Helmikuu 2011 30. vuosikertaKeski-Suomen reservipiirien tiedotuslehti

Keski-SuomenMaanpuolustaja

www.ksrespiirit.fi

Sisäl lys

SA-kauppa avasi Jyväskylässä sivu 16

Reserviläisten ylentäminen sivu 6

Joululounaalla jouluntunnelmaan sivu 2

Juhlava ylentämistilaisuus sivu 3

Keski-Suomen reservipiirienyhteystiedot v. 2011 sivu 4

Kohteen suojaaminen sivu 8

Kuva: Pentti Ruohotie

Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry:nKevätKoKouS

pidetään 30.3.2011 klo 18.30 Luonetjärven varuskuntakerholla

Tikkakoskella. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Huomionosoitukset ja kahvitarjoilu klo 18.00. Huom! Virallisten

kokousedustajien tulee olla yhdistystensä valtakirjalla valtuuttamia. Muilla läsnä olevilla jäsenillä on puheoikeus. Piirihallitus

Keski-Suomen Reserviläispiiri ry:nKevätKoKouS

pidetään 30.3.2011 klo 18.30 Luonetjärven varuskuntakerholla

Tikkakoskella. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Huomionosoitukset ja kahvitarjoilu klo 18.00. Huom! Virallisten

kokousedustajien tulee olla yhdistystensä valtakirjalla valtuuttamia. Muilla läsnä olevilla jäsenillä on puheoikeus. Piirihallitus

MPK:n paikallisosastotoiminta käynnistyi 15 vuotta sitten. Jämsän ja Joutsan paikal-lisosastot perustettiin ensimmäisinä Kes-ki-Suomessa. Silloinen Keski-Suomen so-tilasläänin komentaja, eversti Harri Virta-pohja ryhtyi ajamaan asiaa heti, kun puo-lustusministeriö päätti 11.1.1996 vapaaeh-toisen maanpuolustusjärjestelmän muodos-tamisesta. Eversti Virtapohja kutsui 19.3.1996 vapaa-ehtoisen harjoituksen Jämsän kaupunginta-lolle, jossa hän esitti neljän kunnan, Jämsän, Jämsänkosken, Korpilahden ja Kuhmois-ten, yhteisen paikallisosaston perustamis-ta. Johtoryhmä perustettiin, ja sen ensim-mäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Heik-

ki Mustajärvi Korpilahdelta. Johtoryhmä piti ensimmäisen kokouksensa Jämsässä 29.5.1996. Tuohon tilaisuuteen Hannu Kar-jalainen tuli mukaan lehtijuttua tekemään. Saman tien Hannu valittiin johtoryhmän tie-dottajaksi, sittemmin myös PAT:n sihteerik-si. Näissä tehtävissä hän jatkoi aina vuoden 2010 loppuun. Johtoryhmän puheenjohtaja-na ja sittemmin PAT:n päällikkönä ovat ku-luneen 15 vuoden aikana toimineet Musta-järven lisäksi Timo Seppälä, Heljä Järvinen ja edelleen paikallispäällikkönä jatkava An-tero Seppälä.

Matti Hyvärinen

Jämsän PAt:n perustamisesta 15 vuotta

Jämsän paikallispäällikkö Antero Seppälä kiitti sihteerin tehtävät vuodenvaihteessa jättävää Hannu Karjalaista pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta PAT:n sihtee-rinä. Kiitoksena Hannu sai kuhmoislaisen Rosellin puukkopajan eräpuukon.

vapaaehtoistoiminnanhaasteita sivu 11

Keski-Suomen Aluetoimiston päällikön, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemen ensimmäistä kertaa isännöimä Veteraa-nien joululounas oli 1.12.2010 Luonet-järven varuskunnan muonituskeskukses-sa. Paitsi veteraaneja lounaalla oli myös joukko aluetoimiston yhteistyökumppa-neita. Ruokasali näytti olevan täynnä vä-keä.

Joululounaalla vanhin vieras oli 101 vuotta täyttänyt Antti Paakkala. Toisek-si vanhin vieras oli 100-vuotias. Lounaan isäntä, everstiluutnantti Kylmäniemi oli rakentanut tervetulotoivotuksensa moni-osaiseksi, ja välillä aina kuultiin musiik-kia. Hän osoitti mieleenpainuvasti kun-nioituksensa sotiemme veteraaneille.

Ilmasotakoulun kenttärovasti Sau-li Keskinen johdatti väen ruokarukouk-seen. Lentoreserviupseerikurssin 85 op-pilaat toimivat ruoan tarjoilijoina. 49 op-

pilaasta suuri osa palveli tehtävässä. Osa oli muussa tapahtumaa tukevassa toimin-nassa, kuten keittiössä.

Musiikkia esittivät Ilmavoimien Soit-tokunta, johtajana musiikkimajuri To-mi Väisänen, ja Luonetjärven alakoulun kuoro, johtajana Marja Toikkanen. Lasten esittämät Suomalaisen messun kappaleet Vaari-vainaan kannel ja Laulu Suomelle saivat monen lounasvieraan pyyhkimään kyyneleen silmänurkasta. Muutoin mu-siikkiohjelmisto oli jouluinen. Joulupuk-kikin vieraili lounastilaisuudessa.

Jyväskyläläinen Kauko Tumanto esit-ti tilaisuudessa veteraanien tervehdyk-sen. Hän kiitti lounaan isäntää, tapahtu-man syntyyn vaikuttaneita ja juhlan esiin-tyjiä. Hän totesi, että tilaisuudesta ei läh-de ”nälkäisiä vaan tyytyväisiä, kylläi-siä ihmisiä”.

Pentti Ruohotie

2 1/2011Keski-Suomen Maanpuolustaja

Tänä vuonna pääsiäinen on päivää vaille myöhäisimpänä ajankohta-na eli 24. päivä huhtikuuta. Pääsi-äisen ajankohta lasketaan niin, että se on kevätpäiväntasauksen jälkei-sen täydenkuun jälkeinen sunnun-tai. Näin ollen pääsiäinen voi ol-la 22.3.–25.4. välisenä aikana ole-va sunnuntai. Tämä edellyttää, että kevätpäiväntasaus on aina 21.3. Se voi olla myös 22.3. Tämä laskutapa on peräisin juutalaisilta, joilla oli sama laskentakaavio omaan pääsi-äiseensä. He vain käyttävät siihen omaa kalenteriaan, joka poikkeaa meillä käytössä olevasta gregoriaa-nisesta kalenterista. Ortodoksisel-la kirkolla on edelleen käytössään pääsiäistä laskettaessa juliaaninen kalenteri. Sen mukaan tällä hetkellä pääsiäinen sijoittuu gregoriaanises-sa kalenterissa aikavälille 4.4.–8.5. Suomen ortodoksinen kirkko sai vuonna 1923 erivapauden noudat-taa läntisten kirkkojen laskutapaa, ja niinpä meillä kaikilla kristityillä Suomessa on yhteinen pääsiäisaika.

Pääsiäisen suomenkielinen ni-mi on Mikael Agricolan keksi-mä uudissana. Sanalla tahdottiin ja edelleen tahdotaan kuvata paas-tosta pääsemistä. Juutalaisten pää-siäinen, pesah, oli myös pääsemis-

tä. He viettävät sitä edelleen Egyp-tin orjuudesta pääsemisen muistok-si. Alun perin varhaiskirkossa vie-tettiin sunnuntaisin ylösnousemuk-sen viikkojuhlaa. Noin 100-luvulta on tiedossa varhaisimpia tietoja sii-tä, että ylösnousemuksen vuosijuh-laa alettiin viettää eri puolilla kris-tikuntaa. Nikean kirkolliskokouk-sessa vuonna 325 annettiin koko kirkolle yhteiset säädökset pääsiäi-sen vietosta. Vuosisatojen varrella tähän ylösnousemusjuhlaan on se-koittunut paljon pakanallista aines-ta. Tämä johtuu pitkälti pääsiäisen sijoittumisesta kevääseen ja uuden kasvun aikaan. Kukapa meistä ei tuntisi rairuohoa, narsisseja, tipu-ja, pupuja, munia, pajunkissoja jne. Kaikki nämä ovat agraariyhteiskun-nan mukanaan tuomia uuden sadon ja hedelmällisyyden vertauskuvia läpi koko Euroopan. Hyvinhän ne sopivat yhteen ylösnousemuksen evankeliumin kanssa.

Joulusta on tuttu sanonta, että oli-sipa joulu joka päivä. Mitähän se sitten olisi? Kinkkua ja laatikoita? Joulukuusi? Joululauluja? Ehkäpä sanonnalla viitataan siihen, että on ”hyvä, lämmin, hellä nyt mieli jo-kaisen”. Entäpä pääsiäinen? Pääsi-äinen on ainakin joka viikko sun-

nuntaina. Sunnuntai on ylösnou-semuksen päivä. Ainakin silloin on hyvä muistaa ylösnousemuksen merkitystä. Kristuksen tähden mei-dät on vapautettu ikuisen kuoleman kahleista. Meillä on toivo ylösnou-semuksesta. Meillä on toivo kerran kohdata Kristus itse ja hänen kans-saan meitä ennen tuonpuoleiseen siirtyneet rakkaamme. Jospa tämän ymmärtäminen toisi meidän elä-määmme rohkeutta ja voimaa to-teuttaa omaa kutsumustamme ih-misinä toistemme kanssa ja puo-lesta. Meidäthän on kutsuttu pal-velemaan toisiamme niillä lahjoil-la, joita meillä on. Nämä lahjat ei-vät ole välttämättä suuria, yleviä tai koko maailmaa mullistavia. ”Palve-lutehtävän saanut palvelkoon, ope-tustehtävän saanut opettakoon, roh-kaisemisen lahjan saanut rohkais-koon. Joka antaa omastaan, anta-koon pyyteettömästi; joka johtaa, johtakoon tarmokkaasti; joka auttaa köyhiä, auttakoon iloisin mielin.” Näin meitä kehottaa apostoli Paa-vali Roomalaiskirjeessään. Kaikkia meitä kutsutaan rukoukseen toinen toisemme puolesta. Rukouksessa on aina pääsiäinen.

Sauli KeskinenIlmavoimien kenttärovasti

Milloin on pääsiäinen?

Joululounaalla joulun tunnelmaan

Joululounaan lopuksi olivat torttukahvit.

Everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi

Toimintavuosi 2011 on pyörähtä-nyt käyntiin. Toivotan kaikille toi-mijoille menestystä kuluvan vuo-den haasteissa ja tehtävissä!

Keski-Suomen Reserviupseeri-piirin päähuomio kiinnittyy tänä vuonna Suomen Reserviupseeri-liiton 80-vuotisjuhliin. Liitto pe-rustettiin Katajanokan Kasinol-la 17.5.1931 pidetyssä tilaisuu-dessa. Liitto on löytänyt aseman-sa suomalaisen maanpuolustuk-sen kentässä. Se viettää juhlavuot-taan työn merkeissä, ja näkyvin osa tästä on piirien ja yhdistyksien järjestämät johtamispäivät.

Tämän päivän RUL on entistä enemmän ottanut roolia reservin upseeriston edunvalvojana. Liit-toa ei voi verrata työmarkkinajär-jestöihin, mutta se on toimillaan ollut vaikuttamassa muun muas-sa reservinupseerien palkkaraken-teeseen ja palvelusehtoihin krii-sinhallinta- ja rauhanturvatehtä-vissä. Tämä edunvalvonnan rooli korostuu koko ajan, eritoten SA-joukkojen määrän pienentyessä.

Maailma on muuttunut mer-kittävästi itsenäisyytemme alku-ajoista. Yksi yhteisen arvopoh-jamme lähde on kuitenkin säily-nyt – yleinen asevelvollisuus.

Yleinen asevelvollisuus ja sii-hen kuuluva johtajakoulutus ovat tehneet suomalaisia reserviupsee-reja jo yli 90 vuotta. Reserviup-seerikoulusta on tullut itsenäi-syytemme aikana sodan ja rauhan ajan tarpeisiin yli 167 000 johta-jaa. Tässä on perusta tämän päi-vän harrastuksellemme, joka on meille elämäntapa.

RUL:n 80-vuotisjuhlavuonna on hyvä pysähtyä miettimään, millainen on tämän päivän reser-viupseeri. Onko arvopohja muut-tunut? Mitä arvostamme? Ke-tä arvostamme? Olemmeko esi-

merkkinä? Vapaa-ajastamme kil-paillaan kovasti. Mihin aikamme riittää? Henkilökohtaisesti voin todeta, että vapaaehtoisen maan-puolustustyön status on edelleen kova. Se on harrastus, jolla on merkitystä. Se on harrastus, joka rikastuttaa elämäämme ja turvaa tarvittaessa itsemääräämisoikeut-tamme. RUL:n arvot ovat: isän-maallisuus, hyvä johtajuus, vete-raanien perintö ja yleinen asevel-vollisuus. Kaikki muuttumatto-mia arvoja, joiden eteen kannattaa tehdä työtä. Kaikki ovat arvoja, joihin 2000-luvun reserviupseeri voi nojata. Johtajuutta kaivataan yhteiskunnassamme myös työpai-koilla tai harrastuksissa. Mieles-täni tämän päivän reserviupseeri kykenee edelleen olemaan esitais-telija siinä, mihin hänet on koulu-tettu. Hän on vastuuntuntoinen, aloitteellinen, rehellinen, luotet-tava ja isänmaallinen.

Kuluvan vuoden piiriemme yk-si kohokohta on Elämysviikonlo-pun messuosasto Jyväskylän Pa-viljongissa 2.–3.4.2011. Messu-osastolla esiintyvät reservipiirit, rauhanturvaajat ja MPK. Toinen

voimainkoitos on piiriemme jo-kavuotinen perinteinen osallis-tuminen maakunnalliseen maan-puolustusjuhlaan. Juhla järjeste-tään Viitasaarella elokuun toise-na viikonloppuna. Tarvitsemme molempiin tapahtumiin esittelijöi-tä ja muita talkoolaisia – unohta-matta lippulinnoja! Olkaa valmii-na, kun teitä kysytään.

Piirien yhteinen nettisivu-jen uudistamishanke etenee. Si-vut tullaan ottamaan käyttöön 4.6.2011. Sivuille tulee oma nä-kymä yhdistyksien yhteystieto-ja varten. Tämä näkymä on yh-distysten päivitettävissä. Sivujen käytöstä järjestetään oma koulu-tustilaisuus.

Jäsenhankinta on edelleen toi-mintamme kulmakivi. Uusia jä-seniä on saatava hankittua toimin-tamme turvaamiseksi. RUL:n jä-senhankintakilpailu jatkuu edel-lisvuoden tapaan ja samoilla pal-kinnoilla. Toinen asia on jäsen-huolto.

Eritoten ne jäsenet, jotka ovat jättäytymässä pois jäsenyydestä, on huomioitava. Meidän on syy-tä selvittää, miksi jäsen on poistu-massa. Arvopohjamme muuttumi-seen ei voi vedota.

Maanpuolustusterveisin

Timo Salo, kapteeni respuheenjohtajaKeski-Suomen

Reserviupseeripiiri ry

P.S. Puolustusvoimauudistus on käynnistynyt. Se koskee käytän-nössä kaikkia puolustusvoimien osa-alueita. Uudistuksen on mää-rä olla valmis vuoden 2015 lop-puun mennessä.

Arvoisa maanpuolustusväki!

Timo Salo

Tuula syntyi Huittisissa 31.7.1940 ja poistui joukostamme 1.11.2010. Topakka maanpuolustushenkinen nainen on poissa.

Tuula oli neljän lapsen äiti, mum-mi ja vahva yrittäjäpersoona vaate-tusalalla Uuraisilla. Lisäksi hän toimi aktiivisesti monessa luotta-mustoimessa ja yhdistyksessä, lau-takunnassa ja kylätoimikunnassa menneiden vuosien aikana. Hän oli käynyt oppikoulun Lauttakylässä ja oli valmistunut 1960-luvulla teks-tiili-insinööriksi Tampereelta.

Maanpuolustusnaisiin Tuula liit-tyi 5.5.1976. Hän toimi useissa luottamustehtävissä Maanpuolus-tusnaisissa, muun muassa Vaaja-kosken yhdistyksen puheenjohta-

jana, Maanpuolustusnaisten Liiton Keski-Suomen piirin ja Maanpuo-lustusnaisten Jyväskylän yhdistyk-sen rahastonhoitajana. Hän kuului myös Naisten Valmiusliiton Kes-ki-Suomen alueneuvottelukuntaan

useita vuosia. Viiimeksi hän oli Ää-neseudulla pidetyn valtakunnallisen naisten jotoksen taloudenhoitajana.

Suomen Naisten Maanpuolus-tusjärjestö ry muisti Tuulaa mo-nilla ansiomitaleilla tunnustukse-na osallitumisesta vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Hän oli ai-na valmiina, kun oli kysymys va-paaehtoisesta maanpuolustustyös-tä, koska isänmaallisuus oli hänel-le sydämen asia. Tuulaa jäivät kai-paamaan omaiset, lukuisat ystävät ja yhdistystoiminnassa häneen tu-tustuneet.

Tiina RonkainenMaanpuolustusnaisten

Keski-Suomen piirintiedottaja

Tuula Kömi In memoriam

Korpilahden kunnalla oli tapana järjestää aina vuosittain oma itse-näisyyspäivän juhla, mutta kunta-liitos Jyväskylän kanssa romutti tä-män perinteen ja vuosi 2009 jäi vä-liin. Toki kirkossa oli messu ja re-serviläiset hoitivat seppeleenlaskun kunniavartioineen perinteiseen ta-paan. Juhlan puuttuminen aiheut-ti kuitenkin pettymyksen ja paljon mielipahaa varsinkin veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskien-sä keskuudessa. Tiedettiin kyllä, et-tä kantakaupungissa oli juhla, mutta sinne lähteminen messun ja kirkko-kahvien jälkeen ei innostanut.

Kielteistä palautetta tuli niin pal-jon, että paikalliset toimijat päätti-vät yhteistoimin järjestää vuonna 2010 oman juhlan. Mukaan talkoi-siin saatiin alueseurakunnan lisäk-si kotiseutuyhdistys, Korpilahden Reserviupseerit ja Korpilahti-lehti. Juhlaa oli odotettu. Siihen osallistui yleisöä salin täydeltä, ja se onnistui hyvin. Juhlapuheen piti Korpilah-den Sotaveteraanien puheenjohtaja Pentti Teittinen.

Juhlallisuudet alkoivat messulla Korpilahden kirkossa. Messun jäl-keen reserviläiset suorittivat seppe-leenlaskun sankaripatsaalle ja va-kaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille. Seppelepartion lä-

hetti matkaan majuri evp Pert-ti J. Louni koskettavin saatesa-noin: ”Seppelepartion jäsenet! Tänä vuonna 2010 on tullut kuluneeksi 95 vuotta nuorten miesten lähdöstä Saksaan saamaan sotilasoppia, Suo-men senaatin maan itsenäiseksi ju-listamisesta 93 vuotta, jääkärien pa-laamisesta kotimaahan 92 vuotta ja vapaussodasta 92 vuotta. Talvisota alkoi 71 vuotta sitten ja päättyi ko-vien taisteluiden jälkeen 70 vuot-ta sitten, ensimmäiset pommituk-set aloittivat jatkosodan 69 vuotta sitten ja taistelut päättyivät torjun-

tavoittoon ja saksalaisten maasta poistumiseen 65 vuotta sitten. Sep-pelepartion jäsenet! Viekää sankari-haudalle ja vakaumuksensa puoles-ta kaatuneiden muistomerkille tä-mä viestimme: Me kunnioitamme Teidän muistoanne ja tahdomme tehdä kaikkemme isänmaamme va-pauden ja itsenäisyyden sekä maa-ilman rauhan puolesta. Uskomme, että Suomen yllä saavat aina lie-hua vapaan maan tunnusmerkkei-nä siniristiliput! Lähtekää nyt täyt-tämään tehtävänne!”

Matti Hyvärinen

Itsenäisyyttä juhlittiin Korpilahdella vuoden tauon jälkeen

Seppeleenlaskussa Korpilahden sankarihautausmaalla Matti ja Juha Hyvärinen, kunniavartiossa Olli Weijo ja Perttu Hietanen. Taustalla Suomen lipun lippuvartiomies Veli Mäkivirta. Kuva: Maarit Nurminen.

Napakka pakkanen nipisti kas-voja Viitasaaren sankarihaudoil-la jouluaattona. Hämärtyvässä il-lassa pakkasmittari näytti -25 astetta. Luonto oli kääriytynyt lumiseen viittaan. Kynttilöiden liekkimeri valaisi hautausmaata, jossa vallitsi syvä hiljaisuus. Jou-luaaton hartaudessa kävijät pois-tuivat kirkosta hitaasti joulutun-nelmasta nauttien.

Perinteiseen tapaan Viitasaa-ren Reserviupseerit ja Viitasaa-ren Reserviläiset järjestivät kun-niavartion sankarihaudoille jou-luaattona. Tänä vuonna ensim-mäinen vuoro aloitti kunniavar-tion sankaripaadella klo 14.40, hieman ennen jouluhartauden al-kamista. Kuudes pari lopetti var-tiovuoronsa iltatähtien loistees-sa puoli viiden jälkeen. Kylmäs-tä kelistä johtuen kunniavartio-vuorot olivat vain 20 minuutin pituisia.

Joulutunnelmaa kunniavartiosta

Kello 16.00 sankarihaudan paa-delle marssi ryhdikkäänä kak-si lumipukuista sotilasta vapaut-taen edelliset vartiomiehet teh-tävistään. Markku Rossi (luut-nantti res) asettui paaden vierel-le tyttärensä Millan (tykkimies res) kanssa. Kynttilät valaisi-vat vartiomiesten maisemaa, ja hengitys höyrysi kirpeässä pak-kassäässä. Tytär Millalle kun-

niavartio jouluaattona oli hänen ensimmäinen, isä Rossille paik-ka oli käynyt tutuksi jo mo-nien vuosien aikana. Ensimmäi-seen kunniavartioonsa hän osal-listui Reisjärven sankarihaudoil-la vuonna 1971. Markun mie-lestä jouluaaton kunniavartiossa on syvällinen, hyvin harras tun-nelma. ”Kunniavartiossa on ai-kaa ajatella veteraanien taistelua Suomen itsenäisyyden puolesta. Niitä uhrauksia on vaikea käsit-tää, niin valtavia ne ovat. Erityi-sen arvokkaalta tämä kunniavar-tio tuntui tänään oman tyttären kanssa”, Markku mietiskeli var-tiovuoronsa jälkeen.

Milla muistaa lapsuudestaan ne joulut, jolloin isä lähti kun-niavartioon. ”Ihaillen vain seu-railin vierestä, kun hän puki lu-mipukua ja muita vartiovarustei-ta päällensä. Tänä jouluna tun-tui erityisen hienolta, kun pääsin yhdessä isäni kanssa jouluaaton kunniavartioon”, Milla tuumai-li. Hänen mielestään kunniavar-tio on erittäin tärkeä perinne, jo-ta tulee vaalia.

Maanpuolustustyö lähellä sydäntä

Ylikonstaapelina eläkkeelle jää-nyt Markku Rossi liittyi Viitasaa-ren Reserviupseereihin vuonna 1975. Hän on ollut siitä lähtien aktiivisesti mukana yhdistyk-sen toiminnassa: puheenjohtaja-

na muutaman vuoden, rivijäse-nenä osan aikaa ja tällä hetkel-lä hallituksen jäsenenä. ”Vete-raanien auttaminen ja keräyksiin osallistuminen on ollut mielekäs-tä toimintaa, sillä ne miehet pi-tivät Suomen pinnalla sodan ai-kana. Isäni ja kaksi setääni se-kä neljä enoani olivat rintamalla. Heidän tekemänsä työ velvoit-taa”, isä Rossi sanoo.

Tytär Milla liittyi Viitasaaren Reserviläisiin heti Niinisalon ty-kistöprikaatista kotiutumisensa jälkeen vuonna 2008. Sotilas-poliisin koulutuksen saanut Mil-la valittiin Viitasaaren Reservi-läisten hallitukseen viime syk-

synä. Veteraanikeräyksiin hän-kin on kerinnyt osallistua useam-man kerran. ”Maanpuolustustyö ja siihen liittyvät arvot ovat ai-na olleet minulle merkittäviä, ja haluan tarvittaessa tehdä oman osuuteni Suomen itsenäisyyden eteen”, Milla kertoo. Isän ja tyt-tären mielestä olisi tärkeää saa-da nuoret mukaan entistä parem-min maanpuolustustyöhön. Täl-lä tavoin veteraani- ja maanpuo-lustustyö saisi uutta voimaa nuo-rista ja arvokkaat perinteet uupu-mattomia työn jatkajia.

Kari Hämäläinen

3.12. vietettiin Ravintola Aimos-sa, Keski-Suomen Aluetoimiston naapurissa, aluetoimiston pääl-likön, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemen isännyydessä ti-laisuus, johon oli kutsuttu 6.12. ylennettäviä Keski-Suomen re-serviläisiä ja pieni kutsuvieras-joukko. Juhlavuutta tilaisuuteen toi osaltaan Ilmavoimien Soit-tokunta.

Ylentämispuheessaan eversti-luutnantti Kylmäniemi käsitteli maanpuolustusta koskevia ajan-kohtaisia asioita. – Viime vuo-sikymmeninä Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on merkit-tävästi pienentynyt. 1990-luvul-la se oli 540 000 sotilasta, tätä nykyä 350 000 sotilasta. Nykyi-sillä talouskehyksillä tulevaisuu-dessa voidaan varustaa taistelu-kentän vaatimuksia vastaavaksi 250 000 sotilaan vahvuiset puo-lustusvoimat.

Ikäluokkien koko on koko-naisvahvuutta määrittelevä teki-jä. Lähitulevaisuudessa ikäluok-

kien koko on noin 30 000 mies-tä, joista palveluksen aloittaa 70–80 %. Näistä sodan ajan jouk-koihin voidaan sijoittaa 17 000 taistelijaa. Jotta tulevaisuudessa-kin olisi taistelukykyinen, nuo-ri reservi, ensiarvoisen tärkeää on säilyttää yleinen asevelvolli-suus. – Yleinen asevelvollisuus on osoitus puolustustahdon siir-tymisestä sukupolvelta toiselle, puhuja totesi.

Everstiluutnantti Kylmäniemi korosti, että henkilöstö ilman suorituskykyistä ja toimivaa va-rustusta ei ole uskottava. – Te-hokkaiden aseiden ja välineiden hinnan kasvaessa mahdollisuu-det pitää yllä massa-armeijaa vä-henevät. Rajalliset resurssit on kohdistettava todellisen suori-tuskyvyn säilyttämiseen ja ke-hittämiseen.

Puhuja piti reservin merkitys-tä suuriarvoisena. – Sodan ajan joukkojen henkilöstöstä 95 % on reservin taistelijoita. Siksi osaa-minen ja ammattitaito tulee pi-

tää korkeana ja kovassa iskussa.Aluetoimiston päällikkö kiitti

paikalla olevia ylennettäviä ja ja-koi ylennystodistukset. Porilais-ten marssin tahtien jälkeen ko-mentajat onnittelivat ylennettyjä.

Mitaleilla palkittiin seuraavas-ti: RUL:n hopeinen ansiomita-li majuri Ollipekka Honkonen ja kapteeni res Martti Hämäläinen, RESUL:n hopeinen ansiomitali kapteeni res Jari Pekkanen sekä

Reserviläisliiton kultainen ansio-mitali alikersantti res Keijo Häk-kinen ja sotilasmestari res Pent-ti Ruohotie.

Lopuksi juhlaväki siirtyi ka-tettujen pöytien ääreen ottamaan

herkkuja. Vieraat viihtyivät tilai-suudessa – siitä kertoi myös al-kanut puheensorina.

Pentti Ruohotie

31/2011 Keski-Suomen Maanpuolustaja

Juhlava ylentämistilaisuus

Majuri Hannu Haapamäki (vas.) ilmoitti ylennettävien joukon alue-toimiston päällikölle, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemelle.

Kapteeniksi 6.12. ylennetty Jari Pekkanen sai tilaisuudessa myös RESUL:n hopeisen ansiomitalin.

Sotamies Heimo Basileus Pelto-nen siunattiin 18.12.2010 Kan-nonkosken kirkossa ja kätket-tiin samana päivänä kotiseura-kuntansa kirkkomaahan. Paikal-la oli lähiomaisia ja eri yhteisöjen edustajia, lähinnä sotaveteraane-ja, yhteensä kolmattakymmen-tä henkeä.

Vainajan siunasi kenttärovas-

ti Vesa Aurén Maavoimien Esi-kunnasta. Arvokkaasti suoritetun siunaamisen lisäksi Aurén ohja-si hautaamisen ja lämminhenki-sen muistotilaisuuden Kannon-kosken seurakuntatalossa.

31.5.1925 syntynyt Heimo Pel-

tonen lähti 17-vuotiaana vapaa-ehtoisena sotaväkeen ja edel-leen vapaaehtoisena sotaan. Vain 19-vuotiaana Peltonen jäi Äyrä-pään – Vuosalmen taisteluken-tälle. Ennen hautajaisia vainajan sisaren tytär kertoi toimittajalle, että omaisia kalvamaan jäi epä-tietoisuus, kaatuiko nuorukainen vai joutuiko hän sotavangiksi.

Vuonna 2008 tehdyissä etsin-nöissä löytyi suomalaisen soti-laan luita, joista sisaren antaman näytteen ja DNA-testin avulla voitiin tunnistaa Heimo Peltonen.

JR 49:n toisen pataljoonan vii-dennen komppanian taistelu-lähetti Heimo Peltonen kaatui Vuoksen eteläpuolella Äyräpääs-sä 7.7.1944.

Puna-armeijan hyökkäys ke-sällä 1944 torjuttiin Tali – Ihan-talassa, Viipurinlahdella ja Äy-räpään – Vuosalmen alueella. Äyräpäässä suomalaiset pitivät aluksi Vuoksen molempia puo-lia, mutta 6. ja 7.7. heidän oli ve-täydyttävä joen pohjoispuolelle.

Sekavassa tilanteessa kaatu-neita ei pystytty noutamaan. Suu-resta miestappiosta huolimatta Vuoksen pohjoispuoli pysyi suo-malaisten hallussa.

Heimo Peltonen julistettiin kuolleeksi. Hänet siunattiin jo ai-kanaan kentälle jääneenä, ja hä-nellä oli paikka Kannonkosken sankarihautausmaassa.

Pentti Ruohotie

Heimo Peltonen kätkettiin kotiseurakuntansa kirkkomaahan.

Kenttärovasti Vesa Aurén suo-ritti sankarivainajan siunaami-sen.

Sankarihautaus Kannonkoskella

Isä ja tytär jouluaaton kunniavartiossa

Markku ja Milla Rossi kunniavartiossa Viitasaaren sankari-haudoilla.

Valkoiseen huurteeseen kietoutuneet puut se-kä järveltä puhaltava talvinen tuisku loivat jouluista tunnelmaa Joulutulet-tapahtumassa 16.12. Viitasaarella. Viitasaaren Reserviläiset ry:n kolmatta kertaa järjestämässä tilaisuudes-sa lämmiteltiin tulilla makkaraa paistaen, sie-mailtiin lämmintä glögiä ja nautittiin hyväs-tä seurasta. Joulun sanomaa oli Jarkko Juvo-sen pitämässä hartauspuheessa. Yhteislauluna laulettiin ”Maa on niin kaunis” lyhtyjen, jät-känkynttilöiden ja nuotion loisteessa. Iloinen puheensorina kertoi ihmisten viihtyvän tulien lämmössä. Hämärässä talvi-illassa hohtavat lyhdyt ja tulet siivittivät ajatukset joulun hy-vään sanomaan: ”On Kristus syntynyt meille, ja poika annettu on.”

Kari Hämäläinen

Joulutulet joulusäässä Viitasaarella

Jarkko Juvonen pitää hartautta. Joulutulet luovat tunnelmaa.

PiiritoimistoGummeruksenkatu 7, 40100 Jyväskyläwww.ksrespiirit.fi Reserviupseeripiirin toiminnanjohtajareserviupseeripiiri@ksrespiirit.fiKari Löfgren 0400 163 470Koppalantie 1040270 Palokka Reserviläispiirin toiminnanjohtajareservilaispiiri@ksrespiirit.fiTapio Paappanen 0400 626 695Vitsakuja 3 040 755 8919 42700 KeuruuKeski-Suomen reservipiirien taloudenhoitajatHarri Jaakkola 050 598 7376Tapionkatu 244150 ÄänekoskiJuha Houni 050 342 2912Ruuhipirtintie 13141440 RuuhimäkiKeski-Suomen Maanpuolustaja -lehtipentti.ruohotie@kotinet.comPäätoimittajaPentti Ruohotie 040 417 6941Hietarinne 1643100 Saarijärvi

Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry Timo Salo puheenjohtaja 0400 794 401Piilolantie 4a as. 144100 ÄänekoskiSanteri Heinonen 1. varapuheenjohtaja 040 829 5697Vapaaherrantie 17 D 9 40320 JyväskyläKari Hämäläinen 2. varapuheenjohtaja 040 774 1596Laiduntie 144500 Viitasaari Yhdistysten puheenjohtajat tai yhteyshenkilötHaapamäkiVeikko Leppälä 0400 342 21342800 HaapamäkiHankasalmiTimo Pietiläinen 046 573 9476Pietiläntie 3341580 SauvamäkiJoutsaTapio Kämppi, 0400 640 227Karimäentie 419650 JoutsaJyväskyläPekka Nupponen 050 61 180Leppätie 940250 JyväskyläJämsäHannu Karjalainen 050 549 1822Vanamokuja 642100 JämsäKarstula Tero Lahti 040 083 0979Reinontie 3 A 343520 Kiminki KeuruuEero Lahti 0400 629 219Kalliotie 942700 Keuruu Kivijärvi Jari Pekkanen 0400 406 370Härkälähteentie 7 43100 SaarijärviKuhmoinen Kari Paajanen 0400 783 630Vanhatie 417800 KuhmoinenLaukaa Jari Ilves 040 843 7873Vihtavuorentie 141330 Vihtavuori Lievestuore Juhana Jalkanen 0400 665 434Liepeentie 47741400 LievestuorePetäjävesi Vesa Jussila 040 756 1761 Rantakalliontie 1041900 PetäjävesiPihtipudas Heikki Hämäläinen 0400 943 487Liitontie 3644800 PihtipudasSaarijärvi Petri Ruotsalainen 040 588 1371Ukontie 4 A 140270 PalokkaTikkakoski Pekka Orava 050 377 8883Maijantie 440270 Palokka

4 1/2011Keski-Suomen Maanpuolustaja

KESKI-SUOMEN RESERVIPIIRIEN YHTEYSTIEDOT VUONNA 2011UurainenHannu Koskinen 040 551 7198Minkkiläntie 12441230 UurainenViitasaari Kari Hämäläinen 0400 358 191Laiduntie 144500 Viitasaari Ääneseutu Olli Jämsén 050 598 7625Verottajankatu 3 A 444100 Äänekoski

Keski-Suomen Reserviläispiiri ryPuheenjohtaja Keijo Häkkinen 040 833 7505Kuikantie 45941140 Kuikka Varapuheenjohtaja Alpo Vilenius 0400 340 591Vihtorintie 1242300 Jämsänkoski Varapuheenjohtaja Jouko Hyppönen 0400 500 231Vainiontie 18 A 744300 Konnevesi Yhdistysten puheenjohtajat tai yhteyshenkilötHaapamäkiTeuvo Honkamäki 044 541 7123Kurkilahdentie 5942800 HaapamäkiHankasalmi Erkki Tarvainen 040 516 4771Piilukorventie 14441490 NiemisjärviJoutsaKari Salomäki 040 823 2094Katajatie 441170 LeivonmäkiJyväskyläKari Laitinen 040 581 3540Etu-Ikolantie 1141170 LeivonmäkiJämsäVeijo Naarajärvi 040 869 3384Kaipolantie 5 as. 142100 Jämsä KarstulaRauno Uusijoki 040 533 2080Pylkönmäentie 38843500 KarstulaKeuruu Hannu Kivi-Mannila 0400 159 151Hirvenlahdentie 26742700 KeuruuKinnulaSeppo Muhonen 0400 641 845Niemelänkyläntie 14543900 Kinnula KivijärviOlavi Hakkarainen 040 595 1135Haankalliontie 8 as. 243800 Kivijärvi KonnevesiJouko Hyppönen 0400 500 231Vainiontie 18 A 744300 KonnevesiKorpilahtiAntti Mustonen 0400 222 710Sirkanpolku 2–4 A 540420 Jyskä KuhmoinenPertti Järvenpää 0400 450 443Myllykuja 1217800 KuhmoinenLaukaaRisto Kaiponen 0400 587 565Laukaantie 5 A 1141340 LaukaaLievestuore Aimo Leminen 0400 807 420Puhakantie 4141400 LievestuorePetäjävesiTimo Taipale 040 508 5631Taipale 2041900 PetäjävesiPihtipudasHarri Back 050 408 9724Ruukintie 4 as. 2 44800 Viitasaari SaarijärviEsko Janhonen 0400 718 890Myllyperäntie 1743100 SaarijärviTikkakoski Keijo Häkkinen 040 833 7505Kuikantie 45941140 Kuikka

Uurainen Olavi Kivi 050 354 7163Höytiäntie 63741220 HöytiäVaajakoskiVeli-Matti Lievonen 040 969 368 Lievosentie 540800 Vaajakoski Keski-Suomen SotilaspoliisikiltaPekka Tamminen 040 724 4822Haapalammentie 14 as. 140800 VaajakoskiViitasaari Kauko Ikäheimonen 040 582 4167Hanhiniementie 9244640 KymönkoskiÄäneseutuJukka MyllyläUrheilukatu 144120 Äänekoski Reservipiirien yhteiset toimikunnat AmpumatoimikuntaPuheenjohtajaOskari Kettinen 050 544 5233KenttäkelpoisuustoimikuntaPuheenjohtajaJari Pekkanen 0400 406 370TiedotustoimikuntaPuheenjohtajaHannu Karjalainen 050 549 1822Veteraani- ja perinnetoimikuntaPuheenjohtajaPertti Rahikainen 0400 259 469

YHTeISTYöKuMPPanITnaisten Valmiusliitto ryKeski-Suomen AlueneuvottelukuntaPuheenjohtajaKaija Koponen 040 542 8456Televankatu 1 C 2344100 Äänekoski

Maanpuolustusnaisten Liitto ryKeski-Suomen piiriPuheenjohtaja Eila Kotanen 044 555 3973Syväojanpolku 20 40270 Palokka MPL:n yhdistysten puheenjohtajat tai yhteyshenkilötJyväskyläHelena Mieskolainenhelena.mieskolainen@elisanet.fiPohjukkalantie 1040660 JyväskyläKeurusseutuAuli Rannikko 044 266 2320Heinäperäntie 54242700 KeuruuSaarijärvi Maija Siitonen 040 588 4864Virastotie 2 as. 3443100 SaarijärviÄäneseutuMerja Ylönen 040 743 7430Killinkitie 441290 Kangashäkki Keski-Suomen Maanpuolustussäätiö rsAsiamiesKari Kilpeläinen 040 486 3254Härköviidantie 340270 Palokka MaanpuolustuskoulutusyhdistysKeski-Suomen koulutus- ja tukiyksikköPäällikköKari Kilpeläinen 020 756 8905kari.kilpelainen@mpky.fiFax 0207 569 040PL 7 (Immolantie 9)41161 TikkakoskiKoulutuspäällikköJuha Orava 020 756 9039

IlmapuolustuspiiriLäntinen koulutusalueKoulutuspäällikköMatti Soini 020 756 9072Uotsolantie 39 A 138460 Sastamala

KesKi-suomen reservipiirien toimintaKalenteri 2011Kalenteri on luettavissa piirien www-sivuilta, jonne myös muutokset päivitetään.

Antti Väinö Sokka syntyi maan-viljelijä Antti Sokan ja hänen vaimonsa Maria Taljan poikana 13.9.1904 Karjalan kannaksella suuren Vuoksen virran pohjois-rannalla Antrean pitäjän Hent-tolan kylässä. Oppivelvollisuu-tensa Antti täytti Sokkalan kan-sakoulussa ja sai sieltä päästöto-distuksen 21.5.1918.

Vapaussota

Ennen koulun loppumista 14-vuotias reipas nuorimies oli jo paljon kokenut. Hän oli ol-lut vapaaehtoisena lähettinä hel-mi–maaliskuun aikana oman pi-täjän toisella laidalla, Vuoksen virran takana käydyissä vapaus-sodan ankarissa taisteluissa. Ah-volan Aaponmäki ja Suninmäki

sekä Henttosen ja Rautasen talot ovat jääneet Suomen sotahisto-riaan suomalaisen talonpoikais-sotilaan peräänantamattomuuden muistomerkkeinä. Näistä tapah-tumista oli varmaan jäänyt jota-kin nuoren lähettipojan mieleen siitä, kuinka on taisteltava sil-loin, kun isänmaan olemassaolo on vaarassa.

asevelvollisuus

Asevelvollisuutensa nuorempi Antti suoritti rannikkotykistös-sä (RT 2) Koiviston linnakkeel-la vuosina 1924–25. Koiviston linnake sijaitsi Koiviston saarel-la (ruots. Björkö) ja sen ympä-ristössä Karjalan kannaksen lou-naisnurkassa erittäin tärkeiden vesiväylien varrella. Mantereen ja linnakkeen välissä on ollut sa-tama ja kauppapaikka ainakin jo viikinkiajalla. Siihen viittaa pai-kalle annettu nimikin. Viikin-kien idäntien lähtöpaikka Birka sijaitsi Mälaren-järvellä Björkön saarella. Paikan kauas ulottuva historia on ollut pitkään tunnet-tu. Koiviston salmessa on käyty vuosisatojen kuluessa useita tais-teluja ja saaresta armeijat ovat hakeneet suojaa ja siellä huolta-neet itseään. Ahvolan kokemuk-set ja varusmiespalvelu vuosisa-taisilla taistelupaikoilla vahvisti-vat Antin maanpuolustustahtoa.

Liikemiesuran alku

Antrean Osuuskaupassa Antti hankki harjoittelijan kokemus-

ta vähittäiskaupasta ja liike-elä-mästä yleensä. Pyrkiessään va-litsemallaan uralla eteenpäin An-tin tie vei 1925 Satakuntaan Ikaa-listen ja Kiikoisten osuuskaup-poihin, mutta vielä kerran hän rauhan aikana 1930 palasi Karja-lan kannakselle Koiviston naapu-riin Kuolemanjärjen Osuuskau-pan päämyymälään vastaamaan sen toiminnasta. Mutta vuonna 1937 hän suuntasi uuteen suun-taan, Keski-Suomeen Viitasaa-ren Uuden Osuusliikkeen Suo-vanlahden myymälän hoitajaksi.

Talvisota Antti Sokka ei joutunut talvi-sotaan viitasaarelaisten mukana, vaan hänet määrättiin 56. raskaa-seen ilmatorjuntakonekivääri-

joukkueeseen suuntaajaksi. Täs-tä voinemme päätellä hänen ran-nikkotykistössä saamansa koulu-tuksen suunnan. Talvisodan ai-kana Antti ehti vielä ilmavalvon-tatehtäviin Oulussa.

Kesän 1941 liikekannalle-panossa Antti sitten määrättiin

panssaritorjuntakivääriryhmän johtajaksi jalkaväkirykmentti 50:een ja ylennettiin alikersan-tiksi.

Jatkosota

Kesällä 1941 Antti joutui siis asuinpaikkakuntansa reserviläi-sistä muodostettuun rykmenttiin. Rykmentin komentaja oli so-dan kaksi ensimmäistä viikkoa

everstiluutnantti Yrjö Nahi, mut-ta sitten komentajaksi nimitet-tiin everstiluutnantti Martti Aho. Rykmentti kuului eversti K. A. Heiskasen komentamaan 11. di-visioonaan. Divisioona hyökkä-si Korpiselän kautta Jänisjärven taakse, sieltä Laatokan rantaan, Suojärvelle ja sitä kautta kohti Petroskoita.

Jo 13.7. Antti Sokka tuhosi panssaritorjuntakiväärillä usei-ta autoja ja yhden panssarivau-nun ja näin avautui pataljoo-nalle tie hyökkäykseen. Hyök-käys johti Laajan kylän valtaa-miseen Jänisjärven koillisrannal-la. Runsaan kuukauden pääs-tä Sokka tuhosi norsupyssyllään lukuisia hyökkäysvaunuja. Vi-hollisella oli uusia vaunuja, joi-hin pst-kiväärin ammukset eivät pystyneet, mutta oikeaan koh-taan osuessaan vaunu kuitenkin vioittui niin, että siitä tuli taiste-lukyvytön. Nämä vaunut muo-dostivat vihollisen läpipyrkivän kärjen. Vaunujen tuhoutuessa koko vihollispataljoonan hyök-käys tyrehtyi. Syyskuussa Ant-ti Sokka tuhosi useita kuorma-autoja ja panssareita aiheuttaen läpipääsemättömän ruuhkan, jo-ka suomalaisten tulen kanssa es-ti vihollisen pääsyn Prääsän mo-tista. Viimeisen vaunun Sokka tuhosi vain kahden metrin pää-hän itsestään. Monissa taiste-luissa vihollisen vastarinta mur-tui Sokan pst-kiväärin syytäes-sä ammuksia vihollisen pesäk-keiden ampuma-aukoista. Prää-sän motista pyrki pois myös vi-hollisen raskas Klim Voroshilov -panssarivaunu. Sokka itse ker-toi tapahtumasta: ”Ammuin he-ti, kun uskoin osuvani. Jälki sii-hen tuli, mutta vaunu vain lisäsi vauhtia. Toinenkaan laukaus ei tehonnut hirmuun muutoin, kuin osuttuaan tornin juureen niittasi tornin liikkumattomaksi. Välillä vaunu pysähtyi, mutta jatkoi sit-ten matkaansa. Se tuli niin lähel-le, että ammuin sitä aivan vieres-tä. Eikä mitään vaikutusta, luulin kuulleeni sisältä naurua… Sit-ten se ajoi kokonaan ohi ja jou-tui paljastamaan ahterinsa. Am-muin sinne, ja jo tehosi. Mootto-ri syttyi tuleen. Vielä yksi lau-kaus selvästi ohuemman panssa-rin läpi oli piste asialle.”

Vuoden lopulla Sokka komen-nettiin upseerikouluun, josta hän palasi rykmenttiinsä vänrikkinä helmikuun lopulla 1942. Vuon-na 1904 syntyneenä Antti Sokka kotiutettiin keväällä 1942. Ta-kaisin palveluksen hänet kutsut-tiin 25.6.1944.

Mannerheim-risti Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erityisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitse-miseksi voitiin Suomen puolus-tusvoimien sotilas hänen sotilas-arvostaan riippumatta nimittää 1. tai 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi. Todistukseksi nimityk-sestä saajalle annettiin kunnia-merkki, joista 2. luokan merkkiä

määrättiin kannettavaksi ilman nauhaa vasemmalla puolella rin-taa. Ensimmäisen luokan merk-kiä kannettiin kaulassa 1. luokan vapaudenristin (miekkojen kera)

nauhassa. Nimitys voitiin myös uudistaa. Kahteen kertaan ni-mitetyille ei annettu uutta merk-kiä vaan pienet, ristikkäin olevat marsalkan sauvat, jotka kiinnitet-

tiin merkin yläpuolelle. Kahteen kertaan nimitettyjä oli vain nel-jä sotilasta. Heistä yksi oli edel-lä mainittu JR 50:n komentaja, eversti Martti Aho.

Edellä lyhyesti esitettyjen san-karitöiden perusteella aliker-santti Antti Sokalle myönnet-tiin Mannerheim-risti nro 23 jo 12.10.1941. Puolitoista viik-koa aikaisemmin risti nro 14 oli myönnetty toiselle viitasaa-relaiselle Emil Pasaselle. Vuon-na 1943 säädettiin, että nimityk-seen liitetään 50 000 markan suu-ruinen rahapalkinto. Se tietysti annettiin myös aikaisemmin ni-mitetyille.

Sodan jälkeen

Kotiuttamisen aikana Antti Sok-ka siirtyi Viitasaarelta Uurais-ten Osuuskaupan liikkeenhoita-jaksi. Tässä tehtävässä hän oli vuoteen 1948, jolloin hän siirtyi Jyväskylään. Täällä hän oli aluk-si rakennusyhtiössä ostopäällik-könä ja sitten Maanviljelyskaup-pa Oy:n tukkumyyjänä. Vuonna 1956 hän perusti oman edustus-

liikkeen, jota hän piti noin vuo-teen 1969.

Antti Sokka kuoli 11.8.1972

Jyväskylässä, ja hänet on hau-dattu Jyväskylän vanhalle hau-tausmaalle.

Martti Porvali

51/2011 Keski-Suomen Maanpuolustaja

Antti Sokka:

”Sitten Klim ajoi kokonaan ohi ja joutui paljastamaan ahterinsa”

Antti Sokka ja pst-kivääri

Antti Sokka

Antti Sokka (keskellä eturivissä) ja aseveljiä siellä jossakin.

Antti Sokan haudalla 25.10.1997. Kuvassa vasemmalta: Tero , Timo ja Kari Sokka sekä Vesa, Kas-peri ja Sakarias Sokka. Kari ja Vesa ovat Antti Sokan poikia, muut pojanpoikia isänsä vierellä.

Antti Väinö Sokka Kutismas-sa Petroskoin tien varrella 27.9.1941. Valokuvaaja Man-ninen. SA-kuva.

Muita ylennysperusteita

Kertausharjoituksiin rinnastetta-vaa koulutusta, josta voi saada koulutusvuorokausia, ovat val-takunnalliset ja alueelliset maan-puolustuskurssit sekä muu val-mius- tai varautumiskoulutus, Maanpuolustuskoulutusyhdis-tyksen sotilaallista valmiutta pal-velevat kurssit, palvelus krii-sinhallintatehtävissä sekä palve-lus puolustusvoimissa. Näitä voi-daan laskea hyväksi kertaushar-joitusvuorokausiin enintään 25 vuorokautta. Puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset las-ketaan täysimääräisinä kertaus-harjoitusvuorokausiin. Evp-hen-kilöstön osalta upseerin, erikois-upseerin, opistoupseerin tai ali-upseerin virassa palvelleen hen-kilön seuraavaan sotilasarvoon ylentämisen edellytyksenä on, että henkilö on palveluksesta eroamisensa jälkeen saanut kou-lutusta vähintään kymmenen ker-tausharjoitusvuorokautta.

Korpraalista alikersantiksi ylentämiseen vaaditaan seitse-män kertausharjoitusvuorokaut-ta, mutta sen lisäksi kyseisen henkilön tulee olla toiminut joh-tajatehtävässä vähintään yhdessä kertausharjoituksessa tai muuten osoittanut riittäviä johtajanky-kyjä. Tässä tapauksessa arvioin-tien tulee olla hyviä tai kiitettä-viä ja henkilön tulisi olla sijoitet-tu tai sijoitettavissa ryhmänjoh-tajatason tehtävään. Pelkästään seitsemällä kertausharjoitusvuo-rokaudella ei voi korvata ali-upseerikurssin suorittamista ja kuutta kuukautta pitempää pal-velusaikaa, vaan osoitetuilla joh-tajanominaisuuksilla. Miehistö-pohjalta on mahdollista poik-keustapauksissa ylentyä aina ker-santiksi saakka, mikäli henki-lö on puolustusvoimissa tai krii-sinhallintajoukossa palvellessaan

menestyksellisesti toiminut joh-tajatehtävissä. Näitä tapauksia on kuitenkin varsin vähän.

Reserviläinen voidaan ylen-tää myös muiden maanpuolus-tustyöhön liittyvien lisäansioi-den perusteella, vaikka koulu-tus- ja muut vaatimukset ei-vät täytykään. Tässä tapaukses-sa miehistöön kuuluvan reservi-läisen tulee olla yli 40-vuotias ja reservin aliupseerin tai upseerin yli 45-vuotias, eikä häntä ole ai-kaisemmin ylennetty reservissä-oloaikanaan. Esimerkiksi pitkä-aikainen, ansiokas, aktiivinen ja tuloksellinen toiminta maanpuo-lustusjärjestöissä voi tuoda ylen-nyksen. Jos maanpuolustusjär-jestöt haluavat tehdä tällä perus-teella ylennysehdotuksia jäsenis-tään, ne tulee perustella erittäin tarkasti. Lisäansioiden perusteel-la reserviläinen voidaan ylentää vain kerran.

Miksi minua ei ole ylennetty?

Aluetoimistolle tulee ajoittain

kyselyjä ylennysperusteista ja siitä, miksi minua ei ole ylennet-ty. Useimmiten ylennysperusteet eivät tällöin joltain osin ole täyt-tyneet, vaikka yleensä kertaus-harjoitusvuorokausien määrä ky-syjällä onkin riittänyt. Esimer-kiksi henkilön sodan ajan sijoi-tus ei ole sellainen, että se mah-dollistaisi ylentämisen (tai si-tä ei ole lainkaan) tai hänellä ei ole vähintään tyydyttävää tasoa olevaa, alle viisi vuotta vanhaa henkilöarviointia kertausharjoi-tuksesta, vapaaehtoisesta harjoi-tuksesta tai kriisinhallintapalve-luksesta. Useimpia sellaisia ta-pahtumia, joista saa korvaavia kertausharjoitusvuorokausia, ei arvioida, joten kertausharjoituk-seen tai vapaaehtoiseen harjoi-tukseen osallistuminen on kui-tenkin käytännössä ylentämisen edellytys arviointien vuoksi. Jos ylennysasioista tulee kysymyk-siä, ota yhteyttä Keski-Suomen Aluetoimiston asiakaspalveluun.

Kapteeni

Petteri Kovalainen

Sotilasarvoa käytetään ilmaise-maan sotilashenkilön esimies-asemaa, sotilaskoulutusta, vir-ka-asemaa ja tehtävää. Reser-viin tai varareserviin kuuluvan asevelvollisen ylentämisen tar-koituksena on puolustusvoi-mien sodan ajan joukkojen soti-lasarvoihin perustuvan esimies-järjestelmän luominen ja yllä-pitäminen. Reserviin tai varare-serviin kuuluvan aliupseerin tai miehistöön kuuluvan ylentää so-tilasläänin komentaja. Tasavallan presidentti ylentää reservin up-seerit. Jokaisena itsenäisyyspäi-vänä 6.12. ja lippujuhlapäivänä 4.6. ylennetään tuhansia reservi-läisiä. Samoin sotilasläänien pe-rinnepäivänä 24.2. ja YK:n päi-vänä 24.10. ylennetään pienem-piä määriä reservin aliupseereita ja miehistöä. Aikaisemmin mie-

histöä ja reservin aliupseereita ylennettiin myös kertausharjoi-tusten yhteydessä, mutta nykyi-sin tämä on harvinaista johtuen kertausharjoitusten lyhenemises-tä, sillä ylennysesityksiä ei ehdi-tä käsitellä harjoituksen aikana, jos harjoitus kestää vain muuta-mia päiviä.

Ylennysperusteet

Yleisesti ottaen ylennykseen vaaditaan tietty määrä kertaus-harjoitusvuorokausia, sijoitus so-dan ajan joukoissa sellaiseen teh-tävään, että ylempään sotilasar-voon ylentäminen on mahdollis-ta ja osallistuminen kertaushar-joitukseen tai vastaavaan koulu-tukseen, jossa henkilön suoritus, yleisarvostelu ja kenttäkelpoi-

suus on arvioitu vähintään tyy-dyttäväksi. Edellisestä ylennyk-sestä tulee olla kulunut vähintään viisi vuotta, lisäksi kapteeniksi ylennettäessä kuusi ja majuriksi seitsemän vuotta. Ylennys ei siis tule automaattisesti tietyn mää-rän kertausharjoitusvuorokausia tullessa täyteen, vaan siihen vai-kuttavat useat eri tekijät ja kaik-kien edellä mainittujen ehtojen tulee täyttyä. Varusmiehenä ker-santiksi ylennetyt voivat saada ylennyksensä seuraavaan soti-lasarvoon kymmentä vuorokaut-ta pienemmällä kertausharjoitus-määrällä. Asevelvollista ei ylen-netä reservissä korkeampaan so-tilasarvoon, jos hänellä on rikos-rekisterissä merkintä tuomiosta. Oheisesta taulukosta ilmenevät ylentämiseen vaadittavat ker-tausharjoitusvuorokausimäärät.

Maanpuolustustahto

Allekirjoittaneella on takanaan neljä kuukautta Keski-Suomen Aluetoimiston päällikön tehtä-vässä. Tänä aikana olen saa-nut perehtyä maakuntaan uudes-ta näkökulmasta. Mielihyvällä voin todeta alueella vallitsevan vahvan isänmaallisen hengen ja voimakkaan maanpuolustustah-don. Kutsunnoissa nuoret miehet ovat osoittaneet arvostuksensa ja kunnioituksensa veteraaniem-me työlle, ja kertausharjoituksis-sa reserviläiset ovat ilmaisseet voimakkaan tahtonsa harjaantua omissa tehtävissään. Samoin lu-kuisat veteraani- ja maanpuo-lustustapahtumat ovat erinomai-sia esimerkkejä koko kansan ha-lusta osallistua isänmaamme de-mokraattisen elämänmuodon tur-vaamiseen yhteisessä rintamassa.

Verratessani edellä esitettyä kokonaisuutta syksyllä ilmesty-neeseen asevelvollisuustyöryh-män raporttiin voin hyvillä mie-lin todeta suomalaisen asevel-vollisuuden olevan arvostettua ja nauttivan kansan syvien rivien tu-kea Keski-Suomessa. Tältä poh-jalta maanpuolustuksen toimi-joilla – niin vakinaisessa väessä

kuin reservissä olevilla – on erin-omaiset edellytykset ylläpitää ja kehittää toimintaansa.

Asevelvollisuustyöryhmän ra-portti käsittelee suomalaista ase-velvollisuutta varsin kattavasti. 185-sivuinen kokonaisuus ottaa kantaa sekä asevelvollisuuden positiivisiin puoliin että varsin laajasti myös kehitettäviin asi-oihin konkreettisine toimenpi-de-ehdotuksineen. Kaiken kaik-kiaan raportti on perehtymisen arvoinen ja antaa kattavan ko-konaiskuvan tämän päivän ase-velvollisuudesta – varusmiespal-veluksesta ja reserviläisyydestä – Puolustusvoimien ulkopuolis-ten asiantuntijoiden silmin tar-kasteltuna.

Maakuntakomppaniat

Viime syksynä sain ensi töikse-ni johtaa alueemme Maakunta-komppanioiden viikon mittaiset harjoitukset Keuruulla. Harjoi-tusten alkuhetkistä alkaen tulin erittäin vakuuttuneeksi komppa-nioidemme henkilöstön ammat-titaidosta, motivoituneisuudes-ta, sitoutuneisuudesta ja vilpit-tömästä maanpuolustustahdosta. Yksi näkemyksiäni vahvistanut piirre oli taistelijoiden jatkuva

valmius, jonka yhtenä konkreet-tisena ilmentymänä oli sotilaal-linen pukeutuminen. Taisteluva-rustus pidettiin päällä ensi met-reiltä alkaen ja sitä kannettiin yl-

peydellä läpi koko harjoituksen. Muutenkin joukot toimivat ku-rinalaisesti ja tehtävänsä tinki-mättömästi täyttäen. Harjoitte-lu oli asiallista ja joukon sisältä

lähtenyttä toimintaa. ”Ramboi-lu” tai ”sotahulluus” eivät kuu-luneet opetusohjelmaan. Niiden sijaan harjoitteet sisälsivät pal-jon ajattelutaitoa ja tilanteenhal-lintaa vaatineita kokonaisuuksia. Nämä ja monet muut tehtävät henkilöstö toteutti positiivisella ilmeellä ja suurella sydämellä, ja kaikesta toiminnasta heijastui te-kemisen meininki. Maakuntakomppanioiden har-joituksiin osallistuneet oli-vat pääosin vapaaehtoisia ja si-toumuksen tehneitä maanpuolus-tajia. Tätä joukkoa oli täyden-netty potentiaalisilla ehdokkail-la, joille haluttiin antaa tilaisuus tutustua lähemmin komppanioi-den toimintaperiaatteisiin. Har-joituksen jälkeen osa jättikin ha-kemuksensa joukkoon liittymi-seksi. Kaikki harjoituksiin osal-listuneet maanpuolustajat edusti-vat suomalaista asevelvollisuutta parhaimmillaan ja aidoimmil-laan. Tästä heille vielä kerran lämpimät ja vilpittömät kiitok-set koko aluetoimiston henkilös-tön puolesta.

Jos olet aktiivinen, maanpuo-lustuksesta kiinnostunut ja halu-kas pääsemään mukaan Maakun-takomppanian toimintaan, ota yhteyttä Keski-Suomen Aluetoi-

mistoon. Näihin ammattitaitoi-siin ja asiansa osaaviin joukkoi-hin sijoitetaan taistelijoita, jotka haluavat antaa oman panoksensa Suomen hyväksi pitämällä yllä henkilökohtaisia taitojaan maan-puolustuksen vaativalla saralla. Ota rohkeasti yhteyttä!

Tehtävissään harjaantumi-sen lisäksi Maakuntakomppaniat vaalivat ja kunnioittavat ve-teraaniemme työtä ylläpitämäl-lä JR 48:n ja JR 50:n perinteitä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun JR 50:n miehet lähtivät jatkosotaan Keski-Suo-mesta. Tämän johdosta Maakun-takomppanian perinnetoimikunta suunnittelee ja valmistelee muis-totilaisuutta Suolahti–Äänekos-ki-alueelle 3.6.2011. Vastaava JR 48:n muistotilaisuus on suunni-teltu järjestettäväksi 21.6.2011 Jyväskylässä. Molempien tapah-tumien valmistelujen etenemistä voit seurata lehden välityksellä.

Kaikille Keski-Suomen maan-puolustajille hyvää ja turvallista vuotta 2011 toivottaen

Keski-Suomen aluetoimiston päällikkö

everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi

6 1/2011Keski-Suomen Maanpuolustaja

Suomalainen asevelvollisuus

Everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi

Reserviläisten ylentäminen

YLenTÄMISen eDeLLYTYKSenÄ OLeVIa KOuLuTuSVaaTIMuKSIa

SOTILaSaRVO KOuLuTuSVaaTIMuS

korpraali / ylimatruusi / ylirajajääkäri Kertausharjoitus (hyväksi arvioitu suoritus)

alikersantti 7 KH vrkkersantti 10 KH vrk (vain poikkeustapauksissa ilman aliupseerikurssia)ylikersantti 20 KH vrk (varusmieskersantti 10 KH vrk)vääpeli / pursimies 40 KH vrk (varusmieskersantti 30 KH vrk) 50 KH vrk (varusmieskersantti 40 KH vrk)

ylivääpeli / ylipursimies Koulutus ja SA-sijoitus ylivääpelin sotilasarvoa edellyttäviin ylempiin aliupseerin tehtäviin

sotilasmestari Koulutus ja SA-sijoitus sotilasmestarin sotilasarvoa edellyttäviin ylempiin aliupseerin tehtäviin

vänrikki / aliluutnantti Reserviupseerikurssin (tai vastaavan koulutuksen) suorittaminenluutnantti 10 KH vrkyliluutnantti 30 KH vrkkapteeni / kapteeniluutnantti 60 KH vrk

majuri / komentajakapteeni Koulutus ja SA-sijoitus majurin sotilasarvoa edellyttäviin tehtäviin

everstiluutnantti / komentaja Koulutus ja SA-sijoitus everstiluutnantin sotilasarvoa edellyttäviin tehtäviin, vain erikoistapauksissa

Ylentämistilaisuus 4.6.2010

Keski-Suomen reservipiirien toi-mintasuunnitelmaan on vuosittain kuulunut tutustumiskäynti jossa-kin Puolustusvoimien laitoksessa tai joukko-osastossa. Tänä vuon-na retki voidaan tehdä kutsuttuina vieraina. Kutsujina ovat Kaartin Jääkärirykmentti ja sen jämsäläis-syntyinen komentaja, eversti Juk-ka Valkeajärvi.

Arkipäiville 23.–24.5. ajoittu-va vierailu saattaa tuottaa työelä-

mässä oleville hankaluuksia, mut-ta arkipäiviin on selvä syy: isännät eivät halua näyttää viikonvaihteen tyhjiä kasarmeja vaan toiminnalli-sen joukko-osaston.

Rykmentti tarjoaa vierailleen tu-tustumisen Santahaminan varus-kunta-alueeseen ja perinnetaloon, erilaisia koulutus- ja taistelunäy-töksiä, saunaillan, majoituksen ja munkkikahvit. Retkeläisten oma-kustanteiseksi osuudeksi jäävät

matkakulujen lisäksi yksi lounas, tukeva iltapala ja aamupala. Ateri-oiden hintatiedot ja vierasluettelon viimeinen jättöpäivä on luvattu il-moittaa tammikuun viimeisellä vii-kolla. Kyseiset tiedot eivät siis ehdi tähän lehteen, mutta tulevat helmi-kuun alussa piirien nettisivustoille. Nettiosoitteet ovat tämän lehden medialaatikossa toiseksi viimei-sellä sivulla. Myös aikataulutetut päiväohjelmat löytyvät osoitteesta. Paluupäivän ohjelmaan voidaan li-sätä vielä jokin muu käyntikohde, koska varuskuntavierailu päättyy jo aamupäivällä 12.4.

Myös allekirjoittanut voi vas-tailla helmikuusta lähtien kyselyi-hin. Toivottavasti arjesta huoli-matta löytyy ainakin parikymmen-tä urhoollista, jotta saisimme ko-koon sellaisen joukon, jolla kun-nioittaisimme harvinaista kutsua.

Pertti Rahikainen

Piirilehden joulukuun numerossa kerrottu matkasuunnitelma Aunuk-seen ja Syvärille on toteutumas-sa, mutta siirtyy viikolla eteenpäin elokuun 5.–7. päivälle. Syynä siir-toon oli edellisenä viikonvaihtee-na täyteen varatussa hotelli Au-nuksessa. Nyt majoitus on varat-tu molemmiksi öiksi hotelli Olo-nian uusitulle puolelle.

Ensimmäisen matkapäivän 5.8. reitti on Venäjän Karjalan puolel-la karkeasti Värtsilä – Ruskeala – Pitkäranta – Aunus eli perehdytään ensin 7. D:n (ev Antero Svensson) hyökkäykseen Sortavalaan ja sit-ten Jääkäriprikaatin (ev Ruben La-gus) ja 5. D:n (ev Ilmari Karhu) hyökkäykseen Laatokan rantatien suunnassa Tuulosjoelle ja Aunuk-seen. Sotatoimien höysteenä tar-

jotaan alueen kulttuuri- ja paikka-kuntahistoriaa.

6.8. tutustutaan entisöityyn ja kunnostettuun Syvärin luostariin sekä sotatoimiin Syvärillä. Ke-sällä 1944 puna-armeija hyökkä-si Lotinanpellossa ja eteni Aunuk-seen. Lisäksi poiketaan Nurmoi-lassa, jossa 1944 oli VI Armeija-kunnan (kenrm A. E. Martola) esi-kunta ja lentokenttä.

Paluupäivänä 7.8. reitti on Au-nus – Prääsä – Vieljärvi – Läske-lä – Ruskeala – Värtsilä. Aiheina ovat muun muassa Prääsän val-taus 1941 ja Vieljärven viivytys-taistelu 1944. Lemetin mottialueel-lakin viivähdämme tovin sekä kuu-lemme alueen kulttuuri- ja paikal-lishistoriasta kiinnostavia asioita.

Edellä oleva on matkan sotahis-

torioitsijan, evl evp Hannu Kos-kisen antama karkea yleissuun-nitelma, joka hioutuu lopulliseen muotoonsa talven ja kevään aika-na. Keski-Suomen Maanpuolusta-jan toukokuun numerossa ovat sit-ten tarkemmat matkatiedot ilmoit-tautumisohjeineen ja tietysti hinta, joka totuttuun tapaan pyritään pitä-mään kohtuullisena.

Tavoitteena on päästä matkaan noin 40 hengen joukolla. Tutustu-miskohteet ovat varmasti monel-le entuudestaan tuttuja joko pai-kan päältä tai ainakin kirjallisuu-desta. Jokainen matka antaa kui-tenkin uutta ja syventävää tietoa uusien kokemusten myötä, joten matkapäivämäärät kannattaa kir-jata muistiin jo nyt.

Pertti Rahikainen

71/2011 Keski-Suomen Maanpuolustaja

Ääneseudun maanpuolustusyh-distysten, reserviupseerien, re-serviläisten ja maanpuolus-tusnaisten, vuosijuhlaa viettiin lauantaina 25.9.2010 Äänekos-ken kaupungintalolla. Ääneseu-dun Reserviupseerit vietti 65-, Ääneseudun Reserviläiset 55-

ja Ääneseudun Maanpuolustus-naiset 50-vuotisjuhlaansa. Yh-distykset toimivat maanpuolus-tustyössä tiiviissä yhteistyössä Ääneseudulla. Yhtenä tärkeim-pänä toiminnan muotona on so-tiemme veteraanien toiminnan tukeminen ja auttaminen paik-

kakunnalla.Juhlapäivä aloitettiin puolilta-

päivin seppeleenlaskulla ja kun-niakäynnillä Äänekosken sanka-rivainajien haudoilla. Varsinai-nen pääjuhla pidettiin kaupun-gintalon valtuustosalissa. Juhla-puheen piti prikaatikenraali evp Hannu Luotola Saarijärveltä. Pu-heessaan hän muun muassa ko-rosti yleisen asevelvollisuuden merkitystä ja totesi sen olevan paras järjestelmä Suomen kan-nalta. Kenraali Luotola kiitti so-tiemme veteraaneja maamme it-senäisyyden pelastamisesta vii-me sodissa. Katsauksen maan-puolustustyön 65-vuotiseen his-toriaan Ääneseudulla esitti toi-minnassa pitkään aktiivisesti mukana ollut majuri res Petteri Koivunen.

Tasokkaista musiikkiesityksis-tä vastasivat Ilmavoimien Soitto-kunta Tikkakoskelta sekä paikal-linen kamarikuoro Sonore.

Tervehdyksensä juhlaan toi-vat puolustusvoimien edustajana

majuri Ilkka Kaapro Keski-Suo-men Aluetoimistosta ja kaptee-ni res Timo Salo Suomen Reser-viupseeriliiton ja Keski-Suomen Reserviupseeripiirin edustaja-na sekä Saimi Kamppila sotave-teraanien naisista. Juhlan sykäh-dyttävin hetki koettiin, kun rin-tamaveteraani Eino Pajunen saa-pui esittämään tervehdyksensä sotiemme veteraanien edustaja-na. Tervehdyksessään hän kiitti Ääneseudun maanpuolustusyh-distyksiä niiden antamasta tuesta veteraanijärjestöille. Lisäksi hän toivoi, että nykyinen veteraani-sukupolvi edustaisi viimeisiä so-taveteraaneja Suomessa ja että saisimme elää rauhan aikaa il-man uusia sotia.

Juhlassa palkittiin ansioitunei-ta reserviläisiä. Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ja Ääneseu-dun Reserviupseerit palkitsi-vat äänekoskelaisen vänrikki res Jani Pekkolan lahjakortein. Pek-kola valmistui Reserviupseeri-koulun kurssin 235 priimuksena

keväällä 2010 noin 700 upsee-rioppilaan joukosta. Keski-Suo-men Reserviläispiiri palkitsi pit-käaikaiset, aktiiviset jäsenensä yliluutnantti res Matti Minkki-sen ja ylikersantti res Ilkka Saa-renpään Reserviläisliiton prons-

sisella ansiomitalilla. Juhlatilai-suuden juontajana toimi ansiok-kaalla tavalla Kari-Juhani Myy-rä. Juhlayleisöä oli paikalla noin sata henkeä.

Olli Jämsén

Ääneseudun maanpuolustusyhdistykset pitivät yhdessä vuosijuhlan

Juhlayleisöä Äänekosken kaupungintalolla.

Prikaatikenraali Hannu Luotola pitämässä juhlapuhetta.

Keväällä 2010 Atena Kustan-nus Oy julkaisi Mikko Porva-lin kirjoittaman kirjan Vakoo-jakoulu – Päämajan asiamies-koulutus jatkosodassa. Porvali on oikeushistoriaan perehtynyt juristi ja poliisin rikostutkija.

Allekirjoittanut hankki kir-jan Keski-Suomen Reserviup-seeripiirin Haminaan suuntau-tuneen RUL:n 90-vuotisjuhla-matkan aikana. Matkan jälkeen luin kirjan lähes ”yhdeltä istu-malta”. Kirjoittajan tunteminen ja aiemmat asiamiestoiminnas-ta lukemani tosiasiat ryydittivät lukemista. Samalla syntyi aja-tus pyytää Mikko Porvalia lu-ennoimaan asiamiestoiminnas-ta Jyväskylässä. Luentopaikak-si löytyi keskeiseltä paikalta Jy-väskylän ammattikorkeakoulun auditorio Jyväskylän Lutakos-sa. Luentopäiväksi sovittiin 9. joulukuuta 2010. Tiedottami-sesta ja ilmoittelusta huolimat-ta paikalla oli alle sata kuuli-jaa. Kotiin jääneiden menetys oli mielestäni melkoinen.

Maistuvien kahvien jälkeen Jyväskylän Reserviupseerit

ry:n edustaja Juhana Jacksen toivotti illan kuulijat tervetul-leiksi luennolle ja luovutti pu-heenvuoron Porvalille. Luen-noitsija valotti aluksi kirjan kir-joittamiseen liittyvää sukulai-suussuhdetta. Kirjan sivuilla esiintyvä Antti Porvali on kir-jailijan isoisä. Sukulaisuus toi kirjoittamiseen antoisaa sisä-piiritietoa, mutta samalla myös haastetta.

Illan aikana luennoitsija tar-kasteli Äänislinnan Tieduste-lijainkoulun, entisen Petros-koin Metsäteknikumin, mer-kitystä jatkosodan aikana ja vaikutuksia sodan lopputulok-seen. Mielenkiintoista oli kuul-la kouluun oppilaiksi valittu-jen asiamiesalokkaiden valin-taperusteista, kansallisuuksis-ta ja luonteenpiirteistä. Mo-nelle jäi varmasti mieleen Por-valin luonnehdinta röyhkeistä ja ”umpikieroista valehtelijois-ta”, oppilaista, joiden tiedetään menestyneen koulutuksessa ja myöhemmin tehtävissään.

Luennolla olleet saivat näh-dä koulun alkuperäisestä asia-

kirjasta skannatun opetusohjel-man, jonka mukaisesti oppilai-ta perehdytettiin hankkimaan tietoja vihollisen vahvuuksis-ta, ryhmityksistä, aseistuksesta, liikkeistä, maanteistä ja rauta-teistä. Tärkeitä asiamiestiedus-telun kohteita olivat luonnolli-sesti vihollisen reservit, huol-totiet, lentokentät, viestiyhtey-det ja tuotantolaitokset. Jopa tiedustelukohteen väestön mie-lialojen havainnointia pidettiin tarpeellisena tiedusteluaineis-tona.

Asiamies-/vakoojakoulun päivittäinen koulutuksen ja elämän rytmi valottui luentoil-lan aikana selkeästi. Opin saa-tuaan asiamiehillä oli tehtäviin valmistautuminen ja tehtäviin lähtö. Asiamiesten ”selviämi-nen” takaisin työmatkoiltaan kirkastui kuulijoille karulla ta-valla. Mikko Porvalin isoisän tehtävänä oli juuri asiamiesten valmistaminen ja lähettäminen tehtäviin.

Luento-osuuden jälkeen avatussa keskustelutilaisuudes-sa nousi yleisön joukosta pih-

tiputaalainen eläkeläinen Ve-sa Kumpulainen. Hänen isänsä Veikko Kumpulainen oli toimi-nut Äänislinnan vakoojakoulun huoltoryhmän päällikkönä. Ve-sa Kumpulainen kertoi yleisöl-le nuoruuden muistoinaan, että jatkosodan jälkeen Pihtiputaal-la vieraili vakoojakoulun hen-kilökuntaa.

Kumpulaisen Veikko-isä oli tehnyt pojalleen Äänislinnan koulun puuseinän tarpeista lu-ennolla nähtävänä olleen Blen-heim-pommikoneen. ”Blen-nun” laskutelineet olivat kuu-lemma tuhoutuneet lapsuuden leikeissä, muuten kone on al-kuperäisessä kunnossa. Yliker-santti Veikko Kumpulaisen pal-veluspuvun kesätakki, -lakki ja alkuperäiset venäläiset kartat olivat myös nähtävillä.

Luennolta poistui tyytyväi-nen yleisö. Siitä kiitokset jär-jestäjille ja Mikko Porvalille.

Kari Löfgren

Keski-Suomen Reserviupseeripiiri

Vakoojakoulu-luento Jyväskylässä

Vesa Kumpulainen (vas.), Mikko Porvali ja Äänislinnan ”lentoko-netehtaan” valmistama Blenheim.

Ylikersantti Veikko Kumpulaisen asetakki ja karttoja jatkosodan ajalta.

Matka Aunukseen siirtyi viikollaKaartJR kutsuu kylään

Kohteen suojaaminen on sisä-maassa alueellisten joukkojen tär-keimpiä tehtäviä. Perinteisessä so-dassa alueelliset joukot luovat sen pohjan, jonka turvin armeijan ope-ratiiviset joukot pystyvät voitta-maan sodan ratkaisevat taistelut, mutta nykyaikana sodankäynti on muutakin kuin massiiviset armeijat nokatusten rintaman kahta puolen. Yhteiskunnan on oltava valmis-tautunut kestämään kansainvälis-tä painostusta ja fyysisiä iskuja jo paljon ennen konfliktin kiristymis-tä avoimeksi sodaksi. Avoin, de-mokraattinen yhteiskunta on altis hyvin erityyppisille hyökkäyksil-le, tietoverkkoiskuista valtioterro-rismiin. Osana yhteiskunnan elin-tärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaa (YETTS) puolustusvoi-mat suojaa sellaisia kohteita, joilla

on ratkaiseva merkitys yhteiskun-nan ja sitä kautta kaikkien kansa-laisten selviytymisen kannalta.

Kohteita voidaan suojata niitä vastaan kohdistuvilta uhilta ryh-mittämällä joukkoja niiden tur-vaksi ja suojaamalla ne kehäsuo-jausperiaatetta käyttäen. Tässä kir-joituksessa puhutaan nimenomaan fyysisesti rajallisen kokoisen kiin-teän kohteen suojaamisesta soti-lasjoukon avulla. Laajempia aluei-ta valvottaessa ja suojattaessa pu-hutaan aluevalvonnasta, mutta sii-tä lisää enemmän tämän kirjoituk-sen seuraavassa pelkästään alue-valvontaan keskittyvässä osassa, joka julkaistaan myöhemmin.

Perusteet

Suojattavissa kohteissa on puh-taasti sotilaallisia kohteita, sivii-likohteita ja kohteita, joilla on merkitystä sekä sotilaalliselta että myös alueen väestön hyvinvoinnin kannalta. Käytössä olevat voima-varat määrittävät sen, minkä tasoi-sia kohteita voidaan suojata Puo-

lustusvoimien toimenpitein. Käy-tännössä voidaan kuitenkin todeta, että jos kohde on Puolustusvoi-mien suojaama, se on merkittävä alueellisesti tai jopa valtakunnalli-sesti. Pienemmät kunnalliset koh-teet valvotaan tai suojataan usein kunnan omin voimavaroin.

Minkälaisia toimenpiteitä koh-detta suojattaessa sitten tehdään? Nämä toimenpiteet ovat usein var-sin yksinkertaisia ja maalaisjärjel-lä perusteltavia. Itse asiassa usei-ta niistä tehdään päivittäin monilla suomalaisilla työpaikoilla.

Suojattaessa kohdetta:– Valvotaan kohteen ympäristöä

ja siellä liikkuvia henkilöitä. Toi-sin sanoen varmistetaan että koh-teen ulko- eikä sisäpuolella tehdä mitään, mikä voisi haitata suojat-tavan kohteen toimintaa.

– Selvitetään tulijoiden henki-löllisyys ja asia. Kohteeseen pääs-tetään ainoastaan ne henkilöt, joi-den on sinne välttämättä päästä-vä. Jokainen ilman asianmukaista lupaa ja asiaa kohteessa liikkuva henkilö on riski turvallisuudelle.

– Todetaan ja estetään luvaton tunkeutuminen kohteeseen. Toi-sin sanoen kohteeseen ei saa pääs-tä myöskään väkivalloin.

– Ylläpidetään yleistä järjestystä ja annettujen määräysten noudatta-mista kohteissa.

– Estetään ilkivalta, tiedustelu, anastukset ja tuholaistoiminta.

– Otetaan kiinni ja tehdään vaa-rattomaksi kohdetta uhkaavat hen-kilöt tai osastot. Riippuen voimas-sa olevasta uhkatilasta, voiman-käytön säännöistä ja kustakin voi-mankäyttötilanteesta paikan pääl-lä vartiomiehellä voi olla oikeus varsin ankaraankin voimankäyt-töön asiattomia henkilöitä kohtaan.

– Eristetään kohteet tarvittaessa.– Puolustetaan kohdetta.Kohteen suojaaminen käsittää

kulun- ja alueenvalvonnan, raken-

teellisen suojaamisen, turvalli-suustarkastukset, kohteelle tärkei-den henkilöiden suojaamisen sekä kohteelle tehtävien iskujen vasta-toimet. Toiminnassa ei siis saa kes-kittyä ainoastaan kohteen ja sen lä-hiympäristön vartioimiseen, vaan on huolehdittava ainakin kohteen tärkeimpien osien ja vartiopaikko-jen linnoittamisesta sekä suunni-teltava ja harjoiteltava vastahyök-käykset kohteen eri osiin mah-dollisesti tunkeutunutta vihollis-ta vastaan.

uhkakuvat

Kohteita suojataan sotilaallisin toi-menpitein erityisesti vihollisen eri-koisjoukkojen tiedustelu- ja tuho-laistoiminnan estämiseksi. Tiedus-telulla ja erikoisjoukkojen toimin-nalla vihollinen pyrkii varmista-maan täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen onnistumisen tai ta-voitteiden saavuttamisen ilman varsinaista hyökkäystä. Rauhan ai-kanakin tiedustelun lisäksi voidaan turvautua rajoitettuun voimankäyt-töön. Äärimmäisissä tapauksissa esimerkiksi onnettomuuksien jär-jestäminen voi olla osa erikoisjou-kon toimintaa. Kiristyneessä tilan-teessa tiedustelun ja voimankäytön määrä lisääntyy ja tarpeen vaaties-sa voidaan turvautua jopa murhiin ja terrorismiin. Tavoitteena on la-mauttaa yhteiskunnan toiminta sen kaikilla osa-alueilla.

Toimittaessa kiinteää kohdet-ta vastaan erikoisjoukkojen teh-tävät voidaan jakaa tiedusteluun, kohteelle soluttautumiseen, oman toiminnan suojaamiseen, kohteen valvontaan, toimintaan kohdetta vastaan ja irtautumiseen. Kohteen laatu ja vihollisen tavoitteet mää-rittävät kutakin kohdetta vastaan käytettävät toimet, eikä kohdetta suinkaan aina haluta esimerkiksi tuhota. Joskus pelkkä tietojen ke-rääminen voi olla tarpeeksi, kun taas joskus on välttämätöntä ottaa kohde vihollisen joukkojen hallin-taan joksikin tietyksi ajaksi. Jäl-kimmäisestä voidaan käyttää esi-merkkinä vaikka Neuvostoliiton erikoisjoukkojen iskua Prahassa 1968, jolloin ne ottivat haltuun Praha-Ruzynen lentokentän. Eri-koisjoukot toimivat usein pienis-sä, muutaman miehen ja/tai nai-sen osastoissa, ja niillä on usein toteutettavan tehtävän lisäksi val-mistautumistehtävä toista kohdet-ta vastaan. Tämän kaltainen osas-to pyrkii välttämään paljastumista ja ennen kaikkea tappioita.

Erikoisjoukot voivat iskeä koh-teeseen yhden tai useamman par-tion voimin. Ennen iskua kohdetta tai kohdehenkilöä valvotaan suo-jaamisjärjestelyiden selvittämisek-

si. Tästä syystä kohteen suojaami-sessa on viimeiseen asti vältettävä rutiinien muodostumista, jolloin vihollinen ei voi sopeuttaa toimin-taansa suojaavan joukon rutiinei-hin. Tiedustelu ja valvonta saatta-vat kestää useita päiviä, mutta isku on lyhyt ja nopea. Iskussa tärkeät kohteet tuhotaan yleensä osoitta-malla ne vihollisen kauaskantoi-selle asevaikutukselle. Erikoisjou-kot hyökkäävät kohteeseen omin voimin vain silloin, kun sen tu-hoaminen muilla keinoilla ei on-nistu tai kohde halutaan ottaa vi-hollisen omaan käyttöön. Iskun kohteena olevat henkilöt siepataan tai surmataan. Iskun jälkeen eri-koisjoukko irtautuu, koska sillä ei ole kykyä torjua puolustajan vasta-toimenpiteitä.

Toimenpiteet

Kohteen suojaamisessa noudate-taan kehäsuojausperiaatetta. Tä-mä tarkoittaa sitä, että kohde ja sen ympäristö jaetaan kehiin, joil-la kullakin tehdään erilaisia toi-menpiteitä. Uloin kehä on kohdet-ta ympäröivä, kuitenkaan varsinai-sesti kohteeseen kuulumaton alue. Kohdetta suojaava joukko pyr-kii ulkokehällä tapahtuvalla alue-partioinnilla estämään vihollisen pääsyn sellaiseen asemaan, josta se pystyisi tiedustelemaan tai vai-kuttamaan kohteen toimintaan ul-kopuolelta käsin. Voimankäytön säädökset voivat rajoittaa huo-mattavasti suojaavan joukon voi-mankäyttöä kohteen ulkopuolella, mutta tästäkin huolimatta uloim-man kehän merkitystä ei voi vä-heksyä. Nykyaikana tekninen tie-dustelu ja voimankäyttö voivat ol-la mahdollisia huomattavan etäi-syyden päästä kohteesta ja varsi-nainen kohteeseen tunkeutuminen jopa tarpeetonta. Joka tapauksessa aktiivinen toiminta ulkokehän val-vonnassa pakottaa vihollisen rea-goimaan suojaavan joukon toi-menpiteisiin.

Kohteen varsinainen alue on useimmiten aidalla rajattu suojaa-van joukon ”oma tontti”. Jos aitaa tai muuta fyysistä estettä alueel-le vahingossa joutumiselle ei ole, kohde on merkittävä sivullisille vähintään lippusiimalla ja kielto-tauluilla. Näin toimittaessa alueel-le ei voi enää joutua vahingos-sa ja alueelle kielloista huolimat-ta menneet henkilöt tietävät, ku-ka alueella määrää. Puolustusvoi-mien hallinnassa olevalla alueella joukolla on suuremmat valtuudet toimia sinne tunkeutuneita henki-löitä vastaan.

Joukon hallinnassa oleva alue jaetaan yhä uusiin, sisäkkäisiin ke-hiin sen perusteella, kuinka mer-

kittäviä ne ovat kohteen toimin-nalle. Suomalaisessa koulutukses-sa kehiä on yhteensä neljä, jois-ta neljäs ja uloin on kohteen ulko-puolinen kehä ja loput kolme ovat kohteen sisäpuolisia. Kehien mer-kitys on ehkä helpointa ymmär-tää esimerkin kautta, jona toimi-koon tyypillinen aidalla ympäröi-ty voimalaitos. Voimalaitoksen ai-dan ulkopuolelle jää neljäs kehä, joka ulottuu usean kilometrin pää-hän kohteesta. Aidan sisäpuolelle jää voimalaitoksen piha, voimalai-tosrakennus ja rakennuksen sisäl-lä oleva valvomo, josta ohjataan voimalaitoksen kaikkia toiminto-ja. Tällöin voidaan ajatella, että kohteen piha muodostaa kolman-nen kehän. Piha eroaa aidan takai-sesta alueesta ainoastaan siten, et-tä voimankäytön valtuudet eroavat

toisistaan, sillä voimalan toimintaa voi uhata alueen aidan takaa yhtä hyvin kuin aidan sisäpuolelta. Toi-sena kehänä on luontevaa pitää it-se voimalarakennusta, sillä voima-larakennukseen tunkeutumalla tai siihen vaikuttamalla on mahdol-lista vaikuttaa kohteen toimintaan. Sisimpänä, ensimmäisenä kehänä esimerkissämme toimii valvomo. Koska valvomosta ohjataan koko voimalaitoksen toimintaa, pysty-tään valvomon tuhoamisella py-säyttämään koko kohteen toimin-ta. On myös mahdollista, että koh-teen tärkein osa on henkilö. Jos esimerkkimme voimalassa on yk-si ainoa käyttöpäällikkö, joka osaa pyörittää voimalan toimintaa, hän-tä voidaan pitää kohteen ensim-

mäiseen kehään kuuluvana kohtee-na. Tällöin myös kyseinen henki-lö on suojattava samoin toimenpi-tein kuin kohteen ydinalueet, niin että kohteen toimintaan ei pystyt-täisi vaikuttamaan hänen kauttaan.

On siis ehdottoman tärkeää pai-kallistaa suojattavan kohteen hei-kot kohdat, joihin vaikuttamalla vihollinen pystyy tehokkaimmin

vaikuttamaan koko kohteen toi-mintaan. Kun tällaiset ydinalueet on löydetty, ne suojataan kaikis-ta tarkimmin. Eri kehille pääsevät vain ne henkilöt, joiden on todel-la välttämätöntä niille päästä, sillä kaikki muut ovat ainoastaan riske-jä kohteen toiminnalle. Näin pää-sy ydinalueille muodostuu viholli-selle kehä kehältä vaikeammaksi.

Kohteen suojaaminen näh-dään usein toissijaisena tehtävä-nä, johon ”joudutaan”, kun varus-miesajan jälkeinen sijoitus ope-ratiivisissa joukoissa purkaantuu. Vihollinen käyttää parhaita voi-miaan suojattavia kohteita tiedus-teltaessa tai niihin vaikutettaessa, koska nämä kohteet ovat tärkeitä. Kohteen suojaaminen on haastava tehtävä. Sen merkitystä erityisesti sotaa matalampiasteisesta kriisis-

tä selviytymiselle ei voi vähätellä.Toimiminen osana kohdetta suo-

jaavaa osastoa on varsin haasta-vaa kaikille. Miehistö joutuu oma-aloitteisesti toimimaan erittäin vaativissa tilanteissa. Voimankäy-tön säädösten rajaamat valtuudet ja oman toiminnan turvaaminen aset-tavat omat vaatimuksensa toimin-nalle, ja räjähtävä toiminta voi seu-rata kuukausien puuduttavaa ru-tiinia. Erityisen vaativaa kohteen suojaaminen on kuitenkin joukon johtajille, sillä kohdetta suojaavan joukon toiminnan ylläpitäminen, suunnittelu ja käytännön johtami-nen poikkeavat huomattavasti sii-tä, mihin useimmat sotilasjohtajat on koulutettu. Toiminnan pitkäkes-toisuus vaatii vastuun jakamista eri

johtoportaiden sisällä ja niiden vä-lillä. Toiminta ja ennen kaikkea vastatoiminta eri vihollisen toi-miin on suunniteltava ja harjoitel-tava mahdollisimman hyvin jo etu-käteen, sillä vihollisen erikoisjou-kot eivät anna miettimisaikaa toi-minnan jo alettua!

Jan niukkanen

8 1/2011Keski-Suomen Maanpuolustaja

Kohteen suojaaminen

Asiaton henkilö kohteella

Henkilön turvatarkastus meneillään

Varovaista etenemistä

Nurkan haltuunotto

Vastaisku savun suojassa

91/2011 Keski-Suomen Maanpuolustaja

asemakatu 4 a 40100 JYVÄSKYLÄ(014) 411 0000mikael.juujarvi@lakiluotsit.fi

– Vakaasti väylällä –

Jyväskyläläisellä Veikko Salo-sella, 92 vuotta, on kuorma-autoilu ollut elämänurana. Jo 13-vuotiaana hän aloitti isänsä kanssa – kuorma-autoilija hänkin – rahtaamisen apumiehen hom-missa. Tästä tavaran kuljettami-nen jatkui ajokortin myötä so-dan seikkailuihin ratin takana. Hän oli tärkeä mies, avainhenki-lö, sillä muonan ja ampumatar-vikkeiden piti liikkua vuoden- ja vuorokauden ajasta riippumatta.

Alokkaana Salosesta oli vä-hällä tulla tykkimies. Kutsunta-vääpeli näytti valtaansa ja osoit-ti Veikon tykistöön, vaikka mie-hellä oli kuorma-autokortti plak-karissa. Suuri pula kortillisis-ta kuorma-autonkuljettajista ai-heutti kuitenkin pian siirron rattihommiin.

Koko Suomen huoltajana

Erikoisimpia kokemuksia ratin takana oli ajaa välirauhan aika-na vuonna 1940 rahtia Petsamon Liinahamarista Rovaniemelle. Sanottiin, että ’’viedään paperia ja tuodaan kahvia’’. Tosiasias-sa kyseessä oli valtakunnan ai-

noa kaupallinen napanuora maa-ilmalle, sillä Itämeri ja Tanskan salmet olivat poikki sodan ta-kia. Ajoneuvoina olivat Ruotsista lahjaksi saadut Ford m/39 -kuor-ma-autot, jotka olivat sodan jäl-jiltä vielä valkoisessa maalissa. Tie oli kehno, muutaman vuo-den vanha, kapea ränni. Heti ke-väällä 1940 se oli kelirikon takia muutaman viikon poikki roudan sulaessa pohjoisesta Jäämeren lämmöstä johtuen. Koettelemus-ten paikka Saariselkää ylitet-täessä oli nk. magneettimäki se-länteen pohjoispuolella. Siihen hyytyi monen pojan suuri kuor-ma eikä ilman apuja – varsin-kaan talvella – päästy eteenpäin. Tienpätkä pahimmalla paikalla on museotienä ja siellä sijait-see Jäämeren rahtareitten muis-tomerkki.

Saksalaisia huoltamasta Talin – Ihantalan tulihelvettiin

Salosen jatkosota alkoi Lapis-sa saksalaisten apuna ja kes-ti talveen 1942 saakka. Näil-le suomalaiskuskit saivat näyt-tää maastoajotaitojaan ketterillä

Ford m/40-kuormureillaan. Sak-salaiset rypivät jatkuvasti kiin-ni raskaalla kalustollaan. Hyvis-sä väleissä alppijääkärien kans-sa suomalaiskuljettajat huoltivat Sallasta itään hyökkääviä jouk-koja. Tarkoitus oli vallata Kan-talahti Neuvostoliitolta, mutta hyökkäys tyssäsi vanhalle ra-jalle Alakurttiin ja joukot jäivät asemiin.

Suomalaisjoukkojen siirtojen aikana Salonen oli paikalla Ka-jaanissa toteamassa hurjaa tapa-usta. Siellä taukoa pitäneet 6. Di-visioonan jermut aikoivat naut-tia kaupungista täysin siemauk-sin, ja niinpä he päättivät ryöstää viinakaupan. Kauppa ryöstettiin, rajusti kännättiin, kymmenittäin miehiä vietiin pahnoille, ja val-tio ei hymyillyt, kun sen omai-

suuteen kajottiin väkivalloin. Ai-kanaan tuomioita jaettiin avokä-tisesti kymmenittäin.

Kesällä 1944 Salonen osallis-tui Talin – Ihantalan suurtaiste-luihin ajamalla tonneittain am-pumatarvikkeita, muonaa jne. tarvitsijoille. Kiperimmät paikat sattuivat maataistelukoneiden kanssa. Muuan peltoaukean reu-nassa hän huomasi, kuinka suo-malainen huoltoauto oli ylittä-mässä aukeata. Samalla venäläi-nen rynnäkkökone osui paikalle ja teki useita hyökkäyksiä tuho-takseen kuormurin. Kuski livahti kärppänä. Maa pöllysi auton ym-pärillä useaan otteeseen venäläi-sen ampuessa. Koneen poistut-tua nousi kuljettaja, kiersi auton, hyppäsi rattiin ja ajoi pois.

Vastaavaa sattui Salosellekin. Hän oli autoparilla lähdössä siir-tämään JSP:tä, kun maataistelu-kone yllätti matalalla lentäen. Se tuli kohti, irrotti kaksi pommia ja kaartoi pois. Pommit rysähti-vät noin sata metriä pitkäksi len-nättäen turvetta ilmaan. Toisel-la kerralla Salonen ehti polkais-ta jarrut kiinni, syöksyä auton al-le suojaan ja todeta lentokone-aseiden tupruttavan tienpenkko-

ja. Samalla hän muisti lastina olevan lavallisen ammuksia. Hir-ven nopeudella Salonen syöksyi kuusikkoon odottamaan pahinta. Maiseman hiljennyttyä hän tar-kasti auton. Ei reikiä, nousi oh-jaamoon ja jatkoi ajoa.

Kuormurin kanssa 13-vuotiaasta 72 vuoden ikäiseksi Sodat tuli sodittua auton ra-tissa, ja oli aika siirtyä Jyväs-kylään rauhantöihin. Muutaman vuoden Salonen kokeili vieraal-la korjaamomiehenä, bussikus-kina ja kuorma-autonkuljettaja-na, kunnes heräsi ajatukseen ryh-tyä yrittämään. Hän sai hankit-tua luvat, remppasi vuoden 1938 Ford-kuormurin kuntoon ja aloit-ti omillaan vuonna 1950. Siitä sukeutui 40 vuoden kuorma-au-toura. Vuonna 1990 hän 72-vuo-tiaana malttoi siirtyä eläkkeelle. Nykyisin Veikko asuu Ei-la-puolisonsa kanssa Jyväskylän Lohikoskella.

Teksti ja kuva:

Kalevi Reiman

Magneettimäkeä ja maataistelukoneita

Risto Höylän elokuva-autojen kanssa voi lämpimästi muistella menneitä. Veikko Salonen ja International, takana Ford m/40.

Tourulan Kivääritehtaan Perilliset ry järjestää tutustumismatkan Pork-kalaan ja Hankoon 20.–21.5.2011. Matkalle ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Matkan hin-ta on alustavasti noin 165 euroa si-sältäen majoituksen ja aamiaisen, bussimatkat, risteilyn, pääsymaksut kohteisiin, opastukset sekä lounaan Upinniemessä. Matkalla on paljon nähtävää kaikille.

Matkan alustava ohjelmaPerjantai 20.5.: Lähtö Jyväskyläs-tä klo 5.00, Jämsästä klo 6.00. Tu-tustuminen Merivoimien tukikoh-taan Upinniemessä. Opastettu kier-toajelu Porkkalan alueella, jon-ka aikana tutustutaan muun muas-sa Kirkkonummen kirkkoon, Sjund-byn linnaan sekä Igor-museoon Degerbyssä. Tutustuminen Torpin

tykit -asemuseoon Inkoossa. Saa-puminen ja majoittuminen Hankoon hotelli Villa Maijaan noin klo 20.00.Lauantai 21.5.: Hangon kaupungin historiaan tutustuminen opastetul-la kiertoajelulla. Opastettu ristei-ly Hangon edustalla, tutustuminen Russarön saareen. Opastettu kier-toajelu Hangon sotahistoriallisis-sa kohteissa. Lisäksi jonkin verran vapaata aikaa Hangon kaupungissa. Ohjelma sisältää jossain mää-rin liikkumista jalkaisin, pienel-tä osin vaikeassa maastossa. Lisä-tietoja matkasta ja ilmoittautumi-set: Tourulan Kivääritehtaan Perilli-set ry:n sihteeri Heikki Rahikainen, Varvikontie 4, 42100 Jämsä, puhe-lin 045 138 0808,e-mail tktpry@gmail.com .

Heikki Rahikainen

Porkkalaan ja Hankoon

Keski-Suomeen on perustettu uusi asehistoriallinen seura edis-tämään ase- ja sotahistorian tut-kimusta sekä aseisiin ja sotiin liittyvän kulttuuriarvon säilymis-tä. Jyväskylää kotipaikkanaan pi-tävän Tourulan Kivääritehtaan Perilliset ry -nimisen seuran pe-rustajat ovat alan pitkäaikaisia harrastajia, mutta mukaan on otettu myös tuoreempia voimia. Seuran alkusanat lausuttiin vuo-si sitten, ja viime vuosi on käy-tetty toiminnan käynnistämiseen.

– Ajatus uuden seuran perusta-misesta lähti siitä, että Asehisto-rian Liiton hallituksessa ollessa-ni huomasin Keski-Suomen koh-dalla ammottavan aukon, kertoo seuran puheenjohtaja Ilkka Hau-

kilahti ja jatkaa: – Kun samal-la matkat Pirkanmaalle edelli-sen seuran tapahtumiin alkoivat tuntua pitkiltä, oli ajatus valmis.

Varapuheenjohtajaksi uuteen seuraan lähti ase- ja reserviläis-piireissä pitkään vaikuttanut Ju-hani Rautiainen. – Seuralle oli selvästi tilausta, sillä mukaan saatiin nopeasti laajaa ase- ja so-tahistorian tietämystä, Rautiai-nen sanoo.

Historiaa puhtaalta pöydältäKokonaan uuden seuran perusta-minen mahdollisti rakentamisen puhtaalta pöydältä. Seuran toi-mintaan onkin otettu mukaan so-

tahistoriallinen puoli vahvemmin kuin vastaavilla seuroilla yleen-sä. – Tarkoituksenamme on ke-rätä veteraaniperintöä ja keski-suomalaisen aseteollisuuden his-toriaa esimerkiksi haastatteluin, Haukilahti sanoo. Tässä seura pyrkii toimimaan yhteistyössä veteraanijärjestöjen kanssa. – Yhtenä tavoitteena on saada ve-teraanien mitaleja ja kunniatau-luja niiden arvon mukaisiin säi-lytyspaikkoihin museoihin vete-raanien kotiseudulle, hän jatkaa.

Sotahistorian merkittävä osuus näkyy siinäkin, että uusilta jäse-niltä ei edellytetä aseiden omis-tusta. – Aseiden omistusta tär-keämpää on se, että jäsenillä on aito kiinnostus asiaan. On lähdet-

ty siitä, että tämän alan historiaa voi harrastaa myös ilman omia aseita. Vaikka ampumatoiminta on oleellinen osa toimintaa, niin se ei ole kaikki, Rautiainen sanoo ja kertoo seuran toimintaan kuu-luvan paljon muutakin: – Seura järjestää esitelmäpäiviä ja sota-historiallisia tutustumismatkoja.

Hyvin suunniteltua toimintaa

Tourulan Kivääritehtaan Perilli-set ry:ssä pidetään toimivan seu-ran edellytyksenä toiminnan hy-vää ja pitkäjännitteistä suunnitte-lua. – Tulevaa toimintaa on lin-jattu jo kolmen vuoden päähän, Rautiainen kertoo. – Esimerkiksi tämän vuoden matkakohde pää-tettiin jo viime kesänä ja vuoden 2012 matka on jo valmisteilla, Haukilahti lisää ja jatkaa: – Tu-levaisuudessa siintävät omat ase-messutkin Jyväskylään.

Tämän vuoden matkakohteek-si valikoitui Porkkala ja Hanko. – Alueet ovat olleet erittäin merkit-tävässä asemassa Suomen histo-riassa, mutta silti vähemmän tun-nettuja kuin esimerkiksi Karjalan kannas, Rautiainen toteaa.

– Seura on vielä pieni, jo-ten mukaan mahtuu muitakin kiinnostuneita, sanoo Haukilah-ti. Muutenkin kaikki, jotka ovat kiinnostuneita seurasta tai halua-vat jakaa tietojaan tai kokemuk-siaan seuran toimintaan liittyvis-tä aiheista, voivat ottaa yhteyttä, puuhamiehet sanovat. Lisätietoja seurasta saa sihteeri Heikki Rahi-kaiselta sähköpostilla osoitteesta tktpry@gmail.com tai puhelimit-se 045 138 808.

Heikki Rahikainen

Uusi asehistoriallinen seura Keski-Suomeen

Uuden seuran johto koolla. Kuvassa vasemmalta: Heikki Rahikainen, Ilkka Haukilahti ja Juha-ni Rautiainen. Kuva: Arja Rautiainen.

Matkareitti LAUANTAINA 14.5.: Jyväskylä–Mikkeli–Svetogorsk (Enso)–Ihantala–Portinhoikka–Tali–Viipuri. Majoitus hotellissa Viipurissa (jossa yhteinen illanvietto lauantaina omakustannushintaan).Matkareitti SUNNUNTAINA 15.5.: Viipuri–Äyräpää (tai Perkjärvi)–Viipuri–Tienhaara–Nuijamaa–Jyväskylä. Sunnuntaina aikaa Viipuriin tutustumiseen omatoimisesti iltapäivällä.Matkalle lähtö klo 8.00 tilausajolaiturista Jyväskylästä lauantaina 14.5.Varustus: Kevyt matka-asu, pitkiä kävelyretkiä ei tehdä vaan toimimmebussin tuntumassa.Matkan hinta 200 e, joka sisältää: Bussikuljetuksen • Hotellimajoituksen kahden hengen huoneessa aamupalalla • Viisumin • Hoitovakuutuksen.Ilmoittautuminen matkan johtajalle Irma Vuohelaiselle i.vuohelainen@suomi24.fi tai p. 0440 687 637

Tervetuloa! Matkanjohtaja Irma VuohelainenSotahistorian opas Heikki Ahonen

Opastettu kiertomatka sotiemme taistelupaikoille Karjalan kannakselle 14.5.–15.5.2011

PIRKANMAAN LEHTIPAINO OY

Tavalliselle satunnaisesti ammun-taa harrastavalle reserviläiselle parinkymmenen euron kuppikuu-losuojaimet ovat yleensä toimi-va valinta. Metsästäjille ja pal-jon ampuville on olemassa hie-man kalliimpi vaihtoehto: elekt-roniset, niin sanotut kuulevat kuu-losuojaimet.

Olin ampunut tavanomaisilla suojaimilla muutaman vuoden en-nen elektronisten suojainten han-kintaa. Ajatus kalliimmista elekt-ronisista suojaimista oli yleen-sä tyssännyt hintaan. Tunnetuim-pia merkkejä ei yleensä saa alle satasella.

Huomasin sitten nettikaupassa Caldwellin matalaprofiiliset kuu-levat suojaimet 45 euron hintaan. Ajattelin kokeilla, saako opiskeli-

jabudjetilla toimivaa tavaraa. Jy-väskylän Akateemisten Reser-viupseerien ampumavastaavana kuulevat suojaimet helpottavat omia koulutusten pitämisiä, kun itsellä voi olla kuulonsuojaus ko-ko ajan päällä. Hyötyjä tulee myös sovelletun reserviläisammunnan tuomaroinnissa.

Tilaus sujui näppärästi netissä, maksu verkkopankin kautta etu-käteen ja muutamassa päivässä tekstiviesti ilmoitti paketin olevan noudettavissa lähimmästä postis-ta. Caldwellin E-Max Low Profi-le -suojaimiin menee kaksi AAA-paristoa vasemmanpuoleiseen ku-puun. Kuulosuojainten käyttöön-otto oli yksinkertainen operaatio, eikä mukana tullutta pientä ohje-vihkosta tarvinnut lukea, että pa-

ristot sai paikalleen. Jo kotioloissa sain testattua, et-

tä suojaimet todella vahvistavat tarvittaessa ympäristön hiljaisem-pia ääniä. Varsin pienistäkin äkil-lisistä äänistä suojaimet vaimen-tavat äänenvoimakkuutta. Tähän riitti jo Rugerin pienoispistoo-lin luistin vapauttaminen etuasen-toon. Vasteaika on muutaman mil-lisekunnin luokkaa, eli laukauk-sen kovin ääni leikkautuu pois, ennen kuin se ehtii käyttäjän kor-viin saakka.

Sisäampumaradalla testatessa-ni havaitsin, että suojainten elekt-roniikka leikkaa kaiken äänen noin puolen sekunnin ajaksi ja pa-lauttaa sitten kuulo-ominaisuuden käyttöön. Ominaisuus ei häiritse niin kauan, kuin ei yritä ylläpitää

keskustelua muiden ampuessa sa-maan aikaan. Monissa kalliimmis-sa elektronisissa suojaimissa ääni-tason palautus on nopeampi, ja ko-vista äänistä lähtee tavallaan vain pahin ’’piikki’’ pois. Hintaluokan huomioon ottaen yksinkertaisem-man toimintaperiaatteen kyllä täs-sä tapauksessa ymmärtää.

Caldwellin suojaimet itsessään ovat päässä mukavamman tun-tuiset kuin aiemmin omistama-ni perusmalliset kuppikuulosuo-jaimet. Sekä kupit että sanka ovat pehmustetut eivätkä paina mis-tään kohtaa pidempienkään aiko-jen jälkeen. E-Maxit eivät myös-kään vaikuta helposti hajoavilta.

Stereo-ominaisuuden takia äänen suunnan pystyy kuulemaan kohtuullisen hyvin. Metsästäjil-

le voi olla hyötyä siitä, että vo-lyymiä lisäämällä kuulee tarkem-min kuin paljaalla korvalla. Suo-jainten ollessa päällä niistä kuu-luu lievää suhinaa. Lähistöllä soi-va matkapuhelin aiheuttaa myös häiriöääntä.

Caldwellin suojainten kanssa keskusteluista saa selvää hyvin,

kunhan samaan aikaan ei ammu-ta tai tuoteta muita kovia ääniä. Näiden suojainten profiili on mel-ko matala, ja ne ohenevat alareu-naa kohti. Tämän muotoilun pitäi-si vähentää kuulosuojainten osu-mista aseen perään. Yhteenvetona voin sanoa, että E-Max Low Pro-filet ovat hintaansa nähden ihan toimivat suojaimet ja varsin pie-nellä rahallisella panostuksella saa elektroniset suojaimet.

Sampo Remes

Caldwell E-Max Low Profile elektroniset kuulosuojaimet Stereokuulo, led-merkkivalo Paristot: 2xAAA-sormiparisto Myyjä: Eränetti Hinta: 45 € (normaalihinta 53,70 €) Yleisarvosana: 3/5

Jalkaväen taistelusta talvisodan Taipaleen lohkolla on kerrottu paljonkin, mutta tykistön osuus on jäänyt varsin vähäiseksi. Nyt puute vähenee yhden historia-kirjan verran, sillä maaliskuus-sa 2011 julkaistaan pitäjänneu-vos Pekka Hytösen johtaman työryhmän aikaansaannos ”Sillan patteristo Taipaleen taisteluissa

1939–1940”. Teos kertoo, kuin-ka Taipaleen Linnakankaan ala-lohkolla taistellut, kapteeni Tau-no Siltasen komennossa ollut lähes kokonaan jyvässeutuisis-ta reserviläisistä koottu patteris-to pärjäsi.

Kirjaan on kerätty veteraani-en sekä heidän jälkeläistensä ko-tialbumeista harvinaisia, ennen

julkaisemattomia valokuvia. Ku-via ovat antaneet muun muas-sa kirjankustantaja Salojärvi ja kauppaneuvos Tyynelä. Teoksen pääantina ovat veteraanimuistel-mat ja katkelmat rintamakirjeis-tä, joista voi lukea, kuinka ko-ville myös hieman taempana etu-linjasta tapelleet tykistön miehet joutuivat: kaatuneita ja vaikeas-ti haavoittuneita kertyi puolensa-taa miestä. Heidän nimensä ovat liitteissä, kuten myös kunniamer-kein palkittujen, ylennettyjen ja kotiutettujen. Listoissa mainitaan lähes kaikkien patteristossa pal-velleiden nimet jossain yhteydes-sä, mikä varmaankin omaisten kannalta on tärkeää. Kirjan päät-tävä värikuvaliite näyttää, missä kunnossa tänään ovat vanhat tais-telutantereet. Tuoreimmat kuvat ovat tammikuulta 2011, siis mel-kein reaaliaikaisia. Teoksen ul-koasu on korpilahtelaisen Pekka Suomäen taattua käsialaa.

Kimmo Sorko

Testaamiseen valmistautuminen PetausAseen petauksen on oltava kun-nossa. Vanhaa petausta voi tar-kastella sen pinnan perusteella: se kiiltää. Voidaan käyttää sovitus-väriä ja nähdään kosketuspinta. Rakotulkki on myös hyvä väline. Petaus voi olla suoraan puis-sa. Puu on erinomainen väräh-telyn vaimennin. Puun ja teräk-sen kimmomoduulien suhde on 1:21:een. Valuraudan ja teräksen kohdalla se on noin 1:2:een. Hyvä värähtelyn vaimennin hyödynne-tään koneenrakennuksessa. Alu-miinin ja teräksen suhde on liki-main 1:2,6:een. Edellä olevien lu-kujen perusteella selvitän aina aseen käynnin ensin puista. Jos ase käy suoraan puista ja siihen pannaan väliaine, on täysin mah-dollista, että väliaine toimii vä-rähtelyn vahvistajana. Esimerkki-nä on maailmanmestari Vilho Ylö-sen testi: Ase teki suoraan puista 8x8 mm ruutuun käyvän kuvion. Ville yritti parannella ja pani pe-tausmassaa. Sen jälkeen ase kä-

vi 30x30 mm ruutuun. Massa pi-ti poistaa. KiinnitysmomenttiKun petaus on kunnossa, voi-daan siirtyä seuraavaan vaihee-seen, kiinnitysmomenttiin. Mitä hennompi lukonkehys on, sitä tar-kempi se on kiinnityksestä. Jäyk-kä kehys, kuten Leijonan ja uuden Anschützin, on helpompi säädet-tävä. Pienoiskiväärin kiinnitysmo-mentti on yleensä lähellä 5 Nm:ä. Vuosikymmenten varrella olen ta-vannut patruunoita, jotka ovat an-taneet parhaan kuvion 2,5 Nm:llä

ja tiukimman 7,5 Nm:llä. Uudes-sa tilanteessa lähden alhaalta: 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 Nm.

Osumakuvion tulkintaKun kiinnitys on liian löysä, kuvio on tasaisen harva. Kiristystä lisät-täessä kuvio tiivistyy ja saavut-taa huippunsa. Ylikireydellä ku-vioon tulee satelliitteja. Tämä raja on syytä tietää, sillä jotkut patruu-naerät menettävät jyrkästi osun-tansa kireällä puolella. Graafisesti tämä muistuttaa tuotteen elinkaa-rikuvaajaa.

Muutamia asioita• Aseen tulee olla hyvin puhdistet-tu. Ellei ole, et tiedä mitä testaat.• Testaa vain yhtä asiaa kerrallaan.• Jos testaat ulkona, tee lippusii-ma, jossa on parikymmenta viiriä. Siima on vedettävä lähelle lento-rataa. Ensimmäinen viiri 20 cm päähän piipun suusta. Se on tär-kein viiri.• Luoti on epästabiili ensimmäi-set 10 metriä.• Muistiinpanovälineet• Halvat momenttiavaimet eivät kuulu testikalustoon.• Vain tarpeelliset komponentit paikalla. Testi a makuulta

Ase: Leijona ChampionKiikari: Hakko 4-20x40Patruuna: Center-X, erän nro 153 44 5 800 5Matka 25 m, Mäntän sisärata, lämpötila 22Ammuin sääntöjen mukaisesti hihnatuelta 40 laukausta. Kaikki laukaukset olivat tähtäinkuviltaan hyviä, mutta ensimmäisessä sar-jassa oli yksi laukaus, jonka re-kyyli löi aavistuksen vasemmalle, ja kun kasakin oli vähän vasem-malla, niin ysi tuli. Käytettävis-sä olevat taulut olivat 5-täpläisiä. Täplästä toiseen siirtyminen mur-ti asentoa, ja viimeinen täplä oli vaikea, mutta sain työvoiton. Pat-ruunoiden rekyylikäyttäytyminen oli vakaa, ja patruuna oli help-po ammuttava. Tulos oli 399 pin-naa, joukossa yksi ysi, oma maa-lattu moka. Ammuttujen taulujen keskellä oli vertailuna ehjä taulu sekä A- että B-testissä Testi B istualtaanAse: Leijona ChampionKiikari: Zeiss Diavari 6-24x56 reticle 43Patruuna: Center-X, erän nro 153 44 5 800 5

Matka 50 m, Arvi Välkkilän si-särata Vanhalla Lapuan Patruu-natehtaalla, lämpötila 22 ampu-mapaikalla, tunnelissa vähemmänTesti B:n ammuin istualtaan täysi-mittaisella radalla. Patruunat osui-vat edelleen hyvin, kiistaton 400 pinnaa. Patruunoiden rekyyli oli tasainen ja eleetön. Patruuna oli helppo ammuttava: 80 laukausta eikä yhtään patruunavirhettä. Testasimme muitakin Center-X-eriä penkistä. Hyviä eriä olivat muutkin. Lopputuloksena totean: ostamisen arvoista tavaraa.

aarne Ratinen

Kuvat: Kari-Kuva Ky

10 1/2011Keski-Suomen Maanpuolustaja

Patruunatesti Center-X:llä

Keski-Suomen reservipiirit ovat syyskokouksissaan päättäneet esitellä Suomen Reserviupsee-riliiton, Reserviläisliiton, Kes-ki-Suomen reservipiirien ja -yh-distysten toimintaa ja tapahtumia Jyväskylässä 2.–3.4.2011 järjes-tettävillä Elämysviikonloppu-messuilla.

Tuon viikonlopun aikana Jy-väskylän Paviljongissa ovat tee-moina vapaa-aika, piha ja parve-ke, kirjat, viinit ja pohjoismaiset postimerkkikokoelmat. Vapaa-aika-teeman alla samalla messu-osastolla esittelevät toimintaansa reserviyhdistysten lisäksi Kes-ki-Suomen Rauhanturvaajat ja Maanpuolustuskoulutusyhdis-tyksen Keski-Suomen koulutus- ja tukiyksikkö.

Messuosaston koko on 50 ne-liömetriä. Tila sisustetaan osal-listujien yhteistoimin. Alusta-

vien suunnitelmien mukaan Kes-ki-Suomen Aluetoimisto tukee esillä olevia järjestöjä antamal-la käyttöön kalustoteltan ja sen verhoiluksi sopivan materiaalin. Muun messuilla tarvittavan ma-teriaalin hoitavat järjestöt itse osastoilleen.

Aluetoimiston tiloissa pide-tyssä suunnittelutilaisuudessa kaavailtiin viikonlopun toimik-si messujen rakentaminen per-jantaina 1.4.2011. Messuosaston valmistumisen takaraja on klo 22.00. Lauantaina ja sunnuntaina messut ovat avoinna yleisölle klo 10.00–18.00. Jyväskylän Messu-jen myyntijohtaja Pekka Nuppo-sen mukaan messuille on odotet-tavissa 20 000 – 25 000 vierasta. Tilaisuus on siis oivallinen aree-na tehdä reserviläistoimintaa tun-netuksi vapaa-ajan maanpuolus-tusharrastuksena.

Reservipiirien toiminnan esit-telemiseksi osastoilla tarvitaan la–su 2.–3.4. parivartiot, jotka esittelevät juohevasti yhdistys-ten, piirien ja liittojen toimin-taa ja tavoitteita. Parivartion työ-aika päivässä on 2–3 tuntia, jo-ten kumpanakin päivänä tarvi-taan esittelemään vähintään kol-me paria. Jos tunnet olevasi asiantunteva henkilö esittelijä-nä ja haluat olla esillä messuil-la, ILMOITTauDu 28.2.2011 mennessä piirien toiminnan-johtajille piirien sähköposti-osoitteeseen. Lisäksi tarvitaan muutama taistelija perjantaina ra-kentamis- ja sunnuntaina purku-työhön.

Tehdään onnistunut messuta-pahtuma, siitä liitot, piirit ja yh-distykset korjaavat tulokset!

Keski-Suomen maanpuolustusjärjestöt Elämysviikonloppumessuilla

MessuterveisinKari Löfgren Tapio PaappanenK-S RuP K-S ReSPreserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi reservilaispiiri@ksrespiirit.fi

Kapteeni Siltasen patteristotalvisodassa

1. Patterin tykkimiehistö harjoittelee 76 millin kanuunalla YH:n aikana. Kuva: Mauno Salojärvi.

Kuulon suojaus – saako hyvää halvalla?

111/2011 Keski-Suomen Maanpuolustaja

– Oli täydellinen yllätys, Jan Niukkanen kuvaili tuntemuk-siaan, jotka hänellä nousivat saa-tuaan kutsun 14.12.2010 ole-vaan Maanpuolustuskoulutusyh-distyksen juhlatilaisuuteen. Sil-loinkaan kun piiripäällikkö var-misteli puhelimitse, että olihan kutsu tullut ja olihan kutsuttu menossa Helsinkiin, ei kutsun syy tullut selväksi.

Yllätyksellistä oli sekin, kun Niukkanen sitten oli Helsingis-sä juhlapaikassa Abiksella, siel-lä oli 30–40 henkeä, istuinpaikat olivat merkityt ja monet paikois-ta kuuluivat kenraaleille. – Jon-kinlainen ajatus tuli, että kai täs-sä jotain hyvää on tulossa.

Jan Niukkanen oli toiminnan-johtaja Pekka Tuunasen valitse-

ma Maanpuolustuskoulutusyh-distyksen Vuoden 2010 koulutta-ja siitä mittavasta joukosta, joka antaa panostaan vapaaehtoisel-le maanpuolustustyölle MPK:n kautta.

Niukkasen saamassa kunnia-kirjassa sanotaan muun muassa: ”Koulutusaiheisiinne olette pa-neutunut esimerkillisen tarkasti. Tästä osoituksena ovat laatiman-ne Kohteen suojauksen, Taktisen kiväärin ja Taktisen pistoolin kä-sikirjat. Ne ovat erinomaisia apu-ja kaikkialla Maanpuolustuskou-lutusyhdistyksessä.”

– Tällainen tunnustus tekee nöyräksi, Jan Niukkanen totesi toimittajalle. Hän koki olevansa etuoikeutettu; saatu arvostus oli-si perustellusti voitu antaa myös

toisaanne. Niukkanen nosti kes-kustelussa esille Keski-Suomen Sotilaspoliisikillan, antoi kiitosta killan kouluttajille, joilta ensim-mäinen varusmiespalveluksen jälkeinen oppi on saatu. – Kil-lassa pääsin sisään vapaaehtoi-seen maanpuolustustyöhön ja re-serviläiskuvioihin.

Toinen kiitosta saanut taho oli Maanpuolustuskoulutusyhdistys. – MPK:ta on johdettu ammatti-maisesti, infrastruktuuri on kun-nossa, ja kurssinjohtajat saavat tukea ja voivat keskittyä sisällön tekemiseen, Niukkanen sanoi.

Keski-Suomen Maanpuolus-taja onnittelee lämpimästi Jan Niukkasta.

Pentti Ruohotie

Jan Niukkanen MPK:n vuoden 2010 kouluttajaksi

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen (vas.), MPK:n vuoden toimihenkilöksi valittu koulutussihteeri Anne Seulanto Kanta-Hämeestä ja MPK:n vuoden kou-luttaja Jan Niukkanen.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyk-sen Keski-Suomen Koulutus- ja tu-kiyksikön (KSKOTU) toiminta on alkanut Länsi-Suomen maanpuo-lustuspiirin yhtenä neljästä Kou-lutus- ja tukiyksiköstä. Maakun-nallisen KOTU:n toiminnan itse-näisyys ja painottuminen koulu-tukseen ovat peruslähtökohtia eikä niille ole esteitä näkyvissä. Asioi-den ja resurssien yhdistämisessä ja muussa yhteistyössä piirin muiden KOTU:jen välillä on varmaan löy-dettävissä resurssien yhdistämis-mahdollisuuksia.

Yhteistoimintamuotoina tullevat kyseeseen ainakin kouluttajaresurs-sien yhdistäminen ja vaihto sekä sa-mankaltaisten kurssien yhdistämi-nen kohtuulliset välimatkat huo-mioon ottaen.

Vapaaehtoistoimijoista tuntuu olevan puute monilla tahoilla, on kyseessä sitten asukasyhdistys, ky-lätoimikunta tai yhdistystoiminta. Runsas toimintojen ja aktiviteettien tarjonta ja ihmisten rajallinen ajan-käyttö ovat nykyaikaa. Vanha kun-non talkoohenki hiipuu eikä nuo-ret kohta tunne talkoo-sanaakaan. Yhä useammin kysytään, mitä täs-tä maksetaan. Kunnon porkkana olisi tietysti paikallaan, mutta sitä ei aina ole valitettavasti mahdolli-suus tarjota.

Toiminnan aktivointikeinot?

Mikä sitten olisi sopiva lääke ky-seisen haasteen korjaajaksi? Taudin parantajalle olisi töitä tarjolla. On selvää, että kursseja täytyy mark-kinoida eikä pelkkä kurssin kirjaa-

minen järjestelmään tavoita suurta yleisöä eikä uusia toimijoita.

Kurssien sisällön mielekkyys, kurssitarve, reserviläisten saamat korvaavat kertausharjoitusvuoro-kaudet, kurssimaksujen tukeminen ja aktiivinen markkinointi kannus-tavat osallistumaan vapaaehtoistoi-mintaan ja kursseille.

MPK:n keskustoimisto pyrkii osaltaan korjaamaan asiaa muun muassa järjestämällä markkinoin-tikoulutusta toimihenkilöilleen. MPK ottanee käyttöönsä Faceboo-kin kuluvana vuonna tavoitteenaan tuoda kurssitarjonta hyvin laajan joukon tietoisuuteen. Myös mui-ta sosiaalisen median keinoja mie-titään.

Tarjolla täytyy olla enemmän

nuorille kohdennettuja muita-kin kuin sotilaallisia tai sotilaalli-sia valmiuksia palvelevia kursse-ja, vaikka nämä ovat MPK:n pää-toimintoja. Mutta jostakin on aloi-tettava rekrytointi. MPK on muka-na kevään messuilla esittelijöinään nuoret tai nuorekkaat ihmiset.

Innostuksen ylläpito-haasteet ja porkkanatLaajan reservin hyvän maanpuo-lustustahdon säilyttämiseksi täy-tyy tehdä jatkuvasti työtä puolus-tusvoimien piirissä ja maanpuolus-tuskoulutus- ja järjestötahoilla. Li-sähaasteita aiheuttavat reservin pie-nentäminen ja nuorentaminen. On pohdittava, mikä saa jo varsinaisis-

ta SA-tehtävistä laajaan reserviin siirretyn, sijoittamattoman reservi-läisen innostumaan reserviläistoi-minnoista ja vapaaehtoisesta maan-puolustuskoulutuksesta? Ja jo pel-kän nykyinnostuksen ylläpito vaa-tii työtä.

Kenttä pitää selkeänä ja houkut-televana porkkanana reservin ylen-nystä tai ainakin toivoa siitä. Ylen-nykseen täytyy luonnollisesti olla normien mukaiset perusteet sodan ajan sijoituksineen, mutta muun muassa ylennysperusteisiin kuulu-vien kertausharjoitusvuorokausien saaminen ei saisi tulla liian vai-keaksi. Kertausharjoitusvuorokau-sien tai korvaavien kertausharjoi-tusvuorokausien keräilykään pel-kän ylennystoivon vuoksi ei palve-

le kokonaisuutta, vaikka joka kerta ollaan mukana hyvässä toiminnas-sa. On muistettava, että kertyneet vuorokaudet sinällään eivät oikeuta välittömään ylennykseen, niin kuin asian usein oletetaan olevan.

Toisikohan korkean tahon pu-heissa väläytetty kodinturvajouk-kojen perustaminen reipasta akti-voitumista vapaaehtoistoimintaan kaikilla asiaan vaikuttavilla tahoil-la? Olisiko jo nyt aika alkaa val-mistella suurta vapaata reserviäm-me tuon mahdollisen ajan kohtaa-miseen? Jos nyt annetaan vapaaeh-toisen maanpuolustustoiminnan in-nokkuuden hiipua, sen ylösnosta-minen vaatii kovasti työtä.

Vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon kurssit

Tässä lehdessä on julkaistu MPK:n Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyk-sikön kurssitarjonta ajalle 15.2.–30.6.2011. On huomattava, että muutoksia ennättää syntyä, joten pyydän tarkistamaan mahdolliset muutokset MPK:n tietojenhallin-tajärjestelmästä (THJ) osoitteesta www.mpky.fi/keski-suomi . Kysei-sille sivuille pääset muun muassa Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin sivujen kautta.

Viime numerossa selvitin MPK:n muuttuneen kurssijaon ja kurssien tunnusmerkit, joista vielä lyhyt kertaus tulleiden tiedustelujen täy-dentämiseksi.

Puolustusvoimien tilaama kou-lutus on vapaaehtoisharjoitusperus-teista (veh) ja siinä voidaan ampua puolustusvoimien aseilla. Kurssi-

laisten nimet eivät näy MPK:n tie-tojenhallintajärjestelmässä (THJ), eikä kurssista jää merkintää kurs-silaisen MPK-korttiin.

Sotilaallista valmiutta palveleva koulutus on puolustusvoimien hy-väksymää, ja kurssin kokonaiskes-to on vähintään kahdeksan tuntia. Kurssista voi saada korvaavat ker-tausharjoitusvuorokaudet. Kurssi-laisten nimet täytyy olla kirjattu-na MPK:n tietojenhallintajärjestel-mässä, ja kurssit ovat yleensä mak-sullisia.

Varautumis- ja turvallisuuskou-lutus (VARTU-koulutus) on siviili-koulutusta ja palvelee yhteiskunnan varautumista ja valmiutta. Kurssin kokonaiskesto on vähintään kah-deksan tuntia, kurssilaisten nimet täytyy olla kirjattuna MPK:n tieto-jenhallintajärjestelmässä, ja kurs-sit ovat pääsääntöisesti maksullisia. Kurssista voi saada korvaavat ker-tausharjoitusvuorokaudet.

Muu toiminta -kurssitukseen kuuluvat sellaiset tapahtumat, jot-ka eivät täytä kurssille asetettuja vaatimuksia kestonsa ja sisältönsä puolesta. Ne voivat olla ulkopuoli-sen tilaamia lyhyitä tilaisuuksia tai MPK:n omalle organisaatiolle tar-koitettuja tapahtumia.

Tervetuloa kouluttamaan ja kou-luttautumaan kursseillemme.

Hyviä kevään hankikelejä ja al-kavan kevään odotusta!

Kari KilpeläinenPäällikkö

Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikkö

KOTU-päällikön katsaus 1/2011

Vapaaehtoistoiminnan haasteita

Lääkinnän koulutusta annetaan kahdella Maanpuolustuskoulu-tusyhdistyksen kurssilla vuonna 2011. Lääkintäaliupseerikurssi järjestetään 26.–27.3.2011 Keu-ruulla Riku Palanteen johdolla. Ensiapukurssi pidetään Tikka-koskella 9.4.2011 ja sen johtaa Markku Liuski.

Ensiapukurssi antaa mainiot kansalaisen perustaidot auttaa lä-himmäistä hätätilanteessa, ja se on avoin kaikille. Kurssi käy koulutuksena MPK:n kouluttaja-

kurssin ensiapuosioksi. Kurssil-la opetetaan perusensiapuun liit-tyvät asiat, vammapotilaan tut-kiminen ja henkeä uhkaavien vammojen hoito, henkeä pe-lastava ensiapu sekä painanta–puhallus-elvytys. Kurssi pide-tään Tikkakoskella MPK:n tilois-sa 9.4.2011. Kurssille ilmoittau-tuminen tapahtuu MPK:n järjes-telmän kautta.

Lääkintäaliupseeerikurssi pi-detään Keuruulla Pioneeriryk-mentissä 26.–27.3.2011. Tämä

sotilaallinen kurssi on tarkoitet-tu lääkintäkoulutuksen saaneil-le aliupseereille. Kurssilla käsi-tellään sidontapaikan perustami-nen ja kerrataan perusasiat en-sihoidosta ja kenttähygieniasta. Samalla kerrataan kenttälääkin-nän kulku sotilasalueella. Kurs-silla sinulla on mahdollista saa-da myös taisteluensiapukoulu-tusta sekä teoriassa että käytän-nön harjoitteina. Keski-Suo-men Aluetoimisto kutsuu kurs-sille osallistujat. Kurssille voi

tarjoutua osallistumaan MPK:n järjestelmän kautta ilmoittautu-malla, jos sinulla täyttyvät kurs-sille osallistumisen kriteerit (si-nulla on esimerkiksi terveyden-huollon koulutus siviilissä mutta ei puolustusvoimissa). Kurssille voidaan suositella myös, jos olet käynyt aiempia MPK:n lääkin-nänkursseja.

Lauri Lammi

Lääkinnänkursseista vuonna 2011

Lääkäri Pirita Leppänen kouluttaa rintakehävamman ensihoi-toa MPK:n kurssilla.

Koulutus- ja tukiyksikön suunnittelukokous 13.11.2011.

ILMAPISTOOLI

H 1 Teemu Lahti Saarijärven Reserviläiset 95 95 96 96 94 98 574 2 Hannu Räsänen Tikkakosken Reserviläiset 91 93 91 91 96 94 556 3 Juhani Öhman Tikkakosken Reserviläiset 89 95 88 92 91 94 549

4 Kari Kautto Saarijärven Reserviläiset 91 91 93 92 85 94 546 5 Kari Laitinen Jyväskylän Seudun Reserviläiset 91 87 93 84 91 92 538 6 Matti Kunttu Jyväskylän Seudun Reserviläiset 92 88 86 94 88 90 538

7 Ari Haapa-aho Keski-Suomen Rauhanturvaajat 90 85 86 87 79 90 517 8 Antti Mustonen Jyväskylän Seudun Reserviläiset 48 46 51 57 60 57 319

H50 1 Juhani Öhman Tikkakosken Reserviläiset 93 92 90 90 365 2 Hannu Räsänen Tikkakosken Reserviläiset 90 92 88 90 360

3 Tapio Paappanen Keuruun Seudun Reserviläiset 91 83 79 88 341 4 Matti Kunttu Jyväskylän Seudun Reserviläiset 90 90 79 80 339

H60 1 Juhani Öhman Tikkakosken Reserviläiset 96 91 95 87 369 2 Kari Löfgren Jyväskylän Reserviupseerit 93 90 93 91 367

3 Reijo Hietanen Jämsän Reserviläiset 88 87 86 89 350 4 Olavi Ylistö Jyväskylän Seudun Reserviläiset 84 82 87 81 334

H70 1 Antti Weijo Luhangan Reserviläiset 85 92 89 88 354 2 Risto Marjanen Jyväskylän Seudun Reserviläiset 82 88 84 88 342

3 Alpo Tuikka Ääneseudun Reserviläiset 84 83 83 86 336 4 Aimo Ahonen Jyväskylän Seudun Reserviläiset 78 81 88 87 334 5 Erkki Vesamaa Jyväskylän Seudun Reserviläiset 75 85 86 84 330

6 Martti Saarinen Tikkakosken Reserviupseerit 78 78 80 82 318 7 Matti Ilves Jämsän Reserviläiset 75 80 71 74 300

D50 1 Sirkka Ylistö Jyväskylän Seudun Reserviläiset 84 82 87 90 -6 337 JOUKKUEET H Jyväskylän Seudun Reserviläiset 917

Matti Kunttu, Kari Laitinen, Antti Mustonen

H50 Jyväskylän Seudun Reserviläiset 1015 Matti Kunttu, Aimo Ahonen, Risto Marjanen

ILMAKIVÄÄRI H 1 Kari Hallila Ääneseudun Reserviläiset 93 91 94 90 94 96 558

2 Vesa Arpiainen Vaajakosken Reserviläiset 93 92 93 93 91 93 555

H50 1 Jari Lehtinen Vaajakosken Reserviläiset 94 97 93 96 380

H60 1 Kari Hallila Ääneseudun Reserviläiset 95 95 90 97 377 2 Paavo Seppänen Jyväskylän Reserviupseerit 87 92 89 87 355

H70 1 Pertti Harju Luhangan Reserviläiset 87 88 88 87 350

nimi: Kari LöfgrenKoulutus: datanomiammatti: atk-erikoissuunnittelija, Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry:n toiminnanjohtajaKotikunta: JyväskyläYhdistys: Jyväskylän Reserviupseerit ry Mistä sait ensimmäisen kerran tiedon säh-köisen kuntokortin käytöstä?Toiminnanjohtajien neuvottelupäivillä hel-mikuussa 2008. (Ensimmäinen info tulevas-ta kuntokorttiohjelmasta.) Milloin aloit käyttää kuntokorttia ja miksi? Käytön aloitin 1.1.2009. Aikomukseni oli pi-tää kirjaa siitä, kuinka paljon laukauksia ja minkälaisia laukauksia ammun vuoden mit-taan. Vuoden lopussa laukauksia oli yhteen-sä 9 450. Kuntokortti kertoi myös sen, kuin-ka monta kilometriä olin lenkkeillyt, pyöräil-lyt, hiihtänyt ja uinut yhteensä. Kun ampuma-aseiden hankintalupaa ha-kevan tulee osoittaa virkamiehille harrastu-neisuutensa, sähköisellä kuntokortilla osoi-tettu harrastuneisuus nousee arvoon arvaa-mattomaan. Mikä kuntokortin käytössä on helppoa ja mikä vaikeaa? Vaikeaahan kuntokortin käyttö on, jos et omista tietokonetta ja verkkoyhteyttä. Muu-

ten vaikuttaa siltä, että aloituskynnys on ai-noa vaikea asia jäsenistölle. Ohjelman käyt-tö on äärettömän helppoa, jos vain katsot jä-sennumerosi liittosi jäsenkortista ja osaat kir-joittaa sukunimesi suuraakkosilla. Muuta ei tarvita. Kuntokortin ohjesivut ohjaavat käyt-täjän oikeaan käyttötapaan.

näetkö tästä järjestelmästä olevan sinul-le hyötyä oman fyysisen aktiviteettisi seu-raamiseksi tai kenttäkelpoisuutesi kehit-tämiseksi?Jos vyötärön mitta kasvaa, voit löytää nope-asti syyn kuntokortilta puuttuvista kilomet-reistä. Jos kilometrikertymä on nouseva, vyö-tärön ympärysmitta pysyy kurissa ja hapenot-tokin on helpompaa.

Mitä kehittämistä asiassa voisi olla? Nyt pitää löytää ”porkkanoita” ohjelman käyttäjämäärän kasvattamiseksi. Järjestel-män kehittäminen syö tarpeettomasti euroja Reserviläisurheiluliiton kassasta. Miten voitaisiin saada lisää kuntokortin käyttäjiä?Käyttäjämäärän lisäämiseksi tarvittavat ”porkkanat” jätän piirien kenttäkelpoisuus-toimikunnan harkittavaksi. ”Riemuloma” kymmenelle arvotulle sähköisen kuntokortin keskisuomalaiselle käyttäjälle voisi olla toi-minnanjohtajan avausehdotus.

Mitä haluaisit sanoa reserviläisveljille ja -sisarille? Sykettä elämään ja liikkumiseen, kaksin tai kolmin tehtävät tavaksi otetut liikuntasuorit-teet sujuvat mukavasti ilman hampaiden ki-ristelyä ja kiroilua. Homman pitää olla mu-kavaa! Jokainen kuntonsa kaltaisessa seuras-sa liikkeelle!

12 1/2011Keski-Suomen Maanpuolustaja

Tikkahallin kilpailujen pistooliampujia. Kuvassa vasemmalta: alikersantti Matti Ilves Jämsästä, Sirkka Ylistö, tykkimies Ola-vi Ylistö ja ylikersantti Juhani Öhman Jyväskylästä sekä korp-raali Reijo Hietanen Jämsästä.

Keski-Suomen reservipiirien aluemestaruuskilpailut ilma-aseilla 2011

Sähköinen kuntokortti

Keski-Suomen reservipiirien mestaruuskilpailut ilma-aseilla käytiin 15.1.2011 Tikkakoskella viime vuonna avatussa Tikkahallissa, joka sijaitsee Tikkakosken entisen asetehtaan suojissa osoitteessa Kirkko-katu 11.

Radalla on maanantai- ja torstai-illoin vakituiset harjoitteluvuo-rot klo 17.30 alkaen. Harjoittelua ohjaavat Keski-Suomen Ampu-jien ja Tikkakosken Ampujien ”ammattimiehet”. Kaikki Keski-Suo-men ilma-aseharrastajat toivotetaan tervetulleiksi harjoittamaan tai-tojaan Tikkahalliin.

Ilma-aseella ampuminen ja kilpailut tukevat erinomaisen hyvin ul-

koradoilla tapahtuvaa kesäistä ruutiaseilla kilpailemista. Ilma-asera-doilla olosuhteet ovat yleensä miellyttävän valoisat ja lämpimät. Vaik-ka ampumamatka on vain 10 metriä, tuloksen tekeminen on haasteel-lista 10 milliä halkaisijaltaan olevaan kymppiin. Lauantain kilpailuis-sa tehtiin noin 35 ampumasuoritusta, joiden tulokset ovat oheisena.

Keski-Suomen reservipiirit onnittelevat mitalimiehiä!

Kari Löfgren Tapio PaappanenKeski-Suomen Reserviupseeripiiri Keski-Suomen Reserviläispiiri

O.K. AUTO OYwww.okauto.fiwww.okauto.fi • www.toyota.fi

• www.vaihtoautot.net

Metsä on suomalaiselletärkeäMetsäinventointi uudistuu ja tuo mukanaan uusia palveluja metsässä toimiville!

Lisätietoja: Metsäkeskus Keski-SuomiHelena Reiman puh. 020 772 7804www.metsakeskus.fi

Kurssin nimi Ajankohta Paikka Kohderyhmä1 Kurssivääpelin jatkokurssi Maaliskuu ILMASK Kurssien vääpelit ja kouluttajat2 Hiihtomarssi 30 km 26.02.2011 Piispala Reserviläiset (30 km) ja muut henkilöt3 Kurssinjohtajakoulutus (taso 2) 12.–13.03.2011 ILMASK MPK:n Kouluttajakoulutus taso 1:n suorittaneet, kouluttamistaidoista kiinnostuneet henkilöt4 Huollon harjoituksen muonituskurssi 26.–27.03.2011 PIONR KSKOTU:n huoltoryhmän jäsenet ja muut kenttämuonituksesta kiinnostuneet5 Ensiapukurssi 09.04.2011 ILMASK MPK:n Kouluttajakoulutus taso 1:n suorittaneet tai (kouluttajakoulutuksen osio) suorittamista aikovat ja muut ea-taidoista kiinnostuneet henkilöt6 Taktinen pistooli 2011 09.–10.04.2011 PIONR Reserviläiset, omat aseet7 Ammunnan peruskurssi 16.–17.04.2011 ILMASK Ammunnasta kiinnostuneet reserviläiset ja muut henkilöt (Ampumakortti)8 KSKOTU:n ampumakilpailupäivä Toukokuu ILMASK Reserviläiset ’’Komendantin Cup’’9 Taktinen kivääri I 2011 14.–15.05.2011 PIONR Reserviläiset, omat aseet10 Ukkopekkapäivä 2011 14.05.2011 PIONR Perinneaseista kiinnostuneet reserviläiset11 KOTU-koulutus- ja 14.05.2011 ILMASK KSKOTU:n kurssinjohtajat, vääpelit ja kouluttajat, suunnittelutilaisuus 2/2011 KOTU-päällikön kutsumat henkilöt12 Rauhanturvaajan 20.–22.05.2011 ILMASK Rauhanturvaajatehtävissä palvelleet henkilöt palvelukokemusten purku13 Kevät-Hallin johto- ja koordinointi- 20.–22.05.2011 ILMAVTK Harjoituksen johtamisesta kiinnostuneet reserviläiset kurssi (yt. PirkKOTU:n kanssa) ja muut henkilöt14 Ammunnanjohtajan kurssi 20.–22.05.2011 ILMAVTK Reserviläiset (KOTU) 201115 Kuntotestauskurssi reserviläisille 21.05.2011 ILMAVTK Reserviläiset16 Kurssivääpeleiden ja talau:ien 21.05.2011 ILMAVTK Kurssivääpelit ja muonitusvastaavat sekä muut asiasta sekä muiden asiasta kiinnostu- kiinnostuneet kansalaiset neiden hygieniapassikurssi17 GPS-, karttajärjestelmä- 21.–22.05.2011 ILMAVTK GPS- ja uudesta karttajärjestelmästä sekä ja etsintäharjoitus kadonneen etsinnästä kiinnostuneet henkilöt18 Polkupyörämarssi, 80 km, 21.05.2011 Kannon- Reserviläiset (80 km) ja muut henkilöt ’’Tour de Kannonkoski’’ koski19 Haulikko-, kivääri- ja pistooliam- 11.06.2011 Konnevesi Konneveden reserviläiset munnan perusteita reserviläisille20 Rauhanturvaajien veteraanituki- 11.–12.06.2011 ILMASK SRTL:n veteraanitukihenkilöstö henkilöstön kurssi

131/2011 Keski-Suomen Maanpuolustaja

ILMOITTAUDU KURSSEILLEMME osoitteessa www.mpky.fi/keski-suomi .Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikkö (KSKOTU)KOTU-päällikkö Kari Kilpeläinen, puh. 0207 56 8905, koulutuspäällikkö Juha Orava, puh. 0207 56 9039

Sorastajantie 1

marktopoy@gmail.comT.Hakkarainen Äänekoski

Alla on selvitetty MPK:n järjestämien kurssien ja tapahtumien tarkennetut tunnusmerkit, rakenteet ja kurssien perustiedot.Huom! Katso kurssitiedot ja mahdolliset muutokset mpK:n tietojenhallintajärjestelmästä www.mpky.fi/keski-suomi .

sepänkatu 14, 40720 Jyväskylä

VUOSI 2011

Kurssin nimi Ajankohta Paikka Kohderyhmä1 Reserviläisten kuljettajakoulutus 01.02.–30.3.2011 ILMASK ILMASK:n kutsumat reserviläiset2 Taistelijan taidot 12.–13.03.2011 PIONR KSALTSTO:n kutsumat reserviläiset 1)3 Vääpelikurssi 26.–27.03.2011 PIONR KSALTSTO:n kutsumat reserviläiset 1)4 Täydennysau-kurssi 26.–27.03.2011 PIONR KSALTSTO:n kutsumat reserviläiset 1)5 Kunnossapitoau-kurssi 26.–27.03.2011 PIONR KSALTSTO:n kutsumat reserviläiset 1)6 Huoltopalveluau-kurssi 26.–27.03.2011 PIONR KSALTSTO:n kutsumat reserviläiset 1)7 Kuljetusaliupseerikurssi 26.–27.03.2011 PIONR KSALTSTO:n kutsumat reserviläiset 1)8 Lääkintäau-kurssi 26.–27.03.2011 PIONR KSALTSTO:n kutsumat reserviläiset 1)9 Vänrikki-päivä 2011 07.05.2011 ILMASK KSALTSTO:n kutsumat nuoret vänrikit10 Pv:n ajo-oikeuskurssi 14.05.2011 PIONR KSALTSTO:n kutsumat reserviläiset 1) MKJ:n reserviläisille11 Reserviläisten ampumapäivä 14.05.2011 ILMASK KSALTSTO:n kutsumat reserviläiset (pl. MKJ:n res:t) 1)12 Johtamisharjoitus sotilasjohtajille 27.–29.5.2011 ILMASK KSALTSTO:n kutsumat reserviläiset 1)

1. puolustusvoimien tilaamat kurssit KsKotu:ssa 15.02.–30.06.2011

2. sotilaallista valmiutta palvelevat kurssit KsKotu:ssa 15.02.–30.06.2011

1) Ks. oma osallistumismahdollisuutesi MPK:n tietojenhallintajärjestelmästä.

Kurssin nimi Ajankohta Paikka Kohderyhmä1 Johtamisen peruskurssi 26.02. ja 12.–13.03.2011 ILMASK Kaikki johtamisopeista kiinnostuneet kansalaiset2 Intti tutuksi naisille, armeija vaiko 16.–17.04.2011 ILMASK 15–30-vuotiaat maanpuolustustoiminnasta vapaaehtoinen maanpuolustus kiinnostuneet naiset

3. varautumis-/turvallisuuskoulutus vartu (siviilikoulutus)tässä ovat vain yleiset kaikille avoimet kurssit, muut ovat tilauskursseja määritellyille kohderyhmille.

Tapahtuman nimi Ajankohta Paikka Kohderyhmä1 Hyvinvointi- ja vapaa-ajan messut 02.–03.04.2011 Jyväskylä Kansalaiset2 Jatkosodan muistopäivä, Viitasaari 19.06.2011 Viitasaari Kansalaiset

4. muu toiminta

mm. talvivarusteita edullisesti:sotilassuksia, villapaitoja, lapasia,pakkashousuja, mantteleita ym...

MyyTäVänä pUOLUSTUSVOIMIEn

KäyTöSTä pOISTAMAA MATERIAALIA:

Harvialantie 213210 häMeeNLINNA

p. 040 315 7777

Alasintie 3–7 B 1190400 OULU

p. 040 315 7888www.sa-kauppa.fi

www.huutokaupat.com/puolustusvoimat

Sorastajantie 1 A40320 jyVäSKyLä

p. 040 315 7666

AVOINNA:ti 10–17, ke 10–18,

to–pe 10–17, la 10–14.

����������

�����������

�����������������������������������������

������������������������������������������������������� ���������������������������

�����������������������������������������������

14 1/2011Keski-Suomen Maanpuolustaja

VARATTU

www.nammo.com

Jyväskylä • Suolahti • Pieksämäki • Varkaus • Viitasaari

Rakennusteollisuus RT • Talonrakennus • Tuoteteollisuus • Infra • Pinta • Tekninen urakointi

RT maanpuol 92x30.indd 1 1.12.2010 15:39:18

tourulantie 15, 40100 Jyväskylä. puh. 020 7446 700.www.k-rauta.fi/tourutorni

SäiliönpäädytPaellapannutTeräsrakenteetSyvävetotuotteet

Puh. 010 841 2400www.paatytuote.com

Hyvät neuvot & Hyvät hinnatMeiltä saat molemmat.Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 ja kysy lisää.

nordea.fi

151/2011 Keski-Suomen Maanpuolustaja

Julkaisijat: Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry ja Keski-Suomen Reserviläispiiri ry

Päätoimittaja: Pentti Ruohotie, Hietarinne 16, 43100 SAARIJäRVIPuh. 040 417 6941Sähköposti: pentti.ruohotie@kotinet.com toimittaja@ksrespiirit.fi

Reserviupseeripiiri: Toiminnanjohtaja Kari Löfgren, puh. 0400 163 470Sähköposti: reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi

Reserviläispiiri: Toiminnanjohtaja Tapio Paappanen, puh. 040 755 8919, 0400 626 695Sähköposti: reservilaispiiri@ksrespiirit.fi

Piirien toimisto: Keski-Suomen reservipiirit, Gummeruksenkatu 7, 40100 JYVäSKYLä Avoinna: keskiviikkoisin klo 14.00–18.00

Piirien kotisivut: www.ksrespiirit.fi

Piirien puheenjohtajat: RUP: Timo Salo, äänekoski, puh. 0400 794 401RESP: Keijo Häkkinen, Kuikka, puh. 040 833 7505

Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Veijo Mononen, puh. 040 744 1444, veijo.mononen@gmail.com

Taloudenhoitaja Harri Jaakkola, äänekoski, puh. 050 598 7376

Pankki: Nordea Jyväskylä 104530-110394

Lehden vakituiset avustajat: Kari Hämäläinen, Viitasaari, Hannu Karjalainen, Jämsä, Martti Porvali, Jyväskylä, ja Jukka-Pekka Suutarinen, Jyväskylä

Sivunvalmistus: Grafiikka RutanenSähköposti: grafiikka@rutanen.fi

Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere

Keski-Suomen MaanpuolustajaLehti on pääsääntöisesti tarkoitettu Keski-Suomen reservi-piirien sisäiseen tiedottamiseen ja ilmestyy jokaiselle piirien henkilöjäsenelle jäsenmaksussa maksettuna. Osoitemuutoksia ei toimiteta piiritoimistolle eikä päätoimittajalle, vaan suoraan oman liittosi jäsensihteerille. RUL: puh. 09-40562011, e-mail: jasenasiat@rul.fiRES: puh. 09-40562010, e-mail: jasenasiat@reservilaisliitto.fi Fax molemmille: 09-499875.

Lehden seuraava numero 15.5.Lehteen tarkoitettu aineisto joko suoraan päätoimittajalle taipiiritoimistoon 21.4. mennessä

Keski-SuomenMaanpuolustaja

• Luukut• Äänenvaimentimet• Kanavat• Kohdeilmanvaihtoyksiköt • Ulospuhallushajottimet

IVK-Tuote OyHelmintie 8 – 10, 40250 Jyväskylä | puh. (014) 334 0300 | fax (014) 334 0344 | www.ivk-tuote.

Kuoppala Finland

EAnnebit OyEnsiapu-, turvallisuus- ja IT-koulutukset

Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.

Saat K-Plussa-etuja yli 3500 ostopaikasta.

ww

w.p

luss

a.co

m

Laatutuotteet, halvat hinnat!

Aina Hintansa Väärtiwww.tokmanni.fi

KesKi-suomen reservipiirien toimintaKalenteri 2011Kalenteri on luettavissa piirien www-sivuilta, jonne myös muutokset päivitetään.

SA-kaupan avajaiset Jyväskylän Seppälänkankaalla 2.12. koki var-sinaisen yleisöryntäyksen. Kaup-paan oli löytänyt moni kulkija. Avajaispäivänä tarjolla ollut her-

nekeitto, kaikkiaan 600 annosta, ja kahvi riittivät vain kello 10:een. Kun toimittaja ehti paikalle he-ti puolenpäivän jälkeen, väkeä oli yhä myymälän täydeltä.

Kassakoneen kilinästä saattoi päätellä, että SA-kauppa tuli tar-peeseen. Tarjona oli monenlaista puolustusvoimien poistamaa tava-raa. Osan tuotteista saattoi luoki-

tella iskemättömäksi. Oli armeijan maastotakkeja ja -housuja, villa-paitoja, saappaita, kypäriä, pöytä-liinoja, leipälaukkuja, suksia, pol-kupyöriä jne. Tarjonnan hyvä laa-tu pisti ostamaan. Toimittajankin lompakko keveni 88 eurolla. Suk-set tekivät kauppansa, mutta pol-kupyörien myyntiä vuodenaika ei suosinut, ja ne pysyivät paikoil-laan. Pyörien voi ennustaa tule-van hittituotteeksi kuitenkin ke-vään myötä. Ehkä valikoimakin on silloin runsaampi. Näytteillä olleet pyörät vaativat hivenen kor-jaamista.

Kaupan valikoima on täysin riippuvainen siitä, mistä puolus-tusvoimat kulloinkin luopuu. Myy-mälätoiminnan ylläpidosta vastaa Millog Oy. Myynnin tuotto tu-

loutetaan lyhentämättömänä puo-lustusvoimille. Muut SA-kaupat ovat Hämeenlinnassa ja Oulus-sa. Millogin paikalla ollut jälki-käsittelypäällikkö Heikki Välimä-ki totesi myymäläverkosta: – Liik-keet ovat hyvillä paikoilla, ja näil-lä mennään. Uusia hankkeita ei ole suunnitteilla. Lisäksi harjoitetaan nettikauppaa ja järjestetään huu-tokauppoja.

SA-tavaraa myynyt, Tikkakos-kella toiminut Kasinhäntä on lo-pettanut, samoin maakuntamme rajan tuntumassa Juupajoen Lylys-sä toiminut SA-myymälä.

Samassa rakennuksessa muitakin liikkeitä

Asekauppana lähinnä tunnettu Ar-moria toimii SA-kaupan naapuri-na. Tapionkadun myymälä on lo-petettu, kun löytyi uusi paikka. – Suuret tilat ovat antaneet mahdolli-suuden laajentaa tuotevalikoimaa. Nyt esillä ovat runsaana retkeily, erä ja ulkoilu. Asepuoli on vahvis-tunut jousiaseilla, toimitusjohtaja Janne Tiainen kertoi toimittajalle.

Armorian vuokralaisina ovat Econo Moto ja Econo Rent. Edel-linen myy moottoripyöriä, mopoja,

skoottereita, lumikelkkoja ja mön-kijöitä. Keskellä talvea toimitta-jan katseen vangitsi näytteillä ol-lut, nostalgisia muistoja herättä-vä Royal Enfield -moottoripyö-

rä, joka oli kuulemma valmistettu Intiassa. Myös espanjalaiset Der-bi-pyörät kuuluvat Econo Moton myyntivalikoimaan. Vuokraustoi-minta on toimitusjohtaja Jartte Ha-losen ajatuksissa, ja siihen ryhdyt-

täneen kesällä.Keski-Suomen Maanpuolusta-

ja toivottaa menestystä koko yri-tysryppäälle, joka toimii entisessä puolustusvoimien varikkoraken-

nuksessa. Liikkeisiin suuntaaville hyvänä maamerkkinä toimii vie-reisen rakennuksen Tokmanni.

Pentti Ruohotie

16 1/2011Keski-Suomen Maanpuolustaja

SA-kauppa avasi Jyväskylässä

Onnittelut valinnastasi Suo-men Reserviupseeriliiton jär-jestösihteeriksi. Toimessasi olet ottanut jo jonkun kuukauden tuntumaa RuL:n kenttään. Jo-ko tunnet sen laajalti? Kiitos kiitos. Ihan kaikki 28 000 jäsentä eivät ole vielä tuttuja. Olen tutustunut Seinäjoen liitto-kokouksessa laajalti kentän toi-mijoihin. Liiton valtuusto ja hal-litus ovat tulleet tunnetuksi näi-den kokoontuessa. Lisäksi piiri-vierailulla Lappiin tutustuin pai-kallisiin aktiiveihin. Ja toki työn kautta puhelimen ja sähköpostin välityksellä tulee kenttää tutuksi. Tehtäväsi on monipuolinen. Mikä on tuntunut omimmalta, mikä haasteellisimmalta?

Kyllähän ominta ovat liikunta- ja ampumatapahtumien järjes-täminen/organisointi. Kokouk-sia on huomattavasti enemmän kuin ennen, mutta niissä tapaa ihmisiä ja asioita saadaan eteen-päin. Haasteellista on koota noin 100-sivuinen kirja tiukalla aika-taululla. Lisäksi netin ja varsin-kin kotisivujen hallinnointi on haaste, sellaista, mitä ei ole en-nen niin kauheasti tullut tehtyä, mutta luonnistuu kyllä jotenkin.

Ja on haasteellista olla mukana edunvalvonnassa ja oppia, miten isolla kylällä pystyy asioihin vai-kuttamaan. Olet liikunnallinen. Sellaise-na sinut tunnetaan Keski-Suo-messa ja kaiketi valtakunnalli-

sestikin. ampuma- ja liikunta-toiminta kuuluvat toimenku-vaasi. Miten niitä edistät?

Isossa mittakaavassa olen muka-na liiton edustajana projekteissa ja yhteistyöelimissä, joissa pyri-tään takaamaan ampumatoimin-

nan jatkuminen jatkossakin. Tä-hän kuuluu muun muassa am-pumaratalain suunnittelun seu-raaminen ja lakiin vaikuttamaan pyrkiminen. Ampumatoiminnas-sa, kuten myös liikunnassa, lii-ton apuna on RESUL. Yhteis-työn parantaminen ja toiminnan ohjaaminen valittuun suuntaan ovat melkein viikoittaista työtä-ni. Pohjoismaiset maastomesta-ruuskisat ovat tänä vuonna Suo-messa. Kilpailujen suunnittelu on ollut käynnissä, ja siihen olen osallistunut aktiivisesti. Lisäksi ensimmäisiä töitäni oli syksyllä sotilas-5-ottelukilpailujen suun-nittelun aloittaminen keväälle.

RuL:n jäsenistö ukkoutuu. nuorten toiminta on osa toi-menkuvaasi. Onko tulevaisuus parempi, ja saadaanko nuo-ria mukaan reserviläistoimin-taan?

Tänään juuri olin RUK:ssa ker-tomassa liiton toiminnasta tule-ville reservin upseereille. Uskon, että tulevaisuudessakin heitä saa-daan mukaan. On sitten liiton ja yhdistysten asia tarjota mielekäs toimintaympäristö, että he myös pysyvät mukana. Pitää miettiä, onko jotkin asiat jo aika vaihtaa tälle vuosituhannelle, ja katsoa,

mitä tämän ajan nuoret haluavat. Toki vanhempaa polveakaan ei saa unohtaa.

Tiedotus on yksi puoli tehtävä-kuvaasi. Oletko hyödyntämäs-sä sosiaalista mediaa nuoren sukupolven tavoittamiseksi? Kyllä tähän asiaan ollaan puut-tumassa. Olen ilolla huoman-nut, kuinka liiton puheenjohta-jalla ja eri toimielimillä on ollut erinomaisia ajatuksia siitä, mi-tä toiminnassa olisi hyvä muut-

taa. Liitto tulee saada toimivam-maksi varsinkin tiedotuksen alal-la. Sosiaalinen media tulee var-masti enemmän käyttöön tämän vuoden aikana. Ja asiassa yrite-tään patistaa myös piirejä ja yh-distyksiä, kun saamme vain so-pivan strategian ja toimintamal-lin valmiiksi. Mitkä ovat nykyiset siteesi Keski-Suomeen? Vai joko olet täysin helsinkiläistynyt?

Ei maaseudun kaveri ihan hel-polla ’’stadilaistu’’. Siteet ovat vahvat Keski-Suomeen. Siellä on kotini, kun en tänne etelään ole ihan vielä saanut moista perus-tettua. Olen melkein joka viikon-loppu käynyt pyörähtämässä ko-tosalla. Ja kavereita riittää siellä vielä kovasti. Nyt tosin tulee var-masti taukoa vierailuihini siellä, koska olen koko maasta poissa noin kuusi kuukautta. Lähden ul-komaille rauhaturvaamisreissul-le. Mutta keskisuomalaisten ei kannata pelästyä, toimistolla jat-kaa tuttu mies. Timo Koski vas-taa tuuraamisesta ja keskisuoma-laisesta osaamisesta liitossa tuon mission ajan.

Haastattelija: Pentti Ruohotie

Haastateltavana RUL:n järjestösihteeri

Saku Liehu on vauhdissa sekä työ- että vapaa-aikana.

Saku Liehu

SA-kaupan vaatteet ja jalkineet kiinnostivat monia.

Mitähän mielenkiintoista on hyllyillä? Pyöräkauppa saa vie-lä odottaa.

Armorian pojat valmiina palvelemaan. Kuvassa vasemmalta: Juho Rautiainen, Tuomo Såg, Janne Tiainen ja Timo Turunen.

Econo Moton tiloissa katseenvangitsijana oli Royal Enfield -moottoripyörä.

Tällaisia hyväkuntoisia agri-kaatteja saa SA-kaupasta 130 €/kpl.