Työssäkäyntitutkimus 2015

1

Sisällys Tiivistelmä ............................................................................................................................................. 2

Summary ............................................................................................................................................... 4

1 Tutkimuksen tavoite ............................................................................................................................ 6

2 Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä .................................................................................................. 6

3 Vastaajat ............................................................................................................................................. 7

Sukupuoli ....................................................................................................................................................... 7

Ikärakenne ..................................................................................................................................................... 7

Vuosikurssi ja suoritetut opintopisteet ......................................................................................................... 7

Koulutusala .................................................................................................................................................... 9

4 Aiempi työkokemus ........................................................................................................................... 11

5 Työssäkäynti opiskelujen aikana ........................................................................................................ 12

Opintojen aikaisen työssäkäynnin määrä .................................................................................................... 14

Miksi opiskelujen ohessa sitten työskennellään?........................................................................................ 14

Miten työssäkäynti liittyy opintoihin? ......................................................................................................... 15

6 Kesätyöt kesällä 2015 ........................................................................................................................ 17

Kesätyöpaikkojen laatu ja kesto .................................................................................................................. 19

Kesätyöpaikan sijainti .................................................................................................................................. 20

7 Kesätyöpaikan haku .......................................................................................................................... 21

Kokemuksia kesätyön hankinnasta ............................................................................................................. 22

8 Työnantajat kesällä 2015 ................................................................................................................... 24

9 Kesätyön työtehtävät ja työaika ........................................................................................................ 25

Työharjoittelu .............................................................................................................................................. 26

Työaika ......................................................................................................................................................... 27

10 Kesätyön merkitys opiskeluille ja työtehtävien sisällön kehittyminen ............................................... 28

Kesätyön merkitys opiskelulle ..................................................................................................................... 28

Työtehtävien sisällön kehittyminen ............................................................................................................ 30

11 Palkat kesällä 2015 .......................................................................................................................... 31

12 Avoin palaute .................................................................................................................................. 33

Liitteet ................................................................................................................................................. 35

2

Tiivistelmä

Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus (TOTT) pureutuu nimensä

mukaisesti tekniikan alan opiskelijoiden työssäkäyntiin, se kartoittaa paitsi opiskelijoiden kesätöitä myös

lukuvuoden aikaista työssäkäyntiä. Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena syksyisin lukuvuoden alussa.

Tämän vuoden kyselyyn vastasi 5556 opiskelijaa 28 eri oppilaitoksesta.

Tulokset osoittivat työssäkäynnin lukuvuoden aikana olevan varsin yleistä, mutta se näyttäisi olevan

sidoksissa suhdanteisiin. Melkein puolet tekniikan alan opiskelijoista työskenteli vähintään satunnaisesti

lukuvuoden aikana, keskimäärin 15 tuntia viikossa. Työssäkäyvien osuus on laskenut edellisvuodesta hieman,

erityisesti satunnaisesti työskentelevien osuus on laskenut hieman joka vuosi. Toisaalta yli puolet kyselyyn

vastanneista ei työskennellyt lukukauden aikana ollenkaan. Suurin osa heistä halusi keskittyä opintoihin,

mutta joukossa on myös niitä, jotka olisivat halunneet työskennellä, mutta sopivaa työpaikkaa ei ollut

löytynyt.

Naiset työskentelivät opintojen ohessa miehiä useammin, mutta miehiä harvemmin opintoja vastaavissa

tehtävissä. Opintojen edetessä paitsi opintojen ohessa työskentely myös opintoja tukevan työn osuus

lisääntyi molemmilla sukupuolilla. Myös keskimääräinen viikkotyöaika kasvoi. Lukuvuoden aikaisessa

työssäkäynnissä oli myös koulutusalakohtaisia eroja, tosin tähän vaikuttaa myös alan yleinen työllisyystilanne

sekä opiskelupaikkakunnan sijainti. Tärkeimmät syyt opintojen ohessa työskentelyyn olivat taloudellisia,

erityisesti pääkaupunkiseudulla leipä voi pelkän opintotuen turvin jäädä kapeaksi. Muita syitä työssäkäyntiin

oli esimerkiksi halu saada opintoja tukevaa työkokemusta. Työkokemuksen saannin merkitys korostui

opintojen edetessä. 22 prosenttia vastaajista koki, että koulutusta tukevaa työkokemusta kertyi lukuvuoden

aikana paljon tai melko paljon. Toisaalta suurempi osuus (28 %) koki, että opintojen aikainen työskentely ei

liittynyt opintoihin lainkaan.

82 prosenttia vastaajista työskenteli kesällä 2015, sukupuolten välillä ei tässä ollut merkittävää eroa.

Kesätöissä olleiden osuus on laskenut edellisvuosista kesän 2009 tasolle, mitä on pidetty 2000-luvun

huonoimpana vuonna työllistymisen kannalta. Suhdannevaihtelut heijastuvat siis paitsi opintojen ohella

työskentelyyn myös kesätöihin. Kesällä 2015 työskenneltiin keskimäärin 3,5 kuukautta. Kuten lukukaudenkin

aikaiseen työssäkäyntiin, myös kesätyötilanteeseen vaikutti koulutusala ja näiden erilainen työtilanne.

Heikoin työllisyystilanne kesällä oli tietotekniikan alan opiskelijoilla. Myös opintojen vaihe vaikutti hieman

todennäköisyyteen löytää kesätyöpaikka, mitä pidemmälle opinnot olivat ehtineet, sitä helpompi kesätöihin

oli päästä. Tavallisesti kesätyöpaikka oli kokopäivätyö, joko säännöllinen päivätyö tai vuorotyö. Lähes kaikki

vastaajat työskentelivät kesän kotimaassa. Kolme suurinta työssäkäyntialuetta olivat Lounais-Suomi, Häme

ja pääkaupunkiseutu, jotka olivat kolme suurinta työssäkäyntialuetta myös viime vuonna.

Kuten muussakin työnhaussa myös kesätöiden haussa korostuu henkilökohtaisten suhteiden merkitys tai

aikaisempi kontakti yritykseen. Kesällä 2015 useampi kuin joka toinen oli saanut kesätyön aiemmin luotujen

verkostojen avulla, joko suhteilla tai niin että oli työskennellyt yrityksessä aikaisemmin. Noin puolet kesällä

työskennelleistä oli työskennellyt kesätyöpaikassaan aikaisemmin, toiselle puolelle kesätyöpaikka oli uusi.

Noin joka kymmenes oli jäänyt ilman kesätyöpaikkaa, vaikka työllistyminen oli ollut suunnitelmissa. Ilman

kesätyöpaikkaa jääneet olivat lähettäneet tuloksetta keskimäärin kahdeksan hakemusta. Ne, jotka olivat

saaneet töitä, olivat hakeneet töitä keskimäärin vähemmän, kuin ne jotka eivät työpaikkaa olleet onnistuneet

3

löytämään. Työnhaku koettiin kuitenkin hieman helpommaksi kuin edellisvuoden tutkimuksessa, tosin ero

edelliskesään oli pieni. Työnhaku koettiin nyt kuitenkin selvästi helpommaksi kuin kesällä 2009. Kokemus

kesätöiden hakemisen helppoudesta lisääntyy opintojen edetessä.

Suurin työllistäjä kesällä tekniikan alan opiskelijoilla oli edellisvuosien tapaan rakennusliikkeet ja

teknologiateollisuus. Teollisuuden merkitys opiskelijoiden työnantajana on vähentynyt viime vuosina, mutta

nyt trendiin näyttäisi olevan tuloillaan muutos. Miehet työskentelevät naisia useammin

teknologiateollisuudessa ja rakennusliikkeessä; naiset taas miehiä useammin elintarviketeollisuudessa,

kaupan alalla ja julkisella sektorilla. Eri vuosikurssien opiskelijoiden kesken työnantajien toimialat jakautuivat

melko tasaisesti. Keskimääräinen työaika vaihteli toimialan mukaan; pisin keskimääräinen viikkotyöaika oli

rakennusliikkeissä ja vähiten toteutuneita työtunteja viikossa oli kaupan alalla töissä olleilla opiskelijoilla.

Noin neljännes opiskelijoista työllistyi kesäksi muun kuin tekniikan alan töihin, osuus on pienentynyt hieman

viime vuosina ja näyttäisikin siltä, että tekniikan alaan kuulumattomien töiden osuus opiskelijoiden

työllistäjänä jatkaa laskuaan kesästä 2009. Niistä, jotka olivat löytäneet kesätyöpaikan tekniikan alalta, noin

puolet työskenteli tekniikan alan töissä ja toinen puoli tekniikan alalla suoritustason tehtävissä. Opintojen

edetessä myös tekniikan alan töiden osuus kesätöistä kasvoi. Useimmiten kesätyöt tukivat opiskelua hyvin,

parhaiten kesätyöt tukivat opintoja rakennusalan opiskelijoilla. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoista taas

keskimääräistä selvästi useampi koki, että kesätyöt eivät liittyneet opintoihin lainkaan. Myös työtehtävien

sisällön kehittymisessä oli koulutusalakohtaisia eroja; hyvin työllistävillä aloilla työtehtävät olivat kehittyneet

huomattavasti huonosti työllistäviä aloja paremmin.

Lähes kaksi kolmannesta suoritti työharjoittelun kesän aikana, suurimmalla osalla heistä harjoittelu oli

palkallinen. Harjoittelun palkallisuudessa oli koulutusalakohtaisia eroja. Kokopäivätöissä olleiden

opiskelijoiden mediaanipalkka kesällä 2015 oli 1900 euroa kuukaudessa, mikä on sama kuin edellisenä

kesänä. Naisten mediaanipalkka oli miehiä matalampi. Parhaat mediaanipalkat olivat rakennusalan

työnjohdon, rakennus- talo- ja energiatekniikan koulutusohjelmissa opiskelevilla, vähintään 2000 euroa

kuukaudessa. Matalin palkkataso oli tietoja viestintätekniikan sekä ympäristöteknologian opiskelijoilla, joilla

molemmilla mediaanipalkka jäi alle 1800 euron.

4

Summary

The survey on employment during the studies of engineering students inspects not only the amount and the

quality of students’ employment in the summer time but also the working situation during the school year

when the students studying in the technical field at universities of the applied sciences are concerned. The

study was conducted in the fall 2015 as a questionnaire survey at the beginning of the school year. This year

5556 students from 28 different universities of the applied sciences responded to the questionnaire.

The results indicated that working during the school year is rather common but it seems to be tied up with

the trade cycles. Almost half of the engineering students worked at least occasionally during the terms. The

average working time was 15 hours per week. The share of the ones working has decreased a little since the

previous year, especially the proportion of those students working occasionally has decreased by a couple of

per cent every year. On the other hand, more than half of the respondents did not work alongside their

studies at all. Most of them wanted rather concentrate on the studies but there were also some who would

have preferred working but the suitable job had not been found.

Women worked more often than men alongside their studies but less in the tasks which corresponded to

their studies. As the studies proceeded there were more students working alongside their studies, also the

quality of work improved. The average working time per week increased when studies progressed on both

sexes. However, there were differences between the training programs, which is partly explained by different

employment situations in the different fields. The location of the university also had an impact on

employment. The most important reasons to work alongside the studies are financial, especially in the

metropolitan area the living expenses are somewhat higher than in the other parts of Finland so the study

grant may not be enough to cover the living expenses alone. Other reasons to work during the terms were

aspirations to get work experience from the field of technique. The significance of getting work experience

from the own field of study was emphasized when the studies proceeded. 22 per cent of the respondents

held an opinion that their work alongside the studies supported their studies. On the other hand, a larger

share (28%) experienced that the working was not jointed to the studies at all.

82 per cent of the respondents worked in the summer 2015, there was no significant difference between the

sexes here. The proportion of the students working has fallen past years to the level of the summer 2009,

what has been considered the worst year from the perspective of employment during the 2000's. So the

economic fluctuations reflected not only the working during terms but also summer jobs. The average

working period in the summer 2015 was 3.5 months. As the working during terms was affected by the field

of study and the different working situation in those fields, alike was the summer working situation affected

by those factors. The students in the field of the information technology had the weakest employment

situation. Also the stage of studies had an effect on a probability to find a summer job. Usually, the summer

job was a full-time job, either regular daytime job or shift work. Nearly all the respondents worked in Finland.

The three most common areas for working were southwestern Finland, Tavastia and the metropolitan area

which were the top three areas also in the past few years’ studies.

As in job searching in general, also in students’ summer job searching, the significance of the personal

relations or an earlier contact with the company is emphasized. In the summer 2015 more than half of the

respondents had gotten the summer job with the help of networks that have been created earlier, either

5

with a personal contact or that they had earlier work experience in the company. About half of the

respondents had worked in the same place earlier, for the other half the summer job was new. About a tenth

were left without a summer job even though the employment had been in the plans. Of those who did not

find employment for the summer, had applied an average of eight applications without being employed. Of

those who found work the average amount of sent applications was smaller. However, the work search was

regarded as a little easier than in the study of the previous year, however, the difference was small but

distinctly better. The experience of the easiness to be employed increases as the studies proceed and the

working experience is gathered.

The students in the technical field worked during the summertime usually in construction companies and

technology industry as previous years. The proportion of the students working in the industry has diminished

during the past few summers but it seems that this trend could be turning now. Men worked in technology

industry and in construction firms more often than women, as for women worked in food industry, in the

field of trade and in the public sector. There were not big differences in the employers’ branches between

the students of different classes. The average working hours varied according to the branch; the longest

average working hours per week were in the construction firms and the students in the field of the trade had

fewest hours per week.

About a quarter of the respondents were hired for the summer to work in some other field but technique.

This proportion has decreased during past couple of years a little and it seems that the share of work in the

non-technical field has carried on decreasing. As the studies proceeded, the proportion working in the field

of technique increased. Usually, the summer work supported the studying well. The students in the building

sector had work that was the best connected to their studies. The most connected work to the studies had

the students in the building field. The students of Information and Communication Technology, however,

experienced most often that the summer job was not connected with the studies at all. Also the development

of the contents of assignments had differences between the different study fields. In well employing fields,

the assignments had developed considerably better than in the fields which employ poorly.

Nearly two thirds of the respondents performed their practical training as a summer job. For most of them

the practice was paid but there was some variance between the study fields. The median salary of the

students in the full-time jobs in the summer 2015 was 1900 euro per month which is the same as in the

previous summer. The women's median salary was lower than men’s. The best salaries were in the

construction management, they earned an average of at least 2000 euro per month. In the training programs

of Building Technology and Energy Technology the wage level was somewhat higher than the average too.

The students of Information and Communication Technology and the Environmental Engineering had the

lowest average wage level where both the median salaries remained under 1800 euro.

6

1 Tutkimuksen tavoite

Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus (TOTT) toteutetaan syksyisin ja sen

kohteena ovat nimensä mukaisesti ammattikorkeakoulujen tekniikan alan opiskelijat, joilla on opintojen

aloittamisesta kulunut puoli vuotta tai enemmän. Tutkimuksen tavoitteena on paitsi kerätä tietoa

opiskelijoiden kesätyön laadusta, palkkauksesta ja työtehtävien kehityksestä myös selvittää lukuvuoden

aikaista työssäkäyntiä sekä opiskelun ja työssäkäynnin yhteensovittamiseen liittyviä ilmiöitä. Tutkimuksella

on pitkät perinteet; tekniikan alan opiskelijoiden työssäkäyntiä on kartoitettu jo yli kolmekymmentä vuotta,

joista viimeisen kahdeksan vuoden aikana on kartoitettu kesätöiden lisäksi myös lukuvuoden aikaista

työssäkäyntiä. Tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös yli ajan tapahtuneiden muutosten kartoitukselle.

Tutkimuksen tuloksia käytetään Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton asettamille tavoitteille koskien

tekniikan alan opiskelijoiden kesätöitä. On tarkoituksenmukaista, että opiskelijat työskentelevät varsinkin

opintojen edetessä tekniikan alan töissä, ja että tehtävien vaativuus kasvaa asteittain opintojen edetessä.

Kokemus omasta opintoalasta käytännössä vaikuttaa myös opintoihin; lisää motivaatiota opiskella ja auttaa

valinnaiskurssien valinnassa. Tutkimustuloksia käytetään myös apuna kun määritellään liiton

suosituspalkkatasot kesätöihin ja harjoitteluihin. Palkkasuosituksissa lähtökohtana on opintoja tukeva työ.

2 Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä

Aiempien vuosien tapaan Insinööriliitto toteutti tutkimuksen yhteistyössä Insinööriopiskelijaliiton kanssa

syksyllä 2015 heti lukukauden alussa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja vastaukset kerättiin sekä

paperi- että verkkolomakkeilla. Liiton opiskelijatoimijat huolehtivat kyselylomakkeiden jakelun ja

paperilomakkeiden keruun yhdessä paikallisyhdistysten aktiivien ja oppilaitosten kanssa.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat tekniikan alaa ammattikorkeakoulussa opiskelevat pois lukien opintonsa

syksyllä 2015 aloittaneet. 5556 tekniikan alan opiskelijaa vastasi kyselyyn, heistä 22 prosenttia osallistui

verkkolomakkeella. Sähköisten vastausten osuus kasvoi viime vuodesta reilusti, mikä johtuu pääasiassa

yhden ammattikorkeakoulun panostuksesta sähköisiin vastauksiin. Ruotsinkielisten vastausten osuus kaikista

vastaajista oli kaksi prosenttia ja englanninkielisiä vastaajia oli kolme prosenttia. Ruotsin- ja

englanninkielisten vastausten osuudet pysyivät edellisvuoteen verrattuna kutakuinkin samoina. Erikielisten

vastaajien osuudet on kuvattu taulukossa 1.

Taulukko 1. Tutkimuksen vastaajamäärä

Lukumäärä % vastauksista

Suomenkielisiä vastaajia 5271 95

Ruotsinkielisiä vastaajia 93 2

Englanninkielisiä vastaajia 192 3

Vastaajia yhteensä 5556 100

7

Eniten vastauksia saatiin Metropolia ammattikorkeakoulusta (930), 17 prosenttia. Kymmenen prosenttia

vastauksista, eli toiseksi eniten vastauksia tuli Turun ammattikorkeakoulusta (554) ja kolmanneksi eniten

vastaajia oli Savonia ammattikorkeakoulusta (430), kahdeksan prosenttia. Liitteessä 1 tämän raportin lopussa

on kuvattu kaikki oppilaitoskohtaiset vastaajamäärät ja osuudet kuten myös lukuvuoden ja kesän aikana

töissä olleiden opiskelijoiden osuudet.

3 Vastaajat

Sukupuoli

Tutkimukseen vastanneista tekniikan alan opiskelijoista naisia oli 17 prosenttia, mikä on yhtä suuri osuus kuin

viime vuodenkin tutkimuksessa. Tilastokeskuksen mukaan kaikista läsnä olevista tekniikan alan opiskelijoista

naisia oli 15 prosenttia vuonna 2014, joten käsillä olevaan tutkimuksessa naisten osuus on hieman tätä

korkeampi.

Ikärakenne

Kyselyyn vastanneiden ikä vaihteli 18 ja 59 ikävuoden välillä. Vastaajien keski-ikä oli keskiarvolla mitattuna

24 vuotta ja mediaanilla mitattuna 23 vuotta, eli samat kuin edellisvuoden tutkimuksessakin. Vastaajien

joukossa on myös keskimääräistä iäkkäämpiä, yli 50-vuotiaita vastaajia on 21. 45 prosenttia vastaajista oli

alle 23-vuotiaita, ja 35 prosenttia 23−25-vuotiaita. Alle 23-vuotiaita on edellisvuoteen verrattuna kaksi

prosenttiyksikköä vähemmän ja vastaavasti vanhempia vastaajia oli saman verran viimevuotista vähemmän.

Miehiä oli suhteellisesti naisia enemmän 23−25-vuotiaiden ikäluokassa, tosin mies- ja naisvastaajien keski-

iässä ei ole merkittävää eroa, molemmilla sukupuolilla keski-ikä on 23 vuotta (mediaani). Taulukossa 2 on

kuvattu vastaajien ikäjakauma.

Taulukko 2.Vastaajien ikäjakauma sukupuolen mukaan

Ikä Mies, % Nainen, % Kaikki, %

alle 23 vuotta 44 48 45

23−25 vuotta 37 28 35

26−28 vuotta 9 10 10

yli 28 vuotta 10 14 10

kaikki 83 17 100

Vuosikurssi ja suoritetut opintopisteet

Kyselyyn vastanneilta kysyttiin opintojen aloitusaikaa ja tämän perusteella laskettiin vuosikurssi

kyselyhetkellä, eli syyslukukauden alussa 2015. 44 prosentille vastaajista alkava lukuvuosi oli toinen, 29

8

prosentille kolmas ja 19 prosentille neljäs. Viisi prosenttia vastaajista oli vähintään viidennen vuoden

opiskelijoita ja kaksi prosenttia oli aloittanut opintonsa tammikuussa 2015, eli käynnissä oli vielä opintojen

ensimmäinen vuosi. Viime vuoteen verrattuna toisen vuosikurssin osuus oli tänä vuonna hieman suurempi,

kun taas kolmannen vuosikurssin osuus oli tänä vuonna lähes vastaavan verran pienempi. Kuvassa 1 on

kuvattu vastaajien lukumäärät eri vuosikursseilla.

Kuva 1. Vastaajat vuosikursseittain

On selvää, että suoritettujen opintopisteiden määrä kasvaa opintojen edetessä. Kertyneiden opintopisteiden

keskiarvo ja mediaani on kuvattu vuosikurssin mukaan kuvassa 2. Kaikilla vastaajilla opintopisteitä oli

keskiarvolla mitattuna 108 ja mediaanilla mitattuna 100. Keskiarvo tippui edellisvuodesta kahdella

opintopisteellä ja mediaani kahdeksalla. Tulos selittynee vastaajarakenteen muutoksella; viime vuonna oli

suhteessa enemmän kolmannen vuoden ja vähemmän toisen vuoden opiskelijoita kuin tänä vuonna.

Kyselyhetkellä toisen vuosikurssin opiskelijoilla oli keskiarvolla mitattuna kertynyt opintopisteitä 64,

kolmantena vuonna 122 ja neljännellä vuosikurssilla opintopisteitä oli keskimäärin 180. Insinööritutkintoon

vaadittava opintopistemäärä on 240 opintopistettä. Kaikkiaan noin puolet tekniikan alan opiskelijoista

valmistuu tavoiteajassa, eli neljässä vuodessa, joten viidennellä ja sitä myöhemmillä vuosikursseilla opiskelee

enää osa vuosikurssista.

21

289

1031

1622

2459

134

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

ei ilmoitettu

5. tai myöhempi vuosikurssi

4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi

1. vuosikurssi (keväällä 2015 aloittaneet)

9

Kuva 2. Opintopisteet eri vuosikursseilla

Koulutusala

Tämän vuotisen työssäkäyntitutkimuksen suurin vastaajaryhmä oli rakennustekniikan opiskelijat. Lähes yhtä

suuri osa vastaajista oli kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoita (sis. konetekniikka) sekä tietoja

viestintätekniikan opiskelijoita (sis. tietotekniikka). Vastaajien koulutusalakohtainen jakauma on esitetty

kuvassa 3. Kuvassa on esitetty kymmenen suurinta koulutusalaa, muu koulutusohjelma -luokka käsittää

koulutusohjelmat, joissa vastaajien osuus oli kaksi prosenttia tai vähemmän. Tähän ryhmään kuuluu 25

koulutusohjelmaa.

Tilastokeskuksen mukaan läsnä olevia opiskelijoita tekniikan alalla oli eniten tietoja viestintätekniikassa

(20 %), rakennustekniikassa (18 %) ja kone- ja tuotantotekniikan (16 %) aloilla. Käsillä olevassa tutkimuksessa

siis varsinkin tietoja viestintätekniikan opiskelijoiden osuus on pienempi kuin, mitä Tilastokeskuksen tilastot

kertovat. Muilta osin vastaajien osuudet suurimmissa koulutusohjelmissa ovat kohtuullisen lähellä

Tilastokeskuksen lukuja.

37

64

122

180

189

30

60

120

186

200

0 50 100 150 200 250

1. vuosikurssi (keväällä 2015 aloittaneet) (n=126)

2. vuosikurssi (n=2373)



5. tai myöhempi vuosikurssi (n=281)

opintopistettä

mediaani keskiarvo

10

Kuva 3. Suurimmat koulutusalat vastaajamäärän perusteella (%)

Bio- ja kemiantekniikan koulutusohjelmassa naisia oli kahdeksan kymmenestä ja bio- ja elintarviketekniikan

koulutusohjelmassa naisten osuus oli 61 prosenttia. Myös englanninkielisessä Environmental Engineering -

koulutusohjelmassa naisia oli yli puolet (59 %). Yli 40 prosenttia naisia oli myös englanninkielisessä Industrial

Management -koulutusohjelmassa (50 %), sekä ympäristöteknologian (47 %), hyvinvointiteknologian (46 %)

ja kemiantekniikan (41 %) koulutusohjelmissa.

Taulukko 3. Miesten ja naisten osuudet vastaajista eri koulutusohjelmissa (%)

Koulutusala Miehiä, % Naisia, % Kaikki, %

Kone- ja tuotantotekniikka 91 9 16

Rakennustekniikka 80 20 16

Tieto- ja viestintätekniikka 91 9 14

Sähkö- ja automaatiotekniikka 94 6 12

Talotekniikka 94 6 6

Auto- ja kuljetustekniikka 93 7 4

Tuotantotalous 77 23 3

Energiatekniikka 80 20 3

Rakennusalan työnjohto 91 9 3

Ympäristöteknologia 53 47 3

Muu koulutusohjelma 69 31 21

Kaikki alat 83 17 100

Koulutusalaluokitus on hieman erilainen kuin viime vuonna, mutta muutoin tämän vuoden aineisto vastaa

viimevuotista aineistoa sukupuoli-, ikä- ja vuosikurssirakenteen osalta melko hyvin.

21

2

3

3

3

4

6

12

14

15

16

0% 5% 10% 15% 20% 25%

Muu koulutusohjelma

Ympäristöteknologia

Rakennusalan työnjohto

Energiatekniikka

Tuotantotalous

Auto- ja kuljetustekniikka

Talotekniikka

Sähkö- ja automaatiotekniikka

Tieto- ja viestintätekniikka

Kone- ja tuotantotekniikka

Rakennustekniikka

11

4 Aiempi työkokemus

Kyselyyn vastanneille tekniikan alan opiskelijoille oli kertynyt työkokemusta yhteensä keskiarvolla mitattuna

44 kuukautta eli noin 3,7 vuotta ja mediaanilla mitattuna 2,5 vuotta. Tästä oman alan työkokemusta oli

keskimäärin 1,7 vuotta (keskiarvo), mediaanilla mitattuna kymmenen kuukautta. Työkokemusta

insinööriopiskelijoilla on keskimäärin hieman vähemmän nyt kuin vuotta aiemmin tehdyn tutkimuksen

mukaan. Muun muassa Insinööriliiton aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet ennen valmistumista

kertyneen työkokemuksen merkityksen myöhemmän työuran kannalta.

Työkokemuksen määrässä on suuriakin vaihteluja eri koulutusalojen, sukupuolen ja ikäluokkien välillä.

Miesopiskelijolla on mediaanilla mitattuna työkokemusta kaiken kaikkiaan 2,4 vuotta, josta oman alan

kokemusta oli keskimäärin yksi vuosi (mediaani). Naisilla vastaavasti oli kaikkea työkokemusta jopa miehiä

enemmän, kolme vuotta (mediaani), mutta oman alan kokemusta selvästi miehiä vähemmän, vain seitsemän

kuukauden verran (mediaani).

On luonnollista, että vanhemmilla opiskelijoilla on nuoria enemmän työkokemusta. Yli 28-vuotiailla

opiskelijoilla oli mediaanilla mitattuna oman alan työkokemusta jo kolme vuotta, kun taas 23−28-vuotiailla

sitä oli kaksi vuotta ja alle 23-vuotiailla keskimäärin seitsemän kuukautta. Vanhemman ikäluokan keskilukuun

vaikuttaa se, että joukossa on myös iäkkäämpiä vastaajia, jotka ovat ehtineet tehdä jo pidemmän työuran.

Taulukossa 4 on kuvattu työkokemuksen määrä eri ikäluokissa.

Taulukko 4. Kertynyt työkokemus eri ikäluokissa (kk)

Kaikki työkokemus (kk) Oman alan työkokemus (kk)

Ikä Alle 23 v 23−25 v 26−28 v Yli 28 v Alle 23 v 23−25 v 26−28 v Yli 28 v

Mediaani 18 36 60 120 7 12 12 36

Keskiarvo 22 37 62 139 11 17 25 65

Kun tarkastellaan kertyneen työkokemuksen määrää koulutusalakohtaisesti, rakennusalan työnjohdon

opiskelijoilla on selvästi muita opiskelijoita enemmän oman alan työkokemusta (mediaani 2,6 v). Toisaalta

heissä on aikuisopiskelijoita selvästi muita koulutusohjelmia enemmän, mikä selittää suurta työkokemuksen

määrää. Muutenkin rakennusalalta on löytynyt hyvin töitä opiskelijoille; myös rakennustekniikan ja

talotekniikan opiskelijoille oli oman alan kokemusta kertynyt hyvin. Vähiten kokemusta omasta alasta oli

kertynyt ympäristötekniikan opiskelijoille.

12

Kuva 4. Oman alan työkokemuksen määrä eri koulutusaloilla (kk)

5 Työssäkäynti opiskelujen aikana

Opiskeluaikaista työssäkäyntiä voidaan pitää edelleen yleisenä, vaikka se onkin vähentynyt viime vuosina. 45

prosenttia tekniikan alan opiskelijoista työskenteli lukuvuoden aikana vähintään satunnaisesti. Tässä ei ole

huomioitu työn ohessa opiskelevia aikuisopiskelijoita. 15 prosenttia opiskelijoista työskenteli opintojen

ohessa jatkuvasti ja 30 prosenttia satunnaisesti. Työssäkäyvien osuus on laskenut hieman edellisestä

vuodesta, erityisesti satunnaisesti työskentelevien osuus on laskenut viime vuosina hieman joka vuosi. Tosin

myös jatkuvasti työskentelevien osuus on ollut vielä lukuvuonna 2007−2008 24 prosenttia, mutta sen jälkeen

osuus on vakiintunut noin 15 prosenttiin. Opiskeluaikainen työssäkäynti näyttäisikin siis olevan vahvasti

sidoksissa suhdanteisiin; laskusuhdanteen aikana lukuvuoden aikainen työssäkäynti vähenee.

Naiset työskentelevät opintojen ohessa hieman miehiä useammin; puolet naisista työskenteli opintojen

ohessa kun miehistä näin teki 46 prosenttia. Opintojen edetessä myös lukuvuoden aikainen työssäkäynti

lisääntyi. Erityisesti kasvoi jatkuvasti työskentelevien osuus; ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista vain

yhdeksän prosenttia teki töitä opintojen ohella jatkuvasti, kun neljännen vuosikurssin opiskelijoista jo 22

prosenttia työskenteli jatkuvasti. Kuvassa 5 on kuvattu opintojen aikana työskentelevien osuudet eri

vuosikurssien opiskelijoilla.

16

6

13

15

17

19

19

20

20

25

55

7

4

5

8

6

10

12

12

12

12

31

0 10 20 30 40 50 60

Muu koulutusohjelma (n=626)

Ympäristöteknologia (n=73)

Energiatekniikka (n=149)

Tuotantotalous (n=114)

Tieto- ja viestintätekniikka (n=320)

Kone- ja tuotantotekniikka (n=567)

Auto- ja kuljetustekniikka (n=176)

Sähkö- ja automaatiotekniikka (n=456)

Talotekniikka (n=211)

Rakennustekniikka (n=678)

Rakennusalan työnjohto (n=149)

Mediaani Keskiarvo

13

Kuva 5. Opintojen aikainen työssäkäynti eri vuosikurssien opiskelijoilla

Opintojen aikaisessa työssäkäynnissä on myös koulutusalakohtaisia eroja. Keskimääräistä enemmän

lukuvuoden aikana työskentelee auto- ja kuljetustekniikan, tuotantotalouden, rakennusalan työnjohdon,

rakennustekniikan, energiatekniikan ja talotekniikan opiskelijat. Tosin siinä onko työskentely jatkuvaa vai

satunnaista on näissäkin suuria eroja. Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmassa opiskellaan myös muita

useammin aikuisopiskelijana työn ohessa. Vähiten lukuvuoden aikana työskentelevät tietoja

viestintätekniikan opiskelijat. Koulutusalakohtaiset osuudet on kuvattu tarkemmin kuvassa 6.

Kuva 6. Opintojen aikainen työssäkäynti eri koulutusaloilla

15

29

22

16

11

9

30

31

32

33

28

29

54

38

45

51

60

61

1

1

1

1

1

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Kaikki


4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi


jatkuvasti satunnaisesti en työskentele aikuisopiskelija, opinnot työn ohessa

15

15

12

16

15

12

13

11

14

17

30

27

30

21

31

26

29

33

35

37

36

38

29

38

54

64

56

57

56

53

52

52

50

37

40

34

1

1

1

0,4

1

0,3

0,4

8

1

1

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki



Muut koulutusohjelmat



Talotekniikka

Energiatekniikka

Rakennustekniikka


Tuotantotalous


jatkuvasti satunnaisesti en työskentele aikuisopiskelija, opinnot työn ohessa

14

Vuosikurssin ja koulutusalan lisäksi opintojen aikaiseen työssäkäyntiin vaikuttaa myös opiskelupaikkakunnan

sijainti. Pääkaupunkiseudulla työskennellään lukuvuoden aikana selvästi useammin kuin muualla Suomessa,

mihin vaikuttaa paitsi pääkaupunkiseudun monipuolisempi työpaikkatarjonta myös muun muassa asumisen

kalleus; opintotuki ei aina kata edes koko vuokraa. Pääkaupunkiseudulla kaksi kolmesta työskenteli opintojen

ohessa. Osuus on yhtä suuri kuin viime vuonna, mutta pienempi kuin sitä edellisenä vuonna. Harvinaisinta

opintojen aikainen työssäkäynti on Kaakkois-Suomessa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Vaasan alueella.

Useimmilla opintojen aikana työskentelevillä on yksi työnantaja, kuitenkin noin 18 prosenttia työskenteli

kahden työnantajan ja kolme prosenttia useamman kuin kahden eri työnantajan palveluksessa. Joka

kymmenes työskenteli vuokratyöyrityksen kautta. Osuus on pudonnut edellisvuodesta takaisin vuoden 2013

tutkimuksen tasolle.

Opintojen aikaisen työssäkäynnin määrä

Ne insinööriopiskelijat, jotka työskentelevät lukukauden aikana, työskentelevät keskimäärin 15 tuntia

viikossa (mediaani). Naisilla keskimääräinen viikkotyöaika on 16 tuntia ja miehillä 14 tuntia (mediaani).

Ensimmäisestä kolmanteen vuosikurssiin keskimääräinen viikkotyöaika on 12 tuntia, mutta neljännen

vuosikurssin aikana keskimääräinen työaika nousee 16 tuntiin viikossa. Viidennen tai sitä myöhemmän

vuosikurssin opiskelijat työskentelevät keskimäärin jo 21 tuntia viikossa. Suurin keskimääräinen viikkotyöaika

on rakennusalan työnjohdon opiskelijoilla (mediaani 18 h/vko), tosin kuten aikaisemmin jo mainittiin, heistä

myös keskimääräistä suurempi osuus oli työn ohessa opiskelevia aikuisopiskelijoita.

Miksi opiskelujen ohessa sitten työskennellään?

Tärkeimmät syyt opintojen ohessa työskentelyyn ovat taloudellisia. 44 prosenttia työssäkäyvistä kävi töissä,

jotta saisi tienattua ylimääräistä rahaa. 32 prosenttia piti tärkeimpänä syynä työssäkäyntiin sitä, ettei

opintotuki yksin olisi riittänyt elämiseen. Pääkaupunkiseudulla 42 prosenttia työskenteli siksi, että pelkästään

opintotuen turvin ei tule toimeen. Työssäkäynnin syyt on kuvattu kuvassa 7.

Kuva 7. Tärkein syy työskennellä lukuvuoden aikana

44%

32%

17%

6%

2%

Halusin tienata ylimääräistä

Opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen

Halusin saada työkokemusta

Jokin muu syy

En saa enää opintotukea

15

17 prosentilla vastaajista tärkein syy työssäkäyntiin oli halu saada työkokemusta. Työkokemuksen saannin

merkitys korostui opintojen edetessä; ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista vain joka kymmenes

työskenteli saadakseen työkokemusta, kun neljännen vuosikurssin opiskelijoista näin teki useampi kuin joka

viides. Työssäkäyntisyiden muuttumisesta opintojen edetessä on kuvattu tarkemmin kuvassa 8.

Kuva 8. Syyt työssäkäyntiin eri vuosikursseilla

Reilu puolet kyselyyn vastanneista ei työskennellyt lukuvuoden 2014−2015 aikana. Merkittävin syy olla

työskentelemättä oli halu keskittyä opintoihin. Niistä, jotka eivät työskennelleet, 65 prosenttia halusi

keskittyä opintoihin. 22 prosenttia olisi halunnut työskennellä, mutta ei ollut löytänyt työpaikkaa. 13

prosentilla syy työskentelemättömyyteen oli jokin muu, aika usein tällainen syy oli opintotuen tulorajat tai

opiskelu erilaisten uudelleenkoulutustukien turvin. Muita syitä olivat perhe, aikaa vievät harrastukset tai se

että omalta alalta on vaikeaa löytää osa-aikaista työtä, joka sopisi aikataulullisesti yhteen opintojen kanssa.

Miten työssäkäynti liittyy opintoihin?

Opintojen ohella työskentely kerrytti omaa koulutusalaa tukevaa työkokemusta jonkin verran. 22 prosenttia

vastaajista koki, että koulutusta tukevaa työkokemusta kertyi paljon tai melko paljon. Toisaalta reilusti

suurempi osa (28 %) koki, että työ ei liittynyt opintoihin lainkaan. Vajaan kolmanneksen mielestä työssäkäynti

tuki opintoja vain vähän tai melko vähän. Osuudet ovat suunnilleen viimevuotista tasoa, tosin tämän vuoden

tutkimuksen vastaajista hieman viimevuotista useamman työ tuki opintoja. Toisaalta vielä lukuvuonna

2007−2008 lähes puolet (46 %) koki opintojen ohessa työskentelyn tukevan opintoja paljon tai melko paljon.

Kun tärkeimmät syyt opintojen ohella työskentelyyn olivat kuitenkin taloudelliset, näyttäisi siltä, että kun

opintoja tukevaa työtä on aiempaa vaikeampaa löytää, on tilalle tullut taloudellisista syistä muita työpaikkoja.

30

37

47

46

57

30

31

30

35

27

24

22

17

13

10

10

8

4

5

6

6

2

2

1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %


4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi


halusin tienata ylimääräistä opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen

halusin saada työkokemusta jokin muu syy

en saa enää opintotukea

16

Kuva 9. Kertyikö lukuvuoden aikaisesta työskentelystä opintoja tukevaa työkokemusta?

Vaikka naiset työskentelivätkin lukukauden aikana keskimäärin miehiä useammin, miehet kuitenkin

työskentelevät useammin opintoja tukevissa tehtävissä kuin naiset. 43 prosenttia miehistä koki opintojen

ohessa työskentelyn liittyvän opintoihin vähintään melko paljon, kun vastaava luku naisten kohdalla oli 31

prosenttia. Toisaalta taas naisista 39 prosenttia ilmoitti, että lukuvuoden aikainen työ ei tue opintoja

lainkaan, kun miehistä täysin opintoja vastaamattomissa töissä työskenteli 26 prosenttia.

Opintoja tukeva työ lisääntyy opintojen edetessä; ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista työskenteli paljon

tai melko paljon opintoja tukevissa tehtävissä noin viidennes, kun neljännellä vuosikurssilla paljon tai melko

paljon opintoihin liittyvä työ oli yli puolella. Koulutusta tukevan työkokemuksen lisääntyminen opintojen

edetessä ja molemmilla sukupuolilla on kuvattu tarkemmin kuvassa 10.

Kuva 10. Kertyikö lukuvuoden aikaisesta työskentelystä opintoja tukevaa työkokemusta?

21%

21%

17%

14%

28%paljon

melko paljon

melko vähän

vähän

ei lainkaan

16

22

36

28

20

15

6

15

22

26

23

23

17

13

15

17

12

19

16

17

19

15

14

10

12

15

15

19

39

26

17

19

26

36

44

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

naiset

miehet


4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi


paljon melko paljon melko vähän vähän ei lainkaan

17

6 Kesätyöt kesällä 2015

Kyselyyn vastanneista tekniikan alan opiskelijoista 82 prosenttia työskenteli kesällä 2015. 11 prosenttia

vastaajista ei saanut töitä kesäksi, vaikka oli niin suunnitellut. Neljä prosenttia ei halunnut töitä kesäksi ja

kaksi prosenttia käytti kesän opiskeluun. Sukupuolten välillä ei ollut merkittäviä eroja; naisista 83 prosenttia

ja miehistä 82 prosenttia oli kesätöissä.

Kuva 11. Työpaikkatiedot kesällä 2015

Kesätöissä olleiden osuus on laskenut hieman edellisvuosista takaisin kesän 2009 tasolle. Vielä kesänä 2012

kesätöissä olleiden osuus oli tekniikan alalla 87 prosenttia ja vuonna 2007 ja 2008 kesätöissä oli 93 prosenttia

opiskelijoista. Kuvassa 12 on kuvattu kesätöissä olleiden osuudet kesästä 1988 lähtien. Suhdannevaihtelut

heijastuvat opintojen ohella työskentelyn lisäksi myös kesätöihin. Kesätyötilanne on nyt siis jopa heikompi

kuin kesällä 2009, mitä on tähän asti pidetty työllistymisen kannalta vaikeimpana kesänä.

82%

11%4%

2% 0,4 %

Olin töissä kesällä 2015

En saanut työpaikkaa

En halunnut töihin kesäksi

Opiskelin

Olin vaihto-opiskelijana

18

Kuva 12. Kesätöissä olleiden insinööriopiskelijoiden osuus 1988−2015

Kuten opintojen ohessa työskentelyynkin myös kesätöihin työllistymiseen vaikutti koulutusala. Rakennusalan

lisäksi keskimääräistä reilusti paremmin työllistyivät myös auto- ja kuljetustekniikan ja kone- ja

tuotantotekniikan opiskelijat. Vaikeinta työllistyminen oli tietoja viestintätekniikan opiskelijoilla, joista

neljännes ei saanut työpaikkaa kesäksi. Tietotekniikan alan osalta tilanne on huonontunut edellisestä

vuodesta. Kuvassa 13 on kuvattu työtilanne eri koulutusaloilla kesällä 2015.

Kuva 13.Työllistyminen kesällä 2015 suurimmilla koulutusaloilla

82%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15

59

78

80

85

85

87

90

90

91

91

92

25

14

15

10

10

8

6

7

5

5

4

16

8

5

5

5

5

4

3

4

3

4

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %


Muu koulutusohjelma

Energiatekniikka


Tuotantotalous


Talotekniikka


Rakennustekniikka



Olin töissä kesällä 2015 En saanut työpaikkaa Muu tilanne

19

Opintojen eteneminen lisää todennäköisyyttä työllistyä. Kolmannen ja neljännen vuosikurssien opiskelijat

löysivät kesätyöpaikan muita todennäköisemmin. Myös tietoja viestintätekniikan opiskelijoiden

kesätyötilanne näyttäisi paranevan hieman opintojen edetessä; neljännen vuosikurssin ja viidennen ja sitä

myöhemmän vuosikurssin opiskelijoista ilman kesätyöpaikka ilman jääneitä oli viidennes. Työtilanteen

kehittyminen opintojen edetessä on esitetty kuvassa 14.

Kuva 14. Työllistyminen kesällä 2015 vuosikursseittain

Kesätyöpaikkojen laatu ja kesto

Useimmiten kesätöissä olleet työskentelivät koko kesän yhdellä työnantajalla. Kahden työnantajan

palveluksessa oli ollut kaksi prosenttia ja kolmen tai useamman palveluksessa prosentti vastaajista.

Tavallisesti kesätyö oli kokopäivätyö, säännöllinen päivätyö oli 69 prosentilla vastaajista ja vuorotöissä

työskenteli 22 prosenttia. Vuorotöitä tehneitä oli runsaasti erityisesti bio- ja elintarviketekniikan,

kemiantekniikan, prosessi- ja materiaalitekniikan, tuotantotalouden kone- ja tuotantotekniikan ja

energiatekniikan koulutusohjelmien opiskelijoilla. Rakennusalalla vuorotöitä oli vähän. Seuraavassa kuvassa

on esitetty vielä tarkemmin kokopäivä- ja osapäivätöissä olleiden opiskelijoiden osuudet.

Kuva 15. Kokopäivätyön, vuorotyön ja osapäivätöiden osuudet opiskelijoiden kesätöistä

76

86

85

79

83

15

8

10

13

9

9

5

5

8

8

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %


4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi


Olin töissä kesällä 2015 En saanut työpaikkaa Muu tilanne

69%

22%

7%

3%

Kokopäivätyö; säännöllinen päivätyö

Kokopäivätyö; vuorotyö

Osapäivätyö

Muu

20

Keskimäärin kesällä 2015 työskenneltiin 3,5 kuukautta (mediaani). 61 prosenttia kesätöissä olleista

työskenteli kolmesta neljään kuukautta ja 15 prosenttia työskenteli vähintään kaksi kuukautta mutta ei yli

kolmea kuukautta.

Kesätyöpaikan sijainti

Kesätöissä oltiin yleensä joko opiskelupaikkakunnalla tai kotipaikkakunnalla. 27 prosentilla työpaikka sijaitsi

muualla Suomessa ja vain prosentti vastaajista oli kesätöissä ulkomailla. Tilanne oli lähestulkoon sama myös

viime vuoden tutkimuksessa. Osuudet on kuvattu kuvassa 16.

Kuva 16. Kesätyöpaikan sijainti

Suurimmat työssäkäyntialueet olivat Lounais-Suomi, Häme ja pääkaupunkiseutu. Nämä olivat myös kolme

yleisintä työskentelyaluetta myös viime vuoden tutkimuksessa, tosin järjestys on hiukan eri, mikä johtunee

siitä, että tänä vuonna Turun ammattikorkeakoulusta vastauksia tuli viime vuotta enemmän. Opiskelijoiden

kesätyöpaikkakunnat jakaantuvat kuitenkin kohtuullisen tasaisesti koko maahan, eikä yhtä selvää

työskentelyaluetta ole nähtävissä.

36%

23%

11%

28%

1%

Sama kuin koti- ja opiskelupaikkakunta

Sama kuin kotipaikkakunta

Sama kuin opiskelupaikkakunta

Jokin muu kuin koti- taiopiskelupaikkakunta

Olin töissä ulkomailla

21

Kuva 17. Työskentelyalue kesällä 2015

7 Kesätyöpaikan haku

Kuten muussakin työnhaussa myös kesätyön haussa korostuu henkilökohtaisten suhteiden merkitys. Myös

tämän tutkimuksen vastaajista 36 prosenttia oli saanut työn aiemmin luotujen verkostojen avulla; noin

neljännes oli ollut kesätöissä samassa paikassa aikaisemmin ja saanut paikan aikoinaan suhteilla sekä

kymmenen prosenttia ei ollut aikaisemmin työskennellyt samassa yrityksessä, mutta työpaikka oli löytynyt

omien verkostojen avulla. Toisaalta myös aikaisempi kontakti yritykseen oli eduksi työn haussa; neljännes oli

ollut samassa työpaikassa aiemmin, vaikka alun perin työpaikkaa ei oltu saatu suhteilla, tai samassa

yrityksessä työskenneltiin myös opintojen ohessa. Yhteensä puolet vastaajista oli ollut samassa työpaikassa

aiemminkin, toiselle puolelle kesän 2015 työpaikka oli uusi. Toisaalta oman aktiivisuuden merkitystä

työnhaussa ei ole syytä väheksyä; joka viides oli löytänyt työpaikan ottamalla itse yhteyttä työnantajaan.

Kuinka kesätyöpaikka oli saatu, on kuvattu kuvassa 18.

16%

16%

15%14%

13%

10%

6%

6%3%

Lounais-Suomi

Pääkaupunkiseutu

Häme

Pohjois-Suomi

Itä-Suomi

Vaasan seutu

Kaakkois-Suomi

Keski-Suomi

Muu Uusimaa

22

Kuva 18. Työpaikan saantitapa kesällä 2015

Kuten aiemmin jo kävi ilmi, 11 prosenttia vastaajista oli jäänyt ilman kesätyöpaikkaa, vaikka työskentely oli

ollut suunnitelmissa. Vaikka työpaikkaa ei löytynyt, sitä oli kuitenkin haettu aktiivisesti. Ilman kesätyöpaikkaa

jääneistä työpaikkoja tuloksetta oli haettu keskimäärin kahdeksaa paikkaa (mediaani). Ne, jotka olivat

löytäneet kesätöitä, olivat hakeneet töitä keskimäärin vähemmän: mediaanilla mitattuna neljää työpaikkaa.

Luvut ovat samoja kuin vuotta aiemminkin. Keskiluvut on esitetty taulukossa 5.

Taulukko 5. Haettujen työpaikkojen lukumäärä

Mediaani Keskiarvo

Kesätyöpaikan löytäneet 4 8

Ilman kesätyöpaikkaa jäänet 8 16

Kokemuksia kesätyön hankinnasta

Tänä vuonna kesätyön saaminen koettiin hivenen helpommaksi verrattuna edelliskesään kuin kahden

edellisen vuoden tutkimuksissa. Niiden osuus, jotka kokivat työn saannin selvästi edellisvuotta helpommaksi,

ei kuitenkaan ollut kuin yhden prosenttiyksikön suurempi. Toisaalta taas niiden, joiden mielestä kesätyön

hankinta oli edellisvuotta selvästi hankalampaa, osuus oli pari prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosien 2014

ja 2013 tutkimuksissa ja hyvin kaukana vuoden 2009 tutkimuksen tasosta. Kokemukset kesätyön hankinnasta

verrattuna edellisvuoteen eri vuosien tutkimuksissa on koottu kuvaan 19.

3

3

6

10

14

19

20

26

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%

Muulla tavoin

Oppilaitoksen harjoitteluvälityksen kautta

Työskentelin samassa paikassa lukukauden aikana

Suhteilla (uusi työpaikka)

Vastasin lehdessä/internetissä olleeseentyöpaikkailmoitukseen (uusi työpaikka)

Olen ollut samassa paikassa aiemminkin, en saanut aikanaanpaikkaa suhteilla

Otin itse yhteyttä uuteen työnantajaan

Olen ollut samassa paikassa aiemminkin, sain paikanaikoinaan suhteilla

23

Kuva 19. Kokemukset kesätyön hankinnan vaikeudesta 2007−2015

Kokemus kesätöiden hakemisen helppoudesta kasvaa kun kokemus alasta kasvaa. Työpaikan saannin

viimevuotista helpommaksi kokeneiden osuus nousee hieman kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoiden

kohdalla. Osuudet on esitetty tarkemmin kuvassa 20.

Kuva 20. Kesätyön hankinnan vaikeuden kokeminen eri vuosikursseilla

31

28

11

23

25

23

17

17

18

12

14

44

19

14

17

22

21

19

54

55

42

54

53

52

51

53

53

3

3

3

4

8

8

10

9

10

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Selvästi helpompaa Selvästi hankalampaa

Ei muutosta edellisvuoteen En ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä

21

23

22

13

18

19

16

20

47

53

54

53

13

5

8

14

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %


4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi

Selvästi helpompaa Selvästi hankalampaa Ei muutosta edellisvuoteen En ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä

24

8 Työnantajat kesällä 2015

Noin joka viides vastaaja oli ollut kesätöissä rakennusliikkeessä. Osuus on laskenut hieman edellisvuodesta,

mutta myös rakennustekniikan opiskelijoiden osuus oli nyt vähän pienempi kuin viime vuoden tutkimuksessa.

Teknologiateollisuudessa työskennelleitä oli 17 prosenttia vastaajista, mikä on hieman edellisvuotta

suurempi osuus. Teollisuuden merkitys opiskelijoiden kesätyöllistäjänä on ollut laskussa viime vuodet. Tosin

vaikka nyt teollisuuden osuus opiskelijoiden kesätyöpaikoista olikin suurempi kuin kahtena edellisenä

vuonna, ei teollisuuden osuus työllistäjänä kuitenkaan vielä ihan yllä kesän 2012 tasolle. Nähtäväksi jää,

muuttuuko trendi.

Kuva 21. Työnantajien toimialat kesällä 2015

Kuvassa 21 on kuvattu eri työnantajien osuudet opiskelijoiden kesätyöpaikoista. Miehet työskentelivät naisia

useammin teknologiateollisuuden palveluksessa tai rakennusliikkeessä, naiset taas miehiä useammin

elintarviketeollisuudessa, kaupan alan yrityksissä ja julkisella sektorilla. Rakennusalan opiskelijoista miehet

työskentelivät naisia yleisemmin rakennusliikkeen palveluksessa, kun taas naisilla työnantaja oli suhteessa

useammin insinööri- tai suunnittelutoimisto tai kaupan alan yritys. Eri vuosikurssien kesken työnantajien

toimialat jakautuivat melko tasaisesti.

2

2

3

4

4

4

4

5

6

6

7

7

10

17

19

0% 5% 10% 15% 20% 25%

Oma tai vanhempien yritys

Valtio

Kemianteollisuus

Metsäteollisuus

Tietotekniikan palvelualan yritys

Insinööri-, suunnittelutoimisto

Energia-ala

Elintarviketeollisuus

Muu teollisuus

Kunta, kuntayhtymä

Kaupanalan yritys

Muu yksityinen

Muu palvelualan yritys

Teknologiateollisuus

Rakennusliike

25

9 Kesätyön työtehtävät ja työaika

Kuten aiempinakin vuosina noin neljännes (24 %) tekniikan alan opiskelijoista työllistyi muun kuin tekniikan

alan kesätöihin. Osuus on prosenttiyksikön pienempi kuin edellisvuonna ja kaksi prosenttiyksikköä kesää

2013 pienempi, joten näyttäisi siltä, että tekniikan alaan kuulumattomien töiden osuus opiskelijoiden

työllistäjinä, olisi kääntynyt laskuun. Vuoden 2009 taantuman aikaan tekniikan alaan kuulumattomien

kesätyöpaikkojen osuus oli peräti kolmannes kaikista työpaikoista.

Toiseksi suurin tehtäväalue opiskelijoilla oli tekniikan alan suoritustasoiset tehtävät. Niissä työskenteli noin

viidennes vastaajista. Kolmanneksi yleisin tehtäväalue oli asennus-, laboratorio- tai valvomotyö, jossa

työskenteli 17 prosenttia vastaajista. Muut tehtäväalueet ja niissä työskentelevien osuuden on kuvattu

kuvassa 22.

Kuva 22. Työtehtävät kesällä 2015

Työtehtävien laatu muuttuu opintojen edetessä. Suhteessa eniten tekniikan alaan kuulumattomia töitä

tekivät ensimmäisten vuosikurssien opiskelijat, mutta kun opintopisteitä kertyi, oli kesätyöpaikkakin aiempaa

todennäköisemmin tekniikan alaan kuuluva työ. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista 42 prosenttia ei

työskennellyt kesällä tekniikan alalla, mutta neljännen vuosikurssin opiskelijoista näin teki enää 12

prosenttia.

1

2

4

5

5

10

12

17

19

24

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%

Opinnäytetyön teko

Teknisen alan kaupallinen tehtävä

Insinöörin kesälomasijaisuus

Suunnittelutyö

IT-alan työt

Työnjohto

Muu tekniikan alan työ

Asennus-, laboratorio-, valvomotyö

Muu tekniikan alan suoritustason tehtävä

Ei tekniikan alaan kuuluva työ

26

Kuva 23. Työtehtävien laatu vuosikursseittain

Naiset työskentelivät miehiä useammin muulla kuin tekniikan alalla; 34 prosenttia naisista ei ollut töissä

tekniikan alalla, kun vastaava luku miesten kohdalla oli 22 prosenttia. Kuten aiempanakin vuonna, miehet

työskentelivät selvästi naisia useammin asennus-, laboratorio- tai valvomotöissä.

Työharjoittelu

Lähes kaksi kolmannesta tekniikan alan opiskelijoista suoritti opintoihin kuuluvan työharjoittelun kesän

aikana. Työharjoittelunsa suoritti palkallisena suurin osa vastaajista; 89 prosenttia. Hieman useampi kuin joka

kymmenes suoritti siis harjoittelunsa palkatta. Eniten harjoitteluja kesän aikana suorittivat kolmannen ja

neljännen vuosikurssin opiskelijat; kolmannen vuosikurssin opiskelijoista 69 prosenttia ja neljännen

vuosikurssin opiskelijoista 71 prosenttia oli kesällä työharjoittelussa. Toisen vuosikurssin opiskelijoista yli

puolet (59 %) suoritti harjoittelua kesällä.

Sillä, oliko työharjoittelu palkallinen, ei ollut eroja eri vuosikurssien opiskelijoiden välillä. Sen sijaan eroja oli

eri koulutusaloilla. Kuten kuvassa 24 on esitetty, muita useammin työharjoittelun suoritti kesän aikana

rakennustekniikan opiskelijat ja vastaavasti muita harvemmin tietoja viestintätekniikan opiskelijat.

Rakennustekniikan opiskelijoista noin kolme neljännestä suoritti työharjoittelun, kun tietoja

viestintätekniikan opiskelijoista näin teki vain reilu kolmannes.

35

50

50

33

28

19

5

14

5

7

3

1

36

27

33

37

38

38

24

9

12

23

32

42

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki


4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi


tekniikan alan työt (poislukien IT-ala) IT-alan työt

tekniikan alan suoritustason tehtävät ei tekniikan alaan kuuluvat työt

27

Kuva 24. Opintoihin kuuluvaa työharjoittelua kesän 2015 aikana suorittaneiden osuus opintoaloittain

Työaika

Kesätöissä olleiden opiskelijoiden keskimääräinen todellinen työaika mediaanilla mitattuna oli 40,0 tuntia ja

keskiarvolla mitattuna 38,7 tuntia viikossa. Pisin todellinen viikkotyöaika oli rakennusliikkeissä, joissa työaika

oli keskimäärin reilu 41 tuntia viikossa (keskiarvo). Vähiten viikkotunteja taas tekivät kaupan alalla töissä

olleet opiskelijat. Heidän keskimääräinen viikkotuntiaikansa oli hieman alle 34 tuntia viikossa (keskiarvo).

Tulokset olivat lähestulkoon samat myös viime vuoden tutkimuksessa. Todelliset työajat eri toimialoilla on

esitetty taulukossa 7.

Taulukko 7. Todellinen työaika eri toimialoilla (h/vko)

Keskiarvo Mediaani

Teknologiateollisuus (n=736) 39,9 40,0

Metsäteollisuus (n=157) 40,5 40,0

Kemianteollisuus (n=132) 38,7 40,0

Elintarviketeollisuus (n=192) 38,6 40,0

Muu teollisuus (n=242) 40,2 40,0

Energia-ala (n=180) 39,7 40,0

Insinööri-, suunnittelutoimisto (n=169) 37,9 37,5

Rakennusliike (n=832) 41,2 40,0

Tietotekniikan palvelualan yritys (n=157) 35,6 37,5

Kaupanalan yritys (n=287) 33,9 37,5

Muu palvelualan yritys (n=426) 36,1 37,5

Oma tai vanhempien yritys (n=78) 39,5 40,0

Muu yksityinen (n=291) 39,0 40,0

Valtio (n=91) 37,7 37,5

Kunta, kuntayhtymä (n=241) 37,2 38,0

38

53

55

55

63

64

70

70

72

74

76

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%



Energiatekniikka

Muu koulutusohjelma


Talotekniikka



Tuotantotalous


Rakennustekniikka

28

10 Kesätyön merkitys opiskeluille ja työtehtävien sisällön kehittyminen

Kesätyön merkitys opiskelulle

Tekniikan alan opiskelijoiden kesätyöt liittyivät yleensä hyvin opiskeluun. 60 prosenttia vastaajista katsoi

töiden liittyvän opiskeluun erittäin tai melko hyvin ja 20 prosenttia koki töiden liittyvän opiskeluihin vähän.

Keskimäärin noin viidenneksellä työt eivät liittyneet opiskeluihin lainkaan. Osuudet olivat lähestulkoon

samoja myös kesän 2014 kesätöiden osalta.

Kesätöiden laadussa oli suurta vaihtelua eri koulutusalojen välillä. Eniten erittäin hyvin tai hyvin opintoihin

liittyviä kesätöitä oli rakennusalalla; rakennusalan työnjohdon opiskelijoista 85 prosenttia koki työnsä

liittyneen opiskeluihin vähintäänkin hyvin. Rakennustekniikankin opiskelijoista näin ajatteli 77 prosenttia

vastaajista. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoista taas keskimääräistä selvästi useampi koki, että kesätyöt

eivät liittyneet opintoihin lainkaan; miltei puolet oli tätä mieltä. Koulutusalakohtaiset erot kokemuksissa on

esitetty tarkemmin kuvassa 25.

Kuva 25. Kuinka hyvin kesätyöt liittyivät opiskeluun eri koulutusohjelmissa opiskelevilla

Kuten muidenkin kesätyön laadullisten tekijöiden kohdalla, myös kokemus siitä, kuinka hyvin kesätyö vastasi

opintoja lisääntyi opintojen edistymisen myötä. Tosin tavoiteajan ylittäneillä hyvin opiskeluihin liittyvien

töiden osuus alkaa taas pienentyä. Toisen vuosikurssin opiskelijoista noin puolella oli edellisen kesän

31

25

27

20

31

30

23

32

30

32

44

61

29

15

19

29

22

28

36

30

33

33

33

24

20

13

26

38

23

21

28

19

19

23

14

14

19

47

28

13

24

22

12

19

18

12

9

2

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki



Tuotantotalous

Energiatekniikka

Muu koulutusohjelma


Talotekniikka



Rakennustekniikka


Liittyi erittäin hyvin opiskeluun Liittyi hyvin opiskeluun

Liittyi vähän opiskeluun Ei liittynyt lainkaan opiskeluun

29

työpaikka liittynyt opintoihin vähintään hyvin ja vastaavasti neljännen vuosikurssin opiskelijoista näin oli jo

kolmella neljästä. Kuvassa 26 on kuvattu kesätöiden liittyminen opintoihin eri vuosikursseilla.

Kuva 26.Kuinka hyvin kesätyöt liittyivät opiskeluun eri vuosikursseilla

Siinä, kuinka paljon kesätyön liittyy opintoihin, vaihtelee talouden suhdanteiden mukaan.

Korkeasuhdanteissa opinnot liittyvät useammin opintoihin kuin laskusuhdanteissa. Viimeisen kuluneen

yhdeksän vuoden aikana vähiten opiskeluihin liittyvää työtä on ollut tarjolla kesällä 2009. Tämän hetkinen

tilanne on toki parempi kuin vuoden 2009 tilanne, mutta silti viime vuosina siinä ei ole näkynyt muutosta,

eikä tilanne ole vieläkään korjaantunut takaisin vuosien 2007 ja 2008 tasolle. Eri vuodet ja kesätöiden laadun

vaihtelu on kuvattu kuvassa 27.

Kuva 27. Kesätyön merkitys vuosina 2007−2015

39

44

32

25

13

33

32

32

26

21

19

16

18

24

28

9

8

17

25

38

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %


4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi



Liittyi vähän opiskeluun Ei liittynyt lainkaan opiskeluun

30

32

26

27

30

29

31

31

31

35

34

27

30

32

30

29

29

29

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015


30

Työtehtävien sisällön kehittyminen

Laadukas työkokemus yhdessä insinööriopintojen kanssa luo pohjan tulevalle työuralle. Työtehtävien

tulisikin siis kehittyä kun opintosuorituksia tulee lisää. Noin viidennes koki työtehtäviensä sisällön

kehittyneen huomattavasti opintojen edistyessä ja 44 prosenttia oli sitä mieltä, että tehtävien sisältä

kehittynyt jonkin verran. Vuosikursseittain tarkasteltuna (kuva 28) työtehtävät kehittyvät opintojen myötä

niin kuin on tarkoituskin. Toisaalta vielä neljännen vuoden opiskelijoista yli viidennes koki, että työtehtävien

sisältö ei ollut kehittynyt lainkaan.

Kuva 28. Työtehtävien sisällän kehittyminen vuosikurssin mukaan

Paitsi vuosikurssilla myös koulutusalalla oli vaikutusta tehtävien kehittymiseen. Rakennusalalla suurin osa

koki työtehtävien kehittyneen opintojen edetessä, kun taas tietoja viestintätekniikan ja

ympäristöteknologian opiskelijoissa oli vähiten niitä, jotka kokivat tehtävien kehittyneen. Osuudet on esitetty

tarkemmin kuvassa 29.

Kuva 29. Työtehtävien sisällän kehittyminen eri koulutusohjelmissa opiskelevilla

31

32

22

13

46

46

45

42

24

22

33

45

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %


4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi

ovat kehittyneet huomattavasti ovat kehittyneet jonkin verran eivät ole kehittyneet lainkaan

21

15

16

25

18

19

20

16

18

18

30

35

44

34

38

34

41

43

42

47

46

47

48

55

36

50

46

41

40

38

38

36

36

35

22

10

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki



Energiatekniikka

Muu koulutusohjelma

Talotekniikka



Tuotantotalous


Rakennustekniikka


ovat kehittyneet huomattavasti ovat kehittyneet jonkin verran eivät ole kehittyneet lainkaan

31

11 Palkat kesällä 2015

Kokopäivätoimessa työskennelleiden keskiarvopalkka ilman lisiä kesällä 2015 oli 1942 euroa kuukaudessa,

mikä on vain 15 euroa edellisvuotta enemmän. Mediaanipalkka on pysytellyt samana, 1900 eurossa. Palkat

ovat siis polkeneet paikoillaan, mikä oli odotettavissa, koska myös koko insinöörikunnan ansiokehitys

kuluneen vuoden aikana on ollut lähes olematonta. Toisaalta keskipalkkatasoon vaikuttaa myös muutokset

vastaajarakenteessa. Yleensä suhteellisen kovapalkkaisina pidettyjä rakennusalan opiskelijoiden osuus

vastaajista oli tänä vuonna viime vuotta pienempi.

Keskipalkkatasossa on myös sukupuolten välisiä eroja. Naisten palkat olivat miesten keskipalkkatasoa

jäljessä; eroa oli miesten hyväksi 164 euroa. Naisten mediaanipalkka oli 1786 euroa kun miehillä se oli 1950

euroa. Palkkaeroa selittävät osaltaan nais- ja miesopiskelijoiden erilaiset koulutusalajakaumat sekä naisten

miehiä suurempi osuus julkisella sektorilla ja muissa kuin tekniikan alan tehtävissä. Kaikkien

kokopäivätoimisesti työskennelleiden palkat kesinä 2014 ja 2015 on esitetty taulukossa 6, johon on koottu

myös naisten ja miesten keski-arvo- ja mediaanipalkat. Palkkoja on tarkasteltu tässä ainoastaan

kokopäivätoimisten, suomenkielisen tai ruotsinkielisen kyselylomakkeen jättäneiden osalta.

Englanninkieliset lomakkeet jätettiin palkkauksen osalta tarkastelun ulkopuolelle, kuten aiempinakin

vuosina, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia.

Taulukko 6. Kokopäiväisesti työskennelleiden palkat kesinä 2014 ja 2015

Kesä 2014 Kesä 2015

Kaikki Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset

Keskiarvo 1927 1958 1777 1942 1963 1782

Mediaani 1900 1900 1720 1900 1950 1786

Kun opinnot etenevät ja osaaminen lisääntyy, myös palkkataso yleensä nousee. Niillä, jotka kyselyhetkellä

olivat toisen vuosikurssin opiskelijoita, mediaanipalkka kesällä 2015 oli ollut 1824 euroa. Kolmannen

vuosikurssin opiskelijoilla mediaanipalkka oli noussut jo 1900 euroon ja neljännen sekä viidennen vuoden

opiskelijat ansaitsivat kesätöissä jo keskimäärin 2000 euroa kuukaudessa. Eri vuosikurssien opiskelijoiden

palkat on kuvattu taulukossa 7.

Taulukko 7. Palkka (e/kk ilman lisiä) vuosikursseittain (vuosikurssi syksyllä 2015)

Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %

2. vuosikurssi 1451 1889 1400 1600 1824 2100 2500

3. vuosikurssi 1077 1928 1450 1659 1900 2100 2500

4. vuosikurssi 715 2000 1563 1800 2000 2200 2500

5. tai myöhempi vuosikurssi 160 2092 1600 1850 2000 2300 2625

Opintojen vaiheen lisäksi palkkatasoon vaikuttaa myös opiskelijoiden koulutusala. Parhaat mediaanipalkat

olivat rakennusalan työnjohdon, rakennus- talo- ja energiatekniikan koulutusohjelmissa opiskelevilla,

vähintään 2000 euroa kuukaudessa. Matalin palkkataso oli tietoja viestintätekniikan sekä

ympäristöteknologian opiskelijoilla. Molemmilla mediaanipalkka jäi alle 1800 euron. Toisaalta, kuten

32

aiemmin tässä raportissa jo tuli ilmi, näillä aloilla myös oman alan työkokemusta oli vähiten, millä on myös

yhteys palkkatasoon. Keskimääräiset palkkatasot eri koulutusalojen opiskelijoilla on kuvattu taulukossa 8.

Taulukko 8. Palkka (e/kk ilman lisiä) eri koulusalojen opiskelijoilla

Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %

Kone- ja tuotantotekniikka 641 1969 1500 1700 1936 2200 2500

Rakennustekniikka 660 2021 1600 1800 2000 2200 2528

Tieto- ja viestintätekniikka 286 1765 1200 1500 1780 2000 2320

Sähkö- ja automaatiotekniikka 460 1949 1486 1700 1955 2200 2500

Talotekniikka 240 1995 1500 1700 2000 2245 2600

Auto- ja kuljetustekniikka 164 1934 1500 1700 1933 2100 2450

Tuotantotalous 126 1941 1500 1600 1875 2200 2500

Energiatekniikka 105 2059 1600 1702 2000 2392 2600

Rakennusalan työnjohto 115 2191 1600 1800 2080 2400 3000

Ympäristöteknologia 98 1747 1200 1500 1727 2000 2500

Muu koulutusohjelma 593 1811 1300 1550 1800 2000 2350

Työnantajan toimialan mukaan tarkasteltuna paras palkkataso kesällä 2015 oli metsäteollisuudessa.

Metsäteollisuus on ollut paras palkanmaksaja myös edellisinä vuosina, tosin mediaanipalkka ei ole enää

noussut viime vuodesta. Myös rakennusliikkeessä tai oman tai vanhempien yrityksen palveluksessa

työskentelevien mediaanipalkkataso ylsi 2000 euroon. Matalin palkkataso oli valtiolla työskentelevillä, myös

kunnalla ja kaupanalalla työskentelevien keskipalkkataso jäi selvästi jälkeen yleisestä tasosta. Keskipalkat eri

toimialoilla ovat lähestulkoon samat kuin edellisvuonnakin. Toimialakohtaiset palkat on kuvattu taulukossa

9.

Taulukko 9. Palkka (e/kk ilman lisiä) työnantajan toimialan mukaan

Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %

Teknologiateollisuus 664 1934 1500 1700 1900 2100 2500

Metsäteollisuus 151 2278 1600 1950 2200 2500 3000

Kemianteollisuus 113 2019 1600 1800 1907 2115 2554

Elintarviketeollisuus 165 1895 1400 1640 1880 2160 2400

Muu teollisuus 216 1970 1500 1665 1900 2200 2600

Energia-ala 167 1849 1500 1600 1800 2000 2300

Insinööri-, suunnittelutoimisto 141 1867 1500 1650 1850 2050 2300

Rakennusliike 736 2087 1600 1800 2000 2300 2650

Tietotekniikan palvelualan yritys 100 1879 1495 1625 1961 2100 2400

Kaupanalan yritys 194 1645 1200 1400 1700 1900 2100

Muu palvelualan yritys 279 1826 1200 1564 1800 2099 2500

Oma tai vanhempien yritys 48 2016 1000 1500 2000 2500 3500

Muu yksityinen 208 1966 1400 1610 1900 2275 2600

Valtio 74 1729 1400 1500 1605 1795 2100

Kunta, kuntayhtymä 207 1698 1260 1427 1700 1900 2150

33

Kuten aiempinakin vuosina, myös tänä kesänä parhaiten palkatut tehtävät tekniikan alalla olivat

työnjohtotehtävät, joissa mediaanipalkka oli 2100 euroa kuukaudessa. Palkkataso on sama kuin edellisenä

kesänä. Toiseksi parhaiten palkattu tehtäväryhmä oli asennus-, laboratorio- ja valvomotyö, jossa

mediaanipalkkataso oli noussut edellisestä kesästä 80 euroa. Heikoin palkkataso oli tekniikan alaan

kuulumattomissa töissä, jossa mediaanipalkka oli 1750 euroa kuukaudessa. Tehtäväkohtaiset palkat on

esitetty taulukossa 10.

Taulukko 10. Palkka (e/kk ilman lisiä) tehtävän mukaan

Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %

Insinöörin kesälomasijaisuus 148 1957 1600 1740 1900 2100 2500

Opinnäytetyön teko 22 1896 1500 1650 1910 2200 2350

Työnjohto 381 2238 1800 2000 2100 2500 3000

Teknisen alan kaupallinen tehtävä 73 1845 1500 1630 1800 2000 2200

Suunnittelutyö 183 1937 1550 1790 1900 2100 2400

IT-alan työt 137 1829 1200 1570 1850 2100 2400

Asennus-, laboratorio-, valvomotyö 608 2027 1500 1742 2000 2300 2554

Muu tekniikan alan suoritustason tehtävä 702 1923 1500 1650 1900 2100 2500

Muu tekniikan alan työ 437 1918 1480 1600 1860 2100 2500

Ei tekniikan alaan kuuluva työ 682 1744 1200 1500 1750 2000 2300

12 Avoin palaute

Verkkolomakkeella oli mahdollista myös kertoa avoimesti työstä, työnhausta, IOL:n toiminnasta tai muusta

mieltä sillä hetkellä askarruttaneesta asiasta. Mahdollisuuden antaa avointa palautetta käytti 90 vastaajaa,

eli yhdeksän prosenttia kaikista sähköisistä vastauksista. Useimmisssa vastauksia kuvattiin omaa tilannetta;

kerrottiin omasta työnhausta tai työharjoittelupaikan hausta ja pohdittiin syitä työllistymiseen. Suurin osa

kommenteista koski kesätyö- tai harjoittelupaikan hankkimista, mutta joukossa oli myös niitä, jotka pohtivat

opintojen ja työn yhteensovittamista:

”lentokentällä logistiikkaa alihankkijayhtiössä, hain itse koska tukeni ei riitä elämiseen ja oman

alan työt sijoittuvat melkein kaikki päiväsaikaan(8-16) jolloin olen koulussa.”

”Olen työskennellyt säännöllisesti viimeisen 3 vuotta koska opintotuki ei riitä elämiseen. Aluksi

osa-aikaisesti 15+/tuntia viikossa ja siirsin opiskeluni iltaan, sen jälkeen kokoaikaisesti ja nyt

olen työllistynyt vakituisesti ennen valmistumista.”

Kesätyön hankkimiseen liittyvistä vastauksista nousi esille samoja teemoja kuin edellisvuosienkin

tutkimuksista. Työpaikan löytäminen koettiin haastavana ja edelleen omien verkostojen merkitys korostui.

Kuitenkin toisinaan sinnikkyys työnhaussa palkittiin mieleisellä työpaikalla.

34

”Hakemuksia laitoin oman alani työpaikkoihin yli 30. näistä vain parista tuli edes jonkinlainen

vastaus jossa kerrottiin että valinta ei osunut minuun. Ainoat paikat mistä pääsin

haastatteluun oli vuokratyöfirmat.”

”Tarjouduin tekemään suht pienelle firmalle ilmaiseksi opinnäytetyön ja sain yritykseltä

ohjaajan joka jakoi yhteystietoni toiselle firmalle, josta kutsuttiin haastatteluun ja töihin.”

”Olin ajoissa liikkeellä, joten onnistuin saamaan uudestaan työpaikan samasta firmasta, mutta

työpaikkoja oli huomattavasti vähemmän tarjolla edellisvuoteen verrattuna.”

Monet olivat huolestuneita siitä noidankehästä, joka muodostui siitä, että saadakseen tekniikan alan

työpaikkoja, tuli jo olla kokemusta alasta. Kokemuksen hankkiminen on haastavaa, jos mahdollisuutta

ensimmäiseen työpaikkaan ei anneta. Työpaikan hankkimisen koettiin kuitenkin helpottuvan siinä vaiheessa,

kun oman alan kokemusta oli saatu kerrytettyä.

”… Olin edellisen kesän samassa yksikössä työntekijäpuolen hommissa, ja minulle tarjottiin

projektia kesätyöksi. Työ oli upea mahdollisuus kehittää omaa osaamista insinöörinä

mielenkiintoisten tehtävien parissa.”

”Olin suuressa teleoperaattoriyrityksessä verkonhallintatehtävissä. Työpaikan saanti täksi

kesäksi helpottui huomattavasti viime kesästä, jolloin pääsin, osin tuurilla, oman alan

kesätyöpaikkaan keräämään relevanttia työkokemusta. Tänä kesänä sain usempia

työtarjouksia, joista pystyi valitsemaan mieluisensa. Aiemmasta työkokemuksesta oli siis

merkittävästi hyötyä.”

Toisaalta pelkkä työpaikka ei vielä välttämättä tuonut onnea. Työpaikan lisäksi piti vielä onnistua löytämään

työtehtäviä, jotka olivat paitsi omalta alalta, myös tehtäviä, jotka opintojen edistyessä muuttuisivat

vaativimmiksi.

” Tänä vuonna oli erittäin vaikeaa saada työpaikkaa ja työpaikan saanti meni pitkälle kesään.

Työtehtäväni eivät ole kehittyneet lainkaan opintojeni aikana, vaikka olen aina hakenut

vaikeampia tehtäviä ja ollut erittäin aktiivinen työnhaussa.

”Työpaikkani ei vastannut hirveästi koulutusta. Tein suorittavaa työtä, joka vaati jonkunverran

tekniikan tuntemusta ja osaamista. Olen työskenellyt samassa työpaikassa kahtena kesänä

samoissa tehtävissä, enkä usko että yrityksellä on tarjota minulle jatkossa haastavampia

tehtäviä.”

”Työtehtävä oli ensisijaisesti suunnattu toisen asteen opiskelijoille, mutta se sattui silti

vastaamaan maanmittausalaa hyvin. Epäilen, että en olisi saanut kesätöitä ollenkaan, ellen

olisi tuntenut työnantajan edustajaa entuudestaan. Kokemukseni perusteella työnsaanti on

Suomessa nykyään erittäin vaikeaa. Työnantajilla on täysin käsittämättömät vaatimukset.

Yhdellä kädellä huudetaan työvoimapulaa, ja kinutaan valtiolta lisää koulutusta alalle, ja

samaan aikaan toisella kädellä ei edes vaivauduta vastaamaan pitkän työkokemuksen

omaavan hakijan lähettämään hakemukseen. Ja kaiken kukkuraksi haluttaisiin vielä se

työntekijä tekemään pakkotyötä ilmaiseksi tempputyöllistämistoimien kautta.”

35

Liitteet

Liite 1. Vastaajamäärät ja työssäkäyntitietoja ammattikorkeakouluittain

Oppilaitos Lkm %-osuus

vastanneista

Työskenteli jatkuvasti

lukuvuonna 14−15*

Töissä kesällä 2015

Centria amk, Kokkola 94 2 % 6 % 77 %

Centria amk, Ylivieska 83 1 % 12 % 68 %

Hämeen amk, Forssa 1 0 % 100 %

Hämeen amk, Hämeenlinna 87 2 % 7 % 90 %

Hämeen amk, Riihimäki 149 3 % 18 % 71 %

Hämeen amk, Valkeakoski 40 1 % 8 % 70 %

Jyväskylän amk 354 6 % 11 % 74 %

Kajaanin amk 135 2 % 10 % 53 %

Karelia amk, Joensuu 116 2 % 6 % 82 %

Kymenlaakson amk, Kotka 190 3 % 12 % 71 %

Lahden amk 227 4 % 18 % 83 %

Lapin amk, Kemi-Tornio 117 2 % 3 % 89 %

Lapin amk, Rovaniemi 144 3 % 8 % 88 %

Metropolia amk, Helsinki 930 17 % 31 % 80 %

Mikkelin amk 174 3 % 7 % 86 %

Oulun amk 399 7 % 9 % 81 %

Saimaan amk, Lappeenranta 152 3 % 7 % 84 %

Satakunnan amk, Pori 245 4 % 8 % 91 %

Satakunnan amk, Rauma 85 2 % 11 % 91 %

Savonia-amk, Kuopio 389 7 % 13 % 87 %

Savonia-amk, Varkaus 41 1 % 7 % 73 %

Seinäjoen amk 176 3 % 11 % 83 %

Tampereen amk 385 7 % 16 % 91 %

Turun amk 554 10 % 22 % 87 %

Vaasan amk 173 3 % 6 % 84 %

Arcada, Helsingfors 14 0,3 % 7 % 100 %

Novia, Raseborg 28 1 % 11 % 100 %

Novia, Vasa 50 1 % 12 % 98 %

Oppilaitostieto puuttuu 24 0,4 %

Yhteensä 5556 100 % 15 % 82 %

* jatkuvasti työskennelleiden osuus väittämästä ”Työskenteletkö lukukausien aikana”, ei sisällä työn ohessa

opiskelevien aikuisopiskelijoiden osuutta

Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2015

2. Opintojen kesto ja suoritetut opintopisteet

Aloitin opinnot vuonna ________ ja aloituskuukausi oli ________ kuu

Olen tähän mennessä suorittanut ______ opintopistettä

Olen aikuisopiskelija

3. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

4. Ikä __________ vuotta

5. Koulutusohjelma (ko) 01 Auto- ja kuljetustekniikan ko02 Automaatiotekniikan ko03 Bio- ja elintarviketekniikan ko04 Bio- ja kemiantekniikan ko 05 Biotuote- ja prosessitekniikan ko06 Elektroniikan ko07 Energiatekniikan ko08 Energia- ja ympäristöteknol. ko09 Hyvinvointiteknologian ko10 Kemiantekniikan ko11 Konetekniikan ko 12 Kone- ja tuotantotekniikan ko13 Logistiikan ko14 Maanmittaustekniikan ko15 Materiaalitekniikan ko16 Materiaali- ja pintakäsitt.tekn.ko17 Mediatekniikan ko18 Merenkulun ko19 Ohjelmistotekniikan ko

20 Paperikoneteknologian ko21 Paperitekniikan ko22 Prosessi- ja materiaalitekniikan ko23 Rakennusalan työnjohdon ko24 Rakennustekniikan ko25 Rakennusarkkitehdin ko26 Sähkö- ja automaatiotekniikan ko27 Sähkötekniikan ko28 Talotekniikan ko29 Tietotekniikan ko30 Tieto- ja viestintätekniikan ko31 Tuotantotalouden ko32 Ympäristöteknologian ko33 Muu, mikä ___________________ ______________________________

OPINTOJEN AIKAINEN TYÖSSÄKÄYNTI

6. Työskenteletkö lukukausien aikana1 jatkuvasti 2 satunnaisesti3 en työskentele4 olen aikuisopiskelija ja opiskelen työn ohessa

7. Jos työskentelet lukukauden aikana jatkuvasti, kuinka monta tuntia viikossa työskentelet keskimäärin? __________h/vko

8. Jos et työskentele lukukausien aikana, mikä on tärkein syy tähänValitse yksi vaihtoehto seuraavista1 haluan keskittyä opintoihin2 en ole löytänyt itselleni työpaikkaa3 jokin muu syy, mikä __________________________

9. Jos työskentelit viime lukuvuoden (syksy 2014-kevät 2015) aikana, monenko eri työnantajan palvelukses-sa työskentelit (=olit työsopimussuhteessa)1 yhden2 kahden3 useamman

10. Oliko työnantajasi vuokratyöfirma1 kyllä2 ei

11. Jos työskentelit viime lukukauden aikana, kertyikö työskentelystä koulutusta tukevaa työkokemusta1 paljon2 melko paljon3 melko vähän4 vähän5 ei lainkaan

12. Jos työskentelit viime lukukauden aikana, mikä oli tärkein syy työssäkäyntiin?Valitse yksi vaihtoehto seuraavista.1 halusin saada työkokemusta2 halusin tienata ylimääräistä3 en saa enää opintotukea4 opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen5 jokin muu syy, mikä __________________________

13. Työkokemus, merkitse vain täydet kuukaudet1. Kaikki työkokemuksesi koko työurasi aikana _____ v ______ kk2. Työkokemuksesi omalta opintoalaltasi _____ v ______ kk

1. Oppilaitos / opiskelupaikkakunta01 Centria amk, Kokkola02 Centria amk, Ylivieska03 Hämeen amk, Forssa04 Hämeen amk, Hämeenlinna05 Hämeen amk, Riihimäki06 Hämeen amk, Valkeakoski07 Jyväskylän amk08 Kajaanin amk09 Karelia amk 10 Kymenlaakson amk11 Lahden amk12 Lapin amk, Kemi-Tornio13 Lapin amk, Rovaniemi

14 Metropolia amk15 Mikkelin amk16 Oulun seudun amk17 Saimaan amk18 Satakunnan amk, Pori19 Satakunnan amk, Rauma20 Savonia amk, Kuopio21 Savonia amk, Varkaus22 Seinäjoen amk23 Tampereen amk24 Turun amk25 Vaasan amk33 Muu, mikä _________________

Käännä

Työssäkäyntitutkimuksen avulla kartoitamme tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden kesäharjoittelua, kesätöitä ja opiskelun ohessa tapahtuvaa työskentelyä. Tulosten pohjalta Insinööriliitto ja Insinööriopiskelijaliitto sel-vittävät työssäkäynnin kehittymistä opiskelujen edetessä ja samalla se on pohja laadittaessa palkkasuosituksia ensi kesän kesäharjoittelulle ja kesätöille.

Meille on yhtä arvokasta saada tietoa työskentelystäsi kuin saada tieto siitä, että et ole ollut työssä. Edunvalvonta perustuu tietoon ja siksi on tärkeää, että saamme koko maan kattavia tietoja opiskelijoiden työpaikkatilanteesta, työn laadusta ja sisällöstä. Tietoja käytämme apuna neuvotteluissa työnantajien ja viranomaisten kanssa, tavoitteena saada harjoittelu laadullisesti ja sisällöllisesti tukemaan mahdollisimman hyvin valmistumisen jälkeistä työllistymistä.

Voit vastata täyttämällä ja palauttamalla tämän lomakkeen luokkasi yhteyshenkilölle 6.10.2015 mennessä. Hän toimit-taa lomakkeen edelleen Insinööriliittoon. Lomake löytyy myös internetissä osoitteessa www.iol.fi/kyselyt. Huomioit-han, että vastaat vain yhden kerran ja yhtä vastaustapaa käyttäen.

Tietoja tutkimuksen tuloksista saat sekä oman paikallisyhdistyksesi kautta että Insinööri-lehdestä vuoden 2016 al-kupuolella. Lisätietoja tutkimuksesta antaa IL:n nuorjäsentoiminnan asiamies Heini Ristell puh. 0201 801 858 tai sähkö-postitse [email protected] sekä IL:n tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner puh. 0201 801 828 tai sähköpostitse [email protected]

KESÄTYÖT KESÄLLÄ 2015

14. Työpaikkatiedot1 olin töissä kesällä 20152 en saanut työpaikkaa3 en halunnut töihin kesäksi4 olin vaihto-opiskelijana5 opiskelin, mitä ____________________________________

15. Haettujen työpaikkojen lukumäärä1 hain _____ työpaikkaa, joista löysin itselleni työpaikan2 hain _____ työpaikkaa mutta tuloksetta3 en ole hakenut työpaikkaa

16. Oliko kesätyöpaikan hankinta tänä vuonna viimevuotista1 selvästi helpompaa2 selvästi hankalampaa3 ei muutosta edellisvuoteen4 en ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä

Jos et ollut kesätöissä, voit siirtyä kysymykseen 33.

17. Työsuhteiden määrä ja kesto Kuinka monessa eri työpaikassa olit kesän aikana _______ Olin kesätöissä yhteensä _______ viikkoa

Huom! Vastaa vain yhden työpaikan osalta (tärkein, pitkäkestoisin). Huom! Vastaa siten, että kaikki vastaukset koskevat samaa työpaikkaa

18. Työpaikan saantitapa. Valitse yksi vaihtoehto.1 olen ollut samassa paikassa aiemminkin, sain paikan aikanaan suhteilla2 olen ollut samassa paikassa aiemminkin, en saanut aikanaan paikkaa suhteilla3 työskentelin samassa paikassa lukukauden aikana4 vastasin lehdessä/Internetissä olleeseen työpaikka- ilmoitukseen (uusi työpaikka)5 otin itse yhteyttä uuteen työnantajaan6 oppilaitoksen harjoitteluvälityksen kautta7 suhteilla (uusi työpaikka)8 muulla tavoin, miten ________________________________

19. TyösopimusSovitko työsuhteesi ehdoista1 kirjallisesti2 suullisesti3 en sopinut lainkaan

20. Oliko työskentelypaikkakuntasi1 sama kuin koti- ja opiskelupaikkakunta2 sama kuin kotipaikkakunta3 sama kuin opiskelupaikkakunta4 jokin muu kuin koti- tai opiskelupaikkakunta5 olin töissä ulkomailla; maa, jossa olit ___________________ tehtävä ________________________ kesto _____ kk ______ vkoa

21. Työskentelypaikkakunnan postinumeroMerkitse työssäkäyntipaikkakuntasi postinumerosta kolme ensimmäistä numeroa alla olevaan ruudukkoon.

22. Valitse työtäsi parhaiten kuvaava vaihtoehto1 kokopäivätyö; säännöllinen päivätyö2 kokopäivätyö; vuorotyö (kaksi- tai kolmivuorotyö)3 osapäivätyö ______ tuntia viikossa4 muu, mikä ________________________________________

23. Mikä oli TODELLINEN keskimääräinen viikkotyöaikasi _________ h/viikko

24. Vastasiko työ sitä mitä luvattiin1 vastasi erittäin hyvin2 vastasi melko hyvin3 vastasi vain vähän4 ei vastannut lainkaan

25. TyönantajaYksityissektori01 teknologiateollisuus (metalli + elektroniikka)02 metsäteollisuus03 kemianteollisuus04 elintarviketeollisuus05 muu teollisuus06 energia-ala07 insinööri-, suunnittelutoimisto08 rakennusliike09 tietotekniikan palvelualan yritys10 kaupanalan yritys11 muu palvelualan yritys12 oma tai vanhempien yritys13 muu yksityinen, mikä toimiala ________________________Julkinen sektori14 valtio15 kunta, kuntayhtymä

tein töitä vuokratyöyrityksen kautta

26. Työtehtävän laatu kesällä 2015 Rengasta vain yksi vaihtoehto.01 insinöörin kesälomasijaisuus02 opinnäytetyön teko03 työnjohto04 teknisen alan kaupallinen tehtävä05 suunnittelutyö06 it-alan työt (esim. järjestelmän hallinta, ohjelmointi, testaus, mikrotuki)07 asennus-, laboratorio-, valvomotyö08 muut tekniikan alan suoritustason tehtävä09 muu tekniikan alan työ, mikä __________________________10 ei tekniikan alaan kuuluva työ, mikä ____________________

27. Mikä oli tehtävänimikkeesi? ________________________

28. Työn merkitys opiskelulle1 liittyi erittäin hyvin opiskeluun2 liittyi hyvin opiskeluun3 liittyi vähän opiskeluun4 ei liittynyt lainkaan opiskeluun

29. Työtehtävien sisällön kehittyminen Insinööriopintojen edistyessä saamani työtehtävät (esim. työntekijätehtävät-suunnittelu-ins.sijaisuus)1 ovat kehittyneet huomattavasti2 ovat kehittyneet jonkin verran3 eivät ole kehittyneet lainkaan

30. Suorititko opintoihin kuuluvaa työharjoittelua kesän aikana?1 kyllä2 en

31. Jos olit kesän aikana työharjoitteluksi laskettavassatyösuhteessa, saitko työstäsi palkkaa1 minulle maksettiin työharjoittelusta palkkaa2 olin palkattomassa työharjoittelussa

32. Palkka kesällä 2015

Jos olit kesätöissä/työharjoittelussa, mikä oli peruspalkkasi yhdessä KUUKAUDESSA ennen veroja. Huom! Älä laske koko kesän ansioita yhteen.

Palkka KUUKAUDESSA _________ euroa / kk

Jos sait peruspalkan lisäksi vuorolisiä, ylityökorvauksia ym., arvioi niiden suuruus keskimäärin yhdessä KUUKAUDESSA. Huom! Älä laske näitä lisiä yhteen kuukausipalkan kanssa, vaan merkitse pelkät lisät.

Lisät KUUKAUDESSA _________ euroa / kk

33. Oletko työttömyyskassan 34. Oletko jäsen Insinööriopiskelijaliiton jäsen1 kyllä 1 kyllä2 en ole 2 en ole

Kiitämme vastauksestasi!

Työssäkäyntitutkimus 2015

Documents

Transcript of Työssäkäyntitutkimus 2015