on voitu nimetä yksi tai useam-pi henkilö, joilla on eri nimikkeitä, kuten esimerkiksi amanu-enssi tai opettajatuutori.

Lisäksi kukin opettaja neuvoo omaa opintojaksoaan koske-vissa asioissa. Opettajien ja opintohallinnon vastaanotto-ajat löytyvät Opiskelijat-verkkosivuilta työkalujen alta.

Yhteiset opiskelija- ja hakijapalvelutLuotsi-rakennuksessa sijaitsevat opiskelija- ja hakijapalve-lut tarjoavat kaikille opiskelijoille yleistä opintoneuvontaa, kansliapalvelut ja opintotukineuvontaa: Opiskelijakanslia: opiskelutodistukset, tenttijärjestelyt,

erilaiset hakemukset, virallisen opintosuoritusotteen tilaus.

Opintotukeen liittyvät asiat hoidetaan Vaasan yliopis-tossa keskitetysti.

Yleinen opintoneuvonta ja opiskelijavalinnat. Yliopisto-opiskelijoiden harjoitteluun ja uraohjaukseen

liittyvät asiat. Lisätietoja Opiskelijat-verkkosivuilta Opiskelun neu-

vonta- ja tukipalveluiden alta.10

Kansainväliset asiat -yksikköKansainväliset asiat -yksikkö neuvoo kaikissa kansainvä-liseen opiskeluun ja harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä. Jokaisella Vaasan yliopiston opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa tutkinnostaan ulkomailla. Yksikön yhteystie-dot, opiskelumahdollisuukset eri maissa sekä linkit ulko-maisiin vaihtoyliopistoihin löytyvät osoitteesta www.uva.fi/fi/for/student/guidance/international_office.

Opinto-oppaatTämän oppaan lisäksi kannattaa tutustua Uuden opis-kelijan ABC:hen, jossa on yleisinfoa opiskelusta Vaasan yliopistossa, opintojen suunnittelusta, ohjauksesta ja neu-vonnasta sekä opintojen tuki- ja opintososiaalisista palve-luista.

Kaikille uusille opiskelijoille jaetaan orientaatiopäivien aika-na myös filosofian maisterin tutkinnon opinto-opas. Opas sisältää tietoa mm. filosofian maisterin tutkinnon suorit-tamisesta eri koulutusohjelmissa sekä koulutusohjelmien opetussuunnitelmat.

Yliopiston julkaisemat opinto-oppaat löytyvät osoitteesta www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks.

WebOodi-opiskelijatietojärjestelmäJokaisen opiskelijan on otettava käyttöön yliopiston käyttä-jätunnukset, jotta sähköisten opiskelijapalveluiden hyödyn-täminen olisi mahdollista. Tunnukset saa tuutoreilta uusien opiskelijoiden orientaatiopäivien yhteydessä tai yliopiston tietohallinnosta (Helpdesk: www.uva.fi/fi/for/student/services/helpdesk).

Opiskelijatietojärjestelmä WebOodin avulla opiskelija voi myös seurata omia opintosuorituksiaan, tehdä lukukausi-ilmoittautumisen sekä muuttaa henkilö- ja yhteystietojaan. WebOodin kautta ilmoittaudutaan opintojaksoille ja tent-teihin. WebOodi löytyy osoitteesta weboodi.uwasa.fi/oodi. Yliopiston käyttäjätunnukset toimivat WebOodin käyttä-jätunnuksena ja salasanana. WebOodin kautta voi tilata sähköpostiin epävirallisen opintosuoritusotteen. Virallisen, yliopiston leimalla varustetun opintosuoritusotteen voi tila-ta Luotsin opiskelijakansliasta.

Lukujärjestystyökalu LukkariOpetusaikataulut ja niiden muutokset julkaistaan yliopiston lukujärjestys- ja opetusaikataulujärjestelmässä Lukkarissa, johon on linkki opiskelijan työkaluista (www.uva.fi/opiskeli-jat). Järjestelmässä voi suunnitella opintojen aikataulutuk-sen lukuvuoden ajalle.

Yliopiston verkkosivutVaasan yliopiston verkkosivuilla (www.uva.fi) on kattavasti ajankohtaisia opiskeluun liittyviä tiedotuksia. Opiskelijan työkalut löytyvät osoitteesta www.uva.fi/opiskelijat.

Yliopistoportaali toimii opiskelijoiden ja yliopiston henkilö-kunnan yhteisenä intranet-sivustona. Portaalista löytyvät sekä ylioppilaskunnan että yliopiston uutiset ja tapahtu-mat. Ajankohtaisten asioiden lisäksi portaali sisältää yleistä opintoihin liittyvää tietoa sekä linkit opiskelijan tärkeimpiin sähköisiin työkaluihin. Kirjautumiseen tarvitaan yliopiston käyttäjätunnukset.

Muut palvelutVaasan yliopiston ylioppilaskunta toimii opiskelijoiden ak-tiivisena edunvalvojana koulutus- ja sosiaalipoliittisissa asioissa sekä niihin liittyvissä kansainvälisissä asioissa. Yhteystiedot ja lisätietoja: www.vyy.fi.

Ylioppilaskunnan jäsenmaksuun sisältyy terveydenhoito-maksu, joka oikeuttaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen käyttöön. YTHS tarjoaa opiskelijoille ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa, sairaanhoitoa, mie-lenterveyspalveluita sekä hammashoitoa. Lisätietoja: www.yths.fi.

Tietohallinnon tehtävänä on kehittää ja tarjota yliopiston opetuksen, opiskelun, tutkimuksen ja hallinnon käyttöön tietojenkäsittelypalveluja, kehittää ja ylläpitää yliopiston tie-toliikenneverkkoa ja valvoa laitteistojen sekä ohjelmistojen käyttöä. Tietohallinto julkaisee mm. ’Opiskelijan atk-aapi-sen’. Opiskeluun liittyvissä tietokoneongelmissa voi ottaa yhteyttä atk-päivystykseen eli Helpdeskiin, joka sijaitsee Luotsissa.

11

Tiedekirjasto Tritonia on vaasalaisten korkeakoulujen yhtei-nen tiedekirjasto. Yhteystiedot ja lisätietoja: www.tritonia.fi.

Lisätietoja tukipalveluista saat Opiskelijat-verkkosivuilta Opiskelun neuvonta- ja tukipalveluiden alta.

Esteetön opiskeluEsteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja so-siaalisen ympäristön toteuttaminen siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys koskettaa yliopistossa kaik-kia opiskelijoita ja koko henkilöstöä. Esteettömän opiskelun yhteyshenkilö Vaasan yliopistossa on opintoasiain suunnit-telija Sannakaisa Holmlund (sannakaisa.holmlund@uva.fi) Luotsin opiskelijapalveluissa.

Sähköpostin käyttö opintoneuvonnassaSähköposti on usein helpoin tapa kysellä asioista, mutta sen käytössä tulee käyttää harkintaa. Usein käynti opet-tajan tai opintoneuvonnasta vastaavan henkilön luona on nopeampi tapa selvittää asioita. Ethän kysele sähköpostit-se asioita, jotka voit helposti selvittää opinto-oppaasta tai yliopiston verkkosivuilta. Lähettäessäsi opettajille tai muulle henkilökunnalle säh-köpostia, otsikoi viestisi selvästi. Kun kysyt opintoihin tai tentteihin liittyviä asioita, kerro riittävän tarkasti, kuka olet, ja mihin ja milloin käytyyn kurssiin tai tenttiin liittyviä tietoja olet kysymässä. Monet opettajat ja muuhun henkilökun-taan kuuluvat vastaavat sähköposteihin vain tiettyinä aikoi-na (verrannollinen vastaanottoaikoihin), näin ollen vastaus tulee muutamien päivien viiveellä.

Säännökset, määräykset ja ohjeet

Opiskelua ja tutkintoa koskevat säännökset, määräykset, ohjeet ja suositukset (lait ja ohjeet) löydät Opiskelijat-verk-kosivuilta työkalujen alta.

Henkilökohtainen opinto- suunnitelma (HOPS)

Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla on käy-tössä opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS). Opiskelijat laativat kandidaattiopintojen aikana vähintään kaksi HOPSia, joista ensimmäinen tehdään kan-didaattiopintojen ensimmäisenä vuotena. HOPS-lomak-keen löydät Opiskelijat-verkkosivuilta otsikon Lomakkeet alta.

HOPS opiskelijan omaan käyttöön tarkoitettu opintojen suun-

nittelun väline ohjaa opiskelijaa hahmottamaan opintojaan koko

tutkinnon näkökulmasta heti opintojen alusta tukee akateemisen asiantuntijuuden, tieteellisen ajat-

telun sekä työelämävalmiuksien kehittymistä ei ole opintojen edistymistä kontrolloiva sitoumus opinto-ohjausta ja apua laadintaan antavat opinto-

päällikkö, amanuenssit sekä oppiaineen opettajat ja muu henkilökunta

opintojen eteneminen suunnitellaan osatavoitteiden kautta

sisältö- ja ajoitustavoitteet asetetaan erikseen koko tutkinnolle, lukuvuodelle, lukukaudelle ja opintojaksolle

laaditaan ensin kandidaatin tutkintoa varten päivitetään vähintään lukukausittain seurannasta sovitaan oppiaineissa opiskelija vastaa päivittämisestä, säilyttämisestä ja

toteutuksesta oikeus muuttaa opintojen kuluessa osa koko opiskeluajan kestävää opiskelu- ja oppimis-

prosessia.

Tiedekunta, yksiköt sekä yhteiset opiskelijapalvelut antavat tukea HOPSin laatimiseen ja päivittämiseen koko opin-tojen ajan. HOPS työskentelyn aloittamisesta kerrotaan orientaatiopäivien aikana.

12

Opiskelun etiikka

Yliopisto-opiskeluun liittyviä eettisiä kysymyksiä käsitellään koko opiskeluajan. Opiskelijan eettinen toiminta perustuu siihen, että hän tekee opintosuorituksensa itse tai aktiivi-sena ryhmän jäsenenä. Yliopisto-opiskelu vaatii itsenäistä, omatoimista ja pitkäjänteistä työskentelyä. Opiskelijan on hallittava laajoja kokonaisuuksia sekä kyettävä ymmärtä-mään vaikeitakin asioita.

Kirjallisten töiden teossa on noudatettava hyväksytty-jä tieteellisiä periaatteita ja arvoja. Ryhmätyöskentelyssä yhteisistä pelisäännöistä sopiminen ja niiden kirjaaminen etukäteen vähentää väärinkäsityksiä. Vastuu ryhmän toi-minnasta on kaikilla, sillä yhdenkin jäsenen epäeettinen käyttäytyminen johtaa koko ryhmän toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Tietoverkoissa tapahtuva työskentely edel-lyttää erityistä ohjeistusta tietolähteiden ja materiaalin käytössä. Opiskelijoiden tulee noudattaa lakeja ja tuntea perusperiaatteet siitä, mikä on oikein ja mikä ei ole sallittua (esim. tenttivilppi, plagiointi, opintosuorituksen tekeminen toisen puolesta).

Turnitin – sähköinen plagiaatintunnistusSähköinen plagiaatintunnistus on osa koulutuksen ja tutki-muksen laatujärjestelmää. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö ei ole erillinen ohjauksen tai arvostelun muoto tai tapa, vaan järjestelmä toimii apuvälineenä ohjaus- ja ar-vosteluprosessissa. Vaasan yliopistossa laadittaville opin-näytteille (kandidaatintutkielmat, pro gradu -tutkielmat, li-sensiaatintutkimukset ja väitöskirjat) tehdään ennen töiden hyväksymistä sähköinen alkuperäisyyden tarkastus plagi-aatintunnistuspalvelua käyttäen. Opettajat voivat käyttää järjestelmää myös muiden opintosuoritusten (esim. es-seet, harjoitukset ja kotitentit) tarkistamiseen. Opiskelijalle tiedotetaan aina tarkistuksesta ja sen tuloksista. Samalla opettaja ohjaa opiskelijaa lähdeviitteiden merkitsemiseen sekä hyvään tieteelliseen toimintatapaan.

Lisätietoja: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvotte-lukunnan ohje 2012: www.tenk.fi/fi/htk-ohje

Vaasan yliopiston eettiset suositukset: www.uva.fi/fi/

for/student/studies/rights/regulations/eettiset__suo-situkset_2013.pdf

Vaasan yliopiston menettelyohjeet vilppitapausten käsittelyssä: www.uva.fi/fi/for/student/studies/rights/regulations/vaasan_yliopiston_menettelyohjeet_

vilppitapausten_kasittelyssa.pdf port.uwasa.fi/tietohallinto/ohjeet/turnitin

Sivuaineopinnot

Yleistä

Sivuaineopinnoilla tarkoitetaan niitä opintoja, jotka tutkinto-opiskelija suorittaa pääaineensa lisäksi ja sisällyttää nämä tutkintoonsa. Sivuaineesta voi suorittaa joko perusopinnot (ns. suppea sivuaine) tai perus- ja aineopinnot (ns. laaja sivuaine). Sivuaineesta ei kirjoiteta kandidaatintutkielmaa.

Sivuainevalinnat kannattaa tehdä omien tavoitteiden ja kiinnostuksen mukaisesti. Yliopiston sisällä on mah-dollista opiskella oman tiedekunnan oppiaineiden lisäksi muiden tiedekuntien aineita tai monitieteisiä opintokoko-naisuuksia. Lisäksi Avoimella yliopistolla ja Kesäyliopis-tolla on laaja tarjonta Vaasan yliopiston ja muiden suo-malaisten yliopistojen opinnoista. Opiskelija voi hakeutua myös paikallisen JOO-sopimuksen ja kansainvälisten vaihtosopimusten puitteissa opiskelemaan joko Vaasan muihin korkeakouluyksiköihin tai ulkomaille.

Muualla suoritettavien opintojen liittämisestä tutkintoon on aina syytä neuvotella etukäteen amanuenssien tai opinto-päällikön kanssa.

Sivuaineopiskelu omassa yliopistossa

Oman koulutusalan pääaine- ja sivuaineopintojen lisäksi opiskelijat voivat suorittaa sivuaineopintoja muilta koulu-tusaloilta. Opinnoista saa tarkempaa tietoa opinto-oppais-ta, internetistä sekä tiedekuntien opintoneuvonnasta.

13

Oppiainepohjaisen opetuksen lisäksi tiedekunnat järjes-tävät ja koordinoivat monitieteisiä opintokokonaisuuksia, jotka voi sisällyttää tutkintoon sivuaineen asemassa. Opin-tokokonaisuuksien tarkemmat tiedot löytyvät kokonaisuu-desta vastaavan tiedekunnan opinto-oppaasta. Lisätietoja sivuaineopiskelusta saa amanuenssi Hanna Snellmanilta.

Avoimen yliopiston ja Kesäyliopiston tarjoamat opinnot

Tiedekuntien opetustarjonnan lisäksi Avoin yliopisto ja Ke-säyliopisto järjestävät avoimena yliopisto-opetuksena sekä Vaasan yliopiston tiedekuntien että muiden yliopistojen opetussuunnitelmien mukaista opetusta. Vaasan yliopis-ton tutkintovaatimusten mukaiset opintojaksot ovat ilman eri sopimista luettavissa hyväksi tutkintoon, mutta muiden yliopistojen opintojen korvaavuudesta tai sisällyttämisestä tutkintoon on aina syytä sopia etukäteen omantiedekunnan opintoneuvonnasta vastaavan henkilön kans-sa.

Tiedot opetustarjonnasta löytyvät Avoimen yliopiston ja Kesäyliopiston oppaista, joita saa ko. toimipaikkojen opis-kelijapalveluiden lisäksi Vaasan yliopiston opiskelijakansli-asta tai internetistä (www.uva.fi/avoin ja www.vaasanke-sayliopisto.fi).

JOO-opinnot

Vaasalaisilla yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on pai-kallinen joustavan opinto-oikeuden sopimus, joka mahdol-listaa liikkumisen myös ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä.

Joustavan opinto-oikeuden hakemista koskevat ohjeet, tie-toa yliopistojen JOO-opintotarjonnasta sekä JOO-hakulo-makkeesta saa amanuenssi Hanna Snellmanilta.

Opiskelu ulkomailla

Ulkomailla opiskelu antaa mahdollisuuden valmistautua eri kulttuurien kohtaamiseen niin kotimaassa kuin ulkomailla-kin, kehittää kielitaitoa ja kartuttaa viestintätaitoja. Myös työnantajat arvostavat kansainvälistä kokemusta. Opiske-luaikana siis kannattaa käyttää mahdollisuus opiskella ul-komailla.

Vaasan yliopistossa kirjoilla oleva opiskelija voi hakeutua opiskelemaan ulkomaille joko yliopiston solmimien vaihto-sopimusten puitteissa tai omatoimisesti (nk. freemoverina). Vaihtoon voi hakeutua kerran kunkin vaihto-ohjelman kaut-ta. Joka neljäs Vaasan yliopiston opiskelija suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla ja Vaasan yliopisto pyrkiikin tarjo-amaan mahdollisimman monelle halukkaalle mahdollisuu-den ulkomailla opiskeluun.

Ulkomailla opiskeltaessa opiskelija on oikeutettu samoihin opintososiaalisiin etuihin kuin kotimaassakin (opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina). Niiden lisäksi myönnetään erillinen matka-apuraha, jonka suuruus vaih-telee mm. vaihto-ohjelmista, vaihto-opiskelun pituudesta ja kohdemaasta riippuen.

Ulkomailla suoritetut opinnot tulisi voida sisällyttää tai korvata osaksi opiskelijan kotimaista tutkintoa. Siksi ulko-maille lähtöä suunnittelevan kannattaa keskustella asiasta amanuenssi Hanna Snellmanin kanssa ja sopia oppiaineen kanssa opintojen hyväksi luettavuudesta (Learning Ag-reement -opintosuunnitelma). Opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan vaihtoon kandidaattiopintojen toisena tai kolmantena opiskeluvuotena.

Tietoja opiskelumahdollisuuksista eri maissa, linkkejä ul-komaisiin korkeakouluihin sekä omiin vaihtoyliopistoihin löytyy osoitteesta www.uva.fi/fi/for/student/studies/study/internationalisation.

14

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Hyväksilukeminen

Opiskelija saa hyväksilukea toisessa kotimaisessa tai ul-komaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opin-toja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija voi lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Korvaaminen ja sisällyttäminen

Korvaamisella tarkoitetaan tutkintoon kuuluvien pakollis-ten opintojen korvaamista muualla suoritetuilla vastaavilla opinnoilla. Opintosuoritusta arvioitaessa kriteerinä ovat opintosuoritusten laajuus, sisältö ja vaativuustaso. Laa-juuden arviointi perustuu opintojen edellyttämään työmää-rään. Sisällön vastaavuutta arvioidaan samankaltaisuuden perusteella (esim. opintojakson tai opintokokonaisuuden tavoite, sisältö, vaadittava kirjallisuus).

Muualla suoritettujen opintojen sisällyttäminen tutkintoon tarkoittaa tutkintoon soveltuvien opintojen liittämistä osak-si tutkintoa sivuainekokonaisuuksina tai vapaasti valittavina opintoina. Näiden opintojen osalta ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta eivätkä ne korvaa pakollisia opintoja.

Viestintä- ja kieliopintojen korvaavuusperusteet

1. Toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikor-keakorkeakoulussa tutkintoa varten suoritetut pakol-liset äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot hyväksy-tään suorituksiksi. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan koulutusalan opintoja suppeam-mat, voidaan edellyttää opintojen täydentämistä.

2. Vieraan kielen taitoa ei voi suoraan osoittaa ko. kieliai-neen ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosa-noilla laudatur tai eximia cum laude approbatur. Opis-kelija voi osallistua Kielipalvelut-yksikön järjestämään korvaavaan kielikokeeseen.

3. Vieraan kielen taidon voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-tutkinnon), eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EBtutkinnon) tai Reifeprüfung-tutkinnon tutkintotodistuksella.

4. Pakollisen vieraan kielen taidon voi osoittaa tiede-kunnassa opetettavien vieraiden kielten opintojak-sojen opinnoilla tai muualla suoritetuilla perus- tai aineopinnoilla. a) Kielissä, joiden perusopintojen opetus ei ala kielen alkeistasolta, pakollisen vieraan kielen opinnot kor-vataan pääsääntöisesti perusopinnoilla. Tiedekunnan erikseen määräämillä perusopintojen opintojaksolla tai opintojaksoilla voidaan kuitenkin osoittaa vieraan kielen taito. b) Kielissä, joiden opetus alkaa alkeista, opinnot korvataan pääsääntöisesti kielen aineopinnoilla.

5. Muualla suoritettujen keskeneräisten arvosanojen opinnoilla korvausta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon Kielipal-velut-yksikön järjestämissä korvaavissa kokeissa tai suorittaa tutkintoon edellytettävän kielikurssin.

6. Ruotsin kielen/suomen kielen perusopinnot korvaavat ruotsin kielen/suomen kielen taidon silloin, kun kyse on toisen kotimaisen kielen opinnoista. Tiedekunnan erikseen määräämillä perusopintojen opintojaksolla tai opintojaksoilla voidaan kuitenkin osoittaa toisen kotimaisen kielen taito.

7. Toisen kotimaisen kielen taitoa ei voi suoraan osoit-taa ruotsin tai suomen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen hyväksytyllä arvosanalla tai suomi toisena kie-lenä- tai ruotsi toisena kielenä -kokeen arvosanoilla laudatur, eximia cum laude approbatur tai magna cum laude approbatur. (Asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa, 481/2003, 16 § 2 ja 3 mom.) Opiskelija voi osallistua Kielipalve-lut-yksikön järjestämään korvaavaan kielikokeeseen.

15

8. Opetushallituksen määräämälle tutkintosuoritusten vastaanottajalle suoritettu suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa mittaava valtionhallinnon kielitutkinto, joka on suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä, (A 442/1987 3 §, kohta 2 ja 481/2003 1 §), riittää osoittamaan tutkinnossa vaaditun kielitai-don.

9. Ylimääräiset kielikeskuksissa ja muissa koti- tai ulko-maisissa yliopistoissa suoritetut kieliopinnot voidaan hyväksyä kandidaatin tutkinnon tai maisterin tutkinnon kieliopintoihin.

Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tutkintoon

Ulkomailla suoritetut yliopisto-opinnot hyväksiluetaan täysimääräisinä tutkintoon. Yksi opintopiste vastaa yhtä ECTS-pistettä.

Ulkomailla suoritettuja opintoja hyväksiluetaan tutkintoon joko korvaamalla tutkintovaatimusten mukaisia opintosuo-rituksia ulkomailla suoritetuilla opinnoilla tai sisällyttämällä ulkomailla suoritetut opinnot tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.

Oppiaineet myöntävät hakemuksesta pääaine- tai sivuai-neopiskelijoille tutkintovaatimusten mukaisia opintosuo-rituksia mahdollisimman täysimääräisesti ja joustavasti ECTS-Learning Agreementin tai muun opiskelijan ja oppi-aineen välisen sopimuksen mukaisesti.

Kieli- ja viestintäopintoihin hyväksiluettavat opinnot käsit-telee Kielipalvelut-yksikkö.

Tutkintoon sisällytettävät vapaasti valittavat opinnot ja ul-komailla suoritetut sivuainekokonaisuudet hyväksyy kou-lutusohjelman johtaja, opintopäällikkö tai amanuenssi. Ulkomailla suoritetuista opinnoista koottavan sivuaineko-konaisuuden tulee olla laajuudeltaan vähintään 20 opin-topistettä (ECTS). Sivuaine voi koostua joko yhden oppi-aineen opinnoista tai opinto-ohjelman sisällä suoritetuista opinnoista.

Mikäli opiskelija on suorittanut ulkomailla eri oppiaineiden yksittäisiä opintojaksoja, voidaan opinnot sisällyttää Kan-sainväliset opinnot -opintokokonaisuuteen (20 op), jota ei kuitenkaan hyväksytä sivuaineeksi.

Jos ECTS ei ole käytössä yliopistossa, jossa opinnot on suoritettu, työmäärä arvioidaan tapauskohtaisesti. Silloin otetaan huomioon opintojakson työtuntien kokonaismäärä ja opintojakson suoritustapa (luennot, kuulustelu, essee, esitelmä, muut mahdolliset kirjalliset työt) sekä luettu kir-jallisuus.

Hyväksilukemista muualla suoritettujen opintojen perus-teella tai muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hanki-tulla osaamisella haetaan lomakkeilla, jotka ovat saatavis-sa osoitteessa www.uva.fi/fi/for/student/materials/forms/languages. Lisätietoja aiemmin hankitun osaamisen tun-nistamisesta ja tunnustamisesta saa koulutusalan AHOT-vastaavalta, amanuenssi Hanna Snellmanilta.

Kieli- ja työharjoittelu

Kandidaatin tutkintoon voi sisältyä sekä pakollista että va-paasti valittavaa kieliharjoittelua enintään 10 opintopistet-tä. Asiantuntijuutta kehittävää, vapaasti valittavaa työhar-joittelua voi sisällyttää kandidaatin tutkintoon enintään 10 opintopistettä.

Opiskelijan on yleensä ennen harjoittelun alkua esitettävä harjoittelusuunnitelma, jonka työharjoittelun osalta hyväk-syy koulutusohjelma ja kieliharjoittelun osalta oppiaine, jo-hon harjoiteltava kieli kuuluu.

Harjoittelun päätyttyä opiskelijan on tehtävä harjoittelusta raportti, jonka oppiaineen määräämä opettaja hyväksyy.

Lisätietoja kieli- ja työharjoittelusta saa koulutusohjelmien harjoittelusta vastaavilta henkilöiltä. Työharjoittelusta saa tietoa myös yliopiston urapalveluista sekä verkkosivuilta www.uva.fi/fi/for/student/guidance/career.

16

Yleistä

Kun opiskelija on suorittanut kaikki humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon vaadittavat opinnot, voi opiskelija anoa tutkintotodistusta todistuspyyntölomakkeella.

Tutkinnon sisällön tarkistavat tiedekunnan amanuenssit. Sisältö on hyvä tarkistuttaa jo hyvissä ajoin ennen todis-tuspyyntölomakkeen jättämistä. Valmistuvan opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että kaikki vaadittavat opintosuo-ritukset on rekisteröity 17 päivää ennen todistustenjako-päivää.

Todistuspyyntölomakkeen saa Opiskelijat-verkkosivuilta (www.uva.fi/fi/for/student/studies/graduation). Todistus-pyyntölomake täytetään huolellisesti ja jätetään amanu-enssi Hanna Korpelalle viimeistään neljä viikkoa ennen aiottua todistustenjakopäivää.

Todistustenjakopäivät

Tiedekunnat myöntävät tutkintotodistuksia kerran kuu-kaudessa heinäkuuta lukuunottamatta. Yliopisto järjestää joulu- ja toukokuussa tiedekuntien yhteisiä valmistunei-den juhlia eli publiikkeja (*-merkityt todistustenjakopäivät), joihin maisteriksi valmistuvilla on mahdollisuus osallistua. Todistuksen voi noutaa Fabriikin hallintopalveluista tai se voidaan toimittaa valmistujalle postitse.

Lukuvuonna 2015–2016 todistustenjakopäivät ovat:

Todistuspyyntö- Todistusten- lomakkeen viimeinen jakopäivä jättöpäivä

2015 3.8. 28.8. 28.8. 25.9. 2.10. 30.10. 30.10. 27.11. 20.11. 18.12. *

2016 4.1. 29.1. 29.1. 26.2. 4.3. 1.4. 1.4. 29.4. 29.4. 27.5.* 25.5. 22.6.

* = publiikki

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintotodistusKandidaatin tutkintotodistukseen merkitään koulutusohjel-man, pääaineen, sivuaineen tai sivuaineiden nimet, jokai-seen opintokokonaisuuteen sisältyvä opintopistemäärä ja jokaisen opintokokonaisuuden arvostelu. Ilman arvosanaa todistukseen merkitään suoritetut viestintä- ja kieliopinnot sekä yleisopinnot. Mikäli koulutusohjelmaan sisältyy ohjel-man yhteinen monitieteinen opintokokonaisuus, annetaan siitä arvosana.

Valmistuminen

17

Tutkintotodistuksessa mainitaan myös kandidaatin tutkiel-ma, tutkintoon sisältyvät vähintään 10 opintopisteen laa-juiset kansainvälistymisopinnot sekä muut vähintään 15 opintopisteen laajuiset keskeneräiset opintokokonaisuu-det. Muualla suoritettujen opintokokonaisuuksien alle mer-kitään sulkuihin suorituspaikan yliopiston nimi.

Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää keskeneräisiä opinto-kokonaisuuksia tutkintoonsa, kirjataan ne opintopisteinä kohtaan muut opinnot. Keskeneräisiin opintokokonaisuuk-siin sisältyvät opinnot suositellaan jätettäväksi kandidaatin tutkinnon ulkopuolelle ainakin silloin, jos opiskelijan tavoite on suorittaa opintokokonaisuus maisterintutkinnon aikana valmiiksi.

Arvosanan määräytyminen

Opintokokonaisuuden arvosana määräytyyseuraavasti (pyöristyksiä ei tehdä):

keskiarvo arvosana4,2–5,0 erinomaiset tiedot3,4–4,1 erittäin hyvät tiedot2,6–3,3 hyvät tiedot1,8–2,5 tyydyttävät tiedot1,0–1,7 välttävät tiedot

Diploma Supplement

Kaikki valmistuvat saavat erillisen englanninkielisen selvi-tyksen tutkintoon kuuluvista opinnoista (Diploma Supple-ment) sekä englanninkielisen opintorekisteriotteen. Dip-loma Supplement (DS) on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite. Se sisältää lisätietoja kyseessä olevasta tutkinnosta, oppilaitoksesta sekä koulu-tusjärjestelmästä maassa, jossa tutkintotodistus on myön-netty.

18

Denna studiehandbok är avsedd att vara en hand-bok och ett konkret studiehjälpmedel för kandi-datstuderande. Den innehåller information om de examensfordringar som gäller kandidatexamen i humanistiska vetenskaper. Undervisningsplaner-na och kursbeskrivningarna finns på webbsidor på adressen www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks. Fakulteten ger ut en separat handbok för magisterstudier.

De obligatoriska språkstudierna som ingår i exa-mensfordringarna handhas av Språktjänst vid filo-sofiska fakulteten. Språktjänsten ger ut en separat studiehandbok.

Filosofiska fakulteten finns i Fabriken.

Studiehandboken – handbok för studerande

Läsåret 2015–2016

Läsåret består av fem perioder:

Höstterminen:Period I vecka 36–43Period II vecka 44–51

Vårterminen:Period III vecka 2–8Period IV vecka 9–14Period V vecka 15–21

Lycka till läsåret 2015–2016!

Eija Heinonen-Özdemirstudiechef

19

Den 1 januari 2010 gick den humanistiska och den förvalt-ningsvetenskapliga fakulteten samman och bildade filoso-fiska fakulteten vid Vasa universitet.

Fakulteten består av två vetenskapsområden: språk och kommunikation (humanistiska området) samt förvaltnings-vetenskaper (förvaltningsvetenskapliga området). Till fa-kulteten hör också Enheten för språktjänst, som ansvarar för de språkstudier som är obligatoriska för samtliga stu-derande vid Vasa universitet.

Vetenskapsområdet språk och kommunikation har en tyd-lig internationell och mångkulturell inriktning. Inom såväl undervisning som forskning ligger tyngdpunkten på fack-språk, språkbad, flerspråkikghet, översättning och kultur-kännedom.

Det finns ca 1700 grundexamensstuderande och ca 100 påbyggnadsstuderande vid fakulteten. Personalen består av ca 95 personer inklusive 15 professorer. Till personalen hör förutom professorerna också annan undervisnings- och forskningspersonal, samt personal för handhavande av övriga arbetsuppgifter. Till fakultetens anställda hör dessutom ett flertal stipendie- och projektforskare.

Fakultetsrådet

Fakultetens högsta beslutande makt innehas av fakultets-rådet och dekanus Hannu Katajamäki. Som fakultetsrådets ordförande fungerar dekanus.

Fakultetsrådets uppgift är att bl.a. godkänna undervis-ningsplanerna, utfärda bestämmelser om tillämpande av examensstadgan, samt om genomförande av studier och bedömande av studieprestationer.

Studentkåren och ämnes- föreningarna

Alla grundexamensstuderande vid Vasa universitet hör automatiskt till studentkåren vid Vasa universitet (VYY, fi. Vaasan yliopiston ylioppilaskunta). Studentkårens uppgift är att fungera som en förenande länk för medlemmarna, samt främja deras samhälleliga, sociala och andliga strä-vanden. Studentkåren samarbetar med andra studentkårer och med Finlands studentkårers förbund (SYL, fi. Suomen ylioppilaskuntien liitto).

Studerande inom de olika ämnesområdena har egna äm-nesföreningar, som på mångahanda sätt fungerar som en förenande länk för de studerande inom respektive område. Ämnesföreningar inom humaniora är CoMedia ry, Gig@ry och Övertäjät ry.

Filosofiska fakulteten

20

Examenssystemen

I enlighet med förordningen F 794/2004 kan man vid hu-manistiska fakulteten avlägga kandidatexamen i humanis-tiska vetenskaper (hum. kand.) och filosofie magisterexa-men (fil. mag.). Alla studerande avlägger först en treårig kandidatexamen (180 sp) i humanistiska vetenskaper och därefter en tvåårig filosofie magisterexamen (120 sp).

Som påbyggnadsexamina kan man vid fakulteten avlägga filosofie licentiat (fil.lic.) och filosofie doktorsexamen (fil. dr).

Kandidatexamen i humanistiska vetenskaperKandidatexamen i humanistiska vetenskaper är en lägre högskoleexamen. Studerande avlägger kandidatexamen i kandidatprogrammet. Utbildningen som leder till kandidat-examen skall ge den studerande

kännedom om grunderna i huvudämnesstudierna, samt ge den studerande förutsättningar att följa utvecklingen inom området

kännedom om grunderna i minst ett biämne beredskap för vetenskapligt tänkande och vetenskap-

liga arbetssätt förutsättningar för fortsatta studier som leder till högre

högskoleexamen, samt för fortgående inlärning förutsättningar att i arbetslivet tillämpa inhämtad kuns-

kap tillräckliga kunskaper i muntlig och skriftlig kommuni-

kation.

Kandidatexamen omfattar 180 studiepoäng (sp). I examen skall ingå grund- och ämnesstudier i huvudämnet, gemen-samma studier för programmet, grundstudier i ett biämne, kommunikations- och språkstudier, allmänna studier samt övriga fritt valbara studier.

Kandidatavhandling

I huvudämnets ämnesstudier ingår en kandidatavhandling som omfattar 10 studiepoäng. Målet för kandidatavhand-lingen är att den studerande bekantar sig med vetenskap-lig forskning och argumentation, producerande av veten-skaplig text samt inhämtande av kunskapsstoff.

Vitsordet för kandidatavhandlingen utgörs av såväl avhan-dlingen (70 %) som av själva kandidatavhandlingssemi-nariet (30 %). I det sistnämnda bedöms den studerandes aktivitet, opponentskap samt presentation av det egna ar-betet. Skrivanvisningar för studenter inom de humanistiska vetenskaperna finns på webbsidor på adressen www.uva.fi/fi/for/student/materials/writing_guidelines.

Den studerande skall därutöver skriva ett mognadsprov som hänför sig till kandidatavhandlingens tema.

Mognadsprov för kandidatexamen

Mognadsprovet för kandidatexamen skall påvisa att den studerande är insatt i det område som behandlas i avhan-dlingen, samt att han/hon behärskar finska eller svenska.

I de fall då sådan språkkunskap som examensförordningen 794/2004 6 § 1 mom. avser, inte krävs av den studerande, dvs. om den studerandes skolutbildningsspråk inte är fins-

Kandidatexamen i humanistiska vetenskaper

21

ka eller svenska, fattar dekanus beslut i ärendet utgående från den ämnesansvariges förslag.

Skrivande och godkännande av mognadsprov

När den studerande har lämnat in sin avhandling för be-dömning i slutgiltig form, kan han/hon anmäla sig till mog-nadsprov. Provet skrivs vid ett sedvanligt tentamenstillfäl-le. Den studerande anmäler sig på ett tentamenskuvert som inlämnas till studiekansliet senast 7 dagar före ten-tamensdagen.

Mognadsprovets längd är ca ett konceptark (fyra sidor, ca 500 ord). Handledaren ger (vanligen) två rubriker med anknytning till avhandlingens ämnesområde. Den stude-rande skall välja en av dessa rubriker och skriva en analy-tisk och välstrukturerad uppsats där han/hon presenterar och analyserar avhandlingens material, forskningsmetoder och resultat.

Mognadsprovets språkdräkt granskas av en modersmåls-lärare (finska eller svenska), innehållet granskas av hand-ledaren.

Provet bedöms som godkänt eller underkänt och det re-gistreras som en studieprestation i studieregistret. För mognadsprovet ges inga studiepoäng.

Krav på mognadsprovets språkdräkt

Mognadsprov som krävs för kandidatexamen, bör uppfylla följande minimikrav beträffande provets språkdräkt:

1. Handstilen skall vara läslig, stora och små bokstäver samt ordgränser skall kunna särskiljas.

2. Uppsatsen skall ha rubrik. Innehållet skall överens-stämma med rubriken.

3. Texten skall ha tydlig styckeindelning.4. Rättskrivning och skiljetecken skall vara korrekta.5. Förhållandet mellan sats och mening skall tydligt

framgå.

6. Ordföljden skall vara entydig och i harmoni med presenterad information.

7. Stilen är sakprosa.8. Texten framställs i språklig form, inte med hjälp av

t.ex. tabeller, diagram och figurer.9. Texten skall utgöra en strukturerad och sammanhän-

gande helhet.10. Läsaren skall kunna förstå texten. Skribenten kan

inte anta att läsaren tidigare bekantat sig med hans/hennes avhandling.

Mognadsprovet kan underkännas om det innehåller grova och systematiskt upprepade fel som hänför sig till något av ovannämnda problemområden, eller om det innehåller en stor mängd direkta fel av varierande slag.

Kandidatprogrammen, läroämnen och studiehelheterAlla de nya studerande avlägger kandidatexamen i huma-nistiska vetenskaper i kandidatprogram.

Inom det humanistiska vetenskapsområdet kan man av-lägga kandidatexamen i följande kandidatprogram: Kandidatprogrammet för de inhemska språken

huvudämnen: finska som det andra inhemska språket, modersmålet svenska och ruotsin kieli. Huvudämnet väljs under det första studieåret.

Kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjel-

ma

Som biämnen kan väljas följande läroämnen och studie-helheter: engelska finska som det andra inhemska språket flerspråkighet franska språket interkulturell kommunikation modersmålet svenska nordiska studier nykysuomi

22

ruotsin kieli ryska språket terminologi och teknisk kommunikation tolkning tyska språket och kulturen viestintätieteet

Efter kandidatprogrammet fortsätter man sina studier inom ramen för ett magisterprogram som man väljer under kan-didatstudierna. Mer information om magisterprogrammen finns på adressen www.uva.fi/fi/education/master.

Studieplanering och studie- rådgivningSåväl personalen som olika elektroniska verktyg funge-rar som stöd och hjälp vid planeringen av studierna. Det är dock den studerande själv som har ansvar för att alla obligatoriska studier som ingår i examensfordringarna för kandidatprogrammet slutförs.

Orientering till universitetsstudier

Det som är kännetecknande för universitetsstudier är ve-tenskap, forskning, bildning och samhällelig växelverkan. Målet för studierna är att ge den studerande beredskap till såväl vetenskapligt tänkande och vetenskapligt arbete som beredskap till praktisk tillämpning av forskningsresul-tat och -metoder, samt beredskap att i arbetslivet fungera både som sakkunnig och som utvecklare inom det egna fackområdet.

Andra färdigheter som hänför sig till universitetsundervis-ning och -studier är förmågan att tänka kritiskt, att söka fram, behärska och utvärdera information, att göra analy-ser och synteser, att skapa ny kunskap, att arbeta i grupp samt beredskap till internationellt samarbete. Alla dessa mål ingår i de olika läroämnenas studieplaner och de konk-retiseras i undervisning och handledning. Undervisningen baserar sig på forskning. Den studerande lär sig att be-härska forskningsprocessen som en helhet via olika lär-domsprov (t.ex. pro gradu-avhandling).

Det som krävs av en universitetsstuderande är förmåga till logiskt tänkande, systematisk informationssökning samt att producera och presentera ny kunskap. Den studeran-de bör ta ansvar för sin egen inlärningsprocess och dess kvalitet.

Läroämnena och undervisningspersonalen stöder inlär-ningen med hjälp av mångsidiga undervisningsmetoder, som i kombination med den studerandes feedback främjar reflektion och självevaluering och därmed även själva in-lärningen. Huvudansvaret ligger dock hos den studerande själv.

För de nya studerandena ordnar universitetet, fakulteten och studentkåren orienteringsdagar som det är skäl att aktivt delta i. Avsikten är att garantera de studerande en smidig studiestart och integration i studiesamfundet och den egna fakulteten. De studerande bekantar sig med det egna vetenskapsområdet, undervisnings- och studiepra-xis, universitetsstudier, studentservice och studiemiljö.

I orienteringsdagarna ingår handledning i smågrupper som förverkligas i tutorgrupper. Alla studerande har en tutor som själv studerar humaniora. Tutorhandledningens syfte är att bekanta den studerande med universitetet, studentorganisationerna, de egna studierna och studie-kamraterna samt att ge råd i studiesociala frågor. Tutorn hjälper bl.a. till med anmälning till kurser samt introducerar olika elektroniska studiehjälpmedel. Tutorverksamheten koncentrerar sig till början av studierna.

Individuell studieplan

Vid alla universitet och inom alla utbildningsområden har man infört systemet med individuell studieplan (HOPS, fi. henkilöhohtainen opintosuunnitelma). Studerande gör upp sin studieplan, HOPS, minst två gånger under sina kandi-datstudier. Den första studieplanen görs under det första studieåret. Se www.uva.fi/fi/for/student/studies/planning/psp.

23

HOPS Är den studerandes eget hjälpmedel vid studieplane-

ringen Skall hjälpa den studerande att redan från början ut-

forma sina studier så, att de bildar en ändamålsenlig och välstrukturerad helhet

Stöder den studerandes akademiska sakkunskap, vetenskapliga tänkande, samt utvecklar hans/hennes arbetslivsberedskap

Är inte ett kontrollmedel för hur studierna framskrider Fakultetens studiechef, amanuens samt lärare och öv-

riga personal ger den studerande studiehandledning och planeringshjälp

Studierna planeras så att de kan framskrida genom uppnående av olika delmål

Innehållsliga och tidsmässiga delmål planeras a) för examen som helhet b) för ett läsår c) en termin och d) för en enskild kurs

Till att börja med uppgörs HOPS med sikte på kandi-datexamen

Den studerande uppdaterar sin HOPS minst en gång per läsår

Den studerande ansvarar för uppföljning, förvaring och förverkligande av HOPS

Rätt till ändringar under studiernas gång Utgör en del av en studie-och inlärningsprocess som

sträcker sig över hela studietiden.

Fakulteterna, läroämnena samt den gemensamma stu-dentservicen ger stöd och hjälp vid HOPS-planering och -uppföljning under hela studietiden. Redan första gån-gen när kandidatprogrammet presenterar sig för de nya studerandena talar man om vikten av att påbörja HOPS-planeringen.

Studiehandledning

I det följande presenteras studiehandledningens centrala aktörer vid Vasa universitet.

Filosofiska fakulteten: Humanistiska utbildnings-områdetFör den studerande är den egna fakultetens roll i univer-sitetets handlednings och rådgivningssystem central. På fakultetsnivå utformas och godkänns förutom läroämnenas undervisningsplaner även examensstrukturerna samt fö-reskrifter och anvisningar som gäller studierna.

Inom humanistiska utbildningsområdet är det fakultetens studiechef Eija Heinonen-Özdemir, e-post: ehe@uva.fi, tfn 029 449 8149 och amanuens Hanna Snellman, e-post hanna.snellman@uva.fi, tfn 029 449 8170, som ger hand-ledning när det gäller examenstudierna som helhet. Råd som rör studierna får man också via adressen: opintoneu-vonta.hum@uva.fi.

Även på ämnesenheterna och på Språktjänst ger man stu-diehandledning. Som handledare kan man ha utnämnt en eller flera personer, som kan ha olika beteckningar, t.ex. lärartutor. Dessutom ger varje lärare råd i frågor som gäller hans/hennes egna kurser. Lärarnas och studieförvaltnin-gens mottagningstider finns på adressen www.uva.fi/sv/for/student.

Gemensam student- och ansökningstjänstStudent- och ansökningstjänst som finns i administra-tionsbyggnaden Luotsi erbjuder alla studerande allmän studierådgivning, kanslitjänster och studiestödsrådgiv-ning: Studentkansliet: studieintyg, tentamensarrangemang,

olika ansökningar, beställning av officiellt studieintyg. Studiestödsärenden sköts centralt vid Vasa universi-

tet. Allmän studierådgivning inkl. studenturval. Ärenden som rör universitetspraktik och yrkeshand-

ledning. Mer information: www.uva.fi/fi/for/student/guidance

24

Enheten för internationella ärendenEnheten för internationella ärenden ger råd i alla frågor som gäller internationella studier och internationell praktik. Alla som studerar vid Vasa universitet har möjlighet att av-lägga en del av sina examensstudier utomlands. Kontakt-uppgifter, studiemöjligheter i olika länder samt länkar till utländska utbytesuniversitet finns på adressen www.uva.fi/fi/for/student/guidance/international_office.

StudiehandböckerAlla nya studerande får studiehandboken som innehåller information om examensfordringarna som gäller filosofie magisterexamen. Studiehandböcker finns på adressen www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks.

WebOodiVasa universitet använder sig av en omfattande elektronisk studentservice. Varje studerande bör ta i bruk universite-tets användarkod för att han/hon ska kunna utnyttja de elektroniska tjänsterna. De studerande får användarkoden antingen av sin tutor i samband med orienteringsdagarna eller vid ADB-centralen (HelpDesk) i Luotsi.

Med hjälp av WebOodi kan studenten kontrollera sina egna studieresultat, göra terminsanmälan samt ändra sina person- och kontaktuppgifter. Via WebOodi anmäler man sig även till kurser och tentamina. WebOodi finns på ad-ressen weboodi.uwasa.fi/oodi. Universitetets e-postkode fungerar som användarkod och lösenord. Via WebOodi kan man beställa ett inofficiellt studieutdrag till sin e-pos-tadress. Ett officiellt studieutdrag försett med universite-tets stämpel kan man beställa vid studentkansliet i Luotsi.

LukkariUndervisningsschemata för alla fakulteter finns i det elekt-roniska läsordningssystemet Lukkari på adressen www.uva.fi/fi/for/student.

Universitetets internetsidorPå Vasa universitets webbsidor (www.uva.fi) finns hel-täckande aktuell information som gäller studierna. Stude-randes verktyg finss på adressen www.uva.fi/sv/for/student. Universitetsportalen fungerar som ett gemensamt intranet för såväl studerande som personal.

Övrig serviceStudentkåren vid Vasa universitet fungerar som studen-ternas aktiva intressebevakare i utbildnings- och socialpo-litiska frågor samt i internationella ärenden som ansluter sig till dessa. Kontaktuppgifter och ytterligare information: www.vyy.fi.

Studentkårens medlemsavgift innehåller en hälsovårdsav-gift som berättigar till användande av Studenternas häl-sovårdsstiftelses tjänster (YTHS). Studenthälsovården erbjuder studenterna förebyggande hälsovård, sjukvård, mentalvårdstjänster samt tandvård. Mer information: www.yths.fi.

ADB-förvaltningens (tietohallinto) uppgift är att utveckla och erbjuda databehandlingstjänster som används för uni-versitetets undervisning, studier, forskning och förvaltning, samt att utveckla och upprätthålla universitetets datatra-fiknät och övervaka användningen av både apparatur och program. ADB-förvaltningen publicerar bl.a. Opiskelijan atk-aapinen (Data abc för studerande). I fråga om da-torproblem som gäller studierna kan man ta kontakt med ADB-dejouren Helpdesk, som finns i Luotsi.

Vetenskapsbiblioteket Tritonia är ett gemensamt veten-skapsbibliotek för högskolorna i Vasa. Kontaktuppgifter och mer information på Tritonias www-sidor (www.tritonia.fi).

Hinderslös studiegångHinderslöshet innebär att den fysiska, psykiska och socia-la studiemiljön utformas så, att var och en oberoende av egenskaper kan fungera på samma villkor som alla andra. Hinderslösheten berör alla studenter och hela personalen vid Vasa universitet. Kontaktperson för hinderslös studie-gång vid Vasa universitet är Sannakaisa Holmlund, plane-rare för studieärenden, (sayk@uva.fi) vid studentservice i Luotsi.

Studierådgivning och e-postanvändningE-post är ofta det snabbaste sättet att göra förfrågan på, men det kräver gott omdöme av användaren. Ofta är det snabbaste sättet att uträtta ärenden ett personligt be-

25

sök hos läraren eller den ansvariga studierådgivaren. Du skickar säkert inte e-post om saker som du lätt kan ta reda på i studiehandboken eller på universitetets www-sidor.

När du skickar e-post till lärare eller annan personal bör du ge ditt meddelande en tydlig rubrik. När du frågar om saker som gäller studier eller tentamina ska du tillräckligt noggrant berätta vem du är, vilket ändamål, vilken genom-förd studieperiod/kurs du frågar om. Många lärare och annan personal svarar på e-post endast vissa bestämda tider (jämförbart med mottagningstider), därför bör du vara beredd på att få svar med flera dagars fördröjning.

Ytterligare informationYtterligare information finns i den allmänna handboken, på universitetets webbsidor (www.uva.fi/sv/for/student) samt hos studiechefen.

Studieetik

Under hela studietiden ställs man inför etiska frågor som gäller universitetsstudier. Studentens etiska handlande baserar sig på att han/hon utför sina studieprestationer självständigt eller som aktiv medlem i en grupp. Univer-sitetsstudier förutsätter självständighet, initiativförmåga och uthållighet. Studenten måste behärska omfattande helheter samt ha förmåga att förstå även komplicerade sammanhang.

I skriftliga arbeten måste man iaktta godkända veten-skapliga principer och värderingar. För att undvika miss-förstånd när det gäller grupparbete bör man på förhand komma överens om gemensamma spelregler som bekräf-tas skriftligen. Alla medlemmar i gruppen bär ansvar för att grupparbetet fungerar, eftersom ett oetiskt beteende hos en enda medlem leder till en kritisk granskning av hela gruppens arbete. Arbete som sker på nätet förutsätter speciell handledning i hur man använder elektronisk infor-mation och övrigt elektroniskt material. Studenterna måste följa lagar och känna till grundprinciperna när det gäller vad som är rätt eller vad som inte är tillåtet (t.ex. att fuska, plagiera eller utföra studieprestationer för någon annans räkning).

Turnitin – elektronisk plagiatidentifikation Elektronisk plagiatidentifikation är en del av ett kvalitets-system för utbildning och forskning. Plagiatidentifikations-systemet är inte en särskild form eller metod för hand-ledning eller bedömning, utan systemet fungerar som ett hjälpmedel i handlednings- och bedömningsprocessen. När det gäller lärdomsprov vid Vasa universitet (kandi-datavhandlingar, pro graduavhandlingar, licentiatavhan-dlingar och doktorsavhandlingar) utför man med hjälp av plagiatidentifikationssystemet en elektronisk äkthets-granskning innan lärdomsprovet kan godkännas. Lärarna kan använda sig av systemet även vid bedömning av andra studieprestationer (t.ex. essäer, övningsarbeten och hem-tentamina). Studenten informeras alltid om granskningen och resultatet av denna. Samtidigt ger läraren studenten handledning i källhänvisningsteknik och god vetenskaplig praxis.

Biämnesstudier

Allmänt

Med biämnesstudier avses sådana studier som den ex-amensstuderande genomför utöver huvudämnesstudierna och som han/hon inkluderar i examen. I biämnet kan man genomföra antingen grundstudier (s.k. kort biämne) eller både grund- och ämnesstudier (s.k. långt biämne). Man skriver ingen kandidatavhandling i biämnet.

Det är bäst att välja sitt biämne utgående från egna mål-sättningar och intressen. Inom universitetet är det möj-ligt att studera inte enbart andra läroämnen vid den egna fakulteten utan även läroämnen eller tvärvetenskapliga studiehelheter vid de övriga fakulteterna. Dessutom har Öppna universitetet och Sommaruniversitetet ett rikt utbud av kurser från Vasa universitet och andra finländska universitet. Den studerande kan inom ramen för det loka-la JOO-avtalet och internationella utbytesavtal, studera antingen vid någon annan av de olika högskoleenheterna i Vasa eller utomlands.

26

När det gäller inkluderande av studier som skall genomfö-ras vid ett annat universitet är det alltid skäl att på förhand rådgöra med studiechefen.

Biämnesstudier vid det egna universitetet

Vasa universitet erbjuder goda möjligheter till biämnesstu-dier över fakultetsgränserna. Universitetets studiehand-böcker, internet och fakulteternas studierådgivning tillhan-dahåller information om de olika studiehelheterna.

De olika fakulteterna undervisar och koordinerar förutom rena biämnen även tvärvetenskapliga studiehelheter med biämnesstatus, som även de kan ingå i examen. Ytterligare information om studiehelheterna finns i respektive fakul-tets studiehandbok. Mer information om biämnesstudierna ger amanuens Hanna Snellman.

Studier vid Öppna universitetet och Sommaruniversitetet

All universitetsundervisning som ordnas av öppna uni-versitetet vid Vasa universitet samt Sommaruniversitetet är godkänd enligt de examensfordringar som gäller för motsvarande undervisning vid respektive universitet. På programmet finns både Vasa universitets och andra fin-ländska universitets kurser. Studiehelheter och kurser som ingår i Vasa universitets examensfordringar räknas till godo i examen utan särkild överenskommelse.

I fråga om tillgodoräknande av kurser som genomförts vid annat universitet är det alltid skäl att på förhand komma överens om detta med ansvarig studierådgivare vid den egna fakulteten.

JOO-studier

I Vasa har de olika högskoleenheterna och yrkeshögsko-lorna ingått ett lokalt avtal om flexibel studierätt, som gör utbyte mellan universitetet/-n och yrkeshögskolorna möj-ligt.

Mer information om JOO-studier ger amanuens Hanna Snellman.

Studier utomlands

Studier utomlands skapar bättre förutsättningar att möta främmande kulturer såväl i hemlandet som utomlands, samtidigt utvecklas språkfärdigheten och kommunika-tionsförmågan. Även arbetsgivarna uppskattar internatio-nell erfarenhet.

Studerande som är inskriven vid Vasa universitet har på basis av ömsesidiga avtal möjlighet at studera vid vissa utländska högskolor, men man kan också söka sig utom-lands på eget initiativ, som s.k. freemover. Man kan ansö-ka om utbytesplats endast en gång per utbytesprogram. Var fjärde studerande vid Vasa universitet som genomför en del av sina studier utomlands. Universitetets strävan är också att erbjuda så många intresserade som möjligt chansen att studera utomlands.

Den som studerar utomlands har fortfarande kvar sina stu-diesociala förmåner i hemlandet, dvs. studiestöd, bostad-stillägg och statligt studielån. Utöver dessa förmåner får den studerande ett resestipendium, som varierar i storlek beroende på utbytesprogram, utbytestidens längd och ut-bytesland.

Studier som avlagts utomlands bör kunna räknas till godo i examensstudierna i hemlandet. Därför är det vik-tigt att studerande som ämnar söka sig utomlands dis-kuterar studieprogrammet i förväg med amanuens Hanna Snellman, samt kommer överens om tillgodoräknande av studiepoäng med respektive ämnesinstitution (Learning Agreement). De studerande rekommenderas söka sig till utlandsstudier under det andra eller tredje året av kandi-datstudierna.

Information om studier utomlands och gällande utbytesav-tal, länkar till utländska högskolor finns på adressen www.uva.fi/fi/for/student/studies/study/internationalisation.

27

Tillgodoräknande av studier och tidigare förvärvad kompetens

Tillgodoräknande

Studerande kan i sin examen tillgodoräkna sig studie-perioder som fullgjorts vid annan finländsk eller utländsk högskola på två olika sätt: 1) obligatoriska studiehelheter och kurser vid Vasa universitet ersätts med motsvarande studier som genomförts vid annan högskola och/eller 2) studier som genomförts vid annan högskola inkluderas i examen. Tillgodoräknande och ersättande av studiehelhe-ter kan även gälla kunskap som erhållits på annat sätt än genom regelrätta studier.

Ersättning och inkludering

Ersättning innebär att obligatoriska studier kan ersättas med motsvarande studier vid annan högskola. Inklude-ring av studier innebär att man i sin examen vid Vasa uni-versitet kan tillgodoräkna sig studier som genomförts vid annan högskola, om de på ett ändamålsenligt sätt kan ingå i examen som biämnes- eller fritt valbara studier. De inklu-derade studierna behöver inte direkt motsvara studier vid Vasa universitet och de ersätter inte heller obligatoriska studieperioder.

Ersättningsprinciper för kommunikations- och språkstudier

1. Obligatoriska skriftliga och muntliga stu dier i mo-dersmålet och det andra inhemska språket, samt främmande språk som avlagts vid annat finländskt universitet eller yrkeshögskola, tillgodoräknas som fullödiga prestationer. Om omfattningen på dessa studier är mindre än på de studier som Vasa universi-tet fordrar, kan fakulteten kräva komplettering.

2. Det är inte möjligt att direkt, utgående från student-examensbetygets vitsord laudatur eller eximia cum laude approbatur i lång kurs i ett främmande språk, påvisa den kunskap i främmande språk som ingår i

fordringarna för universitetsexamina. Däremot kan den studerande delta i ett ersättande prov som ord-nas av fakultetens Språktjänst.

3. Kunskaper i främmande språk kan påvisas genom uppvisande av internationellt studentexamensbetyg (IB-examen) eller europeiskt studentexamensbetyg (EB-examen) eller Reifeprüfung-examensbetyg.

4. Kunskaper i det obligatoriska främmande språket kan påvisas genom slutförande av kurser i ifrågava-rande språk som ordnas vid humanistiska fakulteten. a. I språk där undervisningen inte startar på nybör-jarnivå (dvs. man har förkunskaper), ersätts de obli-gatoriska studierna i främmande språk i huvudsak av grundstudier. Man kan dock påvisa kunskaper i främ- mande språk genom slutförande av särskil-da kurser eller studiehelheter inom grundstu-dier som fakulteten fastställt för detta ändamål. b. I språk där undervisningen inte förutsätter förkun-skaper, ersätts de obligatoriska studierna i huvudsak av ämnesstudier.

5. Ofullständiga vitsordsstudier som genomförts på an-nat håll godkänns inte som ersättande studier, däre-mot kan den studerande påvisa de språkkunskaper som ingår i examensfordringarna, antingen genom att avlägga ett ersättande prov eller genom att avlägga ifrågavarande kurs som även den ordnas av Språk-tjänst.

6. Grundstudier (25 sp) i finska/svenska språket ersät-ter kunskaper i finska/svenska när det gäller påvisan-de av den kunskap i det andra inhemska språket som de allmänna examensfordringarna kräver. Man kan dock påvisa kunskaper i det andra inhemska språ-ket genom slutförande av de särskilda kurser inom grundstudier som fastställts för detta ändamål.

7. Det är inte möjligt att direkt, utgående från godkänt vitsord i modersmålsprovet finska/svenska i student-examensbetyget påvisa kunskap i finska/svenska som det andra inhemska språket finska/svenska och inte heller genom att hänvisa till vitsorden laudatur, eximia cum laude approbatur eller magna cum laude approbatur i studentexamensprovet i finska/svenska som andra språk. (F 481/2003, 16 § 2, 3 mom.). Däremot kan den studerande delta i ersättande prov som ordnas av fakultetens Språktjänst.

28

8. Den skriftliga och muntliga kunskap i finska/svenska som den studerande givit prov på inför av undervis-ningsstyrelsen utsedd examinator i enlighet med de krav som faställts för statliga språkexamina, som av- lagts med minst vitsordet nöjaktig (F 442/1987, 3 §, mom. 2 och 481/2003 1 §), räcker för att påvisa den språkkunskap som examensfordringarna kräver.

9. Språkstudier som genomförts som extra studier vid språkcentra eller andra inhemska eller utländska uni-versitet kan godkännas att ingå som språkstudier i kandidat- eller magisterexamen.

Tillgodoräknande av examensstudier som avlagts utomlands

Universitetsstudier som genomförts utomlands tillgodo-räknas till fullo inom examina. Ett studiepoäng motsvarar ett ECTS-poäng.

Studier som genomförts utomlands tillgodoräknas i exa-men på två sätt: a) de ersätter studier som ingår i exa-mensfordringarna b) de inkluderas i examensstrukturens fritt valbara studier.

Läroämnen godkänner, på studerandesansökan, huvu-dämnes- och biämnesstudierande tillgodoräknande av examensstudier så fullödigt och smidigt som möjligt i en-lighet med ECTS-Learning Agreement eller något annat avtal mellan läroämnet och den studerande. Språktjänst handhar tillgodoräknandet av studier i språk- och kommu-nikationsstudier.

Fritt valbara studier och biämnesstudier som genomförts utomlands godkänns av utbildningsprogrammets ledare fakultetens studiechef eller amanuens. En biämneshelhet, som utgörs av studier utomlands bör omfatta minst 20 studiepoäng (ECTS). Ett biämne kan bestå antingen av studier inom ett läroämne eller studier inom ramen för ett utbildningsprogram.

Om den studerande har genomfört enskilda studiepres-tationer inom olika ämnen, kan dessa studier inkluderas i studiehelheten Internationella studier (20 sp) som inte godkänns som biämne.

Om ECTS inte tillämpats vid det universitet där studierna genomförts, bedöms omfattningen av studieprestationer-nas arbetsmängd från fall till fall. Då beaktas studiernas to-tala antal arbetstimmar samt prestationssätt (föreläsning-ar, tentamen, essä, föredrag, övriga eventuella skriftliga arbeten), samt instuderad litteratur.

Amanuens Hanna Snellman ger ytterligare information om tillgodoräknande av studier och tidigare förvärvad kompe-tens.

Språk- och arbetspraktik

I kandidatexamen kan det ingå obligatorisk eller fritt valbar språkpraktik högst 10 studiepoäng. Kompetensutveck-lande arbetspraktik kan det ingå högst 10 studiepoäng. Arbetspraktik räknas som fritt valbara studier.

Den studerande presenterar vanligtvis innan praktiken börjar en praktikplan, som för arbetspraktikens del god-känns av kandidatprogrammet. För språkpraktikens del godkänns planen av den enhet som ansvarar för ifrågava-rande språk. När praktiktiden är slut skall den studerande skriva en praktikrapport som godkänns av läraren som en-heten utsett för detta ändamål.

29

Allmänt

När den studerande har slutfört alla studier som krävs för examen lämnar han/hon in en särskild blankett för anhållan om examensbetyg.

Innehållet i examen kontrolleras av fakultetens amanuen-ser. Det är bäst att kontrollera studierna i god tid innan man lämnar in blanketten för betygsanhållan. Studerande som vill ta ut examen skall själv se till att alla studiepres-tationer som krävs för examen är registrerade senast 17 dagar före betygsutdelningsdagen.

Blanketten för betygsanhållan får man på www-sidor, adress www.uva.fi/fi/for/student/studies/graduation, välj Filosofinen tiedekunta/Kielet ja viestintä. Blanketten för betygsanhållan bör fyllas i noggrant och den inlämnas till Hanna Korpela senast fyra veckor före den tänkta exa-mensdagen/betygsutdelningsdagen.

Betygsutdelningsdagar/ examensdagarFakulteterna utfärdar examensbetyg en gång i månaden med undantag för juli månad. I december och maj över-räcks examensbetyget under mer festliga former vid en s.k. publiikki, som är gemensam för alla fakulteter och som blivande magistrar kan delta i (datumen är märkta med * nedan). Betyg över examen kan också avhämtas på För-valtningsservice i Fabriikki-byggnaden eller erhållas per post.

Utexaminering

Master’s Degree Programme in International Business (MIB) 2013–2015

Examensbetyg utfärdas under läsåret 2015–2016 enligt följande:

Sista dag för Dag för betygsanhållan betygsutdelning 2015 3.8. 28.8. 28.8. 25.9. 2.10 . 30.10. 30.10. 27.11. 20.11. 18.12. *

2016 4.1. 29.1. 29.1. 26.2. 4.3. 1.4. 1.4. 29.4. 29.4. 27.5.* 25.5. 22.6.

* = fest för utexaminerade, publiikki

Examensbetyg för kandidatexamen i humanistiska vetenskaperI examensbetyget anges den studerandes utbildningspro-gram, huvudämne, biämne/biämnen, antal studiepoäng som ingår i respektive studiehelhet, givet vitsord för res-pektive studiehelhet, samt genomförda kommunikations-, språk- och allmänna studier utan vitsord. Om kandidatpro-grammet består av studieperioder som är gemensamma för hela programmet anges vitsord för respektive studie-helhet.

30

I examensbetyget nämns kandidatavhandlingen samt öv-riga (ofullständiga) studiehelheter som omfattar minst 15 studiepoäng. När det gäller studiehelheter som genom-förts vid annat universitet, står namnet på ifrågavarande universitet inom parentes under studiehelhetens namn.

Om den studerande vill inkludera andra studiehelheter, som omfattar mindre än 15 studiepoäng i sin examen, in-förs dessa under rubriken övriga studier. Den studerande rekommenderas inte inkludera ofullständiga studiehelhe-ter i kandidatexamen, om den studerande har för avsikt att slutföra ifrågavarande icke kompletta studiehelhet inom ramen för magisterexamensstudierna.

Vitsordsskala

Studiehelheternas vitsord baserar sig på följande vits-ordsskala (inga avrundningar):

medeltal vitsord4,2–5,0 utmärkta kunskaper3,4–4,1 mycket goda kunskaper2,6–3,3 goda kunskaper1,8–2,5 nöjaktiga kunskaper1,0–1,7 försvarliga kunskaper

Diploma Supplement

Alla utexaminerade får en separat engelskspråkig beskriv-ning av studierna som ingår i examen (Diploma Supple-ment), samt ett engelskspråkigt registerutdrag. Diploma Supplement (DS) är en betygsbilaga som är avsedd för internationellt bruk. Det innehåller tilläggsuppgifter om ifrågavarande examen, läroinrättning, samt om utbild-ningssystemet i det land där examensbetyget utfärdats.

31

Kandidaattiohjelmien kansainvälistymisopinnot

Vaihto-opiskelujaksoksi (ei pakollinen) suositellaan 2. vuoden kevättä.

Viestinnän, nykysuomen ja englan-nin kandidaattiohjelman kansain-välistymisopinnot Kaikille pakollinen opintojakso Introduction to Modern

Popular Culture (5 op), joka sisältyy ohjelman yhtei-seen monitieteiseen opintokokonaisuuteen.

Pääaineet viestintätieteet ja nykysuomi: Viestintä- ja kieliopintoihin sisältyy kansainvälistymisopintoja 5 op, joka sisältää kansainvälistymistä joko ulkomailla tai kotimaassa. Katso Vaihtoehtoiset kansainvälisty-misopinnot kandidaatin tutkinnossa.

Pääaine englannin kieli: Viestintä- ja kieliopintoihin sisältyy 5 op kansainvälistymisopintoja, joka koostuu englannin kielen pakollisesta kieliharjoittelusta (5 op).

Vaihto-opiskelujakso (ei pakollinen) suositellaan teh-täväksi 2. vuoden aikana.

Kaikkien ohjelmien kandidaattiopintoihin sisältyy pakolli-sina opintoina vähintään 10 op kansainvälistymisopintoja. Kansainvälistymisopinnot sisältyvät koulutusohjelmien yh-teisiin monitieteisiin opintokokonaisuuksiin ja/tai viestintä- ja kieliopintoihin.

Kotimaisten kielten kandidaattioh-jelman kansainvälistymisopinnot Kaikille pakollinen opintojakso Kielikylvyllä monikieli-

seksi (5 op), joka sisältyy ohjelman yhteiseen monitie-teiseen opintokokonaisuuteen.

Pääaineet suomi toisena kotimaisena kielenä ja ruotsi äidinkielenä: Viestintä- ja kieliopintoihin sisältyy kan-sainvälistymisopintoja 5 op, joka sisältää kansainvälis-tymistä joko ulkomailla tai kotimaassa. Katso Vaih-toehtoiset kansainvälistymisopinnot kandidaatin tutkinnossa.

Pääaine ruotsin kieli: Viestintä- ja kieliopintoihin sisältyy 5 op kansainvälistymisopintoja, joka koostuu ruotsin kielen pakollisesta kieliharjoittelusta (5 op).

Vaihto-opiskelujakso (ei pakollinen) suositellaan teh-täväksi 2. vuoden aikana.

Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelman kansainvälis-tymisopinnot Viestintä- ja kieliopintoihin sisältyy 10 op kansainvä-

listymisopintoja, joka sisältää pakollisen kieliharjoitte-lun vähintään 5 op.

Muut kansainvälistymisopinnot voidaan suorittaa joko ulkomailla tai kotimaassa. Katso Vaihtoehtoiset kan-sainvälistymisopinnot kandidaatin tutkinnossa.

32

Vaihtoehtoiset kansainvälistymis-opinnot kandidaatin tutkinnossa

Kansainvälistyminen ulkomailla

Työharjoittelu tai kieliharjoittelu Korkeakoulujen kesäkurssit

Vaihto-opiskelujakson aikana suoritetut opinnot

Ulkomailla suoritettu sivuaine (väh. 20 p)

Kansainväliset opinnot -opintokokonaisuus: OPIS0010 Kansainväliset opiskeluvalmiudet (2 op) OPIS0011 Vaihto-opiskelujakso (2–5 op) OPIS0012 Vaihto-opinnot (18–21 op)

Kotikansainvälistyminen

kielten sivuaineopinnot opintojaksoja Käytännön monikielisyys opintokokonai-

suudesta, 3–25 op (järjestäjä Kielipalvelut) Kielipalvelut-yksikön tarjoamat muut opintojaksot

(myös alkeiskurssi käy) muiden tiedekuntien tarjoamat vieraskieliset opinto-

jaksot ”Kotikansainvälistyminen”, 10 op (järjestäjä julkisjoh-

taminen) esim. Aasia-ohjelman opintojaksot (verkko-opintoina) muut kielten tai kulttuurin opintojaksot (muut korkea-

koulut ja yliopistot) osallistuminen kansainvälisiin konferensseihin työharjoittelu kansainvälisessä ympäristössä Fintandem-toiminta kielikaveri-toiminta kv-tutorointi esn-toiminta (erasmus student network) degree student -toiminta

33

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelmassa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristös-sä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai suomea toisena kotimaisena kiele-nä. Pääaine valitaan ensimmäisen lukuvuoden keväällä. Il-moitus pääaineesta tehdään lomakkeella, joka on jätettävä helmikuun loppuun mennessä opintopäällikölle. Dekaani vahvistaa pääaineen maaliskuun loppuun mennessä.

Ohjelma koostuu kaikille opiskelijoille yhteisistä opinnois-ta ja pääaineittain eriytetyistä opinnoista. Ruotsin ja suo-men pääaineopiskelijoiden opintoihin sisältyy äidinkielen opintoja. Opiskelijat, joiden pääaine on ruotsi äidinkie-lenä, opiskelevat vähintään 15 opintopistettä suomea. Kolmivuotisessa kandidaattiohjelmassa keskitytään mo-nipuolisesti työelämän kannalta keskeisiin aiheisiin, kuten nykykieleen, erikoisalaviestintään ja kääntämiseen sekä kaksi- ja monikielisyyteen.

Koulutusohjelmaan kuuluu kaikille yhteinen monitieteinen opintokokonaisuus (30 op), johon sisältyvät seuraavat kurssit, jotka pidetään joko ruotsin tai suomen kielellä:

Johdatus kielentutkimukseen (5 op) Kielikylvyllä monikieliseksi (5 op) Kielisosiologia (5 op) Käännösteoria ja kääntäjän ammattitietous (5 op) Terminologisen tutkimuksen perusteet (5 op) Tulkkauksen perusteet (5 op)

Kandidaattiohjelmassa opiskelija saavuttaa pääaineen vankan kielitaidon, erikoisalaviestinnän ja kääntämisen asiantuntijuuden perusvalmiudet sekä sellaiset teoreetti-set tiedot, että hän voi jatkaa opintojaan eri maisterioh-jelmissa.

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kandidaatintutkinnon suoritettuaan

opiskelijalla on vankka pääaineen kielitaito ja kyky itsenäisesti kehittää edelleen kielitaitoaan

opiskelijalla on erikoisalaviestinnän ja kotimaisten kielten välisen kääntämisen perustaidot, ja hän pystyy analysoimaan kotimaisten kielten rakenteellisia erityis-piirteitä kontrastiivisesti

opiskelija on vahvistanut suomalaisen ja pohjoismai-sen yhteiskunta- ja kulttuurielämän tuntemustaan

opiskelijalle on kehittynyt kriittinen ajattelutapa ja hänellä on valmiudet niin itsenäiseen työskentelyyn kuin vuorovaikutteiseen työskentelyyn eri ryhmissä ja yhteisöissä

opiskelijalla on työelämän edellyttämät liiketoiminta-osaamisen perustaidot

opiskelija on opintojen ja mahdollisen opiskelijavaih-don kautta saanut valmiuksia toimia monikielisessä yhteiskunnassa

opiskelijalla on sellaiset teoreettiset tiedot ja käy-tännön taidot, että hän pystyy jatkamaan opintojaan maisteritasolla.

34

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kandidaatintutkinnon jälkeen

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelman jälkeen opiske-lija voi jatkaa opintojaan esimerkiksi Vaasan yliopiston tarjoamissa maisteriohjelmissa KEY – Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa tai MAISS – Ruotsin kie-len ja kielikylvyn maisteriohjelma. Mahdollisia työnimikkeitä maisteriksi valmistumisen jälkeen voivat olla esimerkiksi kääntäjä, tulkki, kielikouluttaja, kielisuunnittelija, hanke-koordinaattori, tutkija tai tiedottaja. Tutkinnon suorittanut voi työskennellä yksityisen ja julkisen alan organisaatioissa tai esimerkiksi yrittäjänä.

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelman opintokokonai-suuksista vastaa koulutusohjelman johtaja, yliopistonleh-tori Gun-Viol Vik. Lisätietoja löytyy koulutusohjelman koti-sivuilta www.uva.fi/koti.

35

I kandidatprogrammet för de inhemska språken studerar man finska och svenska i en genuint tvåspråkig miljö. I pro-grammet ingår tre huvudämnen: de finskspråkiga studerar svenska som sitt huvudämne, de svenskspråkiga antingen svenska som modersmål eller finska som det andra in-hemska språket. De finsk-språkiga studenterna antas di-rekt till huvudämnet. De svenskspråkiga studenterna väljer sitt huvudämne under det första studieåret på våren.

Programmet består både av gemensamma studier och av ämnesspecifika huvudämnesstudier. Studenter med fins-ka eller svenska som huvudämne studerar modersmålet som biämne och studenter med modersmålet svenska som huvudämne studerar minst 15 studiepoäng finska. I det treåriga kandidatprogrammet koncentrerar man sig på sådant som är relevant med tanke på arbetslivet, såsom modernt språkbruk, fackspråklig kommunikation och över-sättning samt två- och flerspråkighet.

I programmet ingår en gemensam tvärvetenskaplig studie-helhet (30 sp) med följande kurser som hålls antingen på svenska eller på finska:

Introduktion till språkvetenskap (5 sp) Flerspråkighet via språkbad (5 sp) Språksociologi (5 sp) Översättningsteori och översättarens yrkeskunskap

(5 sp) Grundkurs i terminologisk forskning (5 sp) Grundkurs i tolkning (5 sp)

Kandidatprogrammet ger gedigna kunskaper och språk-färdigheter i huvudämnet, grundläggande färdigheter i fackspråklig kommunikation och översättning samt såda-na teoretiska kunskaper att studenten kan fortsätta stu-dierna inom olika magisterprogram.

Efter avlagd kandidatexamen

har studenten gedigna kunskaper och färdigheter i huvudämnet samt förmåga att självständigt vidareut-veckla sina kunskaper

har studenten grundläggande färdigheter i facks-pråklig kommunikation och översättning mellan de inhemska språken samt förmåga att kontrastivt analysera de särdrag som kännetecknar båda de in-hemska språken

har studenten en ökad kännedom om det finländska och det nordiska samhälls- och kulturlivet

har studenten förmåga till kritiskt tänkande och be-redskap till såväl självständigt som interaktivt arbete inom olika grupper och samfund

har studenten sådana grundläggande färdigheter i affärsverksamhet som arbetslivet kräver

har studenten, tack vare studier eller eventuellt studentutbyte, beredskap att arbeta och verka i ett flerspråkigt eller internationellt samhälle

har studenten teoretiska kunskaper och färdigheter som krävs för studier på magisternivå.

Kandidatprogrammet för de inhemska språken

36

Efter kandidatexamen

Efter programmet kan man fortsätta studierna vid Vasa universitet till exempel inom magisterprogrammet KEY – Språkexpertis i ett specialiserat samhälle eller magisterp-rogrammet MAISS – Magisterprogrammet i svenska och språkbad. Efter magisterstudierna kan man bland annat arbeta som översättare, tolk, språkexpert, språkvårdare, språkplanerare, projektkoordinator forskare eller informa-tör. Efter avlagd examen kan man arbeta inom den offentli-ga eller den privata sektorn eller som företagare.

Utbildningsprogrammets ledare, universitetslektor Gun-Viol Vik ansvarar för kandidatprogrammet för de inhemska språken. Ytterligare information finns på utbildningspro-grammets webbsida www.uva.fi/inhemska.

37

Pääaine ruotsin kieli / Huvudämnet svenska

KOULUTUSOHJELMAN YHTEISET OPINNOT 30 op / UTBILDNINGSPROGRAMMETS GEMENSAMMA STUDIER 30 sp

KIEL0001 Johdatus kielentutkimukseen 5 op Introduktion till språkvetenskap 5 spTEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet 5 op Grundkurs i terminologisk forskning 5 spMAISS1301 Kielikylvyllä monikieliseksi 5 op Flerspråkighet via språkbad 5 spKOTI0001 Käännösteoria ja kääntäjän ammattitietous 5 op Översättningsteori och översättarens yrkeskunskap 5 spKOTI1101 Tulkkauksen perusteet 5 op Grundkurs i tolkning 5 spKOTI0002 Kielisosiologia 5 op Språksociologi 5 sp

Vapaasti valittavat yhteiset opinnot / Fritt valbara gemensamma studier:KOTI0003 Johdatus leksikografiaan 5 op Introduktion till lexikografi 5 sp

PERUSOPINNOT 25 op / GRUNDSTUDIER 25 sp KOTI1001 Kieli viestintävälineenä 10 op Språket i kommunikation 10 spKOTI1002 Kielioppi 5 op Grammatik 5 spKOTI1003 Ruotsalainen nykykirjallisuus 1 5 op Modern svensk litteratur 1 5 spKOTI1004 Käännösharjoitukset ruotsista äidinkieleen 5 op Översättningsövningar från svenska till modersmålet 5 sp

AINEOPINNOT 45 op / ÄMNESSTUDIER 45 sp KOTI2001 Nordistiikka tieteenä 5 op Nordistiken som vetenskap 5 spKOTI2002 Kielioppi ja oikeakielisyys 5 op Grammatik och språkriktighet 5 spKOTI2003 Käännösharjoitukset äidinkielestä ruotsiin 10 op Översättningsövningar från modersmålet till svenska 10 spKOTI2004 Työelämän kieliasiantuntijuus 5 op S pråkexpertis på arbetsmarknaden 5 spKOTI2005 Tanskan ja norjan peruskurssi 5 op Grundkurs i danska och norska 5 spKOTI2006 Retoriikka ja argumentaatio 5 op Retorik och argumentation 5 spKOTI2100 Seminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Kandidatseminarium och avhandling 10 spKNÄY2001 Kypsyysnäyte 0 op Mognadsprov 0 sp

Vapaasti valittavat aineopinnot / Fritt valbara ämnesstudierKOTI2007 Kirjoittaminen digitaalisissa 5 op viestimissä Att skriva i digitala medier 5 sp

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 10 op / KOMMUNIKATIONS- OCH SPRÅKSTUDIER 10 sp

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu asetuksen (794/204) mukaisesti äidinkielen viestinnän opintoja (5 op) sekä kielitaito-opintoja toisessa kotimai-sessa kielessä (5 op) ja yhdessä vieraassa kielessä (5 op). Opintojaksot löytyvät Kielipalvelut-yksikön opinto-oppaas-ta (Kielipalvelu-opas).

Mikäli vieras kieli on tutkinnossa sivuaineena, kyseisestä kielestä ei tavitse suorittaa Kielipalvelut-yksikön järjestä-mää opintojaksoa.

I enlighet med förordningen (794/204) omfattar kandi-datexamen i humanistiska vetenskaper kommunikations-studier på modersmålet (5 sp) samt studier i det andra inhemska språket (5 sp) och i ett främmande språk (5 sp).

38

Studieperioderna/kurserna hittar du i Språktjänstens stu-diehandbok (enheten för språktjänst).

Om ett främmande språk redan är ett biämne i din examen, behöver du i det språket inte avlägga någon kurs ordnad av enheten för språktjänst. Suoritettava / Du bör avlägga: Vieras kieli, 5 op / Främmande språk, 5 sp Kansainvälistyminen (pakollinen kieliharjoittelu), 5 op /

Internationalisering (obligatorisk språkpraktik), 5 sp

YLEISOPINNOT 15 op / ALLMÄNNA STUDIER 15 sp

OPIS0007 Johdatus yliopisto-opiskeluun .................... 2 opOPIS0001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 1 .... 1 opOPIS0019 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 .... 2 opLiiketoimintaosaamisen opintojakso ............................... 5 opOPIS0002 Tiedonhankintataidot 1 ................................ 1 opOPIS0004 Tiedonhankintataidot 2 ................................ 1 opTITE1022 Tietokone työvälineenä ................................... 3 op

Vapaasti valittavat yleisopinnot / Fritt valbara allmänna studier:OPIS0028 Itsetuntemus ja urasuunnittelu .................... 2 opOPIS0029 Luottamustehtävät ................................... 1–4 op

NYKYSUOMEN SIVUAINEOPINNOT 25 op / BIÄMNESTUDIER I MODERN FINSKA 25 sp

KSUO7114 Suomen kielen kirjallinen ja suullinen viestintä ................................................................ 5 opVINE1003 Kielenhuolto ja kielipolitiikka ........................ 5 opVINE1005 Semantiikka ja pragmatiikka ........................ 5 opVINE1006 Kielen rakenne ................................................ 5 opVINE2009 Suomen kielen vaihtelu ................................. 5 op

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 30 op / FRITT VALBARA STUDIER 30 sp

Pääaine ruotsi äidinkielenä / Huvudämnet modersmålet svenska

KOULUTUSOHJELMAN YHTEISET OPINNOT 30 op / UTBILDNINGSPROGRAMMETS GEMENSAMMA STUDIER 30 sp

KIEL0001 Johdatus kielentutkimukseen 5 op Introduktion till språkvetenskap 5 spTEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet 5 op Grundkurs i terminologisk forskning 5 spMAISS1301 Kielikylvyllä monikieliseksi 5 op Flerspråkighet via språkbad 5 spKOTI0001 Käännösteoria ja kääntäjän ammattitietous 5 op Översättningsteori och översättarens yrkeskunskap 5 spKOTI1101 Tulkkauksen perusteet 5 op Grundkurs i tolkning 5 spKOTI0002 Kielisosiologia 5 op Språksociologi 5 sp

Vapaasti valittavat yhteiset opinnot / Fritt valbara gemensamma studier:KOTI0003 Johdatus leksikografiaan 5 op Introduktion till lexikografi 5 sp

PERUSOPINNOT 25 op / GRUNDSTUDIER 25 sp KRUO7112 Viestinnän perusteet 5 op Grunderna i kommunikation 5 spKOTI1005 Pohjoismainen kulttuuri 5 op Kultur i Norden 5 spKOTI1006 Äidinkielen kielioppi 5 op Modersmålets grammatik 5 spKOTI1007 Kielioppi ja kielenhuolto 5 op Språkriktighet och språkvård 5 spKOTI1003 Ruotsalainen nykykirjallisuus 1 5 op Modern svensk litteratur 1 5 sp

AINEOPINNOT 45 op / ÄMNESSTUDIER 45 sp KOTI2001 Nordistiikka tieteenä 5 op Nordistiken som vetenskap 5 sp

39

KOTI2007 Kirjoittaminen digitaalisissa viestimissä 5 op Att skriva i digitala medier 5 spKOTI2008 Ruotsalainen nykykirjallisuus 2 10 op Modern svensk litteratur 2 10 spKOTI2009 Työelämän kieliasiantuntijuus 5 op Språkexpertis på arbetsmarknaden 5 spKOTI2005 Tanskan ja norjan peruskurssi 5 op Grundkurs i danska och norska 5 spKOTI2006 Retoriikka ja argumentaatio 5 op Retorik och argumentation 5 spKOTI2100 Seminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Kandidatseminarium och avhandling 10 spKNÄY2002 Kypsyysnäyte 0 op Mognadsprov 0 sp

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 10 op / KOMMUNIKATIONS- OCH SPRÅKSTUDIER 10 sp

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu asetuksen (794/204) mukaisesti äidinkielen viestinnän opintoja (5 op) sekä kielitaito-opintoja toisessa kotimai-sessa kielessä (5 op) ja yhdessä vieraassa kielessä (5 op). Opintojaksot löytyvät Kielipalvelut-yksikön opinto-oppaas-ta (Kielipalvelu-opas).

Mikäli vieras kieli on tutkinnossa sivuaineena, kyseisestä kielestä ei tavitse suorittaa Kielipalvelut-yksikön järjestä-mää opintojaksoa.

I enlighet med förordningen (794/204) omfattar kandi-datexamen i humanistiska vetenskaper kommunikations-studier på modersmålet (5 sp) samt studier i det andra inhemska språket (5 sp) och i ett främmande språk (5 sp). Studieperioderna/kurserna hittar du i Språktjänstens stu-diehandbok (enheten för språktjänst).

Om ett främmande språk redan är ett biämne i din examen, behöver du i det språket inte avlägga någon kurs ordnad av enheten för språktjänst.

Suoritettava / Du bör avlägga: Vieras kieli, 5 op / Främmande språk, 5 sp Kansainvälistyminen, 5 op / Internationalisering, 5 sp

YLEISOPINNOT 15 op / ALLMÄNNA STUDIER 15 sp

OPIS0007 Johdatus yliopisto-opiskeluun .................... 2 opOPIS0001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 1 .... 1 opOPIS0019 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 .... 2 opLiiketoimintaosaamisen opintojakso ............................... 5 opOPIS0002 Tiedonhankintataidot 1 ................................ 1 opOPIS0004 Tiedonhankintataidot 2 ................................ 1 opTITE1022 Tietokone työvälineenä ................................... 3 op

Vapaasti valittavat yleisopinnot / Fritt valbara allmänna studier:OPIS0028 Itsetuntemus ja urasuunnittelu .................... 2 opOPIS0029 Luottamustehtävät ................................... 1–4 op

SUOMI TOISENA KOTIMAISENA KIELENÄ -OPINNOT 15 op / STUDIER I FINSKA SOM DET ANDRA INHEMSKA SPRÅKET 15 sp

KOTI1051 Kirjalliset ja suulliset taidot 1 5 op Skriftlig och muntlig färdighet 1 5 spKOTI1053 Kielioppi ja kielenhuolto 1 5 op Grammatik och språkvård 1 5 spKOTI1054 Kääntäminen suomesta äidinkieleen 5 op Översättning från finska till modersmålet 5 sp

40

SIVUAINEOPINNOT 25 op / BIÄMNESSTUDIER 25 sp

Sivuaineeksi suositellaan esimerkiksi seuraavia opintoko-konaisuuksia / Som biämne rekommenderar vi till exempel följande studiehelheter: monikielisyys/flerspråkighet pohjoismaiset opinnot -opintokokonaisuus/nordiska

studier tulkkaus/tolkning vieras kieli (ranska, saksa, venäjä)/främmande språk

(franska, tyska, ryska) viestintätieteiden opintoja/studier i kommunikations-

vetenskap hallintotieteiden opintoja/studier i förvaltningsvetens-

kap kauppatieteiden opintoja/studier i handelsvetenskap.

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 op / FRITT VALBARA STUDIER 15 sp

Pääaine suomi toisena kotimaisena kielenä / Huvudämnet finska som det andra inhemska språket KOULUTUSOHJELMAN YHTEISET OPINNOT 30 op / UTBILDNINGSPROGRAMMETS GEMENSAMMA STUDIER 30 sp

KIEL0001 Johdatus kielentutkimukseen 5 op Introduktion till språkvetenskap 5 spTEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet 5 op Grundkurs i terminologisk forskning 5 spMAISS1301 Kielikylvyllä monikieliseksi 5 op Flerspråkighet via språkbad 5 spKOTI0001 Käännösteoria ja kääntäjän ammattitietous 5 op Översättningsteori och översättarens yrkeskunskap 5 spKOTI1101 Tulkkauksen perusteet 5 op Grundkurs i tolkning 5 spKOTI0002 Kielisosiologia 5 op Språksociologi 5 sp

Vapaasti valittavat yhteiset opinnot / Fritt valbara gemensamma studier:KOTI0003 Johdatus leksikografiaan 5 op Introduktion till lexikografi 5 sp

PERUSOPINNOT 25 op / GRUNDSTUDIER 25 sp KOTI1051 Kirjalliset ja suulliset taidot 1 5 op Skriftlig och muntlig färdighet 1 5 spKOTI1052 Kirjalliset ja suulliset taidot 2 5 op Skriftlig och muntlig färdighet 2 5 spKOTI1053 Kielioppi ja kielenhuolto 1 5 op Grammatik och språkvård 1 5 spKOTI1054 Kääntäminen suomesta äidinkieleen 5 op Översättning från finska till modersmålet 5 spKOTI1055 Johdatus suomalaiseen nykykirjallisuuteen 5 op Introduktion till modern finsk litteratur 5 sp

41

AINEOPINNOT 45 op / ÄMNESSTUDIER 45 sp KOTI2051 Kääntäminen äidinkielestä suomeen 5 op Översättning från modersmålet till finska 5 spKOTI2052 Kielioppi ja kielenhuolto 2 5 op Grammatik och språkvård 2 5 spKOTI2053 Kääntäminen suomesta ruotsiin ja ruotsista suomeen 5 op Översättning från finska till svenska och från svenska till finska 5 spKOTI2054 Kotimaiset kielet yhteiskunnan kielinä 5 op De inhemska språken som samhällets språk 5 spVINE1005 Semantiikka ja pragmatiikka 5 op Semantik och pragmatik 5 spVINE2009 Suomen kielen vaihtelu 5 op Suomen kielen vaihtelu 5 spVINE2010 Suomi toisena ja vieraana kielenä 5 op Suomi toisena ja vieraana kielenä 5 spKOTI2100 Seminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Kandidatseminarium och avhandling 10 spKNÄY2002 Kypsyysnäyte 0 op Mognadsprov 0 sp

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 10 op / KOMMUNIKATIONS- OCH SPRÅKSTUDIER 10 sp

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu asetuksen (794/204) mukaisesti äidinkielen viestinnän opintoja (5 op) sekä kielitaito-opintoja toisessa kotimai-sessa kielessä (5 op) ja yhdessä vieraassa kielessä (5 op). Opintojaksot löytyvät Kielipalvelut-yksikön opinto-oppaas-ta (Kielipalvelu-opas).

Mikäli vieras kieli on tutkinnossa sivuaineena, kyseisestä kielestä ei tavitse suorittaa Kielipalvelut-yksikön järjestä-mää opintojaksoa.

I enlighet med förordningen (794/204) omfattar kandi-datexamen i humanistiska vetenskaper kommunikations-studier på modersmålet (5 sp) samt studier i det andra

inhemska språket (5 sp) och i ett främmande språk (5 sp). Studieperioderna/kurserna hittar du i Språktjänstens stu-diehandbok (enheten för språktjänst).

Om ett främmande språk redan är ett biämne i din examen, behöver du i det språket inte avlägga någon kurs ordnad av enheten för språktjänst.

Suoritettava / Du bör avlägga: Vieras kieli, 5 op / Främmande språk, 5 sp Kansainvälistyminen, 5 op / Internationalisering, 5 sp

YLEISOPINNOT 15 op / ALLMÄNNA STUDIER 15 sp

OPIS0007 Johdatus yliopisto-opiskeluun .................... 2 opOPIS0001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 1 .... 1 opOPIS0019 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 .... 2 opLiiketoimintaosaamisen opintojakso ............................... 5 opOPIS0002 Tiedonhankintataidot 1 ................................ 1 opOPIS0004 Tiedonhankintataidot 2 ................................ 1 opTITE1022 Tietokone työvälineenä ................................... 3 op

Vapaasti valittavat yleisopinnot / Fritt valbara allmänna studier:OPIS0028 Itsetuntemus ja urasuunnittelu .................... 2 opOPIS0029 Luottamustehtävät ................................... 1–4 op

RUOTSI ÄIDINKIELENÄ -SIVUAINEOPINNOT 25 op / BIÄMNESTUDIER I MODERSMÅLET SVENSKA 25 sp

KRUO7112 Viestinnän perusteet 5 op Grunderna i kommunikation 5 spKOTI1005 Pohjoismainen kulttuuri 5 op Kultur i Norden 5 spKOTI1006 Äidinkielen kielioppi 5 op Modersmålets grammatik 5 spKOTI1007 Kielioppi ja kielenhuolto 5 op Språkriktighet och språkvård 5 spKOTI1003 Ruotsalainen nykykirjallisuus 1 5 op Modern svensk litteratur 1 5 sp

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 30 op / FRITT VALBARA STUDIER 30 sp

42

HALLINTOTIETEIDEN SUUNTAU- TUMISVAIHTOEHTO / DET FÖR-VALTNINGSVETENSKAPLIGA INRIKTNINGSALTERNATIVET

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelman opiskelijat voivat valita hallintotieteiden suuntautumisvaihtoehdon.

Studenter inom kandidatprogrammet för de inhemska språken kan välja ett förvaltningsvetenskapligt inrikt-ningsalternativ.

Pääaine ruotsin kieli / Huvudämnet svenska

KOULUTUSOHJELMAN YHTEISET OPINNOT 20 op / UTBILDNINGSPROGRAMMETS GEMENSAMMA STUDIER 20 sp

KIEL0001 Johdatus kielentutkimukseen 5 op Introduktion till språkvetenskap 5 spTEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet 5 op Grundkurs i terminologisk forskning 5 spKOTI0001 Käännösteoria ja kääntäjän ammattitietous 5 op Översättningsteori och översättarens yrkeskunskap 5 spKOTI0002 Kielisosiologia 5 op Språksociologi 5 sp

PERUSOPINNOT 25 op / GRUNDSTUDIER 25 sp KOTI1001 Kieli viestintävälineenä 10 op Språket i kommunikation 10 spKOTI1002 Kielioppi 5 op Grammatik 5 spKOTI1003 Ruotsalainen nykykirjallisuus 1 5 op Modern svensk litteratur 1 5 spKOTI1004 Käännösharjoitukset ruotsista äidinkieleen 5 op Översättningsövningar från svenska till modersmålet 5 sp

AINEOPINNOT 45 op / ÄMNESSTUDIER 45 sp KOTI2001 Nordistiikka tieteenä 5 op Nordistiken som vetenskap 5 spKOTI2002 Kielioppi ja oikeakielisyys 5 op Grammatik och språkriktighet 5 spKOTI2003 Käännösharjoitukset äidinkielestä ruotsiin 10 op Översättningsövningar från modersmålet till svenska 10 spKOTI2004 Työelämän kieliasiantuntijuus 5 op S pråkexpertis på arbetsmarknaden 5 spKOTI2005 Tanskan ja norjan peruskurssi 5 op Grundkurs i danska och norska 5 spKOTI2006 Retoriikka ja argumentaatio 5 op Retorik och argumentation 5 spKOTI2100 Seminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Kandidatseminarium och avhandling 10 spKNÄY2001 Kypsyysnäyte 0 op Mognadsprov 0 sp

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 10 op / KOMMUNIKATIONS- OCH SPRÅKSTUDIER 10 sp

Suoritettava / Du bör avlägga: Vieras kieli, 5 op / Främmande språk, 5 sp Kansainvälistyminen (pakollinen kieliharjoittelu), 5 op /

Internationalisering (obligatorisk språkpraktik), 5 sp

YLEISOPINNOT 15 op / ALLMÄNNA STUDIER 15 sp

OPIS0007 Johdatus yliopisto-opiskeluun .................... 2 opOPIS0001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 1 .... 1 opOPIS0019 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 .... 2 opLiiketoimintaosaamisen opintojakso ............................... 5 opOPIS0002 Tiedonhankintataidot 1 ................................ 1 opOPIS0004 Tiedonhankintataidot 2 ................................ 1 opTITE1022 Tietokone työvälineenä ................................... 3 op

43

NYKYSUOMEN OPINNOT 15 op / STUDIER I MODERN FINSKA 15 sp

KSUO7114 Suomen kielen kirjallinen ja suullinen viestintä ................................................................ 5 opVINE1003 Kielenhuolto ja kielipolitiikka ........................ 5 opVINE1006 Kielen rakenne ................................................ 5 op

HALLINTOTIETEIDEN OPINNOT 50 op / STUDIER I FÖRVALTNINGSVETENSKAPER 50 sp

Suoritettava vähintään yksi sivuainekokonaisuus (vähin-tään 25 op) ja muita vapaasti valittavia hallintotieteiden opintoja.

I studierna ingår en biämneshelhet (minst 25 sp) och an-dra fritt valbara förvaltningsvetenskapliga studier.

Pääaine ruotsi äidinkielenä / Huvudämnet modersmålet svenska

KOULUTUSOHJELMAN YHTEISET OPINNOT 20 op / UTBILDNINGSPROGRAMMETS GEMENSAMMA STUDIER 20 sp

KIEL0001 Johdatus kielentutkimukseen 5 op Introduktion till språkvetenskap 5 spTEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet 5 op Grundkurs i terminologisk forskning 5 spKOTI0001 Käännösteoria ja kääntäjän ammattitietous 5 op Översättningsteori och översättarens yrkeskunskap 5 spKOTI0002 Kielisosiologia 5 op Språksociologi 5 sp

PERUSOPINNOT 25 op / GRUNDSTUDIER 25 sp KRUO7112 Viestinnän perusteet 5 op Grunderna i kommunikation 5 spKOTI1005 Pohjoismainen kulttuuri 5 op Kultur i Norden 5 spKOTI1006 Äidinkielen kielioppi 5 op Modersmålets grammatik 5 spKOTI1007 Kielioppi ja kielenhuolto 5 op Språkriktighet och språkvård 5 spKOTI1003 Ruotsalainen nykykirjallisuus 1 5 op Modern svensk litteratur 1 5 sp

AINEOPINNOT 45 op / ÄMNESSTUDIER 45 sp KOTI2001 Nordistiikka tieteenä 5 op Nordistiken som vetenskap 5 spKOTI2007 Kirjoittaminen digitaalisissa viestimissä 5 op Att skriva i digitala medier 5 spKOTI2008 Ruotsalainen nykykirjallisuus 2 10 op Modern svensk litteratur 2 10 spKOTI2009 Työelämän kieliasiantuntijuus 5 op Språkexpertis på arbetsmarknaden 5 spKOTI2005 Tanskan ja norjan peruskurssi 5 op Grundkurs i danska och norska 5 spKOTI2006 Retoriikka ja argumentaatio 5 op Retorik och argumentation 5 sp

44

KOTI2100 Seminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Kandidatseminarium och avhandling 10 spKNÄY2002 Kypsyysnäyte 0 op Mognadsprov 0 sp

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 10 op / KOMMUNIKATIONS- OCH SPRÅKSTUDIER 10 sp

Suoritettava / Du bör avlägga: Vieras kieli, 5 op / Främmande språk, 5 sp Kansainvälistyminen, 5 op / Internationalisering, 5 sp

YLEISOPINNOT 15 op / ALLMÄNNA STUDIER 15 sp

OPIS0007 Johdatus yliopisto-opiskeluun .................... 2 opOPIS0001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 1 .... 1 opOPIS0019 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 .... 2 opLiiketoimintaosaamisen opintojakso ............................... 5 opOPIS0002 Tiedonhankintataidot 1 ................................ 1 opOPIS0004 Tiedonhankintataidot 2 ................................ 1 opTITE1022 Tietokone työvälineenä ................................... 3 op

SUOMI TOISENA KOTIMAISENA KIELENÄ -OPINNOT 15 op / STUDIER I FINSKA SOM DET ANDRA INHEMSKA SPRÅKET 15 sp

KOTI1051 Kirjalliset ja suulliset taidot 1 5 op Skriftlig och muntlig färdighet 1 5 spKOTI1053 Kielioppi ja kielenhuolto 1 5 op Grammatik och språkvård 1 5 spKOTI1054 Kääntäminen suomesta äidinkieleen 5 op Översättning från finska till modersmålet 5 sp

HALLINTOTIETEIDEN OPINNOT 50 op / STUDIER I FÖRVALTNINGSVETENSKAPER 50 sp

Suoritettava vähintään yksi sivuainekokonaisuus (vähin-tään 25 op) ja muita vapaasti valittavia hallintotieteiden opintoja.

I studierna ingår en biämneshelhet (minst 25 sp) och an-dra fritt valbara förvaltningsvetenskapliga studier.

Pääaine suomi toisena kotimaisena kielenä / Huvudämnet finska som det andra inhemska språket KOULUTUSOHJELMAN YHTEISET OPINNOT 20 op / UTBILDNINGSPROGRAMMETS GEMENSAMMA STUDIER 20 sp

KIEL0001 Johdatus kielentutkimukseen 5 op Introduktion till språkvetenskap 5 spTEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet 5 op Grundkurs i terminologisk forskning 5 spKOTI0001 Käännösteoria ja kääntäjän ammattitietous 5 op Översättningsteori och översättarens yrkeskunskap 5 spKOTI0002 Kielisosiologia 5 op Språksociologi 5 sp

PERUSOPINNOT 25 op / GRUNDSTUDIER 25 sp KOTI1051 Kirjalliset ja suulliset taidot 1 5 op Skriftlig och muntlig färdighet 1 5 spKOTI1052 Kirjalliset ja suulliset taidot 2 5 op Skriftlig och muntlig färdighet 2 5 spKOTI1053 Kielioppi ja kielenhuolto 1 5 op Grammatik och språkvård 1 5 spKOTI1054 Kääntäminen suomesta äidinkieleen 5 op Översättning från finska till modersmålet 5 spKOTI1055 Johdatus suomalaiseen nykykirjallisuuteen 5 op Introduktion till modern finsk litteratur 5 sp

45

AINEOPINNOT 45 op / ÄMNESSTUDIER 45 sp KOTI2051 Kääntäminen äidinkielestä suomeen 5 op Översättning från modersmålet till finska 5 spKOTI2052 Kielioppi ja kielenhuolto 2 5 op Grammatik och språkvård 2 5 spKOTI2053 Kääntäminen suomesta ruotsiin ja ruotsista suomeen 5 op Översättning från finska till svenska och från svenska till finska 5 spKOTI2054 Kotimaiset kielet yhteiskunnan kielinä 5 op De inhemska språken som samhällets språk 5 spVINE1005 Semantiikka ja pragmatiikka 5 op Semantik och pragmatik 5 spVINE2009 Suomen kielen vaihtelu 5 op Suomen kielen vaihtelu 5 spVINE2010 Suomi toisena ja vieraana kielenä 5 op Suomi toisena ja vieraana kielenä 5 spKOTI2100 Seminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Kandidatseminarium och avhandling 10 spKNÄY2002 Kypsyysnäyte 0 op Mognadsprov 0 sp

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 10 op / KOMMUNIKATIONS- OCH SPRÅKSTUDIER 10 sp

Suoritettava / Du bör avlägga: Vieras kieli, 5 op / Främmande språk, 5 sp Kansainvälistyminen, 5 op / Internationalisering, 5 sp

YLEISOPINNOT 15 op / ALLMÄNNA STUDIER 15 sp

OPIS0007 Johdatus yliopisto-opiskeluun .................... 2 opOPIS0001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 1 .... 1 opOPIS0019 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 .... 2 opLiiketoimintaosaamisen opintojakso ............................... 5 opOPIS0002 Tiedonhankintataidot 1 ................................ 1 opOPIS0004 Tiedonhankintataidot 2 ................................ 1 opTITE1022 Tietokone työvälineenä ................................... 3 op

RUOTSI ÄIDINKIELENÄ -OPINNOT 15 op / STUDIER I MODERSMÅLET SVENSKA 15 sp

KRUO7112 Viestinnän perusteet 5 op Grunderna i kommunikation 5 spKOTI1006 Äidinkielen kielioppi 5 op Modersmålets grammatik 5 spKOTI1007 Kielioppi ja kielenhuolto 5 op Språkriktighet och språkvård 5 sp

HALLINTOTIETEIDEN OPINNOT 50 op / STUDIER I FÖRVALTNINGSVETENSKAPER 50 sp

Suoritettava vähintään yksi sivuainekokonaisuus (vähin-tään 25 op) ja muita vapaasti valittavia hallintotieteiden opintoja.

I studierna ingår en biämneshelhet (minst 25 sp) och an-dra fritt valbara förvaltningsvetenskapliga studier.

46

Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelmassa heijas-tuu selvästi saksan kielen ja saksankielisten maiden mer-kitys Euroopan kulttuuri- ja talouselämälle. Saksan kieli on yksi suurista maailmankielistä. Se on toiseksi puhutuin kieli Euroopassa ja yksi EU:n kolmesta työkielestä. Äidin-kielenään saksaa puhuu n. 100 miljoonaa ihmistä. Saksa kuuluu maailman suurimpiin talousmahteihin, ja se on ollut monien vuosien ajan Suomen tärkeimpiä kauppakumppa-neita. Ulkomaankaupassa saksan kielen taito ja kulttuurin tuntemus ovat välttämättömiä. Suomen ja saksankielisten maiden välinen kulttuurienvaihto on perinteisesti ollut ja on edelleen monipuolista ja vilkasta.

Saksan kielen ja kulttuurin opinnot painottuvat tämän päi-vän saksan kieleen ja kulttuuriin. Opinnot tarjoavat sinulle teoreettiset pohjatiedot, käytännön viestintä- ja kielitaitoja sekä työelämässä tarvittavia valmiuksia, niin että voit val-mistuttuasi suuntautua erilaisiin tehtäviin kansallisille ja kansainvälisille työmarkkinoille. Yhdistämällä opintoihisi si-vuaineeksi kauppa-, hallinto- tai viestintätieteiden opintoja ja muiden vieraiden kielten opintoja vahvistat edellytyksiäsi toimia kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä tai (kulttuuri)organisaatioissa. Opinnot antavat myös hyvän pohjan myöhemmälle kääntäjän urallesi. Jos tähtäät opet-tajaksi, sinun tulee täydentää saksan kielen ja kulttuurin opintojasi pedagogiikan opinnoilla. Opiskelemalla saksan kieltä ja kulttuuria Vaasan yliopistossa sinulla on työmah-dollisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto

Sinut valitaan opiskelijaksi suoraan pääaineeseen saksan kieli ja kulttuuri.

Humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) tutkinnossa saksan kielen ja kulttuurin pääaineopinnot ovat 75 opin-topisteen (op) laajuiset. Opinnot koostuvat perus- ja aineopinnoista. Perusopintojen laajuus on 30 op ja ai-neopintojen laajuus 45 op. Opetus tapahtuu pääsääntöi-sesti saksaksi. Tutkintoon kuuluvat kandidaatintutkielma ja sen pohjalta äidinkielellä kirjoitettava kypsyysnäyte.

Sivuainevalinnalla sinun olisi hyvä vahvistaa pääaineen suuntautumista. Voit valita sivuaineeksi muidenkin tiede-kuntien kuin filosofisen tiedekunnan opintoja.

Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma

47

Kandidaatintutkinnon suoritettuaan

1. opiskelija on kehittänyt saksan suullista ja kirjallista kielitaitoaan ja pystyy vaivattomasti kommunikoimaan saksan kielellä eri tilanteissa,

2. opiskelija osaa kääntää yleiskielisiä ja lyhyehköjä eri-koisalan tekstejä ensisijaisesti saksasta äidinkieleen,

3. opiskelija on natiiviopettajien avulla ja opiskelijavaih-dossa/kieliharjoittelussa vahvistanut tietämystään saksankielisten maiden yhteiskunnasta, kulttuurista ja nykyhistoriasta,

4. opiskelija tuntee kieli- ja kirjallisuustieteen keskeisim-mät käsitteet ja menetelmät sekä osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisella tavalla,

5. opiskelija osaa esitellä ja perustella tekemänsä ratkai-sut sekä kriittisesti arvioida omia ja muiden tuotoksia,

6. opiskelijalla on alansa työtehtävissä vaadittava teo-reettinen ja käytännön perusosaaminen,

7. opiskelijalla on kansainvälistä kokemusta ja työelä-mävalmiuksia kuten yhteistyö-, ongelmanratkaisu- ja esiintymistaitoja,

8. opiskelijalla on valmiudet syventää osaamistaan mais-teriopinnoissa.

Kandidaatintutkinnon jälkeen

Kandidaatintutkinnon jälkeen sinulla on erinomaiset mah-dollisuudet jatkaa saksan kielen ja/tai kulttuurin opintoja Vaasan yliopistossa. Jos olet kiinnostunut kielitieteestä ja kääntämisestä, on maisteriohjelma Kieliasiantuntijuus eri-koistuneessa yhteiskunnassa (KEY) hyvä valinta. Jos kiin-nostuksesi kohteena ovat enemmänkin kulttuuri ja kirjalli-suus, voit jatkaa opintojasi Comparative Cultural Studies / Vergleichende Kulturstudien (CCS) -maisteriohjelmissa. Sekä KEY- että CCS-maisteriohjelmissa saksa voi edel-leen olla pääaineesi.

Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelman opintoko-konaisuuksista vastaa koulutusohjelman johtaja, yliopis-tonlehtori FT Margit Breckle. Lisätietoja koulutusohjelman kotisivuilta www.uva.fi/germ.

48

Kandidatprogrammet för tyska språket och kulturenI kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen återspeglas tyskans och Tysklands stora betydelse i Fin-land och i Europa. Tyska är ett av de stora världsspråken och ca 100 milj. människor talar det som modersmål. Vid sidan av ryskan är tyskan det mest talade språket i Europa och dessutom ett av EU:s tre arbetsspråk. Tyskland utgör ett av världens största ekonomiska områden och har under en lång tid varit en av Finlands viktigaste handelspartner. Inom utrikeshandeln är därför kunskaper i det tyska språ-ket och kännedom om den tyska kulturen viktiga. Dessu-tom har Finland och Tyskland mycket livliga kulturella för-bindelser.

Tyngdpunkten i studierna ligger på dagens tyska språk och kultur. Du får de teoretiska och praktiska kommunika-tions- och språkkunskaper samt yrkesrelaterade kompe-tenser som behövs för att arbeta internationellt. Även ditt val av biämnen inom handels-, förvaltnings- eller kommu-nikationsvetenskap och studier i andra språk bidrar till att skaffa dig goda förutsättningar för att arbeta med kvalifi-cerade uppgifter i företag eller (kultur-)organisationer som har ett internationellt fokus. Studierna lägger även grun-den för att du senare ska kunna arbeta som översättare. Om du siktar på att bli lärare ska du komplettera dina stu-dier i tyska språket och kulturen med studier i pedagogik. Genom att studera tyska språket och kulturen vid Vasa universitet får du beredskap att vara verksam både i hem-landet och utomlands.

Kandidatexamen i humanistiska vetenskaper

Som studerande väljs du direkt till huvudämnet tyska språ-ket och kulturen.

Huvudämnesstudierna i tyska språket och kulturen för kandidatexamen i humanistiska vetenskaper (hum.kand.) omfattar 75 studiepoäng (sp). Studierna består av grund- och ämnesstudier. Grundstudierna omfattar 30 sp och ämnesstudierna 45 sp. Kandidatavhandling med tillhö-rande mognadsprov ingår i examen. Undervisningen sker huvudsakligen på tyska.

När du väljer biämnen, bör de gärna understöda huvu-dämnets inriktning. Du kan även välja biämnen från andra än enbart den filosofiska fakulteten.

49

Efter avlagd kandidatexamen

1. har studerandena sådana muntliga och skriftliga fär-digheter i tyska att de utan problem kan kommunicera på tyska i olika situationer,

2. kan studerandena översätta allmänspråkliga texter och kortare fackspråkliga texter i första hand från tys-ka till modersmålet,

3. har de studerande tack vare tyskspråkig undervis-ning och eventuella utbytesstudier fått större insikt i de tyskspråkiga ländernas samhälle, kultur och nutid-shistoria,

4. känner studerandena till centrala begrepp och meto-der inom språk- och litteraturvetenskap och kan anv-ända dem på ett ändamålsenligt sätt,

5. kan studerandena presentera och motivera sina ställ-ningstaganden och kritiskt granska eget och andras arbete,

6. har studerandena de teoretiska och praktiska grund-kunskaper som krävs för arbetsuppgifter inom sin bransch,

7. har studerandena internationell erfarenhet samt yr-kesrelaterat kunnande såsom samarbets-, problem-lösnings- och presentationskompetens,

8. har studerandena de förutsättningar som krävs för att inleda magisterstudier.

Efter kandidatexamen

Efter kandidatexamen har du en stabil grund för att fortsät-ta studera tyska vid Vasa universitet. Om du är intresserad av framför allt språkvetenskap och översättning, är magis-terprogrammet Språkexpertis i ett specialiserat samhälle (KEY) med tyska som huvudämne ett bra val. Är du mera intresserad av kultur och litteratur kan du fortsätta dina studier i tyska som huvudämne inom magisterprogrammet Comparative Cultural Studies / Vergleichende Kulturstu-dien (CCS).

För studiehelheterna inom kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen ansvarar programmets ledare, univer-sitetslektor FD Margit Breckle. Tilläggsuppgifter: www.uva.fi/tyska.

50

Im Studienangebot für Deutsche Sprache und Kultur an der Universität Vaasa spiegelt sich die große Be-deutung des Deutschen und Deutschlands in Finnland und Europa wider: So ist Deutsch mit 100 Millionen Muttersprachler(inne)n neben Russisch die meistgesp-rochene Sprache in Europa und außerdem eine der drei Arbeitssprachen der Europäischen Union. Deutschland ist einer der wichtigsten Handelspartner Finnlands, und bei-de Länder pflegen sehr rege kulturelle Beziehungen.

An der Universität Vaasa können Sie Deutsche Sprache und Kultur bis zum BA- und MA-Abschluss bzw. bis zur Promotion studieren. Im Mittelpunkt Ihres Studiums ste-hen die deutsche Sprache sowie die deutschsprachige Kultur und Literatur der Gegenwart in ihrem gesellschaft-lichen und internationalen Kontext.

Im BA-Studium festigen Sie nicht nur Ihre Sprachkennt-nisse und erweitern Ihre Kommunikationsfähigkeit; Sie er-werben auch fundierte Kenntnisse über die gegenwärtige Gesellschaft in den deutschsprachigen Ländern sowie Grundlagen der Linguistik und der Literaturwissenschaft. Während des Studiums entwickeln Sie darüber hinaus wichtige berufsrelevante Kompetenzen z. B. in Bezug auf Zusammenarbeit, Problemlösung und Präsentationen. Ihr BA-Studium schließen Sie mit einer Bachelorarbeit in den Bereichen Sprachwissenschaft bzw. Übersetzen oder Li-teratur bzw. Kultur ab.

Im MA-Studium können Sie Deutsch als Hauptfach wei-terstudieren. KEY (= Experten für den spezialisierten Sprachgebrauch) ist für Sie das passende MA-Programm, wenn Sie sich v. a. für Sprachwissenschaft und Überset-zungswissenschaft interessieren und in einer zunehmend mehrsprachigen und interkulturellen Arbeitswelt tätig sein wollen. Wenn Sie sich eher für Kultur und Literatur inter-essieren, ist CCS (= Comparative Cultural Studies/Verg-leichende Kulturstudien) das passende MA-Programm für Sie. Es konzentriert sich auf deutsche Kultur und Litera-tur aus interkultureller Perspektive. Sowohl das KEY- als auch das CCS-Programm bieten Ihnen ein breites An-gebot an vertiefenden Kursen. Neben einer Vertiefung in Ihrem Hauptfach Deutsch sowie im Bereich Kommunika-tion bzw. Kultur erweitern Sie während des MA-Studiums auch Ihre berufsrelevanten Kompetenzen. Ihr MA-Studium schließen Sie mit einer Masterarbeit ab.

Studium der Deutschen Sprache und Kultur

51

PERUSOPINNOT 30 op / GRUNDSTUDIER 30 spGERM1101 Deutsch kompakt -kielitaitopaketti .......10 opGERM1102 Puhe- ja esitystaito ..................................... 5 opGERM1103 Kielitieteen peruskurssi ............................. 5 opGERM1104 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun ......... 5 opGERM1105 Maantuntemus ja nykyhistoria .................. 5 op

AINEOPINNOT 45 op / ÄMNESSTUDIER 45 spGERM2101 Johdatus kääntämiseen ja kääntäminen äidinkieleen 1 (saksa–suomi / ruotsi) .... 5 opGERM2102 Saksan oikeakielisyys ja kielioppi ............ 5 opGERM2103 Kirjallisuus ja kulttuuri ................................ 5 opGERM2109 Työelämäviestintä ........................................ 5 opGERM2000 Kielen kuntotesti ......................................... 0 opGERM2105 Kääntäminen äidinkieleen 2 ..................... 5 opGERM2110 Yritysviestintä ............................................... 5 opGERM2107 Kielitieteen erikoistumisjakso ................... 5 op taiGERM2108 Kirjallisuustieteen erikoistumisjakso ....... 5 opGERM2200 Kandidaatintutkielma ................................10 opKNÄY2001/KNÄY2002 Kypsyysnäyte .......................... 0 op

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 20 op / KOMMUNIKATIONS- OCH SPRÅKSTUDIER 20 sp

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu asetuksen (794/204) mukaisesti äidinkielen viestinnän opintoja (5 op) sekä kielitaito-opintoja toisessa kotimai-sessa kielessä (5 op) ja yhdessä vieraassa kielessä (5 op). Opintojaksot löytyvät Kielipalvelut-yksikön opinto-oppaas-ta (Kielipalveluopas).

Mikäli äidinkieli tai toinen kotimainen kieli on tutkinnossa sivuaineena, kyseisestä kielestä ei tavitse suorittaa Kieli-palvelut-yksikön järjestämää opintojaksoa.

Suoritettava:

Äidinkieli / Modersmålet, 5 op Toinen kotimainen kieli, 5 op Kansainvälistyminen (sisältää pakollisen kieliharjoitte-

lun), 10 op

YLEISOPINNOT 20 op/ ALLMÄNNA STUDIER 20 sp

OPIS007 Johdatus yliopisto-opiskeluun ....................... 2 opOPIS001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 1 ....... 1 opOPIS0019 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 .... 2 opKIEL001 Johdatus kielentutkimukseen .......................... 5 opLiiketoimintaosaamisen opintojakso ............................... 5 opOPIS002 Tiedonhankintataidot 1 ................................... 1 opOPIS004 Tiedonhankintataidot 2 ................................... 1 opTITE1022 Tietokone työvälineenä ................................... 3 op

Vapaasti valittavat yleisopinnotOPIS0028 Itsetuntemus ja urasuunnittelu .................... 2 opOPIS0029 Luottamustehtävät ................................... 1–4 op

SIVUAINE 25 op / BIÄMNE 25 spSivuaineopinnoiksi suositellaan esimerkiksi seuraaviin aloi-hin liittyviä opintoja:

Markkinointi Johtaminen Liiketoiminnan perusteet Tuotantotalous Viestintätieteet Terminologia ja tekninen viestintä Hallintotieteet Kulttuurienvälinen viestintä Vieras kieli (esim. ranska, venäjä, englanti) Nykysuomi / Modersmålet svenska

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 40 op / FRITT VALBARA STUDIER 40 sp

Muiksi vapaasti valittaviksi opinnoiksi suositellaan esimer-kiksi seuraaviin aloihin liittyviä opintoja:

Talous- ja hankintaosaamisen opintokokonaisuus Henkilöstöjohtamisen ja etiikan opintokokonaisuus Ympäristöalan opintokokonaisuus Monikielisyyden opinnot Tulkkaus / Tolkning Vieras kieli Ruotsin kieli / Suomi toisena kotimaisena kielenä

52

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmas-sa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmi-öitä useasta eri näkökulmasta. Ohjelma yhdistää kolmen oppiaineen opintoja, ja se koostuu kaikille opiskelijoille yhteisestä opintokokonaisuudesta, pääaineittain eriyte-tyistä opinnoista ja eri maisteriohjelmiin suuntaavista opin-noista. Pääaine valitaan ensimmäisen lukuvuoden keväällä täyttämällä hakulomake, joka palautetaan amanuenssi Hanna Korpelalle helmikuun loppuun mennessä. Dekaa-ni vahvistaa pääaineen maaliskuun loppuun mennessä koulutusohjelman johtajan lausunnon perusteella. Opis-kelija saa yleensä haluamansa oppiaineen (englanti, nyky-suomi tai viestintätieteet) pääaineekseen. Jos valintaa eri pääaineisiin joudutaan tekemään, niin valintaperusteena pääaineisiin viestintätieteet ja nykysuomi käytetään ensisi-jaisesti opintojakson Johdatus viestinnän tutkimukseen ar-vosanaa. Valintaperusteena pääaineeseen englannin kieli käytetään ensisijaisesti opintojakson English in the Multi-cultural World arvosanaa. Toissijaisesti valintaperusteena kaikkiin pääaineisiin käytetään koulutusohjelman yhteisten opintojen arvosanaa.

Kulttuurienvälisyys, erilaiset työtehtävät ja jatkuvasti ke-hittyvät viestintävälineet luovat sekä mahdollisuuksia että haasteita kielenkäytölle ja viestinnälle nyky-yhteiskunnas-sa. Kandidaattiohjelma kouluttaa tulevaisuuden moniosaa-jia, jotka pystyvät toimimaan hyvää kielitaitoa, luovuutta ja kontekstiriippuvaista viestintätaitoa vaativissa moniarvoi-sissa ja -kulttuurisissa työympäristöissä. Ohjelma antaa hyvän perustan maisteriopintoihin sekä luo vankan pohjan toimia kielten ja viestintäalan tehtävissä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Valmistunut kandidaatti1. hallitsee kielen ja viestinnän tutkimuksen peruskäsit-

teet ja -teoriat 2. osaa analysoida kielen, viestinnän ja kulttuurin ilmiöitä

sekä teoreettisesti että käytäntölähtöisesti3. osaa hyödyntää digitaalisen viestinnän välineitä4. kykenee toimimaan työelämässä oman alansa perus-

tehtävissä ja soveltamaan alan tietämystä käytäntöön 5. omaa valmiudet syventää osaamistaan maisterivai-

heessa valitsemassaan pääaineessa6. osaa viestiä sujuvasti oman alansa edustajien ja alan

ulkopuolisten kanssa suullisesti ja kirjallisesti suo-meksi ja englanniksi

7. kykenee toimimaan ryhmässä erilaisten ihmisten kanssa ja tekemään kansainvälistä yhteistyötä.

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman opintokokonaisuuksista vastaa koulutusohjelman johtaja, yliopistonlehtori Esa Lehtinen. Lisätietoja koulutusohjel-man kotisivuilta www.uva.fi/vine.

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

53

Pääaine viestintätieteet

Viestintätieteiden opinnoissa painottuvat viestinnän mo-nitieteiset lähtökohdat. Opinnot yhdistävät erikoisalavies-tintää ja viestinnän kielellisiä ulottuvuuksia sekä media-tutkimusta ja digitaalista viestintää. Opinnoissa korostuu viestinnän moninainen rooli yhteiskunnassa. Viestintätie-teiden opiskelija ei voi valita sivuaineekseen nykysuomea.

KOULUTUSOHJELMAN YHTEISET OPINNOT 35 op KIEL0001 Johdatus kielentutkimukseen ....................... 5 opVINE0001 Johdatus viestinnän tutkimukseen .............. 5 opVINE0006 English in the Multicultural World .............. 5 opVINE0003 Communicating in the Digital World ........ 5 opVINE0004 Introduction to Modern Popular Culture ... 5 opTEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet ....... 5 opVINE0005 Työelämän retoriset taidot ............................ 5 op

PERUSOPINNOT 25 op VINE1001 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän peruskurssi ........................................................ 5 opVINE1002 Digitaalisen median viestintäsovellukset 1 ......................................................... 5 opVINE1003 Kielenhuolto ja kielipolitiikka ........................ 5 opVINE1004 Erikoisalaviestintä ........................................... 5 opVINE1005 Semantiikka ja pragmatiikka ........................ 5 op

AINEOPINNOT 45 op VINE2001 Puhe ja vuorovaikutus ................................... 5 opVINE2002 Teksti ja diskurssi ........................................... 5 opVINE2003 Erikoisalatiedon ja tieteen popularisointi .. 5 opVINE2004 Digitaalisen median viestintäsovellukset 2 ......................................................... 5 opVINE2005 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän jatkokurssi.......................................................... 5 opVINE2007 Tekninen viestintä ........................................... 5 opVINE2008 Tutkimustyöskentely 1 ................................... 5 opVINE2100 Kandidaatintutkielma ...................................10 opKNÄY2001 Kypsyysnäyte ................................................. 0 op

Vapaasti valittavat aineopinnot:VINE2011 Visuaalinen viestintä ...................................... 5 op

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 20 op Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu asetuksen (794/204) mukaisesti äidinkielen viestinnän opintoja (5 op) sekä kielitaito-opintoja toisessa kotimai-sessa kielessä (5 op) ja yhdessä vieraassa kielessä (5 op). Opintojaksot löytyvät Kielipalvelut-yksikön opinto-oppaas-ta (Kielipalvelu-opas).

Mikäli toinen kotimainen kieli tai vieras kieli on tutkinnossa sivuaineena, kyseisestä kielestä ei tarvitse suorittaa Kieli-palvelut-yksikön järjestämää opintojaksoa.

Suoritettava: Äidinkieli, 5 op Toinen kotimainen kieli, 5 op Vieras kieli, 5 op (ei englanti, myös alkeiskurssi käy) Kansainvälistyminen, 5 op

YLEISOPINNOT 15 opOPIS0007 Johdatus yliopisto-opiskeluun .................... 2 opOPIS0001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 1 .... 1 opOPIS0019 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 .... 2 opLiiketoimintaosaamisen opintojakso ............................... 5 opOPIS0002 Tiedonhankintataidot 1 ................................ 1 opOPIS0004 Tiedonhankintataidot 2 ................................ 1 opTITE1022 Tietokone työvälineenä ................................... 3 op

Vapaasti valittavat yleisopinnotOPIS0028 Itsetuntemus ja urasuunnittelu .................... 2 opOPIS0029 Luottamustehtävät ................................... 1–4 op

SIVUAINEOPINNOT 25 opSivuaineopinnoiksi suositellaan esimerkiksi seuraaviin aloi-hin liittyviä opintoja: Kielet Tietotekniikka Hallintotieteet Filosofia Terminologia ja tekninen viestintä

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 op

54

Pääaine nykysuomi

Nykysuomen opinnoissa painottuu sekä kielellinen että viestinnällinen osaaminen. Opinnoissa keskitytään yhtääl-tä suomen kielen rakenteeseen, huoltoon ja käyttöön, toi-saalta digitaaliseen viestintään. Erityisenä painopistealu-eena on erikoisalaviestintä. Nykysuomen opiskelija ei voi valita sivuaineekseen viestintätieteitä.

KOULUTUSOHJELMAN YHTEISET OPINNOT 35 op KIEL0001 Johdatus kielentutkimukseen ....................... 5 opVINE0001 Johdatus viestinnän tutkimukseen .............. 5 opVINE0006 English in the Multicultural World .............. 5 opVINE0003 Communicating in the Digital World ......... 5 opVINE0004 Introduction to Modern Popular Culture ... 5 opTEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet ....... 5 opVINE0005 Työelämän retoriset taidot ............................ 5 op

PERUSOPINNOT 25 op VINE1001 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän peruskurssi ........................................................ 5 opVINE1003 Kielenhuolto ja kielipolitiikka ........................ 5 opVINE1004 Erikoisalaviestintä ........................................... 5 opVINE1005 Semantiikka ja pragmatiikka ........................ 5 opVINE1006 Kielen rakenne ................................................ 5 op

AINEOPINNOT 45 op VINE2001 Puhe ja vuorovaikutus ................................... 5 opVINE2002 Teksti ja diskurssi ........................................... 5 opVINE2003 Erikoisalatiedon ja tieteen popularisointi .. 5 opVINE2005 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän jatkokurssi.......................................................... 5 optaiVINE2007 Tekninen viestintä ........................................... 5 opVINE2006 Suomi yritysviestinnän ja mainonnan kielenä .............................................................. 5 opVINE2009 Suomen kielen vaihtelu ................................. 5 opVINE2008 Tutkimustyöskentely 1 ................................... 5 opVINE2100 Kandidaatintutkielma ...................................10 opKNÄY2001 Kypsyysnäyte ................................................. 0 op

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 20 op Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu asetuksen (794/204) mukaisesti äidinkielen viestinnän opintoja (5 op) sekä kielitaito-opintoja toisessa kotimai-sessa kielessä (5 op) ja yhdessä vieraassa kielessä (5 op). Opintojaksot löytyvät Kielipalvelut-yksikön opinto-oppaas-ta (Kielipalvelu-opas).

Mikäli toinen kotimainen kieli tai vieras kieli on tutkinnossa sivuaineena, kyseisestä kielestä ei tarvitse suorittaa Kieli-palvelut-yksikön järjestämää opintojaksoa.

Suoritettava: Äidinkieli, 5 op Toinen kotimainen kieli, 5 op Vieras kieli, 5 op (ei englanti, myös alkeiskurssi käy) Kansainvälistyminen, 5 op

YLEISOPINNOT 15 op

OPIS0007 Johdatus yliopisto-opiskeluun .................... 2 opOPIS0001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 1 .... 1 opOPIS0019 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 .... 2 opLiiketoimintaosaamisen opintojakso ............................... 5 opOPIS0002 Tiedonhankintataidot 1 ................................ 1 opOPIS0004 Tiedonhankintataidot 2 ................................ 1 opTITE1022 Tietokone työvälineenä ................................... 3 op

Vapaasti valittavat yleisopinnotOPIS0028 Itsetuntemus ja urasuunnittelu .................... 2 opOPIS0029 Luottamustehtävät ................................... 1–4 op

SIVUAINEOPINNOT 25 op

Sivuaineopinnoiksi suositellaan esimerkiksi seuraaviin aloi-hin liittyviä opintoja:

Kielet Tietotekniikka Hallintotieteet Filosofia Terminologia ja tekninen viestintä

55

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 opSuositellaan vapaasti valittaviksi opinnoiksi muita nykysuo-men ja viestinnän opintoja:VINE2010 Suomi toisena ja vieraana kielenä .............. 5 opVINE1002 Digitaalisen median viestintäsovellukset 1 ......................................................... 5 opVINE2004 Digitaalisen median viestintäsovellukset 2 ......................................................... 5 opVINE2005 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän jatkokurssi.......................................................... 5 op (jos ei suoritettu osana aineopintoja)VINE2007 Tekninen viestintä ........................................... 5 op (jos ei suoritettu osana aineopintoja)

Pääaine englannin kieli

Englannin kielen opinnoissa painottuu englannin kielen ja kulttuurin tuntemus. Opinnoissa keskitytään kielen hal-lintaan ja tutkimukseen, kääntämisen teoriaan ja käytän-töön sekä englanninkielisiin kirjallisuuksiin ja kulttuureihin. Opintojen peruslähtökohtana on englanninkielisten kult-tuurien moninaisuus ja vuorovaikutus ympäröivän maail-man kanssa.

KOULUTUSOHJELMAN YHTEISET OPINNOT 35 op KIEL0001 Johdatus kielentutkimukseen ....................... 5 opVINE0001 Johdatus viestinnän tutkimukseen .............. 5 opVINE0006 English in the Multicultural World .............. 5 opVINE0003 Communicating in the Digital World ......... 5 opVINE0004 Introduction to Modern Popular Culture ... 5 opTEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet ....... 5 opVINE0005 Työelämän retoriset taidot ............................ 5 op

PERUSOPINNOT 25 op VINE1056 Johdatus englanninkieliseen viestintään ... 5 opVINE1052 Tieteellinen viestintä ...................................... 5 opVINE1053 Kielellisen ilmaisun rakenteet 1 ................... 5 opVINE1054 Johdatus englanninkieliseen kirjallisuuteen ........................................................................ 5 opVINE1055 Käännösharjoitukset 1 englannista suomeen ......................................................... 5 op

AINEOPINNOT 45 op VINE2051 Johdatus käännösteoriaan ........................... 5 opVINE2052 Kääntämisen erityisalueita ........................... 5 opVINE2053 Aikamme populaarikulttuuri .......................... 5 opVINE2054 Englanninkielisen kirjallisuuden osa-alueita ............................................................................ 5 opVINE2055 Kirjallisuudentutkimuksen metodeja ja teorioita.................................................................................. 5 opVINE2056 Kirjallisuus ja identiteetti monikulttuurisessa yhteiskunnassa ................................. 5 opVINE2057 Liikeviestintä .................................................... 5 op taiVINE2058 Tiedotusvälineiden kieli ja diskurssit .......... 5 optaiVINE2059 Luova kirjoittaminen ....................................... 5 op

56

taiVINE2060 Journalistinen kirjoittaminen ......................... 5 op taiVINE2061 Aikamme romaanikirjallisuus ........................ 5 optaiVINE2062 Kielellisen ilmaisun rakenteet 2 ................... 5 opVINE2100 Kandidaatintutkielma ...................................10 opKNÄY2001 Kypsyysnäyte ................................................. 0 op

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 20 op Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu asetuksen (794/204) mukaisesti äidinkielen viestinnän opintoja (5 op) sekä kielitaito-opintoja toisessa kotimai-sessa kielessä (5 op) ja yhdessä vieraassa kielessä (5 op). Opintojaksot löytyvät Kielipalvelut-yksikön opinto-oppaas-ta (Kielipalvelu-opas).

Mikäli äidinkieli, toinen kotimainen kieli tai vieras kieli on tutkinnossa sivuaineena, kyseisestä kielestä ei tarvitse suorittaa Kielipalvelut-yksikön järjestämää opintojaksoa.

Suoritettava: Äidinkieli, 5 op Toinen kotimainen kieli, 5 op Vieras kieli, 5 op (ei englanti, myös alkeiskurssi käy Kansainvälistyminen (sisältää pakollisen kieliharjoitte-

lun), 5 op

YLEISOPINNOT 15 opOPIS0007 Johdatus yliopisto-opiskeluun .................... 2 opOPIS0001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 1 .... 1 opOPIS0019 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 .... 2 opLiiketoimintaosaamisen opintojakso ............................... 5 opOPIS0002 Tiedonhankintataidot 1 ................................ 1 opOPIS0004 Tiedonhankintataidot 2 ................................ 1 opTITE1022 Tietokone työvälineenä ................................... 3 op

Vapaasti valittavat yleisopinnotOPIS0028 Itsetuntemus ja urasuunnittelu .................... 2 opOPIS0029 Luottamustehtävät ................................... 1–4 op

SIVUAINEOPINNOT 25 op

Sivuaineopinnoiksi suositellaan esimerkiksi seuraaviin aloi-hin liittyviä opintoja: Kielet Tietotekniikka Hallintotieteet Filosofia Terminologia ja tekninen viestintä

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 op

57

Englannin kielen opinnoissa painottuu englannin kielen ja kulttuurin tuntemus. Opinnoissa keskitytään kielen hal-lintaan ja tutkimukseen, kääntämisen teoriaan ja käytän-töön sekä englanninkielisiin kirjallisuuksiin ja kulttuureihin. Opintojen peruslähtökohtana on englanninkielisten kult-tuurien moninaisuus ja vuorovaikutus ympäröivän maail-man kanssa.

Sivuaineopiskelun aloittavien on osallistuttava sivuaineko-keeseen, joka järjestetään elo-syyskuun vaihteessa (sivu-ainekokeeseen ei tarvitse ilmoittautua). Valintakokeessa viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmaan hyväksytyt opiskelijat, jotka haluavat suorittaa englannin kielen sivuaineena, ei tarvitse osallistua sivuainekokee-seen, koska englannin kielen taito on testattu valintako-keessa. He palauttavat sivuaineen opintosuunnitelman.

PERUSOPINNOT 25 op VINE1056 Johdatus englanninkieliseen viestintään ... 5 opVINE1052 Tieteellinen viestintä ...................................... 5 opVINE1053 Kielellisen ilmaisun rakenteet 1 ................... 5 opVINE1054 Johdatus englanninkieliseen kirjallisuuteen ........................................................................ 5 opVINE1055 Käännösharjoitukset 1 englannista suomeen ......................................................... 5 op

Englannin kielen sivuaineopinnot

58

Kulttuurienvälisen viestinnän opinnotMaailma pienenee, viestintäteknologia otetaan käyttöön ja matkailu lisääntyy. Yritykset ja yhteisöt suuntaavat toi-mintaansa yhä globaalimmin. Suomi kansainvälistyy paitsi EU:n myötä myös maamme sisällä tapahtuvan monikult-tuuristumisen seurauksena. Kansalaisten on totuttava toi-mimaan rodultaan, kieleltään ja taustakulttuuriltaan erilais-ten ihmisten kanssa.

Suomalaiset kilpailevat työpaikoista muiden eurooppalais-ten kanssa. Heidän on tässä kilpailussa menestyäkseen kyettävä vaikuttamaan tehokkaasti yhä monimuotoisem-maksi käyvässä kulttuuriympäristössä. Tämä edellyttää so-siaalista kompetenssia, kykyä sietää ja suvaita erilaisuutta sekä monipuolisia viestintätaitoja. On osattava paitsi tuot-taa, käsitellä ja esittää vieraskielistä tietoa myös harrastaa sujuvaa ”small talkia”. Tämän takia on ammatillisen osaa-misen sekä kielitaidon lisäksi omattava perustiedot niin omasta kuin vieraistakin kulttuureista.

Filosofisen tiedekunnan kulttuurienvälisen viestinnän opin-tokokonaisuus soveltuu kansainvälisyydestä ja kulttuureis-ta kiinnostuneille. Sen avulla pyritään antamaan tietoja eri kulttuureista sekä kulttuureiden vaikutuksesta henkilöiden ajatteluun ja viestintätapoihin. Pyrkimyksenä on, että opis-kelijassa kehittyisi paitsi herkkyyttä tunnistaa kulttuurieroja myös halu tunnustaa vieraan kulttuurin olemassaolon oi-keus. Kursseilla pyritään myös antamaan käytännön val-miuksia, jotka helpottavat sopeutumista ja toimimista vie-raissa kulttuureissa.

Opintokokonaisuus (25 opintopistettä) koostuu filoso-fisen tiedekunnan eri oppiaineiden kursseista. Opinto-kokonaisuudessa on pakollisten kurssien (P) osuus 15 opintopistettä ja vaihtoehtoisten opintojen osuus 10 opin-topistettä. Vaihtoehtoisista kursseista opiskelija voi valita oman kiinnostuksensa mukaan, haluaako hän syventyä

semiotiikkaan ja kulttuurintutkimukseen, Euroopan unio-nin päätöksentekoon ja hallintoon vai Suomen historiaan ja kulttuuriin. Osan vaihtoehtoisista opinnoista (5 op) voi suorittaa itseopiskeluna. Myös ulkomailla suoritettuja opin-toja voidaan sisällyttää opintokokonaisuuteen vastuuopet-tajan kanssa sovittavalla tavalla.

OPINTOKOKONAISUUS 25 op

Pakolliset kurssit 15 op:CCSK1001 Introduction to Intercultural Communication ................................................................... 5 opCCSK1002 Culture, History and Identity ..................... 5 opCCSK1003 Cultural Transfer in Literature and the Media ...................................................................... 5 op

Seuraavista vaihtoehtoisesti 10 op:CCSK1004 Semiotics ...................................................... 5 opCCSK1005 Finnish History and Culture ...................... 5 opHALL2025 Näkökulmia julkiseen valtaan ja yhteiskuntaan ....................................................................... 5 opItseopiskelu ........................................................................... 5 op Kirjallisuuteen perehtyminen ja harjoitustyö tai Ulkomailla suoritettu kurssi tai Vaasan yliopiston tarjoama kurssi

59

Monikielisyyden opintokokonaisuus koostuu perusopin-noista ja aineopinnoista ja sen laajuus on 60 opintopis-tettä. Opintokokonaisuuteen sisältyy sekä teoreettisia että käytännönläheisiä kursseja, jotka antavat hyvät pohjatiedot monikielisyyskysymysten parissa työskentelemiseen sekä jatkokouluttamiseen ja tutkimukseen monikielisyyden alal-la. Opiskelija voi opinnoissaan keskittyä joko kielikylpyyn tai monikielisyyteen muissa yhteyksissä valitsemalla kursseil-la tehtävien töiden ja harjoitusten teemat kiinnostuksensa mukaan. Opintokokonaisuus on ainutlaatuinen, sillä vas-taavaa yhtä laajaa kokonaisuutta ei tarjota muualla Suo-messa. Opintokokonaisuuden opetuskieli on pääasiassa ruotsi.

Studiehelheten flerspråkighet består av grundstudier och ämnesstudier och omfattar 60 studiepoäng. I studiehelhe-ten ingår både teoretiskt och praktiskt orienterade kurser som ger goda grundläggande kunskaper för arbete med flerspråkighetsfrågor samt för fortsatta studier och forsk-ning i flersråkighet.

Studenten kan inom studierna fokusera på språkbad al-ternativt flerspråkighet i andra kontexter genom att i olika arbeten välja det tema som intresserar mera. Studiehelhe-ten är unik i och med att ingen motsvarande lika omfattan-de studiehelhet erbjuds på annat håll i Finland. Föreläs-ningsspråket inom helheten är till största delen svenska.

Monikielisyyden opinnot Studiehelheten flerspråkighet

60

PERUSOPINNOT 25 opPerusopinnoissa keskitytään yksilön ja yhteiskunnan kak-si- ja monikielisyyteen sekä kaksi- ja monikielisyyden muo-toihin eri koulutusasteilla. Perusopintojen aikana opiskelija laatii oppimisportfolion kieli- ja sisältöopintojensa tueksi.

Monikielisyyden perusopinnot suoritettuaan opiskelija osaa määritellä opintokokonaisuuden kes-

keisimmät käsitteet opiskelija tiedostaa erilaisten monikielisten oppimis-

ympäristöjen toimintamekanismit ja kielenoppimispro-sessit (esim. opettajana tai tutkijana)

opiskelija osaa analysoida kielikylvyn ja muun kaksi-kielisen opetuksen eroja ja yhtäläisyyksiä ajankohtai-seen toisen kielen tutkimukseen ja yhteiskunnallisiin ohjausasiakirjoihin tukeutuen.

MAISS1301 Kielikylvyllä monikieliseksi ......................... 5 opMAISS1302 Elinikäinen kielenkehitys ............................ 5 opMAISS1303 Yhteiskunnan ja työelämän monikielisyys ......................................................................... 5 opMAISS1304 Kielikylpy ja muu kaksikielinen opetus ... 5 opMAISS1305 Monikielisyyden tutkimisen apuvälineet ............................................................................ 5 op

AINEOPINNOT 35 opMonikielisyyden aineopinnot edustavat useampaa ajan-kohtaista pohjoismaisten kielten yksikön tutkimusaluetta, kuten esimerkiksi kaksi- ja monikielisyys kirjoitetussa teks-tissä sekä kieli ja integrointi. Kursseja Kielikylvyn ja mo-nikielisyyden projekti sekä Kielikylvyn ja monikielisyyden asiantuntijuus suositellaan opiskelijoille, jotka haluavat oppia enemmän erilaisista tutkimusmenetelmistä. Opiske-lijoille, jotka ovat kiinnostuneita kirjallisuudesta ja haluavat syventyä kirjallisuusopintoihin suositellaan kurssia Moni-kielisyys kaunokirjallisuudessa.

Monikielisyyden aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella kriittisesti sekä soveltaa

kielen ja sisällön integroinnin periaatteita opiskelija osaa keskustella yhteiskunnan kaksikielisyy-

destä eri näkökulmista opiskelija osaa eri tavoin hyödyntää monikielisyys-

tuntemustaan monikielisten oppimisympäristöjen kehittämisessä ja tutkimuksessa.

MAISS2302 Kielikylvyn ja monikielisyyden asiantuntijuus ....................................................................... 5 opMAISS2303 Kielikylvyn ja monikielisyyden projekti .... 5 opMAISS2304 Pohjoismainen näkökulma kielelliseen moninaisuuteen .............................................. 5 opMAISS2305 Ruotsi toisena kielenä monikielisessä diskurssissa .............................................. 5 opMAISS2306 Teksti ja genre monikielisissä konteksteissa ....................................................................... 5 opMAISS2307 Monikielisyys kaunokirjallisuudessa ....... 5 opMAISS2308 Kielen ja sisällön integrointi kielikylvyssä ja muussa sisältöpainotteisessa kielenopetuksessa .............................................................. 5 op

61

GRUNDSTUDIER 25 spI grundstudierna ligger fokus på två- och flerspråkighet i olika former hos individen, i utbildning och i samhället. Under grundstudierna sammanställer studenten en stu-dieportfolio som stöd för både språk- och innehållsstudier.

Efter avlagda grundstudier i flerspråkighet kan studenten definiera de centrala begreppen inom

studiehelheten är studenten medveten om verksamhetsmekanis-

merna och inlärningsprocesserna i olika flerspråkiga inlärningsmiljöer (t.ex. som lärare eller som forskare).

kan studenten analysera skillnader och likheter mellan språkbad och annan tvåspråkig undervisning utgåen-de från aktuell andraspråksforskning och samhälleliga styrdokument.

MAISS1301 Flerspråkighet via språkbad ......................5 spMAISS1302 Livslång språkutveckling ............................5 spMAISS1303 Flerspråkighet i samhälle och arbetsliv ..5 spMAISS1304 Språkbad och annan tvåspråkig undervisning ..........................................................................5 spMAISS1305 Verktyg för flerspråkighetsstudier ............5 sp

ÄMNESSTUDIER 35 spÄmnesstudierna representerar flera aktuella forsk-ningsområden inom enheten för nordiska språk, t.ex. två- och flerspråkighet i text samt språk och integrering. Kur-serna Projekt i språkbad och flerspråkighet och Expertis i språkbad och flerspråkighet rekommenderas för studenter som vill lära sig mer om olika sätt att bedriva forskning. För studenter som är intresserade och vill fördjupa sig i litteraturstudier rekommenderas kursen Flerspråkighet i skönlitteratur.

Efter avlagda ämnesstudier i flerspråkighet kan studenten kritisk granska samt tillämpa olika

principer för integering av språk och innehåll kan studenten diskutera samhällelig flerspråkighet

utifrån olika perspektiv kan studenten på olika sätt utnyttja sin kännedom om

flerspråkighet för att utveckla och undersöka flersprå-kiga inlärningsmiljöer.

MAISS2302 Expertis i språkbad och flerspråkighet ...5 spMAISS2303 Projekt i språkbad och flerspråkighet .....5 spMAISS2304 Språklig mångfald i nordiskt perspektiv .5 spMAISS2305 Svenska som andraspråk i en flerspråkig diskurs ................................................................5 spMAISS2306 Text och genre i flerspråkiga kontexter ...5 spMAISS2307 Flerspråkighet i skönlitteratur ...................5 spMAISS2308 Integrering av språk och ämne i språkbad och annan ämnesbaserad språkundervisning ................................................................5 sp

62

Nykysuomen opinnoissa painottuu sekä kielellinen että viestinnällinen osaaminen. Opinnoissa keskitytään yhtääl-tä suomen kielen rakenteeseen, huoltoon ja käyttöön, toi-saalta digitaaliseen viestintään. Erityisenä painopistealu-eena on erikoisalaviestintä.

OPINTOKOKONAISUUS 25 op

VINE1003 Kielenhuolto ja kielipolitiikka ........................ 5 opVINE1005 Semantiikka ja pragmatiikka ........................ 5 opVINE1006 Kielen rakenne ................................................ 5 opVINE2009 Suomen kielen vaihtelu ................................. 5 opKSUO7114 Suomen kielen kirjallinen ja suullinen viestintä ................................................................ 5 op

Nykysuomen sivuaineopinnot

63

Pohjoismaiset opinnot

Sivuainekokonaisuudessa Pohjoismaiset opinnot käsi-tellään Pohjolaa ja pohjoismaista yhteistyötä viiden kes-keisen teeman kautta: yhteiskunta, kulttuuri, historia, identiteetti ja kieli. Pohjoismaita tarkastellaan opintoko-konaisuudessa kansallisesta, pohjoismaisesta ja kansain-välisestä näkökulmasta, ja näiden näkökulmien määritte-lemisessä käytetään niin yhteiskunnallista, kielellistä kuin historiallistakin lähestymistapaa. Luentojen, esitelmien ja harjoitusten avulla harjaannutetaan opiskelijan kykyä kes-kustella Pohjoismaita koskevista kysymyksistä kansallises-ta, pohjoismaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta sekä harjaannutetaan opiskelijan taitoa toimia pohjoismaisissa yhteyksissä. Tämän lisäksi opiskelija oppii analysoimaan pohjoismaista kirjallisuutta, kieltä ja kulttuuria teoreettisin menetelmin.

Nordiska studier

Inom biämnet Nordiska studier behandlas fem centrala teman som berör Norden och nordiskt samarbete: sam-hälle, kultur, historia, identitet och språk. De nordiska länderna behandlas nationellt, nordiskt, europeiskt och internationellt och definieras utgående från samhällelig, språklig och historisk synvinkel. Genom föreläsningar, presentationer och övningar övas studenternas förmåga att diskutera nordiska frågor i nationellt, nordiskt och in-ternationellt perspektiv och att delta och agera i nordiska sammanhang. Därtill ges studenterna teoretiska verktyg för att kunna analysera nordisk litteratur, språk och kultur.

OPINTOKOKONAISUUS 25 opSeuraavista valinnaisesti 25 op:KOTI1201 Pohjoismaisia kohtaamisia ............................ 5 op KOTI1202 Pohjoismainen identiteetti kirjallisuudessa ..................................................................... 5 op KOTI1210 Pohjoismainen kieliyhteisö ............................ 5 op KOTI1204 Pohjola ajassa ................................................. 5 op KOTI1205 Pohjoismainen mytologia .............................. 5 op KOTI1206 Norjan jatkokurssi ........................................... 5 op KOTI1207 Tanskan jatkokurssi ........................................ 5 op KOTI1208 Islannin peruskurssi........................................ 5 opKOTI1209 Fäärin peruskurssi .......................................... 5 op

STUDIEHELHETEN 25 spAlternativa studier 25 sp:KOTI1201 Nordiska möten................................................5 spKOTI1202 Nordisk identitet i litteratur ............................5 spKOTI1210 Nordisk språkgemenskap ..............................5 spKOTI1204 Norden i tiden...................................................5 spKOTI1205 Nordisk mytologi ..............................................5 spKOTI1206 Fortsättningskurs i norska .............................5 spKOTI1207 Fortsättningskurs i danska ............................5 spKOTI1208 Grundkurs i isländska .....................................5 spKOTI1209 Grundkurs i färoiska........................................5 sp

Pohjoismaiset opinnot Biämnet Nordiska studier

64

Ranskan kielen opinnot

Filosofisessa tiedekunnassa voi suorittaa ranskan kie-lestä suppean (perusopinnot 25 op) tai laajan (perus- ja aineopinnot 60 op) sivuaineen. Ranskan kieli sopii sivu-aineeksi kaikkien tiedekuntien ja koulutusohjelmien opis-kelijoille. Sivuainekokonaisuus muodostuu kielitaidon, kielitiedon, kääntämisen, kulttuurin ja maantuntemuksen opinnoista. Päätoimisella opiskelulla perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa kahden lukuvuoden kuluessa.

Perusopinnot suorittanut opiskelija pystyy tuottamaan ja ymmärtämään ranskan kieltä suullisesti ja kirjallisesti arki- ja työelämään liittyvissä tilanteissa sekä toimimaan vähin-tään auttavasti oman alansa tehtävissä ranskan kielellä. Lisäksi hän pystyy tutkijana ja asiantuntijana tarvittaessa käyttämään ranskankielistä lähdeaineistoa opinnäyte- ja tutkimustyössään ja soveltamaan näihin tehtäviin myös tietojaan ranskan kielestä ja ranskankielisten maiden kult-tuurista. Perusopintotason jälkeen opiskelijan taitotaso eurooppalaisen kielten viitekehyksen mukaan on B1.1 (toi-miva peruskielitaito) – B1.2 (sujuva peruskielitaito)

Kielitaitoa syvennetään aineopintotasolla niin, että ai-neopinnot suorittanut opiskelija pystyy kommunikoimaan ja argumentoimaan itsenäisesti ranskan kielellä ja rans-kankielisessä ympäristössä sekä suullisesti että kirjallises-ti. Hän osaa kuvata ranskankielisten maiden kulttuuria ja kirjallisuuden suuntaviivoja. Aineopintotason lopussa opis-kelija sekä ymmärtää kieltä järjestelmänä että osaa tuot-taa ja analysoida rakenteellisesti korrektia ranskankielistä tekstiä. Aineopintotason jälkeen opiskelijan taitotaso on B2.1 (itsenäisen kielitaidon perustaso) tai B2.2 (toimiva itsenäinen kielitaito).

Ranskan kielen sivuaineopintojen aloittamisen edellytyk-senä ovat Eurooppalaisen kielten viitekehyksen taitotasoa A.2.1. (peruskielitaidon alkuvaihe) tai A.2.2. (kehittyvä pe-ruskielitaito) vastaavat tiedot ja taidot, esimerkiksi lukion lyhyt oppimäärä tai laaja ranskan alkeiskurssi.

Kaikkien sivuaineopiskelun aloittavien on osallistuttava yh-distettyyn sivuaine- ja tasokokeeseen elo–syyskuussa tai marras–joulukuussa. Katso tarkemmat tiedot tasokokeista yliopiston verkkosivuilta kohdasta kielten tasotestit ja kor-vaavat kokeet. Kokeen suoritus on voimassa kolme vuot-ta. Vaihtoehto kokeelle on ranskan täydennyskurssin (ks. kielipalveluiden opinto-opas) suorittaminen tai hyväksytty arvosana ranskasta ylioppilaskirjoituksissa.

Ranskan opinnot voi aloittaa myös alkeistasolta tai ker-taamalla aiempia opintoja ranskan täydennyskurssilla ja jatkamalla sitten sivuaineopintoihin. Alkeis- ja täydennys-kursseista löydät lisätietoa Kielipalvelut-yksikön opinto-oppaasta.

65

RANSKAN KIELEN KURSSITKRAN5001 Ranskan alkeet 1 .......................................... 3 opks. Kielipalvelut-yksikön opinto-opasKRAN5002 Ranskan alkeet 2 .......................................... 3 opks. Kielipalvelut-yksikön opinto-opasKRAN5003 Ranskan alkeet 3: suulliset harjoitukset ........................................................... 2 opks. Kielipalvelut-yksikön opinto-opasKRAN5004 Ranskan alkeet 4: arkipäivänviestintää ranskaksi ............................................................. 2 opks. Kielipalvelut-yksikön opinto-opasKRAN5011 Ranskan täydennyskurssi ........................... 5 opks. Kielipalvelut-yksikön opinto-opas

PERUSOPINNOT 25 opKEYF1101 Suullinen ja kirjallinen viestintä 1 ............... 2 opKEYF1102 Suullinen ja kirjallinen viestintä 2 ............... 3 opKEYF1103 Kielioppia kontekstissa ................................ 5 opKEYF1104 Ranskan ääntämiskurssi .............................. 5 op taiKEYF2113 Käännösharjoitukset ranskasta suomeen 1 ............................................................................ 5 opKEYF1105 Ranskan maan- ja kulttuurintuntemus ...... 5 op taiKEYF2114 Valmennuskurssi Ranskaan lähtijöille ....... 5 opKEYF1106 Liike-elämän ranskaa .................................... 5 op taiKEYF2115 Näkökulmia ranskalaiseen hallintokulttuuriin .................................................................. 5 op

AINEOPINNOT 35 opKEYF2101 Kirjallinen ilmaisu ja tekstin ilmaisu ............ 5 opKEYF2102 Puheviestintää ranskaksi ............................. 5 op

Vaihtoehtoisesti 25 op seuraavista:KEYF2116 Euroopan Unioni ranskaksi ......................... 5 opKEYF2115 Näkökulmia ranskalaiseen hallintokulttuuriin .................................................................. 5 opKEYF2117 Käännös- ja kirjoitusharjoitukset ................ 5 opKEYF2114 Valmennuskurssi Ranskaan lähtijöille ....... 5 opKEYF2113 Käännösharjoitukset ranskasta suomeen 1 ............................................................................ 5 opKEYF2118 Johdatus ranskalaiseen kirjallisuuteen ...... 5 opKEYF2119 Käännösharjoitukset ranskasta suomeen 2 ............................................................................ 5 opKEYF2120 Ranskankielisyyden monet kasvot ............. 5 opKEYF2121 Ranskan historia ............................................ 5 opKEYF2122 Ranskankielisen kirjallisuudentuntemus ............................................................................... 5 opKITA5110 Italian täydennyskurssi ................................... 5 opKLAT501 Latinan alkeet .................................................... 5 opKESP5110 Espanjan täydennyskurssi .......................... 5 op

66

Kaikkien ruotsin kielen sivuaineopiskelun aloittavien (äi-dinkieli suomi) on osallistuttava sivuainekokeeseen. Jos opiskelija on suorittanut ruotsin kielen peruskurssin hu-manisteille, kauppatieteen opiskelijoille, hallintotieteen opiskelijoille tai tekniikan opiskelijoille arvosanalla 4 tai 5, hänen ei tarvitse osallistua sivuainekokeeseen.

Koe järjestetään elo–syyskuun vaihteessa.

PERUSOPINNOT 25 opKOTI1001 Kieli viestintävälineenä.................................10 opKOTI1002 Kielioppi ............................................................ 5 opKOTI1003 Ruotsalainen nykykirjallisuus 1 .................... 5 opKOTI1004 Käännösharjoitukset ruotsista äidinkieleen ........................................................................... 5 op

AINEOPINNOT 35 opKOTI2001 Nordistiikka tieteenä ...................................... 5 opKOTI2002 Kielioppi ja oikeakielisyys .............................. 5 opKOTI2003 Käännösharjoitukset äidinkielestä ruotsiin .................................................................................10 opKOTI2004 Työelämän kieliasiantuntijuus ....................... 5 opKOTI2005 Tanskan ja norjan peruskurssi ...................... 5 opKOTI2006 Retoriikka ja argumentaatio .......................... 5 op

Alla med finska som modersmål som tänker studera svenska som biämne ska delta i biämnesprovet. Om stu-denten har avlagt grundkursen i svenska för humanister, ekonomie studerande, förvaltningsstuderande eller tekno-logie studerande med vitsordet 4 eller 5 behöver han eller hon dock inte delta i provet.

Biämnesprovet ordnas i månadsskiftet augusti-september.

GRUNDSTUDIER 25 sp KOTI1001 Språket i kommunikation ............................10 spKOTI1002 Grammatik .........................................................5 spKOTI1003 Modern svensk litteratur 1 .............................5 spKOTI1004 Översättningsövningar från svenska till modersmålet ....................................................5 sp

ÄMNESSTUDIER 35 sp KOTI2001 Nordistiken som vetenskap ...........................5 spKOTI2002 Grammatik och språkriktighet .......................5 spKOTI2003 Översättningsövningar från modersmålet till svenska .................................................10 spKOTI2004 Språkexpertis på arbetsmarknaden ............5 spKOTI2005 Grundkurs i danska och norska ...................5 spKOTI2006 Retorik och argumentation ............................5 sp

Ruotsin kielen sivuaineopinnot Biämnet svenska

67

Ruotsi äidinkielenä -sivuaineopinnoissa opiskelija tutustuu viestinnän perusteisiin, kielioppiin ja kielenhuoltoon, poh-joismaiseen kulttuuriin ja ruotsalaiseen nykykirjallisuuteen. Opiskelija kehittää myös kirjallisia ja suullisia taitojaan, sy-ventyy äidinkielen kielioppiin ja fonetiikkaan sekä tutustuu ruotsin kirjakielisääntöihin.

PERUSOPINNOT 25 opKRUO7112 Viestinnän perusteet ................................... 5 opKOTI1005 Pohjoismainen kulttuuri ................................. 5 opKOTI1006 Äidinkielen kielioppi ....................................... 5 opKOTI1007 Kielioppi ja kielenhuolto ................................ 5 opKOTI1003 Ruotsalainen nykykirjallisuus 1 .................... 5 op

AINEOPINNOT 35 opKOTI2001 Nordistiikka tieteenä ...................................... 5 opKOTI2007 Kirjoittaminen digitaalisissa viestimissä .... 5 opKOTI2008 Ruotsalainen nykykirjallisuus 2 ..................10 opKOTI2009 Työelämän kieliasiantuntijuus ....................... 5 opKOTI2005 Tanskan ja norjan peruskurssi ...................... 5 opKOTI2006 Retoriikka ja argumentaatio .......................... 5 op

Inom biämnet modersmålet svenska får studenten bekan-ta sig med grunderna i kommunikation, språkriktighet och språkvård, nordisk kultur samt modern svensk litteratur. Studenten får också utveckla sina skriftliga och muntliga färdigheter, fördjupa sig i modersmålets grammatik och fonetik samt får kännedom om skriftspråksnormerna i svenskan.

GRUNDSTUDIER 25 sp KRUO7112 Grunderna i kommunikation .......................5 spKOTI1005 Kultur i Norden .................................................5 spKOTI1006 Modersmålets grammatik ..............................5 spKOTI1007 Språkriktighet och språkvård ........................5 spKOTI1003 Modern svensk litteratur 1 .............................5 sp

ÄMNESSTUDIER 35 sp KOTI2001 Nordistiken som vetenskap ...........................5 spKOTI2007 Att skriva i digitala medier .............................5 spKOTI2008 Modern svensk litteratur 2 ..........................10 spKOTI2009 Språkexpertis på arbetsmarknaden ............5 spKOTI2005 Grundkurs i danska och norska ...................5 spKOTI2006 Retorik och argumentation ............................5 sp

Ruotsi äidinkielenä -sivuaineopinnot Biämnet modersmålet svenska

68

Saksan kielen ja kulttuurin suppea sivuaine (25 op) koos-tuu perusopinnoista, lukuun ottamatta Puhe- ja esitystaito (GERM1102) -kurssia, joka on sivuaineopiskelijoille va-paavalintainen. Laaja sivuaine (60 op) koostuu perus- (25 op) ja aineopinnoista (35 op). Sivuaineopiskelijat eivät kir-joita kandidaatintutkielmaa.

Kaikkien sivuaineopiskelun aloittavien on osallistuttava sivuainekokeeseen, joka järjestetään elo–syyskuun vaih-teessa. Sivuainekokeen hyväksytty suoritus on voimassa kolme vuotta.

PERUSOPINNOT 25 op / GRUNDSTUDIER 25 spGERM1101 Deutsch kompakt -kielitaitopaketti .......10 opGERM1103 Kielitieteen peruskurssi ............................. 5 opGERM1104 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun ......... 5 opGERM1105 Maantuntemus ja nykyhistoria .................. 5 op

Vapaavalintainen opintojakso:GERM1102 Puhe- ja esitystaito ..................................... 5 op

AINEOPINNOT 35 op / ÄMNESSTUDIER 35 spGERM2101 Johdatus kääntämiseen ja kääntäminen äidinkieleen 1 (saksa–suomi/ruotsi) ....... 5 opGERM2102 Saksan oikeakielisyys ja kielioppi ............ 5 opGERM2103 Kirjallisuus ja kulttuuri ................................ 5 opGERM2109 Työelämäviestintä ........................................ 5 opGERM2105 Kääntäminen äidinkieleen 2 ..................... 5 opGERM2110 Yritysviestintä ............................................... 5 opGERM2107 Kielitieteen erikoistumisjakso ................... 5 op taiGERM2108 Kirjallisuustieteen erikoistumisjakso ....... 5 op

Saksan kielen ja kulttuurin sivuaineopinnot / Biämnet tyska språket och kulturen

69

Opiskelijat, joiden äidinkieli on ruotsi, voivat suorittaa suo-mi toisena kotimaisena kielenä -sivuaineopinnot. Sivuai-neopinnot koostuvat oppiaineen perusopinnoista (25 op).

Opiskelijat, joiden pääaine on ruotsi äidinkielenä, opiske-levat vähintään 15 opintopistettä suomea toisena kotimai-sena kielenä.

PERUSOPINNOT 25 opKOTI1051 Kirjalliset ja suulliset taidot 1 ....................... 5 opKOTI1052 Kirjalliset ja suulliset taidot 2 ....................... 5 opKOTI1053 Kielioppi ja kielenhuolto 1 ............................. 5 opKOTI1054 Kääntäminen suomesta äidinkieleen .......... 5 opKOTI1055 Johdatus suomalaiseen nykykirjallisuuteen ................................................................ 5 op

AINEOPINNOT 35 opKOTI2051 Kääntäminen äidinkielestä suomeen .......... 5 opKOTI2052 Kielioppi ja kielenhuolto 2 ............................. 5 opKOTI2053 Kääntäminen suomesta ruotsiin ja ruotsista suomeen .......................................................... 5 opKOTI2054 Kotimaiset kielet yhteiskunnan kielinä ........ 5 opVINE1005 Semantiikka ja pragmatiikka ........................ 5 opVINE2009 Suomen kielen vaihtelu ................................. 5 opVINE2010 Suomi toisena ja vieraana kielenä .............. 5 op

Studenter med svenska som modersmål kan ta biämnes-studier i finska som det andra inhemska språket. Biäm-nesstudierna består av undervisningsämnets grundstudier (25 sp).

Studenter med huvudämnet modersmålet svenska stude-rar minst 15 studiepoäng finska som det andra inhemska språket.

GRUNDSTUDIER 25 sp KOTI1051 Skriftlig och muntlig färdighet 1 ...................5 spKOTI1052 Skriftlig och muntlig färdighet 2 ...................5 spKOTI1053 Grammatik och språkvård 1 ..........................5 spKOTI1054 Översättning från finska till modersmålet ..5 spKOTI1055 Introduktion till modern finsk litteratur .........5 sp

ÄMNESSTUDIER 35 sp KOTI2051 Översättning från modersmålet till finska ..................................................................................5 spKOTI2052 Grammatik och språkvård 2 ..........................5 spKOTI2053 Översättning från finska till svenska och från svenska till finska .................................5 spKOTI2054 De inhemska språken som samhällets språk ...................................................................5 spVINE1005 Semantik och pragmatik ................................5 spVINE2009 Suomen kielen vaihtelu ..................................5 spVINE2010 Suomi toisena ja vieraana kielenä .............. 5 op

Suomi toisena kotimaisena kielenä -sivuaineopinnot / Biämnet finska som det andra inhemska språket

70

Viestinnän ammateissa tarvitaan kykyä ymmärtää eri alojen asiantuntijoita. Paitsi että monet alat ovat sisällöllisesti ja kielellisesti erikoistuneita, niiden sisällä esiintyy usein kä-sitteellistä ja termistöllistä horjuntaa. Yrityksissä ja muissa organisaatioissa on tarvetta ammattilaisille, jotka kykene-vät hahmottamaan asioiden välisiä suhteita ja luomaan selkeyttä käsitteistöihin. Lisäksi viestinnän ammattilaisen tulee kyetä välittämään tietoa oikeassa muodossa oikeaan aikaan erilaisille kohderyhmille. Tiedon välittämisessä tar-vittavien keinojen, välineiden ja ohjelmistojen tuntemus on keskeistä.

Sivuaineessa yhdistyvät terminologiaopissa korostuva käsitteellinen selkeys ja tekniselle viestinnälle välttämä-tön kohderyhmien huomioiminen. Yhdessä nämä antavat valmiuksia mm. teknisiksi kirjoittajiksi, terminologeiksi, kääntäjiksi ja tulkeiksi, kouluttajiksi, verkkokirjoittajiksi, tie-detoimittajiksi tai kustannustoimittajiksi aikoville. Kursseilla opittavaa tietämystä voidaan soveltaa esimerkiksi teknis-ten dokumenttien ja erilaisten käyttöohjeiden sekä sanas-tojen ja termitietokantojen laatimiseen sekä analysointiin. Menetelmiä voidaan käyttää myös digitaalisen median si-sällön tuottamisessa ja strukturoinnissa.

Kaikkien sivuaineopiskelijoiden on palautettava sivuaineen opintosuunnitelma joka vuosi kurssi-ilmoittautumisen yh-teydessä elo–syyskuun vaihteessa amanuenssi Hanna Korpelalle.

Sivuainekokonaisuudessa on kursseja, jotka saattavat kuulua opiskelijan pääaineeseen. Tällöin opiskelijan on valittava sivuainekokonaisuuteen ne kurssit, joita hän ei suorita pääaineessaan. Jos opiskelija on suorittanut ter-minologian ja teknisen viestinnän sivuaineen kandidaatin tutkintoon, on maisteriohjelmaan sisältyvien, jo suoritettu-jen kurssien korvaavuuksista sovittava erikseen.

OPINTOKOKONAISUUS 25 opPakolliset opinnot (voivat sisältyä pääaineopintoihin) 5–20 op:TEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet ....... 5 optaiRUOT3070 Pohjoismainen terminologian kurssi ........ 5 opVINE2007 Tekninen viestintä ........................................... 5 opTEVI3002 Käsiteanalyysi ................................................... 5 opTEVI3007 Terminologisen ja teknisen tiedonhaku ja esittäminen ............................................................. 5 op

Seuraavista valinnaisesti 5–20 op:VINE1004 Erikoisalaviestintä ........................................... 5 opTEVI3005 Kognitio, ihminen ja teknologia .................... 5 opTEVI3006 Monikielinen terminologiatyö ........................ 5 opTITE2040 Oliomallinnus .................................................... 5 opTITE1070 Ohjelmointi ........................................................ 5 opTITE1090 Tietojärjestelmän kehittäminen ..................... 5 opVIES2090 Työharjoittelu

Terminologian ja teknisen viestinnän opinnot

71

Opiskelija voi suorittaa tulkkausopintoja sivuainekokonai-suutena tai yksittäisiä tulkkauskursseja vapaasti valittavi-na opintoina. Tulkkausharjoituksissa harjoituskielinä ovat ensisijaisesti ruotsi ja suomi. Mikäli harjoituskurssilla on vähintään kolme englannin tai saksan pääaineopiskelijaa, harjoituksiin voidaan sisällyttää myös kyseisen kielen har-joituksia. Silloin opetukseen osallistuu myös sen kielen opettaja. Tulkkaustaito perustuu kielitaitoon, tulkkaustek-niikkaan, yleistietoon ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Henkilö, joka on oppinut tulkkaamaan kahden kielen välil-lä, voi soveltaa tulkkaustaitoaan myös muihin osaamiinsa kieliin.

Tulkkauksen sivuainekokonaisuus (25 op) voi sisältyä opis-kelijan kandidaatti- tai maisteriopintoihin. Erikoistumalla pohjoismaisten kielten tulkkaukseen (35 op) opiskelija voi suorittaa tulkkausopinnot laajana sivuaineena.

Tulkkaus suppeana sivuaineena (25 op)

Sivuaineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on selkeä kä-sitys tulkin työstä ja työelämän tulkille asettamista vaati-muksista. Opiskelija osaa tulkata sekä konsekutiivisesti että simultaanisesti A- ja B-kieltensä välillä, hän osaa val-mistautua asianmukaisesti tulkkaustehtäviin ja tulkata eri viestintätilanteiden vaatimusten mukaisesti. Opiskelijalla on tietoa alan tutkimuksesta, ja hän osaa myös teoreetti-sesti analysoida tulkkauspro-sessia ja tulkattua viestintää.

Studenten kan välja tolkningsstudier som biämne eller enskilda tolkningskurser som fritt valbara studier. Svenska och finska är de huvudsakliga övningsspråk på kurserna i tolkning. Om minst tre studenter med engelska eller tys-ka som huvud-ämne deltar i övningskurserna, kan även övningar med ifrågavarande språk ingå. Då deltar också en lärare i detta språk i undervisningen. Tolkningsfär-dighet baserar sig på språkkunskaper, tolkningsteknik, omvärldskunskaper och personliga egenskaper. Den som har lärt sig tolka mellan två språk kan tillämpa sin färdighet också på andra språk som han eller hon behärskar.

Biämneshelheten i tolkning (25 sp) kan ingå i kandidat- eller magisterstudierna. Studenter som väljer att speciali-sera sig på nordisk tolkning (35 sp) kan ha tolkning som långt biämne.

Tolkning som kort biämne (25 sp)

Efter biämnesstudierna har studenten en klar uppfattning om tolkens arbete och de krav arbetslivet ställer på en tolk. Studenten kan tolka både konsekutivt och simultant mel-lan sina A- och B-språk, kan förbereda sig på ett relevant sätt för tolkningsuppgifter och tolka utgående från de krav kommunikationssituationen ställer. Studenten har kunskap om forskning inom området tolkning och kan även teore-tiskt analysera tolkningsprocessen och tolkad kommuni-kation.

Tulkkauksen opinnot / Tolkning

72

Suppean sivuaineen opintojaksot: Tulkkauksen perusteet, 5 op (Opintojakso sisältyy

kotimaisten kielten kandidaattiohjelman yhteisiin opin-toihin. Opiskelija, jonka pääaineopintoihin opintojakso kuuluu, suorittaa korvaavan opintojakson henkilökoh-taisen opintosuunnitelman mukaisesti.)

Kokous- ja konferenssitulkkauksen perusteet, 5 op Asioimis-, neuvottelu- ja oikeustulkkaus, 5 op Konferenssitulkkauksen jatkokurssi, 5 op Tulkkauksen teoria ja tutkimus, 5 op

Tulkkaus laajana sivuaineena, erikoistuminen pohjoismaisten kielten tulkkaukseen (35 op)

Suoritettuaan laajan sivuaineen erikoistumalla pohjois-maisten kielten tulkkaukseen opiskelija osaa tulkata kon-sekutiivisesti ja simultaanisesti ruotsin, norjan ja tanskan kielestä suomen kieleen ja suomen kielestä vahvimpaan skandinaaviseen kieleensä. Opiskelija on perehtynyt poh-joismaisiin kieliin, kulttuureihin ja yhteiskuntaoloihin sekä keskeisten pohjoismaisten yhteistyöelinten toimintaan ja tehtäviin. Opiskelija on syventänyt teoreettista osaamis-taan tulkkauksen tutkimuksen alalla.

Laajan sivuaineen opintojaksot: Pohjoismaisten kielten tulkkaus, 5 op Pohjoismaisten kielten konferenssitulkkauksen eri-

koistumisjakso, 5 op Tulkkauksen kollokvio, 5 op Pohjoismaisia opintoja (nordiska studier) 20 op,

joihin voi sisältyä myös muissa Pohjoismaissa vaihto-opiskeluna tai kesäkursseina suoritettuja opintoja henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti.

Kurser som ingår i det korta biämnet: Grundkurs i tolkning, 5 sp (Kursen ingår i de ge-

mensamma studierna i kandidatprogrammet för de inhemska språken. Studenter inom det programmet kan ersätta kursen med en annan kurs enligt sin indi-viduella studieplan.)

Grunderna i mötes- och konferenstolkning, 5 sp Kontakt-, förhandlings- och rättstolkning, 5 sp Fortsättningskurs i konferenstolkning, 5 sp Tolkning, teori och forskning, 5 sp

Tolkning som långt biämne, specialisering i tolkning mellan de nordiska språken (35 sp)

Efter studier i tolkning som långt biämne kan studenten tolka konsekutivt och simultant från svenska, norska och danska till finska och från finska till sitt starkaste skandina-viska språk. Studenten har goda insikter i nordiska språk, nordisk kultur och samhälle samt de centrala nordiska samarbetsorganens verksamhet och uppgifter. Studen-ten har fördjupat sina teoretiska kunskaper inom området tolkning.

Kurser som ingår i det långa biämnet: Tolkning mellan de nordiska språken, 5 sp Specialisering i nordisk konferenstolkning, 5 sp Tolkningskollokvium, 5 sp Nordiska studier 20 sp. I dessa kan studenter enligt

sin individuella studieplan inkludera utbytesstudier eller sommarkurser i andra nordiska länder.

73

PERUSOPINNOT 25 opKOTI1101 Tulkkauksen perusteet ................................... 5 opKOTI1102 Kokous- ja konferenssitulkkauksen perusteet ............................................................................... 5 opKOTI1103 Asioimis-, neuvottelu- ja oikeustulkkaus ... 5 opKOTI1104 Tulkkauksen teoria ja tutkimus ..................... 5 opKOTI1105 Konferenssitulkkauksen jatkokurssi ............ 5 op

AINEOPINNOT 35 opKOTI2101 Pohjoismaisten kielten tulkkaus .................. 5 opKOTI2102 Pohjoismaisten kielten konferenssitulkkauksen erikoistumisjakso ..................... 5 op KOTI2103 Tulkkauksen kollokvio ..................................... 5 op KOTI1201 Pohjoismaisia kohtaamisia ............................ 5 op

Vaihtoehtoisia pohjoismaisia opintoja yhteensä 15 op:KOTI1202 Pohjoismainen identiteetti kirjallisuudessa ..................................................................... 5 op KOTI1210 Pohjoismainen kieliyhteisö ............................ 5 opKOTI1204 Pohjola ajassa ................................................. 5 op KOTI1205 Pohjoismainen mytologia .............................. 5 op KOTI1206 Norjan jatkokurssi ........................................... 5 op KOTI1207 Tanskan jatkokurssi ........................................ 5 op KOTI1208 Islannin peruskurssi........................................ 5 op KOTI1209 Fäärin peruskurssi .......................................... 5 op

GRUNDSTUDIER 25 spKOTI1101 Grundkurs i tolkning .......................................5 spKOTI1102 Grunderna i mötes- och konferenstolkning .................................................................5 spKOTI1103 Kontakt-, förhandlings- och rättstolkning ...5 spKOTI1104 Tolkning, teori och forskning .........................5 spKOTI1105 Fortsättningskurs i konferenstolkning .........5 sp

ÄMNESSTUDIER 35 spKOTI2101 Tolkning mellan de nordiska språken ..........5 spKOTI2102 Specialisering i nordisk konferenstolkning .................................................................5 spKOTI2103 Tolkningskollokvium .........................................5 spKOTI1201 Nordiska möten................................................5 sp

Alternativa nordiska studier sammanlagt 15 sp:KOTI1202 Nordisk identitet i litteratur ............................5 spKOTI1210 Nordisk språkgemenskap ..............................5 spKOTI1204 Norden i tiden...................................................5 spKOTI1205 Nordisk mytologi ..............................................5 spKOTI1206 Fortsättningskurs i norska .............................5 spKOTI1207 Fortsättningskurs i danska ............................5 spKOTI1208 Grundkurs i isländska .....................................5 spKOTI1209 Grundkurs i färöiska........................................5 sp

74

Venäjän kielen opinnot muodostavat johdatuksen venäjän kieleen ja Venäjän kulttuurin tutkimukseen. Osa opintojak-soista soveltuu osaopinnoiksi eri pääaineiden opiskelijoille etenkin humanististen, kauppatieteiden ja yhteiskuntatie-teiden alojen opiskelijoille. Opiskelija voi valintansa mu-kaan suorittaa joko perusopinnot (25 op) tai sekä perus- että aineopinnot (60 op).

Venäjän sivuaineopintojen aloittaminen edellyttää, että opiskelijalla on vähintään lukion venäjän opinnot tai yliopis-ton alkeis- ja täydennyskurssia vastaavat tiedot. Kaikkien sivuaineopiskelijoiden on palautettava HOPS-lomake elo-syyskuun vaihteessa amanuenssi Hanna Korpelalle.

Eri tieteenalojen näkökulmista venäjän kielen kommuni-kaatiotaidot ja Venäjää tarkastelevat opinnot kehittävät opiskelijan mahdollisuuksia käyttää venäjänkielistä lähde-aineistoa ja täten arvioida ja ymmärtää, millainen Venäjä on sekä millaiset kulttuuri-historialliset ja taloudelliset proses-sit ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat venäläisen yhteiskunnan kehitykseen.

Kansalliset, alueelliset ja kansainväliset vuorovaikutussuh-teet synnyttävät haasteita, joita monet asiantuntijat käsitte-levät työssään. Julkisen ja yksityisen sektorin työtehtävissä venäjän kielen taidosta voi olla hyötyä. Venäjä-asiantunti-juus ja monipuolinen kielitaito ovat etu Euroopan unionin Venäjä-yhteistyöhön liittyvissä työtehtävissä. Esimerkiksi ministeriöt, kunnat, maakuntaliitot, työvoima- ja elinkeino-keskukset, kouluttajat sekä erilaiset järjestöt toteuttavat erilaisia aluekehitys- sekä EU-ohjelmia. Liiketoimintaosaa-minen ja venäjän kielen taito lisäävät mahdollisuuksia sol-mia kontakteja ja perehtyä uskottavasti tutkimusaiheeseen myös venäjänkielistä lähdeaineistoa hyödyntäen.

Venäjää opiskelevan kannattaa hyödyntää kielitaitoaan myös siten, että löytää tutkimuksen piirissä toimivalta

yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöltä tukea Venäjä-aiheisen opinnäytetyön valintaan. Opiskelijan kannattaa myös tutustua alaan liittyvään yliopiston ohjelmatarjontaan, kuten esimerkiksi Kulttuurienvälisen viestinnän opinnot tai kauppatieteiden Doing Business with Central and Eastern Europe. Vaasan yliopisto on mukana yliopistojen verkos-tossa, jossa Aleksanteri-instituutti koordinoi valtakunnal-lista Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua.

Venäjän kielen alkeis- ja täydennyskurssit antavat pohjan venäjän kielen perus- ja aineopintoihin, jos opiskelijalla ei ole lukion lyhyttä venäjää vastaavia tietoja.

Perus- ja aineopinnot koostuvat opintojaksoista, jotka an-tavat käytännön kielitaitoa, käsittelevät teoreettista tietoa venäjän kielen rakenteesta ja lisäävät venäläisen kulttuurin tuntemusta. Opinnot antavat valmiuksia kehittää ja sovel-taa venäjän kielen viestintä- ja tekstinymmärtämisen taitoa sekä kykyä käyttää venäjänkielistä lähdeaineistoa venäjän kieltä ja Venäjää koskevaan tutkimukseen.

Perus- ja aineopintojen yleiset valmiudet ja taidot

Sivuaineena venäjän kieltä opiskellut on oppinut tarkaste-lemaan kieltä rakenteen, viestinnän ja kulttuurin kannalta. Opiskelijalla on seuraavat akateemiset ja yleiset valmiudet ja taidot: Tieteelliset valmiudet

Tuntee venäjän kielen yleisimmät tutkimussuuntauk set

Osaa tiivistää ja referoida suppeahkoja asia- ja tieteellisiä artikkeleita suomeksi ja venäjäksi Tuntee venäjänkielisen asia- ja tieteellisen viestin- nän yleisimmät käytänteet Ymmärtää eettisen vastuunsa asiantuntijana

Venäjän kielen opinnot

75

Yleiset työskentelytaidot Osaa viestiä opintojen vaatimalla tavalla ja tasolla

suullisesti ja kirjallisesti Osaa tiedonhankinnan menetelmät Ammatilliset taidot

Ymmärtää teoreettisen tiedon tarpeen ammatti- ja kieliasiantuntijan tehtävissä

Ymmärtää kieliasiantuntijan roolin yhteiskun- nallisissa ja monikansallisissa liiketaloudellisissa ympäristöissä Ymmärtää kansainvälisen vuorovaikutuksen, tutki- muksen ja työelämän edellyttävän, että on opis- kellut, ollut vaihdossa tai töissä Venäjällä

Asenteelliset valmiudet Tunnistaa kielitaitonsa vahvuudet ja heikkoudet Osaa kehittää ja täydentää kielitaitoaan ammatilli-

sissa ja asiantuntijuutta edellyttävissä yhteyksissä Ymmärtää kulttuurisen tiedon merkityksen ammat-

ti- ja kieliasiantuntijuuden kehittymisessä

Venäjän kielen opintojen rakenne

Opinnot jakautuvat kolmeen osaan: alkeis- ja täydennys-kurssiin, mikäli opiskelija ei ole suorittanut vähintään lukion venäjää vastaavia opintoja, perusopintoihin (25 opintopis-tettä), aineopintoihin (35 opintopistettä).

Suoritusten arvioinnissa käytetään Vaasan yliopiston ylei-siä arviointimenetelmiä, ellei kurssikuvauksessa toisin mai-nita.

Opetussuunnitelma on laadittu niin, että perus- ja ai-neopinnoissa kehitetään kielitaitoa sekä kieleen ja kulttuu-riin liittyvää asiantuntijuutta. Yliopistollisena oppiaineena venäjän kielessä kehitetään erityisesti tekstien ymmärtä-mistä ja kykyä käyttää tutkimustietoa erilaisissa työtehtä-vissä.

Kurssitarjonta vaihtelee vuosittain. Tarkempi kurssitarjonta Lukkarissa.

PERUSOPINNOT 25 op

Venäjän kielen ja kulttuurin perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on seuraavat taidot:

Kieli- ja viestintätaidot

Opiskelija pystyy osallistumaan venäjänkieliseen arkikeskuste-

luun ja esittämään omia mielipiteitään osaa pyytää neuvoja, täsmennyksiä sekä tehdä itsen-

sä ymmärretyksi käyttämällä kiertoilmauksia ääntää venäjää ymmärrettävästi hallitsee kirjoitetun yleiskielen perusrakenteet ja kes-

keisen sanaston riittävän niin hyvin, että pystyy kirjoit-tamaan ymmärrettäviä viestejä sekä lyhyitä työelämän tekstejä

ymmärtää sanakirjatta arjen ja työn suppeita tekstejä selvittää sanakirjaa ja muita apuvälineitä käyttämällä

venäjänkielisten erikoisalojen tekstien pääsisällön

Sisältöosaaminen

Opiskelija tunnistaa ja osaa nimetä venäjän kielen rakenteen

kuvauksessa tarvittavan peruskäsitteistön tuntee Venäjän historiaa ja kulttuuria yleisellä tasolla.

Pakolliset perusopinnot 25 op:KVEN5110 Tekstinymmärtäminen ja kirjallinen viestintä ................................................................................. 5 opKVEN5111 Ääntäminen ja suullinen viestintä .............. 5 opKEYV1301 Kieliopin perusteet ........................................ 5 op KEYV1302 Sanasto- ja käännösharjoitukset 1............ 5 opKEYV1303 Johdatusta venäläiseen kulttuuriin ............. 5 op

76

AINEOPINNOT 35 opAineopinnot kehittävät kielitiedon ja -taidon perusvalmiuk-sia, johdattavat venäjän kielen ja kulttuurin asiantuntijuu-teen sekä antaa valmiuksia opettajan ammattiin.

Opinnoissa tarkastellaan kieltä ensisijaisesti oppimisen kohteena ja viestinnän välineenä. Opintojen tavoitteena on antaa käytännönläheistä ja omakohtaisesti sovellettavaa tietoa kielitaidon kehittämiseen. Opinnoissa korostetaan näkökulmaa venäjän kielestä välineenä hankkia tietoa, toi-mia esimerkiksi kansainvälisissä ympäristöissä tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä. Opinnot antavat perusvalmiudet sy-ventää tekstien ymmärrystä ja kieliasiantuntijuutta.

Kielen ja kulttuurin kysymysten hallinta on osa yleissivistys-tä ja ammatillista osaamista. Tavoitteena on antaa opiskeli-joille tutkimustietoon pohjautuvia teoreettisia ja analyyttisiä valmiuksia tarkastella ja pohtia erilaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä.

Aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on seuraavat taidot:

Kieli- ja viestintätaidot

Opiskelija osaa viestiä ja reagoida tarkoituksenmukaisesti yleisissä

opiskelun ja työelämän tilanteissa ääntää melko hyvin, hallitsee sanaston ja rakenteet

siten, että viestii johdonmukaisesti ja ym-märrettävästi noudattaa yleisimpiä kulttuurisidonnaisen viestinnän ja

vuorovaikutuksen käytänteitä osaa tiivistää ja tarkastella viestinten välittämiä sisäl-

töjä eri näkökulmista osaa sanakirjojen tai muiden oheismateriaalien avulla

käyttää oman alansa tekstejä asiantuntija- ja tutkimus-tehtävissä

osaa rohkeasti ilmaista itseään, kirjoittaa jäsenneltyä ja rakenteellisista virheistä huolimatta ym-märrettävää tekstiä

osaa itsenäisesti kehittää kielellistä ilmaisutaitoaan ja Venäjä-osaamistaan

Sisältöosaaminen

Opiskelija pystyy soveltamaan hankittua tietoa työtehtävien, taustaselvi-

tysten ja tutkimusongelman selvittämiseen osaa soveltaa hankittuja tietoja ja taitoja erilaisissa

käytännön työtehtävissä hallitsee venäjän kielen rakenteen ja verbiopin erityis-

piirteet siinä määrin hyvin, että kirjallinen ja suullinen viestintä on ymmärrettävää

on perehtynyt hyvin venäläiseen kulttuuriin ja osaa syventää asiantuntemustaan erilaisia tiedon-hakume-netelmiä käyttäen.

Pakolliset aineopinnot 25 op:KEYV2301 Suullinen viestintä 2 ..................................... 5 opKVEN5210 Liike-elämän viestintä .................................. 5 opKEYV2302 Verbi- ja lauseopin erikoiskurssi ................ 5 opKEYV2303 Käännösharjoitukset 2 ................................. 5 opKEYV2304 Johdatusta venäläiseen kirjallisuuteen ..... 5 op

Vaihtoehtoisesti 10 op seuraavista:KEYV2380 Kieliharjoittelu ..........................................3–10 opKEYV2315 Käännösharjoitukset 3 ................................. 5 opKEYV2316 Johdatusta venäjän kielen tutkimukseen .. 5 opKEYV2317 Tieteellinen kirjoittaminen ............................ 5 opKEYV2318 Lain ja hallinnon peruskurssi ...................... 5 opMuut hyväksi luetut opinnot .............................................. 5 op

77

Viestintätieteiden opinnoissa painottuvat viestinnän mo-nitieteiset lähtökohdat. Opinnot yhdistävät erikoisalavies-tintää ja viestinnän kielellisiä ulottuvuuksia sekä media-tutkimusta ja digitaalista viestintää. Opinnoissa korostuu viestinnän moninainen rooli yhteiskunnassa.

Sivuaineopiskelijan on palautettava sivuaineen opinto-suunnitelma joka vuosi kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä elo–syyskuun vaihteessa amanuenssi Hanna Korpelalle.

OPINTOKOKONAISUUS 25 opTEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet ....... 5 opVINE0003 Communicating in the Digital World ......... 5 opVINE1001 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän peruskurssi ........................................................ 5 opVINE1004 Erikoisalaviestintä ........................................... 5 opVINE2007 Tekninen viestintä ........................................... 5 op

Viestintätieteiden sivuaineopinnot

78

Viestintätieteiden opinnoissa painottuvat viestinnän mo-nitieteiset lähtökohdat. Opinnot yhdistävät erikoisalavies-tintää ja viestinnän kielellisiä ulottuvuuksia sekä media-tutkimusta ja digitaalista viestintää. Opinnoissa korostuu viestinnän moninainen rooli yhteiskunnassa.

Sivuaineopiskelijan on palautettava sivuaineen opinto-suunnitelma joka vuosi kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä elo–syyskuun vaihteessa amanuenssi Hanna Korpelalle.

PERUSOPINNOT 25 op VINE1001 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän peruskurssi ........................................................ 5 opVINE1002 Digitaalisen median viestintäsovellukset I ........................................................... 5 opVINE1003 Kielenhuolto ja kielipolitiikka ........................ 5 opVINE1004 Erikoisalaviestintä ........................................... 5 opVINE1005 Semantiikka ja pragmatiikka ........................ 5 op

Viestintätieteiden sivuaineopinnot Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman englannin kielen pääaineopiskelijoille

79

Viestintätieteiden opinnoissa painottuvat viestinnän mo-nitieteiset lähtökohdat. Opinnot yhdistävät erikoisalavies-tintää ja viestinnän kielellisiä ulottuvuuksia sekä media-tutkimusta ja digitaalista viestintää. Opinnoissa korostuu viestinnän moninainen rooli yhteiskunnassa.

Sivuaineopiskelijan on palautettava sivuaineen opinto-suunnitelma joka vuosi kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä elo–syyskuun vaihteessa amanuenssi Hanna Korpelalle.

OPINTOKOKONAISUUS 25 opSeuraavista vaihtoehtoisesti 25 op:TEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet ....... 5 opTEVI3005 Kognitio, ihminen ja teknologia .................... 5 opVINE0003 Communicating in the Digital World ......... 5 opVINE1001 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän peruskurssi ........................................................ 5 opVINE1004 Erikoisalaviestintä ........................................... 5 opVINE2007 Tekninen viestintä ........................................... 5 op

Viestintätieteiden sivuaineopinnot markkinoinnin sekä talousoikeuden pääaineopiskelijoille

80

81

82

83