SUOMEN SHAKKI 1

4 / 20

11 SUOMEN SHAKKISUOMEN SHAKKI

AMBER-TURNAUS | SENIORIEN JOUKKUE-EM | KARPOV 60| KORTŠNOI 80

2 SUOMEN SHAKKI

PÄÄTOIMITTAJA Marko Tauriainen, Aakkulantie 17 B 12, 36220 Kangasala, 050 5813500, marko.tauriainen@suomenshakki.fi www.shakkihistoria.blogspot.com TOIMITUSNEUVOSTO Petteri Paronen pj., Johanna Paasikangas-Tella, Toivo Pudas, Pekka Sairanen, Osmo Särkilahti ja Henry Tanner

JULKAISIJA Suomen Keskusshakkiliitto ry KUSTANTAJA Suomen Shakkikustannus Oy PAINOPAIKKA Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero ISSN 0355-8096 SUOMEN SHAKKI ilmestyy kahdeksan kertaa vuodesssa TILAUSHINNAT 2011 kotimaahan 40,00 €, ulkomaille 55,00 €, irtonumero 5,50 € PANKKIYHTEYS Suomen Shakkikustannus Oy, Nordea 106430-204938 ILMOITUSHINNAT 2011 1/1 sivu 400,00 €, 1/2 sivu 250,00 €, 1/4 sivu 150,00 €, 1/6 sivu 120,00 € Toistoalennus 30 %, vuosialennus 50 % Hintoihin lisätään alv 23 %

Ilmoitusten hankintapalkkio 30 % SEURAAVA LEHTI ILMESTYY ELOKUUSSA, AINEISTO PÄÄTOIMITTAJALLE 10. HEINÄKUUTA MENNESSÄSAAPUMATTA JÄÄNEET LEHDET Timo Munukka 050 9310608, timo@munukka.net OSOITTEENMUUTOKSET Henry Fordinkatu 5 C, 00150 Helsinki, 044 3264130, sksl@kolumbus.fi

SUOMEN SHAKKISISÄLLYS 4 / 2011

2 SUOMEN SHAKKI

Pääkirjoitus 3Amber-turnaus 4Reutersvärdin oivallus 11 Seniorien joukkue-EM 12Kalottimaaottelu 20Passiivinen uhraus 23”Kuningas, se olet sinä” 28Anatoli Karpov 60 vuotta 30Viktor Kortšnoi 80 vuotta 32Luolamiehen ravintoa 34”Virheellisen gambiitin” kyydissä 36Kombit 37Tim Krabbé 38Shakkivisa 39Kuukauden analyysi 40Kartulla kopautettua 44Vanhaa ja uutta kirjoista ja verkosta 48Eino Nieminen in memoriam 51Tehtäväshakkia 52Suomen Shakki 40 vuotta sitten 53Tuloksia 54 Ratkaisuja 61Kilpailukutsuja 62Mestareista 63SKSL tiedottaa 64

Amber-turnaus s.4

Seniorien joukkue-EM s.12

Hyvää kesää!

SUOMEN SHAKKI 3

|PÄÄKIRJOITUS|

Kalevankankaan hautuumaalla Tampereella on eräässä hau-

takivessä teksti: ”Tämä kivi tappoi poliisin.” Poliisiparan kuoliaaksi murjoman kiven valitseminen hauta-paadeksi kertoo jotain ainakin käy-tännöllisyydestä, kohtalonuskosta sekä huumorintajusta.

Jos kuolemalle, tuolle luokkayh-teiskunnan ainoalle tasoittajalle, voi nauraa, miksi shakin, joka on peliä ja myös leikkiä, täytyy olla haudanva-kavaa? Täbyssä, Ruotsissa, sijaitsevas-sa vanhassa kivikirkossa on Albertus Pictorin maalaus, jossa hilpeästi hy-myilevä kuolema pelaa shakkia sel-västi kauhuissaan olevan ihmispolon kanssa. Eikö kerrankin voisi virnistää takaisin?

Ajatus ei ole ihan kuolleena synty-nyt. Juuri päättyneissä SM-kilpailuis-sa nähtiin useampikin läpsy vakava-mielisyyden kasvoille: epäortodokse-ja avauksia, leikittelyä mattiin saakka pelaamisineen ja hupaisia asemia.

Sivustaseuraajista osa vaikutti olevan käärmeissään, toisille taas pelaajien kuolemantanssi oli mitä mainiointa viihdettä, kerhoilla ja internetissä harjoiteltiin ja harjoitet-tiin sopivia ja sopimattomia askelia isompien jalanjäljissä.

Itse SM-turnauksen pelaajat tun-tuivat suhtautuvan kaikkiin eteen tulleihin kommervenkkeihin ja kum-mallisuuksiin jokseenkin lunkisti – ainakin jälkikäteen. Edes turnauk-sen lopussa antidopingtoimikunnan vierailu ei saanut pelaajia tai hymyjä hyytymään.

Pohdintoja shakin asemasta se kuitenkin jälleen herätti. Pitäisikö shakinpelaajien vertautua hikisiin ja verkkaripukuisiin atleetteihin, ek-

sentrisiin ja oikutteleviin taiteilijoi-hin, vai voisimmeko me olla omia itsejämme omassa maailmassamme, missä yksikään kivi ei putoa päähäm-me?

SM-turnausta sävytti etukäteen pieni sekoilu pelaajavalinnoissa ja etenkin Tommi Luukkosen saama, monen kollegan kovaksi arvioima kolmen kuukauden pelikielto epäurheilija-maisesta käyttäytymisestä Pääsiäis-turnauksesta.

Shakkiyhteisöllä voisi olla nyt paikka miettiä edellä olevan perus-kysymyksen (Mitä shakki on?) lisäksi muun muassa shakkikulttuurin tilaa Suomessa ja sitä, miten pelaajat käyt-täytyvät ja voivat käyttäytyä toisiaan kohtaan, ovatko säännöt ja rangais-tukset kaikille samoja, toimivatko tuomarit, toimikunnat ja hallitukset

yhden- ja oikeudenmukaisesti, tarvi-taanko riippumattomia elimiä selvit-tämään kiistatapauksia.

Kesän kovat turnaukset, Naantali, HOF, Mäntän avoin SM ja joukkue-pikapelin SM Ilmajoella, ovat tulos-sa. Kauniiden asemien, ideoiden ja hien ohella myös tunteet kuohahta-vat varmasti pintaan.

Aina niin hilpeä Jonathan Swift kirjoitteli ohjeitaan palvelusväelle kolmisensataa vuotta sitten. Aina-kin yhdellä niistä voi shakinpelaaja edelleen tehdä elämästään hitusen helpompaa:

”Kun olet tehnyt virheen, ole aina nenäkäs ja ylimielinen ja käyttäydy niin kuin sinä olisitkin se, jolle on tehty vääryyttä.”

Marko Tauriainen

Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa

Täbyn kirkossa oleva Albertus Pictorin maalaus kuoleman ja ihmisen välisestä vertahyytävästä shakkipelistä inspiroi Ingmar Bergmania ja oli lähtökohtana elokuvalle Seitsemäs sinetti.

4 SUOMEN SHAKKI

Aronian ja CarlsenAronian ja Carlsen erottuivat Amber-turnauksessaerottuivat Amber-turnauksessa

Monacossa maaliskuussa pelattu Amber-turnaus järjestettiin

jo 20:nnen kerran. Turnauksessa pelattiin 25 + 25 minuutin ajoilla normaalipeli sekä lisäksi sokkopeli. Lisäaikaa siirrosta sai sokkopelissä 20 sekuntia ja normaalipelissä 10, joten aivan kauheita aikapulia ei ollut.

Kilpailumuoto sopii erinomaisesti netissä seurattavaksi. Sen lisäksi että siirtoja ei tarvitse odotella kovin kau-an, on ”lisäbonuksena” mahdollisuus nähdä huippupelaajien unohduksia sokkopelissä, joita tälläkin kertaa ta-pahtui useita.

Turnauksen 12 osanottajan elolu-kujen keskiarvo oli huikea 2770, ja kymmenen kärjessä -listalta mukana oli yhdeksän!

Alusta asti näytti ilmeiseltä, että kamppailu kokonaiskilpailun voitos-ta käydään Aronianin ja Carlsenin välillä. Aronian kilpajuoksun lopul-ta voitti pisteen erolla. Carlsen teki kyllä nopeassa pelissä komean tulok -

Teksti: Yrjö Rantanen sen 9,5/11, mutta jäi alle 50 pro-sentin sokkopelissä, jonka Aronian voitti vakuuttavasti. Kolmanneksi sijoittunut Anand jäi Carlsenista puolitoista pistettä, muttei uhannut missään vaiheessa kärkikaksikkoa. Maininnan ansaitsee myös kehnosti aloittanut Ivantšuk, joka nousi lopul-ta jaetulle neljännelle sijalle ja voitti Carlsenin molemmilla pelitavoilla.

Pelejä Suurimman vaikutuksen minuun te-kivät Aronianin sokkopelit. Hänelle ei sattunut pahoja virheitä saatikka muistamattomuuksia ollenkaan, ja peleissä oli usein korkea taiteellinen vaikutelma, toisinaan taas ne olivat teknisesti korkeatasoisia.

Heti ensimmäisellä kierroksella Aronian löysi hienoja ideoita jou-duttuaan vaikeuksiin nuorta Anish Giriä vastaan. Myös Giri pelasi hyvin ja hänen virheensä olivat monimut-kaisissa asemissa, sanotaan vaikka ”hyvin perusteltuja”.

ENGLANTILAINEN PELI (A29)Levon AronianAnish Giri

1.c4 ¤f6 2.¤c3 e5 3.¤f3 ¤c6 4.g3 ¤d4 5.¥g2 ¤xf3+ 6.¥xf3 ¥b4 7.£b3 ¥c5 8.0–0 0–0 9.¤a4 ¥e7 10.d4 exd4 11.¦d1 c5 Sotilaan säilyttäminen antaa valke-alle aloitteen, mutta aika luontevasti mustakin saa pelinsä kehitettyä.12.e3 dxe3 13.¥xe3 £c7 14.¤c3 a6

15.g4!?

Kk

SUOMEN SHAKKI 5

Tarjolla oli useitakin lupaavia pelita-poja, kuten tornien kahdentaminen d-linjalle, mutta pelisiirto tuo sähköä asemaan. 15...h6 16.h4 d6Sivustahyökkäykseen pitäisi reagoida vastaiskulla keskustassa. Niinpä tässä-kin musta saisi hyvän pelin jatkamal-la 16...d5 17.g5 (valkeaa tuskin miel-lyttäisi vaihtoehto 17.¤xd5 ¤xd5 18.cxd5 ¥d6) 17...hxg5 18.hxg5 ¤g4, jolloin ainakaan mistään val-kean hyökkäyksestä ei voisi puhua. Mustan varovaisempi pelisiirto ei ole huono sekään, vaikka hän joutuukin vähän aikaa pelaamaan taaksepäin.17.g5 hxg5 18.hxg5 ¤h7 19.¤d5 £d8 20.¤b6 ¦b8

21.¥xc5Yritys hyökätä h-linjalla jatkossa 21.g6 fxg6 22.¥d5+ ¢h8 23.¢g2 ei näyt-täisi toimivan, sillä musta voisi pelata esimerkiksi 23...¥g4 ja tukkia linjan.

21...¤xg5 22.¥g2 ¥g4 23.¦d2 ¤e6 24.¥a3 Lähettiä kaivattaisiin kyllä kovasti e3:ssa, mutta valkea laittaa kaiken pian syntyvän vapaasotilaan varaan. Vaikka musta saakin suuren edun, jää peliin monimutkaista taktiikkaa, jonka Aronian hallitsee hienosti. 24...¤f4 25.c5 ¥h4 26.¤d5 ¥e6 27.£e3 ¥xd5Näyttää hyvältä, mutta ilmeisen voit-toaseman antaisi 27...¤xg2 28.¢xg2 ¦e8.28.£xf4 ¥g5

29.£xg5! £xg5 30.¦xd5 £g4 Daami olisi tietysti voinut väis-tyä muuallekin, mutta yhtä kaikki vapaasotilas yhdessä lähettiparin kanssa antaa valkealle hyviä mah-dollisuuksia. Valkean edusta tuskin silti voidaan puhua. Kone kyllä pitää asemaa mustan voittona, mutta se ei suinkaan vähennä arvoa valkean kek-seliäisyydeltä. 31.cxd6 ¦fd8 32.¦e1 ¦bc8 33.¦e4Valkea laittaa heti kaikki voimat pe-liin. Parempi saattaisi olla varovai-sempi 33.b3 ¦c2 34.¦e4.33...¦c1+ 34.¢h2 £g6

35.d7 £h6+Musta yrittää suoraa hyökkäystä, mut-ta 35...f5 torjuisi uhkauksen 36.¦e8+

ja pakottaisi valkean tornin huonom-paan ruutuun. Esimerkiksi 36.¦h4 £g5 37.¢h3 ¦g1 38.¥f3 ¢f7. Tällai-sen aseman hahmottaminen sokkona on kuitenkin erittäin vaikeaa.36.¢g3 ¦g1Tässäkin 36...f5 olisi parempi. Yritän tässä samalla tutkia oman pääni toi-mivuutta miettimällä sokkona ase-maa siirtojen 37.¦e8+ ¢h7 38.¦xf5 ¦xd7 39.¥e4 jälkeen. Huonosti tun-tuu toimivan, vaikka joskus nuore-na tuli tutkittua harjoitusmielessä Informaattorista kymmentäkin peliä sokkona samanaikaisesti. Tässähän musta voittaisi pelaamalla 39...¦g1+ 40.¢f3 £h3+ 41.¢e2 g6.37.¦e8+ ¢h7 38.¦xd8 £g6+ 39.¢f4 £f6+

40.¢e3!?Valkea siis pelaa voittoa! Ilmeisesti mustan olisi tyydyttävä remissiin siirron 40.¢g3 jälkeen, sillä valke-an vapaasotilas ratkaisisi jatkossa 40...£xd8 41.¥e7.40...£xd8?!Mustan voittoon olisi vienyt jotenkin itsestään selvältä näyttävä 40...¦e1+ 41.¢d3 ¦d1+ 42.¢e4 £h4+ (muttei 42...¦xd5 43.¢xd5 £xd8 44.¢d6) 43.¢e3 ¦xd5 44.¥xd5 £xd8.41.¥e4+ g6 42.f3!

Amber 2011 (sokko+nopea) 1 Levon Aronian 2 Magnus Carlsen 3 Viswanathan Anand 4 Vasili Ivantšuk Aleksandr Grištšuk 6 Vugar Gašimov Boris Gelfand Hikaru Nakamura Veselin Topalov10 Sergei Karjakin11 Vladimir Kramnik12 Anish Giri

15½ (8½+7)14½ (5+9½)13 (7+6)11 (5+6)11 (6+5)10½ (6+4½)10½ (6+4½)10½ (5+5½)10½ (4½+6)10 (5½+4½)8 (4+4)7 (3½+3½)

Ukrainalaisen talentin, euroviisuissakin esiintyneen hiekkataiteilija Ksenyja Symonovan näkemys shakista Amber-turnauksessa.

www.amberchess20.com

28 SUOMEN SHAKKI

¥d4+ 73.¢f1 ja valkea voi ottaa b-sotilaan.69…¥c3 70.¥xb5 ¥f5 71.¥e2 ¦a8 72.b5 ¦a2 73.¥f3 ¦b2 74.¦b8 ¥d4Kaunis asema, valkean nappulat ovat tehottomia ja mustalla kaikki on suojattu. Tässä voisi sitten taas puhua passiivisesta puolustuksesta, valtavaa materiaalin vähemmyyttä ei tarvitse kaventaa.75.¦d1 ¥c5 76.¢h2 ¥e3 77.¦e1 ¥f2 78.¦f1 ¥c5 79.¦e8 ¥d4 80.¦d1 ¥f2 81.¥e2 ¥d7 82.¦e4 ¥f5 83.¦e8 ¥d7 ½–½Kuten Kasparov huomauttaa, lopus-sakaan ei vielä tarvinnut suostua tasa-peliin, mutta matkan varrella olleista voitoistakin huolimatta Andersson täysin ansaitsi pelistä saamansa eri-koispalkinnon.

Kirjallisuuden Nobel ei ole vie-lä koskaan matkannut Alan-

komaihin, vaikka maan kirjalli-nen voimahahmo Harry Mulisch (1927–2010) ehdokkaana usein mainittiinkin.

Laajan tuotannon kirjoittanut Mulisch oli suurmestari Jan Hein Donnerin (1927–1988) hyvä ystä-vä. Kaikkien aikojen parhaaksi hol-lantilaiseksi romaaniksi äänestetty De ontdekking van de hemel (Taivaan keksiminen, engl. Th e Discovery of Heaven, 1992) onkin paljon muun ohella kunnianosoitus muutamaa vuotta aiemmin kuolleelle Donne-rille.

Jeroen Krabbé, shakkimies Tim Krabbén veli, ohjasi vuonna 2001 menestysromaanin elokuvaksi. Mulisch suostui hankkeeseen vain jos Onno Qvistiä eli Donneria näyt-telisi brittikoomikko Stephen Fry,

Teksti: Erik Rosendahl

Kotimaisesta koivusta valmistetut laadukkaat ja viimeistellyt

shakkinappulat

Raija ja Kalle Tanni, Tannintie 53, 38220 Sastamala,puh (03) 515 5305, gsm 0400 634 998,info@shakkitarvike.fi | www.shakkitarvike.fi

Meiltä myös muut shakkitarvikkeet!

”Kuningas, se olet sinä”

Jan Hein Donnerin hyvä ystävä Harry Mulisch piti menestysromaaninsa fi lmatisoinnin ehtona, että Donneria esittää monipuolinen brittikoomikko Stephen Fry. Donner totuttiin useimmiten näkemään parrakkaana, mutta

siloposkisena hänen ja Fryn yhdennäköisyys on ilmeinen.

SUOMEN SHAKKI 29

unohtumaton Jeeves, ilmetty Oscar Wilde ja mitä kaikkea vielä, innokas shakinpelaajakin.

Romaanin mukaan ystävykset ta-pasivat 1967, tosielämässä jo vuosi-kymmentä aiemmin. Heitä yhdisti useampikin asia, toisesta maailman-sodasta alkaen: Mulischin, juutalai-sen äidin pojan, pelasti keskitys-leiriltä natsien kanssa yhteistyötä tehnyt itävaltalaissyntyinen isä. Donnerin isä Jan, joka toimi muun muassa oikeusministerinä, inter-noitiin pariinkin otteeseen pitkiksi ajoiksi.

Eihän kahden suuren egon ystä-vyys helppoa ollut, pikemminkin kaunan ja kateuden sävyttämää: ”Tulen tekemään kirjoittamisestasi mahdotonta!”, karjui Donner ker-ran Mulischille, jolta ilmestyi kol-mekin kirjaa vuodessa. Kirjailijaksi halusi suurmestarikin, joka lopulta julkaisi muun muassa kaksi teosta ystävänsä tuotannosta.

Suvereenilta Mulischilta syntyi kirja aiheesta kuin aiheesta: anar-kistiliike ”provoista”, natsijohtaja Adolf Eichmannin oikeudenkäyn-nistä (kiitelty raportti Criminal Case 40/61), sodasta (muun muassa suomennettu romaani Attentaatti, jonka fi lmatisointi voitti Oscarin), Kuubasta kuten Castron ihailijalta saattoi odottaakin.

Donnerin avioliitto tosin kariu-tui Irene-vaimon tultua valituk-si provojen listalta Amsterdamin kaupunginvaltuustoon! Kuubasta hänkin oli kotoisia anarkisteja in-nostuneempi, ennen kaikkea Ha-vannasta, jossa vuosittain pelattiin Capablancan muistoturnaus erittäin hyvin eduin; viulut maksoi itse Che Guevara valtion kirstusta.

Donner kutsuttiin myös huip-puvahvaan Piatigorsky Cupiin Ka-lifornian Santa Monicaan 1966, ja Venetsian turnauksen 1967 hän voitti ennen maailmanmestari Pet-rosjania. Hulppean palkintonsa, kultaisen jalokivin koristellun gon-dolin, hän lahjoitti hollantilaiselle lääketieteelliselle komitealle, joka perustettiin auttamaan Vietnamin sodasta kärsiviä.

Suurin ja kaunein? Minkäs sille mahtaa, tuntuivat kaverukset ajatte-levan, kunkkujahan tässä ollaan.

Hollannin ensimmäinen shakki-ammattilainen läksyttikin väsymät-tä pelaajakollegoitaan. Hollannissa ei osata menestyä, ja amatöörinä pysytellyt Euwekin hämmentyi MM-kruunustaan niin, että pyrki siitä mahdollisimman pian eroon. Lodewijk Prins ei erottanut ratsua lähetistä, ja Hans Reen 70-luvulla lyömä veto suurmestariksi tulemi-sestaan oli sulaa hulluutta.

Tunnettua oli myös Donnerin penseys naispelaajia kohtaan; No-na Gaprindašvilin sensaatiomainen sijoittuminen kärkeen Lone Pinen vahvassa turnauksessa 1977 kääntyi sanasepon suussa muotoon ”siinäpä näette, naisista vain yksi ainoa pär-jää miehille”…

Kädet ristissä istuen ei nuorem-pi polvi moista kuunnellut, vaan suurisuun omat tekemiset joutuivat suurennuslasin alle. Tim Krabbé esimerkiksi julkaisi Schaakbulleti-nissa pelikokoelman Donnerin mi-niatyyrihäviöistä vuosilta 1950–71. Niitä löytyi peräti 24 pelin verran! Ennätys lajissaan?

Väliäkö silti muutamasta murs-katappiosta, jos Lajos Portischin tasoisen pelaajan saa polvilleen seu-raavalla tavalla:

Lajos Portisch

Jan Hein Donner Wijk aan Zee 1968

11.¥xh7+! ¢xh7 12.¤g5+ ¢g8 13.£h5 £xg5 14.¥xg5 ¤xc3 15.a3 ¤e4+ 16.axb4 ja 34. siirrossa 1–0.

Mikäpä elinvoimaisen Donnerin olisikaan hiljentänyt: aivoveren-vuodon (1983) jälkeenkin hän jat-koi kirjoittamista, yhdellä sormella hitaasti naputellen, ja kirjoitusko-koelma Na mijn dood geschreven (Kuolemani jälkeen kirjoitettua) sai 1987 merkittävän kirjallisuuspal-kinnon. Tällä välin Schaakbulletin, jonka kehittämiseen suurmestari oli keskeisesti vaikuttanut, oli New in Chessiksi 1984 muuttuneena valloit-tanut maailman.

Vanhat kaunat vaipuivat sitä paitsi ainakin osaksi unholaan Tim Krabbén ja Max Pamin toimitettua mestarin teksteistä komean kokoel-man otsikolla De Koning (englan-ninnos Th e King vuodelta 2006); jos Mulischin jättiromaani on kaikkien aikojen hollantilaiskirja, Donnerin kootut käyvät vähintäänkin ”vuo-sisadan shakkikirjasta”. Joka tapa-uksessa ystävykset saivat ihmiset lukemaan, keskustelemaan, kenties tarttumaan kynäänkin.

De Koning -kirjan julkistamisti-laisuudessa pyörätuolissa istuvalle mestarille lämpimäisen ojensi juu-ri Mulisch, joka samalla tokaisi: ”Kuningas, se olet sinä”.

Mulisch ja Donner vaativat Yhdysvaltoja pois Vietnamista.

34 SUOMEN SHAKKI34 SUOMEN SHAKKI

SUOMEN SHAKKI 35

Lähden tarkastelemaan ravintoamme shakinomai-sesti: nykypäivän ravinto (valkeilla) vastaan luola-miehen ravinto (mustilla). Ajasta johtuen nyky-

päivän ravinto on etuoikeutetusti valkeilla, eli sillä on vähintään pieni etu ajatuksissamme.

Ravintommehan jakautuu pääasiassa kolmeen eri osa-alueeseen: hiilihydraatteihin (kehon polttoaine), proteiineihin (kehon rakennus- ja korjausaine) ja ras-voihin. Ravitsemusneuvottelukunnan voimassa olevan suosituksen mukaan ravintomme tulisi sisältää 55 % hii-lihydraatteja, 15 % proteiineja ja 30 % rasvoja. Kivikau-tinen luolamiehen ravinto sisältää 40 % hiilihydraatteja, 30 % proteiineja ja 30 % rasvoja.

1. Vertaillaan alkuun määriä: Hiilihydraattien määrä ravinnossa on lisääntynyt kivikaudesta tähän päivään. Työn ja elämisen voisi tämän perusteella olettaa olevan raskaampaa nykypäivänä kuin kivikaudella. Itse olen tullut päinvastaiseen tulokseen. Ihmiset Suomessa pai-navat enemmän, ovat sairaampia ja väsyneempiä kuin koskaan ennen. Suositusten mukaan nykyihminen tar-vitsisi vähemmän proteiineja, mutta tästäkin olen eri mieltä. Proteiini ei ainoastaan toimi rakennusaineena keholle, vaan pitää myös kylläisyyttä pitempään, näin ollen nälän tunne pysyy poissa pitempään ja ravinnon kokonaisenergiamäärä pienenee. Rasvoissa nykyään suo-sitellaan samaa määrää kuin kivikauden ihmisellekin, mutta laadusta löytyy ero.

2. Vertaillaan laatua: Nykypäivänä syödään pitkäl-le käsiteltyä ruokaa, jossa ei välttämättä ole yhtään luonnollista ainetta ja jonka valmistuksessa käytetään mitä ihmeellisimpiä kemikaalicocktaileja. Hiilihyd-raattina käytetään pääosin nopeita hiilihydraatteja: perunaa, pastaa, riisiä ja viljaa, ja kaiken lisäksi vielä paljon käsiteltyinä (esim. ranskanperunat). Proteiinit tulevat pääosin lihakarjasta, joka on lihotettu nopeasti rehulla, joten liha ei ole yhtä laadukasta kuin ennen vanhaan, jolloin karja eli vapaasti laitumella ja söi ruo-

hoa. Rasvoina käytetään kasvisöljyjä ja margariinia. Kivikaudella taas syötiin kaikki käsittelemättömänä ja puhtaana eli luomuna: hiilihydraatit otettiin tuoreista kasviksista, marjoista ja hedelmistä, proteiinit lihasta, kalasta ja merenelävistä, ja rasvat kalasta, äyriäisistä ja pähkinöistä.

3. Muut tärkeät erot: Kivikaudella syötiin pääosin kypsentämätöntä ruokaa, jolloin vitamiinit ja hiven-aineet säilyivät ruuassa. Nykypäivänä käytetään paljon mikroaaltouunia, joka tuhoaa melkein kaikki vitamiinit ja hivenaineet.

Monet huippu-urheilijat vannovat nykypäivänä Luo-lamiehen ravinnon nimeen, myös minä. Sitä noudat-tamalla olemme valmennettavieni kanssa huomanneet verensokeritason pysyvän tasaisempana, suorituskyvyn lisääntyvän, palautumisen treeneistä nopeutuvan, vire-ystason nousevan, makuaistin paranevan, painon puto-avan ja aivojen toimivan paremmin!

Nykypäivän ravinto vs. luolamiehen ruokavalio 0–1.Uskonkin, että moni shakinpelaaja nostaisi seloluku-

aan huimasti siirtymällä terveelliseen ravintoon. Muu-tama vinkki shakkitason nostoon:

• Suosi puhdasta ruokaa eli luomua• Syö paljon suomalaisia kasviksia, marjoja ja

hedelmiä• Kun syöt lihaa, vältä kaupan marinadeja, osta

maustamattomia ja mausta itse• Vältä perunaa, riisiä ja pastaa päivittäisessä ruoka-

valiossa (jos käytät niitä, niin suosi täysjyvää).

Ravinto herättää aina kiivasta keskustelua, joten asiasta voi ottaa kantaa sähköpostitse suoraan minulle.

Mahtavaa ja ravintorikasta grillauskesää kaikille!

Timo Lampen, ammattivalmentajatimolampen@gmail.com

SUOMEN SHAKKI 35

38 SUOMEN SHAKKI

TIM KRABBÉ Liikuttavaa hulluutta

56-vuotias englantilainen John Nunn on shakkihistorian

monipuolisimpia kykyjä. Hän on yltänyt pelaajana maailmanlistan kärkikymmenikköön, laatinut tehtä-viä ja lopputehtäviä ja voittanut rat-kaisemisen maailmanmestaruuden. Nunn on myös kirjoittanut kymme-nittäin teoksia niin lopputehtävistä, avauksista, loppupelistä kuin tieto-koneshakistakin.

Turhantarkkakin Nunn osaa ol-la: toimittajana hän teki Fischerin ja Talin kuuluisiin kirjoihin lu-kuisia pienenpieniä muutoksia, ja minut hän yllätti perinpohjaisesti, esitettyään pari arvokasta analyy-siehdotusta teokseeni Chess Curio-sities (1985), ujuttamalla nimensä toiseksi kirjoittajaksi oikovedoksen kansisivulle. Melkoinen kunnia, josta kuitenkin päättäväisesti kiel-täydyin.

Nunnin tuotannon helmiin kuuluu Endgame Challenge (2002), johon hän on syvällisiin ja selkei-siin analyyseihin perustaen valin-nut 250 kauneinta lopputehtävää. Valintaa Nunn ei suinkaan tehnyt vasemmalla kädellä, vaan hän tut-ki 20 000 lopputehtävää (niistä 60 000:sta jotka ovat olemassa), laati 2500 tehtävän alustavan listan, löy-si tuhannesta tehtävästä virheitä ja valitsi vuoden kypsyttelyn jälkeen oman Top-250:nsä.

Lopputehtävät voivat olla opetta-vaisia, kuten Nunn havainnollistaa erään pelinsä avulla (kuvio seuraa-valla palstalla).

Nunn halusi pelata johdon-mukaisen siirron 37.¥a5, mut-ta hän ei nähnyt sopivaa jatkoa siirtojen 37...¥xf3 38.gxf3 ¦a8 39.¥xc7 ¦xa4 40.¥xd6 ¦c4 jäl-

keen. Kunnes hänen mieleensä muistui eräs Prokesin lopputehtä-vä:

Ladislav Prokes 1. palkinto Narodni listy,1941

Valkean voitto

1.d7, jonka jälkeen valkea voi tem-povoitoin tehdä tilaa e-sotilaansa etenemiselle, esim. 1...¦d1 2.¥d5! ¦xd5 3.e6 voitoin tai 1...¦a1+ 2.¥a2! ¦xa2+ 3.¢b3 ¦a8 4.e6 voi-toin tai 1...¦h8 2.¥g8! ¦xg8 3.e6 voittaen.

Nyt Nunn tiesikin, miten jat-kaa Xie Junia vastaan: 41.c7!, eikä

mustalla ole keinoja estää siirtoja ¥c5 ja d6. Valkea voitti helposti pelin jatkuttua 41...f6 42.¥c5 ¦xc5 43.d6 ¢f7 44.d7 ¦xc7 45.d8£.

Lopputehtävät voivat olla opetta-vaisia, mutta sitäkin tärkeämpää on niiden kauneus. Usein ytimenä on yksi ainoa siirto, joka liikuttaa syvästi.

Abram Gurvitš ja Genrih Kasparjan1. palkinto Fizkultura i Sport 1955

Valkea voittaa

1.¥d4+ ¢d5 2.¢e2 h2 3.¦a1 (3.¥xf2 ¤xf2 4. ¦a1 h1£ 5.¦xh1 ¤xh1 6.¢f3 h5 ja musta pitää ta-sapelin) 3...f1£+! 4.¢xf1 ¢xd4 5.g4 ¤g3+ 6.¢g2 h1£+. Nunn kertoo näyttäneensä tämän loppu-tehtävän monille vahvoille pelaajil-le, joista useimmat pääsivät tähän asti, näkivät 7.¦xh1:n merkitsevän tasapeliä ja aloittivat alusta. Voiton siemen piilee kuitenkin fantastises-sa siirrossa 7.¢xg3!, joka vangitsee mustan kuningattaren: 7...£xa1 8.¤b3+ tai 7...£d5 8.¦d1+ tai 7...£e4 8.¦a4+ tai 7...£a8 8.¤b3+.

Xie Jun

John Nunn, Hastings 1996–1997

SUOMEN SHAKKI 39

Sotilaan arvoiset kysymykset (1 p.)1. Mitä yhteistä on tsaari Iivana IV:llä ja suurmestari Viktor Kortšnoilla?

2. Leningradilainen mestari Abram Model, joka valmensi Botvinnikia 1920-luvulla, ohjasi myös nuorta Kortšnoita sodan jälkeen. Minkä ava-uksen hän opetti perusteellisesti mo-lemmille junioreille?

3. Kenestä maailmanmestarista muo-dostui Kortšnoille perivihollinen?

4. He kohtasivat toisensa 69 kertaa, joista 48 peliä päättyi tasan. Miten voitot jakaantuivat muiden pelien kesken?

5. Minkä turnauksen jälkeen Kortšnoi loikkasi länteen 1976?

6. Seuraavan vuonna 1977 Kortšnoi kirjoitti omaelämäkerran, josta tuli maailman myydyimpiä shakkikirjoja. Mikä oli teoksen nimi?

7. Mitä maata hän edusti Baguion maailmanmestaruusottelussa 1978?

8. Montako kertaa Kortšnoi on osallis-tunut ehdokasfi naaleihin?

Ratsun arvoiset kysymykset (3 p.)9. Missä ottelussa Kortšnoi on ollut lähimpänä maailmanmestaruutta?

10. Minkä henkilökohtaisen maail-manmestaruuden hän on voittanut?

Lähetin arvoiset kysymykset (3 p.) 11. Kortšnoi on pelannut vuosien 1945–2011 välisenä aikana runsaat 4200 rekisteröityä peliä. Mitkä ovat hänen suosikkiavauksensa valkeilla ja mustilla vastauksena e4:ään tai d4:ään?

12. Kazanin ehdokasfi naalin 2011 voitti Boris Gelfand. Turnaus pelattiin

PETRI SAHARINEN

shakkivisa@suomenshakki.fi

Shakkivisa

kahdeksan pelaajan kesken cup-tyyp-pisinä kaksinotteluina. Ketkä Gelfand voitti välierissä, semifi naalissa ja fi naa-lissa?

Tornin arvoiset kysymykset (5 p.)13. Yleensä huippupelaajien pelivi-reys vähenee 50 ikävuoden jälkeen. Poikkeuksiakin on. Kortšnoi voitti 70-vuotiaana Bielin suurmestaritur-nauksen 2001. Hänelle hävisivät mm. sellaiset mestarit kuin Svidler, Gelfand ja Grištšuk. Ketkä kaksi muuta maail-manmestariluokan pelaajaa ovat yltä-neet samantasoiseen suoritukseen vete-raanivuosinaan ja missä kilpailuissa?

14. Mainitse viisi Pietarin tai Lening-rad-oblastin alueelta kotoisin olevaa mestaria, jotka ovat saavuttaneet tai päässeet kaksinotteluun maailman-mestaruudesta?

Kuningattaren arvoinen kysymys (10 p.)Kortšnoin tunnetuimpia pelejä on Baguion 21. ottelupeli 1978, Kortšnoi–Karpov, jonka voitolla hän nousi 4–2 johtoasemaan ottelussa. Maailman-mestaruuteen tarvittiin 6 voittoa, joten Karpovin leirissä oltiin todella huoles-tuneita. Pelin loppuosalla valkealla oli sotilaan etu, mutta musta uhkasi läpi-menoa g- ja h-linjojen sotilailla. Miten valkea realisoi etunsa? Mustan (Karpo-vin) viimeinen siirto oli 48…g5.

Vastaukset sivulla 61.

SUOMEN SHAKKI 39

Alois WotawaDeutsche Schachzeitung 1960

Valkean voitto

Mitään ei anna 1.gxh5+ ¢xf7, joten: 1.f8£ ¦xf8 2.gxh5+. Ei 2.¦xf8 ¤f6+ ja b2. 2...¢f7. Nyt 3.¦xf8+ ¢xf8 4. ¦f1+ ¢g8 ei johda mihinkään. Voit-toon vie sen sijaan hullu, kyyneliin saakka liikuttava siirto 3.¦h8 (uhkauk-sena ¦f1+) 3...¦xh8 4.¦f1+ ¢g8 5.h6! gxh6 6.¢e7 ¢g7 7.¦g1#.

Suom. Erik Rosendahl

John Nunn.

64 SUOMEN SHAKKI

SKSL tiedottaa

SHAKKIJÄRJESTÖJÄ • Suomen Keskusshakkiliitto ry – www.shakkiliitto.fi – pj. Tuomo Halmeenmäki, 045 1295683, tuomo.halmeenmaki@gmail.com – toiminnanjohtaja Jorma Paavi-lainen, Henry Fordinkatu 5 C, 00150 Helsinki, 044 3264130, sksl@kolumbus.fi – pankkiyhteys Nordea 205918–14718 • Suomen Kirjeshakkiliitto ry – www.shakki.net/liitot/skl – pj. Heikki Arppi, 050 5508304, heikki.arppi@kolumbus.fi • Suomen Tehtäväniekat ry – www.sci.fi /~stniekat – pj. Jorma Paavilainen, 044 3264130 email: jomapa@kolumbus.fi PELAAJALISENSSI 2011 A-lisenssi 60€; perhelisenssi 40€; nuorten (1991–94) A-lisenssi 40€ ja perhelisenssi 30€; varhaisnuorten (1995–) A-lisenssi 20€ ja perhelisenssi 10€. A-lisenssiin kuuluu Suomen Shakki lisenssin voimassaolon ajan. Lisenssi on voimassa kalenterivuoden loppuun. A-lisenssiin kuuluva Suomen Shakki lähetetään maksukuukaudesta alkaen. Joukkue-lisenssi maksaa 20€ ja sillä saa pelata yhden joukkuekilpailun loppuun saakka. Joukkuelisenssi on pelaajakohtainen. Loppuvuoden lisenssi on 1.7.–31.12. ostettava pelaajalisenssi, joka maksaa vuosilisenssin hinnan + 50 % vuosilisenssin hinnasta. Aikuisten loppuvuoden lisenssi siis 90 €, nuorten 60 € ja varhaisnuorten 30 €. Loppuvuoden lisenssi on voimassa ostohetkestä seuraavan kalenterivuoden loppuun. Lisenssinhaltijan on kuuluttava johonkin SKSL:n jäsenseuraan. Lisenssiä ei vaadita henkilökohtaisessa kilpailussa pelaajalta, jolla ei ole virallista seloa, ts. luku perustuu enintään 10 peliin. Kertalisenssi henkilökohtaiseen kilpailuun on 20€ (nuorilta 10€). Seuranvaihtomaksu on 10€.SELOLASKENTA Selolaskentamaksu on 5€/pelaaja (nuorilta 2,50€). Nopea shakki ja pikashakki 1,50€. Maksua ei peritä SM-kilpailuista. Selolistapyynnöt osoitetaan selolaskijalle. JÄSENMAKSUT Kerhojen jäsenmaksu liitolle on 6€ aikuisilta ja 4€ nuorilta (1991–). Minimijäsenmaksu 60€.KILPAILUJEN JÄRJESTÄJÄT Tulokset tulee lähettää välittömästi Suomen Shakkiin: Marko Tauriainen, Aakkulantie 17 B 12, 36220 Kangasala, marko.tauriainen@suomenshakki.fi ;Suomen Keskusshakkiliitolle: Jorma Paavilainen, Henry Fordin katu 5 C, 00150 Helsinki, sksl@kolumbus.fi ; selolaskentaan: Mikko Markkula, Satukuja 1 H 48, 02230 Espoo, mikko.markkula@pp.inet.fi . Tuloksista on käytävä ilmi kaikkien pelien tulokset ja pelaamatta jääneet pelit. Kaikkien toimihenkilöiden nimet ja tehtävät on mainittava.

|KILPAILUKALENTERI|27 4.–10.7. Naantalin turnaus (Naantali, TSY)28 11.–17.7. Heart of Finland (Jyväskylä, JYS)29 23.–27.7. Salon shakkileiri (SalSK)30 25.–31.7. Avoin SM (Mänttä-Vilppula, MäntSK)

30.7. KSSP:n pikapelimestaruuskilpailu (Kuusan- koski, PoKS) 30.–31.7. Raputurnaus (Oulainen, Shakkilaakso)31 6.–7.8. Joukkuepikapelin SM (Ilmajoki, KurVi ja MaSa)32 13.–14.8. Tammer-Shakin I stadionturnaus (Tampere) 14.8. Nuorten pikashakin SM (Helsinki, HSL)33 20.8. Suomen Cup, 4. kierros 20.8. Akaan nopean shakin turnaus (AkaaS) 20.–21.8. SeinSK:n turnaus (Seinäjoki)34 26.–28.8. HSK:n XII syysturnaus (Helsinki)35 3.9. Suomen Cup, välierät 3.9. Nopean shakin HM (Helsinki, HSL) 3.–4.9. Avoin Pohjois-Suomen mestaruus (Oulu, OSS) 4.9. Suomen Cup, loppu- ja pronssiottelu36 9.–11.9. Garden viikonlopputurnaus (Helsinki) 10.9. Nopean shakin kilpailu (Loimaa, LoimSK) 11.9. Kaakonketju (Kuusankoski, PoKS)37 17.–18.9. JSM38 24.–25.9. TUL:n avoin mestaruus (Pori, PSY) 24.9. Kaakonketju (Mikkeli, MikkSK)39 1.–2.10. JärvSK:n viikonlopputurnaus (JärvSK) 1.–2.10. Vaasan turnaus (VSS)40 8.10. Avoin Pohjois-Suomen nopean shakin mestaruus (Oulu, OSS) 8.–9.10. Lahden viikonlopputurnaus (LahS) 8.–9.10. Koululaisten HM (Helsinki, HSL)41 10.–13.10. Joukkuepikashakin HM (Helsinki, HSL) 15.–16.10. JSM42 22.10. Remin syysturnaus (Vantaa) 23.10. Turun avoin pikapelimestaruus (TuTS)43 29.–30.10. Koululaisten SM (Tampere, TammerSh) 29.–30.10. Tammer-Shakin turnaus (Tampere) 30.10. Kerhojen kokous (Helsinki, SKSL)44 5.–6.11. SalSK:n viikonlopputurnaus (SalSK) 5.–6.11. Raahen viikonlopputurnaus (RaahLi)45 7.11.–5.12. Shakkikotiturnaus (5 kierrosta, maanantaisin, Helsinki, HSL) 11.–13.11. KäpSK:n turnaus (Helsinki) 46 19.–20.11. JSM47 25.–27.11. TuTS:n viikonlopputurnaus (Turku)48 3.12. Kaakonketju (Imatra, ImSh-48) 3.–4.12. OSS:n turnaus (Oulu)49 6.12. Nopean shakin turnaus (Helsinki, ESK) 9.–11.12. X:n viikonlopputurnaus (Helsinki)50 17.12. Joulukilpailu (Turku, TuTS) 52 27.12.–9.1. HM-turnaus (Helsinki, HSL)

Tulevia kotimaan shakkikesän suur-tapahtumia ovat 4.–10.7. pelattava Naantalin turnaus, Heart of Finland 11.–19.7. Jyväskylässä sekä avoin SM-kilpailu Mänttä-Vilppulassa 25.–31.7.

Näiden pitkän pelin kilpailujen jäl-keen käydään pikashakin joukkueiden SM-kilpailu 6.–7.8. Ilmajoella. Ilmoit-tautumiset ja joukkueiden kokoon-panot viimeistään 29.7., osoitteella plixti2011@gmail.com. Kilpailuun voi osallistua myös muulla kuin seurajouk-kueella, mutta sellaisella ei pääse mesta-ruusryhmään kilpailun jälkimmäisenä päivänä. Ilmajoella on kaikilla pelaajilla oltava pelaajalisenssi tai joukkuelisenssi (20 € / henkilö). Lisäksi mahdolliset seuranvaihtomaksut on oltava maksettu ennen kilpailun alkua.

Kilpailun sujuvuuden vuoksi pyy-detään hoitamaan maksut etukäteen Shakkiliiton pankkitilille 205918-14718. Kokoonpanojen ilmoittaminen ajoissa sekä mahdollisten lisenssi- ja siirtomaksujen maksaminen etukäteen vähentävät ruuhkaa pelipaikalla, mikä on kaikkien osapuolien etu. Seurat: hoitakaa nämä velvoitteet ajoissa!

Shakkiliitto on mukana Helsingin Taiteiden Yössä, joka järjestetään tänä vuonna 26.8. Tapahtumaan kaivataan vapaaehtoisia eri tehtäviin: esittelemään shakkia hyvin monentasoisille kiinnos-tuneille, hoitamaan välineiden kulje-tuksia, pelaamaan halukkaiden kanssa ja mahdollisesti juontamaan tapahtu-maa. Kaikki apu on tervetullutta! Tie-dustelut ja yhteydenotot: Toivo Pudas, toivo.pudas@fi mug.fi , 045 3584232.

Syksyllä alkaa seurajoukkueiden SM-kilpailu, jonka ilmoittautumiset ja maksut on hoidettava kesän aikana. Aikataulurunko on seuraava:

30.6.2011 mennessä: SM-liigan, I- ja II-divisioonan joukkueiden on il-moittauduttava liiton sähköpostiosoit-teeseen sksl@kolumbus.fi , jos aikovat käyttää sarjapaikkansa.

1.7.2011 mennessä: Osallistumis-maksut SM-liigaan, I- ja II-divisioo-naan liiton tilille 205918-14718.

8.8.2011 mennessä: Kaikkia sarja-tasoja koskien joukkueiden kokoon-panojen ja yhteyshenkilötietojen il-moittaminen sähköpostiosoitteeseen: jsm1112@shakki.net.

III-divisioonaa koskien a) Ilmoittau-tumiset sähköpostiosoitteeseen sksl@kolumbus.fi, b) osallistumismaksu liiton tilille.

Alkavalle kaudelle on mahdollista hankkia II- ja III-divisioonassa jouk-kuekohtainen lisenssi (50 €). Ellei täl-laista ole tai joukkue pelaa liigassa tai I-divisioonassa, niin kaikilla joukkueiden pelaajilla on oltava joko henkilökohtai-nen lisenssi tai joukkuelisenssi (20 €).

Muistutuksena vielä, että muuta-man seuran jäsenmaksu liitolle on vielä maksamatta. Maksut ovat 6 € / aikuis-jäsen, 4 € / vuonna 1991 tai myöhem-min syntyneet. Minimijäsenmaksu on 60 €. Seuran jäsenille, joilla ei vielä ole pelaajalisenssiä, kannattaa suositella ns. loppuvuoden lisenssiä, joka maksaa 90 €, sisältää Suomen Shakin – ja sen saa voimaan heinäkuun alusta alkaen vuoden 2012 loppuun.