SUOMEN SHAKKI 1

2 / 20

11 SUOMEN SHAKKISUOMEN SHAKKI

PERTTI LEHIKOISELLE KIRJESHAKIN MM-KULTAA!

Manfred Hafner

Pertti Lehikoinen, valkean siirto

2 SUOMEN SHAKKI

PÄÄTOIMITTAJA Marko Tauriainen, Aakkulantie 17 B 12, 36220 Kangasala, 050 5813500, marko.tauriainen@suomenshakki.fi www.shakkihistoria.blogspot.com TOIMITUSNEUVOSTO Petteri Paronen pj., Johanna Paasikangas-Tella, Toivo Pudas, Pekka Sairanen, Osmo Särkilahti ja Henry Tanner

JULKAISIJA Suomen Keskusshakkiliitto ry KUSTANTAJA Suomen Shakkikustannus Oy PAINOPAIKKA Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero ISSN 0355-8096 SUOMEN SHAKKI ilmestyy kahdeksan kertaa vuodesssa TILAUSHINNAT 2011 kotimaahan 40,00 €, ulkomaille 55,00 €, irtonumero 5,50 € PANKKIYHTEYS Suomen Shakkikustannus Oy, Nordea 106430-204938 ILMOITUSHINNAT 2011 1/1 sivu 400,00 €, 1/2 sivu 250,00 €, 1/4 sivu 150,00 €, 1/6 sivu 120,00 € Toistoalennus 30 %, vuosialennus 50 % Hintoihin lisätään alv 23 %

Ilmoitusten hankintapalkkio 30 % SEURAAVA LEHTI ILMESTYY TOUKOKUUSSA. AINEISTO PÄÄTOIMITTAJALLE 14. HUHTIKUUTA MENNESSÄ.SAAPUMATTA JÄÄNEET LEHDET Timo Munukka 050 9310608, timo@munukka.net OSOITTEENMUUTOKSET Henry Fordinkatu 5 C, 00150 Helsinki, 044 3264130, sksl@kolumbus.fi

SUOMEN SHAKKISISÄLLYS 2 / 2011

2 SUOMEN SHAKKI

Pääkirjoitus 3Pertti Lehikoiselle kirjeshakin maailmanmestaruus 4HM-turnaus 2011 14Matti Rantasen syntymästä 100 vuotta 20Kuka?: Cata Mansikka-aho 25Diplomaatit vs. Eduskunta 26Mark Taimanov 85 vuotta 27Tata Steel -huipputurnaus 28Tim Krabbé 42Suomen Shakki 40 vuotta sitten 43Kombit 44Ratkaisuja 45Kilpailukutsut 45Kirja-arvosteluja 46Juhani Helenius in memoriam 47SKSL tiedottaa 48

Koulushakkiin liittyvissä asioissa ota yhteyttä:

Kimmo Teleniusp. 050 3017425kimmo.telenius@gmail.comwww.koulushakki.fi

MM Pertti Lehikoinen s. 4

Matti Rantanen s. 20

Nakamura voitti Tata Steel -turnauksen s. 28

SUOMEN SHAKKI 3

|PÄÄKIRJOITUS|

UudistumistaIlja Fainzilberin ja Jevgeni Kataje-

vin kirjassa Kaksitoista tuolia, jossa on herkullinen kuvaus siitä, kuinka shakkihullua kansaa huiputetaan, mainitaan, että Shakespearen sanas-to käsitti 14 000 sanaa ja että eräällä ihmissyöjäheimolla niitä on vain 300 mutta Ella Šukina tuli helposti toi-meen vain 30 sanalla.

Shakinpelaajat tulevat kyllä nor-maalitilanteessa toimeen vielä vä-hemmällä kuin Ella Šukina. Pelin aikana ei paljon tarvitse pakista, päinvastoin moni heittäisi murhaa-van katseen vuolaasti jutustelevan tai itsekseen mutisevan vastusta-jan ylle. Shakki on kieli itsessään, sanoja ei tarvita. Niinpä monesta ulkopuolisesta saattaa tuntua, että shakinpelaajat suhtautuvat peliinsä kuin taiteilijat, joiden mukaan teos puhuu puolestaan eikä sitä – aina-kaan tekijän – tarvitse tulkita. Kuo-lematon tässäkin on Juice Leskinen, joka sanoi asian muun muassa bii-sissään Laulu vain: ”Siinä se on, sen sylkäisin pois, mitäpä sille, enää vois. Se elää, jos se on elääkseen, ja jos ei, niin kuitenkin uuden teen.” Shakkipeliä kuitenkin tutkitaan, tulkitaan, kommentoidaan ja ana-lysoidaan paljonkin aktin jälkeen. Innokkaat kibitsit jo pelin aikana, jos siihen vain tarjoutuu tilaisuus.

Nettikeskusteluissa ollaan hel-posti mieltä kyllä tai mieltä ei. Mielipiteitähän ei tarvitse perustel-la, kaikki kyllä tietävät ja jos eivät tiedä, niin ottakoot selvää. Tällaista keskustelua seuraa kyllä aikansa, mutta sitten tekee jo mieli juosta jorpakkoon.

Shakkiliiton hallitus otti maalis-kuisessa kokouksessa myönteisen kannan kokeiluun, jossa haluk-kaat joukkueet voivat muodostaa JSM:ään netitse pelattavan etäloh-kon. Kuulemani mukaan asiasta ei käyty erityisen vilkasta keskustelua, mutta sen verran kuitenkin asian hyviä ja huonoja puolia punnittiin, että kokeiltava etälohko on epäviral-linen ilman virallisia seuraamuksia. Internetistä ja etäshakista on halli-tuksessakin puhuttu jo niin monta kertaa aiemmin, että on hyvä saada konkreettisia kokemuksia asiasta. Kokeilun jälkeen myönteiset ja kiel-teiset mielipiteet voidaan varmaan perustella ihmissyöjiä paremmin.

Samassa kokouksessa päätettiin järjestää edelleen kokeiluluontoi-sesti nettipikashakin SM-kilpailu. Vaikka kilpailu siis onkin ”kokeilu-luontoinen”, sille ei lyöty epäviral-lista leimaa. Jussi Hämäläisen aloite kilpailun järjestämiseksi oli hyvin valmisteltu ja sisälsi konkreettisen

suunnitelmankin. Yksityiskohdat varmasti muokkautuvat lähiviik-koina, ja on syytä toivoa menestystä mainiolle idealle.

Kirjeshakki-lehteä on uudistettu vuo-sikaudet määrätietoisesti. Lehdessä onkin jo pitkään ollut paljon mielen-kiintoista luettavaa. Nyt muutaman vuoden lehden on voinut tilata myös halvempana pdf-versiona paperisen lehden sijasta. Pdf-versio on käsit-tääkseni ollut melko suosittu, mutta en kuitenkaan usko Suomen Shakin siirtyvän samaan käytäntöön ihan lähiaikoina.

Suomen tehtäväniekat ovat myös uudistaneet jäsenlehtensä. Sisällön graafi nen ilme yhdenmukaistui jo-kunen vuosi sitten, ja nyt lehti on panostanut materiaaleihin ja värei-hin. 65. vuosikerran alkaessa lehden nimikin muuttui ytimekkäämmäksi. Tehtäväniekka on jo ennen muu-toksia pitänyt sisällään kiehtovan pienoismaailman. Viimeistään nyt kannattaa tsekata!

Marko Tauriainenpäätoimittaja

marko.tauriainen@suomenshakki.fi p. 050 5813500

Päämaja. Suomen Shakin toimitus sijaitsee Kangasalan Lepokodissa.

4 SUOMEN SHAKKI

Suurmestari Pertti Lehikoinenkirjeshakin 20. maailmanmestari!

Nyt se päivä on koittanut – Suomi on saanut pelishakin

maailmanmestarin! Minulla oli ilo päästä haastattelemaan tuoretta maailmanmestaria vain vajaa viikko maailmanmestaruuden varmistumi-sen jälkeen. Tuore maailmanmestari oli loistotuulella ja kertoi pitkästä ja mielenkiintoisesta urastaan, joka lopulta johti kirjeshakin ”ammatti-laisuuteen”, MM-fi naaliin ja maail-mamestaruuteen!

Kirjeshakin 20. maailmanmestaruus on monella tapaa poikkeuksellinen: fi -naali kesti lähes 6,5 vuotta. Viimeinen päättynyt peli ratkaisi maailmanmes-taruuden. Se kesti 110 siirtoa ja lähes 3 vuotta pidempään kuin viimeistä edellisenä päättynyt peli, mutta se olisi voinut kestää vielä paljon pidempään. Maailmanmestaruus tuli historian pienimmällä marginaalilla – vain 0,5 Sonneborn–Berger-vertailupisteen tur-vin. Mainittakoon vielä, että 21., 22. ja 23. MM-fi naalitkin ehtivät ratketa en-nen kuin 20. MM-fi naalin voittaja oli selvillä. Maailmanmestaruus tuli ää-rimmäisten ponnistusten ja omistau-tumisen tuloksena. Mutta mennään ensin hieman ajassa taaksepäin.

Olipa kerran...Pertti Ilari Lehikoinen on syntynyt 19.3.1952 Helsingissä ja asunut ko-ko ikänsä Stadissa, Rööperin kulmil-la. Lapsuutensa hän asui vaatimat-tomissa olosuhteissa talossa, missä ei ollut edes sisävessaa – vain rivi ulkokäymälöitä pihan perällä. Tuo-kiokuvana on jäänyt mieleen, kuin-ka pienen tytön ääni kajauttaa illalla ulkokäymälärivistön edessä ”Kuka kakkaa kuutosessa!” – liekö ollut velipoika tai sisar väärällä hetkellä kriittistä resurssia varaamassa…

Pyhäinmiesten päivänä 1959 Pert-ti oli käymässä heidän kotiapulaisen-

sa kotona Keski-Suomessa Laukaalla Kuusan kylässä. Kotiapulaisen veli opetti tuona pimeänä marraskuun viikonloppuna Pertille shakin alkeet ja he pelasivat innolla koko viikon-lopun, ainakin Pertti.

– Kiinnostuin pelistä aivan kau-heasti.

Tuohon aikaan oli juuri suosi-oon noussut Edit Piafi n ikivihreä Milord, joka soi radiossa useita kerto-ja päivässä. Yhä edelleen, kun Pertti kuulee tuon kappaleen, mieli vaeltaa 50-luvun lopun viikonloppuun, joka muutti hänen elämänsä.

Lähipelaaja Varsinaisesti harrastus sai tuulta alleen, kun Pertti pääsi Helsingin lyseoon, mistä löytyi muitakin harrastajia. Näistä tärkeimmäksi muodostui Matti Savolainen, joka houkutteli Pertin shakkikerhoon, SSK:hon, joka silloin vielä toimi hetken aikaa Pursimiehenkadulla ennen siirtymistään legendaariseen Pauligin huvilaan. Siinä vaiheessa peli oli menetetty – Pertti oli täysin shakin lumoissa. Jopa siinä määrin, että hän tuplasi 5. ja 6. luokan kou-lussa, vaikka sittemmin kirjoittikin kunniakkaasti ylioppilaaksi.

Ensiesiintymisessään nuorten SM:ssä 14-vuotiaana vuonna 1966 – siihen aikaan pelattiin vain alle 20-vuotiaitten ryhmä – Pertti jäi nollaan pisteeseen ja sijaluvuksikin Suomen Shakissa oli merkitty yhdek-säs, vaikka kisassa oli vain kahdeksan pelaajaa! Seuraavana vuonna tuli jo 1,5 pistettä ja kunniakkaasti viimeis-tä edellinen tila 24 pelaajan joukossa. Vuosi 1968 jäi väliin, mutta sitä seu-raavana vuonna Pertti päätyi jaetulle ensimmäiselle sijalle kovan kilpa-kumppanin Th omas Ristojan kanssa. Ensin pelattiin neljän pelin uusinta, jossa Th omas voitti ensimmäisen pe-

lin, Pertti kaksi seuraavaa. Th omas kuitenkin puristi neljännestä pelistä pisteen, joten uusinta oli tasan. Sitten pelattiin kahden pelin jatkouusinta – kaksi tasapeliä, jonka jälkeen pelattiin ensimmäiseen voittoon ja voittajaksi kruunattiin Thomas. Seuraavana vuonna 1970 Tampereella sitten tuli mestaruus, tosin Pertti vaatimatto-mana miehenä vähätteli asiaa, kun muutama kova kilpakumppani (Pou-tiainen, Raaste) oli pois kisoista. Nuo-ruuden suuri unelma oli saavutettu!

Tästä tietysti seurasi edustus-tehtävä, ja Pertti pelasi Hollannin Groningenissa nuorten EM-turna-uksessa. Matka oli mielenkiintoinen ja avartava. Yksi huomio kuitenkin oli, että samanikäiset kanssakilpaili-jat maailman huipulla olivat tavatto-man paljon edellä suomalaisia. Tämä jotenkin otti terää pois kansainväli-siltä haaveilta, ja mieleen hiipi ajatus, että oliko aloittaminen tapahtunut liian myöhään.

Nousu mestariehdokkaaksi oli kuitenkin onnistunut jo edellisenä vuonna 1969 jokakesäisessä Tapiolan yhteisliittoturnauksessa. Kovat kilpa-kumppanit Pertti ja Heikki Lahonen voittivat kumpikin omat 1. luokan ryhmänsä ja korottuivat samana päi-vänä mestariehdokkaiksi. Mestarin titteli tuli vasta vuonna 1978, kun aktiivinen lähishakkiura oli jo kauan sitten päättynyt.

Kirjeshakin pariin Keväällä 1971 Pertin seurakaveri SSK:sta, Reino Kotka, sai lopulta houkuteltua vastentahtoisen Per-tin pelaamaan yhden kirjeshakki-turnauksen kokeeksi. Reino oli joutunut terveydellisistä syistä luo-pumaan lähishakista lääkärin pidet-tyä sitä liian stressaavana. Lääkäri ei kuitenkaan ollut puhunut mitään kirjeshakista… josko edes tiesi lajin

Teksti: Panu Laine

SUOMEN SHAKKI 5

olemassaolosta?! Kirjepeli vei Rei-non mennessään, ja hänestä tuli pit-kän linjan lajin harrastaja. Hän oli liiton hallituksessa vastaamassa lajin kehittymisestä niinä vuosina, jolloin Kirjeshakkiliiton jäsenmäärä kasvoi alle 200 jäsenestä aavistuksen verran yli 1200 jäseneen, ja pelaajanakin hän oli 1970-luvun lopulla maam-me vahvuuslukulistan nelonen. Nuo ovat kunnioitettavia saavutuksia!

Voi olla, että parhaan kirjeshak-kisiirtonsa hän taisi kuitenkin tehdä juuri tässä: Pertti huomasi pitävänsä kirjeshakista, vaikka se nopea tempoisuutensa vuoksi olikin jotenkin stressaavaa – posti kun kul-ki melkein joka paikkaan päivässä parissa. Siihen aikaan kirjeshakin pelaaminen piti aloittaa kansallisella kisalla, josta tuli mestarin titteli ri-maa hipoen tuloksella 4/6.

Uran alkuvaiheita Seuraava koitos alkoi kesällä 1972. Se oli 15 pelaajan kansainvälinen mestariturnaus, joka samalla toimi karsintakilpailuna MM-karsintajär-jestelmään. Kansainvälisen kirjesha-kin hidastempoisuus sopi täydellises-ti Pertin pohdiskelevaan pelityyliin, ja omien sanojensa mukaan hän in-nostui siitä aivan mielettömästi!

– Vaikka hävisin ensimmäisen pelini hollantilaiselle vastustajalleni 20 siirrossa, se jäi lopulta ainoaksi häviöksi ja kansainvälinen kirje-shakki urani lähti käyntiin.

Pertti tuli kolmanneksi 0,5 pistet-tä enemmän keränneiden saksalaisten (voittaja Länsi-Saksasta ja kakkonen DDR:n puolelta) jälkeen ja putosi jatkosta, mutta tämä ei haitannut. Seuraava turnaus alkoi 1975.

Samoihin aikoihin 1976 Pertti pääsi myös SM-turnaukseen – jälleen lähes tuurilla, koska valintaperusteet riittivät 15:nteen eli viimeiseen kisa-

paikkaan. Suomen mestaruus ei ollut kuitenkaan tärkein kannustin, vaan luvassa ollut paikka kansainväliseen suurmestariturnaukseen – Eino Hei-limon muistoturnaukseen.

– SM-turnaus alkoi, ja se oli pää-turnaukseni. Kotimaisena kisana se oli kiivasrytminen, posti kulki nope-asti. Joka päivä postista tuli kauhea nippu kortteja, ja kisa oli henkisesti erittäin raskas, mutta voitin sen lo-pulta tuloksella 12½/14.

Turnauksen aikana kävi selväksi, että Eino Heilimon muisto turnaus alkaisi ennen SM-turnauksen loppu-mista, joten siinä vaiheessa kärjessä olleet Matti Piuva, Pentti Palmo ja Pertti pääsivät turnaukseen mu-kaan.

Näytön paikka ja läpimurto maailman luokan pelaajaksi Eino Heilimon muistoturnauksesta tuli juuri niin paljon kuin kohtuu-della pystyi olettamaan. Kansain-välisen mestarin tavoitetulos 7/14 tuli kellosepäntarkasti vuonna 1980 ja titteli samaten. Pelitaito oli kehit-

tynyt huimasti, sillä suurmestareita vastaan tuli hyviä tasapelejä. Tämä antoi itseluottamusta.

Seuraava koitos oli kuin unelma. Kyseessä oli Makedonian liiton jär-jestämä suurmestariturnaus, jossa pelasi paikallisten lisäksi muun mu-assa jugoslavialaisia suurmestareita.

– Voitin KSM Fritz Baumbachin, josta tuli puoli vuotta myöhemmin maailmanmestari! Saavutin myös suurmestaritittelin tuloksella 8½/13. Silloin suurmestareita oli maailmassa 90 ja pelaajia paljon enemmän kuin nykyään, mikä nostaa saavutuksen arvoa. Seuraava suurmestaritulos sitten antoikin odotuttaa itseään 13 vuotta, mutta siitä myöhemmin. Suurmestarin titteli oli joka tapauk-sessa taskussa ja se avasi ovia vahvoi-hin suurmestariturnauksiin. Tässä turnauksessa huomasin ensimmäisen kerran, että joillakin osa-alueilla olin jo maailman huippuluokkaa, mutta myös kehitettäviä osa-alueita oli pal-jon. Vahvimmaksi alueeksi osoittau-tui ja on vieläkin kyky puolustautua vaikeissa asemissa.

KU

VA T

OIV

O P

UD

AS

20 SUOMEN SHAKKI

KARMUUSI Matti Rantasen syntymästä 100 vuotta

hhhaah kkkkimimesestatariri M MMMMMMatataa titi R Raanaaaa taaaaseseseesen nn nn(2(222220.0.2.2.19191111111–2–2–2–2–222.1.1.1111.10.0.0.0.191919199996969696696) ) )) sysysyn-n-n-

tymäääääststä ä oono k kkkululululu unununununununuututut s ss ssssatataaatatta aaaa aa vuvuvvuvuvvuotottatat . .Hän n sasai i memesststststarararararararininininin aa rvrvrvrvonononononono 1 1 1 11 1 193939 6 6 jaja kukuulululuuiuiuuiu k kkololmimisesesesesenknknknknkknkymymmememm ntnttää äää ää vuvuotot-tataa mmmmaaaammmmmm e e käkärkkippelelaaaajijiininnnnn. ..... . HäHäHäHäHäHäHännnnn n nosossalalalalala lililillliststuiui s sseieitstsememiiiin n peperäräkkkkkkkkkkkkk äiäiiisisisisisis ininin shshshshshshhakkakakakakakkikikikkiiolololo ymymymmpipip alalaiaisisiinin vvuouosisina 191954545 –1–196969 6.6.

SiSiininää ä hihiememanan f fakaktatatitietetoaoa isästsstsss ä-ä-nni. LoLoppppu u onkin pääasisiasssasa o maan mumuuuuuisisisstititittitiini perustuvaa. MuMuisistaan n esesessimimimimimererrkikkkk ksi, että jossakin vaiaiiheheeeeeeese ----sa hhhhänänänää elee lä ooli TTamampeperereen messsssttttta-ruukukkkkksisisisisisia a aaa a 202020 j ja a a niniititä ä tataisisi i tutulllla a aa lilisssäs ä-kikin.n. SSamamoioiin n TyTyTyövövöväeäeäen nn ShShS akakakkakkikililiiiiton memeststtararuuuuksksk iaia o olili aaikikka aa moom ntntntnta…a………………

KoKoKosksks a a isissä ää lolol pepetttti i akakakakakaktitititittiivivivivivisiisenenenenn k k k k kk kiliiiliii ---papap ililememmisisenen s suuuunnnnnnnilililililleleleeleenenenenene ss ssamammmammmoioiiiioiihihihihihihihinnn n n nn

aaaiaa kokokkkkok ihihininnn, , kukuuun n nn itititittsesesesese aaalolollll ininiin k kkkkkkililililili papapailla,mmumumumm issssistototoot ninininii h hänännnnneesese tätä eeriri aaaikikikkkkoioioio nananana o o oo ovavavavavavavat tttttthhhyhyhh vivin n n ereree ililiii aiaisettt.tt.t. E E EE EEsimemememerkrkrkrkr ikikiki sisisi A AAAmsmsmsmss----teteteteteteerdrdrrrrr amamminin v vuoooouodedeeedeeen n n n nn 191919191919545545455 o o oolylylyympmpmpmpppiaiiiai ---lalllaisisisistataaa mm mmmuiuiststanananannn l llllähähähähähä inininnnänänän s sssenenennn, , ettätä hähhähähhh n n tooi i miminununulllllllllllll ee e popopopootktktktkttt ululululu auauaaaaudadan,njojossssa a ololi i ilililililililmamamamamamamalllllllllllllla aaaaa a tätätääytytytytetetete tätätätäävävävvvät t t t rerererereren-n-kakaatat. OlOlO ininininnnn t t t t t tuouououououolllllllll oioioioioinn n n neneneneenelill vuvuvuvuvuvuvuototototooto iiaias,s,jaja sse e ololi i ii aiaikakakakakaka ii isooooo j j j j j j jutututututututtututututuuu. . . KaKaKaKaKaK ikikikketetetetikikinMoMosksks ovovanann k kkkkkkisoiiststa aa a a 19191919191 565666 hhänäääänelellää olololololo i i iii tutuliliaiaiaaa sisisinananananananaananananananan sss s ssememememememe momomommmom ininnnneneneeeee pparari-i-kykyk mmmmm enenenennntäätä sss senentttiäiä kkkkoro kekeaa kak rhrhu,u, joookaka l liiiikkkkkuiu vvieieiii teteteteteteriririrrrir n n avavavavavavavulullaa ja pipititihahhaususkakaa a susurinanaaaa.a S Se e säsäililyiy mminnulul--laaa p pititkäkäänän, , vavaikiki kakakk k kissa laiitttoioikik n n siiiihihenene o omaman memerkkkikinsnssä.ä MMeie llllä ä olli iaiiinaa k kkisisii sasa, jaja n ne e oololololivivivivivatatatatat ss s hahahakikillllisisese tilaahjhjjakakaa kakaaaitita.a. YY Yhdhddddenenenenen iii iisososososonnn nn hahaharmrmaaaan600-l-luvuvunun l l l l l lopopooooo usustata m mmuiuiuiiiststststanaan e eriritytyi-

seseseseen nn hyvin: Pelasimmmmemmm isän kaansnsn sas illililmamamamamaman kekelloa, ,, ja kissaaaaaa istui pppöydädädädddd n npäpääpäpäpääsäsäsäsäsässäsäsäsä j j j jakakakakakkakakakararalla kkekk skkittyneeeneeeeolololoiioioisesesestststii i lililiikikauautttttttaeaeaeaeaeaen n nnnn vain hhiemaaan npäpäätätäääään n aiainana s siiiiirrrrrrrr ononnnnonon ttapapahahtutuesessasaaa. . PePelilin n päpäätä ytyttytyä,ä,, u uskskokokaaaa t taiai ä älklkääää, , kikisusu s siiiirsrsi käkäk päpälälällllääään n totornrniaia ruu--dudun n veverrrranan j ja a kakakkk tstseleli i mimietetteliliäääänänä asasememaaaa. SeSe k kaiaikeketit yyriritttti i ymymmämär-r-tätää,ä,ä m mikikä ololi juuj tutun iddea! ! SiSii ätä paiaitstsimumuisisstat n nn kuun n jojosks usu ehkä kuusi-vuvuootiaiaii ana pepeelaasisiin n vanhinta veljej ä-nini v vasa taann. AlA akkynnteen joutuneenololi i vavaikkikeaa mym önö tätää ä tappiotaan, jaa hähän n yryritii ti sekkoiitttaaa l audan heittä-mämäm llllä ä kkissan ssillele. KiKisss a aa kuitenkinhääämmmmäsä tyttävää älä lää a akrk obatialla poisi tutui i laudalaltaa k kaatat matta yh-täänn n napappulaa!a!

Yrjö Rantanen

SUOMEN SHAKKI 21

Yleislakon aikana 1956 isä opet-ti kaikille lapsille, Aila, Ritva, Es-ko, Matti ja minä, shakin alkeet. Äidille, Laina, hän ei onnistunut shakkia opettamaan. Äiti oli jalat maassa elävä perheenäiti, jota moi-nen tyhjänpäiväisyys ei kiinnostanut. Päinvastoin hän joskus tokaisi, kun isä töistä tultuaan kaatoi nappulat laudalle (kaikki shakinpelaajathan tietävät äänen), että hän vihaa si-tä ääntä. Lisäksi hän totesi kaikista shakinpelaajista yleisesti, joita meillä vieraili, tunnetuimmat mainitakseni Robert Hübner, Heikki Westerinen, Eero Böök, Kaarle Ojanen, Ilmari Niemelä, että kaikki ovat pöhköjä! Itse sain armon heidän joukossaan pitkään, mutta myöhemmin uskon päässeeni samaan kastiin.

Kirjoittelen näitä sitä mukaa kuin asioita palautuu mieleen enkä yritä saada niitä kronologisesti jär-jestykseen. Esimerkiksi Havannan shakkiolympialaisista 1966 muistan parhaiten, kun isä hieman maista-neena kertoi, kuinka hän oli avajai-sissa puristanut Fidel Castron käden makkaraksi!

Itselleni isän shakkiolympialai-set olivat elämäni parasta aikaa. Isä oli tiukka kasvattaja, jolla oli tarkat kotiintuloajat. Niitä oli perusteltua syytä noudattaa. Sen sijaan äidillä ei ollut samanlaista auktoriteettia meihin nähden. Niinpä isän pela-tessa shakkiolympialaisissa me pojat saimme touhuta aika vapaasti. Muis-tan kerrankin, kun tulimme öisiltä retkiltämme veljeni kanssa, niin äi-ti tuli ovella meitä vastaan aamulla seitsemän aikaan ollessaan lähdössä

töihin! Haluan tässä painottaa, että olen erittäin tyytyväinen isäni tiuk-kaan kuriin, koska vähempi ei olisi minulle riittänyt.

Isä-Matti oli ammatiltaan malli-puuseppä. Kadehdittava ammatti, jossa yhdistyvät käden taito ja shak-kiin verrattava ongelmanratkaisu monimutkaisten piirustusten mu-kaisen mallin käytännön toteutta-miseen. Isä oli siis shakissa amatööri sanan varsinaisessa merkityksessä. Usein hänen oli vaikeata saada lomaa työstä pelaamiseen edes shakkiolym-pialaisiin. Kerrankin hänen pomonsa epäsi loman, mutta isä otti yhteyttä ylempiin tahoihin ja sai loman. Täs-tä tuohtuneena pomo tokaisi, että eihän shakissa tarvita muuta kuin vahvoja istumalihaksia. Tämä taas antoi isälle tilaisuuden huomauttaa, koska pomo oli aika vankkarakentei-nen, että jos se pelkästään siitä olisi kiinni, niin sinä olisit mestari!

Vaikka siis isä oli amatööri, oli hän silti sydämeltään todellinen sha-kinpelaaja. Shakinpelaajille tyypilli-seen tapaan hän oli hajamielinen eikä paljon huomannut, mitä ympärillä tapahtui. Kerrankin äiti oli keskus-torilla odottamassa bussia, kun isä työstä tullessaan ajoi pyörällään ohi. Äiti yritti kiinnittää isän huomion ensin huutamalla ja lopuksi tarttu-malla pyörän tarakkaan kiinni. Isä kai vain ihmetteli, että mikä hidastaa ja lisäsi vähän voimaa polkemiseen-sa. Äiti kertoi hävenneensä silmät päästään palatessaan pysäkille, jossa ihmiset varmaan kummeksuivat ta-pahtumaa. Kerran taas äiti erehtyi antamaan isälle kirjeen laitettavaksi

postilaatikkoon isän ollessa lähdössä SM-turnaukseen. Pieni yllätys mut-ta suurehko harmi oli, että kirje oli yhä isän taskussa hänen palatessaan turnauksesta.

Kaiholla muistelen aikoja, kun shakkimestari Arvo Ahlstedt kävi lauantai-iltaisin pelaamassa isäni kanssa. Seurasin mielelläni pelejä, vaikka en niistä paljon ymmärtänyt. Paremmin ymmärsin tilanteen har-taushetkeen verrattavan hiljaisuu-den ja keskittyneisyyden. Tapana oli myös näillä kerroilla käydä saunassa. Viimeisinä kertoinaan keuhkosyöpää sairastanut Ahlstedt oli pelottavan laiha ja painoi ehkä 40 kiloa. Järki oli kuitenkin terävä ja pelaamaan täytyi päästä.

Lapsuudestaan isä kertoili usein maisteltuaan lauantai-iltaisin itse tekemäänsä kotiviiniä (hän oli hy-vin kohtuullinen alkoholinkäyttäjä, vaikka eläkkeelle jäätyään sitä jon-kin verran lisäsikin). Hän muutti Tampereen Raholaan viisivuotiaana Vesilahdelta. Vaikka Raholassakaan ei tuolloin monta mökkiä ollut, siel-lä sentään oltiin olevinaan kovinkin kaupunkilaisia. Isällä oli kesäisin tuon ajan maalaistapojen mukaisesti tervatut jalat, josta ”kaupunkilaiset” saivat hyvän pilkan aiheen.

Sanotaan että pojasta polvi pa-ranee. Shakin suhteen se tässä ta-pauksessa ehkä pitää paikkansa, muttei juuri missään muussa. Eikä varsinkaan työnteossa: Ensimmäisen työpaikkansa isä ”sai” 6-vuotiaana lehmä paimenena. Hän joutui samoi-hin aikoihin ottamaan myös paljon vastuuta pikkuveljestään Vihtorista,

Vasemmalla Laina ja Matti Rantanen kotikeinussa. Matin sylissä shakkia pelaava kissa. Oikealla Suomen joukkue Kuuban olympialaisissa. Matti puristaa juuri Castron käden makkaraksi.

28 SUOMEN SHAKKI

Nakamura on TERÄSTÄ

Wijk aan Zee. Uusi vuosi, van-hat kujeet. Tai kuten tur-

nausjohtaja Jeroen van den Berg ilmaisi asian: same game, new name. Tammikuun toisella puolis-kolla pelattu turnaushan järjestettiin jo 73. kerran, mutta sen nimenä oli ensimmäistä kertaa Tata Steel, spon-soriyhtiön parin vuoden takaisen omistajanvaihdoksen seurauksena. Samanlainen muutos tapahtui nääs jo kymmenisen vuotta sitten, kun alkuperäisestä nimestä Hoogovens luovuttiin ja kilpailun nimeksi tuli Corus. Silloin uusittiin nimen lisäk-si kalusteet ja kulissit. Näin tapahtui tälläkin kertaa. Tummanpunaisten tilalle olivat tulleet hillityn siniset seinät ja mainostaulut.

Muita muutoksia ei sitten ollut-kaan tapahtunut. Hyväksi havaittuja ja käytössä koeteltuja systeemeitä ei kannata mennä turhaan sorkkimaan. A-ryhmän kilpailu oli sekä tasoltaan vahvempi että jännittävämpi kuin aikoihin. Järjestelyt toimivat moit-teettomasti, etten sanoisi upeasti, eikä niitä voi oikeastaan kuin kehua ja kiitellä. Tiedotus toimi tiptop-malliin, ja pelejä pystyi hyvin seu-raamaan myös kotisohvalta verkon välityksellä. Näistä asioista olen kui-tenkin jo kirjoittanut aikaisempina vuosina sekä Suomen Shakkiin että kokonaisia reportaasisarjoja valoku-vineen ShakkiNettiin, enkä viitsisi tässä toistaa samoja asioita, vaan kertoa pikemminkin turnauksen kulusta ja omista vaikutelmistani paikan päältä tänä vuonna. Tämän numeron kirjapalstajutussa jatkan vielä samasta aiheesta.

Järjestelyistä kuitenkin sen ver-ran, että puitteet kilpailussa ovat todellakin hienot, vaikka se pide-täänkin pienessä kylässä, joka sijait-see suuren terästeollisuusalueen ja

Teksti ja kuvat: Antti ParkkinenPelit: Eero Raaste

SUOMEN SHAKKI 29

luonnonpuiston välissä. Pääryhmien pelaajat asuvat mukavissa hotelleissa, joista on pelipaikalle parin minuutin kävelymatka, ja heille on järjestetty välipäiviksi ohjelmaa, urheilua, ret-kiä ja tutustumiskäyntejä. Amatöö-riturnausten osallistujistakin huoleh-ditaan hyvin. Pelipaikalta saa ruokaa ja virvokkeita kohtuuhintaan. Vii-meisenä iltana kaikki kutsutaan rie-mukkaisiin päättäjäisiin, ja sielläkin tarjoilu pelaa. Yleisöä varten on pa-rinsadan metrin päässä erillinen telt-ta, joissa päivittäisten, hollantilaisten suurmestarien vetämien kommen-taaritilaisuuksien lisäksi järjestetään kaikenlaisia oheistapahtumia, muun muassa kekkereitä sponsoreille ja heidän kutsuvierailleen sekä suuri ohjelmallinen iltajuhla pelkästään paikkakunnan asukkaille, jotka he-kin siis pääsevät ihan konkreettisesti nauttimaan suuren shakkijuhlan tunnusta ja pöydän antimista.

Amatööriturnauksiin osallistuu vuosittain noin 1500 pelaajaa, joista pääpelipaikkana toimivaan urheilu-halliin mahtuu kerralla pelaamaan viitisensataa. On siis kyse suuren luokan massatapahtumasta. Osan-ottajista suurin osa on hollantilaisia, mutta mukana on myös ulkomaa-laisia eri puolilta maailmaa. Muita suomalaisia en ole viiden vuoden ai-kana paikalla nähnyt (paitsi Grand-master Nybäckin, joka pelasi viime vuonna B-ryhmässä). Valitettavasti, koska Wijk aan Zeessä on loistava tilaisuus sekä itse osallistua suurtur-naukseen, jossa on mahtava tunnel-ma, että nähdä muutaman metrin päästä maailman parhaiden pelaa-jien pelaavan ”livenä”. Mutta taitaa olla niin, että kisa järjestetään vähän huonona ajankohtana suomalaisten loma-aikojen kannalta. Suositte-len kuitenkin niille, jotka pystyvät järjestämään itselleen tuona aikana vapaata, että joskus käyttäisitte ti-laisuuden hyväksi ja osallistuisitte. Tämä vaatii kuitenkin jonkin verran ennakkovalmisteluja, koska paikka-kunnan majapaikat varataan yleensä loppuun jo kauan ennen kilpailun alkua. Majapaikat sinänsä eivät ole suomalaiseen hintatasoon verrattuna

ollenkaan kalliita, eikä matkustami-nen Hollantiin eikä maan sisällä ke-vennä lompakkoa kovin paljon. Ra-vintoloissakin hintataso taitaa jäädä keskimäärin alle Suomen hintojen, ja ruokaahan saa myös supermarketis-ta. Turnausajanjakson alkupuolella järjestetään sitä paitsi myös päivän tai muutaman mittaisia nopean pelin kilpailuja, joten paikalla ei ole vält-tämätöntä viettää kokonaista viik-koa tai ylikin, vaikka siihenkin on siis mahdollisuus, jos haluaa nauttia kunnon vanhanajan turnausilmapii-ristä.

Itse olen ollut paikalla aina toimit-tajan ominaisuudessa, enkä ole ehti-nyt pelaamaan edes huvittelumieles-sä, mutta tänäkin vuonna osallistuin lopputehtävien ratkaisukilpailuun, joka järjestettiin vasta toisen kerran. Sen voitti englantilainen suurmestari (sekä lähishakissa että tehtävien rat-kaisussa) John Nunn. Toiseksi tuli belgialainen Eddy Van Beers, kol-manneksi Hollantia edustava Alina l’Ami, kilpailun ainoa naisosanottaja. Oma tulokseni oli vaatimaton, mut-ta kohtalainen. Pitäisiköhän alkaa uskoa erään suomalaisen alan taitu-rin ohjeita? Kari Valtonen, tehtävän-ratkaisun entinen maailmanmestari nimittäin voitti viime vuonna Suo-men Tehtäväniekkojen syyspäivillä vaihteeksi ratkaisukilpailun ja sanoi menestyksensä syyksi sen, että hän oli vartavasten harjoitellut kilpai-luun! Pöh, lahjattomathan ne vain harjoittelevat...

Tänä vuonna Wijk aan Zeetä var-ten oli harjoitellut parhaiten Hikaru Nakamura, 23-vuotias puoliksi japa-nilaista syntyperää oleva amerikka-lainen. Hän hävisi vain yhden pelin, Magnus Carlsenille mustilla, mutta voitti peräti kuusi. Hän oli turnauk-sen johdossa, tai ainakin jaetulla yk-kössijalla, alusta lähtien, vain viiden-nellä kierroksella maailmanmestari Viswanathan Anand pääsi hetkeksi edelle. Nakamura otti täydet pisteet A-ryhmän neljältä heikoimmalta pelaajalta ja voitti tärkeissä kymme-nennen ja yhdennentoista kierroksen peleissä Maxime Vachier-Lagraven ja Ian Nepomnjaštšin, kun muut kär-

kipään pelaajat eivät samaan aikaan pystyneet kasvattamaan pistetiliään sanottavammin.

Nakamura on jo muutaman vuo-den ollut lähellä läpimurtoa maail-man kärkipelaajien joukkoon, mutta paria USA:n mestaruutta lukuun ot-tamatta voitot tärkeissä kisoissa oli-vat jääneet puuttumaan. Hän onkin ollut paremmin tunnettu loistavana pikapelaajana internetin pelipaikois-sa. Yhden minuutin miettimisajalla pelattavissa peleissä häntä pidetään lähes lyömättömänä. Aika näyttää, alkaako tästä Nakamuralle kokonai-nen menestyksien sarja, vai oliko hä-nellä vain tällä kertaa rutkasti onnea mukana. Ainakaan Nakamurassa ei voinut havaita diivan elkeitä, vaan hän vaikutti ystävälliseltä ja hyvän-tuuliselta ja vastaili toimittajien ky-symyksiin paljon vuolaammin kuin monet muut kisan osanottajat.

Toiseksi A-ryhmässä tuli Anand, puoli pistettä jäljessä. Hän ei hävin-nyt yhtään peliä, mutta tappio oli lä-hellä toiseksi viimeisellä kierroksella Anish Giriä vastaan. Anand oli val-keilla selvästi alakynnessä ja pelastui tasapeliin vain kekseliäällä ja sitkeällä puolustamisella. Hän pelasi kuiten-kin koko turnauksen tarkasti ja var-masti. Hänen avausvalintansa olivat ehkä hieman liiankin varovaisia, ja siksi pisteitä ei tullut enempää, mut-ta tämäkin tulos näin kovassa seu-rassa on erittäin hyvä ja riitti siihen, että hän nappasi jälleen Carlsenilta elolistan ykköspaikan. Kuudes voitto Wijk aan Zeessä jäi kuitenkin Anan-dilta toistaiseksi saamatta, vaikka hän on edelleenkin pelaajista se, jo-ka on voittanut kilpailun useimmin. (Garri Kasparov voitti jokaisella osal-listumiskerrallaan, mutta hän ei ollut mukana kuin kolme kertaa.)

Vahvuuslukulistan ykköspaikasta kamppailee tällä hetkellä lähes tasa-vahvasti kolme pelaajaa. Anandin ja Carlsenin lisäksi Levon Aronian on nostanut vahvuuslukunsa yli 2800:n rajan, ja hänkin kuuluu nykyisin minkä tahansa turnauksen ennakko-suosikkeihin. Armenialaisen pelityyli on omalaatuinen, ja hän kerää pal-jon pisteitä varsinkin pelatessaan val-

48 SUOMEN SHAKKI

SKSL tiedottaa

SHAKKIJÄRJESTÖJÄ • Suomen Keskusshakkiliitto ry – www.shakkiliitto.fi – pj. Tuomo Halmeenmäki, 045 1295683, tuomo.halmeenmaki@gmail.com – toiminnanjohtaja Jorma Paavi-lainen, Henry Fordinkatu 5 C, 00150 Helsinki, 044 3264130, sksl@kolumbus.fi – pankkiyhteys Nordea 205918–14718 • Suomen Kirjeshakkiliitto ry – www.shakki.net/liitot/skl – pj. Heikki Arppi, 050 5508304, heikki.arppi@kolumbus.fi • Suomen Tehtäväniekat ry – www.sci.fi /~stniekat – pj. Jorma Paavilainen, 044 3264130 email: jomapa@kolumbus.fi PELAAJALISENSSI 2011 A-lisenssi 60€; perhelisenssi 40€; nuorten (1991–94) A-lisenssi 40€ ja perhelisenssi 30€; varhaisnuorten (1995–) A-lisenssi 20€ ja perhelisenssi 10€. A-lisenssiin kuuluu Suomen Shakki lisenssin voimassaolon ajan. Lisenssi on voimassa kalenterivuoden loppuun. A-lisenssiin kuuluva Suomen Shakki lähetetään maksukuukaudesta alkaen. Joukkue-lisenssi maksaa 20€ ja sillä saa pelata yhden joukkuekilpailun loppuun saakka. Joukkuelisenssi on pelaajakohtainen. Loppuvuoden lisenssi on 1.7.–31.12. ostettava pelaajalisenssi, joka maksaa vuosilisenssin hinnan + 50 % vuosilisenssin hinnasta. Aikuisten loppuvuoden lisenssi siis 90 €, nuorten 60 € ja varhaisnuorten 30 €. Loppuvuoden lisenssi on voimassa ostohetkestä seuraavan kalenterivuoden loppuun. Lisenssinhaltijan on kuuluttava johonkin SKSL:n jäsenseuraan. Lisenssiä ei vaadita henkilökohtaisessa kilpailussa pelaajalta, jolla ei ole virallista seloa, ts. luku perustuu enintään 10 peliin. Kertalisenssi henkilökohtaiseen kilpailuun on 20€ (nuorilta 10€). Seuranvaihtomaksu on 10€.SELOLASKENTA Selolaskentamaksu on 5€/pelaaja (nuorilta 2,50€). Nopea shakki ja pikashakki 1,50€. Maksua ei peritä SM-kilpailuista. Selolistapyynnöt osoitetaan selolaskijalle. JÄSENMAKSUT Kerhojen jäsenmaksu liitolle on 6€ aikuisilta ja 4€ nuorilta (1991–). Minimijäsenmaksu 60€.KILPAILUJEN JÄRJESTÄJÄT Tulokset tulee lähettää välittömästi Suomen Shakkiin: Marko Tauriainen, Aakkulantie 17 B 12, 36220 Kangasala, marko.tauriainen@suomenshakki.fi ;Suomen Keskusshakkiliitolle: Jorma Paavilainen, Henry Fordin katu 5 C, 00150 Helsinki, sksl@kolumbus.fi ; selolaskentaan: Mikko Markkula, Satukuja 1 H 48, 02230 Espoo, mikko.markkula@pp.inet.fi . Tuloksista on käytävä ilmi kaikkien pelien tulokset ja pelaamatta jääneet pelit. Kaikkien toimihenkilöiden nimet ja tehtävät on mainittava.

|KILPAILUKALENTERI|14 9.4. Suomen Cup, 2. kierros 10.4. Kerhojen kokous (Helsinki, SKSL)15 15.–17.4. TSY:n turnaus (Turku, TSY) 16.–17.4. Käenpesäturnaus (Ylivieska, Shakkilaakso) 16.–17.4. JHL:n shakkikisat (Hauho, HämSK) 17.4. Levoranta-turnaus (Sastamala, VammSK)16 21.–25.4. HSL:n Pääsiäisturnaus (Helsinki)18 7.5. Nopean shakin turnaus (Salo, SalSK)19 14.5. Suomen Cup, 3. kierros 14.–15.5. EtVaSin viikonlopputurnaus (Vantaa)20 21.5. AY-turnaus (Lappeenranta, TUL)21 27.–29.5. Klubin XXXII turnaus (Helsinki, HSK)22 1.–19.6. SM-kilpailut (Helsinki, HSL & SKSL) 2.–5.6. Nopean shakin festivaali (Sastamala, VammSK) 5.6. Kaakonketju (Lappeenranta, LprSK)23 9.–12.6. Nuorten SM-turnaus (TuTS) 11.6. Päijät-Hämeen 2. avoin pikashakin mestaruuskilpailu (Lahti, LahS)

24 18.–19.6. HämSK:n turnaus (Hämeenlinna) 18.–19.6. Kemi-turnaus (KemTS)26 1.–3.7. HSL:n viikonlopputurnaus (Helsinki) 2.–3.7. Eino Leino -turnaus (Kajaani, KaSY) 3.7. Nopean shakin turnaus (Naantali, TSY)27 4.–10.7. Naantalin turnaus (Naantali, TSY)28 11.–17.7. Heart of Finland (Jyväskylä, JYS)30 25.–31.7. Avoin SM (Mänttä-Vilppula, MäntSK) 30.7. KSSP:n pikapelimestaruuskilpailu (Kuusan- koski, PoKS) 30.–31.7. Raputurnaus (Oulainen, Shakkilaakso)31 6.–7.8. Joukkuepikapelin SM (Ilmajoki, KurVi ja MaSa)32 13.–14.8. Taraus-turnaus (Tampere) 14.8. Nuorten pikashakin SM (Helsinki, HSL)33 20.8. Suomen Cup, 4. kierros 20.8. Akaan nopean shakin turnaus (AkaaS) 20.–21.8. SeinSK:n turnaus (Seinäjoki)34 26.–28.8. HSK:n XII syysturnaus (Helsinki)35 3.9. Suomen Cup, välierät 3.9. Nopean shakin HM (Helsinki, HSL) 4.9. Suomen Cup, loppu- ja pronssiottelu36 9.–11.9. Garden viikonlopputurnaus (Helsinki) 10.9. Nopean shakin kilpailu (Loimaa, LoimSK) 11.9. Kaakonketju (Kuusankoski, PoKS)37 17.–18.9. JSM39 1.–2.10. JärvSK:n viikonlopputurnaus (JärvSK) 1.–2.10. Vaasan turnaus (VSS)40 8.–9.10. Lahden viikonlopputurnaus (LahS) 8.–9.10. Koululaisten HM (Helsinki, HSL)41 10.–13.10. Joukkuepikashakin HM (Helsinki, HSL) 15.–16.10. JSM42 22.10. Remin syysturnaus (Vantaa) 22.–23.10. Koululaisten SM (Tampere, TammerSh) 22.–23.10. Tammer-Shakin turnaus (Tampere) 23.10. TuTS:n pikapeliturnaus (Turku)43 30.10. Kerhojen kokous (Helsinki, SKSL)44 5.–6.11. SalSK:n viikonlopputurnaus (SalSK)45 7.11.–5.12. Shakkikotiturnaus (5 kierrosta, maanantaisin, Helsinki, HSL)46 19.–20.11. JSM47 25.–27.11. TuTS:n viikonlopputurnaus (Turku)48 3.12. Kaakonketju (Imatra, ImSh-48)49 9.–11.12. X:n viikonlopputurnaus (Helsinki)50 17.12. Joulukilpailu (Turku, TuTS) 52 27.12.–9.1. HM-turnaus (Helsinki, HSL)

Tämä palsta saattaa olla viimeinen, jonka otsikko on SKSL tiedottaa. Palsta ei sinänsä ole loppumassa, mutta otsikko vaatii uudistuksen, jos kerhojen kokous 10.4.2011 hyväksyy liiton nimen muuttamisen muotoon Suomen Shakkiliitto. Syksyn koko-uksessa nimenmuutos hyväksyttiin vaaditulla määräenemmistöllä, ja lii-ton sääntöjen mukaan vastaava päätös vaaditaan seuraavassa kerhojen koko-uksessa. Jos muutos hyväksytään, niin se ei vaikuta liiton toimintaan eikä ta-vallisen shakinpelaajan elämään juuri mitenkään. Suurin työ tulee tehtäväk-si muutettaessa nimi monissa viralli-sissa yhteyksissä. Henkisellä tasolla muutos varmaan vaikuttaa, jokaisen mielessä omalla tavallaan.

Muitakin muutoksia liiton julki-sessa toiminnassa on tapahtunut ja tapahtuu. Maaliskuussa avattiin liiton Facebook-sivut. Niillä on ajankohtais-ta tietoa, esimerkiksi turnauskutsuja, tunnelmia ja tuloksia kilpailuista, valokuvia ja videoita, Facebookiin rekisteröityjen kommentteja ja eh-dotuksia sekä paljon muuta shakkiin liittyvää. Käy tutustumassa osoitteessa www.facebook.com/shakkiliitto.

Suuri pelaajia liikuttanut tapahtu-ma, seurajoukkueiden SM-kilpailu on päättynyt kauden 2010–2011 osalta. Seuraavaksi on aika joko juhlia tai nuolla haavat, sen jälkeen katseet koh-ti uutta kautta. Kerhojen kokouksessa

on esillä varmasti keskustelua herättävä aihe eli ulkomaalaispelaajien määrän rajoittaminen yhteen per joukkue.

Valmennustoiminta jatkuu, sekä liiton palkkaaman valmentaja Kalle Kiikin internetin kautta toteutuvalla valmennuksella että kerhoissa tehtäväl-lä työllä. Ensin mainittua liitto tukee taloudellisesti, jälkimmäistä varten on myönnetty valmennusstipendejä. Tu-levaisuuden huippupelaajien kehitty-minen edellyttää sitä, että shakkia har-rastetaan laajasti. Siksikin koulushakin teemavuosi 2011 on kaiken kannus-tuksen ja tuen arvoinen. Eri puolilla Suomea on jaettu koulushakkilehteä Shakki! ja perustettu koulukerhoja. Kaikesta asiaan liittyvään saa tietoa teemavuoden projektityöntekijä Kim-mo Teleniukselta, p. 050 3017425,kimmo.telenius@gmail.com.