29.10.2003 Anssi Poutanen: Spatiaalinen älykkyys 1

Spatiaalisuutta mittaavia testejä

• s. 170-172• Valitse vaihtoehtoisista kuvioista se, joka on identtinen

annetun kuvion kanssa• Valitse vaihtoehtoisista kuvioista se, joka on identtinen

rotaatio annetusta kuviosta• Osoita, mitkä asymmetrisista kuviopareista ovat

toistensa kolmiulotteisia rotaatioita ja mitkä erimuotoisia• ”Mies ja tyttö astuvat vasemmalla jalalla samaan aikaan.

Tyttö astuu kolme askelta samassa ajassa kuin mies astuu kaksi askelta. Milloin molemmat nostavat oikean jalkansa yhtä aikaa?” (verbaalinen)

• ”Kuvittele hevonen. Kumpi on korkeammalla: hännän huippu vai pään alin osa?” (verbaalinen, mentaalimalli)

29.10.2003 Anssi Poutanen: Spatiaalinen älykkyys 2

?

• Esimerkit osoittivat, että testit liittyivät voimakkaasti matemaattis-loogiseen ja verbaaliseen älykkyyteen– Voidaan näillä ratkaista kyseisen tyyppisiä

tehtäviä?– Onko spatiaalisuudelle ominaisia kognitiivisia

mekanismeja olemassa?– Onko spatiaalinen älykkyys itsenäinen?

29.10.2003 Anssi Poutanen: Spatiaalinen älykkyys 3

Spatiaalisille kyvyille ominaisia piirteitä

• Visuaalisen maailman tarkka hahmottaminen (identtisyys)• kyky muodostaa muunnoksia alkuperäisestä havainnosta (rotaatiot)• Kyky luoda uudelleen piirteitä aikaisemmasta visuaalisesta

kokemuksesta ilman relevanttia fyysistä ärsykettä (mentaalimalli hevosesta)

• Toisaalta muotojen muodostaminen, toisaalta annettujen muotojen manipuloiminen– Nämä eivät välttämättä korreloi– Vrt. kielellinen älykkyys: syntaksi ja pragmaattisuus– Vrt. musikaalinen älykkyys: rytmi ja äänentaso

• Harjoitus yhdessä neljästä edellä mainitussa on todettu stimuloivan muiden kehittymistä– Tukee ajatusta, että spatiaaliset kyvyt tulisi mieltää kokonaisuutena

29.10.2003 Anssi Poutanen: Spatiaalinen älykkyys 4

Spatiaalinen älykkyys on itsenäinen

• Yksinkertaisimmillaan spatiaalinen älykkyys perustuu muodon tai kappaleen hahmottamiseen (identtisyys)

• Kun kuviota tai kappaletta käännetään, spatiaalisuus korostuu (rotaatio)– Tällaisissa testeissä koehenkilöt pyrkivät yleensä ”mielessään

kääntämään” kuvion takaisin ikään kuin se olisi todellisesti olemassa

– Topologia ja geometria matematiikassa

• Tutkimusten perusteella paras ratkaisumalli tällaisiin ongelmiin on sisäisten mentaalimallien luominen, joita voidaan manipuloida niin kuin ”oikeassa maailmassa”

• Kyky ratkaista tehokkaasti em. ongelmia on erityinen– ei siis suoraan sidoksissa loogiseen tai verbaaliseen älykkyyteen

29.10.2003 Anssi Poutanen: Spatiaalinen älykkyys 5

Spatiaalisen älykkyyden osakyvytja niiden käyttökohteet• Osat

– kyky tunnistaa tapauksia, joissa on sama elementti– kyky muuntaa elementti tai tunnistaa sen muunnos toiseksi elementiksi– kyky muodostaa mentaalimalli ja muuntaa sitä– kyky tehdä graafinen malli spatiaalisesta tiedosta

• Käyttökohteet– Suunnistaminen (huoneet, valtameret)– Kappaleiden ja näkymien tunnistaminen niille sekä ominaisissa että vieraissa

ympäristöissä– Sekä todellisten kohteiden (2D, 3D) että symbolien (kartat, kaaviot, geometriset

muodot) tulkinta – Herkkyys voimille, jotka liittyvät visuaalisiin tai spatiaalisiin kohteisiin

• jännite, tasapaino, sommittelu • arkkitehtuuri ja taide

– Metaforinen käyttö• Lewis Thomas: ”sky as a membrane”• Charles Darwin: ”three of life”• Sigmund Freud: ”Subconscious as submerged iceberg”• John Dalton: ”Atom as a tiny solar system”• mentaalis-spatiaalisten mallien käyttö arkisimmissakin ongelmissa

29.10.2003 Anssi Poutanen: Spatiaalinen älykkyys 6

Spatiaalisuuden kehittyminen ja neuropsykologisia näkökohtia

• Piaget: spatiaalisuuden kehittyminen vaiheittain– vauva: kyky liikkua tilassa (esim. kotona)– taapero: staattisia mentaalisia kuvia (Miltä näkymä näyttää, vaikka itse

ei ole paikalla?)– koululainen: kyky muokata näitä (Miltä asiat näyttävät toisten

näkökulmasta?)– aikuinen: kokonaisvaltainen spatiaalinen ymmärrys– kritiikki: huomattavia eroja yksilöiden välillä

• Spatiaalinen älykkyys oikeassa aivolohkossa– oikean aivolohkon vahingoittuminen johtaa vasemmanpuolisen tilan

vähäisempään huomiointiin• Visuaalis-spatiaaliset kyvyt voimakkaita primitiivisimmillä kansoilla:

tarve suunnistaa harvojen maamerkkien avulla– metsästäminen ja vaeltaminen saattavat selittää, miksi miehet ovat

keskimäärin naisia spatiaalisesti älykkäämpiä• Autistinen Nadia esimerkki spatiaalisuuden älykkyyden

itsenäisyydestä (s.188)

29.10.2003 Anssi Poutanen: Spatiaalinen älykkyys 7

Spatiaalisen älykkyyden käyttökohteita

• Luonnontieteet ja insinööritieteet– monissa tilanteissa spatiaalinen hahmottamiskyky ei yksin riitä, mutta se usein

antaa tarvittavan sysäyksen– Einstein ajatteli pikemminkin spatiaalisilla malleilla kuin pelkästään

matemaattisesti– 3D-malli oli keskeinen Watsonin ja Crickin DNA-löydössä– Leonardo pyrki osien muistamisen sijasta koneiden spatiaaliseen

”insinöörihahmottamiseen”, spatiaalisuus mahdollisti osaltaan monialaisuuden• Shakki

– luultavasti paras esimerkki spatiaalisen älykkyyden välttämättömyydestä– mestareilla poikkeuksellinen spatiaalis-visuaalinen ”mielikuvitus”– shakinpelaajien spatiaalisuus on abstraktimpaa kuin taiteilijoiden

• Visuaalis-spatiaalinen taide– keskeistä tarkan silmä-käsi koordinaation lisäksi ”teknisessä taiteessa”– suuruudet eivät tarvitse mallia vaan maalaavat mielikuvansa avulla

(esim. Leonardo ja poikkeuksellisten ihmisten seuraaminen)– van Gogh ja värin syvyys– Dürer, kehikko, maisema ja perspektiivipiirustus– taideväärennöksien erottaminen alkuperäisistä

29.10.2003 Anssi Poutanen: Spatiaalinen älykkyys 8

Spatiaalisuus ja kulttuuri

• Gikwet pystyvät päättelemään antiloopin jäljestä sen koon, sukupuolen, ruumiinrakenteen ja mielialan

• Kikuyut pystyvät erottamaan omat kotieläimensä vieraista tai jos jokin niistä puuttuu

• Eskimoilla on hyvät spatiaaliset kyvyt– maamerkkien harvuus on luultavasti kehittänyt

suunnistustaitoa– Kerrotaan jopa, että eskimot pystyisivät lukemaan

ylösalaisin olevia kirjaimia melko vaivattomasti• Puluwatit pystyvät navigoimaan tähdistä

muodostamansa spatiaalisen kartaston avulla

29.10.2003 Anssi Poutanen: Spatiaalinen älykkyys 9

testi mittaa muutakin kuin spatiaalista älykkyyttä

• testi mittaa spatiaalista älykkyyttä vajavaisesti, sillä – konstruoitavat kuviot ovat kaksiulotteisia – kolmiulotteisuus on mukana vain kuutioina

• parhaiten tehtäväsarjaa voisi luonnehtia visiokonstruktionaalisten kykyjen mittariksi

• testi mittaa monimutkaista psykomotorista prosessia, joka sisältää mm. – toiminnan suunnittelun ja ohjauksen– visuaalisen objektin ja sen avaruudellisen asennon hahmottamisen– kuvion rakenteen analysoimisen– sopivien rakennuselementtien valitsemisen– konstruktion tuottamisen koordinoidulla motorisella toiminnalla

• testi on osa laajempaa älykkyyden testiä, joten sillä ei tavoitellakaan suurempaa spesifisyyttä yksittäisessä kognitiivisessa funktiossa

• psykologeilla on tapana eritellä karkeasti älykkyyksiä yleisen älykkyyden testiprofiilin nojalla, ja siinä yhteydessä tämän osatestin kohdalla mainitaan testin spatiaalinen komponentti