1

Sisällysluettelo English summary 2 Kooste keskeisistä tuloksista 4 1 Tutkimuksen tavoite 6 2 Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä 6 3 Tutkimuksen vastaajat 7 4 Aiempi työkokemus 10 5 Työssäkäynti opiskelujen aikana 12 6 Kesätyöt kesällä 2014 17 7 Kesätyöpaikan haku 21 8 Työnantajat kesällä 2014 23 9 Kesätyön työtehtävät ja työaika 24 10 Kesätyön merkitys opiskelulle ja työtehtävien sisällön kehittyminen 26 11 Palkat kesällä 2014 30 12 Avoin palaute 33 Liite 1: Vastaajamäärät ja työssäkäyntitietoja ammattikorkeakouluittain Liite 2: Kyselylomake

2

English summary

The survey on employment during the studies of engineering students aims to find out the amount and the quality of summer work and employment during terms when engineering students studying at the universities of applied sciences are concerned. This year a total of 6068 engineering students from 28 universities of applied sciences responded to the survey. The survey was conducted in the autumn of 2014. The results reflect the fact that the economic recession is still continuing in Finland. The summer job situation of the students remained unchanged from the past year. Since the beginning of the recession in 2009, the getting of a summer job has been difficult for the engineering students. Although the years 2011-2012 were somewhat better years, the summer job situation has not returned to the level before the recession in 2009. 84 percent of the engineering students found a summer job for the summer 2014. Every tenth student did not get a job and around six percent did not work due to some other reason. The results were on the same level as in 2013. While the engineering studies went along, it became easier to get a summer job. 86 percent of the third year students and 87 percent of the fourth year students were employed in the summer of 2014. The students who are studying the construction branch were employed the best during the summer 2014. As has been noticed in many earlier studies, the students who have the most job experience from their own study field get a job easier than the students with only a little earlier job experience. This is stated also in this study. Students studying construction management, mechanical engineering and building services had the most job experience from their own study field. These students also employed well during the summer. For the students of information or automation technology, the employment was the most difficult. Many open responses stated that it is difficult to get a job without any earlier job experience and in order to get the first summer job you should have relations. The proportion of the students thinking that getting a summer job was hard was at the same level as in the summer 2013. More than half (53 %) were in the opinion that getting a summer job as hard as one year before. More than half (52 %) of the students also were employed by the same employer as before. Students have applied for the jobs very actively also before, but now the amount of applied jobs even rose. The students who had found a summer job applied for eight jobs on average. Those students who did not get a job applied for twelve jobs on average. The proportion of manufacturing industries as an employer has been in the downturn in the past few years. During the summer of 2014 a total of 31 percent of the engineering students were employed in the manufacturing industries while for example during the summer of 2012 still 40 percent of the students were employed in manufacturing industries. More than every fifth (21 %) student was employed in the construction company in the summer of 2014. Like a year before, many students had to accept a summer job from a non-technical field, however the nature of the employment got better when the studies went along. From the students studying the second year, every third (32 %) were employed in the non-technical field whereas 15 percent of the fourth year students had to accept a job from the non-technical field. The median monthly summer job salary in the summer 2014 was 1900 EUR and the mean monthly salary was 1927 EUR. The average salaries get higher when the studies progress. There are clear differences in average salaries according to the degree program. The students studying construction management or electrical engineering earned 2000 EUR or more per month. The salaries were the lowest for the students studying environmental or information technology.

3

Like a year before, the forest industries paid the best salaries for the students. The median salary was 2200 EUR per month for the students working in forest industries. The amount of students working during the school terms is in a slight decrease. During the term 2013-2014 a little bit less than half (48 %) of the students worked at least occasionally. 16 percent worked continuously and 32 percent worked every once in a while. Almost every fourth (24 %) of the engineering students worked continuously during the terms 2007-2008 which mean that the proportion of continuously working students has decreased by eight percent since that term. The female students worked a little bit more than male and working during the terms was more common for the students who were further in their studies. There are clear geographical differences in the proportion of students working during the school terms. In the capital area 70 percent of the students worked at least occasionally while in the eastern and south-eastern Finland the proportion of students working during the terms stayed in 43-45 percent. The responses showed that the higher living expenses and maybe also somewhat better selection of available jobs has affected the fact that more students are working during the terms. Average working hours during a week was 15 hours. The students of construc-tion management, car and transportation technology and construction worked the most during the school terms whereas the students of information and automation technology worked the least.

4

Kooste keskeisistä tuloksista

Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus (TOTT) selvittää alan kesän ja lukuvuoden aikaista työssäkäymistä. Tutkimukseen vastasi 6068 tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijaa 28 oppilaitoksesta. Tuloksissa näkyy talouden taantuman jatkuminen. Opiskelijoiden kesätyötilanne ei ole parantu-nut, mutta ei toisaalta myöskään heikentynyt kesästä 2013. Kesätöiden saanti on hankaloitunut jo vuonna 2009 alkaneesta taantumasta lähtien, eikä kesätöihin työllistymisessä ole vuoden 2009 jälkeen päästy kertaakaan samalle tasolle kuin ennen vuotta 2009. Kesätyötilanne parani muutaman vuoden (2011-2012) aikana hieman, mutta tällä hetkellä muutosta parempaan suuntaan ei ole näköpiirissä. Kesätöitä löysi kesällä 2014 84 prosenttia tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoista. Joka kymmenes ei saanut työpaikkaa ja noin kuusi prosenttia ei muista syistä johtuen ollut kesätöissä. Tulokset ovat samalla tasolla kuin kesällä 2013. Kesätöiden saaminen helpottuu opintojen etenemisen myötä. Kolmannen ja neljännen vuosikurssin syksyllä 2014 aloittaneet työllistyivät kesällä 2014 parhaiten. Kolmannen vuosikurssin opiskelijoista kesällä 2014 työllistyi 86 prosenttia ja neljännen vuosikurssin opiskelijoista 87 prosenttia. Kesätöihin työllistymisessä parhaiten menestyivät rakennusalan opiskelijat. Kuten monissa aiemmissa Insinööriliiton toteuttamissa tutkimuksissa on havaittu, työllistyminen on helpompaa niille, joilla on ennestään oman alan työkokemusta. Myös tämän tutkimuksen tulokset kertoivat tästä. Aiempaa oman alan työkokemusta oli eniten rakennusalan työnjohdon, kone- ja tuotanto-tekniikan sekä talo- ja rakennustekniikan koulutusohjelmissa opiskelevilla. Rakennusalan työnjohdon, rakennustekniikan ja talotekniikan opiskelijoista kesätöitä olikin saanut useampi kuin yhdeksän kymmenestä opiskelijasta. Kone- ja tuotantotekniikankin opiskelijat työllistyivät myös keskiarvoa paremmin. Heistä kesätöitä sai 88 prosenttia. Heikoiten kesätöitä saivat tieto- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmissa opiskelleet. Monet vastaajien avoimet vastaukset kertoivat myös tästä noidankehästä. Kesätöitä saadakseen pitäisi olla jo aiempaa työkokemusta, mutta koettiin, että ilman suhteita on vaikea saada sitä ensimmäistä työpaikkaa. Kesätöiden saantia pidettiin lähes yhtä hankalana kuin vuotta aiemmin. Yli puolet (53 %) oli sitä mieltä, että kesätöiden saanti oli yhtä hankalaa kuin kesällä 2013. Yli puolet (52 %) työskenteli myös samassa kesätyöpaikassa kuin aiemminkin. Kesätyöpaikkoja haettiin aiemminkin aktiivi-sesti, mutta nyt haettujen työpaikkojen määrä on noususuunnassa. Ne, jotka olivat löytäneet työpaikan, hakivat keskiarvolla mitattuna keskimäärin kahdeksaa työpaikkaa ja ne, jotka eivät olleet löytäneet työpaikkaa, hakivat keskimäärin kahtatoista työpaikkaa. Teollisuuden osuus opiskelijoiden työllistäjänä on ollut viime vuosina laskusuunnassa. Kesällä 2014 teollisuudessa työskentelevien osuus oli 31 prosenttia, kun vielä kesällä 2012 teollisuus työllisti 40 prosenttia opiskelijoista. Rakennusliikkeessä työskenteli kesällä 2014 useampi kuin joka viides (21 %) insinööriopiskelija. Yleisimmin opiskelijoiden kesätyötehtävät eivät liittyneet tekniikan alaan, mutta työtehtävien laatu paranee opintojen edetessä. Toisen vuosikurssin syksyllä 2014 aloittaneista tekniikan alan ulkopuolisissa töissä edellisenä kesänä oli ollut noin joka kolmas (32 %), kun neljännen vuosikurssin aloittaneista tekniikan alan ulkopuolisia töitä tehneiden osuus oli 15 prosenttia. Kesätöitä tehneiden mediaanipalkka oli 1900 euroa kuukaudessa ja keskiarvopalkka 1927 euroa kuukaudessa. Palkat nousevat opintojen etenemisen myötä. Eri koulutusohjelmissa opiskelevilla palkat vaihtelevat melko paljon. Rakennusalan työnjohdon ja sähkötekniikan koulutusohjelmis-sa opiskelevien mediaanipalkka oli 2000 euroa kuussa tai enemmän. Pienimmät mediaanipalkat olivat ympäristöteknologian ja tietotekniikan opiskelijoilla. Kuten vuotta aiemmin, paras

5

palkanmaksaja oli metsäteollisuus, jossa työskennelleiden mediaanipalkka oli 2200 euroa kuussa. Lukuvuoden aikana työskentelevien osuus insinööriopiskelijoista on myös jonkin verran laskusuunnassa. Lukuvuoden 2013-2014 aikana hieman alle puolet (48 %) kävi opiskelun ohessa töissä vähintään satunnaisesti. 16 prosentilla työssäkäynti oli jatkuvaa ja 32 prosentilla satunnaista. Vielä lukuvuodella 2007-2008 opiskelujen aikana jatkuvasti työskenteli noin joka neljäs (24 %) eli jatkuvasti työskentelevien osuus on laskenut lukuvuodesta 2007-2008 kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Naisopiskelijat työskentelivät hieman useammin kuin miehet. Mitä pidemmällä opinnot olivat, sitä useammin opintojen ohessa käytiin töissä. Opintojen aikana työskentelyssä on selviä maantieteellisiä eroja. Pääkaupunkiseudulla vähin-tään satunnaisesti työskenteleviä oli 70 prosenttia kun taas Kaakkois- ja Itä-Suomessa opintojen ohessa työssäkäyvien osuus jäi 43-45 prosenttiin. Vastauksissa tuli esille, että pääkaupunkiseu-dun korkeammat elinkustannukset, ja toisaalta monipuolisempi työpaikkatarjonta, ovat vaikuttaneet osaltaan työssäkäynnin yleisyyteen. Keskimäärin lukuvuoden aikana työskentele-vien työtuntien määrä oli 15 tuntia viikossa. Lukuvuoden aikana työskentelivät useimmiten rakennusalan työnjohdon, auto- ja kuljetus- sekä rakennustekniikan opiskelijat. Vähiten työskentelivät tieto- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmissa opiskelleet. Koulutusalakohtai-nen työtilanne siis näkyi samalla tavoin sekä kesätöitä saaneiden että lukuvuoden aikana työskentelevien osuudessa.

6

1 Tutkimuksen tavoite

Tekniikan alan ammattikorkeaopiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen (TOTT 2014) tavoitteena on selvittää tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden kesän ja lukuvuoden aikaista työssä käymistä. Tutkimuksen pääpaino on kesätöissä. Lukuvuoden aikaisen työssäkäynnin selvittäminen lisättiin tutkimuksen tavoitteisiin mukaan ensimmäistä kertaa vuonna 2008, sillä eri syistä johtuva lukuvuoden aikainen työssäkäynti on hyvin yleistä opiskelijoiden keskuudessa. Tässä laajuudessa tutkimus toteutettiin tänä vuonna seitsemättä kertaa. Tutkimus on toteutettu myös aiemmin nimellä Insinöörien Kesätyöpaikkatutkimus. Tällä nimellä tutkimus toteutettiin aikanaan kaikkiaan 27 vuonna, joten tutkimuksella on hyvin pitkät perinteet. Insinööriliitto (IL ry) ja Insinööriopiskelijaliitto (IOL ry) muodostavat tutkimuksen tulosten pohjalta seuraavan kesän kesätyön sisältötavoitteet. Tulosten avulla muodostetaan myös tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden vuotuiset kesän palkkasuositukset. Kesätyön palkkasuosituksissa on lähtökohtana opintoja tukeva työ. 2 Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä

Vuoden 2014 työssäkäyntitutkimuksen toteutti aiempien vuosien tapaan Insinööriliitto IL ry yhteistyössä Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n kanssa. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2014 lukuvuoden alettua. Kyselylomakkeiden jakelusta ja paperilomakkeiden keruusta huolehtivat liiton opiskelijatoimijat paikallisyhdistysten aktiivien ja oppilaitosten ohella. Paperilomakkeen lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata, kuten aiemminkin, myös netin kautta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ammattikorkeakouluissa opiskelevat tekniikan alan opiskelijat. Kohderyhmässä eivät olleet mukana vuoden 2014 syksyllä opintonsa aloittaneet. Vastauksia saatiin yhteensä 6068. Vastaajamäärä oli 381 vastausta alempi kuin vuonna 2013. Netin kautta vastattiin tänä vuonna jotakuinkin saman verran kuin vuotta aiemmin, nettivastaa-jia oli 13 prosenttia kaikista vastaajista. Kysely toteutettiin kolmena kieliversiona. Englanninkielisten vastausten osuus oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Englanninkielisiä vastauksia on nyt neljä prosenttia kaikista vastauksista, kun vastaava osuus viime vuonna oli seitsemän prosenttia. Erilaisten kieliversioiden vastaajamäärät olivat tänä vuonna seuraavat: Taulukko 1. Tutkimuksen vastaajamäärä Lukumäärä % vastauksista suomenkielinen 5690 94 % ruotsinkielinen 117 2 % englanninkielinen 261 4 % vastauksia yhteensä 6068 100 % Määrällisesti eniten vastauksia kyselyyn tuli Metropolia amk:sta (1082), toiseksi eniten Tampereen amk:sta (682) ja kolmanneksi eniten lomakkeita saapui Jyväskylän amk:sta (457). Raportin lopussa olevaan taulukkoliitteeseen (Liite 1) on listattu vastaajamäärät kaikkien kyselyssä mukana olleiden ammattikorkeakoulujen toimipisteiden osalta. Taulukkoon on

7

merkitty myös lukuvuoden 2013–2014 aikana työskennelleet sekä kesätöissä kesällä 2014 olleiden osuudet oppilaitoskohtaisesti. 3 Tutkimuksen vastaajat

Sukupuoli Kyselyyn vastanneista insinööriopiskelijoista 17 prosenttia on naisia. Naisten osuus on sama kuin viime vuoden tutkimuksessa. Kaikista oppilaitoksissa läsnä olevista insinööriopiskelijoista naisia oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 15 prosenttia, joten naisten osuus on tutki-mukseen vastanneissa hieman korkeampi. Ikärakenne Vastaajien ikä vaihtelee 17 ja 61 ikävuoden välillä. Lähes puolet kaikista vastaajista on alle 23-vuotiaita. Kaikkien vastaajien ikäkeskiarvo on 24 vuotta ja mediaani-ikä 23 vuotta. 18 prosenttia vastanneista opiskelijoista on yli 25-vuotiaita. Alle 23-vuotiaissa insinööriopiskeli-joissa naisten suhteellinen osuus on miehiä suurempi, miehiä taas on suhteellisesti naisia enemmän ikäryhmässä 23-25 vuotta. Mies- ja naisvastaajien keskimääräiset iät ovat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan. Miesvastaajien mediaani-ikä on 23 vuotta ja naisvastaajien 22 vuotta. Vastaajien joukossa on myös iäkkäämpiä opiskelijoita, yli 50-vuotiaiden vastaajien määrä on 18. Taulukko 2. Vastaajien ikäjakauma sukupuolen mukaan

Vuosikurssi ja suoritetut opintopisteet Tutkimukseen vastanneista toisen vuosikurssin opiskelijoita oli syksyllä 2014 yhteensä 40 prosenttia. Kolmannen vuosikurssin opiskelijoita oli vastaajista 32 prosenttia ja neljännen 19 prosenttia. Kuusi prosenttia oli kyselyyn vastatessaan opiskellut kauemmin kuin neljä vuotta. Vuoden 2014 keväällä aloittaneita, eli vastaushetkellä ensimmäisellä vuosikurssilla olleita, oli kaksi prosenttia. Syksyllä 2014 opinnot aloittaneet eivät kuuluneet kohderyhmään. Kuvasta 1 selviää vastaajamäärät vuosikursseittain. Viime vuoden kyselyyn verrattuna toisella vuosikurs-silla olevien vastaajien määrä laski muutamalla prosenttiyksiköllä ja kolmannella vuosikurssilla olevien vastaajien määrä nousi vastaavasti muutaman prosenttiyksikön.

Ikä Mies Nainen Kaikki vastaajat alle 23 vuotta 46 % 53 % 47 % 23-25 vuotta 37 % 26 % 35 % 26-28 vuotta 9 % 9 % 9 % vähintään 29 vuotta 9 % 12 % 9 % kaikki vastaajat 83 % 17 % 100 %

8

Kuva 1. Vastaajien määrät vuosikursseittain

Suoritettujen opintopisteiden määrä nousee vuosikurssien mukaan, mikä selviää kuvasta 2. Opintopisteitä kaikilla vastaajilla on keskiarvolla mitattuna 110. Opintopisteiden keskiarvo on viisi opintopistettä enemmän kuin viime vuoden tutkimuksessa. Opintopisteiden keskiarvon nousu johtunee siitä, että toisella vuosikurssilla olevien vastaajien suhteellinen osuus laski muutaman prosenttiyksikön viime vuodesta. Syksyllä 2014 toisen vuosikurssin opiskelijoille oli kertynyt keskimäärin 63 opintopistettä, kolmannen 119 ja neljännen 173. Insinööritutkintoon vaadittava opintopistemäärä on 240 opintopistettä. Viidennellä ja sitä myöhemmillä vuosikursseilla opiskelee enää vain osa vuosi-kurssista, sillä kaikkiaan noin puolet valmistuu insinööriksi tavoiteajassa, eli neljässä vuodessa.

Kuva 2. Opintopisteet (keskiarvo) eri vuosikursseilla

Koulutusohjelma Vuoden 2014 tutkimuksessa suurin vastaajaryhmä löytyy rakennustekniikan opiskelijoista, joita on vastaajista 18 prosenttia. Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoita on 13 prosenttia ja tietotekniikan opiskelijoita on vastaajista 12 prosenttia. Vastaajien koulutusohjelmakohtainen jakautuminen on esitetty kuvassa 3. Neljäsosa vastaajista kuuluu ryhmään ”muut koulutusalat”.

127

2429

1944

1146

389

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

1. vuosikurssi (keväällä -14 aloittaneet)

2. vuosikurssi

3. vuosikurssi

4. vuosikurssi

5. tai myöhempi vuosikurssi

vastaajamäärä

38

63

119

173

188

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200

1. vuosikurssi (keväällä -14 aloittaneet)

2. vuosikurssi

3. vuosikurssi

4. vuosikurssi

5. tai myöhempi vuosikurssi

9

Tässä ryhmässä on mukana kaikkiaan 35 muuta koulutusohjelmaa, joiden kunkin osuudet vastaajista jäävät alle 3 prosentin. Tilastokeskuksen mukaan läsnä olevia opiskelijoita oli vuonna 2013 eniten tietotekniikassa (19 % opiskelijoista), rakennustekniikassa (18 % opiskelijoista) ja konetekniikassa (16 % opiskelijoista). Tässä tutkimuksessa tietotekniikan opiskelijoiden osuus on alhaisempi kuin Tilastokeskuksen tilastoissa mainittu läsnä olevien opiskelijoiden osuus. Muilta osin suurimpien koulutusohjelmien opiskelijoiden osuudet ovat lähellä Tilastokeskuksen mukaisia läsnä olevien opiskelijoiden osuuksia.

Kuva 3. Suurimmat koulutusalat vastaajamäärän perusteella

Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa opiskelevista vastaajista naisia on yli puolet (56 %) ja ympäristöteknologian koulutusohjelmassa naisten osuus on lähes puolet (49 %). Muissa koulutusohjelmissa naisvastaajien osuudet jäävät alhaisiksi.

24%

3%

4%

4%

4%

5%

6%

8%

12%

13%

18%

0% 5% 10% 15% 20% 25%

muu koulutusohjelma

bio- ja elintarviketekniikka

ympäristöteknologia

automaatiotekniikka

rakennusalan työnjohto

auto-,kuljetustekniikka

talotekniikka

sähkötekniikka

tietotekniikka

kone- ja tuotantotekniikka

rakennustekniikka

10

Taulukko 3. Miesten ja naisten osuudet vastaajista eri koulutusohjelmissa

Koulutusohjelma Miehiä % Naisia % rakennustekniikka 81 19 kone- ja tuotantotekniikka 91 9 tietotekniikka 90 10 sähkötekniikka 92 8 talotekniikka 93 7 auto- ja kuljetustekniikka 93 7 rakennusalan työnjohto 92 8 automaatiotekniikka 92 8 ympäristöteknologia 51 49 bio- ja elintarviketekniikka 44 56 muut koulutusohjelmat 75 25 Englanninkielisiä vastauksia on tänä vuonna vähemmän kuin vuotta aiemmassa tutkimuksessa. Ruotsinkielisissä oppilaitoksissa opiskelevien osuus vastauksista nousi viime vuodesta. Sukupuolen, ikärakenteen ja vastaajien vuosikurssin osalta tämän ja viime vuoden aineistot vastaavat melko hyvin toisiaan. Myös vastaajien koulutusalajakauma vastaa viime vuonna toteutetun tutkimuksen jakaumaa. 4 Aiempi työkokemus

Tutkimuksessa selvitetään opiskelijoiden aiempaa työkokemusta ja oman alan aiempaa työkokemusta. Työkokemuksen kertymisessä on eroja sukupuolen, iän ja eri koulutusohjelmien välillä. Keskiarvolla mitattuna tutkimukseen vastanneilla opiskelijoilla on työkokemusta kolme ja puoli vuotta ja omalta alalta noin vuosi ja seitsemän kuukautta. Insinööriliiton muut tutki-mukset ovat osoittaneet, että koulutusta edeltävällä oman alan työkokemuksella voi olla yhteyttä muun muassa palkkaeroihin myöhemmin työuralla. Miesopiskelijoilla on keskiarvolla mitattuna kolme vuotta ja viisi kuukautta työkokemusta, naisilla kolme vuotta ja 11 kuukautta. Naisten työkokemus ei kuitenkaan ole niin omaa koulu-tusalaa tukevaa kuin miesten. Miesopiskelijoilla oman alan työkokemusta on takana keskimäärin noin kaksi vuotta ja 10 kuukautta, naisopiskelijoilla noin yksi vuosi ja neljä kuukautta. Työkokemuksen määrä kasvaa iän myötä. Yli 28-vuotiailla opiskelijoilla on oman alan työkoke-musta keskimäärin jo viisi vuotta ja viisi kuukautta. Vanhimman ikäryhmän keskilukuja nostaa se, että tässä ikäryhmässä on mukana huomattavan iäkkäitäkin opiskelijoita, myös yli viisi-kymppisiä.

11

Taulukko 4. Kertynyt työkokemus ikäryhmittäin (kuukausina)

Kaikki työkokemuskuukaudet Oman alan työkokemuskuukaudet Ikä Alle 23 vuotta 23-25 vuotta 26-28 vuotta Vähintään 29 vuotta Alle 23 vuotta 23-25 vuotta 26-28 vuotta Vähintään 29 vuotta Keskiarvo 22 36 60 140 11 17 27 65 Mediaani 18 36 60 120 7 12 14 25 Aiempi työkokemus eri koulutusohjelmissa opiskelevilla Aiemman oman alan työkokemuksen määrä vaihtelee eri koulutusohjelmissa opiskelevilla. Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmassa opiskelevilla oman alan työkokemusta on eniten, tietotekniikan ja ympäristöteknologian opiskelijoilla vähiten.

Kuva 4. Oman alan työkokemuksen määrä kuukausina eri koulutusohjelmissa opiskelevilla (keskiarvo ja mediaani)

Oman alan työkokemuksen määrä kasvaa opintojen edetessä, mikä näkyy taulukosta 5. Opinto-jen alkuvaiheessa (1. ja 2. vuosikurssi) eniten oman alan työkokemusta on rakennusalan työnjohdon ja bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoilla.

44

25 2421 20 19 17 16 15 15

11

24

12 12 129 10 11

8 8 6 6

05

101520253035404550

Kuuk

autt

a

Keskiarvo Mediaani

12

Taulukko 5. Kertynyt oman alan työkokemus suurimmissa koulutusohjelmissa vuosikurssin mukaan (keskiarvo kuukausina)

Koulutusohjelma 1. vuosikurssi

2. vuosikurssi

3. vuosikurssi

4. vuosikurssi

5. vuosikurssi

rakennustekniikka 1 22 18 23 26 kone- ja tuotantotekniikka 8 26 26 21 33 tietotekniikka 8 18 11 12 24 sähkötekniikka 15 16 19 15 19 talotekniikka 23 22 22 44 auto- ja kuljetustekniikka 15 18 24 19 26 rakennusalan työnjohto 34 54 32 83 automaatiotekniikka 24 15 21 20 12 ympäristöteknologia 5 5 7 13 26 bio- ja elintarviketekniikka 40 12 12 16 muut koulutusohjelmat 2 14 13 16 24

5 Työssäkäynti opiskelujen aikana

Insinööriopiskelijoista lähes puolet (48 %) käy vähintään satunnaisesti töissä lukuvuoden aikana, jos työn ohessa opiskelevat aikuisopiskelijat jätetään huomioimatta. 16 prosentilla opiskelijoista työssäkäynti on jatkuvaa ja 32 prosentilla satunnaista. Opintojen aikainen työssäkäynti on samalla tasolla kuin lukuvuodella 2012-2013, työssäkäyvien osuus laski yhdellä prosenttiyksiköllä. Jatkuvasti opintojen ohessa työskentelevien osuus oli 24 prosenttia vielä lukuvuonna 2007–2008. Tästä lähtien jatkuvasti opintojen ohessa työskentely on laskenut. Opiskelun aikainen työssäkäynti näyttääkin olevan sidoksissa suhdanteisiin. Korkeasuhdantei-den aikana opiskelijat käyvät töissä enemmän lukuvuoden aikana. Naisopiskelijat työskentelevät lukuvuoden aikana miehiä useammin. Miehistä 47 prosenttia työskentelee lukuvuoden aikana kun taas naisista lukuvuoden aikana vähintään satunnaisesti työskenteleviä on 51 prosenttia. Mitä pidemmällä opinnot ovat, sitä enemmän lukuvuoden aikana tehtiin töitä, kuten kuva 5. osoittaa.

Kuva 5. Opintojen aikainen työssäkäynti eri vuosikurssien opiskelijoilla

10% 13% 15%19%

28%

18%

30% 33% 34% 37%

73%

57%51%

46%

33%

0,4 % 0,8 % 0,4 % 2,1 %0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

1. vuosikurssi(keväällä -14aloittaneet)

2. vuosikurssi 3. vuosikurssi 4. vuosikurssi 5. tai myöhempivuosikurssi

jatkuvasti satunnaisesti en työskentele olen aikuisopiskelija ja opiskelen työn ohessa

13

Eri koulutusohjelmissa opiskelevien työssäkäynnissä opintojen aikana on eroa. Rakennusalan työnjohdon, auto- ja kuljetustekniikan ja rakennustekniikan koulutusohjelmissa opiskelevista yli puolet työskentelee lukuvuoden aikana vähintään satunnaisesti. Ympäristöteknologian, automaatio- ja tietotekniikan opiskelijoiden keskuudessa opintojen ohessa työskennellään vähiten.

Kuva 6. Opintojen aikainen työssäkäynti eri koulutusohjelmissa opiskelevilla

Alueelliset erot opintojen aikaisessa työskentelyssä ovat melko suuret. Pääkaupunkiseudulla työskennellään opintojen ohessa selvästi useammin kuin muualla Suomessa. Pääkaupunkiseu-dulla opiskelevista 67 prosenttia käy töissä opintojen ohella vähintään satunnaisesti. Pääkau-punkiseudulla opintojen ohessa työskentelevien osuus kuitenkin laski vuotta aiemmasta. Lukuvuodella 2012-2013 lukuvuoden aikana vähintään satunnaisesti työskenteleviä oli pääkaupunkiseudulla 70 prosenttia vastaajista. Harvinaisinta opintojen ohessa työskentely on Pohjois-, Kaakkois- ja Itä-Suomessa, joissa lukuvuoden aikana vähintään satunnaisesti työsken-televien osuus on 43-45 prosentin välillä. Avoimissa vastauksissa tuli esille, että Pääkaupunki-seudun elinkustannukset ja muuta maata monipuolisempi työpaikkatarjonta ovat vaikuttaneet siihen, että pääkaupunkiseudulla opintojen ohessa työskentely on muita alueita yleisempää. Toisaalta taantuman leviäminen myös pääkaupunkiseudulle näyttäisi vähentäneen opintojen ohessa työskentelevien osuutta myös pääkaupunkiseudulla. Useimmat työskentelevät lukuvuoden aikana vain yhden työnantajan palveluksessa. 77 prosen-tilla opintojen aikana työskennelleistä oli lukuvuoden aikana yksi työnantaja. Useamman kuin yhden työnantajan palveluksessa opintojen aikana työskenteli vajaa viidennes (19 %) insinöö-riopiskelijoista. Vuokratyöyrityksen kautta työskentelevien osuus oli 12 prosenttia työssäkäy-vistä opiskelijoista. Vuokratyöyrityksen kautta työskentely nousi edellisestä tutkimuskerrasta kahdella prosenttiyksiköllä.

23% 25%13% 18% 19% 14% 16% 13% 14% 8% 14%

45% 34%

37% 32% 30% 34% 32%30% 26%

29% 23%

0%10%20%30%40%50%60%70%80%

jatkuvasti satunnaisesti

14

Opintojen aikaisen työssäkäynnin määrä Keskimääräinen viikoittainen työtuntimäärä niillä insinööriopiskelijoilla, jotka käyvät lukuvuo-den aikana töissä on 15 tuntia viikossa (mediaani). Miehillä työtunteja on viikossa mediaanilla tarkasteltuna tunti enemmän (16 tuntia/vko, mediaani) kuin naisilla (15 tuntia/viikko, mediaa-ni). Opintojen aikaisia työtunteja on viikossa selvästi enemmän niillä, jotka käyvät jo viidettä tai tätä myöhempää vuosikurssia. Viidettä tai myöhempää vuosikurssia käyvillä keskimääräinen opintojen aikaisen työssäkäynnin viikkotuntimäärä on jo 29 tuntia viikossa (mediaani). Työtuntimäärä nousee vasta neljännen vuosikurssin jälkeen, sillä ensimmäisestä vuosikurssista neljänteen vuosikurssiin saakka keskimääräinen työtuntimäärä viikossa on 15–16 tuntia. Viikoittaiset työtuntimäärät ovat korkeimmat talotekniikan ja rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmissa opiskelevilla. Näissä koulutusohjelmissa opiskelevilla opintojen aikana työssäkäyvien viikoittainen työtuntimäärä on keskimäärin 20 tuntia viikossa (mediaani). Opintojen aikaisen työssäkäynnin syyt ja miksi ei työskennellä Noin kolme neljästä (77 %) työskenteli opintojen ohessa taloudellisista syistä. Tärkein syy työssäkäyntiin oli ylimääräisen rahan tienaaminen ja toiseksi tärkein syy oli se, että opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen. Työkokemus oli tärkein syy 15 prosentilla kaikista vastaajista. Pääkaupunkiseudulla asuvilla opintotuen riittämättömyys oli muuta maata yleisempi syy opintojen aikaiseen työssäkäyntiin.

Kuva 7. Tärkein syy työssäkäyntiin viime lukuvuoden aikana

Työkokemuksen hankkiminen tulee tärkeämmäksi samalla kun opinnot etenevät. Tämä selviää kuvasta 8. Syksyllä 2014 toisella vuosikurssilla opiskelleista vain 10 prosenttia piti tärkeimpänä opintojen aikaisen työssäkäynnin syynä työkokemusta, kun neljännen vuosikurssin opiskelijois-ta tärkeimpänä syynä työkokemusta piti jo 21 prosenttia opiskelijoista. Kysyimme myös, onko työssäkäyntiin lukuvuoden aikana muita mahdollisia syitä. Vastaajat mainitsivat muun muassa yrittäjyyden, halun auttaa esimerkiksi vanhempien yrityksessä tai urheiluseurassa tai sen, että työssä oltiin oltu jo ennen opiskelua ja työntekoa jatkettiin myös opintojen alettua.

halusin tienata ylimääräistä

42 %

opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen

35 %

halusin saada työkokemusta

15 %

jokin muu syy, mikä6 %

en saa enää opintotukea

2 %

15

Kuva 8. Syyt työssäkäyntiin lukuvuoden aikana eri vuosikursseilla

Yli puolet opiskelijoista ei työskennellyt opintojen ohessa lukuvuodella 2013-2014. 64 prosent-tia opiskelijoista ei työskennellyt siksi, että he halusivat keskittyä opintoihin lukuvuoden aikana. Hieman yli joka viides (22 %) ei ollut löytänyt työpaikkaa ja 13 prosenttia ilmoitti jonkin muun syyn. Muut syyt liittyivät usein siihen, että ei ollut aikaa työssäkäyntiin yleensä perheen tai harrastusten, varsinkin vaativien urheiluharrastusten vuoksi. Muita melko yleisiä syitä siihen, että lukuvuoden aikana ei tehty töitä, olivat muun muassa erilaiset tuet. Esimerkiksi vakuutus-yhtiöiden uudelleenkoulutustuet, erilaiset kuntoutustuet tai aikuiskoulutustuki saatettaisiin menettää, jos opiskelun aikana saataisiin työtuloja. Työkokemuksen kerääminen on erilaisten tukien saajilla tämän vuoksi hankalaa. Kuinka paljon työssäkäynti lukuvuoden aikana tukee opintoja? Lukuvuoden aikainen työssäkäynti kerrytti 40 prosentin mielestä koulutusta tukevaa työkoke-musta vähintään melko paljon. Niiden osuus, joiden mielestä lukuvuoden aikainen työssäkäynti ei kerryttänyt lainkaan koulutusta tukevaa työkokemusta, oli kolmannes (31 %) vastanneista. Osuudet ovat samalla tasolla kuin vuotta aiemmassa tutkimuksessa. Viime vuosina lukuvuoden aikainen opiskelu on ollut opintoja tukevaa hieman aiempaa vähemmän. Esimerkiksi lukuvuonna 2007-2008 46 prosenttia koki lukuvuoden aikaisen työssäkäynnin tukevan opintoja vähintään melko paljon. Näyttää siltä, että heikommassa suhdannetilanteessa opintoja tukevia lukuvuoden aikaisia töitä on hankalampi löytää, mutta taloudellisista syistä on kuitenkin työskenneltävä.

11%

10%

13%

21%

23%

46%

47%

41%

39%

27%

6%

2%

2%

2%

5%

37%

35%

38%

33%

33%

6%

5%

5%

12%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

1. vuosikurssi (keväällä -14aloittaneet)

2. vuosikurssi

3. vuosikurssi

4. vuosikurssi

5. tai myöhempi vuosikurssi

halusin saada työkokemusta halusin tienata ylimääräistäen saa enää opintotukea opintotuki ei olisi riittänyt elämiseenjokin muu syy, mikä

16

Kuva 9. Kertyikö lukuvuoden 2013-2014 aikaisesta työskentelystä opintoja tukevaa työkokemus-ta?

Miesopiskelijat kokivat, että opintojen aikainen työskentely tuki opintoja paremmin kuin naisopiskelijoilla. Miesopiskelijoista 42 prosenttia koki, että työskentely lukuvuodella 2012-2013 kerrytti koulutusta tukevaa työkokemusta vähintään melko paljon. Sen sijaan naisista vain 33 prosentin mielestä lukuvuoden aikainen työskentely tuki opintoja. Mitä pidemmällä opinnot ovat, sitä paremmin opintojen aikaisen työskentelyn koetaan tukevan opintoja, mikä selviää kuvasta 10.

Kuva 10. Paljon ja melko paljon koulutusta tukevaa työkokemusta lukuvuoden 2013-2014 aikaisesta työskentelystä saaneiden osuudet vuosikurssin ja sukupuolen mukaan

paljon19 %

melko paljon21 %

melko vähän15 %

vähän14 %

ei lainkaan31 %

33%

28%

18%

13%

8%

20%

16%

21%

22%

23%

19%

11%

22%

17%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

5. tai myöhempi vuosikurssi

4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi

1. vuosikurssi (keväällä -14 aloittaneet)

mies

nainen

paljon

melko paljon

17

6 Kesätyöt kesällä 2014

Työllistyminen kesällä 2014 Kesätöissä kesällä 2014 oli 84 prosenttia insinööriopiskelijoista. Noin joka kymmenes vastaaja ei ollut saanut kesätyöpaikkaa. Töihin ei halunnut 4 prosenttia vastaajista ja kaksi prosenttia opiskeli kesän.

Kuva 11. Työpaikkatiedot kesällä 2014

Luvut ovat samalla tasolla kuin edellisenä kesänä 2013, jolloin kesätöissä olleiden osuus oli myös 84 % insinööriopiskelijoista. Kesätöissä olleiden osuus on laskenut aiemmista vuosista, sillä vielä kesällä 2012 kesätöissä olleiden osuus oli 87 prosenttia opiskelijoista ja kesinä 2007-2008 insinööriopiskelijoista 93 prosenttia oli kesätöissä. Kuvassa 12 on esitetty kesätöissä olleiden insinööriopiskelijoiden osuudet vuodesta 1988 lähtien. Kuvasta selviää, että kesätöissä olleiden osuus oli ainoastaan vuonna 2009 alemmalla tasolla kuin tänä ja viime vuonna. Suhdannevaihtelut näkyvät työllistymisessä kesätöihin.

olin töissä kesällä 201484 %

en saanut työpaikkaa

10 %

en halunnut töihin kesäksi

4 %

olin vaihto-opiskelijana

0,5 %

opiskelin2 %

18

Kuva 12. Kesätöissä olleiden insinööriopiskelijoiden osuus 1988-2014

Naisopiskelijoista kesätöissä kesällä 2014 oli 82 prosenttia ja miehistä 84 prosenttia eli ero nais- ja miesopiskelijoiden välillä oli melko pieni. Työllistyminen kesällä 2014 on esitetty koulutusohjelmittain kuvassa 13. Tietotekniikan koulutusohjelmassa kesätöiden saanti oli selvästi hankalinta, mutta helpottui opintojen etenemisen myötä. Tietotekniikan neljännen vuosikurssin opiskelijoista kesätöissä edellisenä kesänä oli ollut 80 prosenttia, kun toisen vuosikurssin aloittaneista edellisenä kesänä työllistyi tietotekniikan opiskelijoista vain 58 prosenttia. Parhaiten töitä kesällä saivat rakennusalan opiskelijat.

Kuva 13. Työllistyminen kesällä 2014 suurimmilla koulutusaloilla

80

85

90

95

100

88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14

%

Vuosi

84 %

64%

77%

78%

85%

85%

88%

88%

91%

92%

93%

95%

22%

16%

14%

11%

8%

7%

8%

4%

7%

5%

3%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

tietotekniikka

automaatiotekniikka

muut koulutusohjelmat

sähkötekniikka

ympäristöteknologia

kone- ja tuotantotekniikka

bio- ja elintarviketekniikka

auto- ja kuljetustekniikka

talotekniikka

rakennustekniikka

rakennusalan työnjohto

olin töissä kesällä 2014 en saanut työpaikkaa en halunnut töihin kesäksiolin vaihto-opiskelijana opiskelin

19

Vuosikurssi vaikuttaa myös kesätöihin työllistymiseen. Kolmannen ja neljännen vuosikurssin aloittaneet työllistyivät kesällä parhaiten, kuten aiempina vuosina. Työllistyminen kesätöihin vuosikursseittain on esitetty kuvassa 14.

Kuva 14. Työllistyminen kesällä 2014 vuosikursseittain

Kesätyöpaikkojen määrä ja kesätöiden pituus Kesätöissä olleilla oli yleensä vain yksi työpaikka kesän aikana (88 %). 11 prosentilla työpaikko-ja oli kesän aikana kaksi. Osuudet ovat samat kuin vuotta aiempana kesänä. Yli 90 prosenttia opiskelijoista oli kokopäivätöissä, joko vuorotöissä tai säännöllisessä päivä-työssä. Säännöllistä kokopäivätyötä tekeviä oli 70 prosenttia ja vuorotyötä tekeviä 21 prosenttia opiskelijoista. Vuorotyötä tekeviä oli runsaasti varsinkin kone- ja tuotantotekniikan ja bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoiden keskuudessa. Rakennusalan opiskelijoilla vuorotöitä oli vain vähän.

Kuva 15. Kokopäivätyön, vuorotyön ja osapäiväisen työn osuudet insinöörien kesätöistä

68%

81%

86%

87%

80%

13%

12%

10%

8%

11%

12%

5%

2%

2%

4%

7%

2%

2%

1%

2%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1. vuosikurssi (keväällä -14 aloittaneet)

2. vuosikurssi

3. vuosikurssi

4. vuosikurssi

5. tai myöhempi vuosikurssi

olin töissä kesällä 2014 en saanut työpaikkaa en halunnut töihin kesäksiolin vaihto-opiskelijana opiskelin

kokopäivätyö, säännöllinen

päivätyö70%

kokopäivätyö, vuorotyö

21%

osapäivätyö6%

muu3 %

20

Kaiken kaikkiaan puolet kesätöissä kesällä 2014 olleista työskenteli kesän aikana yhteensä 12-16 viikkoa. Keskimääräinen kesätyön kesto oli 14 viikkoa. Neljännes opiskelijoista oli kesätöissä alle 12 viikkoa, yksi neljästä taas työskenteli kesällä pidemmän jakson kuin 16 viikkoa. Luvut ovat samalla tasolla kuin kesällä 2013. Kesätyöpaikan sijainti Vastaajista 61 prosenttia oli kesätöissä kotipaikkakunnallaan. Hieman yli joka neljäs (27 %) lähti työn perässä jollekin muulle kuin koti- tai opiskelupaikkakunnalle. Ulkomailla työskenteli vain yksi prosentti opiskelijoista. Opiskelupaikkakunnalla, jos se oli jokin muu kuin kotipaikkakunta, työskenteli vastaajista reilu kymmenesosa (11 %). Osuudet on esitetty kuvassa 15 ja ne ovat lähestulkoon samalla tasolla kuin viime vuoden tutkimuksessa.

Kuva 16. Kesätyöpaikan sijainti

Kesän 2014 yleisimmät työskentelyalueet olivat Häme ja pääkaupunkiseutu. Muuten sijoituttiin melko tasaisesti eri puolille Suomea, kuten kuva 17. osoittaa.

Kuva 17. Työskentelyalue kesällä 2014

sama kuin koti- ja opiskelupaikkakunta

37 %

sama kuin kotipaikkakunta

24 %

sama kuin opiskelupaikkakunta

11 %

jokin muu kuin koti-tai

opiskelupaikkakunta27 %

olin töissä ulkomailla

1 %

Häme17%

Pääkaupunkiseutu16%

Lounais-Suomi14%Itä-Suomi

14%

Pohjois-Suomi13%

Vaasan Seutu10%

Keski-Suomi7%

Kaakkois-Suomi5%

Muu Uusimaa4%

21

7 Kesätyöpaikan haku

Millaisena kesätyön hankinta koettiin? Kesätyön saantia kesäksi 2014 pidettiin lähes yhtä hankalana kuin vuotta aiemmin. Aiempaa selvästi hankalampana kesätyön saantia piti noin joka viides (21 %) vastaaja. Yli puolet (53 %) oli sitä mieltä, että kesätyön saanti oli yhtä hankalaa kuin vuosi sitten. Kesätyön saanti on siis jo kahden kesän ajan ollut opiskelijoiden mielestä varsin hankalaa.

Kuva 18. Kokemukset kesätyön hankinnan vaikeudesta 2007-2014

Kokemus kesätöiden hankinnasta muuttuu opintojen edetessä. Kesätyön hankinnan aiempaa selvästi hankalammaksi kokeneiden osuudet laskevat kolmannelle ja neljännelle vuosikurssille mentäessä, kuten kuva 19 osoittaa. Kesällä 2014 kesätyön hankinnan aiempaa selvästi hanka-lammaksi kokeneiden osuus ei kuitenkaan ollut kasvussa, sillä kesätyön saanti koettiin aiempaa hankalammaksi jo kesällä 2013. Sukupuolten välillä oli hieman eroa siinä, koettiinko kesätyön saanti hankalammaksi kuin aiemmin. Naisopiskelijoista 21 prosenttia koki kesätyön saannin viime vuotta helpommaksi, kun taas miehistä ainoastaan 16 prosentin mielestä kesätyön saanti oli viime vuotta helpompaa. Naisten kokemus kesätöiden hankinnasta oli siis miehiä myöntei-sempi.

31

28

11

23

25

23

17

17

12

14

44

19

14

17

22

21

54

55

42

54

53

52

51

53

3

3

3

4

8

8

10

9

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

%Selvästi helpompaa Selvästi hankalampaaEi muutosta edellisvuoteen En ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä

22

Kuva 19. Kesätyön hankinnan kokeminen vuosikurssin mukaan

Kesätyöpaikan saantitavat ja haettujen työpaikkojen määrä Noin joka neljäs oli kesätöissä samassa paikassa kuin aiemminkin, ja oli saanut paikan aikanaan suhteilla. Joka viides oli ottanut itse yhteyttä uuteen työnantajaan ja saanut paikan siten ja joka viides oli samassa paikassa kuin aiemmin, mutta ei ollut saanut paikkaa aikanaan suhteilla. Kaiken kaikkiaan suhteilla työpaikan oli saanut hieman yli joka kolmas (36 %), valtaosalla työpaikka oli kuitenkin saatu omalla aktiivisuudella. Osuudet ovat samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Vähän yli puolet (52 %) oli kesätöissä sellaisessa työpaikassa, jossa oli aiemminkin ollut töissä, muille työpaikka oli uusi.

Kuva 20. Työpaikan saantitapa kesällä 2014

15%

12%

18%

24%

20%

19%

23%

18%

19%

23%

43%

52%

56%

53%

50%

23%

13%

8%

4%

8%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1. vuosikurssi (keväällä -14 aloittaneet)

2. vuosikurssi

3. vuosikurssi

4. vuosikurssi

5. tai myöhempi vuosikurssi

selvästi helpompaa selvästi hankalampaaei muutosta edellisvuoteen en ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä

2%

3%

6%

10%

13%

20%

20%

26%

0% 10% 20% 30%

oppilaitoksen harjoitteluvälityksen kautta

muulla tavoin

työskentelin samassa paikassa lukukauden aikana

suhteilla (uusi työpaikka)

vastasin lehdessä / internetissä olleeseentyöpaikkailmoitukseen (uusi työpaikka)

olen ollut samassa paikassa aiemminkin, en saanutpaikkaa aikanaan suhteilla

otin itse yhteyttä uuteen työnantajaan

olen ollut samassa paikassa aiemminkin, sainpaikan aikanaan suhteilla

23

Haettujen työpaikkojen lukumäärät ovat hieman nousseet vuotta aiemmasta. Opiskelijat, jotka löysivät työpaikan kesällä, hakivat keskimäärin kahdeksaa työpaikkaa (keskiarvo). Ne opiskeli-jat, jotka olivat jääneet ilman kesätöitä, hakivat keskimäärin kahtatoista työpaikkaa (keskiarvo). Pieni osa vastaajista ilmoitti haettujen työpaikkojen määrän hyvin korkeaksi. Joka neljäs niistä, jotka eivät löytäneet työpaikkaa, haki yli viittätoista paikkaa tuloksetta. Taulukko 6. Haettujen työpaikkojen lukumäärä

Keskiarvo Mediaani Kesätyöpaikan 2014 löytäneet 8 4 Ilman kesätyöpaikkaa 2014 jääneet 12 8

8 Työnantajat kesällä 2014

Useampi kuin joka viides (21 %) opiskelija työskenteli kesällä 2014 rakennusliikkeessä. Rakennusliikkeessä työskentelevien osuus on noussut vuotta aiemmasta, jolloin toimialalla työskenteli 19 prosenttia opiskelijoista. Nousu johtuu kuitenkin siitä, että rakennusalan opiskelijoiden osuus vastaajista nousi myös kahdella prosenttiyksiköllä vuoden 2013 tutkimuk-sesta. Teknologiateollisuudessa työskenteleviä oli kesällä 2014 saman verran kuin kesällä 2013. Teknologiateollisuudessa työskennelleiden osuus laski jo kesän 2012 19 prosentista 15 prosenttiin kesälle 2013. Ylipäänsä teollisuusyrityksissä työskentelevien osuus on ollut laskussa viime vuodet. Kesällä 2012 teollisuus työllisti 40 prosenttia opiskelijoista, kesällä 2013 33 prosenttia ja kesällä 2014 teollisuudessa työskennelleiden opiskelijoiden osuus oli kaikkiaan 31 prosenttia. Työnantajien toimialat jakautuivat melko tasaisesti eri vuosikursseilla opiskelevien kesken. Nais- ja miesopiskelijoista lähes yhtä suuri osuus työskenteli teollisuudessa. Elintarviketeolli-suudessa naisten osuus oli miehiä suurempi, kun taas teknologiateollisuudessa miesten osuus oli suurempi kuin naisten. Myös rakennusliikkeissä naisten osuus oli miehiä pienempi, mutta kaupan alalla sen sijaan työskenteli enemmän nais- kuin miesopiskelijoita.

Kuva 21. Työnantajien toimialat kesällä 2014

2%2%

3%3%3%3%

4%5%

5%6%

7%8%

11%15%

21%

0% 5% 10% 15% 20% 25%

oma tai vanhempien yritysvaltio

kemianteollisuustietotekniikan palvelualan yritys

energia-alametsäteollisuus

insinööri- suunnittelutoimistoelintarviketeollisuus

muu teollisuuskunta, kuntayhtymä

kaupanalan yritysmuu yksityinen, mikä

muu palvelualan yritysteknologiateollisuus

rakennusliike

24

9 Kesätyön työtehtävät ja työaika

Yleisin kesätöiden tehtäväalue olivat työt, jotka eivät kuuluneet tekniikan alaan. Tekniikan alaan kuulumattomia töitä teki joka neljäs opiskelija kesätyönään. Suoritustasoisia tekniikan alan tehtäviä teki 20 prosenttia vastaajista ja asennus-, laboratorio- tai valvomotöitä 17 prosenttia. Kasvu sellaisissa työtehtävissä, jotka eivät kuulu tekniikan alaan, näyttäisi nyt pysähtyneen. Vuoden 2011 tutkimuksesta tekniikan alaan kuulumattomien töiden osuus on noussut kolmella prosenttiyksiköllä, mutta viime vuodesta näiden töiden osuus on jo hieman laskenut. Vuoden 2009 taantuman aikaan tekniikan alaan kuulumattomien kesätöiden osuus nousi peräti 33 prosenttiin. Kuten kuvasta 22 selviää, useimmissa tehtävissä työskentelevien osuus on aivan viime vuoden tasolla.

Kuva 22. Työtehtävät kesinä 2013 ja 2014

Työtehtävien laatu muuttuu kun opinnot etenevät. Opintojen alussa kesätöitä, jotka eivät kuulu tekniikan alaan tehtiin runsaasti, mutta niiden osuus väheni vuosikurssien myötä. Neljännellä vuosikurssille opiskelevista muita kuin tekniikan alan töitä teki kesällä 2014 15 prosenttia. Tekniikan alan suoritustason tehtävien osuus laskee myös toiselta vuosikurssilta neljännelle, mutta ei kovin runsaasti, vain noin seitsemän prosenttiyksikköä. Naisopiskelijoilla oli enemmän tekniikan alaan kuulumattomia kesätöitä kuin miesopiskelijoilla. Naisista yli kolmannes (35 %) teki kesällä tekniikan alan ulkopuolisia töitä kun vastaava osuus miehistä oli 23 prosenttia. Naiset tekivät sen sijaan vähemmän asennus-, laboratorio- ja valvomotöitä. Näitä töitä teki miesopiskelijoista 18 prosenttia ja naisista yhdeksän prosenttia.

1%

2%

3%

5%

6%

10%

12%

17%

18%

26%

1%

2%

4%

5%

5%

10%

12%

17%

20%

25%

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%

opinnäytetyön teko

teknisen alan kaupallinen tehtävä

insinöörin kesälomasijaisuus

it-alan työt

suunnittelutyö

työnjohto

muu tekniikan alan työ

asennus-, laboratio-, valvomotyö

muut tekniikan alan suoritustason tehtävät

ei tekniikan alaan kuuluva työ

2014 2013

25

Kuva 23 Työtehtävien laatu vuosikursseittain

Työharjoittelu Kahdelle kolmesta (62 %) kesätyöt olivat osa opintoihin liittyvää harjoittelua. Opintoihin liittyvästä työharjoittelusta palkkaa sai 90 prosenttia, joka kymmenes teki työharjoittelua kesän aikana palkatta. Työharjoittelua olivat suorittaneet eniten kolmannen ja neljännen vuosikurssin aloittaneet. Syksyllä 2014 toisella vuosikursseilla opiskelleista 57 prosenttia oli edellisenä kesänä suorittanut työharjoittelua. Kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoista työhar-joittelussa oli edellisenä kesänä ollut liki 70 prosenttia opiskelijoista. Sen suhteen, maksettiinko työharjoittelusta palkkaa, ei ole juurikaan eroa eri vuosikursseilla. Kuten kuvasta 24 selviää, opintoihin kuuluvan työharjoittelun suorittajien osuudet vaihtelivat eri koulutusohjelmissa. Rakennus- ja auto- ja kuljetustekniikan opiskelijat olivat eniten työhar-joittelussa. Automaatiotekniikan opiskelijoista työharjoittelussa oli alle puolet. Tietotekniikan opiskelijoilla työharjoittelussa olleiden osuus nousi viime vuodesta hieman.

Kuva 24. Opintoihin kuuluvaa työharjoittelua kesän 2014 aikana suorittaneiden osuus opintoaloit-tain

15%

25%

35%

48%

46%

5%

3%

4%

5%

13%

31%

39%

39%

32%

23%

49%

32%

22%

15%

19%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

1. vuosikurssi (keväällä -14aloittaneet)

2. vuosikurssi

3. vuosikurssi

4. vuosikurssi

5. tai myöhempi vuosikurssi

tekniikan alan työt (pois lukien it-ala) it-alan työt

tekniikan alan suoritustason tehtävät ei tekniikan alaan kuuluvat työt

85%77%

74%73%

69%68%

67%63%

55%55%

49%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

rakennustekniikkaauto- ja kuljetustekniikka

rakennusalan työnjohtokone- ja tuotantotekniikka

sähkötekniikkatalotekniikka

muut koulutusohjelmattietotekniikka

ympäristöteknologiabio- ja elintarviketekniikka

automaatiotekniikka

26

Todellinen työaika Opiskelijoiden todellinen viikoittainen työaika oli keskiarvolla mitattuna 39 tuntia viikossa ja mediaanilla mitattuna 40 tuntia viikossa. Pisintä työviikkoa tekivät omassa tai vanhempien yrityksessä tai rakennusliikkeessä kesätöissä olleet, joissa työviikon pituus keskiarvolla mitattuna oli yli 41 tuntia. Työviikon pituus taas lyhyin kaupan alalla, jossa työviikon pituuden keskiarvoksi saatiin 33,6 tuntia ja mediaaniksi 35 tuntia. Taulukko 7. Todellinen työaika eri toimialoilla työskennelleillä, tuntia/viikko

Työnantajan toimiala Keskiarvo Mediaani oma tai vanhempien yritys 41,2 40,0

rakennusliike 41,2 40,0

energia-ala 40,9 40,0 muu teollisuus 40,4 40,0

metsäteollisuus 40,3 40,0

teknologiateollisuus 40,1 40,0 muu yksityinen, mikä 40,1 40,0

kemianteollisuus 39,5 40,0

elintarviketeollisuus 38,2 40,0 insinööri- suunnittelutoimisto 37,8 40,0

valtio 37,6 40,0

tietotekniikan palvelualan yritys 37,2 37,5 kunta, kuntayhtymä 36,5 38,0

muu palvelualan yritys 36,4 40,0

kaupanalan yritys 33,6 35,0

10 Kesätyön merkitys opiskelulle ja työtehtävien sisällön kehittyminen

Kesätyön merkitys opiskelulle Lähes kaksi kolmesta (60 %) oli sitä mieltä, että kesätyöt liittyivät omiin opiskeluihin vähin-täänkin hyvin. Noin joka kolmannen (31 %) opiskelijan mielestä kesätyöt liittyivät opintoihin erittäin hyvin. 40 prosentin mielestä kesätyö ei liittynyt lainkaan tai liittyi vain vähän opintoihin. Koulutusalakohtaisia eroja oli melko paljon. Rakennusalan opiskelijoiden mielestä kesätyöt liittyivät opintoihin parhaiten. Esimerkiksi rakennustekniikan opiskelijoista vain yhdeksän prosenttia oli sitä mieltä, että kesätyöt eivät liittyneet lainkaan opintoihin. Ympäristöteknologi-an, tietotekniikan ja automaatiotekniikan opiskelijoilla kesätyöt liittyivät opintoihin heikoiten. Näiden alojen opiskelijoista selvästi alle puolet oli sitä mieltä, että kesätyöt liittyivät opintoihin vähintään hyvin. Tietotekniikan opiskelijoista liki puolen (45 %)mielestä kesätyöt eivät liittyneet lainkaan opintoihin. Koulutusalakohtaiset erot on esitetty kuvassa 25.

27

Kuva 25. Kuinka hyvin kesätyöt liittyivät opiskeluun eri koulutusohjelmissa opiskelevilla

Neljänteen vuosikurssiin saakka kesätöiden liittyminen opiskeluun paranee. Neljännellä vuosikurssilla opiskelevista insinööreistä 71 prosentin mielestä edellisen kesän kesätyö liittyi opiskeluun erittäin hyvin tai hyvin. Toisella vuosikurssilla opiskelevista taas kesätyöt liittyivät opintoihin hieman yli puolella (52 %).

Kuva 26. Kuinka hyvin kesätyöt liittyivät opiskeluun eri vuosikursseilla

Se, kuinka hyvin kesätyöt ovat liittyneet opiskeluun, on vaihdellut myös suhdanteiden mukaan. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana kesätyöt ovat liittyneet opiskeluihin heikoiten kesällä 2009, kuten kuva 26 osoittaa. Vuoden 2009 jälkeen tilanne on hieman parantunut, mutta edelleen

18%

22%

27%

26%

29%

28%

23%

32%

38%

41%

51%

21%

16%

21%

26%

29%

30%

36%

31%

28%

35%

32%

28%

17%

16%

25%

29%

29%

28%

21%

17%

15%

12%

34%

45%

36%

23%

13%

13%

13%

16%

17%

9%

5%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

automaatiotekniikka

tietotekniikka

ympäristöteknologia

muut koulutusohjelmat

auto- ja kuljetustekniikka

bio- ja elintarviketekniikka

kone- ja tuotantotekniikka

sähkötekniikka

talotekniikka

rakennustekniikka

rakennusalan työnjohto

liittyi erittäin hyvin opiskeluun littyi hyvin opiskeluunliittyi vähän opiskeluun ei liittynyt lainkaan opiskeluun

15%

25%

32%

40%

39%

14%

27%

31%

31%

29%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%

1. vuosikurssi (keväällä -14 aloittaneet)

2. vuosikurssi

3. vuosikurssi

4. vuosikurssi

5. tai myöhempi vuosikurssi

liittyi erittäin hyvin opiskeluun littyi hyvin opiskeluun

28

jäädään vuosista 2007 ja 2008 jälkeen. Kesällä 2014 tilanne oli aivan samankaltainen kuin edellisenä kesänä ja muutosta ei ole tapahtunut parempaan eikä huonompaan suuntaan.

Kuva 27. Kesätyön merkitys (kesätyö liittyi erittäin hyvin tai hyvin opiskeluun) vuosina 2007-2014

Työtehtävien sisällön kehittyminen Opiskelijoilta kysyttiin myös miten heidän työtehtäviensä sisältö on kehittynyt insinööriopinto-jen edetessä. Kaikkiaan 19 prosenttia oli sitä mieltä, että työtehtävät ovat kehittyneet huomatta-vasti ja liki puolet (44 %) sanoi, että tehtävät ovat kehittyneet jonkin verran. Hieman yli joka kolmas (37 %) kertoi, että tehtävät eivät ole kehittyneet lainkaan. Osuudet ovat lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmassa tutkimuksessa. Mitä pidemmällä opinnoissa ollaan, sitä paremmin työtehtävien koetaan kehittyneet opintojen edetessä. Kokemukset kesätöiden tehtävien sisällöstä vaihtelevat eri vuosikursseilla ja eri koulutusohjelmissa opiskelevilla. Opintojen alkupäässä insinööriopiskelijat eivät ole kokeneet työn sisällön kehittyvän samalla tavoin kuin insinööriopintojen loppuvaiheessa olevat.

31%

31%

29%

30%

27%

26%

32%

30%

29%

29%

30%

32%

30%

27%

34%

35%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

Liittyi erittäin hyvin opiskeluun Liittyi hyvin opiskeluun

29

Kuva 28. Työtehtävien sisällön kehittyminen vuosikurssin mukaan

Rakennusalan, sähkötekniikan ja talotekniikan opiskelijat kokivat työnsisällön kehittyneen opintojen edetessä parhaiten. Heikoiten työtehtävät kehittyivät opintojen edetessä automaa-tiotekniikan, tietotekniikan ja ympäristöteknologian opiskelijoilla, kuten ilmenee kuvasta 29.

Kuva 29. Työtehtävien sisällön kehittyminen suurimmissa koulutusohjelmissa opiskelevilla

14%

11%

20%

27%

29%

27%

41%

46%

49%

42%

59%

47%

34%

24%

29%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

1. vuosikurssi (keväällä -14 aloittaneet)

2. vuosikurssi

3. vuosikurssi

4. vuosikurssi

5. tai myöhempi vuosikurssi

ovat kehittyneet huomattavasti ovat kehittyneet jonkin verran eivät ole kehittyneet lainkaan

13%

14%

17%

15%

10%

15%

16%

25%

21%

26%

32%

34%

34%

32%

43%

51%

46%

46%

42%

47%

49%

50%

53%

52%

51%

42%

39%

39%

38%

33%

32%

26%

17%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

automaatiotekniikka

tietotekniikka

ympäristöteknologia

muut koulutusohjelmat

auto- ja kuljetustekniikka

bio- ja elintarviketekniikka

kone- ja tuotantotekniikka

talotekniikka

sähkötekniikka

rakennustekniikka

rakennusalan työnjohto

ovat kehittyneet huomattavasti ovat kehittyneet jonkin verran eivät ole kehittyneet lainkaan

30

11 Palkat kesällä 2014

Palkkojen tarkastelu on rajattu kokopäiväisesti kesällä 2014 työskennelleisiin opiskelijoihin. Palkkojen tarkasteluun otettiin mukaan vain suomen- ja ruotsinkieliseen lomakkeeseen vastanneet opiskelijat. Englanninkieliseen lomakkeeseen vastanneet jätettiin tarkastelun ulkopuolelle kuten aiempinakin vuosina, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia eri tutkimusker-tojen välillä. Kesällä 2014 kokopäiväisesti työskennelleiden opiskelijoiden keskiarvopalkka oli 1927 euroa kuussa, ilman lisiä. Keskiarvopalkka nousi edellisestä vuodesta 32 eurolla (1,7 %). Mediaani-palkka kesällä 2014 oli 1900 euroa kuussa. Mediaanipalkka nousi 100 eurolla kesästä 2013. Mediaanipalkan nousuun vaikuttivat myös vastaajarakenteen muutokset, sillä perinteisesti korkeampipalkkaisia rakennusalan opiskelijoita oli tänä vuonna vastaajina prosenttiyksikön verran viime vuotta enemmän. Naisopiskelijoiden palkat jäivät myös tämän vuoden tutkimuksessa miesopiskelijoiden palkois-ta. Naisten mediaanipalkka oli 1720 euroa kuussa ja miesten 1900 euroa kuussa. Naisten osuus on korkea bio- ja elintarviketekniikan sekä ympäristöteknologian koulutusohjelmissa ja näiden alojen tehtävissä palkat jäävät myös jonkin verran miesvaltaisempien alojen, kuten rakennus-alan, palkoista. Sukupuolten palkkaeron yhtenä syynä voi olla myös se, että naiset tekevät useammin töitä tekniikan alan ulkopuolisissa töissä sekä julkisella sektorilla. Taulukko 8. Kokopäiväisesti työskennelleiden palkat vuosien 2013 ja 2014 tutkimuksissa (€/kk ilman lisiä)

Kesä 2013 Kesä 2014 Kaikki Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Keskiarvo 1895 1923 1743 1927 1958 1777 Mediaani 1800 1872 1700 1900 1900 1720 Palkat nousevat opintojen etenemisen myötä. Syksyllä 2014 ensimmäisellä ja toisella vuosikurs-silla olleilla mediaanipalkka edellisen kesän kesätöissä oli 1800 euroa kuussa kun kolmannella vuosikurssilla mediaanipalkka nousi jo 1900 euroon kuussa. Viidennellä ja tätä myöhemmillä vuosikursseilla mediaanipalkka on 2000 euroa kuukaudessa.

Taulukko 9. Kuukausipalkka (€/kk ilman lisiä) vuosikursseittain (vuosikurssi syksyllä -14)

Vuosikurssi Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %

1. vuosikurssi (keväällä -14 aloittaneet)

65 1814 1332 1500 1800 2000 2300

2. vuosikurssi 1478 1880 1385 1600 1800 2100 2500 3. vuosikurssi 1334 1939 1500 1605 1900 2100 2500 4. vuosikurssi 824 1965 1500 1717 1931 2144 2500 5. tai myöhempi vuosikurssi

233 2060 1550 1800 2000 2300 2600

Eri koulutusohjelmissa opiskelevien palkat vaihtelevat melko paljon. Rakennusalan työnjohdon sekä sähkötekniikan koulutusohjelmissa opiskelevien mediaanipalkka oli 2000 euroa kuussa tai enemmän. Pienimmät mediaanipalkat olivat ympäristöteknologian ja tietotekniikan opiskelijoil-la. Keskiarvolla mitattuna parhaiten tienasivat rakennusalan työnjohdon, automaatio- ja rakennustekniikan opiskelijat. Tietotekniikan ja ympäristöteknologian opiskelijoilla oli kertynyt

31

vähiten oman alan työkokemusta, joten todennäköisesti myös tämä näkyy näiden alojen opiskelijoiden kesätöiden palkoissa. Taulukko 10. Kuukausipalkka (€/kk ilman lisiä) eri koulutusohjelmissa opiskelevilla

Koulutusohjelma Lkm Keskiarvo 10 % 25% 50% 75% 90%

rakennusalan työnjohto 202 2153 1600 1900 2018 2350 2900 automaatiotekniikka 148 1973 1520 1700 1926 2200 2500 rakennustekniikka 887 1972 1500 1700 1900 2200 2500 sähkötekniikka 335 1966 1500 1700 2000 2100 2500 talotekniikka 260 1958 1393 1600 1900 2200 2500 kone- ja tuotantotekniikka 569 1943 1500 1650 1870 2100 2500 muut koulutusohjelmat 735 1920 1400 1600 1800 2137 2600 auto- ja kuljetustekniikka 210 1869 1475 1638 1829 2100 2488 bio- ja elintarviketekniikka 135 1788 1300 1533 1790 2000 2200 tietotekniikka 319 1760 1200 1500 1770 2000 2300 ympäristöteknologia 151 1718 1300 1500 1700 1950 2170 Toimialoittain tarkasteltuna paras palkanmaksaja kesällä 2014 oli metsäteollisuus, kuten myös vuotta aiemmin. Myös muut toimialakohtaiset erot kesätöiden palkoissa olivat samankaltaiset kuin viime vuonna. Metsäteollisuudessa työskennelleiden mediaanipalkka nousi vuotta aiem-masta sadalla eurolla, ja oli nyt 2200 euroa kuussa. Heikoiten kesätöistä maksettiin julkisella sektorilla ja kaupanalan yrityksissä työskennelleille.

Taulukko 11. Kuukausipalkka (€/kk ilman lisiä) työnantajan toimialan mukaan

Työnantajan toimiala Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %

metsäteollisuus 151 2251 1500 1800 2200 2700 3000 oma tai vanhempien yritys 57 2201 1500 1800 2000 2500 3500 rakennusliike 933 2081 1600 1800 2000 2300 2600 muu yksityinen 276 1995 1300 1650 2000 2354 2800 tietotekniikan palvelualan yritys

100 1948 1500 1800 2000 2100 2450

kemianteollisuus 123 1921 1500 1700 1860 2000 2470 insinööri-/suunnittelutoimisto 168 1919 1500 1690 1900 2100 2400 elintarviketeollisuus 177 1911 1400 1634 1800 2200 2500 muu teollisuus 221 1911 1500 1600 1860 2100 2450 energia-ala 136 1905 1520 1700 1887 2000 2300 teknologiateollisuus 645 1872 1500 1630 1800 2000 2300 muu palvelualan yritys 361 1825 1200 1500 1800 2000 2500 kaupanalan yritys 240 1715 1300 1500 1700 1900 2100 valtio 82 1708 1380 1500 1663 1900 2100 kunta, kuntayhtymä 229 1629 1160 1400 1600 1850 2100 Työnjohtotehtävissä työskennelleet opiskelijat ovat jo useita vuosia ansainneet parhaiten kesän aikana. Työnjohtotehtävissä keskiarvopalkka oli 2203 euroa kuussa ja mediaani 2100 euroa. Edellisestä vuodesta sekä keskiarvo- että mediaanipalkka nousivat noin sadalla eurolla. Töissä, jotka eivät kuuluneet tekniikan alaan, maksettiin keskimäärin alinta palkkaa. Ei-tekniikan alan töissä keskiarvopalkka oli 1771 euroa ja mediaanipalkka 1705 euroa kuussa. Näissä töissä mediaanipalkan nousu viime vuodesta oli vain viisi euroa.

32

Insinöörin kesälomasijaisuutta hoitavissa tehtävissä keskiarvopalkka nousi viime vuodesta 50 eurolla ja mediaanipalkka nousi 36 euroa. Keskiarvopalkka oli nyt 2000 euroa kuukaudessa ja mediaani 1950 euroa kuukaudessa. Taulukko 12. Palkka (€/kk ilman lisiä) tehtävän mukaan

Tehtävä Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 % työnjohto 425 2203 1760 1978 2100 2400 2800 asennus-, laboratorio-, valvomotyö

670 2001 1520 1700 1920 2200 2505

insinöörin kesälomasijai-suus

162 2000 1600 1800 1950 2195 2400

muu tekniikan alan työ 489 1933 1500 1600 1840 2100 2500 opinnäytetyön teko 22 1925 1600 1700 1900 2200 2500 it-alan työt 145 1898 1400 1650 1900 2150 2500 muut tekniikan alan suoritustason tehtävät

796 1897 1406 1600 1800 2100 2500

suunnittelutyö 203 1881 1500 1600 1900 2025 2400 teknisen alan kaupallinen tehtävä

79 1806 1500 1610 1800 2000 2200

ei tekniikan alaan kuuluva työ

825 1771 1200 1500 1705 2000 2400

33

12 Avoin palaute

Nettilomakkeella oli mahdollisuus antaa vapaata palautetta työstä, työpaikan saannista, IOL:n toiminnasta ja muista toiveista. Kaikkiaan 85 opiskelijaa jätti avointa palautetta. Avoimissa kommenteissa kuvattiin omaa tilannetta, useimmiten kesätöiden saannin hankaluut-ta. Oman alan työpaikan saannin koettiin olevan hankalaa ja kerrottiin, että usein jouduttiin tyytymään pieneen palkkaan ja oman alan ulkopuolisiin töihin. Joissain vastauksissa kerrottiin myönteisiäkin asioita. Kesätyöt olivat olleet hyödyllisiä ja työpaikka oli löytynyt. Joskus työpaik-ka oli löytynyt kovan työn tuloksena, mutta usein hieman tuuriakin oli tarvittu. Moni koki kesätöiden saannin hankalaksi siksi, että ei ollut suhteita ja ilman aiempaa työkoke-musta työpaikkaa oli hankala saada. Usein koettiin myös, että palkka jäi pieneksi tai että tarjolla oli ollut vain palkatonta harjoittelua, jos sitäkään. ”Olen menettänyt uskoni työllistymiseen tässä taloustilanteessa. Jos haastatteluun pääsee kerran per 100 hakemusta, niin jotain on pielessä. Työt jaetaan suhteilla ja jos et tunne oikeita ihmisiä niin voivoi, oma on ongelma ja pysyt työttömänä. Käsit-tämään ei pysty kuinka osaavaa ja innokasta nuorta aikuista ei oteta töihin mil-lään.”

”On hyvin turhauttavaa, kun töitä ei löytynyt tänäkään kesänä. Menestyn opinnois-sani todella hyvin, mutta siltikään en ole saanut töitä / harjoittelupaikkaa. Tuntuu pahalta, että valmistuminen voi myöhästyä siksi, ettei ole saanut harjoittelupaikkaa. Opinnot tuntuvat turhilta, kun ne eivät auta työnsaannissa….En minä vain huvikseni opiskele, haluan töihin!”

”Palkalliset työharjoittelupaikat ovat todella huonossa tilanteessa Lahdessa. Kun palkkaakaan ei saa niin pitäisikö olla työharjoittelussa ja syödä vain kiviä, kun ny-kyinen vuokra on yli opintotuen. Ei hyvä.”

”Työpaikan saanti tuntuu olevan aika mahdotonta. Ne muutamat vapaat paikat me-nevät aina kokeneemmalle. Opiskelijalla ei oikein ole mahdollisuuksia työelämässä. Paitsi palkattomat harjoittelut, joita niitäkään ei pahemmin ole tarjolla.” Monessa vastauksessa kerrottiin, että kovasta työnhausta huolimatta työtä ei vain kerta kaikkiaan ollut löytynyt: ”Lukio pohjalta hakenut kesätöitä niin omalta koulutusalalta sekä muita kunnossa-pito/ haalaritöitä, mutta en päässyt kuin yhteen työhaastatteluun. Tämä työhaastat-telu ei ollut koulutusta vastaavaa työtä, enkä saanut vastausta kyseisestä työpaikas-ta. Tämä oli ensimmäinen työhaastattelu johon olen päässyt.”

“I have applied for the engineering summer jobs in more than 5 companies but it dif-ficult to get a job in single company. so I need to do other works like cleaning. I wish that IOL will help some of the student to find summer jobs in their respective cours-es.” Muutamissa vastauksissa kerrottiin, että työpaikka oli joskus löytynyt vain kovan työn kautta. Kilpailu oman alan työpaikoista oli kovaa.

34

”Aika surkeaa palkkaa (10€/h), toisaalta hain lukuisiin työpaikkoihin (10+) ja vain kaksi vastasi myöntävästi, joten vähän pakko ottaa sitä mitä saa. Tähän pääsin har-joittelun kautta vakituiseksi.”

”Työpaikan etsintä jo itsessään käy työstä. Ilo kyllä suuri helpotus kun viimeinkin löysin töitä, oli jo meinannut toivo mennä työpaikan saannista.”

”Työharjoitteluni palkkaus ei miellyttänyt siihen nähden että olin käynyt koulua jo 2 vuotta ja suorittanut sen kiitettävästi. Tehtävän haastavuuskaan ei oikein miellyttä-nyt kummassakaan harjoittelussa, jotka olen jo suorittanut. Eivät vastanneet lähel-lekään opintojani. Toisen vuoden harjoittelussa olin jo alani suuren työllistäjän pro-sessin parissa kentällä töissä mutta työtehtäväni oli perus duunarin työtä. Olisin siis kaivannut insinööriharjoittelijan töitä ja kohtuullisemmalla palkalla. Kilpailu on siis kovaa ja paikkoja vähän. Olin kuitenkin onnekas että pääsin ison firman hommiin ja sain harjoitteluni suoritettua toisin kuin monella muulla kävi.” Kesätöiden saannista oli taantumasta huolimatta myös hyviä kokemuksia. ”Hain insinöörityöpaikkaa alkuvuodesta ja sähköpostin välityksellä tärppäsi. Nyt olen ollut puolisen vuotta töissä ja tehnyt samalla työhöni liittyvään aiheeseen liitty-vää insinöörityötä. Insinöörityö on loppusuoralla ja jos mitään kovin radikaalia ei tapahdu jatkan samassa työssä vielä valmistumisenkin jälkeen. Ainakin työsuhde on sovittu vakituiseksi.”

”Isäni omistama perheyritys, jossa olen ollut mukana 14-vuotiaasta lähtien. Insinöö-ritutkinto on minulle pelkkä turva tulevaisuuden varalle.”

”Työpaikka jota hain oli vuokrafirman kautta, josta minulle lähetettiin jo "kiitos, mutta ei kiitos meili". Työnjohtaja oli kuitenkin halunnut heiltä kaikki hakemukset, joista poimi minut. Syy oli, että minulla oli jo Sähkö- ja automaatioasentajan paperit ja hän haluaa aina yhden tai useamman naisen, muuten niin miesvaltaiselle alalle kesätöihin. Kesän aikana sain tehdä paljon voimalaitokseen liittyviä asennuksia ja kytkentöjä ja muitakin opiskelua tukevia töitä. Tänä kesänä opin paljon uutta ja monista eri asioista. Voisi sanoa, että erittäin hyvä kesäduuni. :)”

Liite 1: Vastaajamäärät ja työssäkäyntitietoja ammattikorkeakouluittain

Oppilaitos

Lkm

%-osuus vastanneista

Työskenteli jatkuvasti lukuvuonna

13-14*

Töissä kesällä 2014

Metropolia amk 1082 17,8 29 % 82 % Tampereen amk 682 11,2 14 % 89 % Jyväskylän amk 457 7,5 11 % 81 % Turun amk 449 7,4 22 % 89 % Savonia-amk, Kuopio 378 6,2 14 % 89 % Oulun seudun amk, Oulu 370 6,1 10 % 86 % Seinäjoen amk 251 4,1 11 % 83 % Mikkelin amk 221 3,6 6 % 82 % Lapin amk, Rovaniemi 207 3,4 11 % 84 % Satakunnan amk, Pori 203 3,3 11 % 88 % Lahden amk 192 3,2 14 % 76 % Karelia amk 182 3,0 7 % 86 % Kymenlaakson amk 177 2,9 14 % 72 % Hämeen amk, Riihimäki 166 2,7 24 % 72 % Hämeen amk, Hämeenlinna 125 2,1 14 % 93 % Vaasan amk 125 2,1 20 % 88 % Centria amk, Kokkola 123 2,0 10 % 83 % Kajaanin amk 114 1,9 11 % 54 % Saimaan amk, Lappeenranta 94 1,6 9 % 90 % Satakunnan amk, Rauma 92 1,5 11 % 89 % Hämeen amk, Valkeakoski 75 1,2 6 % 55 % Centria amk, Ylivieska 64 1,1 13 % 84 % Novia, Vasa 64 1,1 15 % 95 % Lapin amk, Kemi-Tornio 61 1,0 3 % 81 % Savonia-amk, Varkaus 39** 0,6 13 % 77 % Novia Raseborg 31** 0,5 10 % 97 % Arcada, Helsingfors 22** 0,4 23 % 82 % Hämeen amk, Forssa 16** 0,3 13 % 100 % Muu 1** 0,0 Oppilaitos ei tiedossa 5** 0,1 Yhteensä 6068 100 % 16 % 84 %

*Jatkuvasti työskennelleiden osuus väittämästä ”Työskenteletkö lukukausien aikana”. Ei sisällä työn ohessa opiskelevien aikuisopiskelijoiden osuutta. **Alhainen vastaajamäärä

Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2014

Työssäkäyntitutkimuksen avulla kartoitamme tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden kesäharjoittelua, kesätöitä ja opiskelun ohessa tapahtuvaa työskentelyä. Tulosten pohjalta akavalaiset Insinööriliitto ja Insinööriopiskelijaliitto selvittävät työssäkäynnin kehittymistä opiskelujen edetessä ja samalla se on pohja laadittaessapalkkasuosituksia ensi kesän kesäharjoittelulle ja kesätöille.

Meille on yhtä arvokasta saada tietoa työskentelystäsi kuin saada tieto siitä, että et ole ollut työssä. Edunvalvonta perustuu tietoon ja siksi on tärkeää, että saamme koko maan kattavia tietoja opiskelijoiden työpaikkatilanteesta, työn laadusta ja sisällöstä. Tietoja käytämme apuna neuvotteluissa työnantajien ja viranomaisten kanssa, tavoitteena saada harjoittelu laadullisesti ja sisällöllisesti tukemaan mahdollisimman hyvin valmistumisen jälkeistä työllistymistä.

Voit vastata myös täyttämällä ja palauttamalla tämän lomakkeen luokkasi yhteyshenkilölle 6.10.2014 mennessä. Hän toimittaa lomakkeen edelleen Insinööriliittoon. Lomake löytyy myös internetissä osoitteessa www.iol.fi/kyselyt. Huomioithan, että vastaat vain yhden kerran ja yhtä vastaustapaa käyttäen.

Tietoja tutkimuksen tuloksista saat sekä oman paikallisyhdistyksesi kautta että Insinööri-lehdestä vuoden 2015 alkupuolella. Lisä-tietoja tutkimuksesta antaa IL:n nuorjäsentoiminnan asiamies Heini Ristell puh. 0201 801 858 tai sähköpostitse heini.ristell@ilry.fi sekä IL:n tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner puh. 0201 801 828 tai sähköpostitse aila.tahtitanner@ilry.fi

2. Opintojen kesto ja suoritetut opintopisteet

Aloitin opinnot vuonna ________ ja aloituskuukausi oli ________ kuu

Olen tähän mennessä suorittanut ______ opintopistettä

Olen aikuisopiskelija

3. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

4. Ikä __________ vuotta

5. Koulutusohjelma (ko) 01 Auto- ja kuljetustekniikan ko02 Automaatiotekniikan ko03 Bio- ja elintarviketekniikan ko04 Biotuote- ja prosessitekniikan ko05 Elektroniikan ko06 Energiatekniikan ko07 Hyvinvointiteknologian ko08 Kemiantekniikan ko09 Kone- ja tuotantotekniikan ko10 Laboratorioalan ko11 Liikennealan ko12 Logistiikan ko13 Maanmittaustekniikan ko14 Materiaali- ja pintakäsitt.tekn.ko15 Mediatekniikan ko16 Merenkulun ko17 Muovitekniikan ko18 Ohjelmistotekniikan ko19 Palopäällystön ko

20 Paperikoneteknologian ko21 Paperitekniikan ko22 Prosessitekniikan ko23 Puutekniikan ko24 Rakennusalan työnjohdon ko25 Rakennustekniikan ko26 Sähkötekniikan ko27 Talotekniikan ko28 Tekstiili- ja vaatetustekniikan ko29 Tietotekniikan ko30 Tuotantotalouden ko31 Tuotekehityksen ko32 Veneteknologian ko33 Ympäristöteknologian ko34 Muu, mikä ___________________ ______________________________

OPINTOJEN AIKAINEN TYÖSSÄKÄYNTI

6. Työskenteletkö lukukausien aikana1 jatkuvasti 2 satunnaisesti3 en työskentele4 olen aikuisopiskelija ja opiskelen työn ohessa

7. Jos työskentelet lukukauden aikana jatkuvasti, kuin-ka monta tuntia viikossa työskentelet keskimäärin? __________h/vko

8. Jos et työskentele lukukausien aikana, mikä on tärkein syy tähänValitse yksi vaihtoehto seuraavista1 haluan keskittyä opintoihin2 en ole löytänyt itselleni työpaikkaa3 jokin muu syy, mikä __________________________

9. Jos työskentelit viime lukuvuoden (syksy 2013-kevät 2014) aikana, monenko eri työnantajan palveluk-sessa työskentelit (=olit työsopimussuhteessa)1 yhden2 kahden3 useamman

10. Oliko työnantajasi vuokratyöfirma1 kyllä2 ei

11. Jos työskentelit viime lukukauden aikana, kertyikö työskentelystä koulutusta tukevaa työkokemusta1 paljon2 melko paljon3 melko vähän4 vähän5 ei lainkaan

12. Jos työskentelit viime lukukauden aikana, mikä oli tärkein syy työssäkäyntiin?Valitse yksi vaihtoehto seuraavista.1 halusin saada työkokemusta2 halusin tienata ylimääräistä3 en saa enää opintotukea4 opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen5 jokin muu syy, mikä __________________________

13. Työkokemus, merkitse vain täydet kuukaudet1. Kaikki työkokemuksesi koko työurasi aikana _____ v ______ kk2. Työkokemuksesiomalta opintoalaltasi _____ v ______ kk

1. Oppilaitos / opiskelupaikkakunta01 Centria amk, Kokkola02 Centria amk, Ylivieska03 Hämeen amk, Forssa04 Hämeen amk, Hämeenlinna05 Hämeen amk, Riihimäki06 Hämeen amk, Valkeakoski07 Jyväskylän amk08 Kajaanin amk09 Karelia amk 10 Kymenlaakson amk11 Lahden amk12 Lapin amk, Kemi-Tornio13 Lapin amk, Rovaniemi

14 Metropolia amk15 Mikkelin amk16 Oulun seudun amk17 Saimaan amk18 Satakunnan amk, Pori19 Satakunnan amk, Rauma20 Savonia amk, Kuopio21 Savonia amk, Varkaus22 Seinäjoen amk23 Tampereen amk24 Turun amk25 Vaasan amk33 Muu, mikä _________________

Käännä

25. TyönantajaYksityissektori01 teknologiateollisuus (metalli + elektroniikka)02 metsäteollisuus03 kemianteollisuus04 elintarviketeollisuus05 muu teollisuus06 energia-ala07 insinööri-, suunnittelutoimisto08 rakennusliike09 tietotekniikan palvelualan yritys10 kaupanalan yritys11 muu palvelualan yritys12 oma tai vanhempien yritys13 muu yksityinen, mikä toimiala ________________________Julkinen sektori14 valtio15 kunta, kuntayhtymä

tein töitä vuokratyöyrityksen kautta

26. Työtehtävän laatu kesällä 2014 Rengasta vain yksi vaihtoehto.01 insinöörin kesälomasijaisuus02 opinnäytetyön teko03 työnjohto04 teknisen alan kaupallinen tehtävä05 suunnittelutyö06 it-alan työt (esim. järjestelmän hallinta, ohjelmointi, testaus, mikrotuki)07 asennus-, laboratorio-, valvomotyö08 muut tekniikan alan suoritustason tehtävä09 muu tekniikan alan työ, mikä __________________________10 ei tekniikan alaan kuuluva työ, mikä ____________________

27. Mikä oli tehtävänimikkeesi? ________________________

28. Työn merkitys opiskelulle1 liittyi erittäin hyvin opiskeluun2 liittyi hyvin opiskeluun3 liittyi vähän opiskeluun4 ei liittynyt lainkaan opiskeluun

29. Työtehtävien sisällön kehittyminen Insinööriopintojen edistyessä saamani työtehtävät (esim. työntekijätehtävät-suunnittelu-ins.sijaisuus)1 ovat kehittyneet huomattavasti2 ovat kehittyneet jonkin verran3 eivät ole kehittyneet lainkaan

30. Suorititko opintoihin kuuluvaa työharjoittelua kesän aikana?1 kyllä2 en

31. Jos olit kesän aikana työharjoitteluksi laskettavassatyösuhteessa, saitko työstäsi palkkaa1 minulle maksettiin työharjoittelusta palkkaa2 olin palkattomassa työharjoittelussa

32. Palkka kesällä 2014

Jos olit kesätöissä/työharjoittelussa, mikä oli peruspalkkasi KUUKAUDESSA ennen veroja. Huom! Älä laske koko kesän ansioita yhteen.

Palkka KUUKAUDESSA _________ euroa / kk

Jos sait peruspalkan lisäksi vuorolisiä, ylityökorvauksia ym., arvioi niiden suuruus keskimäärin KUUKAUDESSA. Huom! Älä laske näitä lisiä yhteen kuukausipalkan kanssa, vaan merkitse pelkät lisät.

Lisät KUUKAUDESSA _________ euroa / kk

33. Oletko työttömyyskassan 34. Oletko jäsen Insinööriopiskelijaliiton jäsen1 kyllä 1 kyllä2 en ole 2 en ole

KESÄTYÖT KESÄLLÄ 2014 14. Työpaikkatiedot1 olin töissä kesällä 20142 en saanut työpaikkaa3 en halunnut töihin kesäksi4 olin vaihto-opiskelijana5 opiskelin, mitä ____________________________________

15. Haettujen työpaikkojen lukumäärä1 hain _____ työpaikkaa, joista löysin itselleni työpaikan2 hain _____ työpaikkaa mutta tuloksetta3 en ole hakenut työpaikkaa

16. Oliko kesätyöpaikan hankinta tänä vuonna viimevuotista1 selvästi helpompaa2 selvästi hankalampaa3 ei muutosta edellisvuoteen4 en ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä

Jos et ollut kesätöissä, voit siirtyä kysymykseen 33.

17. Työsuhteiden määrä ja kesto Kuinka monessa eri työpaikassa olit kesän aikana _______ Olin kesätöissä yhteensä _______ viikkoa

Huom! Vastaa vain yhden työpaikan osalta (tärkein, pitkäkestoisin). Huom! Vastaa siten, että kaikki vastaukset koskevat samaa työpaikkaa

18. Työpaikan saantitapa. Valitse yksi vaihtoehto.1 olen ollut samassa paikassa aiemminkin, sain paikan aikanaan suhteilla2 olen ollut samassa paikassa aiemminkin, en saanut aikanaan paikkaa suhteilla3 työskentelin samassa paikassa lukukauden aikana4 vastasin lehdessä/Internetissä olleeseen työpaikka- ilmoitukseen (uusi työpaikka)5 otin itse yhteyttä uuteen työnantajaan6 oppilaitoksen harjoitteluvälityksen kautta7 suhteilla (uusi työpaikka)8 muulla tavoin, miten ________________________________

19. TyösopimusSovitko työsuhteesi ehdoista1 kirjallisesti2 suullisesti3 en sopinut lainkaan

20. Oliko työskentelypaikkakuntasi1 sama kuin koti- ja opiskelupaikkakunta2 sama kuin kotipaikkakunta3 sama kuin opiskelupaikkakunta4 jokin muu kuin koti- tai opiskelupaikkakunta5 olin töissä ulkomailla; maa, jossa olit ___________________ tehtävä ________________________ kesto _____ kk ______ vkoa

21. Työskentelypaikkakunnan postinumeroMerkitse työssäkäyntipaikkakuntasi postinumerosta kolme ensimmäistä numeroa alla olevaan ruudukkoon.

22. Valitse työtäsi parhaiten kuvaava vaihtoehto1 kokopäivätyö; säännöllinen päivätyö2 kokopäivätyö; vuorotyö (kaksi- tai kolmivuorotyö)3 osapäivätyö ______ tuntia viikossa4 muu, mikä ________________________________________

23. Mikä oli TODELLINEN keskimääräinen viikkotyöaikasi _________ h/vko

24. Vastasiko työ sitä mitä luvattiin1 vastasi erittäin hyvin2 vastasi melko hyvin3 vastasi vain vähän4 ei vastannut lainkaan

Kiitämme vastauksestasi.