8/2013 1

TIE LIIKENNESuomen Tieyhdistyksen ammatt i leht i

82013

Tie & Liikenteen toimitus toivottaa lukijoille Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2014

Liukkautta torjumaan | s. 20

TransSmart jatkaa TransEco-ohjelman

jäljillä | s. 22

Tabletti tulee – paperi häviää

| s. 24

Matkalla Euroopan kaupungeissa ja valtaväylillä | s. 4-15

2 8/2013

YMPÄRISTÖ • KUNNOSSAPITO

Pääkirjoitus – Mitkä lentokentät säilyvät? . . . . . . . 3

Kolumni – Sonja Heikkilä: Liikkumista käyttäjä-lähtöisesti – palveluina . . . . . . . . . . 17

Yksityistietolaari – Valittamisesta . . 28

Tielehden arkistosta . . . . . . . . . . . . 30

Eduskunnasta – Johanna Jurva: Turvallinen koulutie kaikille . . . . . . 31

Uutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Henkilöuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

Liikehakemisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

JulkaisijaSuomen Tieyhdistys ryKansainvälisen tieliiton IRF:n jäsen

OsoiteKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPL 55, 00441 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimitus(at)tieyhdistys .fietunimi .sukunimi(at)tieyhdistys .fiwww .tieyhdistys .fi

Päätoimittaja Jaakko RahjaPuh . 020 786 1001

Julkaisupäällikkö Liisi VähätaloPuh . 020 786 1003

Sisältö

Amsterdam pyöräilijän silmin . . . . 4

Havaintoja Euroopan valtaväyliltä . 6

Saksassa ekskursiolla . . . . . . . . . . . 9

Berliinin liikennejärjestelmä toimii . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Kannen kuva: Margaretha Lindholm / Vastavalo.fi

PALSTAT • KOLUMNIT

UUMA2-ohjelma on käynnistynyt . 18

Yksityisteiden kunnossapito –liukkaudentorjunta . . . . . . . . . . . . . . 20

MATKALLA EUROOPASSA

Erikoistoimittajat Elina KasteenpohjaPuh . 020 786 1004Salla SaleniusPuh . 020 786 1002

Ilmoitusmyynti Marianne LohilahtiPuh . 040 708 6640marianne .lohilahti(at)netti .fi

AsiantuntijakuntaHilkka Ahde, AKTMiia Apukka, DestiaVille Järvinen, Koneyrittäjät Jyrki Paavilainen, RambollArto Tevajärvi, Liikennevirasto Jarkko Valtonen, Aalto-yliopisto

Osoitteenmuutokset, tilaukset Tarja FlanderPuh . 020 786 1006toimisto(at)tieyhdistys .fi

Ulkoasu/taitto Tuija Eskolin, Painojussit Oy

Painopaikka Painojussit Oy, Kerava

Tilaushinnat 2014 Kestotilaus 65 €Vuosikerta 76€

8 numeroa vuodessa

Ilmoitushinnat 2014 1/4 s . 1 200 €1/2 s . 1 700 €1/1 s . 2 500 €

ISSN 0355-785583 . vuosikerta

s. 9

8/2013

s. 26

TransSmart-kärkiohjelma . . . . . . . . 22

Uskalla luopua paperista . . . . . . . . . 24

Ajoneuvokeilaus päällystetyillä teillä . . . . . . . . . . . . . 26

ÄLYÄ PELIIN

s. 6

8/2013 3

PÄÄKIRJOITUS

Lentoliikenne on väkevässä rakennemuutok-sessa . Lentokentistä ja lennonjohdosta huolehtiva

Finavia ilmoitti siirtävänsä alueellisen lennon-johdon pääkaupunkiseudulle Helsinki-Vantaan kentän yhteyteen . Värikäs kiista työntekijöiden kanssa päätyi lopulta sopuun . Heti perään yhtiö kertoi pohtivansa neuvontapalvelujen siirtämi-sestä Viroon . Toisaalta Finavia kaavailee uusia investointeja Seutulaan uskoen Helsinki-Vantaan kentän matkustajamäärien vielä huomattavas-ti kasvavan .

Kotimainen Finnair puolestaan jahtaa säästöjä kerta toisensa jälkeen . Hyvässä nousujohteessa ollut tulos painui viime keväänä jälleen laskuun, mikä oli pettymys toimivalle johdolle ja omista-jille . Tarvitaan uutta tehostuskuuria . Onneksi yh-tiö on onnistunut saamaan lisää markkinaosuuk-sia sille elintärkeillä Aasian lennoilla .

Suomessa on 25 lentokenttää, omistajana ja toimintojen kehittäjänä Finavia . Helsinki-Van-taan tulevaisuus on varsin kelvollinen . Kentän olemassaolo perustuu siihen, että pääosa ulko-maan liikenteestä suuntautuu sen kautta ja siten asema on solmupiste myös kotimaiselle liiken-teelle . Kasvu ja kehittyminen nojaavat tulevai-suudessa entistä selkeämmin onnistumiseen Aa-sian-reittimarkkinoilla, mikä edellyttää reippaita investointeja .

Helsinki-Vantaa jatkaa kehittymistään, mut-ta liipaisimella ovat monet maakuntien kentis-tä . Matkustajatilastot kertovat ahdistuksesta . Lii-kenne on vähentynyt lähes kautta linjan, muun muassa sellaisillakin kentillä kuin Pori, Jyväsky-lä, Turku ja Oulu . Akuutti syy on tietysti talouden hiljaiselossa, taantumassa on pienempi tarve lentää . Pysyvämpi vaikutus on elinkeinoelämän rakennemuutoksilla, joita on kokenut muun mu-assa Oulun seutu, sekä parantuneilla juna- ja tie-yhteyksillä .

Mitkä lentokentät säilyvät?

Lentokenttäverkoston karsimisesta on puhuttu pitkään . Finaviaa ei enää innosta tukea Helsinki-Vantaan tuotoilla muiden kenttien tappioita . Tuke-na sillä on EU:n komissio, jonka kanta on tulkittu kriittiseksi moiseen ristisubventioon . Ei ole var-muutta, saako ja haluaako Suomi pitää kyseisen subventioluvan jatkossa .

Lähikuukaudet alkavat kirkastaa kuvaa, millai-nen on maamme lentokenttäverkko . Liikenne- ja viestintäministeriössä on tekeillä lentoliikenteen strategia, jossa odotettaan pontevia kannanotto-ja hankaliin kysymyksiin .

Lentokenttäverkoston karsiminen liiaksi olisi kuolinisku monille maakunnille ja niiden elinkei-noelämälle . On helppo nähdä, että mitä merkit-see lentokenttä vaikkapa tietotekniikan osaamisen kansainvälisessä kehdossa Oulussa tai matkailun ydinseudulla Kittilässä . Kyse on paljon enemmäs-tä kuin vain noiden yksittäisten lentokenttien tu-loksesta . Kysymyksessä on monen elinkeinon ja koko maakunnan kohtalo .

Ratkaisuiksi on esitetty kenttäomistuksen siir-tämistä maakunnille tai kuntayhtymille . Ehkä se voisi jonkun kentän pelastaa, mutta ei varmaan-kaan kaikkia . Entä olisiko valtiollinen Infra Oy so-piva työkalu hoitamaan kuntoon rapautuva ties-tö ja myös ylläpitämään elintärkeiksi katsottuja lentokenttiä .

KYMMENEN SANAA

Eri puolilla maata jännitetään, mikä on lentolii-kenteen ja -kenttien tulevaisuus.

ISSN 0355-785583 . vuosikerta

4 8/2013

MATKALLA EUROOPASSA

Amsterdamissa pyöräilys-tä on tehty sujuvaa ja tur-

vallista . Pyöräilijällä on ai-na selkeä paikka katutilassa . Pyöräily on käytännössä aina erotettu jalankulusta, joten jalankulkijoiden väistelyyn ei pyöräilijän tarvitse käyttää ai-kaa . Pyöräkaista kulkee ajora-dan reunassa tai jalkakäytä-vän vieressä ja se on osoitettu selkeästi materiaali-, väri- tai tasoerolla . Mopot ja skootterit käyttävät pyöräilijöiden kans-sa samaa väylää, tämä tuntuu

MARI PÄÄTALO • VALPASTIN OY

Pyöräliikenne Amsterdamissa

Amsterdam on kuuluisa suvaitsevaisuudestaan,

kauniista kanavistaan – ja pyöräilystä. Kaupungissa

vieraileva ei voi välttyä huomaamasta, että pyöräilijä

on kuninkaallisen asemassa. Amsterdamissa

pyöräilevät kaikki. Pyörän kyytiin lastataan

tarvittaessa koko perhe ja lemmikkieläimet. Pyöräilijä

ottaa liikenteessä oman tilansa ja amsterdamilaisten

suvaitsevaisuus yltää myös liikennekulttuuriin – anna

muille tilaa, niin mahdut itsekin paremmin.

luontevalta, kun samassa ti-lassa ei ole jalankulkijoita .

Pyöräilijät ottavatkin kau-pungissa tilansa, pyöräkais-talla seisoskelevalle turistil-le soitetaan kelloa jo hyvissä ajoin . Oma tila tuo myös vas-tuuta . Pyöräilijät odottavat lii-kennevaloissa ja risteyksissä vuoroaan, hyvässä järjestyk-sessä . Kaupungin keskustas-sa on runsaasti katuja, jotka ovat autoille yksisuuntaisia, mutta pyöräilijöille on sallittu pyöräily vastavirtaan .

Pyöräilyn turvallisuudesta

Tottumattomalle suomalai-selle amsterdamilainen pyö-räilykulttuuri voi näyttäytyä uhkaavana . Kypärää ei käy-tä oikeastaan kukaan, eivät myöskään lapset . Amsterda-milaiset tuntuvat pitävän pyö-räilyä niin turvallisena, että kypärän käyttö ei ole tarpeen ja ottavat silti rohkeasti tilan-sa autojenkin rinnalla .

Toisaalta Amsterdamissa

autoilevat ovat varmasti niin tottuneita pyöräilijöihin, että pyöräilijä tuskin tulee risteyk-sessä yllättäen – sillä pyöräili-jöitä tulee jatkuvana virtana . Lienee myös niin, että jokai-nen amsterdamilainen autoi-lija on itse myös pyöräilijä ja osaa siksikin huomioida pyö-räilijän .

Liikenneturvan juuri jul-kaistun selvityksen mukaan hollantilaiset pyöräilykilomet-rit ovat turvallisempia kuin suomalaiset, kun pyöräilijöi-

Kanavat ja paljon pyöriä, siitä Amsterdam tunnetaan.

Iltapäivän ruuhkaa Amsterdamissa.

8/2013 5

MATKALLA EUROOPASSA

Liikennevaloissa pyöräilijät ryhmittyvät odottamaan valon vaihtumista.

Yksisuuntaisilla kaduilla pyörillä on oikeus ajaa muuta liikennettä vastaan – omalla kaistallaan.

Rautatieaseman lähellä on monitasoinen pyöräparkki 2.500 pyörälle.

Pyöräparkki on lokakuisena maanantaina täynnä pyöriä.

Yksisuuntainen pyöräkaista erotettuna jalanku-lusta taso- ja materiaalierolla.

den kuolemaan johtaneita on-nettomuuksia verrataan pyö-räiltyihin kilometreihin .

Pyörien parkkitalo – 2.500 pyöräpaikkaa

Pyörä on Amsterdamissa kiin-teä osa joukkoliikennejärjes-telmää . Amsterdamin pää-rautatieaseman viereen on järjestetty valtavat pyöräpai-koitustilat . Aseman tienoilla nousee ramppirakennelma, jossa on tilaa 2 .500 pyöräl-le . Parkissa voi säilyttää pyö-räänsä maksutta 14 päivän ajan ja parkissa käy keskel-lä päivääkin tasainen kuhina, kun ihmiset tuovat tai hakevat pyöriään . 14 päivän pysäköin-tirajoitusta valvotaan ja tarvit-taessa yliaikaa olleet pyörät kerätään ja kuljetetaan pois .

6 8/2013

Matkatessa autolla Euroo-pan halki oli erityisen

mielenkiintoista havaita mi-ten infrastruktuuri, rekisterikil-vet ja ajokulttuuri muuttuivat aina välittömästi jokaisen ra-janylityksen jälkeen . Kulttuu-rieroista huolimatta Euroopan mailla on yhteinen tavoite pa-rantaa liikenneturvallisuutta . Liikenneturvallisuustilanne onkin parantunut merkittä-västi 2000-luvulla lähes jokai-sessa maassa – Espanjassa ja Latviassa liikennekuolemi-en määrä asukaslukuun suh-teutettuna on vähentynyt lä-hes 60 % . Auton ikkunasta tarkasteltuna liikenneinfra-struktuuri vaikuttikin olevan juuri Espanjassa Euroopan parhaassa kunnossa .

Raskas liikenne dominoi

Euroopan moottoriteillä oli paljon raskasta liikennettä ja

JOHANNA NYBERG • RAMBOLL

Havaintoja Euroopan valtaväyliltäRajatarkastukset Euroopan

Unionin alueella ovat jo historiaa.

Satunnainen matkaaja voi siten

vapaasti siirtyä maasta toiseen –

tekemään vaikkapa liikenneinfran

tarkastuksia ajoneuvon ikkunasta.

Seuraavassa on muutamia

yksittäisiä havaintoja viime kesän

10.000 kilometriä ja 14 maata

kattaneelta Gran Turismolta.

Kuolemaan johtaneiden määrä Euroopassa vuonna 2000 ja 2009 asu-kaslukuun suhteutettuna. (Lähde: CARE, EU:n liikenneonnettomuuksi-en tietokanta).

Saksan Autobahnilla oli paljon raskasta liikennettä.

erityisesti Itä-Euroopan kilvil-lä varustettua . Suomalainen raskas ajoneuvo nähtiin me-nomatkalla viimeisen kerran Saksan pohjoisosassa ja seu-raavan kerran vasta paluu-matkalla Latviassa . Raskaan

liikenteen suuri osuus liiken-nevirrassa korostui etenkin Saksassa, Ranskassa ja Balti-an maissa .

Raskaan liikenteen määrä moninkertaistui, kun ajoimme Espanjasta rajan yli Ranskan

puolelle . Ranskassa oli hyvin toteutetut raskaan liikenteen opastukset ja reaaliaikainen informaatio raskaan liikenteen levähdyspaikoille . Tästä huo-limatta useat levähdyspaikat olivat ylikuormittuneet ja ras-

MATKALLA EUROOPASSA

8/2013 7

Via Baltica kulkee paikoittain pienten kylien läpi.

kaita ajoneuvoja oli väärin py-säköitynä tien reunassa .

Baltian maissa Via Baltica aiheuttaa haasteita niin ras-kaan liikenteen kuljetuksille kuin liikenneturvallisuudelle, sillä päätie kulkee paikoittain pienten kylien läpi .

Telematiikan mahdollisuudet esiin

Reaaliaikainen ajantasai-nen liikennetieto toimi pää-sääntöisesti hyvin jokaises-sa maassa matkan varrella . Tien varsilla olevissa telema-tiikkalaitteissa oli käytännös-sä aina sama reaaliaikainen informaatio kuin navigointi-laitteessa .

Itävallassa telematiikkalait-teissa muistutettiin 1 .1 .2012 voimaan tulleesta uudes-ta liikennesäännöstä, jonka mukaan autojen tulisi aina äärimmäisessä ruuhkatilan-teessa ajaa mahdollisimman lähellä tien reunaa muodos-taen näin esteettömän käytä-vän hälytysajoneuvoille . Näin on toimittava riippumatta siitä onko hälytysajoneuvo lähes-tymässä vai ei . Sama pätee myös kaksi- ja kolmikaistai-silla teillä, jolloin vasemmal-la kaistalla ajavien tulisi ajaa mahdollisimman lähellä tien keskiviivaa . Säännön rikkomi-nen voi johtaa jopa yli 2 .000 euron korvaukseen .

Eviva España

Promilleraja Espanjassa on normaalisti 0,05 . Pamplonas-sa vuosittain järjestettävän kuuluisan festivaalin yhtey-dessä promilleraja oli poik-keuksellisesti 0,00 . Tästä poik-keuksesta tiedotettiin muun muassa telematiikkalaitteilla .

Tiet Espanjassa olivat au-ton ikkunasta tarkasteltaes-sa erittäin hyvässä kunnos-sa . Espanjan itärannikolla on mahdollista valita kaksi vaih-toehtoista etelä-pohjoissuun-nassa kulkevaa reittiä; ilmais-ta A7-tietä tai maksullista Autopista7-tietä . Maksullisel-la AP7-tiellä oli huomattavasti vähemmän liikennettä, ei juu-rikaan raskasta liikennettä ja

1.1.2012 tuli Itävallassa voimaan tulleesta uusi liikenne-sääntö, jonka mukaan autojen tulisi aina äärimmäisessä ruuhkatilanteessa ajaa mahdollisimman lähellä tien reu-naa muodostaen näin esteettömän käytävän hälytysajo-neuvoille.

Tiet Espanjassa olivat auton ikkunasta tarkasteltaessa erittäin hyvässä kunnossa.

MATKALLA EUROOPASSA

8 8/2013

erittäin hyvä tiegeometria . Pit-kän matkan autoilijalle AP7 oli rento ja nopea vaihtoehto .

Ristin rastiin Venetsian vesiväylillä

Tällä hetkellä Venetsiassa ei ole juurikaan liikennesääntö-jä vaan vesibussit, vesitaksit, gondolit, vesiambulanssit ja vesipoliisit ajavat ristiin ras-tiin vesiväylillä . Venetsian vi-ranomaiset kuitenkin har-kitsevat liikennesääntöjen käyttöönottoa ja vertailevat Venetsian vesiväyliä muiden kaupunkien pääkatuihin . Tule-vaisuudessa Venetsian liiken-nevirtoja hallitaan ja liiken-neturvallisuutta parannetaan mahdollisesti samankaltai-silla säännöillä kuin tieliiken-teessä ja gondoliliikennettä rajoitetaan ruuhka-aikoina .

Muita havaintoja matkan varrella

Suurimmat ruuhkat koettiin Ranskassa isojen kaupunki-en läheisyydessä . Liikenne-virran keskinopeus moottori-tiellä oli ajoittain ainoastaan 10 km/h myös ruuhka-ajan ul-kopuolella . Navigaattori ot-ti ruuhkat huomioon ja esit-ti kiertoteitä moottoriteiden pahimpien pullonkaulojen ohitse . Ranskassa ja Italiassa ramppien nopeusrajoitukset olivat paikoittain 40 km/h, jol-loin nopeusrajoituksen muu-tos 130 km/h:sta 40 km/h:iin tuntui aika huikealta .

Useassa maassa oli hyvin merkityt tietyöt ja panostet-tu optiseen ohjaukseen . Ete-lä-Euroopassa käytettiin usein oranssia väriä tilapäisille tie-merkinnöille . Tämä auttoi ha-vainnollistamaan työmaa-alu-een, tilapäiset kaistajärjestelyt sekä hahmottamaan, mihin työmaa-alue päättyi .

Tällä hetkellä Venetsiassa ei ole juurikaan liikennesääntöjä.

Näkyvä liikenneturvalli-suustoimenpide Belgiassa olivat muun muassa varoitus-kyltit, jotka ilmoittivat onnet-tomuusherkistä tieosuuksista . Liukkaalla kelillä henkilöautot ja raskaat ajoneuvot opaste-taan eri kaistoille Belgiassa .

Kirjoittaja työskentelee Ram-bollissa älyliikenne- ja liiken-neturvallisuusprojektien pa-rissa. Liukkaalla kelillä henkilöautot ja raskaat ajoneuvot

opastetaan eri kaistoille Belgiassa.

Belgian ja Luxemburgin rajanylityspaikkaan 1.000 m.

MATKALLA EUROOPASSA

8/2013 9

Hampurissa vierailtiin luon-nollisesti itse Hampurin sa-

tamassa ja myös vanhalle sa-tama-alueelle rakentuvassa HafenCityssä . Bremenissä tu-tustuttiin omatoimisesti kau-pungin liikennejärjestelmään .

Esimerkillinen joukkoliikennekatu

Hampurissa huomio kiinnit tyi ensimmäiseksi keskikau pun gin läpi kulkevaan jouk ko liikenne-katuun, Möncke berg straßeen .Tampereella on ylei sön osas-tokirjoittelussa esitetty usei ta argumentteja siitä, miten kes-kus ta kuihtuu, jos autoilla ei voi ajaa keskustan läpi . Möncke -berg straße on loistava esi-merkki siitä, että todellisuus on päinvastainen .

Katu oli vilkas ja elävä, täyn-nä keskustassa asioivia ihmi-siä . Huolimatta siitä, että kadul-la kulkee useampi bussilinja, ei bussiliikenne luonut estevaiku-tusta kävelijöille . Poikkileikka-

TUOMAS PALONEN

Liikenne- ja kuljetusalan

teekkarit ekskursiolla

Saksassa

Liikenne- ja kuljetusalan ammattiainekerho Liittymä

Liittymä on vuonna 2010 perustettu Tampereen teknillisen

yliopiston liikenne- ja kuljetusalan opiskelijoiden ammat-

tiainekerho . TTY:llä liikenteen ja logistiikan opintoja voi suo-

rittaa rakennustekniikan, tuotantotalouden ja tietojohtamisen

koulutusohjelmissa .

Liittymä tuo eri koulutusohjelmien opiskelijat yhteen järjes-

tämällä useita tapahtumia kuten opintomatkoja, vierailuja alan

yrityksiin ja virkistystapahtumia .

Kerhon tarkoituksena on edistää opiskelijoiden verkostoitu-

mista keskenään ja myös yritys- ja tutkimusmaailman kanssa .

Kerho tekee yhteistyötä muun muassa TTY:n liikenteen tutki-

muskeskus Vernen kanssa .

Lisätietoja www.liittyma.com

Liittymän järjestämät

ekskursiot ovat rajoittuneet

pääasiassa Tampereen ja

pääkaupunkiseudun eri

liikenneaiheisiin kohteisiin.

Syys-lokakuun vaihteessa

2013 kerho lähti pidemmälle

ja teki ensimmäisen

ulkomaanekskursionsa

Saksaan, jossa käytiin

Hampurissa ja Bremenissä.

Yliopiston U-Bahn-asema HafenCityssä.SIM

O K

ES

TI

MATKALLA EUROOPASSA

10 8/2013

uksessa jalkakäytävä ja kaksi-kaistainen ajorata (yksi kaista kumpaankin suuntaan) olivat käytännössä samassa tasos-sa .

Kadulle ei ollut erikseen merkitty ylityskohtia, minkä ansiosta ihmiset kulkivat va-paasti kadun puolelta toiselle ja bussit ja pyöräilijät liikkui-

Mönckebergstraßen liikennettä.

Thorsten Gödtel esittelemässä HafenCityä liittymäläisille Busanbrückella.

vat ajoradalla sulassa sovus-sa kävelijöiden kanssa . Kadul-la on huoltoajo sallittu kello 21–11 .

Mönckebergstraßen jär-

jestelyistä voi mainiosti ottaa mallia myös Hämeenkadulle, jota vähitellen ollaan muutta-massa joukkoliikennekaduksi .

HafenCity – kaupunkia sataman tilalle

HafenCity on valtava raken-nusprojekti, joka muuttaa vanhan satama-alueen 40 .000 työpaikan ja 12 .000 asukkaan moderniksi ja ekotehokkaak-si kaupunginosaksi Hampurin keskikaupungin jatkeeksi .

HafenCity-projekti alkoi vuonna 1997, ja ekskursion ai-kaan projektin suunnitelmista puolet oli valmiina ja viides-osa toteutettu . HafenCityn on suunniteltu valmistuvan vuo-teen 2030 mennessä .

Liittymän oppaana Hafen-City-kierroksella oli Thorsten Gödtel . HafenCity-projekti on Hampurin kaupungin omista-ma yritys, joka kattaa infran

SIM

O K

ES

TI

TU

OM

AS

PA

LO

NE

N

MATKALLA EUROOPASSA

8/2013 11

rakentamisen ja suunnittelu-kustannukset myymällä tont-teja alueelle .

HafenCityssä on onnistu-neesti toteutettu useita suun-nitteluperiaatteita, joista kan-nattaa ottaa mallia . Gödtel kertoi, että kaupunki- ja yh-dyskuntasuunnittelun kannal-ta tärkeä periaate on toimin-tojen sekoittaminen: samassa korttelissa on asuntoja, kaup-poja, toimistoja, virkistysalu-eita ja muita toimintoja, mikä edesauttaa elävän ja toimi-van kaupunkikeskustan syn-tymistä .

HafenCityn alueella on tar-kasti määritelty esimerkiksi se, että rakennusten katuta-son kerrosten on oltava vä-hintään viiden metrin korkui-sia ja että tilat on osoitettava pääasiassa liiketiloiksi . Alu-eelle ehti valmistua pari katu-osuutta ennen kuin määräys tuli voimaan, ja verrattaessa määräysten mukaan raken-nettuihin katuosuuksiin ovat liikkeettömät kadut selkeästi myös elottomampia .

HafenCityyn ei ole myös-kään tulossa yhtään perin-teistä kauppakeskusta, vaan

kaikki kaupat ja liikkeet ovat rakennusten kivijaloissa avoi-messa tilassa, mikä myös edistää elävää kaupunkia .

Sekoittamista ei tehdä ai-noastaan toimintojen osalta vaan myös sosiaalisia ryhmiä pyritään sekoittamaan, min-kä nähdään edistävän elävää kaupunkikulttuuria: pienitu-loiset ihmiset viettävät toden-näköisesti enemmän aikaa alueella ja käyttävät lähellä olevia palveluita .

Asuntojen hinnoista on myös annettu saksalaiseen tyyliin määräys, että alueen asunnoista tietyn osan on ol-tava kohtuuhintaisia vuok-ra- tai omistusasuntoja . Kal-leimpien omistusasuntojen neliöhinnat ovat useita tuhan-sia euroja, kun halvimmillaan vuokra-asunnon neliöhinta on kymmenen euron tietämillä . Näiden kahden ääripään ra-kennukset saattavat hyvinkin sijaita vierekkäin .

Tarvitaanko yksityisautoja?

HafenCityn liikennejärjestelyt on myös suunniteltu esimer-

killisesti . Hampurissa yksityis-autolla tehdään noin puolet kaikista matkoista . HafenCi-tyssä yksityisauton kulkutapa-osuus pyritään pitämään kor-keintaan 20–25 prosentissa . Tavoite on Gödtelin mukaan saavutettavissa toimivalla jul-kisella liikenteellä, yhteiskäyt-töautoilla ja sillä, että yksityis-autolle ei yksinkertaisesti ole tarvetta, koska suurin osa päi-vittäisistä tarpeista on kävely-matkan päässä .

Rakentuva kaupunki on tii-vis ja toiminnoiltaan sekoittu-nut . HafenCitystä pääsee 10–20 minuutissa kävellen ovelta ovelle Hampurin vanhaan keskustaan, mikä on käytän-nössä yhtä nopeasti kuin au-tolla . HafenCityyn on vedetty myös U-Bahn-linja, joka kul-jettaa HafenCitystä vanhaan keskustaan vielä nopeammin .

Tiiviissä ja toimivassa kaupungissa ei ole varaa tuhlata tilaa pysäköintiin . Ha fen Citys sä suurin osa pysä-köintipaikoista on maan al-la . Kadunvarsilla on muuta-mia lyhytaikaisia paikkoja, ja parkkikenttiä ei ole lainkaan . Hafen Cityssä on voimassa

enimmäispysäköintinormi, eli pysäköintitilaa saa raken-taa korkeintaan 0,4 autopaik-kaa asuntoa kohti .

Enimmäispysäköintinor-mista kannattaisi ottaa mallia myös Suomen suurimmissa kaupungeissa nykyisten vä-himmäisnormien sijaan, eli enemmän kaupunkia ja vä-hemmän pysäköintiä .

Valtamerisatama sisämaassa

Hampurin satama on Euroo-pan kolmanneksi vilkkain val-tamerisatama Rotterdamin ja Antwerpenin jälkeen siitä huolimatta, että Hampurin sa-tama sijaitsee Elbe-jokea pit-kin mitattuna noin 100 kilo-metrin päässä merestä .

Liittymä tutustui Hampu-rin satamaan veneestä käsin sataman edustajan Behrend Oldenburgin opastuksella . Valtava satama-alue on raken-tunut Elben ja sen sivuhaaro-jen ympärille, ja parin tunnin kiertoajelulla ehti nähdä vain pienen osan koko alueesta .

Satamatoiminnot ovat mo-nipuolisia, ja satamassa voi-

HafenCityn rantapromenadi sunnuntaina.

TU

OM

AS

PA

LO

NE

N

MATKALLA EUROOPASSA

12 8/2013

daan käsitellä kaikkea rah-tia paitsi kaasuja . Nousevan LNG-trendin myötä on kui-tenkin käyty keskusteluja mahdollisen LNG-terminaa-lin rakentamisesta Hampurin satamaan .

Oldenburgin mukaan sata-man sijainti sisämaassa tuo sekä etuja että haittoja . Suu-rin etu on, että kuljetusketju esimerkiksi Puolan ja Itävallan suuntaan tulee halvemmaksi, kun rahtia voidaan kuljettaa edullisesti merikuljetuksella Hampuriin asti . Suurin hait-ta on Elben syvyys, sillä El-be on liian matala, jotta suu-rimmat valtamerilaivat kuten Maerskin E-luokan alukset pääsisivät täydessä lastissa satamaan .

Hampurissa toimii myös yksi maailman moderneim-mista ja automatisoiduim-mista konttiterminaaleista . Altenwerderin terminaalissa

Altenwerderin konttiterminaali, taustalla Köhlbrandbrücke-silta.

ihmistä tarvitaan käytännös-sä vain konttinosturin ohjai-missa . Konttien muu lajittelu ja siirtely alueella tapahtuvat automaattisesti .

Altenwerderin terminaali sijaitsee 1970-luvulla raken-netun Köhlbrandbrücke-sillan takana . Laivojen koon kasva-essa myös sillasta on tullut ra-joite terminaalille . Sillan ali-tus on nousuvedestä riippuen noin 55 metriä, mikä ei riitä suurimmille aluksille . Olden-burgin mukaan on suunnitel-tu sillan purkamista ja uuden korkeamman sillan rakenta-mista . Tunnelia pidetään liian kalliina ratkaisuna .

Bremenin raitiovaunut ja pyörätiet

Bremenissä Liittymä tutus-tui omatoimisesti kaupun-gin liikenne- ja raitiotiejärjes-telmään . Puolen miljoonan

asukkaan Bremenissä on kahdeksan raitiotielinjaa, jot-ka lähtevät säteittäisesti kes-kustasta joka suuntaan . Yk-

si linjoista vie lentoasemalle suoraan terminaalin pääoven eteen, mitä myös Liittymä hyödynsi ekskursiollaan .

Modernit raitiovaunut kul-kivat lähes äänettömästi ja tasaisesti pitkin Bremenin ka-tuja kuljettaen ihmisiä myös vanhankaupungin läpi, jonne yksityisautoilla ei ollut asiaa . Kuten Hampurissakin, myös Bremenissä aivan keskustas-sa ei ollut merkitty erillisiä pyöräväyliä vaan pyöräilijät liikkuivat ajoradalla . Tämä oli mahdollista, koska henkilöau-toja ei ollut juuri tukkimassa liikennettä .

Keskustan reunoilla ja ul-kopuolella pyöräilijöille oli omat väylät, jotka Bremenis-sä olivat sijoitettu osittain eh-kä hieman liian ahtaasti jalka-käytävien oheen . Merkittävää kuitenkin on, että yhdistetty-jä jalankulku- ja pyöräteitä ei ollut, vaan pyöräilijöille oli ai-na merkitty oma tila, ja tähän pitäisi ehdottomasti pyrkiä myös Suomessa .

Moderni raitiotie keskellä Bremenin vanhaa kaupunkia.

TU

OM

AS

PA

LO

NE

N

MA

RJ

A I

SO

HA

KA

MATKALLA EUROOPASSA

8/2013 13

MA

RJ

A I

SO

HA

KA

Laajalla ja väljällä kaupun-gilla on hyvät kasvumah-

dollisuudet . Berliini voi pit-källä tähtäyksellä kasvaa hyvinkin 10 miljoonaan asuk-kaan kaupungiksi, jos kaupun-gilla ja kaupunkilaisilla riittää haluja metsäluonnon kaupun-gistamiseen .

Monipuolinen ja tehokas joukkoliikenne

Kun Berliiniin tulee ensi ker-taa, panee heti merkille run-saan ja monimuotoisen rai-deliikenteeseen . Paikasta toiseen pääsee kätevästi U-bahnilla eli metrolla, S-bah-nilla tai keskustaa palveleval-la raitiotiellä .

PAAVO S . VEPSÄ

– hyvin toimivan liikenne- järjestelmän suurkaupunki

Berliini on pinta-alaltaan peräti

900 neliökilometrin kokoinen

eli kahdeksan kertaa Pariisin

suuruinen. Se on luonteeltaan

väljä ja vihreä 4 miljoonan

asukkaan suurkaupunki luonnon

keskellä. Berliinissä on 13 järveä,

5 jokea ja joitakin kanavia.

U-bahn kulkee Berliinissä maan pinnalla . Parhaillaan on rakenteilla kolmen aseman metroyhteys Unter den Lin-denin tuntumassa ja tunnelia tehtiin kaivinkonein . Pintamaa on syvälle pelkkää hiekkaa ja rakentamisen suurin ongel-ma on runsas pohjavesi . U-bahn eli metro valetaan pe-rustaltaan, tunneliseiniltään ja tunnelikatoltaan betonista . Kattoa tuetaan teräspilarein, jotka asemilla ovat hyvin näh-tävissä .

Metrovaunut ovat itäme-troomme verrattuna sekä ly-hyemmät että kapeammat . Penkit ovat sivuilla tehden ti-laa runsaille seisomapaikoil-le . Vuorovälit vaihtelevat 3–5

BerliiniPyöräparkki on sijoitettu pysä-köintiruutuun.

MATKALLA EUROOPASSA

14 8/2013

min ja ruuhka-aikoja lukuun ottamatta istumapaikat riitti-vät kaikille . Vaunujen sisäpuo-linen asemia koskeva tiedotus ei ole meidän itämetromme veroinen . Metron kiihtyvyys ja ajonopeus ovat hyvää luok-kaa . Metrolinjoja on kaikkiaan 8 ja ne kulkevat säteittäisesti suhteessa keskustaan .

Kun metron tyypillinen asemaväli on 600–800 met-riä, on vastaava väli S-bah-nilla 1,5–2 km . S-bahnin vau-nut ovat isompia ja tilavampia kuin metron . Istuimet ja keski-käytävä ovat samat kuin omil-la rautateillämme . S-bahnin kapasiteetti on metroa selväs-ti suurempi ja istumapaikat

riittivät myös ruuhka-aikoina . Tärkein S-bahn kulkee isona rinkinä ympäri Berliiniä ja sen asemien tuntumassa on kau-pungilla iso kasvureservi, jos sitä halutaan vain käyttää .

Raitiotieverkosta purettiin pois paljon Berliinin yhdisty-misen 1989 jälkeen . Nyt mie-titään pitäisikö purettu verkko

rakentaa entiselleen . Julkisen liikenteen järjes-

telmään kuuluu myös laa-ja bussiverkostokosto . Pää-kaduilla busseille on varattu omat kaistat . Bussien saapu-misajat on bussinumeroittain esillä pysäkkien sähkötauluil-la ja täytyy sanoa, että se jo-tenkin lyhentää odotusaikaa . Pääkaduilla bussiaikataulut ovat melko tiheät, odotusajat lyhyehköjä ja istumapaikkoja on kohtalaisen hyvin ruuhka-aikoja lukuun ottamatta .

Ensikertalaisten liikkumista Berliinissä helpotti paikallis-ten avuliaisuus . Arviolta noin 30 kertaa kysyimme karttoi-nemme tietä ja vain yksi hen-kilö jätti neuvomatta . Samoin täysissä busseissa meille tar-jottiin istumapaikkoja – sattui-sipa sellaista Helsingissäkin!

Jälleenrakennusta ja istutuksia

Berliinin tyypillinen rakennus-korkeus on 5–6 kerrosta ja pil-venpiirtäjiä on vain vähän . On syytä muistaa, että Berliinis-tä vuonna 1945 sodan päät-tyessä oli pommittaen tuhot-tu yli 80 % rakennuskannasta . Kun kysyy, missä silloin asut-tiin, saa vastauksen: rauniois-sa . Puistot ja metsät hakattiin

Laivakyytiä Spree-joella.

Brandenburger Tor lienee Berliinin tunnetuin nähtävyys.

MATKALLA EUROOPASSA

8/2013 15

polttopuiksi, koska muuta pol-tettavaa ei ollut .

Katujen varsille on sodan jälkeen istutettu yli puoli mil-joonaa plataanipuuta ja leh-musta . Ne antavat runsaiden puistojen kera kaupungille hyvin vihreän leiman . Myös puistot ja metsät ovat sodan jälkeen täysin uusiutuneet .

Samoin rakennuskanta on jälleenrakennettu pitkälti aiem pien rakennusten piirus-tusten mukaisesti . Tuntuu mel kein siltä, ettei mitään pom mituksia olisi ollutkaan .

Jalankulkijoille ja pyöräilijöille on runsaasti tilaa

Berliinin pääostoskatujen jal-kakäytävät ovat noin 10 met-riä leveitä ja sivukaduillakin viiden metrin jalkakäytävä on tavallinen . Jalan liikkuminen täydentää hyvää julkisen lii-kenteen järjestelmää .

Pyörällä ajo on hyvin tyy-pillistä kaupungissa . Pyörille on varattu runsaasti punaisik-si maalattuja pyöräteitä, joista pyöräilijät pitävät tiukasti kiin-ni, jalankulkijan ei sovi kävellä pyöräteillä! Pyörille on varat-tu jonkin verran kadunvarsi-en pysäköintiruutuja maksut-tomaan käyttöön .

Hevoskyytiäkin löytyy.

Berliini on julkisen liiken-teen kaupunki, mikä näkyy autokannassakin . Henkilöau-totiheys on maan pienin ja kaukana Baijerin tiheydestä . Tähän on pari syytä . Berliini-läisten keskimääräinen tulo-taso jää paljon jälkeen vau-raasta Baijerista ja toisaalta runsas ja monipuolinen julki-sen liikenteen järjestelmä te-kee auton käytön tarpeetto-maksi .

Berliini monien kulttuuri-palvelujen keskuksena on ai-na matkan arvoinen .

Leveitä jalkakäytäviä on sivukaduillakin.

MATKALLA EUROOPASSA

16 8/2013

Tiesitkö, että...

Jo 130 000 Philipsin ledi valaisinta valaisee kulku väyliä yli 200 pohjoismaisessa kunnassa.

Valaistusratkaisumme lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Ne ovat myös kestäviä. Ledi-

ratkaisut säästävät jopa 80 % energiaa perin-

teisiin HPL-asennuksiin verrattuna. Tutustu:

www.philips.fi/lighting

Tie ja Liikenne_Jo 130000 ledivalaisinta_11_2013_Philips Valaistus.indd 1 19.11.2013 15:40:59

8/2013 17

KOLUMNI

Töihin saapuessani mietin, miksi tänäkin aamuna odottelin bus-

sia sateessa, pidin laukkuani sylis-sä ruuhkabussissa, puikkelehdin au-tojen välistä pimeydessä ja tein sen saman uudestaan kotiin palatessa-ni . Yhtä hyvin olisin voinut jäädä kirjoittamaan diplomityötäni kotiko-neen äärelle . Verkkoasiointi yleistyy ja liikkumisen vähentämisen keino-ja on tulevaisuudessa yhä useam-pia . Uskon kuitenkin, että onnellisen elämän peruspilareita ovat liikkumi-sen mahdollistamat toiminnot . Mi-nä liikennesuunnittelijana lähden sii-tä, että ihmiset liikkuvat jatkossakin . Milloin, minne – ja etenkin miksi – se on eri asia .

Merkittävä muutos liikkumises-samme on tapahtunut sen tarkoituk-sessa . Jo pitkään jatkuneessa tren-dissä työmatkojen määrä vähenee kun taas ostos-, asiointi-, vierailu-, ja harrastusmatkojen määrä kasvaa vakaasti . Tulevaisuudessa etätyö ja virtuaalitapaamiset kasvattavat suo-siotaan, ihmisten välinen kommuni-kointi tapahtuu yhä useammin ne-tissä ja ostokset toimitetaan kullekin kotiin . Tällöin kasvaa arkisista rutii-neista poikkeavan, todellisen vapaa-ajan liikkumisen osuus entisestään . Liikenteessä muutos näkyy matko-jen ajoittumisen ja suuntautumisen suurempana hajontana, mikä tekee niiden ennustamisesta haastavam-paa . Matkan tarkoituksen muuttu-essa on myös mietittävä uudelleen, mitä liikkujat arvostavat matkanteos-

saan . Tarpeet ovat varmasti erilaiset kuin työmatkaliikenteessä .

Olenkin hieman huolestunut liik-kumisen käyttäjäkokemuksesta . Yleisen ilmapiirin perusteella eten-kin julkisen liikenteen matkustajat vaikuttavat melko tyytymättömiltä ja julkisen liikenteen kulkumuoto-osuuskin voisi olla suurempi . Olem-meko siis oikeasti selvillä siitä, mitä kuluttajat kaipaavat? Ja mitä tehdä liikenteen käyttäjistä enenevän mää-rän muodostaville Y- ja Z-sukupol-ville, jotka haluavat olla oman toi-mintansa herroja, tulla palvelluiksi ja jotka ennen kaikkea vaativat järjes-telmän toimivuutta? Väitän järjestel-män kaipaavan lisää yksilöllisyyttä . Se tarkoittaa tarjonnan monipuoli-suutta ja joustavuutta .

Liikkuminen voitaisiin tarjota skaalana palveluita, joista voisi va-lita kulloiseenkin tilanteeseen sopi-vimmat . Uusi palvelumarkkina syn-nyttäisi uutta liiketoimintaa ja laajan kirjon liikenteen palveluita tuotta-via ja tarjoavia yrityksiä . Haluttavan palvelun tuottamiseksi on kuiten-kin tunnettava käyttäjäkokemuksen muodostuminen . Parasta käyttäjäko-kemusta ei taatusti luoda ainoastaan nopeimmilla yhteyksillä ja lyhyim-millä kävelymatkoilla vaan matkan-teon fiilis on se, joka jää käyttäjälle mieleen ja joka ohjaa myöhempää käyttäytymistä . Nykypäivän paineet ympäristöystävällisimmän ja kus-tannustehokkaimman ratkaisun löy-tämiseksi uhkaavat pienentää käyt-

täjänäkökulman jalansijaa . Markkina vaatii kuitenkin toimiakseen käyttä-jiä . Käyttäjiä ei ole, jos palvelu ei vastaa heidän tarpeitaan .

Suhtautuminen maailmaan ja ih-misiin on muuttumassa avoimem-maksi . Uskon että tulevaisuudessa yhteisöllisyys Suomessakin kasvaa . Liikkumisesta tulee interaktiivista si-tä tarjoavien tahojen ja käyttäjien välillä . Käyttäjät tuottavat informaa-tiota ja jakavat sitä sekä jopa tuotta-vat toisilleen palveluita . Teknologia mahdollistaisi jo vaikka minkälaisia palveluita ja innokkaita kehittäjiä oli-si, mutta järjestelmämme ei ole sii-hen vielä aivan valmis .

Muutoshalukkuudesta kaikki läh-tee, ja ilokseni olen saanut huoma-ta, että siitä näkyy jo pilkahdus alan toimijoissa . Toivon jokaisen etsivän avoimin silmin ratkaisuja nykyisiin ja tuleviin haasteisiin . Niitä kun ei välttämättä ratkota perinteisillä me-netelmillä . Albert Einsteinin sanoin: “We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them .”

Kirjoittaja on Aalto-yliopiston liiken-ne- ja tietekniikasta kiinnostuneiden opiskelijoiden ammattiainekerho Lii-kenneakatemia LINKKI ry:n puheen-johtaja. Sonja tekee parhaillaan dip-lomityötä siitä, miten liikkumista voitaisiin tarjota paremmin käyttä-jää palvellen ja samalla uutta liike-toimintaa luoden.

SONJA HEIKKILÄ

Liikkumista käyttäjä-lähtöisesti – palveluina

Tiesitkö, että...

Jo 130 000 Philipsin ledi valaisinta valaisee kulku väyliä yli 200 pohjoismaisessa kunnassa.

Valaistusratkaisumme lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Ne ovat myös kestäviä. Ledi-

ratkaisut säästävät jopa 80 % energiaa perin-

teisiin HPL-asennuksiin verrattuna. Tutustu:

www.philips.fi/lighting

Tie ja Liikenne_Jo 130000 ledivalaisinta_11_2013_Philips Valaistus.indd 1 19.11.2013 15:40:59

18 8/2013

YMPÄRISTÖ • KUNNOSSAPITO

UUMA2 -demonstraatio-ohjelma 2013–2017 käyn-

nistettiin vuoden 2013 alussa . UUMA2 on jatkoa UUMA1-ohjelmalle (2005–2010) ja sen tavoitteena on toteuttaa eri-tyisesti infrarakentamisen eri sovellutuksista uusiomaara-kentamisen demonstraatio-hankkeita, jotka edesauttavat mm . materiaalien tuotteis-tusta, tilaajien suunnittelu- ja hankintaprosesseja sekä tuot-tavat tietoa ympäristölainsää-dännön kehittämiseksi . Lisäk-si ohjelmassa on keskeistä tiedonvälitys ja uusiomaara-kentamisen käsikirjaston luo-minen . Uusiomateriaalien tek niset ja ympäristölliset hy-väk syntäkriteerit ovat myös oleellinen osa ohjemaa .

UUMA2-ohjelma on orga-nisoitu kuvan mukaisesti . UU-MA2-emohankkeen keskeiset päätökset tekee ohjelman ra-hoittajista koostuva ohjaus-ryhmä, jossa on tällä hetkellä 19 julkista ja yksityistä tahoa (mm . Liikennevirasto ja mi-nisteriöitä) . Ohjelman käytän-nön toteutusta varten on pe-rustettu työvaliokunta sekä eri osatehtävien työryhmät, jois-ta keskeisimpiä ovat:

1 . Tiedotus UUMA2-nettiportaalin yl-

läpito, toteuttajana MOTI-VA . UUMA2-tietoa löytyy sivuilta: www .uusiomara-kentaminen .fi

2 . UUMA-käsikirjasto Uusiomaarakentamista

kos kevien ohjeiden laadin-ta

3 . T&K julkinen Koko ohjelmaa palvele-

UUMA2-OHJEMAN KOORDINAATTORI PENTTI .LAHTINEN@RAMBOLL .FI

WWW .UUSIOMAARAKENTAMINEN .FI

UUMA2-ohjelma on käynnistynyt

va julkinen T&K-sisältää osiot: suunnittelu- ja han-kintaprosessit, ympäris-tökelpoisuus, tekninen kel-poisuus ja elinkaari .

4 . UUMA2-ohjelmaan kuu-luu myös n . 10 eri alueella käynnistettävää alue-UU-MA-hanketta, joissa ma-teriaalien tuottajat, toimi-jat ja tilaajat muodostavat alueellisen yhteistyöor-ganisaation . Tavoitteena on, että jokaisella alueella muodostuvat materiaalit hyödynnetään kunkin alu-een tarpeiden mukaises-ti mahdollisimman ekote-hokkaasti niin, että kaikki osapuolet hyötyvät . Alue-

hankkeissa pyritään toteut-tamaan mahdollisimman monta alueellista pilottia ja kehittämään alueellinen logistiikka ja toimintatavat .

5 . UUMA2:n valtakunnalliset demohankkeet palvelevat niin tuotteistusta kuin T&K-osia . Demohankkeet pyri-tään saamaan mahdolli-simman monipuolisesti eri infrasektoreilta: väylät, kuntien aluehankkeet, lii-kuntapaikat, satamat, kai-vokset, kaupan ja teollisuu-den alueet jne .

6 . Tuotteistus Tuotteistus toteutetaan yri-

tysten omina tuotekehitys-

hankkeina . UUMAn emo-ohjemassa mukana olevat yritykset saavat oleellista tietoa tuotteistusta varten mm . järjestettävien työ-pajojen kautta . Tuotteis-tuksessa on tärkeää tietää tekniset ja ympäristölliset vaatimukset samoin kuin tilaajien tarpeista ja han-kintaprosesseista . Erityisiä kehittämistarpeita on ma-teriaalien jalostamisen ja logistiikan – erityisesti va-rastoinnin kehittämisessä . Uusiomaarakentaminen synnyttää uuden tyyppis-tä kestävän kehityksen mu-kaista infrarakentamista .

8/2013 19

YMPÄRISTÖ • KUNNOSSAPITO

30. Talvitiepäivät30th Winter Road Congress in Finland

KU

VA: J

UH

AN

A K

ON

TTIN

EN

Lisätietoa tapahtumasivuilla

www.talvitiepaivat.fi

21. - 22.1.2014 JyväskyläTalvikunnossapidon, talviliikenteen ja -liikkumisen kansainvälinen suurtapahtuma Talvitiepäivät järjestetään tammikuussa 2014 Jyväskylän Paviljongissa.

Talvitiepäivät 2014• Kansainvälinen seminaari• Monipuolinen näyttely• Suositut työnäytökset• Opiskelijoille oma sessio• Yksityistietilaisuus

Seminaarin teemoina ovat • talvikunnossapidon kehittäminen• kunnossapito ja talous• kunnossapidon osaaminen ja hankinta• sään ja kelin ennakointi• menetelmiä liukkauden tunnistamiseen• kaupunkiympäristön erityishaasteet

Seminaarissa on simultaanitulkkaus suomi/englanti/venäjä .

Näyttelyn myynti käynnistyy toukokuussa ja ilmoittautuminen seminaariin elokuussa . Seminaariohjelma valmistuu toukokuun lopulla .

Tervetuloa Jyväskylään!

www.talvitiepaivat.fi

20 8/2013

YMPÄRISTÖ • KUNNOSSAPITO

Tie on liukas useimmiten keväällä yöpakkasten jää-

dyttäessä päivisin jo sulanut-ta tai sateessa kastunutta lu-mipolannetta . Ensimmäiset hiekoitukset täytyy kuitenkin usein tehdä jo alkutalven vesi-sateilla, Liisan liukkailla ja Kai-san kaljamilla .

Yksityistielaki ei suoraan sano mitään liukkaudentor-junnasta . Lain mukaan tie on pidettävä tarkoitustaan eli lä-hinnä tieosakkaiden liiken-nettä vastaavassa kunnossa . Tästä voisi päätellä, että tie-osakkaat voisivat halutessaan

ESKO HÄMÄLÄINEN

Yksityisteiden kunnossapito – liukkaudentorjunta

Yksityisteiden kunnossapito on taitolaji. On syytä tehdä oikeat

työt oikeaan aikaan ja vieläpä oikeilla koneilla ja materiaaleilla.

Tässä artikkelisarjassa käydään tiiviissä muodossa läpi

eri vuodenaikojen keskeisimmät kunnossapitotyöt.

Liukkaudentorjunta on ehkäpä eniten kysymyksiä herättävä

kunnossapitotyö, erityisesti vastuumielessä.

päättää jättää hiekoituksen kokonaan hoitamatta ja ajel-la varovasti liukkaalla tiellään . Asia ei kuitenkaan ole näin yk-sioikoinen .

Jos tienvarressa on asuttu-ja kiinteistöjä, käy niillä sään-nöllisesti postiauto, koulu-auto, jokin palveluliikenne, jäteauto, maitoauto, jne . Jol-lakin tieosakkaalla saattaa olla myös asiakasliikennettä . Kaik-ki nämä sinänsä muutoin ul-kopuolisten ajamat autot ovat tavallaan myös tieosakkaiden omaa liikennettä . Tien liuk-kaudentorjunnasta on huo-

lehdittava niin, että kaikki tällainen liikenne hoituu tur-vallisesti .

Jos tie saa kunnanavus-tusta myös ulkopuolisen lä-pikulkuliikenteen takia, on tie pidettävä vähintäänkin tyy-dyttävässä kunnossa myös sellaista liikennettä varten . Maantie- tai katutasoista kun-nossapitoa ei tietenkään edel-lytetä, mutta tie ei saa olla vaarallinen ja yllätyksellinen satunnaisellekaan liikkujalle . Liikennemerkein voi tarvitta-essa korostaa tien olevan yk-sityistie .

Pelkästään jalankulkijoi-ta varten yksityistietä ei tar-vitse hiekoittaa . Tästä asiasta on oikeustapauksiakin, jois-sa liukastunut jalankulkija ei ole menestynyt korvausvaa-timuksessaan tiekuntaa koh-taan .

Osa tienkäyttäjistä saattaa jopa toivoa, että tien reunat pidetään liukkaina . Potkukel-kalla on mukava potkutella, pulkkaa on hyvää vetää, hiih-tääkin voi paremmin, jne . Hiekoitus kuitenkin tehdään ajoneuvoliikenteen tarpei-den perusteella . Käytettävis-

Helppo muistisääntö myös yksityisteille:

jos on tai uhkaa olla liukasta,

hiekoitetaan.

8/2013 21

YMPÄRISTÖ • KUNNOSSAPITO

sä olevasta kalustosta riippu-en tällaisiin toiveisiin voidaan yrittää vastatakin . Yleensä hiekoitushiekka- tai murske kuitenkin levitetään tai leviää koko tien leveydelle .

Yhteenvetona kaikesta edellä sanotusta voi todeta, että asutulla tiellä on käytän-nössä aina huolehdittava riit-tävästä liukkaudentorjunnas-ta . Mökkiteillä ja muilla vain tieosakkaiden käytössä ole-villa teillä tieosakkaat voivat päättää asiasta vapaammin .

Erityisen tärkeää on sää-olosuhteiden seuranta sekä ns . pääkallokelien ennakointi ja estäminen . Jäinen polanne muuttuu sään lauhtuessa liuk-kaaksi . Vesisade tai alijäähty-nyt sade lisää liukkautta en-tisestään . Vastaavasti märkä, tiivis polanne jäätyy sään kyl-metessä .

Polanteen ennakoiva kar-hentaminen kuorma-auton tai traktorin alusterällä vähentää syntyvää liukkautta ja saattaa pienentää hiekoitustarvetta .

Ongelmakeleillä hiekoituk-seen on ryhdyttävä viivyttele-mättä . Pääkallokelit pitää yrit-

tää estää . Käytännössä tämä ei aina kaluston saatavuuden takia onnistu . Kuuleepa jos-kus hiekoitusautonkin liukkau-den takia ajautuneen ojaan .

Yksityisteillä käytetään hiekoitusmateriaalina hin-ta- ja saatavuussyistä enim-mäkseen luonnonhiekkaa (rae koko 0–8 10 mm) . Jäisel-lä pääkallokelillä, jos sellai-nen on päässyt syntymään, on luonnonhiekan pysyvyys hyvä . Sulavalla jäällä sään lauhtuessa hiekka kuiten-kin häviää nopeasti jään si-sään . Murske tai lajiteltu se-peli (raekoko 0…3–8 10 mm) on tällaisella kelillä ominai-suuksiltaan hiekkaa selvästi parempi materiaali .

Hiekkalaatikot tienvarres-sa eivät ole enää kovinkaan yleisiä, mutta toki niitäkin vie-lä on . Hiekkalaatikko kannat-taa tietenkin täyttää kuivaan aikaan kuivalla materiaalilla . Materiaalin jäätymistä voi-daan estää lisäämällä sen se-kaan hieman (4–5 %) suolaa . Sepeli on tässäkin hyvä mate-riaali, sen käyttäminen vähen-tää jäätymisvaaraa .

Yksityistiet hiekoitetaan yleensä ns . linjahiekoituksena eli koko tie hiekoitetaan . Piste-hiekoitusta mäkiin, mutkiin ja liittymiin voidaan käyttää eri-tyisesti raskaan liikenteen ku-lun turvaamiseksi . Rautatien tasoristeyksen molemmin puolin on hiekoituksesta eri-tyisesti huolehdittava .

Hiekoitukseen käytetään nykyään yleisesti kuorma-au-toon kiinnitettyjä tai traktori-vetoisia lautas- tai telahiekoit-timia . Lautashiekoittimella materiaali saadaan yhden-

Yksityistiemerkillä voidaan korostaa tienkäyttäjän varovaisuusvaatimusta. Talvikunnossa-pidosta on asutulla tiellä kuitenkin huolehdittava, myös liukkaudentorjunnasta.

Myös hiekoitussepeli tai -murske kannattaa säilyttää laa-tikossa eikä laatikon vieressä.

Vertailun vuoksi Metsämiehen tieoppi, 1952:

”Hiekoitus suoritetaan meillä tavallisesti käsin, heittämällä lapiolla hiek-kaa kuorma-auton laval-ta suoraan tielle. Auton lavalla saattaa olla hie-koittamassa kolme mies-tä, jolloin auto voi ajaa tasaisella 20-30 km:n tuntinopeudella.”

suuntaisella ajokerralla koko tien leveydelle . Telahiekoit-timella tarvitaan aivan ka-peita teitä lukuun ottamatta yleensä edestakainen ajoker-ta . Hiekoitusmateriaalin le-vittämiseen soveltuvat myös maatalouskoneet, esimerkik-si lannoitin tai kylvökone .

Lisää tietoa aiheesta: Yksi-tyisteiden kunnossapito, Suo-men Tieyhdistys 2012

22 8/2013

ÄLYÄ PELIIN

Liikennejärjestelmän osajär-jestelmiä, joita toistaiseksi

on suurelta osin kehitetty omi-na yksikköinä, on jatkossa tar-kasteltava osana suurempaa kokonaisuutta jotta tarvitta-vien palvelujen kehittäminen ihmisten arkea varten olisi mahdollista . Kestävässä lii-kenteessä keskeisiä element-tejä ovat energiatehokkuus, vähähiilinen energia sekä älykkäät, tieto- ja viestintätek-niikkaa hyödyntävät järjestel-mät ja palvelut . Kaupunkiseu-duilla keskeinen kehityskohde on joukkoliikenne .

Vuosien 2013–2016 kärkioh-jelma TransSmart toimii suju-van, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen liiken-nejärjestelmän kehitysalus-tana . Vähähiilisen energian, puhtaiden ja energiatehokkai-den ajoneuvojen, tehokkaiden ICT ratkaisujen ja älykkäiden liikennepalvelujen käyttöön-oton sekä näitä tukevan sosi-oteknisen muutoksen avulla liikennejärjestelmä kokonai-suudessaan saatetaan kestä-vän kehityksen tielle . VTT:ssä ohjelma kohdistuu strategian kahteen painopistealueeseen, kestävään kehitykseen ja digi-taaliseen maailmaan, ja hyö-dyntää VTT:n poikkitieteellistä

NILS-OLOF NYLUND & RAINE HAUTALA • VTT

Älykäs vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne

TransSmart kärkiohjelmaLiikenne, sekä henkilö- että tavaraliikenne kaikki

liikennemuodot mukaan lukien, tulee kääntää kestävän

kehityksen tielle. Liikenteen merkitys päästölähteenä

ja energian kuluttujana korostuu jatkossa entisestään

teollisuuden ja rakennussektorin pienentäessä

päästöjään ripeästi.

osaamista liikenteen alueella . TransSmart jatkaa vuosi-

en 2009–2013 TransEco-oh-jelman perinnettä ja toimin-tamallia saattamalla yhteen avaintoimijat valtionhallin-non, teollisuuden ja tutki-muksen piiristä . Tutkimuksen osalta TransSmart linkittyy vahvasti liikenne- ja viestin-täministeriön hallinnonalan Fintrip-hankkeeseen (Finnish Transport Research and Inno-vation Partnership eli liiken-teen osaamis- ja innovaatio-verkosto) .

Yhteistyötä haetaan myös kansainvälisistä verkostois-ta . IEA- (kansainvälinen ener-giajärjestö) ja EU-hankkeissa päästään tyypillisesti yhte-yksiin suomalaisia toimijoita kiinnostavien tahojen kanssa .

TransSmart-ohjelmalla on kaksi päätavoitetta: toisaalta tehokkaiden liikennepalvelu-jen tuottaminen minimoimal-la sekä kustannukset että ympäristövaikutukset (yhteis-kunnallinen ulottuvuus) ja toi-saalta uuden vähähiiliseen ja älykkääseen liikenteeseen liit-tyvän liiketoiminnan kehit-täminen suomalaisille toi-mijoille (liiketoiminnallinen ulottuvuus, esim . biopoltto-aineet, sähköajoneuvot, lii-

kenteen ICT ja älykkäät liiken-nepalvelut) . Näiden ohella tuotetaan tietoa ja työkalu-ja päätöksentekijöille liiken-nejärjestelmän systeemisen muutoksen aikaansaamisek-si ja suuntaamiseksi .

Ohjelma jakautuu neljään toiminnalliseen pääteemaan:• vähähiilinen energia• edistykselliset ajoneuvot • älykkäät liikennepalvelut• liikennejärjestelmä

Vähähiilinen energia & edistykselliset ajoneuvot

Viereisen sivun kuvassa on lii-kenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä (2013) -raportissa esitetty ”polttoainehierarkia” . Pyramidin kärjessä on lento-liikenne, jossa vaihtoehtoja on vähän, ja johon sähkö ei sovellu . Pohjalla ovat kevyet ajoneuvot ja kaupunkiliiken-ne, ja näiden osalta vaihtoeh-toja on paljon, ml . sähköistys .

Jos sähköistäminen on

mahdotonta lentoliikenteen osalta, niin sitä se on myös käytännössä meriliikenteen osalta (poikkeuksena huvi-alukset ja jotkut lossityyppi-set sovellukset) ja hyvin haas-tavaa tieliikenteen raskaiden ajoneuvojen osalta . Sähkön hyödyntäminen raskaissa maantieajoneuvoissa edellyt-täisi jatkuvan sähkönsyötön järjestämistä .

TransSmartissa sähköajo-neuvojen tutkimus painottuu hyötyajoneuvoihin . Korke-an käyttöasteen ajoneuvois-sa kuten busseissa ja raskais-sa työkoneissa sähköistyksen tuomat lisäkustannukset voi-daan kuolettaa helpommin kuin henkilöautojen kohdal-la . Lisäksi suomalaisella val-mistavalla teollisuudella on annettavaa näissä ajoneuvo-luokissa .

Tutkimusaiheita ovat mm . energiavarastot (akustot), sähköbussien voimalinjarat-kaisut, sähköbussien toimi-

TransSmartin pääteemat.

8/2013 23

ÄLYÄ PELIIN

vuus Suomen oloissa, bussi-en pikalataus ja sähköbussien vaatima kokonaisjärjestelmä . Helsingin seudun liikenne HSL on tärkeä yhteistyökump-pani sähköbussihankkeissa .

Sähköajoneuvoissa tapah-tuneesta kehityksestä huo-limatta polttomoottori tulee olemaan tieliikenteen pää-asiallinen voimalähde vielä vuosikymmenien ajan . Niin-pä vähähiilinen liikenne tulee tarvitsemaan tehokkaita ja kestävän kehityksen mukai-sia biopolttoaineita . Suomi on monessa suhteessa edellä-kävijämaa liikenteen biopolt-toaineissa, niin teknologian kuin kestävien biomassavaro-jen osalta . Koska meillä lisäksi on useita biopolttoaineista lii-ketoimintaa hakevaa yritystä, on selvää että biopolttoaineet ovat vahvasti mukana TransS-mart ohjelmassa . Painopiste on kuitenkin loppukäytössä ja tuotelaatujen sovittamisessa eri ajoneuvotyyppien tarpei-siin, ei niinkään biopolttoai-neiden valmistuksessa .

Dieselpolttoaineen korva-us on katsottu keskeiseksi tee-maksi . Keskitisleiden kysyntä on kasvanut mm . henkilöau-tojen dieselöitymisen ja lento-liikenteen kasvun takia . Itäme-rellä vuonna 2015 voimaan astuvat laivojen rikkipäästöra-jat tulevat edelleen kasvatta-maan keskitisleiden kysyntää .

TransSmart -ohje lman alla toteutetaan vuosina 2013–2015 raskaaseen auto-kalustoon painottuva pilo-tointihanke dieselpolttoainet-ta korvaavista vaihtoehdoista . Hankkeen päärahoittaja on Tekes, ja toimintamallina on yritysten ja tutkimuslaitok-

sen (VTT) verkottunut hanke . Hankkeen yritysosiossa on kolme pääteemaa/lohkoa (su-luissa rahoitusta saava yritys-osapuoli):• Etanolin osuuden lisäämi-

nen raskaassa kalustossa (NEOT/St1)

• Mäntyöljyyn perustuva uusiutuva dieselpolttoaine (UPM)

• Biometaanin osuuden li-sääminen raskaassa ka-lustossa ja lisäarvo uu-situvalle parafiiniselle dieselpolttoaineelle dual-fuel ratkaisuissa (ryhmä-hanke Stara (Helsingin kaupunki) & Itella) Näiden rinnalla oleva VTT:n

tutkimuslaitoshanke keskittyy uudenlaisten biopolttoainei-den vaatimaan menetelmä-kehitykseen ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyvään IEA-yhteistyöhön palvellen koko hankekokonaisuutta . Koko-naishanke kokoaa yhteen tär-keimmät biopolttoaineisiin

panostavat energiayhtiöt ja tärkeimmät bussi- ja kuorma-auto-operaattorit .

Älykkäät liikennepalvelut

Liikennepolitiikassa painopis-te on muuttunut liikenneverk-kojen rakentamisesta ja yllä-pidosta niiden tehokkaaseen operointiin, mikä vaikuttaa pi-demmällä tähtäimellä myös kaupunkikehitykseen ja alue-rakentamiseen . Liikennejär-jestelmää tulee kehittää koko-naisuutena, jotta se saadaan käännettyä kunnolla kestä-vän kehityksen uralle . Ajatte-lu tavan muutos on tärkeää niin kansainvälisten ilmasto-tavoitteiden saavuttamiseksi kuin suomalaisen elinkeino-elämän uusiutumisen kannal-ta .

Kehittynyttä tieto- ja vies-tintäteknologiaa hyödyntä-vä älyliikenne mahdollistaa osaltaan globaaleista ja kan-sallisista haasteista johdettu-jen liikennepoliittisten tavoit-teiden (palvelutaso, sujuvuus, turvallisuus, ympäristöystä-vällisyys) saavuttamisen en-tistä tasapuolisemmin ja te-hokkaammin . Vähähiilinen ja älykäs liikenne sekä käyttä-jäkeskeiset palvelukonseptit mahdollistavat myös suoma-laisille yrityksille uusia liike-toimintamahdollisuuksia .

Älykkäiden liikennepalve-luiden avulla pyritään saa-maan koko liikennejärjestel-mä toimimaan saumattomasti yhteen matka- ja kuljetusket-juissa sekä tehostamaan ter-minaalien ja matkakeskusten

toimintoja . Liikenne ja liikku-minen voidaan mieltää yhä enemmän osana kokonais-valtaisempaa palvelukokonai-suutta (Traffic as a Service) . Logistiikassa älykkyys mah-dollistaa kehittyneen toimi-tusketjun hallinnan, mikä vä-hentää yritysten kustannuksia

EU:n ja kansallisesta älylii-kenteen strategiasta johdetut TransSmart-ohjelman älykkäi-den palveluiden keskeiset ke-hittämisteemat ovat:• yhteistoiminnalliset järjes-

telmät ja palvelut• palveluekosysteemit, liike-

toimintamalli, vientikon-septit ja ennakointi

• edistykselliset multimo-daalit liikenteenhallintajär-jestelmät ja palvelut

• älykkäät kaupunkiympä-ristöt ja liikennekäytävät, jotka toimivat myös alus-toina palveluiden pilotoin-nissa ja demonstroinnissa osana niiden kehittämistä

Ohjelman tavoitteena on edistää palvelukokeilu-jen toteuttamista niiden vai-kutusten ja kehittämistarpei-den selvittämiseksi aidossa toimintaympäristössä yhteis-työssä yritysten, viranomais-ten, käyttäjien ja tutkimusor-ganisaatioiden kanssa . Näin edistetään yhteiskunnalle hyödyllisten käyttäjäkeskeis-ten palveluiden kehittämistä yhteisellä rahoituksella ja jae-tulla riskillä sekä todennetaan uskottavasti niiden vaikutta-vuus ja hyödyt myös vienti-referenssien näkökulmasta .

Eri liikennemuotojen polttoaineen käyttötarpeiden prio-risointi esitettynä hierarkisesti (LVM Käyttövoimat 2013).

TransSmart-ohjelman älykkäiden palveluiden kehittämisteemat vuonna 2013.

24 8/2013

- Paperi häviää. Uusia äly-tuotteita otetaan käyttöön joka päivä 6,3 miljoonaa kap-paletta, yllättää johtaja Mark-ku Tervo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kuulijakun-tansa.

Tervo on työskennellyt kak-si vuotta ilman paperia .

Paperittomuuteen opette-lu kestää hänen kokemuksen mukaa kuusi kuukautta . Sen jälkeen tulee vaihe, jolloin hämmästelee aiempaa toi-mintaansa kopioiden ja muis-tilappujen keskellä .

- Tyypillinen kysymys on: Miksi en aiemmin? Mikä siinä olikaan niin vaikeaa? Suurin ponnistus on astua ulos mu-kavuusvyöhykkeeltään, aloit-taa uusi toimintamalli ja opis-kella määrätietoisesti pois vanhoista tavoista, kertoo Markku Tervo

Tavoitteena paperiton konttori

Pohjois-Pohjanmaan ELY ja Suomen Tieyhdistys polkai-sivat käyntiin yksityisteiden tieisännöinnin kehittämiseen liittyvän pioneerihankkeen . Tavoitteena on opettaa tiei-sännöitsijöille uusia toiminta-tapoja, joissa tietoa kerätään ja hallitaan tietoteknisillä vä-lineillä, kuten älykännykällä,

TEKSTI HANNELE KARHU • KAINUUN METSÄTOIMISTOT

KUVAT MARKKU TERVO • P-P ELY-KESKUS

Uusia toimintatapoja tieisännöintiin

Uskalla luopua paperistatabletilla ja kannettavalla tie-tokoneella, sähköisesti ilman paperia .

Laitteilla ja tietoteknisillä ratkaisuilla on iso merkitys, mutta keskeisintä on uusien toimintatapojen löytäminen ja käyttöön ottaminen .

- Tietotekniikka ei ole itse-tarkoitus vaan väline kehittää asioita, muistuttaa Tervo .

Tieyhdistyksen toimitus-johtaja haki koulutukseen uudistusmielisiä tieisännöit-sijöitä . Koulutukseen ilmoit-tautui seitsemän ammatti-laista, joista lopulta kuudella oli mahdollisuus tulla ensim-mäiseen tapaamiseen loka-kuiseen Ouluun . Pääsyvaati-muksena olivat oikea asenne ja sopivat laitteet . Moni olikin kouluttujien vinkin mukaises-ti hankkinut Samsung kynälli-sen tabletin juuri tätä varten . Opiskelu aloitettiin tabletin käytön alkeista . Pääkoulutta-jana toimi Tietomekka Oy .

Hyödynnä työkaluna ilmainen Google +

Google + -palvelujen käyt-töönotto edellyttää gmail-ti-lin luomista . Tieisännöitsijäl-le hyödyllisiä työkaluja ovat mm . piirto-ohjelmat ja pilvi-palvelu Google Drive .

Driven ansiosta ns . pilveen tallennettu tieto on aina saa-

tavilla . Tieto ei ole paikkaan sidottu eikä pelkästään haa-voittuvalla tikulla tai koneen kovalevyllä . Google Driveen luodaan kansiot samalla ta-valla kuin mille tahansa tieto-koneelle . Erona vain on, että

kansiot sijaitsevat tietokoneen ulkopuolella, ulkoisella palve-limella eli pilvessä .

- Pilvessä tiedot ovat tur-vassa, vakuutti Markku Tervo silminnähden epäileviä tiei-sännöitsijöitä .

ÄLYÄ PELIIN

8/2013 25

Tabletti pois etupenkiltä

Oikeat oheislaitteet ovat ensi-arvoisen tärkeitä sekä tieisän-nöitsijän työn sujuvuuden että liikenneturvallisuuden kan-nalta . Tabletille tulee hankkia oma autoteline, missä laite on sopivalla korkeudella niin kul-jettajan kuin kamerankin nä-kökulmasta .

- Tabletin paikka on teli-neessä, ei vänkärin penkillä, muistuttivat kouluttajat .

Kannattaa hyödyntää eri välineitä

Koulutuksen ensimmäinen jakso painottui tabletin käyt-töön, joskin kannettavat tieto-koneet olivat myös käytössä .

Tabletin hyödyntämistä tiei-sännöinnissä opeteltiin käy-tännön esimerkein .

Kartasta voi ottaa kuvaruu-tukopion ja siirtää sen piirto-ohjelmaan . Piirto-ohjelmassa karttaan voi merkitä ajo-oh-jeen tai ympyröidä korjausta vaativan kohdan .

Tabletilla voi tehdä samat merkinnät kuin perinteisesti kynällä ja paperilla . Samaan yhteyteen saa lisäksi liitettyä kohteesta otetun valokuvan ja paikkatiedot . Eikä tässä vielä kaikki; tiedon voi välittömäs-ti jakaa yhteistyökumppaneil-le tai vaikkapa sosiaaliseen mediaan . Älytekniikan myö-tä työnjälki ja -laatu parane-vat, lisäksi säästyy työaikaa .

Pioneerihanke lyhyesti

Tieisännöitsijöiden uuden toimintatavan koulutuk-sessa tavoitteena on

• oppia käyttämään tablettia tieisännöinnissä,• Googlen maksuttomien palvelujen hyödyntämi-

nen,• Google + sosiaalisen median hyödyntäminen .

Oulun ELY-keskuksessa tapahtuvan koulutukseen osallistui kuusi tieisännöitsijää . Myöhemmin tulee pari koulutuspäivää lisää .

Koulutukseen osallistuneet ovat luvanneet jakaa opittua tietoa muille tieisännöitsijöille . Tämä tapah-tunee ensi vuonna .

Google+ yhteisö ”Tieisännöitsijät” on aloittanut toimintansa . Yhteisö on erittäin hyvä väline hyödyn-tää sosiaalista mediaa tieisännöitsijäringissä .

ÄLYÄ PELIIN

26 8/2013

HANNU KORPELA • TERRASOLID

Laserkeilauksella entistä enemmän korjattuja laatukilometrejä

Lentokonekeilauksella on vankka asema alueiden

ja käytävämäisten kohteiden kartoituksessa. Kun

keilauslaitteisto siirrettiin auton katolle, syntyi

ajoneuvokeilain. Totuttelun ja kehittelyn jälkeen

monet alun vaikeudet on vähitellen ratkaistu. Eräs

lupaava sovellusalue ajoneuvokeilaimille on teiden

päällysteen kuntokartoitus.

Päällysteen kuntokartoi-tuksen perusteella voi-

daan optimoida mahdollinen korjaussuunnittelu ja lopuksi päällystää tie automaattiseen koneohjaukseen perustuen . Uutta keilauksen, suunnitte-lun ja koneohjauksen yhdis-tävää tekniikkaa on testattu Suomessa viidessä tien uu-delleenpäällystyshankkeessa .

Tavoitteena sijaintitarkat, georeferoidut pistepilvet

Testihankkeissa on käytetty Geotrim Oy:n Trimble MX8 ajoneuvo-keilainta . Laitteisto on varustettu kahdella laser-keilaimella ja neljällä 5 MB:n viistokuvakameralla . Keilaus on varsin yksinkertainen ta-pahtuma: kytketään laite pääl-le ja ajetaan tasaisesti 40–70 kilometriä tunnissa . Keilauk-sen jälkeen aineisto puretaan PC:lle ja tehdään jälkilasken-ta . Jälkilaskennan tuloksena saadaan xyz-laserpistepilvet, kuvat sekä laitteiston kulkema ajolinja .

Paikannusta varten laitteis-tossa on tarkka GPS- ja iner-tiajärjestelmä . Kuitenkin ra-kennusten, puiden ja muiden

esteiden takia paikannustark-kuus vaihtelee GPS-näkyvyy-destä riippuen . Suurimmat virheet ovat olleet kymmeniä senttejä . Kun asfaltoinnissa kyse on suurista pinta-aloista, pienetkin epätarkuudet johta-vat ylijyrsintään ja -täyttöhin .

Hankkeen onnistumisen kannalta on keskeistä saa-da keilauksesta sijantitarkat, georeferoidut eli koordinaa-tistoon sidotut pistepilvet ja kuvat . Georeferoitua tietoa tarvitaan, jos verrataan nykyi-siä ja tulevia pistepilvejä arvi-oitaessa tien routimista, pai-numista ja muutoksia tien lähiympäristössä . Keilaus on myös erinomainen menetel-mä laadun varmistamisessa asfaltoinnin jälkeen .

Pisteiden ja kuvien jälkikäsittelyllä tarkka malli

Yhteinen aikaleima yhdistää laserpisteet ja kuvat ajolin-joihin . Siten tiedetään jokai-sen kuvan kuvanottopaikka ja suunta sekä vastaavasti kun-kin pisteen keilaimen sijainti ja -suunta, Niitä travitaan, kun korjataan ajolinjojen ja pistei-

Ajoneuvokeilattu tarkka päällysteen laserpistepilvi ja kuvat mahdollistavat tien päällysteen analysoin-nin. Sen perusteella voidaan suunnitella optimoitu, tarkka koneohjausmalli asfaltin jyrsintää ja uudel-leenpäällystämistä varten.

ÄLYÄ PELIIN

8/2013 27

den sijainti ja luokitellaan pis-teet .

Sijaintikorjailussa linjat ja niiden pisteet sovitetaan yh-teisten pisteiden avulla si-ten, että lopputulos vastaa kontrollipisteiden sijaintia . Kontrollipisteiden välillä si-jaintivirheet korjataan sitten osoittamalla yhteisiä pistei-tä kummankin ajolinjan koh-teista . Sopivia kohteita ovat maaliviivat, kaivojen kannet, reunakivet ja muut helposti havaittavat kohteet . Sijainti-korjaus määräytyy eri linjojen pisteiden sijainnin ja ajolinjo-jen GPS tarkkuuden mukaan . Periaatteessa, mitä useam-paan kertaan keilataan, sitä suuremmalla havaintomää-rällä saadaan entistä parem-pi tarkkuus .

Testiprojekteissa laserpis-teiden ja siten tien pintamallin tarkuustavoitteeksi asetettiin < 2 cm . Mittausstrategiaksi valittiin ‘joka kaista keilataan kertaalleen’ . Kun keilattiin kak-sikaistaisen tien

molemmat kaistat, saatiin kaksi lähes päällekäistä mitta-usta . Kokemusten perusteella ‘kahden keilauksen taktiikas-sa’ korkeus tulisi tarkkuus-vaaita 50 metrin ja XY-sijain-ti mitata 250 metrin välein . Kontrollipisteet tulee maalata siten, että ne erottuvat hyvin ympäristön muista pisteistä .

Pisteluokittelussa voidaan hylätä epätarkkoina pisteet, jotka ovat kaukana (esim . > 100 m) keilaimesta . Pääl-lysteen ulkopuoliset pisteet luokitellaan omiin luokkiinsa . Niitä voidaan käyttää myö-hemmin esimerkiksi pylväi-den ja liikennemerkkien etsi-

miseen tai siltojen ja muiden rakenteiden kohdalla vapaan tilan selvittämiseen .

Päällysteen kohdalla kaikki kohinaa aiheuttavat päällekäi-set pisteet karsitaan . Vain lä-hinnä keilainta olevat pisteet jätetään . Kuitenkin, jos keilai-men GPS-sijainti on heikko, valitaan viereisen ajolinjan pisteet . Pistetiheys kaistalla on lopullisessa mallissa noin 2 .000 pistettä neliöllä .

Tasauksen optimoinnilla tarkka jyrsintämälli

Laserkeilaus mahdollistaa tien geometriakomponen-tien etsinnän . Yksinkertai-simmillaan komponentit saa-daan digitoimalla murtoviiva tien keskiviivaa pitkin laser-pisteiden ja ortokuvan avulla . Murtoviiva voidaan myös so-vittaa matemaattisesti laser-pisteisiin siten, että lopputu-loksena saadaan tien vaaka- ja pystygeometria ‘suora-kaa-ri-suora’-tyyppisinä kompo-nenttiketjuina . Jos verrataan komponentteja eri tieluokkien mukaisiin geometriastandar-deihin, voidaan arvioida esi-merkiksi mitatulle tielle sopi-via enimmäisnopeuksia .

Tien keskiviviiva voidaan siirtää murtoviivana tai kom-ponentteina Tekla- tai Land-XML-formaateissa tiesuunnit-teluohjelmiin uuden vaaka- ja pystygeometrian suunnitte-lua varten . Uutta geometriaa ja sen jyrsintämallia voidaan verrata suunnitelman poikki- ja pituusleikkauksissa laser-pisteisiin .

Voidaan myös laskea jyr-sintämallin ja laserpisteiden

välinen tilavuus . Tällöin muo-dostetaan ensin 3D-vekto-rit tiesuunnitelman vaaka- ja pystykomponenteista . Vek-torit lähtötietoina tehdään kolmioverkkomaastomalli . Tila vuuslaskenan avulla on helppo havaita suuret poik-keamat ja optimoida tasa-us . Jotta ei jyrsitäisi liikaa, on vanhan päällysteen paksuus mitattava ennen suunnittelua .

Vain huolellinen ja osaa-va mittaus, tiedonkäsittely ja suunnittelu takaavat luotetta-van lopputuloksen . Huolimat-tomuus eri osavaiheissa kos-tautuu laskettua suurempina jyrsintämäärinä ja täyttömas-soina .

Vt 13:n saneeraus kesällä 2013

Vt 13:n päällyste välillä Lap-peenranta–Vaalimaa laser-keilattiin noin 6 kilometrin matkalla . Kaikki mittaukset, suunnittelu ja koneohjausmal-li sidottiin KKJ3 –koordinaa-tistoon ja N+60 korkeusjärjes-telmään . Kontrollimittauksia tehtiin noin 100 metrin välein .

Vanha päällyste oli kulunut ja eikä keskimäärin 1 % sivu-kallistus ollut kuivatuksen kannalta riittävä . Tien vaaka-geometriaa ei muutettu, mut-ta korjausmatkalle oli päätetty rakentaa lisäkaista Venäjälle meneville rekkoille varapark-kipaikaksi . Hankkeesta oli teh-ty suunnitelma pari vuotta aikaisemmin perinteisellä ta-valla .

Projektipäällikkö Seppo Mielonen Kaakkois-Suomen ELY-keskusksesta komentoi

Destian urakoimaa, laserkeila-ukseen ja automaattiseen ko-neohjaukseen perustuvaa ra-kentamista seuraavasti:

- Uusi asfalttitasaus van-haan päällysteeseen nähden oli hyvin optimoitu . Jyrsin-täneliöt ja asfalttimassojen määrä vastasivat laskennalli-sia määriä tai jopa alittivat ne . Lisäksi jo suunnittelussa saa-toimme todeta, että 2,5 % kal-tevuus perinteisen 3 % ase-masta on riittävä . Se säästi täyttöjä merkittävästi .

- Ennakoitu investointibud-jetti siis piti ja toteutuneet kustannukset jopa alittivat laskelmamme . Vanhaan suun-nitelmaan verrattuna kustan-nussäästöt olivat varmasti sa-toja tuhansia euroja .

- Tien vaakageometriaan ei koskettu . Pituusgeometriassa voitiin tehdä pieniä tien laatua parantavia muutoksia ilman, että kustannukset oleellisesti lisääntyivät .

- Perinteisesti suunnitellen ja toteuttaen uuden ja van-han rakenteen saumasta tu-lee helposti epäjatkuva, jolloin tien laatu kärsii . Nyt suunnit-telussa ongelma voitiin havai-ta jo etukäteen niin, että uu-den parkkikaistan kallistus ja pituusgeometria yhtyvät van-han tien geometriaan saumat-tomasti .

- Kokemuksesta meistä tien laatu on nyt parempi kuin min-kään aikaisemmin, vastaavas-ti korjatun tien laatu . Kun jat-kossa osaamme optimoida työn ja massat, saamme sa-malla rahalla huomattavasti enemmän laadukkaampia ki-lometrejä kuin aikaisemmin .

Keilauksen tuloksena saadaan ortokuvia, joista voi-daan havaita päällystevaurioita ilman kenttämitta-uksia.

Päällysteen kuntoa voidaan analysoida ilman tarke-mittauksiakin. Käsittelemällä pisteet nähdään tien kallistukset, lätäköt (kuvassa punainen), urat, kuo-pat ja rakenteen suuret muodonmuutokset.

ÄLYÄ PELIIN

28 8/2013

YKSITYISTIETOLAARI

ELINA KASTEENPOHJA

Tielautakunnan toimituspöytäkirjaan täytyy liittää muutoksenhakuohje. Mitä tämä tarkoittaa?

Kunnan tielautakunnan toimituspäätökseen pitää liittää mukaan muutoksenhakuohje . Valitus on varsinainen muutoksenhakuohje . Toimituspöytäkirjaan liitetään mukaan valitusosoitus, josta tulee selvitä vähintään seuraavat laissa määrätyt asiat:

”Hallintolaki 47 §:Päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava:1) valitusviranomainen;2) viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitetta-va; sekä3) valitusaika ja mistä se lasketaan.Valitusosoituksessa on selostettava säännökset vali-tuskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen pe-rille toimittamisesta.”

Kohdat 1 ja 2 ovat verrattain selkeät . Kunnan tielauta-kunnan toimituksesta valitetaan maaoikeuteen . Maan-mittauslaitoksen organisaatiouudistuksen myötä va-litusviranomainen muuttui siten, että valituskirjelmä tulee toimittaa 1.1.2014 lähtien suoraan maaoikeu-teen.

Valitusaika tielautakunnan toimituksesta on yksityis-tielain 55 §:n mukaan 30 päivää . Valitusajan laskeminen alkaa siitä kun tielautakunta tekee päätöksen . Poikkeus-tapauksissa tielautakunnan päätös on annettava erik-seen asianosaiselle . Tällöin valitusaika lähtee siitä, kun hän on saanut asiasta tiedon .

Saantitodistusmenettelyä käytettäessä tiedoksi-saantipäivä ilmenee ao . todistuksesta . Jos kyseessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan saadun tiedok-si, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä tiedoksian-totodistuksen osoittamasta päivästä .

Tavallisena kirjeenä toimitetun tiedoksiannon osalta vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seit-semäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä . Viranomaisen katsotaan kuitenkin saaneen tie-don kirjeestä saapumispäivänä . Kuntalaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetet-tu yleisesti nähtäville .

Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei ote-ta lukuun . Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi-vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä .

Valittamisesta

Valituskirjelmän sisällöstä tulee myös antaa ohjeita . Yleensä mainitaan mitä asioita kirjelmässä on mainit-tava . Tällaisia ovat mm .

• toimitus, jota valitus koskee• valittaja, hänen edustaja tai asiamies sekä tarvitta-

vat yhteystiedot• miltä kohdin toimitukseen tai siinä tehtyyn ratkai-

suun haetaan muutosta• mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi• perusteet, joilla muutosta vaaditaan• todisteet• oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus, jos valitta-

ja pitää sitä aiheellisena

Samalla tulee ohjeistaa kirjelmän allekirjoittamisesta .

Käräjäoikeuksien tuomiopiirit maaoikeusasioissa:www.oikeus.fi/10689.htm

Pitääkö tiekunnan kokouspöytäkirjaan liittää myös valitusosoitus?

Ei tarvitse . Pöytäkirjaan kirjoitetaan lopuksi oma koh-tanaan tieto siitä, mihin kokouspäätöksistä on mahdol-lista valittaa .

Tieosakkaalla on 30 päivän valitusaika kokouksesta kunnan tielautakuntaan . Käyttömaksun maksajalla va-litusaika on myös 30 päivää, mutta valitusajan laskemi-nen alkaa tiedoksisaantipäivästä . Yleensä siis siitä, kun hän on saanut laskun .

Mistä kaikesta voi valittaa?

Lähtökohtaisesta kaikesta voi valittaa . Se minne va-litetaan, riippuu sitten valituksen kohteesta . Tiekun-nan kokouksessa tehdään hyvin monenlaisia päätöksiä . Kunnan tielautakunnan toimivaltaan kuuluu antaa pää-töksiä vain niissä tapauksissa, joista on säädetty yksi-tyistielaissa . Esimerkiksi kilpailuttamiseen liittyvät asi-at eivät kuulu kunnan tielautakunnalle .

Aina kannattaa myös miettiä, kannattaako kaikesta valittaa . Valitusprosessi on hankala ja usein myös kal-lis . Tienpitoon liittyvistä asioista pitää pystyä sopimaan tiekunnan kokouksessa . Vasta äärimmäinen keino on lähteä valittamaan .

8/2013 29

Liikenne 2014

Call for Papers -esitelmät haussaVäylät ja Liikenne -tapahtuma kerää koolle liikennealan asiantuntijat 27.-28.8.2014 Tampere-talolla. Jo 15. kerran järjestettävä seminaari näyttelyineen tarjoaa jälleen erinomaisen tilaisuuden ajankohtaisten aiheiden esittelyyn sekä mahdollistaa kollegojen tapaamisen ympäri Suomen.

Tampere 27.–28.8.2014Tampere-talo

Ehdotukset voi tehdä tapahtumasivuston www.vaylat-liikenne.fi lomakkeella 13.2.2014 mennessä.

© T

AM

PER

EEN

KA

UPU

NK

I/FO

RA

IM J

AR

I MÄ

KIN

EN

Luentosarjojen teemat1. Liikkuminen ja kuljettaminen • ajoneuvoliikenne • pyöräily ja kävely • joukkoliikenne •

kuljetukset

2. Infrastruktuuri • tiet • kadut • raiteet • vesiväylät • lentokentät • satamat

ja terminaalit • kunnossapito • rakentaminen • suunnitte-lu • hankinta • tuottaminen • riskienhallinta • tuotekehi-tys • väylänpidon perinneasiat

3. Liikennejärjestelmä ja maankäyttö • liikennemuotojen roolit ja yhteensovittaminen • maan-

käyttö ja kaupunkisuunnittelu • liikennepolitiikka • kunta-rakenteet

4. Liikenteen ja väylien rahoitus5. Tuottavuus ja vaikuttavuus • liikennesektorin hallintomallit • tuottavuuden ja tehok-

kuuden kehittäminen • rakentamisen ja -ylläpidon yhteis-kunnalliset vaikutukset • kilpailukyky • markkinat

6. Turvallisuus • liikenneturvallisuus • työturvallisuus

7. Smart mobility • tulevaisuuden teknologiat ja niiden infra • urban mobili-

ty • älyliikenteen palvelut

8. Ympäristö • ekovyöhykkeet • green way • estetiikka • melu • päästöt

• ilmasto

9. Liikkumisen palvelut, välineet ja energia • ajoneuvotekniikka • liikenteen energia • liikkuminen pal-

veluna

10. Muu teema (mikä)

Ehdota esitelmääEsitelmäehdotusten vastaanotto on alkanut. Seminaari koostuu eri teemojen ympärille rakentuvista esitelmistä, workshopeista sekä uutena esitysmuotona Pecha Kuchis-ta. Voit ehdottaa:

• Esitelmää luentosarjaan. Kerro myös teema, johon esitelmäsi parhaiten kuuluu. Esityksen pituus on noin 20 min.

• Workshopia. Workshop on vuorovaikutteinen tilai-suus, jossa esitykset ovat lyhyitä alustuksia ja pääpai-no on keskustelussa. Workshop voi olla myös paneeli-keskustelu. Ilmoita workshopista: aihe, vetäjä, alustuk-set ja puhujat. Tilaisuuden kesto on enintään 2 tuntia.

• Pecha Kuchaa. Pecha Kuchassa jokainen esittäjä saa esittää 20 kuvaa, jokaista 20 sekuntia. Tilaisuudessa on enintään 10 esitystä. Ehdota kokonaisuudesta: aihe, vetäjä, esitykset sekä esittäjät.

Call for Papers

Erikoisnäyttely seminaarin yhteydessä

Tapahtuman yhteydessä järjestetään erikois-

näyttely, jossa on esillä tuotteita, materiaale-

ja ja palveluita eri liikennemuotojen aloilta.

Näyttely on auki seminaaripäivien ajan.

30 8/2013

TIELEHDEN ARKISTOSTA

Suoremmilla teillä pienempiin kustannuksiin ja parantunee-seen turvallisuuteen

Suomessa oli pohdittu 1920-lu-vulla paljon maanteiden heikkoa kuntoa ja parantamistarvetta voi-makkaasti kasvaneiden moottori-ajoneuvomäärien vuoksi. Piiri-in-sinööri K. Partio totesi esitykses-sään, että vaikka teiden kunto oli 1930-luvulle tultaessa selvästi pa-rantunut tehtyjen korjaustoimen-piteiden ja kehittyneempien kun-nossapitomenetelmien ansiosta, oli tiestöllä yhä oleellisia puut-teita.

Maantieverkoston ongelma-na olivat erityisesti kapeat, mut-kaiset tiet ja niiden pehmeät lai-dat, mikä teki ajoneuvojen koh-taamisesta ja ohittamisesta pai-koin jopa vaarallista. Mutkaisil-la teillä tasaisella nopeudella aja-minen oli mahdotonta, mikä joh-ti näin ollen suoria teitä suurem-paan polttoaineenkulutukseen sekä ajanhukkaan. Mutkainen tie rajoitti myös liikennemääriä sekä sen kunnossapitokustannukset olivat suuret.

Vuoden 1933 neljäs ja viimeinen numero oli kooste loka-kuisista Viipurin tiepäivistä. Kyseessä oli historiassaan toiset Suomen Tieyhdistyksen järjestämät ns. kesätiepäi-vät ja osanotto tapahtumaan oli runsasta aina läänin maaherrasta tieinsinööreihin. Päivien tärkeintä antia olivat esitelmät ja niiden pohjalta virinnyt vilkas kes-kustelu. Esitelmät käsittelivät muun muassa maanteiden parannustöiden tarpeellisuutta ja kannattavuutta sekä katukivien valmistusta ja käyttöä.

Teiden perusparannuksen tarpeellisuuden ja kannattavuu-den osoittamiseksi Partio oli ver-rannut vuotuisia liikenne- ja kun-nossapitokustannuksia Viipuris-sa kuudella parannettavalla tie-osuudella. Esimerkkilaskelmat osoittivat, että parannustyöt oli-vat kansantaloudellisesti kannat-tavia: esimerkiksi tien lyhenemi-sestä kertyneet vuosittaiset säästöt liikennekustannuksissa olivat kes-kimäärin 60 %. Suorempien teiden kunnossapitokustannukset olivat lisäksi mutkaisia teitä pienemmät ja niiden turvallisuus parempi.

Hakatut katukivet kestävä rat-kaisu päällystämiseen ja työttö-myyteen

Liikenneolojen kehittyessä oli Vii-purissa alettu panostaa yhä enem-män katupäällysteiden paranta-miseen. Kestäväpeitteisenä pääl-lystevaihtoehtona oli insinööri R. W. Taivaisen mukaan otettu käyt-töön hakatut katukivet, joilla tar-koitettiin ns. isoja katukiviä eli nu-pukiviä sekä kuutionmuotoisia pieniä katukiviä eli kuutiokiviä.

Katukivien etuina olivat päällys-teen kestävyys, sen pitkä ikä, raa-ka-aineen kotimaisuus ja kivien valmistuksen työllistävä vaikutus.

Juuri työttömyyden vähen-tämiseksi Viipurin kaupunki oli aloittanut nuorille suunnatun kurssitoiminnan katukivien val-mistuksessa. Kurssitoiminnalla pyrittiin lisäämään alan kiinnos-tusta sekä tarjoamaan vastaisuu-dessa työmahdollisuuksia viennin parissa. Kursseilla varmistettiin lisäksi katukivien valmistukses-sa tarvittava riittävän ammattitai-don kehittyminen. Ammattitaitoi-sen kivien valmistuksen ja asen-tamisen avulla pystyttiin lieven-tämään kivipäällysteen heikko-uksia, kuten kivien välisistä sau-moista johtuva päällysteen epäta-sainen kuluminen tai saumatäyt-teen aikaan saama pölyäminen.

Raiteenpuhdistaja lumiauroihin

Kovaksi ahtautuneessa tai syvässä lumessa saattoi usein käydä niin, että lumiauran vetopyörät joutui-vat osin tai kokonaan irtolumelle ja alkoivat pyöriä paikallaan kun-nes renkaat jälleen saavuttivat kovan pohjan. Renkaiden paikal-laan pyörimisestä aiheutuva au-ran katkonainen eteneminen oli hidasta ja rasitti autoa ja etenkin sen vaihdejärjestelmää.

Ongelman välttämiseksi T. Larsen esitti lumiauroissa käytet-täväksi raiteenpuhdistajaa, joka siirsi kärkiauralla leikkaantumat-toman tai osittain takaisin työnty-

neen lumen tien keskustaan. Kes-kiharjanne voitiin poistaa auran paluumatkalla. Kirjoittajan mu-kaan raiteenpuhdistajia oli testat-tu Norjassa ja sen aurausta tehos-tavasta vaikutuksesta sekä hal-vemmaksi tekemisestä oltiin oltu vakuuttuneita.

Uutisia meiltä ja maailmalta

Suomessa tie- ja vesirakennus-hallitus oli ehdottanut liikenne-merkkien muodon muuttamis-ta Genevessä vuonna 1931 teh-dyn kansainvälisen sopimuksen mukaisiksi sekä esittänyt uusien kansainvälisten liikennemerkki-en käyttöönottoa. Uusia merkke-jä olivat muun muassa ”Rajoitet-tua ajonopeutta osoittava merk-ki”, ”Kiellettyä ajosuuntaa osoitta-va merkki” sekä ”Kiellettyä pysä-köimispaikkaa osoittava merkki”.

Amerikassa oli myönnet-ty patentti menettelytavalle, jolla betonitien pinta saatiin karkeak-si. Uuden tavan mukaan betoni-päällysteen pinnalle levitettiin si-toutumisen estävää tai sitä hidas-tavaa ainetta. Betonin kovetuttua laatan sisällä pinnan sitoutuma-ton sementti tai hiekka joko raa-vittiin tai pestiin pois, jolloin pin-takerroksen kivet saatiin esiin.

Ruotsissa oli alettu käyttää katajia lumipyryille alttiiden tei-den viitoittamiseen. Joidenkin tei-den varsille oli jopa istutettu kata-japensaita jokavuotisen viittojen uusimisen välttämiseksi.

Kartta Selkäharjun–Iitiön tienoikaisusta

Lumiauraan asennettu raiteenpuhdistaja

SALLA SALENIUS

8/2013 31

EDUSKUNNASTA

Näin pimeänä vuoden aikana, ajel-lessani uudella asuinseudullani

haja-asutusalueella kapeita ja valaise-mattomia teitä, ajatukseni väistämättä kääntyvät pienten ja isojen koululaisten koulumatkaturvallisuuteen . Monet kou-lulaiset taittavat koulumatkansa tien-piennarta pitkin vilkkaasti liikennöityjen väylien varsilla . Valaistus ja kevyenliiken-teenväylät ovat vain haaveissa . Nämä pienet koululaiset lähtevät aamulla ai-kaisin taapertamaan 3–5 kilometrin kou-lumatkaansa yksin tai kaverinsa kanssa . Taannoin oli Helsingin Sanomissa (HS 29 .10 .) artikkeli lasten koulutien turvatto-muudesta Nurmijärvellä . Koululaiset pol-kevat kouluun aamuhämärällä valaise-mattomalla tiellä ja vanhempien neuvo lasten kohdatessa lujaa kulkevan rekan tai henkilöauton on väistää hyppäämäl-lä ojaan .

Aiemmin suuressa lähiössä asunee-na ei minulla ole ollut ymmärrystä sii-tä kuinka laaja-alainen tämä ongelma on . Puolet Uudenmaan teistä on vaaral-liseksi luokiteltuja ja vaarallisista teistä huomattava osa kulkee kehyskunnissa . Maanteiden laidoilla kulkee iso joukko koululaisia lyhyempiä ja pidempiä kou-lumatkoja .

Suomessa on kaunis ja valoisa kesä, mutta suurempi osuus kouluvuodesta on pimeää ja märkää, jolloin on huono nä-kyvyys . Heijastinliiveillä, irtoheijastimil-la vanhemmat varustavat jälkikasvuaan olemaan valppaita, näkyviä ja näkyvissä tienpientareilla, joita ei kaikilla tieosuuk-silla käytännössä ole .

Talvi tuo lumen ja edelleen kapenevat tiet . Sen lisäksi että katuvalot puuttuvat ja tie on kapea, tiet ovat paikoin todella huonossa kunnossa . Teissä on uria, hal-keamia ja monttuja . Paikka paikoin auton pitäminen hallinnassa saattaa tuoda au-toilijalle haasteita eikä se ainakaan lisää pienen koululaisen turvallisuutta koulu-matkallaan .

Nämä tiet ovat pääosin valtion omis-tamia ja hallinnoimia väyliä eikä riittä-viä lisäresursseja näiden teiden raken-tamiseen, kunnostamiseen saati edes ylläpitoon ole näköpiirissä . Vanhoista

asfalttiteistä joudutaan jopa poistamaan päällysteitä ja niitä muutetaan sorateik-si, kun ei ole varaa pitää päällysteitä kun-nossa . Minun mielestäni Suomen teiden kunnossapitoon ja rakentamiseen tuli-si satsata paljon enemmän resursseja kuin mitä tällä hetkellä toteutuu . Jo pel-kästään katuvalojen rakentaminen toisi turvallisuutta sivuteille . Lisäksi vanhojen teiden uudelleen pohjaus ja asfaltointi olisi tien turvallisuuden kannalta tärkeää .

Maailmanlaajuinen huono taloudel-linen tilanne näkyy myös Suomen talo-udessa nyt ja lähitulevaisuudessa . Tule-vina vuosina jaossa on vain niukkuutta, joten kaikkea kunnostusta vaativaa ei kertaheitolla paranneta . Teiden kunnos-sapitoon olisi välttämätöntä suunnata li-sää resursseja nyt, jottei tulevaisuuden lasku kohoa saavuttamattomiin .

Palaan vielä lopuksi hetkeksi kou-lukyyteihin ja koululaisiin, jotka taittavat matkansa kaksipyöräi-sellä tai apostolinkyydillä . La-ki velvoittaa kuntia järjestä-mään koulukuljetuksen kun koulumatka ylittää viisi ki-lometriä . Laissa on myös maininta poikkeukses-ta, mikäli koulumatka on vaarallinen . Tämä jättää kuitenkin kunnille liikaa tulkinnanmahdollisuut-ta ja seurauksena on usein koulukyydin evää-minen . Koulukyydeistä, koulumatkan turvatto-muuden arvioinnista olen jättänyt kirjalli-sen kysymyksen mi-nisterille kuluvan vuo-den elokuussa .

Aina tulee vali-tettavasti olemaan turvattomampiakin tieosuuksia ja kou-lukyytiä vailla olevia lapsia on näillä teil-lä liikkeellä . Haluan-kin muistuttaa meitä kaikkia tielläliikkujia sii-tä turvattomuuden tun-

teesta, joka pienellä ja hieman vanhem-mallakin koulumatkaa taittavalla lapsella on tienpientareella kulkiessaan . Autoile-van aikuisen huomaavaisuus, riittävä ti-lan antaminen ja vauhdin suhteuttami-nen koululaisen ohitustilanteessa luo turvallisuudentunnetta ja on oikeanlaista huomaavaisuutta koululaisiamme koh-taan . Turvallisesta koulutiestä ihan jokai-selle koululaiselle läpi Suomen olemme me autoilevat aikuiset vastuussa .

JOHANNA JURVA • KANSANEDUSTAJA (PS)

LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN

VARAJÄSEN

Turvallinen koulutie kaikille

32 8/2013

UUTISIA

JAAKKO RAHJA

Technologies, solutions, best practices worldwide

IRF:n tiekongressi Riadissa

Maailmassa toimii kaksi kansainvälistä tiealan järjestöä. Toinen niistä on World Road Association PIARC ja toinen International Road Federation IRF, joka marraskuussa piti erinomaisen kongressin Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa.

Kongressiin osallistui yli 2 .000 delegaattia, mikä on erittäin hyvä määrä ottaen esimerkiksi huomioon se, että viisu-

min hankkiminen on varsin työläs toimenpide . Suomalaisia kongressivieraita oli viisi, jotka pitivät neljä esitystä posterei-neen . Liekö pitkä etäisyys kongressimaahan ollut syynä suo-malaisesitysten rajalliseen määrään . Kaksi suomalaista toimi lisäksi sessioiden puheenjohtajina .

Suomalaisista esitelmöitsijöistä VTT:n Harri Peltola puhui liikenneturvallisuudesta otsikolla More Effective Road Safety

Avajaisten yhtenä puhujana oli Riadin pormestari Abdullah A. Al-Mogel. Hän on koulutukseltaan insinööri ja toimii IRF:n Washingtonin alueen puheenjohtajana.

Pekka Pakkala ja Jarkko Niittymäki avajaisissa.

Kaikkien naisten tulee julkisissa tiloissa käyttää peittävää abayaa. Avajaisissa naisille oli osoitettu oma alue, muun-laista jaottelua ei kongressissa ollut.

Work with Proper Tools . Ramboll Finlandin Kalervo Mattila oli estynyt saapumaan kongressiin . Hänen esityksen Asset Mana-gement For City/Municipla Bicycle and Pedestrian Pathways piti saman yrityksen Pekka Pakkala. Rambollista tapahtumas-sa oli myös Jarkko Niittymäki ja Jyrki Paavilainen . Pakkala ja Niittymäki olivat myös puheenjohtajina sessiossa .

Tämän artikkelin kirjoittaja piti kaksi esitystä . Toisen aiheena oli The Road Accident Investigation Teams in Finland ja toisen Private Low-Volume Road Management System in Finland .

Kuningas Abdullah bin Abdul-Aziz al Saud tervehtii VTT:n Harri Peltolaa.

8/2013 33

UUTISIA

Pekka Pakkala Ramboll Finlandista vii-meistelee esitystään kongressihotel-lin aulatilassa.

Osanottajien kännyköistä hyvin usein kuului Nokian soittoääni. Taksikus-keille ja kengänkiillottajille Suomi oli tuttu Nokian puhelimista ja autour-heilusta.

Swarovski-perheen Manfred Swarovski poikansa Philippin kanssa. Konserniin kuuluu muun muassa Swarco.

Kongressissa vahvasti edustettuna oli neljä A:ta; Afrikka, Amerikka, Aasia ja arabimaat.

Kongressissa oli normaalista poikkeava käytäntö postereiden suhteen . Kaikille tek-nisten sessioiden esityksille oli myös pos-teripaikka pariksi tunniksi tiettynä aikana . Tämä käytäntö osoittautui aika hyväksi . Kiinnostuneita riitti yllättävän paljon .

Muutoinkin kongressissa ilmapiiri oli aktiivinen ja innostunut . Ohjelma sisälsi näyttelyn, tutustumiskäyntien, normaalien teknisten sessioiden ja postereiden ohel-la Plenary sessioita, IRF Executive sessi-oita etukäteen tärkeiksi arvioiduista tee-moista, Host Executive sessioita lähinnä Saudien järjestämänä, yritysten pitämiä Partner Excecutive sessioita sekä verkot-tumista edistävää Matchmaking ohjelmaa .

Kaikki kongressin ohjelmalliset osa-alu-eet olivat hyviä . Kaikkiin tilaisuuksiin riit-ti osanottajia ja he olivat kovin aktiivisia . Kokonaisuutta ajatellen ohjelma kuitenkin tarjosi vaihtoehtoja liikaa .

Paikalla olleet kansallisten tieyhdistysten edustajat pitivät oman kokouksensa.

34 8/2013

UUTISIA

Riadissa asuu virallisesti 5 miljoonaa ihmistä. Matkat taittuvat autolla tai pikkubusseilla.

Basaari vanhassa Riadissa.

Paikallinen huoltoasema, jossa polttoai-nejakelun lisäksi onnistuu auton korjaus ja renkaiden vaihto. Bensiinin litrahinta laadusta riippuen on noin 50–60 senttiä.

Samaan aikaan Riadissa vieraili elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Vierailun aikana mm. allekirjoitettiin noin

100 miljoonan euron verkon rakentamista koskeva sopimus operaattoriyritysten Mobily ja Single RAN sekä Nokian kanssa.

8/2013 35

Lyhyesti Saudi-Arabiasta

Kuningaskunta Saudi-Arabia sijaitsee Punaisenme-ren ja Persianlahden välissä käsittäen suurimman

osan Arabian niemimaasta . Ympäröivät naapurimaat ovat Irak, Jordania, Kuwait, Oman, Qatar, Arabiemi-raatit ja Jemen .

Maa on valtaosaltaan autiomaata . Hiekkaa ja hiekka-kiveä riittää . Saudi-Arabia on tunnettu öljyvaroistaan, sillä on maailman öljyvaroista noin 20 % . On myös run-saasti muita luonnonvaroja, kuten muutama prosent-ti maailman kaasuvaroista sekä kultaa, rautaa, kuparia ja fosfaatteja .

Öljy tuo kolmanneksen kansantuotteesta ja kolme neljännestä valtion tuloista . Toistaiseksi liki kaikki pe-rustuu siis öljyyn . Maa on kuitenkin pyrkinyt investoi-maan vaihtoehtoiseen teollisuuteen siltä varalta, kun öljyvarat loppuvat .

Kansalaiset ovat päässeet nauttimaan öljytulois-ta sikäli, että kaikki saudit saavat ilmaisen koulutuk-sen, terveydenhuollon ja nauttivat lukuisista muistakin etuisuuksista . Maassa on erittäin paljon siirtotyöläi-siä naapurimaista ja muista islamilaisista maista, lu-vallisesti tai luvattomasti . Kongressin aikana maahan laittomasti tulleet paperittomat etiopialaiset nousivat vastustamaan maasta karkottamista . Mielenilmauksen seurauksena oli useita kuolonuhreja .

Saudien kuningas ja hänen hallituksensa johtavat, parlamenttia ei ole . Saud-sukuun kuuluu tuhansia jä-seniä, serkuksista osa tiettävästi elelee loisteliaalla elä-mäntyylillä .

Islaminlain wahhabilaisesta tulkinnasta johtuen ih-misoikeustilannetta on pidetty yhtenä maailman huo-noimmista . Kuolemantuomiot saatetaan pääkaupun-gissa täytäntöön perjantaisin tietyllä aukealla vanhan kau-pungin tuntumassa . Naisten asema erään tuoreen katsauksen mukaan on maailman 3 . heikoin . Länsimai-sen turistin näkökul-masta rajoitteet saat-tavat tuntua ikäviltä; täysin kiellettyjä ovat esimerkiksi alkoho-li ja muiden uskonto-jen kuin islamin näky-minen julkisuudessa .

Tieyhdistyksen miesten uusi virka-asu, perinteinen saudivaatetus thobe.

UUTISIA

Saudit ovat erinomaisen ystävällisiä isäntiä . Kaikesta nä-ki, että osanottajat ja muut vieraat haluttiin ottaa vastaan mielihyvällä . Vaadittiin tosin pientä kärsivällisyyttä . Muun muassa aikataulut elivät periaatteessa koko tapahtuman ajan ja linja-autojen lähtöajat teknisiin tutustumiskäyntei-hin olivat ’korkeammassa kädessä’ . Bussikuljetukset hotel-leilta kongressipaikkaan kyllä toimivat varmuudella, mutta aina ei voinut tietää, että milloin .

IRF:n seuraava kongressi on neljän vuoden kuluttua 2017 . Sitä ennen PIARC järjestää kongressin Soulissa marraskuus-sa 2015 .

36 8/2013

Linjalla 2 liikennöinyt Berliet-merkkinen bussi Kes-kuskadulla ilmeisesti 1930-luvun alussa. Stockman-nin 1930 valmistuneen kauppapalatsin vieressä ole-vassa matalassa basaarirakennuksessa toimi tavara-talon oma auto-osasto 1920-luvun lopussa.

UUTISIA

Suomen kansallismuseossa on parhaillaan näyttely ”AHO & SOLDAN – Autot & Helsinki”, joka perustuu Heikki Ahon

ja Björn Soldanin autoista 1920–1950-luvuilla Helsingissä ot-tamiin valokuviin .

Kirjailija Juhani Ahon pojat Heikki Aho (1895–1961) ja Björn Soldan (1902–1953) olivat 1920–50-lukujen tärkeimpiä kehitty-vän Suomen kuvaajia . Merkittävässä osassa AHO & SOLDANIN laajassa valokuva- ja filmituotannossa olivat Helsinki ja sen ka-tunäkymät autoineen .

Näyttelyssä on esillä AHO & SOLDANIN tuotannosta valoku-vien lisäksi myös filmejä aiheeseen sopivina koosteina .

Näyttely jakautuu kokonaisuuksiksi katujen, paikkojen ja teemojen mukaisesti . Näyttelyä täydentävät muutamat autoi-luun liittyvät esineet, mm . Tieliikennemuseo Mobiliasta lainat-tu T-Ford vuodelta 1926 . Fordin liukuhihnalla valmistui vuosi-na 1914–1927 yli 15 miljoonaa T-Fordia . Niistä Suomeen tuotiin noin 7 .000 kappaletta, mikä takasi merkille ylivoimaisen mark-kinaosuuden 1920-luvun autokaupassa .

Näyttely on avoinna Kansallismuseossa 16 .3 .2014 saakka .

Autot & Helsinki 1920–1950-luvuilla

Kampin Simonkenttää alkaa olla vaikea muistaa sel-laisena kuin se oli ennen nykyisen kauppakeskuksen rakentamista. Simonkentällä oli kuitenkin takanaan pitkät perinteet linja-autoliikenteen keskuksena Hel-singissä. Tennispalatsi valmistui 1937 ja vuokrattiin Auto-palatsi Oy:lle 10 vuodeksi. Kuva on noin vuo-delta 1938-1939.

Tulva ukkoskuuron jälkeen 15.7.1937.

AH

O &

SO

LD

AN

AH

O &

SO

LD

AN

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt liikenteen sähköiset palvelut -kokeiluhankkeen vuosille 2014–2015 .

Kokeilun tavoitteena on edistää liikenteen sähköisten palve-lujen kuluttajamarkkinoiden syntymistä ja selvittää palvelu-jen vaikutuksia .

Hankkeessa kokeillaan uusia toimintamalleja ja teknisiä rat-kaisuja sekä viranomaisten ja yritysten yhteistyötä palvelujen kehittämisessä . Yksityisen ja julkisen sektorin palveluja tarjo-taan samassa palvelukokonaisuudessa .

Kokeiluhanke on avoin kaikille koti- ja ulkomaisille yrityksil-le ja yrityskonsortioille . Yritykset voivat testata ja kehittää ko-keilussa omia palvelujaan ja löytää uusia yhteistyötyömahdol-lisuuksia . Valtio toimii asiakkaan ja mahdollistajan roolissa .

Liikenteen sähköisten palveluiden kokeilu käyntiin

Yritykset investoivat itse oman liiketoimintansa kehittämisen . Koko hankkeen arvioitu budjetti on 5–8 miljoonaa euroa .

Yksityiset autoilijat pääsevät mukaan kokeiluun yrityskon-sortioiden kautta kesäkuusta 2014 lähtien . Autoilijoilla on mah-dollisuus päästä kokeilemaan uusia liikenteen sähköisiä palve-luja eturintamassa . Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi ajamista sujuvoittava liikennetieto, liikenneturvallisuutta pa-rantavat ratkaisut, ajopäiväkirja sekä tiedot pysäköintimahdol-lisuuksista ja joukkoliikennepalveluista .

Hallituksen kevään 2013 kehysriihessä tekemän päätöksen mukaisesti kokeilussa testataan myös liikenteen maksamisjär-jestelmien teknisiä ratkaisuja, valmiuksia ja sovelluksia . Kokei-luihin ei liity verotusta .

AH

O &

SO

LD

AN

8/2013 37

UUTISIA

Jätepohjaisen kotimaisen etanolipolttonesteen käyttö laajenee joukkoliikenteeseen

Taajamaliikenteen jakelu- ja jäteajossa on runsaan kahden vuoden ajan tutkittu jätepohjaisen etanolidieselin käytettä-vyyttä erilaisissa olosuhteissa, polttoaineen kulutusta sekä pakokaasupäästöjä.

RED95-etanolidieselhanke laajenee joukkoliikenteeseen ja tuo kotimaisen jätepohjaisen bioetanolin nyt myös bussi-

en polttoaineeksi . Hankkeen tekniikka perustuu Scanian etano-lidiesel-teknologiaan ja polttonesteenä käytetään energiayh-tiö St1:n jätepohjaista lähes hiilineutraalia etanolia sisältävää RED95-biopolttoainetta .

RED95-hankkeessa tähdätään mm . kaupunkien ilmanlaadun parantamiseen . Jo tähän mennessä on todennettu, että jäte-pohjaisen kotimaisen etanolidieselin avulla pystytään leikkaa-maan huomattavasti sekä raskaan liikenteen fossiilisia hiilidi-oksidipäästöjä että lähipäästöjä, jotka rasittavat kaupunkien ilmanlaatua ja aiheuttavat asukkaille terveyshaittoja .

Scanian etanolidiesel-teknologiaa on käytetty jo yli 20 vuot-ta Ruotsissa . Esimerkiksi Tukholman alueella on liikenteessä noin 500 yhtiön etanolidieselmoottoreilla varusteltua linja-au-toa . Helsingin Bussiliikenne on hankkinut Suomen kaksi ensim-mäistä etanolidieselbussia ja ne ajavat linjoilla 41 ja 42 Kam-pista Kannelmäkeen .

Kotimaista RED95-etanolidiese-liä on jo käytetty menestyksekkääs-ti St1:n, VTT:n, Scania Suomen, Lassila & Tikanojan, Sita Suomen, HSL:n, HSY:n ja Valion yhteisessä hankkeessa . Hankkeen tähänastiset tulokset osoittavat, että jätepohjai-nen etanolidiesel on ympäristöomi-naisuuksiltaan erinomainen . Etano-lidieselautojen energian kulutus on samalla tasolla dieselautojen kans-sa ja niiden hiukkaspäästöt ovat n . 80 % alhaisemmat verrattuna Eu-ro V kuorma-autojen keskiarvoon . Käytettävyyden osalta tulokset eta-nolidieselajoneuvoista jakelu- ja jä-teajossa ovat osoittaneet teknolo-gian olevan suorituskyvyltään hyvä ja toimintavarma myös Suomen sääolosuhteissa . Lisäksi jätepohjai-nen etanolidiesel vähentää fossiili-sia hiilidioksidipäästöjä jopa 90 % .

St1 valmistaa kotimaisista jät-teistä ja tähteistä lähes hiilineut-raalia etanolia, jolla on laajat käyt-tömahdollisuudet liikenteessä . RED95-etanolidieselin lisäksi sii-tä valmistetaan flexifuel-henkilö-autoihin tarkoitettua RE85-etanoli-polttonestettä . Lisäksi jätepohjaista etanolia voidaan käyttää tavallisten bensiinilaatujen biokomponenttina . Kotimaisten etanolipolttonesteiden jakelun hoitaa St1:n ja SOK:n yhtei-nen hankintayhtiö North European Oil Trade Oy .

LII

SI

VÄ

HÄ

TA

LO

Sinäkin voit vaikuttaa

38 8/2013

UUTISIA

Sähköbussien kehitys on ollut yllättävän nopeaa . Niistä on tulossa varteenotettava vaihtoehto dieselbusseille kau-

punkiliikenteeseen . Suomen talvi testaa teknologian kypsyy-den käytännössä .

VTT:llä on tutkittu sähköisiä linja-autoja eBus-hankkeessa, joka kuuluu sekä Tekesin rahoittamaan EVE-ohjelmaan että TransEcoon . Projektin kahden ensimmäisen vuoden aikana on saatu rakennettua tutkimusympäristön perusta . Uusia mittaus-menetelmiä on päästy onnistuneesti testaamaan ensimmäisil-lä sähköbusseilla .

- Liikenteen tilaajaa ja kaupunkia kiinnostavat teknologia-vaihtoehtojen toimivuus ja tehokkuus, sopivuus liikenteeseen ja se, miten kaikki tämä on otettava huomioon infraa suunni-teltaessa . Viranomaiset puolestaan pohtivat muun muassa tur-vallisuusasioita ja sitä, miten sähköbusseihin on suhtaudutta-va niitä liikenteeseen hyväksyttäessä . Komponenttivalmistajat taas tarvitsevat vertailutietoja ja referenssejä omille tuotteil-leen, kertoo VTT:n erikoistutkija Kimmo Erkkilä eBus-hankkeen hyödyistä eri osapuolille .

Veolia Transport Finlandin vetämä liikennöintiosio käsittää pääasiassa esisarjavaiheessa olevien sähköbussien testaamis-ta Espoon sisäisessä joukkoliikenteessä .

- Sähköbussit kehittyvät nyt hillitöntä kyytiä . Uskon, että jo vuonna 2015 markkinat ovat valmiit sähköbussien arkikäy-tölle . Tämä tarkoittaa sitä, että bussit pitäisi tilata jo vuonna 2014 . Nyt on paljon kiinni siitä, kuinka konservatiivisia olem-me bussialalla, sanoo Veolia Transport Finlandin kehitysjohta-ja Sami Ojamo .

Hankkeessa on tehty uraauurtavaa työtä sähköbussien ke-hittämiseksi etsimällä teknologian ja sähköisen liikennöinnin ongelmakohdat ja kehittämällä sähköbusseja toimimaan kyl-missä olosuhteissa . Ensimmäisen testaustalven aikana por-tugalilaisen Caetano-bussin heikkoudet selvisivät, ja bussin tahmea taival vuoden 2012 talvessa opetti monella tavalla . On-gelmat liittyivät etenkin akun hallintajärjestelmiin ja kylmien olosuhteiden aiheuttamiin muihin vaikeuksiin .

Viime keväänä Caetano-konserni otti ajoneuvon takaisin tar-vittavia muutostöitä varten . Nyt sähköbussi kohtaa uuden tal-ven entistä ehompana: muutoksia on tehty sekä sen ohjelmis-toihin että komponentteihin .

Caetano-bussin rinnalle on loppuvuodesta tulossa kaksi eri-laista ja erimerkkistä autoa: BYD ja Ebusco . Molemmat uudet tulokkaat valmistetaan Kiinassa . Kiinalaisilla on sellaista koke-musta sähköbussien laajasta tuotannosta, jota muilla mailla ei vielä ole . Suomalaiset testiolosuhteet ovat kullanarvoiset bus-sien valmistajille . Jos sähköbussi toimii Helsingissä, se toimii taatusti myös Pariisissa, Lontoossa tai vaikkapa Frankfurtissa .

- Peräänkuulutan innovatiivista julkista hankintaa Jos pelkkä hintakilpailu ratkaisee, niin on vaikea tarjota bussiliikenteen ti-laajille uutta, ympäristöä säästävää bussiteknologiaa . Vanhem-paa teknologiaa edustava dieselbussi on investointina huomat-tavasti halvempi kuin sähköbussi, jonka takaisinmaksuaika voi olla jopa kymmenen vuotta .

Pitkät sopimuskaudet ja neuvottelumahdollisuus tilaajaor-ganisaation kanssa edistäisivät Ojamon mielestä uuden tekno-logian yleistymistä .

- Riskit ovat isot, koska takaisinmaksuajat uudessa teknolo-giassa ovat pitkät . Pahimmassa tapauksessa operaattorille jää kymmenen sähköbussia pihalle seisomaan, kun yhtiö häviää vaikkapa kolmen vuoden sopimuskauden umpeuduttua kilpai-lun jollekin toiselle firmalle . Porvoo sai sähköbussinsa, koska asia hoidettiin neuvottelumenettelyllä .

Sähköbussit vauhdilla liikenteeseen

Sähköisten linja-autojen kenttäkoe ja testiympäristöhanke eBUS aloitettiin TransEco-ohjelmassa ja se jatkuu saumat-tomasti uudessa TransSmart-ohjelmassa.

Aalto-yliopisto on saanut kolmen muun yliopiston kans-sa merkittävän rahoituksen kansainvälistä arktisen teknii-

kan huippututkimusyksikköä varten Lloyd’s Register Founda-tionilta (LRF) .

Laajan kansainvälisen tutkimushankekilpailutuksen jälkeen LRF on päättänyt perustaa huippututkimusyksikön tutkimus-alueelle arktiset merelliset toiminnat ja merenkulku (Arctic Shipping and Operations) . Yksikköä vetää Aalto-yliopisto . Sii-nä ovat mukana Helsingin yliopisto, Norges teknisk-naturviten-skapelige universitet NTNU (Trondheim) ja Memorial Universi-ty of Newfoundland (St . John’s, Kanada) . Keskus tukee viiden vuoden aikana kahdeksaa väitöskirjatyötä, joissa tutkitaan ark-tisen toiminnan riskien hallintaa .

Aalto-yliopisto johtamaan kansainvälistä Lloyd’s Register Foundation -huippututkimusyksikköä

Huippuyksikkö on ensimmäinen lajissaan Pohjoismaissa . Aalto-yliopisto on mukana myös Norjassa NTNU:n koordinoi-massa arktisen tutkimuksen huippuyksikössä, Centre for excel-lent innovation (SFI) in Sustainable Arctic Marine and Coastal Technology (SAMCoT) .

Suomella on uusittu arktinen strategia, jonka mukaan Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tav-alla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketo-imintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen .

Aalto-yliopiston vararehtori Ilkka Niemelän mukaan suo-malainen teknologia on olosuhteista johtuen arktista ja Suo-mi on arktisen alueen supervalta, sillä 1/3 alueen väestöstä asuu Suomessa .

LII

SI

VÄ

HÄ

TA

LO

8/2013 39

UUTISIA

Käyttöolosuhteet Suomessa ovat erittäin vaativat sähkö-autolle . Kylmä ilma ja auton sisätilan lämmittimen käyttö

saattavat lyhentää todellista ajomatkaa jopa puoleen siitä, mi-tä autolle normiolosuhteissa luvataan .

- Sähköautojen markkinat ovat käynnistyneet hitaasti, ja mo-ni vielä epäilee niiden toimivuutta Suomessa . Etenkin pakkas-ten pelätään hyydyttävän auton kesken matkan, sanoo johta-va tutkija Juhani Laurikko VTT:ltä .

Tavanomaisissa polttomoottorin voimalla kulkevissa au-toissa on tarjolla runsaasti hukkaenergiaa hyödynnettäväk-si sisätilojen lämmitykseen . Sähköautoa sen sijaan joudutaan lämmittämään ”priimatavaralla” eli akkuun varastoidulla säh-köllä . Yhteispohjoismaisen RekkEVidde-hankkeen tutkimukset osoittivat, että sisätilan lämmitys yhdistettynä pakkasiin saat-taa lyhentää todellisen toimintasäteen jopa puoleen luvatusta .

Koska nykyinen EU-tyyppitesti antaa liian optimistisen ku-van sähköauton toimintamatkasta, ovat Suomi, Ruotsi, Norja ja Islanti kehittämässä RekkEVidde-hankkeessa Pohjoismaiden oloja kuvastavaa testausmenettelyä sähköautoille .

Tutkimuksessa mitattiin markkinoilla olevien sähköauto-jen energiankulutusta ja toimintamatkaa käyttäen erilaisia ajo-ohjelmia ja käyttölämpötiloja aina -20 asteen pakkaseen asti . Lämmityslaitteen käyttö oli tärkeä lisäominaisuus, joka ei kuu-lu normitestiin . Lisäksi simuloitiin erilaisten tienpintojen vaiku-tusta vierintävastuksiin . Laboratoriomittausten rinnalla tehtiin mittauksia Ruotsin Lapissa sijaitsevalla koeradalla .

Lämmityksen lisäksi talviolosuhteissa kuluu enemmän ener-giaa myös ajamiseen, sillä ajovastukset kasvavat . Ilmanvastus on 20 asteen pakkaskelillä noin 10 prosenttia suurempi kuin ke-sällä, ja sohjolumisen tien vierintävastus voi olla jopa 40 pro-senttia suurempi kuin puhtaan asvaltin .

Suomen talvi on sähköautolle kova pala

Kylmä hidastaa myös akkujen latausta, koska kylmä akku voi vahingoittua, jos sitä ladataan liian suurella virralla . Akku-jen luovuttamaan energiamäärään kylmällä ei sen sijaan näyt-täisi olevan sanottavaa vaikutusta .

Ajonopeuden nousu kasvattaa energiankulutusta, kun il-manvastus kasvaa . Sähköauto kuitenkin kykenee muuttamaan liike-energiaa takaisin sähköksi . Siksi sen ominaisenergianku-lutus kaupunkiajossa ei ole niin suuri kuin polttomoottorikäyt-töisillä autoilla, joissa kaikki liike-energia hukataan nopeutta hidastettaessa . Tämän vuoksi sähköauton ajomatka voi olla kaupunkiajossa jopa pidempi kuin maanteillä ja etenkin moot-toriteillä ajettaessa .

Ilman lämpötilan laskiessa sen tiheys kasvaa . Siksi ilman ai-heuttama ajovastuskin kasvaa noin 10 prosenttia, kun lämpötila laskee +20 °C:sta tasolle -20 °C . Mittausten mukaan tästä aiheu-tuu runsaan 30 prosentin energian käytön kasvu . Voimakkainta vaikutus on juuri moottoritieajossa, koska siinä keskimääräinen ajonopeus ja siksi myös ilmanvastus on suurin .

Lämmityslaitteen käyttö lisäsi mittauksissa energian kulu-tusta merkittävästi . Esimerkiksi Citroen C-Zerossa, jossa mat-kustamoa lämmitetään 4,5 kW:n tehoisella sähkölämmittimel-lä, ajomatka lyheni hitaassa kaupunkiajossa jopa alle puoleen, ja maantielläkin lämmittimen toimintamatkaa lyhentävä vaiku-tus oli noin 20–30 prosentin luokkaa .

- Valmistajat parantavat tuotteitaan kuitenkin koko ajan, ja esimerkiksi Nissan Leafin lämmitysjärjestelmä on kokenut mer-kittävän uudistuksen vuoden 2013 mallissa, kertoo Laurikko . Uusi järjestelmä on valmistajan mukaan jopa 70 prosenttia ta-loudellisempi kuin vanha .

EU-tukea moottoritien suunnitteluun

Euroopan unioni tukee TEN-T-ohjelmasta 2,4 miljoonalla eurolla tutkimuksia, jotka

koskevat Kaakkois-Suomeen rakennettavaa moottoritieosuutta .

Tutkimuksissa selvitetään, olisiko julki-sen ja yksityisen sektorin kumppanuus paras ratkaisu Haminan ja Vaalimaan välisen noin 32 km:n pituisen moottoritieosuuden (E18) suunnittelemiseksi, rakentamiseksi, rahoit-tamiseksi, ylläpitämiseksi ja käyttämiseksi . E18 on yksi tärkeimmistä tieyhteyksistä EU:n ja Venäjän välillä, ja kyseinen osuus on vii-meinen jäljellä oleva, joka on syytä parantaa moottoritietasoiseksi . Sen kunnostamiseen uskotaan tarvittavan 265 miljoonaa euroa .

Tutkimukset edistävät ”Pohjolan kolmi-on” liikennejärjestelmän toteutumista (TEN-T:n prioriteettihanke 12) .

Euroopan laajuisen liikenneverkon toi-meenpanovirasto (TEN-T EA) valvoo han-ketta, joka on tarkoitus saattaa päätökseen kesäkuun loppuun 2014 mennessä .

40 8/2013

UUTISIA

Eltrip­mittarit ­ Jo 30 vuotta Suomalaista laatua

Olemme Talvitiepäivillä 21.1. ­ 22.1.2014 osastolla C756Tervetuloa tutustumaan uutuuksiin!

Keski-Uuudellamaalla edistetään viisasta liikkumista

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuun-nitelmat ovat valmistuneet . Suunnitelmien tavoitteena

on edistää vastuullista ja turvallista liikkumiskulttuuria – tur-vallisia, terveyttä edistäviä ja ympäristön kannalta myöntei-siä liikkumisen valintoja . Suunnitelmien laadinta toteutettiin seudullisena hankkeena, jonka ohjaukseen osallistuivat kunti-en lisäksi Uudenmaan ELY-keskuksen, Liikenneturvan ja Kes-ki-Uudenmaan poliisin edustajat . Suunnitelmien laadinnasta vastasivat Strafica Oy ja Linea Konsultit Oy .

Liikenneturvallisuussuunnitelmissa on kuvattu laajasti lii-kenneturvallisuuteen vaikuttavia osatekijöitä, liikenneturval-lisuustyön osapuolia sekä liikenneturvallisuuden ja liikkumi-sen nykytilaa kunnissa . Varsinainen suunnitelma on laadittu tavoitevuoteen 2020 . Tavoitteeksi on asetettu liikennekuo-lemien määrän puolittaminen ja loukkaantumisten määrän vähentäminen neljänneksellä vuosien 2009–2011 tasosta . Tavoitteena on myös nostaa kävelyn, pyöräilyn ja joukko-liikenteen kulkumuoto-osuutta päivittäisessä liikkumisessa, mikä osaltaan parantaa liikkumisympäristöjen turvallisuutta .

Tavoitteiden mukainen liikenneonnettomuuksien vähen-tyminen tarkoittaisi karkeastikin arvioiden kullekin kunnalle noin miljoonan euron vuosittaisia kustannussäästöjä . Hyö-tyä on saavutettavissa myös lisääntyvän kävelyn ja pyöräi-lyn terveysvaikutusten kautta .

Arktinen tekniikka fokuksessa

Arktinen tekniikka on yksi Aalto-yliopiston Insinööritietei-den korkeakoulun tutkimuksen fokusalueista . Siihen liit-

tyvällä tutkimuksella on pitkät perinteet . Vahvoja tutkimus-aloja ovat esimerkiksi meritekniikka ja jäämekaniikka, auton renkaiden ja tien välinen kontakti, routa sekä betoniraken-teet kylmässä .

Suomen uusitun arktisen strategian mukaan Suomen ta-voitteena on lisätä arktiselle alueelle kasvua ja kilpailukykyä alueen ympäristöä kunnioittaen . Strategian toimeenpanoa valvomaan on perustettu arktisen alueen neuvottelukunta .

Ryhmän kolmivuotinen toimikausi alkoi marraskuussa ja sen puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heino-nen . Ryhmässä on kymmenen asiantuntijajäsentä, joista yk-si on professori Jukka Tuhkuri Insinööritieteiden korkeakou-lusta .

Jukka Tuhkuri

8/2013 41

HENKILÖUUTISIA

DI Markus Ryynänen on aloittanut projektipäällik-könä Silta-yksikössä Tam-pereella .

WSP Finland Oy Ins . (AMK) Janne Lehti-mäki on nimitetty yksi-könpäälliköksi korjaus-rakentamisen yksikköön Tampereelle 1 .10 .2013 al-kaen .

Ins . (AMK) opisk . Jouko Väärälä on nimitetty lvi-tutkimusinsinööriksi Hel-sinkiin 16 .9 .2013 alkaen .

Ins . Jorma Lindroos on ni-mitetty projektipäällikök-si infrayksikköön Rovanie-melle 23 .9 .2013 alkaen .

Ins . (AMK) Teemu Vuorma on nimitetty projektipäälli-köksi infrayksikköön Rova-niemelle 1 .10 .2013 alkaen .

Ins . (AMK) Miska Auvinen on nimitetty projekti-insi-nööriksi teollisuusyksik-köön Ouluun 1 .10 .2013 al-kaen .

Tarja Pirhonen on nimi-tetty aulapalveluhenkilök-si Helsinkiin 8 .10 .2013 al-kaen .

Jussi Lehtinen on aloit-tanut ryhmäpäällikkönä Lahdessa .

Matti Utriainen on aloitta-nut johtavana konsulttina Infra Turku -yksikössä Es-poossa .

Pipsa Purhonen on aloit-tanut konsulttina Ramboll Management Consultin-gissa Helsingissä .

Jussi Kärtevä on aloitta-nut tutkimuspäällikkönä Päästömittaus-yksikössä Kuopiossa .

Pauli Laivo on aloittanut johtavana asian-tuntijana Infra-yksikössä Turussa .

Markku Lindroos on aloittanut projekti-päällikkönä Rovaniemellä .

Ins AMK Olli Mattila on aloittanut projektipäällik-könä Tampereella .

Janne Nuutinen on aloit-tanut ympäristöasiantun-tijana Päästömittaus-yksi-kössä Kuopiossa .

Olli Pärjälä on aloittanut ympäristöasiantuntijana Päästömittaus-yksikössä Kuopiossa .

Suomen Tieyhdistys

Salla Salenius on aloit-tanut koulutussuunnit-telijana Tieyhdistykses-sä 1 .11 .2013 . Salenius on valmistunut diplomi-insi-nööriksi Aalto-yliopiston Teknillisestä korkeakou-lusta keväällä 2013 pääai-neenaan liikenne- ja tietekniikka . Opin-tojensa ohella ja valmistuttuaan hän on ollut töissä tutkijana VTT:llä liikennetur-vallisuusyksikössä vuodesta 2010 alka-en . Salenius osallistui VTT:llä laaja-alai-sesti liikenneturvallisuutta käsitteleviin tutkimustehtäviin aina onnettomuusti-lastojen analysoinnista sähköistä ajota-papalautetta käsitteleviin tutkimuksiin . Tieyhdistyksessä Salenius osallistuu muun muassa yhdistyksen tilaisuuksien ja koulutusten järjestämiseen, julkaisu-jen laatimiseen sekä vaikuttamistyöhön .

Ramboll Ins AMK Juha-Matti Poh-jolainen on aloittanut ra-kennuttajainsinöörinä Kuopiossa .

Paula Sillanpää on aloitta-nut Ostoreskontran tiimi-vetäjänä Espoossa .

Kemisti Kristiina Lehtonen on aloittanut asiakaspal-velupäällikkönä Ramboll Analyticsissä Lahdessa .

OTM Hanna-Leena Kää-riäinen on aloittanut laki-miehenä Espoossa .

42 8/2013

Täydet suunnittelun, konsultoinnin ja pro-jektinjohdon palvelut.

www.poyry.fi/infra

Suomen laajin rakennetun ympäristön osaaminen

www.finnpark.fi

puh. (03) 3878 360, myynti@finnpark.fi

Tekniikka

Pysäköintijärjestelmienedelläkävijä

Opastamisen ja pysäköintiratkaisujenammattilainen - jo vuodesta 1972

Tuotteita liikenteen sujuvuuteenja turvallisuuteen:

- opasteet, liikennemerkit ja kilvet

- liikenteen ohjaus- ja sulkulaitteet, puomit

- aluekartat ja matkailijoiden opasteet

- tarrakirjaimet, -tekstit ja kuvat

- kiinnittimet, pystytyspylväät ja jalustat

- törmäysturvalliset Jerol-pylväät

- kadun kalusteet esim. penkit ja katokset

- pysäköintilippuautomaatit

Opastie 10, 62375 Ylihärmä - puh. 06 4822 200info@laatukilpi.fi - www.laatukilpi.fi

Laatua ja luotettavuutta, ammattitaidolla

Elfving Opasteet Oy AbVanha Valtatie 2412100 OITTIpuh. 0207 599 600fax. 0207 599 601

asiakaspalvelu@elfvingopasteet. www.elfvingopasteet.

- Ohjaa oikealle tielle -

Tielinja OyPäiviöntie 312400 TERVAKOSKIpuh. 0207 599 700fax. 0207 599 701

asiakaspalvelu@tielinja. www.tielinja.

TLEO_58x85_4vari.indd 1 20.12.2011 13:38:05

Puh. 029 568 4300, fax 029 568 4402

vuokraa liikenne- ja varoitus tarvikkeita ympäri Suomen.

ESPOO • RAISIO • PIRKKALA • JYVÄSKYLÄ

Nyt avattu uusi

toimipiste Jyväskylään

Tervetuloa!

Käy tutustumassa uusilla nettisivuillamme

www.trafino.fi

Trafinosta saa kaikkea mitä tarvii tiellä,

taidanpa minäkin lähteä käymään siellä!

LIIKEHAKEMISTO

8/2013 43

IDEOISTA TOTEUTUKSEEN

www.wspgroup.fi

Liikennesuunnittelu, liikenteen hallinta

ja liikennejärjestelmän toimivuus

Upseerinkatu 1, Espoo www.trafi x.fi

Kaikki liikenteenvaroitus- ja

turvalaitteetja kadun-kalusteet

ELPAC OYRobert Huberin tie 701510 Vantaap. 010 219 0700f. (09) 870 1201www.elpac.fi

VIANOVA.FI

Infra-, talo- ja ympäristö suunnittelun asiantuntija

FCG Suunnittelu ja tekniikkawww.fcg.fi

Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella ja levykuormituslaitteella

nopeasti ja luotettavasti

West Coast Road Masters Oy Hiekkakatu 45 • 28130 Pori

puh. 0400 121 907 • info@roadmasters.fi

www.roadmasters.fi

Suomen Tieyhdistyksen julkaisuja

Tilaukset: Suomen Tieyhdistys • Kaupintie 16 A, 00440 Helsinki • Puhelin 020 786 1000 • Faksi 020 786 1009 • toimisto@tieyhdistys.fi • www. tieyhdistys.fi -> Muut julkaisut -> Julkaisujen tilaus

Esko HämäläinenYksityistien parantaminenSuunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-1-7 140 s., 48 €Tieyhdistyksen jäsenille 40 €

Esko HämäläinenYksityisteiden hallintoTiekunta ja tieosakas 2013Liitteenä asiakirjamalleja jayksityistielakiISBN 978-952-99824-6-2152 s., 32 €Tieyhdistyksen jäsenille 25 €

Kimmo LeväLumiaura – SnöplogenKoneellisen talvikunnossapidon historiaDet maskinella vinterunderhållets historiaISBN 951-95123-5-7174 s., 17 €

Pekka RytiläKaiken maailman moottoritiet– Juhlajulkaisu 2012Moottoriteitä Suomessa 50 vuotta – Suomen Tieyhdistys 95 vuottaVärikäs kertomus maailman moottoriteistä. ISBN 978-952-99824-5-564 s., 25 €Tieyhdistyksen jäsenille 20 €

Esko HämäläinenJaakko Rahja (toim.)Yksityistien kunnossapitoKunnossapitotöiden suunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-3-1 (nid.)ISBN 978-952-99824-4-8 (PDF)108 s., 38 €Tieyhdistyksen jäsenille 30 €

Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Postikulut lisätään hintaan.

LIIKEHAKEMISTO

Lomaile LevilläTieyhdistyksen mökilläSuomen Tieyhdistyksen paritalomökki Pitkospuu I sijaitsee Rakkavaaran alueella, valaistun ladun varrella. Matkaa Levikeskukseen on 3,5 km ja rinteeseen 2,3 km.

Pitkospuu I: 91 m2 + parvi 30 m2, takkatupa-tupakeittiö, 2 mh, 2 wc, sauna . Sopiva 7-10 hengelle .

Mökin varustus: kaapeli-tv, radio/cd-soitin, mikroaaltouuni, astian- ja pyykinpesukone, keskuspölynimuri, tilava lämmin varasto, autopistoke, piirtoheitin ja valkokangas .

Jos haluat pelata golfia Pitkospuu-lomallasi, soita p . 020 786 1000 .

Pitkospuu I mökkiä vuokraa Levin Mökkivuokraus, www.levinmokkivuokraus.fi

Tieyhdistyksen jäsenet saavat majoitushinnasta 15 % alennuksen!Jäsenet: varatkaa mökki Suomen Tieyhdistyksen toimistosta, p. 020 786 1000.

Paritalomökin toinen mökki Pitkospuu II on myös vuokrattavissa, www.nettimokki.com/kittila/5673 tai suoraan Risto Mätäsaho, p. 040 537 8863, risto.matasaho@prt-forest.fi

Pitkospuu I:n vuokrahinnat 2013

Kausi €/viikko

A1 Korkea sesonki 1350

A2 1150

B Lumiaika ja ruska 880

C Alennettu hintakausi 520

Aina on syytä lähteä Lappiin!