Seniorien aktivointi loppuraportti final

www.pwc.com/fi

Aktiiviset seniorit osana yhteiskuntaa Sitra

9.3.2012

Seniorien aktivoinnin toimintamalli

PwC 2 (35)

Sisällys

Tiivistelmä..................................................................................................................................................................... 3

1. Johdanto .................................................................................................................................................................. 5

2. Projektin tavoitteet ................................................................................................................................................... 7

3. Toimintaympäristön kuvaus ................................................................................................................................... 8

3.1 Seniorit osana Suomen väestöä .................................................................................................................... 8

3.2 Eläkeläisen tulot ja verotus sekä työllistymisen kannustimet .................................................................... 8

3.3 Toimijaryhmät .............................................................................................................................................. 12

3.4 Yhteenveto toimijoista nykytilanteessa ....................................................................................................... 15

4. Toimintamallin kehittäminen ............................................................................................................................... 17

4.1 Tunnistetut edellytykset seniorien työelämään osallistumiselle ............................................................... 17

4.2 Projektiryhmän suositukset kehitystoimenpiteiksi ................................................................................... 22

5. Johtopäätökset ...................................................................................................................................................... 24

Liitteet ......................................................................................................................................................................... 26


PwC 3 (35)

Tiivistelmä

Projektin tavoitteena oli selvittää, minkälaiset edellytykset vanhuuseläkkeellä olevilla suomalaisilla on osallistua työelämään ja kuvata tähän liittyviä konkreettisia kehitystoimenpiteitä. Laajempana tavoitteena on edistää aktiivista elämäntapaa, mikä tuo virikkeellisyyttä ja merkityksellisyyttä eläkepäiviin ja parantaa senioriväestön toimintakykyä ja terveyttä. Lisäksi tavoitteena on etsiä vastauksia huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuviin ongelmiin, kuten kasvaviin eläkekustannuksiin ja työvoimapulaan useilla toimialoilla. Eläkeläisten kasvava kiinnostus työntekoon vanhuuseläkkeellä osoittaa, että seniorityövoimassa on potentiaalia. Projekti liittyykin Sitran Elinvoima – kehitysohjelmaan ja sen ensimmäisen foorumin teemaan eli uusiin työn muotoihin.

Senioreista arviolta noin 60–80 prosenttia on kiinnostunut työnteosta, mutta osaaminen, kiinnostus ja tarpeet vaihtelevat seniorien keskuudessa. Osa on kiinnostunut työskentelemään ammattiosaamista vaativissa tehtävissä, osa haluaa työskennellä muissa kuin aiempaan työuraan liittyvissä töissä, ja osa ei halua tehdä palkkatyötä ollenkaan vaan osallistua muuhun vastikkeelliseen toimintaan tai vapaaehtoistyöhön. Työelämän murros antaa tilaa uusien työnteon muotojen syntymiselle seniorien kykyjen hyödyntämiseksi ja tarpeiden täyttämiseksi.

Seniorien halukkuus osallistua työelämään eläkkeellä ollessaan sekä asiakasorganisaatioiden tarpeet ja valmius palkata eläkeläisiä ovat jo muodostaneet seniorivälitysmarkkinat. Seniorien aktivoimiseen liittyvä toimintaympäristö on kuitenkin Suomessa melko nuori, ja verrattuna eläkeläisten kasvavaan lukumäärään nykyisten välitysorganisaatioiden toiminta on pienimuotoista. Vain noin 15 prosenttia senioreista, joilla tässä selvityksessä tarkoitetaan alle 75-vuotiaita, vanhuuseläkkeellä olevia henkilöitä, osallistuu työelämään, minkä lisäksi suuri osa senioreista on aktiivisia muulla tavoin, esimerkiksi osallistumalla vapaaehtoistyöhön. Kuitenkin arviolta jopa 80 prosenttia kaikista alle 75-vuotiaasta vanhuuseläkkeellä olevista (yht. n. 660 000) olisi halukkaita tekemään töitä. Täten palkkatyötä tekevien ja siitä kiinnostuneiden eläkeläisten ero on vielä suuri.

Seniorien työnteon suurimmat haasteet liittyvät seniorityövoiman pieneen kysyntään, taustalla oleviin asenteisiin, aiheeseen liittyvän tiedon pirstaloitumiseen ja seniorityön markkinoiden organisoitumisen pienimuotoisuuteen. Seniorityövoiman käyttöä voidaan edistää sekä kokeiluluonteisilla, yksittäisiin toimijoihin keskittyvillä toimenpiteillä että laajemmilla ja pitkäkestoisemmilla, esimerkiksi lainsäädäntöön, tiedotukseen tai muihin rakenteellisiin tekijöihin vaikuttavilla toimenpiteillä. Kokeilujen kautta voidaan edistää jo olemassa olevien toimijoiden toimintaa, kehittää hyväksi havaittuja toimintamalleja ja levittää niitä. Rakenteellisiin tekijöihin vaikuttavien toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää poliittista tahtoa ja vaikutusten huolellista arviointia.

Seniorien työllistymiseen liittyvä keskeinen kysymys on, nähdäänkö seniorityövoiman käyttö työurien pidentämistä tukevana vai sen kanssa ristiriitaisena tavoitteena. Tämän selvityksen perusteella ei voida sanoa, että nämä kaksi tavoitetta olisivat keskenään ristiriidassa, vaan työnteko eläkkeellä mahdollistaa aktiivisen osallistumisen niiden henkilöiden osalta, jotka eivät olisi halukkaita jatkamaan työelämässä kokoaikaisesti. Lisäksi hyötyjen arvioinnissa ei pitäisi keskittyä pelkästään suorien taloudellisten hyötyjen arvioimiseen, vaan epäsuorat hyödyt, kuten osaamisen siirtyminen ja merkityksellinen tekeminen ja virikkeellisyys eläkkeellä, on otettava huomioon päätöksiä tehtäessä.


PwC 4 (35)

Vanhuuseläkkeelle jäävien määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja senioriväestön osuus väestöstä kasvaa tulevina vuosina. Vuoteen 2040 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus noussee nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin. Työstä kiinnostuneet seniorit tarjoavat merkittävän mahdollisuuden työvoimapulan pienentämiseksi ja osaamistarpeiden täyttämiseksi, minkä hyödyntämiseksi on tarpeen tehdä konkreettisia ja valikoituja kehitystoimenpiteitä erityisesti uusien työnteon ja organisoitumisen mallien kehittämiseksi. Lisäksi laajempien julkisten toimien hyötyjä ja vaikutuksia tulee selvittää tarkemmin pidempiaikaisten yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Nämä toimet voivat kohdistua esimerkiksi eläke- ja palkkatulojenverotukseen, eläkeläistyön sosiaalivakuutusmaksuihin ja eläkekarttumaan.


PwC 5 (35)

1. Johdanto

Seniorien aktivoimisen syinä ovat väestön ikärakenteen ja huoltosuhteen muutos, työelämän murros sekä seniorien oma kiinnostus

Eläkkeelle jääminen on perinteisesti merkinnyt jättäytymistä pois työelämästä ja vapaa-aikaan keskittymistä, mutta myös tulotason putoamista sekä toimintakyvyn heikkenemistä. Tämä on kuitenkin muuttumassa. Seniorit ovat entistä parempikuntoisia, osaavampia ja aktiivisempia. Aktivoituminen eläkkeellä tekee arjesta monipuolisempaa, lisää sosiaalisia kontakteja, edesauttaa toimintakyvyn säilymistä sekä vaikuttaa toimeentulon tasoon.

Perinteisesti seniorit ovat osallistuneet järjestöjen ja yhteisöjen kuten seurakuntien ja senioriyhdistyksien toimintaan. Yhä useampi kuitenkin haluaa osallistua nimenomaan vastikkeelliseen toimintaan. Tilastokeskuksen vuonna 2008 tekemän tutkimuksen mukaan vähintään 45-vuotiaista palkansaajista yli puolet (53 %) voisi harkita työnteon jatkamista vielä vanhuuseläkkeellä olleessaan, ja vanhemmissa ikäryhmissä ja lähellä eläkeikää olevien keskuudessa kiinnostus on vielä suurempaa.1

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta seniorien osaamisen hyödyntämiselle on tarvetta, koska väestö ikääntyy, mikä johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen ja aiheuttaa muita taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Kuva 1 kuvastaa ennustettua väestörakennetta vuosina 2010 ja 2030.2

Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä ja työikäisten osuuden väestöstä putoavan nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin. Väestöllisen huoltosuhteen eli lasten ja eläkeikäisten määrän sataa työikäistä kohden arvioidaan nousevan vuoden 2008 lopun 50,3:sta 70,5:een jo vuoteen 2026 mennessä.

Kuva 1. Väestön ikärakenne tulee muuttumaan voimakkaasti vuoteen 2030 mennessä.

Väestö iän ja sukupuolen mukaan vuosina 2010 ja 2030, ennusteet vuodelta 2009.

Lähde: Tilastokeskus.

1 Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977–2008. Tilastokeskus 2008. 2 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.3.2012]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html.


PwC 6 (35)

Sitran vuonna2003 julkaisemassa tutkimuksessa Seniori-Suomi: Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset väestön ikääntymisen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu seuraavasti3:

Väestön ikääntyminen supistaa työvoiman tarjontaa ja lisää julkisia menoja. Jos tämä johtaa verotuksen kiristymiseen, seurauksena ovat kasvavan verokiilan aiheuttamat hyvinvointitappiot, jotka voivat muun muassa heikentää talouskasvua.

Sosiaalimenojen4 bruttokansantuoteosuus kohoaa vajaasta 25 prosentista lähes 30 prosenttiin vuonna 2030. Kasvu aiheutuu ennen muuta siitä, että työeläkemenot lisääntyvät noin kuusi prosenttiyksikköä. Yhden laskelman mukaan eläkemenojen kansantaloudellinen taakka olisi suurimmillaan 2030-luvun jälkipuoliskolla, jolloin eläkkeisiin pitäisi käyttää 18,5 prosenttia bruttokansantuotteesta (vrt. osuus nyt n. 12,5 % 5.)

Terveyspalveluihin liittyviin kustannuksiin kohdistuu huomattavia julkisten kustannusten nousupaineita. Julkisesti rahoitettujen hoivapalveluiden kysyntään vaikuttaa huomattavasti se, missä määrin vanhuksille on tarjolla niin sanottua epävirallista hoivaa. Lisäksi jos ikääntyneiden terveydentila ja toimintakyky paranevat niin, että se ilmenee hoitoja hoivapalveluiden käytön myöhentymisenä, menojen kasvupaineet vähentyvät oleellisesti.

Työurien pidentämisellä, joka on kirjattu tavoitteeksi hallitusohjelmaan, voidaan vaikuttaa edellä mainittuihin tekijöihin, mutta myös vanhuuseläkkeellä olevien työnteko ja aktiivisuus voivat vastata erityisesti työvoiman määrään ja terveyspalveluiden kustannuksiin liittyviin kysymyksiin. Seniorit voivat työelämään osallistumalla paikata kasvavaa työvoimatarvetta ja siirtää osaamistaan nuoremmille sukupolville. Aktiivisuus voi myös pienentää vanhuusväestöön liittyviä terveydenhuoltokustannuksia toimintakyvyn säilymisen kautta.

Eläkeläisten potentiaali kuten pitkän työuran aikana kartutettu osaaminen ja hiljainen tieto on tunnistettu, ja media on nostanut sitä aktiivisesti esiin. Tästä osoituksena on esimerkiksi median osoittama kiinnostus seniorivälitysorganisaatioita kohtaan. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa seniorien lisääntyvää aktiivisuutta, jolloin seniorien osaaminen ja potentiaali saadaan käyttöön, ja vanhuuseläkkeellä olevien vireys ja toimintakyky säilyvät ja tulotaso nousee.

3 Seniori-Suomi: Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset. Sitran raportteja 30. Helsinki, 2003. 4 Sosiaalimenoilla eli sosiaaliturvaetuuksilla tarkoitetaan luonteeltaan joko toimeentuloa turvaavia rahallisia etuuksia tai palveluja. Turva kattaa sairaudesta ja terveydestä, toimintarajoitteisuudesta ja työkyvyttömyydestä, vanhuudesta, perheenhuoltajan kuolemasta, perheestä ja lapsista, työttömyydestä, asumisesta sekä sosiaalisesta syrjäytymisestä johtuvia riskejä ja tarpeita. Opiskelun tukemista ei lasketa mukaan sosiaalimenoihin. THL: http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Sosiaalipalvelut/sosiaalimenot.htm 5 Etk.fi, Faktaa työeläketurvasta

Väestön ikärakenne muuttuu nopeasti ja vanhuuseläkkeellä olevien määrä tulee pysymään suurena useiden vuosikymmenten ajan. Muutos vaikuttaa yhteiskuntaan laajasti kasvattaen julkisia menoja, pienentäen työvoiman määrää ja johtaen osaamisen poistumiseen työpaikoilta.

Työurien pidentämisen ohella on tarpeen etsiä muita keinoja tähän haasteeseen vastaamiseksi. Seniorien aktivoinnissa työelämään on merkittävää potentiaalia ja valmiuksia toiminnan kehittämiseen on jo olemassa, ja seniorit ovat aktiivisia ja kiinnostuneita uudenlaisista työmahdollisuuksista.


PwC 7 (35)

2. Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteena oli tunnistaa ja kuvata konkreettisia toimenpiteitä edistämään seniorien aktiivisuutta

Tämä projekti liittyy Sitran Elinvoima -kehitysohjelmaan ja sen yhteydessä tehtyyn 16 kokeiluun, joista yksi koski seniorien aktivoimista mukaan työelämään tai muuhun toimintaan. Kokeilun toteutti Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmä. Kokeilussa ideoitiin ja testattiin neljää eri tapaa ja työympäristöä, joissa seniorit voivat jatkaa työn tekemistä. Kokeilun positiiviset tulokset osoittivat että eläkeläisten joukossa on kiinnostusta työn tekemiselle ja myös soveltuvia työtehtäviä ja työantajia löytyy.

Projektin tavoitteena on:

Kuvata nykytoimijat ja niiden rooli sekä toimintaympäristö seniorien työllistymisessä,

Selvittää työtä seniorien työnteon ja aktivoitumisen mahdollisuudet ja rajoitteet, sekä

Tunnistaa ja kuvata konkreettisia toimenpiteitä edistämään seniorien työllistymistä.

Projektin rajaukset ovat:

Projektissa keskitytään työelämään, eli toimintaan, josta saadaan rahallinen tai muu korvaus. Ulkopuolelle on rajattu harraste-, yhdistys-, seurakunta- ja muu vapaaehtoistoiminta.

Projektissa ei etsitä keinoja työurien pidentämiseen, vaan kartoitetaan mahdollisuuksia tukea eläkkeelle jääneiden oma-aloitteista aktiivista osallistumista.

Projektissa keskitytään vanhuuseläkkeellä oleviin, alle 75-vuotaisiin henkilöihin, joihin termi seniori tässä selvityksessä viittaa.

Projektissa ei keskitytä yksittäisiin toimijoihin vaan toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat senioreiden työllistymistä sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Projektissa huomioidaan, että eri toimijat ovat kiinnostuneita eri seniorien osaamisalueista

ja eri tavoista toteuttaa senioritoimintaa, työllistymismekanismi ei ole sama kaikkien kohdalla. Projektissa voidaan havaita useita mahdollisia keinoja seniorien osallistamiseksi ja työllistymisen tukemiseksi. Tarkoituksena on arvioida näitä keinoja ja niihin liittyviä toimijoita sekä määrittää soveltuvimmat ja vaikuttavimmat.

Selvityksen lopputulemana kuvataan ehdotetut konkreettiset kehitystoimenpiteet seniorien osallistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi esitetään yleiset kehitystoimenpiteet ja johtopäätökset, joilla eläkeläisten työllistymistä ja työmarkkinoiden toimivuutta voitaisiin edistää.


PwC 8 (35)

3. Toimintaympäristön kuvaus

Seniorit ovat yhä kiinnostuneempia työnteosta, mutta työllistymistä tukevat mekanismit ja organisaatiot ovat vasta kehittymässä

3.1 Seniorit osana Suomen väestöä Vuoden 2010 lopussa eläkettä sai yhteensä 1 464 000 henkilöä ja vanhuuseläkkeen 1 093 267 henkilöä6. Suurin osa eläkkeensaajista sai joko työeläkettä tai työ- ja kansaneläkettä. Pelkkää kansaneläkettä sai vain noin 7 % eläkkeensaajista.

Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana 44 000 henkilöä eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2005 vanhuuseläkkeelle jääneiden lukumäärä ylitti ensimmäistä kertaa 20 000 henkilöä ja vuonna 2009 ensimmäistä kertaa 40 000 henkilöä. Kuva 2 kuvaa vanhuuseläkkeellä olevien suomalaisten määrää ja muutosta vuodesta 1990 vuoteen 2010. Trendi tulee jatkumaan vahvana tulevinakin vuosina johtuen suurten ikäluokkien (1945–1950 syntyneet) eläköitymisestä.

Kuva 2. Vanhuuseläkkeellä olevien lukumäärä nousi vuonna 2010 n. 1,1 miljoonaan.

Lähde: Kela, 2011.

Alueellisesti tarkasteltuna suurin osa ikääntyneestä väestöstä asuu Etelä-Suomessa. Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa asuu n. 42 prosenttia kaikista Suomen n. 1,3 miljoonasta yli 60-vuotiaasta henkilöstä. Yli 60-vuotiaan väestön alueellinen jakauma on kuvattu liitteessä 1.

3.2 Eläkeläisen tulot ja verotus sekä työllistymisen kannustimet

Eläkeläisen tulot määräytyvät Suomessa lähes poikkeuksetta suhteessa työuran ansioiden määrään. Lisäksi eläkeläinen voi saada perustelluista syistä julkista tukea muun muassa asumiskustannuksiin. Välittömiä kannustimia eläkeläiselle ei ole ansiotulojen hankkimiseksi eikä myöskään työnantajille eläkeläisen palkkaamiseksi. Suoranaisia esteitä työllistymiseen ei

6 ETK/Kela-yhteistilasto, 20.6.2011

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

0

200000

400000

600000

800000

1000000

1200000

199

0

199

1

199

2

199

3

199

4

199

5

199

6

199

7

199

8

199

9

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

Vanhuuseläkkeellä olevien lukumäärä

Muutos edelliseen vuoteen, hlöä


PwC 9 (35)

ole, koska eläkettä ansaitseva voi saada palkkatuloa, vanhuuseläkkeen ansiotulorajaa ei ole asetettu ja työnantajat voivat palkata kaiken ikäisiä.

Taulukko 1. Yhteenveto eläkeläisten eläke- ja palkkatulosta, verotuksesta ja muista

maksuista sekä eri vähennyksistä.

Ansiotulon muoto

Täsmennys Verotus ja maksut Merkittävimmät verovähennykset

Eläketulo

1) Kansaneläke + takuueläke

2) Työeläke

Yhteensä vähintään 687 € / kk

Vanhuuseläkkeellä tehdystä työstä karttunut eläke maksetaan henkilön täytettyä 68 vuotta

Tulovero valtiolle

Kunnallisvero (keskimäärin 19,25 prosenttia)

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu (1,39 prosenttia)

Kirkollisvero (keskimäärin 1,4 prosenttia)

Työeläke- ja työttömyys-vakuutusmaksua ei makseta

Sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei makseta

Eläketulovähennys

Perusvähennys

Palkkatulo

Työstä maksettava korvaus

Ei tulorajaa vanhuuseläkkeellä

Ei vaikutuksia maksettavan vanhuuseläkkeen määrään

Tulovero valtiolle

Kunnallisvero (keskimäärin 19,25 prosenttia)

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu (1,39 prosenttia)

Kirkollisvero (keskimäärin 1,4 prosenttia)

Työttömyysvakuutusmaksu (65-vuotiaaksi asti)

Työeläkemaksu (6,5 prosenttia, 68-vuotiaaksi asti)

Sairausvakuutuksen työtulovakuutusmaksu (68-vuotiaaksi asti)

Ansiotulovähennys

Työtulovähennys

Tulonhankkimisvähennys


PwC 10 (35)

Eläkeläisen tulot ja julkiset tuet

Eläkeläisen toimeentulo perustuu työ- ja kansaneläkejärjestelmiin

Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää, kansaneläkejärjestelmä sekä työeläkejärjestelmä. Kansaneläke ja takuueläke turvaavat perustoimeentulon, jos henkilö ei saa lainkaan työeläkettä tai se on enintään 51,79 € / kk. Jos henkilöllä on työeläkettä enemmän, kansaneläke pienenee tai sitä ei saa lainkaan. Kela alkoi maksaa takuueläkettä 1.3.2011, minkä ansiosta Suomessa asuvan vähimmäiseläke on noin 687 e/kk. Vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneen keskimääräinen työeläke oli 1 687 euroa kuukaudessa.7

Eläkeläinen voi saada Kelasta eläkkeensaajan asumistukea tai yleistä asumistukea, eläkettä saavan hoitotukea, lapsikorotusta ja rintamalisää. Lisäksi eläkeläisen on mahdollista saada julkista tukea esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen, jolloin ei kuitenkaan voi nostaa eläkettä. Esimerkiksi aloittavan yrittäjän toimeentuloa turvaavan starttirahan myöntämisen edellytyksenä on, ettei samaan aikaan saa toimeentuloa nostamalla muuta kuin kyseiseen yritystoimintaan palkkaa, eläkettä tai opintotukea.

Eläkkeellä tehdystä työstä karttuu eläkettä, eikä vanhuuseläkkeellä ole palkkatulorajoituksia

Eläkkeellä työtä tekevän eläke karttuu vähemmän kuin työuraansa jatkavan henkilön eläke. Alle 53-vuotiaana tehdystä työstä työeläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuosittaisesta työtulosta, mutta tämä karttumisprosentti nousee iän myötä. Ikävälillä 53–62 vuotta eläkekarttuma on 1,9 prosenttia työtulosta ja ikävälillä 63–68 vuotta 4,5 prosenttia vuosityötulosta. Vanhuuseläkkeellä olevan henkilön eläkekarttuma on kuitenkin ainoastaan 1,5 prosenttia. Eläkettä karttuu kuitenkin ainoastaan 68-vuotiaaksi asti. Tämän jälkeen tehty ansiotyö ei lisää eläkkeen määrää eikä tältä osin kannusta jatkamaan ansiotyön tekoa. Vanhuuseläkkeen aikana alkaneesta työstä ansaitun eläkkeen saa hakemuksesta 68-vuotiaana.

Vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä ollessa voi työskennellä ilman palkkatulorajoituksia.8

Kuvassa 3 on kuvattu iän vaikutus seniorin eläkekarttumaan sekä lakisääteisiin työntekijämaksuihin.

Kuva 3. Keskeiset työntekijän palkkatulon maksut ja eläkekarttuma

7 Eläketurvakeskus, Tilastoraportti 4/2011; Luvuissa ovat mukana Suomessa asuvat työ- tai kansaneläkettä saavat lukuun ottamatta osa-aikaeläkettä saavia. 8 Muiden eläkkeiden kohdalla eläkeläisille on asetettu ansiotuloraja, jonka ylittäminen leikkaa eläkettä (työkyvyttömyyseläkkeellä 1.3.2011 lähtien 687,74 euroa/kk, työttömyyseläkkeellä 656,08 euroa/kk). Jos työansiot eläkkeellä ollessa ylittävät mainitut ansiorajat, voidaan eläke joko keskeyttää, lakkauttaa tai jättää lepäämään.

63-vuotias

• Aikaisin mahdollinen vanhuuseläkeikä

68-vuotias

• Viimeisin mahdollinen vanhuuseläkeikä

Palkkatulon eläkekarttuma: 1,9 % Palkkatulon eläkekarttuma: 4,5 %

Velvoite sairausvakuutuksen työtulovakuutusmaksuun

Työeläkemaksu 6,5% palkasta

Vanhuuseläkkeellä tehdystä työn eläkekarttuma: 1,5%Vanhuuseläkkeellä tehdystä

työstä karttunut eläke maksuun


PwC 11 (35)

Eläkeläisen verot ja työntekijämaksut

Eläketulosta maksetaan veroa

Eläketuloista maksetaan valtion tuloveroa, kunnallisveroa, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua sekä kirkollisveroa. Kunnallisverotuksen eläketulo- ja perusvähennyksen vuoksi pienistä eläkkeistä ei kuitenkaan mene veroa lainkaan. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei eläketulosta makseta.

Palkkatyön verovaikutusten arviointi on yksilöllistä ja perustuu kokonaistuloihin

Palkkatyön verovaikutusten arvioiminen eri tulotasoilla ja eri eläkkeen ja palkkatulon yhdistelmillä on monimutkaista. Eläkeläisten työllistymistä tukee se, että palkkatulot eivät vaikuta vanhuuseläkkeen määrään, joskin progressiivinen verotus vaikuttaa nettotulojen suhteelliseen alenemiseen kokonaisansiotulojen kasvaessa.

Eläkkeellä työtä tekevä henkilö maksaa palkkatulostaan sosiaalivakuutusmaksuja kuten muut työntekijät. Kuitenkin työttömyysvakuutusmaksua kerätään vain 65-vuotiaaksi saakka, sairausvakuutuksen työtulovakuutusmaksua kerätään 68-vuotiaaksi saakka ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua kerätään kaikilta. Vuonna 2012 vanhuuseläkkeellä olevan työntekijän oma työeläkemaksu on 6,5 prosenttia palkasta.

Palkkatyötä tekevän eläkeläisen eläke- ja palkkatuloon kohdistuu erilaiset vähennykset

Eläke- ja palkkatulo katsotaan molemmat ansiotuloksi, mutta niitä verotetaan eri perusteilla. Molempiin kohdistuu erilaiset verovähennykset, jotka myös vähennetään tulosta verotuksen eri vaiheissa. Pääsääntönä voidaan sanoa, että eläketuloa verotetaan palkkatuloa kevyemmin, erityisesti silloin, kun eläke on pieni. Eläketulon vero on kaikilla tulotasoilla enintään palkansaajan veroasteen suuruinen, kun verrataan yksittäisen eläkkeensaajan ja 53 vuotta täyttäneen palkansaajan veroastetta.

Eläketulosta voi saada eläketulovähennyksen, mutta ei tulonhankkimisvähennystä eikä työtulo- ja ansiotulovähennystä. Eläketulovähennys koskee sekä valtion- että kunnallisveroa ja sen määrä riippuu eläkkeensaajan kaikista verotettavista tuloista. Eläkkeen ollessa ainoa tulonlähde saa verottomana ansaita noin 9000 euroa vuodessa (2010), jolloin kansaneläke ansaitaan käytännössä verottomana.

Työnantajan maksut ja kannustimet Eläkeläisen rekrytoiva yritys ei voi Suomessa saada yritystukea henkilön palkkauskustannuksiin, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kohdalla on mahdollista. Eläkeläisen palkkaamiseksi ei Suomessa ole olemassa suoria kannustimia, kuten esimerkiksi Ruotsissa, jossa työntekijämaksut ovat seniori-ikäisen kohdalla pienemmät.

Toisaalta Suomessa työntekijän työttömyysvakuutusmaksua ei tarvitse maksaa 65 vuotta täyttäneistä työntekijöistä. Alle 68-vuotiaana eläkkeen rinnalla tehty työ vakuutetaan ja työnantaja pidättää palkasta työntekijän eläkemaksun.


PwC 12 (35)

3.3 Toimijaryhmät Tänä päivänä seniorit osallistuvat työelämään ja harjoittavat aktiivista toimintaa useiden erilaisten toimijoiden kautta. Myös seniorien omat tarpeet ja kyvyt aktiiviseen osallistumiseen vaihtelevat. Suomessa on useita toimijoita eri rooleissa liittyen seniorien työmahdollisuuksien edistämiseen ja aktivointiin työelämän toimintoihin.

Taulukko 2. Toimijat ryhmiteltynä sen mukaan, minkälaisessa roolissa ne toimivat

seniorien aktivoinnissa nykyisessä toimintaympäristössä.

Toimijaryhmä Kuvaus Esimerkiksi

Seniorit Työuran lopulla, eläköitymisen kynnyksellä tai eläkkeellä olevat seniorit

Senioriryhmät: eri ikäluokat / alueelliset ryhmät / ammatilliset ryhmät / kiinnostuksen kohteet / tarpeet

Informoijat ja koordinaattorit

Eläköitymiseen, ansiotyön mahdollisuuksiin ja rajoituksiin liittyvän tiedon hallinnoijat ja välittäjät

Työvoimatoimistot, media, sosiaaliset verkostot

Välittäjät ja toimintaorganisaatiot

Seniorien työnvälitysorganisaatiot, seniorien ja asiakasorganisaatioiden yhteensaattajat

Opteam, Seure, Suomen Seniorivälitys

Asiakkaat Senioreja palkkaavat organisaatiot, seniorien toiminnan hyödyn saajat

Paikalliset pienyritykset ja julkiset organisaatiot, kerhot, päiväkodit, koulut, yritykset

Muut toimijat Muut välillisesti seniorien aktivointiin liittyvät toimijat

Rahoittajat, lainsäätäjät

Seniorit Senioreilla tarkoitetaan tässä yhteydessä vanhuuseläkkeellä olevia, alle 75-vuotiaita henkilöitä, jotka haluavat ja pystyvät toimimaan aktiivisesti saaden siitä joko rahallista tai muuta korvausta. Tähän kohderyhmään kuuluvia henkilöitä on 2010-luvun alussa Suomessa n. 660 000, joista suurin osa asuu Etelä-Suomessa. Voidaan arvioida, että heistä n. 59–80 % 9 eli noin 390 000–530 000 on kiinnostunut työskentelemään vanhuuseläkkeellä. Koulutuksen taso vaihtelee korkeasti koulutetuista peruskoulutuksen saaneisiin.

Osaaminen, kiinnostus ja tarpeet vaihtelevat seniorien välillä. Osalla senioreista on tietyn alan asiantuntemusta ja he ovat halukkaita työskentelemään ammattiosaamista vaativissa tehtävissä, osa ei halua työskennellä ammatillista koulutusta vaativissa tehtävissä tai ei omaa vaadittavaa osaamista ja osa haluaa työskennellä muissa kuin aiempaan työuraan liittyvissä tehtävissä. Yhä useammat haluavat kuitenkin tehdystä työstä rahallisen korvauksen. Edellä mainittuja ryhmiä ei tässä yhteydessä ole käsitelty erikseen, koska selvityksen tavoitteena ei ole määrittää erillisiä toimenpiteitä kullekin yksittäiselle senioriryhmälle.

Seniorien tarpeet, osaaminen ja kiinnostuksen kohteet sekä asuinalue määrittelevät sitä, minkälaisella mekanismilla aktivointia voidaan tukea. Asiantuntijaosaamisen välittämisessä on tärkeää, että työvoima on helposti saavutettavissa ja sen asiantuntemukseen voidaan luottaa. Tämän segmentin eläkeläiset kilpailevat voimakkaasti muun työikäisen väestön kanssa työpaikoista, jolloin välittäjäorganisaation rooli senioriosaamisen markkinoijana korostuu. Sellaisissa tehtävissä, jotka eivät vaadi koulutusta, vastaavaa organisoitumista ei välttämättä tarvita, sillä asiakkaan kynnys ottaa seniorityövoimaa käyttöönsä voi olla

9 Matalampi arvio (59 %) perustuu Tilastokeskuksen tutkimukseen, korkeampi arvio (80 %) Opteam / Eteran toteuttamaan tutkimukseen eläkeläisten kiinnostuksesta työntekoon vanhuuseläkkeellä.


PwC 13 (35)

matalampi. Kaikkien segmenttien kohdalla riittävä tiedonsaanti aktivoitumismahdollisuuksista on tärkeää.

Informoijat ja koordinaattorit Informoijat ja koordinaattorit välittävät senioreille, asiakkaille ja työnantajille tietoa toimintamahdollisuuksista. Tämä rooli voi olla esimerkiksi eläkkeelle jäävän työnantajalla, kunnalla tai työterveyslääkärillä. Niin kutsuttuja seniori-infoja on useilla kunnilla, kuten Helsingillä, Vantaalla, Porvoolla, Turulla, Jyväskylällä ja Rovaniemellä, mutta ne eivät pääsääntöisesti keskity työntekoon liittyvän tiedon välittämiseen. Eläkeyhtiöt ja Eläketurvakeskus tarjoavat tietoa eläkkeestä, esimerkkinä Eläketurvakeskuksen Työeläke.fi -sivusto, mutta eläkkeellä aktivoitumista koskevaa tietoa on vain vähän.

Informoijiin lukeutuvat myös eläkeläisjärjestöt, joiden kautta tietoa työmahdollisuuksista on saatavilla. Tällaisia eläkeläisjärjestöjä ovat mm. Martat, Eläkeläiset Ry, Eläkeliitto, sekä eri alojen seniorijärjestöt, kuten esim. Opetusalan Seniorijärjestö OSJ Ry, joka huolehtii oman alansa eläkeläisten edunvalvonnasta. Lisäksi Kela välittää tietoa liittyen eläkeläisen tukimahdollisuuksiin ja -rajoituksiin.

Informoijat välittävät tietoa myös asiakasorganisaatioiden suuntaan seniorien palkkaamisesta, kuten esimerkiksi Suomen Yrittäjien nettisivusto, jossa on saatavilla tietopaketti eläkeläisen palkkaamisesta10.

Median rooli työmahdollisuuksia koskevan tiedon välittäjänä on tärkeä. Viime aikoina se on nostanut näkyvästi esiin sekä seniorien työmahdollisuuksia että yksittäisiä välittäjäorganisaatioita.

Välittäjät ja toimintaorganisaatiot Välittäjät ja toimintaorganisaatiot välittävät seniorityötä asiakkaille. Niihin kuuluvat yleiset henkilöstövuokrausyritykset, jotka välittävät senioreja muun vuokratyövoiman tapaan, ainoastaan seniorien välitykseen erikoistuneet seniorivälitysorganisaatiot, kuten Suomen Seniorivälitys, sekä yritykset, jotka myyvät tuotteistettua seniorityövoimaa, kuten Mummit Oy.

Välittäjiin lukeutuvat myös julkiset työvoimaa välittävät organisaatiot kuten työ- ja elinkeinotoimistot, joiden perustehtäviin työvoiman välitys kuuluu. Välittäjä voi myös olla palvelu, joka mahdollistaa suoran asiakas- ja senioritarpeen kohtaamisen kuten Aikapankit, tai seniorien oma välitysorganisaatio kuten senioriosuuskunta.

Välitetty osaaminen riippuu kohderyhmistä, mutta se on tyypillisesti joko ammattimaisen työvoiman välitystä eri toimialoilla, kuten hoiva-alalla, tai arjen osaamisen välitystä yksityisille henkilöille.

Nykyiset välitysorganisaatiot on kuvattu kohderyhmänsä ja välitetyn työn sisällön mukaan taulukossa 3. Nykyisessä toimintaympäristössä on olemassa lähes kaikille kohderyhmille seniorityövoimaa välittäviä toimijoita. Toimijoiden lukumäärä on kuitenkin vähäinen ja ne tavoittavat vain pienen osan senioreista.

10 Työnantajan ABC – Vanhuuseläkkeellä olevan henkilö palkkaaminen. http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tyonantajanabc/tyontekijan_palkkaaminen/vanhuuselakkeella-olevan-palkkaaminen/


PwC 14 (35)

Taulukko 3. Arjen osaamista välittäviä organisaatiota on useita, ammattimaisen ja

erikoistuneen senioriosaamisen välitys on vähemmän organisoitunutta.

Välittäjät ja toimintaorganisaatiot voidaan myös jakaa sen mukaan, onko niiden välittämä tai niissä tehtävä työ palkkatyötä, yrittämistä vai muuta vastikkeellista toimintaa. Esimerkkejä välittäjäorganisaatioista on esitetty liitteessä 2.

Asiakkaat Seniorien asiakkaat voivat olla yksityisiä ja julkisia toimijoita, jotka hankkivat seniorityövoimaa joko välittäjien kautta tai suoraan senioreilta itseltään. Yksityishenkilöt hankkivat seniorityövoimaa tyypillisesti joko suoraan tai senioriyritysten (esim. Mummit) kautta, kun taas suuremmat organisaatiot käyttävät välitystoimistoja tai palkkaavat suoraan entisiä, eläkkeellä olevia työntekijöitään. Vuokrausyritysten asiakkaat ovat tyypillisesti yrityksiä, joissa työvoiman tarve vaihtelee kausiluontoisesti. Asiakasorganisaatioita seniorityövoimalle voi löytyä kaikilta toimialoilta, tyypillisesti esimerkiksi palvelualoilta.

Muut toimijat Seniorien toimintaympäristöön kuuluvat olennaisina toimijoina työmarkkinoiden infrastruktuuriin ja lainsäädäntöön vaikuttavat toimijat kuten eduskunta, työ- ja elinkeinoministeriö ja sen alaisuudessa toimivat organisaatiot kuten TEKES ja THL, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä kunnat.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa työmarkkinoiden toimivuudesta ja sen toimialaan kuuluvat työllisyys, työttömyys ja julkinen työvoimapalvelu sekä työympäristökysymykset, työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu. Eläkeläisten työhön liittyen TEM:in vastuulla on muun muassa työlainsäädäntö ja työsopimuslait. Uuden hallitusohjelman linjauksena on keskittää työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön valmistelu sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). STM vastaa muun muassa työeläkejärjestelmästä, eläkevakuutuksista ja näihin liittyvästä lainsäädännöstä. 11 Valtiovarainministeriö (VM) vastaa

11 Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat käynnistäneet yhteisen poikkihallinnollisen selvitys- ja kehittämishankkeen. Siinä selvitetään työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutostrendejä ja rakennemuutoksia sekä arvioidaan niiden vaikutuksia työn tekemisen muotoihin, työvoiman käyttötapoihin ja työaikakysymyksiin.

Välitysorganisaatio Seniorityön sisältö / osaamisen taso (suluissa esimerkki)

Asiakas / kohderyhmä

Arjen osaaminen (lastenhoito)

Ammattimainen osaaminen (kaupan kassa)

Erikoistunutosaaminen (kirjanpito)

YritysJulkinen organisaatio

Yksityinen, kotitaloudet

’Head hunterit’ X X

Henkilöstövuokrausyritykset (esim. Eilakaisla)

X X X

Seniorivälitysyritykset (esim. Suomen seniorivälitys)

X X X X X

Senioriyritykset (esim. Mummit)

X X

Muun kuin ansiotyön välittäjä(esim. Aikapankit)

X X

Käsitöiden ja muiden arjen tuotteiden välitysorganisaatiot (esim. Vanhain Työ)

X X


PwC 15 (35)

verojärjestelmän kehittämisestä sekä henkilö- että elinkeinoverotuksen osalta. Siten sen rooli seniorityön edistäjänä verotuksen kautta on merkittävä.

Myös seniorien entiset työnantajat vaikuttavat työntekoon vanhuuseläkkeellä, sillä he määrittävät pitkälti asenneilmaston ja hyväksynnän eläkeläisten palkkaamisen suhteen. Eläkevakuutus- ja työeläkeyhtiöt ovat myös tärkeä toimija eläkeläisten toimintaympäristössä eläkevarojen hallitsijoina ja työeläkkeiden maksajina. Kela vastaa kansaneläkkeiden sekä muiden eläkeläisten julkisten tukien ja etuuksien myöntämisestä ja maksamisesta.

3.4 Yhteenveto toimijoista nykytilanteessa Tässä kappaleessa on esitetty yhteenveto edellä kuvatusta seniorityön toimintaympäristöstä ja arvioitu, kuinka suuren osan senioreista nykyinen toimintamalli tavoittaa.

Seuraavassa kuvassa on esitetty yhteenvetona, miten edellä kuvatut toimijat linkittyvät eläköityvän henkilön työllistymiseen sekä toisiinsa. Eläköityvällä henkilöllä (tekijä) on useita mahdollisia väyliä (organisoituminen) työn tekemisen (kohde ja tekeminen) pariin nykyisessä toimintaympäristössä. Tiedon välitys työn tekemisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista on keskeistä eläköitymisen rajapinnassa (tieto). Toisaalta asiakasorganisaatioiden asenteita ja kysyntää edistää oikeanlainen tiedon tarjonta eläkeläisten palkkaamisesta ja mahdollisuuksista (tieto asiakkaille). Tähän voidaan vaikuttaa tukitoimenpiteillä useiden eri tahojen toimesta (yhteiskunnan tuki, julkiset tuki- ja edistämistoimet, lainmukaiset maksut).

Kuva 4. Vanhuuseläkkeellä olevan työnhakijan toimintaympäristö

PALKKATYÖ

Eläkkeelle siirtyminen

Entinen työnantaja

Työvoiman välitys

Henkilöstö-vuokrausyritys

Senioreiden henkilöstö-vuokraus

SenioriyritysYritysasiakas

Tiedonvälitys seniorille

- Media- Internet- KELA- Työeläkkeen

maksajat, EKT- Kunnat- Työterveys-

huolto- Seniori- järjestöt

Julkinen asiakas

Pienyritys, aloittava yritys

Oma yritys

Itse uuden palkkatyön löytäminen

Entisen työnantajan palvelukseen palaaminen

Välittäjän kautta uuden palkka-työn löytäminen

YRITTÄ-MINEN

MUU VASTIK-KEELLINEN TOIMINTA

Yhteisyritys

- Esim. Aikapankki

Muut

”Tuettu yrittäjyys”

- Esim. Suomen Seniorivälitys

Tiedonvälitys asiakkaille

- Myynti ja suora kontaktointi

- Media- Internet

Tekijä OrganisoituminenTietoKohde ja

tekeminen

Tieto

asiakkaille

- Esim. Opteam, Seure

- Esim. Mummit

Foorumit

- Esim. Vanhain Työ

- Sairaalat, koulut, lastentarhat

- Esim. kaupan ala, kuljetusala

- Esim. Ilolla

- Esim. osuuskunnatYritystoiminnanperustaminen itse tai yhdessä

Yrittäjämäinentoimintaulkopuolisenavustamana

Yksityinen asiakas

- Vanhukset, lapsiperheet

Vanhuus-eläkkeellä n. 1,1 milj.

Alle 75-vuotiaita vanhuuseläkkeellä n. 660 000

- Esim. työvoimatoimisto, yksityiset työnvälittäjät

Yhteiskunnan tuki, julkiset tuki- ja edistämistoimet

Lainmukaiset maksut


PwC 16 (35)

Senioreita työvoimana ja palveluiden tuottajina on alettu 2010-luvun lopulta alkaen huomioida aiempaa enemmän. Suomeen on alkanut muodostua seniorien välitystä harjoittavia yrityksiä, ja myös henkilöstövuorausyritykset ovat huomioineet eläkeläiset toiminnassaan. Yritykset ovat tiedottaneet toiminnastaan mainonnan ja median välityksellä, markkinoimalla ja myymällä palveluitaan suoraan kohdeasiakkaille, ja lisäksi osa yrityksistä on pyrkinyt tekemään yhteistyötä julkisten organisaatioiden ja kuntien sekä eläkevakuutusyhtiöiden kanssa.

Välitysorganisaatio ovat huomanneet, että seniorit ovat usein innokkaita ja motivoituneita tekemään työtä. Työn haku jätetään usein mielellään välitysorganisaation tehtäväksi helppouden, ikärasismin ja vaihtelevien työmahdollisuuksien vuoksi. Asiakasorganisaatiot hakevat kokeneita osaajia kausiresursseiksi, kiireapulaisiksi, sijaisuuksiin ja muuhun osa-aikaiseen työhön.

Lukujen valossa tarkasteltuna nykyinen toimintaympäristö ei tavoita kaikkia potentiaalisia senioreja. Alla on esitetty arvio12 siitä, kuinka suuri osa kaikista alle 75-vuotiaista vanhuuseläkkeellä olevista henkilöistä nykytilanteessa työllistyy ja minkä kanavien kautta työllistyminen tapahtuu. Yhteenvetona voidaan todeta, että mikäli seniorien aktivoinnin kohderyhmä rajataan alle 75-vuotiaisiin, vanhuuseläkkeellä oleviin suomalaisiin, vastikkeellisen toimintaan osallistuvien osuus on korkeintaan n. 15 %.

12 Luvut ovat arvioita ja perustuvat seuraaviin lähteisiin: KELA, Tilastokeskus, Opteam/Etera, haastattelut ja välitysorganisaatioiden antamat tiedot

1 100 000 suomalaista on vanhuuseläkkeellä…

…joista 660 000 on alle 75-vuotiaita…

…joista n. 390 000–530 000 on kiinnostunuttyönteosta… (=potentiaali)

• n. 5 000 senioria on selvityksessä mukana olleidenvälitysorganisaatioiden listoilla

…joista n. 60 000 työllistyy•n. 20 000 palkkatyössä•n. 38 000 yrittäjinä

60 %

70 %

11-15 %

Nykyisen toimintamallin osalta vastikkeellisen toiminnan piirissä on korkeintaan n. 11-15 % kaikista alle 75-vuotiaista vanhuuseläkkeellä olevista, työnteosta kiinnostuneista henkilöistä. Myönteistä on, että Suomeen on alkanut muodostua seniorien välitystä harjoittavia yrityksiä ja myös henkilöstövuorausyritykset ovat huomioineet eläkeläiset toiminnassaan. Lisämahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen on runsaasti.


PwC 17 (35)

4. Toimintamallin kehittäminen

Kehittämistoimet tulisi kohdistaa erityisesti asenneilmapiirin, tiedon välityksen ja uusien työn muotojen edistämiseen

Seniorien halukkuus osallistua työelämään sekä asiakasorganisaatioiden tarpeet ja valmius palkata eläkeläisiä ovat muodostaneet yksityiset ja jo jossain määrin kilpaillut seniorivälitysmarkkinat. Seniorien aktivoimiseen liittyvä toimintaympäristö on kuitenkin Suomessa melko nuori. Nykyisten välitysorganisaatioiden toiminta on pienimuotoista ja tavoittaa vain murto-osan kaikista eläkeläisistä.

Tämän pohjalta keskeisenä kysymyksenä nousee se, miten vastikkeellinen osallistuminen mahdollistettaisiin kaikille senioreille ja kuinka senioreiden arvokasta osaamista voitaisiin saada käyttöön esimerkiksi kodeissa, aloittavissa yrityksissä, kaupoissa ja päiväkodeissa.

4.1 Tunnistetut edellytykset seniorien työelämään osallistumiselle

Selvityksessä on tunnistettu seuraavat keskeiset edellytykset aktiiviselle seniorien työelämään osallistamiselle:

Edellytys Toteutuuko edellytys nykytilanteessa?

1. Tekijät

Eläkeläisten työnteon ja muun vastikkeellisen toiminnan lisääntyminen edellyttää aktiivisten, hyväkuntoisten ja osaavien seniorien halukkuutta osallistua vastikkeelliseen toimintaan. Lisäksi seniorien tulee olla valmiita tekemään sellaisia työtehtäviä ja sellaisin ehdoin, jotka vastaavat asiakkaiden ja työnantajien tarpeita.

Kyllä/melko hyvin. Tilastokeskuksen vuonna 2008 toteuttaman selvityksen mukaan yhä useampi seniori haluaa työskennellä vanhuuseläkkeellä ollessa, ja myös selvityksen yhteydessä tehdyt haastattelut tukevat tätä havaintoa. Erilaiset seniorivälitysorganisaatiot saavat niin paljon yhteydenottoja, ettei kaikkiin pystytä vastaamaan.

Seniorien osaaminen saatetaan kokea haasteeksi joillakin toimialoilla, kuten nopeasti muuttuvilla toimialoilla ja sellaisilla aloilla, joilla edellytetään tietoteknistä osaamista. Osa seniorivälitys-organisaatioiden edustajista katsoi, ettei seniorien osaamisen ylläpitoa tueta tarpeeksi. Toisaalta seniorit ymmärtävät ikäistensä elämäntilanteen ja tarpeet ja ovat erittäin osaavia esimerkiksi vanhushoidon tehtävissä.

Eläkkeellä olevat asettavat osallistumiseen joitakin reunaehtoja. Työn ei haluta olevan säännöllistä ja vievän liian suurta osaa ajasta. Toisaalta halutaan työelämän kaltaista rytmitystä työhön, jolloin esimerkiksi viikonloput ja kesät ovat vapaat. Useassa haastattelussa nousi esiin, että senioritkin haluavat palkkaa työstään ja kokevat, että vapaaehtoistyö on erikseen.


PwC 18 (35)


2. Tieto erilaisista työmahdollisuuksista

Tieto erilaisista työskentelymahdollisuuksista tulee olla saatavilla ja sen tulee kohdentua erityisesti eläkkeelle siirtymisen rajapintaan, sillä kynnys aktiiviseen osallistumiseen nousee, jos eläkkeelle jäämisestä on kulunut jo useita vuosia.

Työmahdollisuuksien lisäksi tietoa tulisi tarjota siitä, miten työnteko vaikuttaa eläkkeen verotukseen ja eläkekarttumaan.

Ei/melko huonosti. Tämä on haaste nykyisessä toimintaympäristössä. Tietoa ei ole keskitetysti saatavilla mistään eikä sitä ole suunnattu eläkkeelle jäämisen rajapintaan. Erilaiset välittäjäorganisaatiot ovat tämän vuoksi ottaneet aktiivisen roolin eläkeläisten rekrytoinnissa suoran mainonnan ja kontaktoinnin kautta. Osa on myös aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että työnantaja muistaa esimerkiksi lähtökeskustelujen yhteydessä kertoa eri toimintamahdollisuuksista. Jotkin toimijoista ovat myös olleet mukana eri järjestöjen ja kaupunkien eläkeinfoissa sekä tehneet yhteistyötä eläkevakuutusyhtiöiden kanssa tiedonvälityksen edistämiseksi.

Julkisten tietolähteiden kautta tietoa seniorityön mahdollisuuksista ja vaikutuksista on löydettävissä hajanaisesti ja puutteellisesti. Lähes kaikilla kunnilla on olemassa seniori-info-palvelu, mutta niiden rooli painottuu tyypillisesti senioreille suunnattuja palveluita koskevan tiedon välitykseen, ja asiakasryhmänä ovat tyypillisesti yli 75-vuotiaat. Haastatteluissa on tullut esiin, että eläkeläisten omat kyvyt hyödyntää esimerkiksi internetiä ovat hyvät. Ongelmana on, että saatavilla oleva tieto on toimijakohtaista ja tiedottavan toimijan näkökulmasta tuotettua (esim. työeläkeyhtiöt, verottaja, välitysorganisaatiot, Suomen yrittäjät jne.).


3. Organisoituminen

Työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisen tulee olla organisoitu molempien tarpeita vastaten. Välitysorganisaatiot madaltavat useassa tapauksessa molempien osapuolien kynnystä aktivoitua eläkeläisen työllistymiseen.

Osaavat ja aktiiviset eläkeläiset löytävät usein halutessaan kiinnostavan työmahdollisuuden. Uudet organisoitumisen muodot voivat tarjota eläkeläisille joustavampia ja helpommin lähestyttävämpiä keinoja työllistyä.

Kohtalaisesti.

Seniorivälitys on alkanut organisoitua viime aikoina, mistä osoituksena ovat useat lähiaikoina perustetut seniorivälitysorganisaatiot. Seniorivälitysyrityksiä on kuitenkin vähän ja ne toimivat pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Välitysorganisaatiot eivät myöskään pysty työllistämään kaikkia halukkaita omien resurssiensa rajallisuuden ja erityisesti asiakasyritysten liian pienen kysynnän takia.

Perinteisten henkilöstövuokrausyritysten kautta työllistyminen on haastavaa, koska eläkeläistyöntekijän senioriteettia ei erikseen korosteta sopivia kohteita haettaessa. Lisäksi seniorien itsensä työllistämiseen liittyvät valmiudet ja osaaminen vaihtelevat.

Tämän vuoksi on tärkeää, että muodostuu tarpeeksi muita mahdollisuuksia organisoida työelämään osallistuminen. Niiden tulee olla riittävän helppoja ja joustavia molempien osapuolten, eli eläkkeellä olevien työntekijöiden ja työnantajan, näkökulmasta.

Esimerkkinä tällaisesta seniorityön tarpeisiin hyvin sopivasta organisoitumismuodosta voidaan mainita senioriosuuskunnat, joissa mahdollisuudet vaikuttaa tehdyn työn sisältöön ja määrään ovat jäsentensä käsissä.


PwC 19 (35)

13 Sivusto toteutettiin Tykesin vuonna 2010 toteuttaman ”Seniorit joustavasti työssä” -hankkeen yhteydessä.


4. Tieto seniorityövoiman käytön mahdollisuuksista ja rajoitteista

Seniorityöntekijöiden potentiaalin ja mahdollisuuksien eläkeläisten työllistämiseen tulee olla työnantajien tiedossa.

Kohtalaisesti. Julkista ja koottua tietolähdettä eläkeläistyövoiman käytöstä ei ole, ja tiedonvälitys on nykyisin tapahtunut lähinnä välitysorganisaatioiden myyntitoiminnan kautta. Poikkeuksena ovat esim. Suomen Yrittäjät, joiden sivustoilla on kootusti tietoa eläkeläisten rekrytoinnista yrityksen työntekijöiksi.13


5. Kohde ja tekeminen

Seniorityölle tulee olla todellinen tarve ja asenteiden tulee olla myönteisiä ikääntyneen työvoiman käyttöä kohtaan. Asiakkailla ja työnantajilla on oltava sopivia työtehtäviä tarjolla, jotka vastaavat myös eläkeläisten asettamia ehtoja työn tekemiselle.

Kohtalaisesti.

Tarve nimenomaan seniorityön käyttöön koetaan työnantajien keskuudessa pääsääntöisesti vähäiseksi, eivätkä asenteet seniorien työllistämistä kohtaan ole erityisen myönteisiä. Seniorien osaamista epäillään ja heidän työkykynsä pelätään heikenneen, vaikka palvelualoilla tilanne tosiasiassa olisi päinvastainen, kun tietotaito ja osaaminen karttuvat iän myötä. Ammatillista osaamista vaativien alojen työnantajilla voi myös olla vaikeuksia tunnistaa tehtäviä, joissa seniorityövoimaa voitaisiin hyödyntää.

Erilaisia tiedon ja osaamisten lajeja sekä senioreiden erityisosaamisia ei tunnisteta riittävästi työnantajaorganisaatioissa, eivätkä työnantajat osaa johtaa niitä. Tällöin senioreille tyypillistä erityisosaamista, kuten pitkää kokemusta, asioiden laaja-alaista ymmärrystä tai sosiaalisen kanssakäymisen kykyä ei osata hyödyntää eikä hankkia. Yksityisten pienten työnantajien, kuten kotitalouksien, keskuudessa tilanne on tältä osin toinen, sillä eläkeläisten käyttö esimerkiksi lastenhoitotehtävissä nähdään melko luontevana. Asenteet palveluiden käyttöön yleisesti ovat muuttumassa, mikä tukee seniorien käyttöä yksityisissä kotitalouksissa.

Seniorityön käyttöä ei tällä hetkellä erityisesti tueta. Esimerkiksi yritykset eivät saa tukea eivätkä alennuksia työnantajamaksuissa seniorityövoiman palkkaukseen. Kotitalousvähennys toisaalta omalta osaltaan tukee myös seniorityövoiman käyttöä kotitalouksissa.

Lähinnä välitysorganisaatioiden taholta on kuitenkin tunnistettu potentiaalia seniorityövoiman käyttöön esimerkiksi seuraavilla toimialoilla:

Vanhustyö

Muu hoivatyö

Lastenhoitajat, koulunkäyntiavustajat

Yrittäjyyteen liittyvä neuvonta, ”seniorikonsultit”

Toimistoalat

Kaupan ala

Kuljetusala


PwC 20 (35)


6. Yhteiskunnan tuki, julkiset tuki- ja edistämistoimet

Senioreiden työmarkkinoiden toimivuus edellyttää yhteiskunnan tukea ja hyväksyntää kaikilla osa-alueilla, aina asenteista veroihin ja muihin lakisääteisiin maksuihin. Senioreiden työmarkkinoiden kehittymisessä edellytyksenä on poliittinen halukkuus asian edistämiseen yhtenä ratkaisuna yhteiskunnan kokonaistyötuntien lisäämiseksi.

Kohtalaisesti.

Eläkeläisen työnteolla ei ole olemassa merkittäviä lakisääteisiä tai verotuksellisia esteitä, kuten ei eläkeläisen palkkaamisessakaan. Työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutus- ja työeläkemaksut ovat lähestulkoon muita työntekijöitä vastaavat. Eläkekarttuma vanhuuseläkkeellä työtä tekevällä on pienempi kuin samanikäisellä työuraansa jatkavalla henkilöllä. Eläkkeen verotusta kiristävät samanaikaiset palkkatulot, mutta eläkkeen verotus on aina vastaavaa palkkatuloa kevyempi.

Eläkeläisen työnteko on yleisesti aiempaa hyväksyttävämpää. Poliittinen keskustelu ja sen myötä myös keskeiset julkiset työmarkkinoiden ja eläkejärjestelmän arviointi- ja kehitystoimet kohdistuvat työurien pidentymiseen. Erityisiä julkisia tuki- ja kehitystoimia ei ole kohdistettu seniorien työn tekemisen tai työn organisoitumisen edistämiseen.


PwC 21 (35)

Nykytilanteessa seniorien toimintaympäristössä on useita kehitysmahdollisuuksia, jotka koskevat ennen kaikkea asenteita ja seniorityön kysyntää, tiedon välitystä ja toiminnan organisoitumista. Toisaalta seniorit ovat kiinnostuneita työnteosta ja haluavat olla aktiivisia, jos mahdollisuuksia ja kohteita on olemassa. Yhteenveto toimintaympäristöstä ja keskeisistä kehitysalueista on esitetty kuvassa 5.

Kuva 5. Seniorien aktivoinnin toimintamallissa keskeisimmät kehitysalueet (keltaisella

laatikoitu) liittyvät seniorien tiedonvälitykseen, työn organisoitumisen edelleen

kehittämiseen sekä kysynnän (kohde ja tekeminen) edistämiseen.

PALKKATYÖ

Eläkkeelle siirtyminen

Entinen työnantaja

Tiedonvälitys seniorille

- Media- Internet- KELA- Työeläkkeen

maksajat, EKT- Kunnat- Työterveys-

huolto- Seniori- järjestöt

Oma yritys

YRITTÄ-MINEN Yhteisyritys

”Tuettu yrittäjyys”

Tiedonvälitys asiakkaille

-Myynti ja suora kontaktointi-Media-Internet

Tekijä OrganisoituminenTietoKohde ja

tekeminen

Tieto

asiakkaille

STM, TEM, VMEduskunta KunnatEntinen työnantaja Muut

Työssä jaksamisen

tuki:Kunto

MotivaatioOsaaminen

Työhyvinvointi

Työntekijän sosiaalivakuu-

tusmaksut

Työn verotus

Yritysasiakas

Julkinen asiakas

Pienyritys, aloittava yritys

Työvoiman välitys

Henkilöstö-vuokrausyritys

Senioreiden henkilöstö-vuokraus

Senioriyritys

Yrittäjyyden tuki:

Esim. Tekes, ELY-keskukset,

Suomen Yrittäjät

Liiketoiminnan kehittämisen ja kasvattamisen

tuki: esim. Tekes, TEM,

ELY-keskuksetja muut

alueelliset yrityspalvelut

Työnantajan sosiaalivakuu-

tusmaksut

Yritys- ja yhteisöverotus

Työnan-tajatuki

Tiedotus

Tuet koti-talouksille,

esim, kotiatalous-

vähennysTiedotus

Yksityinen asiakas

Yhteiskunnan tuki, julkiset tuki- ja edistämistoimet

Työnantajan sosiaalivakuu-

tusmaksut

Yritysverotus


PwC 22 (35)

4.2 Projektiryhmän suositukset kehitystoimenpiteiksi Projektissa tunnistettujen kehitysalueiden edistämiseksi ideoitiin toimenpiteitä, joilla eläkeläisten aktivointia työelämään voitaisiin edistää. Kehitystoimenpiteet priorisoitiin toteutettavuuden ja vaikuttavuuden suhteen. Prioriteetiltaan tärkeimmäksi nousseet toimenpiteet on jaoteltu toteuttavuuden mukaan sellaisiin, jotka voidaan toteuttaa kokeiluluontoisesti, sekä niihin, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaisempia ja laajempia, mutta joiden toteuttaminen edellyttää jatkoselvityksiä, keskeisten tahojen sitoutumista ja tahtoa.

4.2.1 Kokeilut seniorien aktivoinnin edistämiseksi Seuraavia kehitystoimia ehdotetaan toteutettavaksi kokeiluluonteisesti ja nopeasti, jonka jälkeen pyritään tulosten ja havaintojen viestintään ja mahdollisuuksien mukaan käytäntöjen kopiointiin ja laajentamiseen. Kokeiltaviksi ehdotetaan esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:

1. Kehitetään henkilöstövuokrausta kunnallisella alalla esimerkiksi terveydenhuollossa työnantajien keskuudessa

Tunnistetaan ja aktivoidaan eläkeläisten erityisosaamisten hyödyntämistä kunnallisella sektorilla tukemalla seniorien työnvälitystä. Tavoitteena on edistää toimialakohtaista seniorien erityisosaamisen tunnistamista, hyödyntämistä ja tuomista työyhteisöihin.

2. Levitetään eläkeläisten osuuskuntatoiminnan hyviä käytäntöjä

Tunnistetaan ja jaetaan tietoa toiminnassa olevan senioriosuuskunnan perustamisen ja toiminnan käynnistämisen hyvistä käytännöistä. Tavoitteena on edistää senioriosuuskuntien syntymistä ja toiminnan vakiintumista.

3. Edistetään eläkeläisten työllistymisen uusia muotoja

Tunnistetaan ja edistetään syntyviä innovatiivisia eläkeläisten työllistymisen muotoja yrittämisen ja henkilöstövuokrauksen välimaastossa. Tavoitteena on edistää uusien seniorityön liiketoimintakonseptien syntymistä ja kehitystä.

4.2.2 Pitkäkestoiset, laajat kehitystoimenpiteet Toinen mahdollisten jatkotoimenpiteiden ryhmä ovat toimenpiteet, jotka eivät suoraan kohdistu yksittäisiin toimijoihin ja joiden vaikutukset ovat välillisiä mutta toisaalta pidempiaikaisia ja laajempia. Seuraavat toimenpiteet on tunnistettu priorisoinnin yhteydessä kaikkein merkittävimmiksi:

1. Lakisääteisten kannustimien mahdollisuuksien selvittäminen

Suorat lakisääteiset kannustimet eläkeläisten työllistymisen edistämiseksi voivat kohdistua esimerkiksi seuraaviin asioihin:

eläkeläisten palkkaamisen tukeminen

työnantajamaksujen alentaminen eläkeläistyöntekijöiden osalta

työntekijämaksujen alentaminen eläkeläistyöntekijöiden osalta

työeläkekertymän kasvattaminen eläkkeellä tehdystä työstä, sekä työeläkekertymän ulottaminen myös yli 68-vuotiaana tehtyyn työhön

palkkatulojen ja eläkkeen verotus

työvoiman kysyntään vaikuttavat lakisääteiset tekijät, kuten kotitalousvähennys

Kaikilla näillä muutoksilla olisi merkittäviä ja välittömiä vaikutuksia eläkeläisten työn tekemisen edistämiseksi. Samalla on kuitenkin huomioitava mahdollisten muutosten muut vaikutukset ja se, etteivät kannustimet edistä eläkejärjestelmän väärinkäyttöä esimerkiksi


PwC 23 (35)

niin, että suuri osa ihmisistä jää vanhuuseläkkeelle, mutta jatkaa samalla täysipainoisesti ansiotyön tekemistä. Lisäksi on huomioitava työväestön tasapuolinen kohtelu ja yhdenvertaisuuden säilyttäminen. Uusia työmuotoja harkittaessa (esim. vastikkeettoman työn osalta) tulee myös pitää esillä, minkälaisia oikeussuhteita eri osapuolten välille muodostuu ja minkälaista suojaverkkoa näissä tapauksissa tarvitaan odottamattomia tilanteita, kuten sairastumisia ja loukkaantumisia, varten.

Lakisääteiset kannustimet ovat tehokkaita ja niillä voidaan vastata suoraviivaisesti hallitusohjelman tavoitteisiin työssä käynnin lisäämisestä, mutta niiden toteutus vaatii huolellisen vaikuttavuusarvioinnin. Joka tapauksessa, näiden lakimuutosten arviointi tulisi olla osana TEM:n, STM:n ja VM:n työelämän kehitysohjelmia ja niiden aiheeseen liittyviä työryhmiä.

2. Tiedotuksen lisääminen seniorityön mahdollisuuksiin liittyen

Tietoa tulisi koota nimenomaan aktiivisen tai aktivoitumisesta kiinnostuneen seniorin tarpeisiin, ja sen tulisi vastata niihin kysymyksiin, joita työn tai muun vastikkeellisen toiminnan mahdollisuuksiin ja vaikutuksiin liittyy. Tieto tulisi kohdistaa juuri eläköityville, mikä käytännössä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi lähettämällä kirje eläkkeelle jääville työntekijöille. Kirjeen lähettäjinä olisivat luontevimmin työeläkeyhtiöt, jotka ovat joka tapauksessa yhteydessä eläkkeelle jääviin eläkkeen maksamisen aloituksen yhteydessä ja joilla on luontainen intressi eläkeläisten työssä olon edistämiseksi ja tämän myötä uusien työeläkemaksujen keräämiseksi.

Lisäksi jo eläkkeellä oleville sekä tarkempaa tietoa hakeville tulisi koota Internet-tietosivu, jonka tulisi sisältää tiiviisti keskeinen tieto työn tekemisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista (esim. seniorivälitysorganisaatioiden tiedot, ansiotulojen vaikutukset eläkkeeseen ja tulorajat), sekä linkkilista aiheeseen liittyviin tietosivuihin (esim. Kelan eläkeläisten etuudet, verottaja).

3. Vastuutahon etsiminen seniorien aktivoimisen edistämiseksi pidemmällä tähtäimellä

Seniorien aktivointi työn tekemiseen liittyy usean eri julkisen sektorin toimijaan. Asian edistäminen julkisin ja käytännön toimin edellyttää poliittista halua huomioida eläkeläisten työhön aktivointi hallitusohjelmassa esitetyn eläkeiän nostamisen rinnalla, sekä vastuuorganisaation nimittämistä toimenpiteiden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Vahvimmin aihe liittyy TEMin ja STM:n toimialueille, sekä verotuksen myötä VM:n vastuualueelle. Mikäli poliittista halua on ja nykyistä toimintamallia halutaan kehittää, tulisi nimittää TEM:lle ja STM:lle joko jaettu vastuu tai toiselle osoitettu kokonaisvastuu. Näillä toimijoilla on parhaat edellytykset ottaa huomioon suorat ja epäsuorat negatiiviset vaikutukset erityisesti lakimuutoksista ja työeläkejärjestelmän muutoksista eläkeläisten työhön aktivoimisessa.

Seniorien aktivoitumisen edellytykset eivät vielä kaikilta osin täyty. Siihen kohdistuvat kehittämistoimenpiteet voivat olla kokeiluluonteisia, mutta myös rakenteellisiin toimiin tulisi ryhtyä, mikäli vaikutusten halutaan olevan laajoja ja pitkäkestoisia.


PwC 24 (35)

5. Johtopäätökset

Mikäli seniorien nykyistä laajempaa osallistumista työelämään halutaan tukea, tulisi seuraaviin osa-alueisiin kiinnittää huomiota:

Työstä kiinnostuneet eläkeläiset tarjoavat merkittävän mahdollisuuden työvoimapulan pienentämiseksi ja osaamistarpeiden täyttämiseksi, ja sen hyödyntämiseksi on tarpeen tehdä konkreettisia ja valikoituja kehitystoimenpiteitä erityisesti uusien työnteon ja organisoitumisen mallien kehittämiseksi.

Seuraavien toimintaedellytysten edistäminen on kaikkein suositeltavinta seniorien aktiivisuuden edistämiseksi:

1. Kohde ja tekeminen - Yksityisiä ja julkisia organisaatioita sekä kotitalouksia tulee kannustaa seniorityön käyttöön

Asenneilmapiiriin vaikuttaminen, aihealueen esiin nostaminen ja mahdolliset lakisääteiset kannustimet ovat keinoja, joilla työnantajia voidaan ohjata seniorityön käyttöön. Asiakasorganisaatioiden ja kotitalouksien seniorityön kysynnän vahvistaminen on keskeistä työmarkkinan kehittymisen kannalta.

2. Organisoituminen - Tapoja, joilla seniorit ja työnantajat kohtaavat toisensa, tulee kehittää

Uusia organisoitumisen ja kohtaamisen muotoja tulee löytää, jotta erityisesti niiden eläkeläisten kynnystä osallistumiseen voidaan madaltaa, joille työn löytäminen suoraan perinteisten kanavien kautta on vaikeaa.

3. Tieto - Eläkkeelle jääville tulee kertoa erilaisista mahdollisuuksista vanhuuseläkkeellä

Jotta pystyttäisiin tavoittamaan paljon nykyistä suurempi eläkeläisten joukko, tiedon työmahdollisuuksista ja työnteon vaikutuksista tulee olla kaikkien eläkkeellä olevien saatavilla ja kohdentua nimenomaan eläköitymisen rajapintaan.

Lisäksi seuraavat näkökulmat on tärkeää huomioida toimintaympäristön kehittämisessä:

Kehitystoimenpiteet voidaan keskittää valituille toimialoille

Kehitystoimenpiteet voidaan keskittää niille toimialoille, joissa eläkeläistyön käytön mahdollisuudet ovat parhaat. Tällaisia toimialoja ovat alat, joilla työvoimatarve on suuri kuten hoitoaloilla sekä alat, joilla seniorien osaamisella ja tiedolla on kaikkein eniten käyttöä ja joilla työ luonteeltaan riittävän kevyttä ja keikkaluonteisen työskentelyn mahdollistavaa.

Eläkeläistyövoiman kysynnän tukemisessa tulee huomioida toimialan luonne. Jos ammatillinen eläkeikä on alhainen ja keikkatyö mahdollista, voi eläkkeeltä harjoitettu

Seniorien aktiivisuuden edistäminen on tarpeellista ja ajankohtaista, mutta edellyttää poliittista tahtoa


PwC 25 (35)

keikkatyö olla parempi vaihtoehto. Jos taas ammatillista eläkeikää14 ei ole ja keikkatyö ei ole alalla pääsääntöisesti mahdollista, tulisi pyrkiä työurien pidentämiseen.

Eläkeläisten työllistymisestä hyötyvät tahot tulee saada mukaan toiminnan kehittämiseen

Toiminnan kehittämiseen tulisi saada osallistumaan tahoja, joilla on luontainen intressi seniorien aktivoimiseen. Näitä ovat esimerkiksi kaupungit ja kunnat (joilla on lakisääteinen velvollisuus turvata asukkaidensa terveydenhuoltopalvelut), eläkevakuutusyhtiöt (joiden työeläkemaksujen kertymää eläkeläisten työssäkäynti kasvattaisi) sekä sosiaali- ja terveys- sekä työ- ja elinkeinoministeriö (joiden hallinnonalaan eläke- ja työasiat pääosin kuuluvat) ja valtiovarainministeriö (jonka vastuulla verotukseen liittyvät asiat ovat).

Lainsäädännön muutoksilla voidaan vaikuttaa toimintakenttään

Lakisääteiset kannustimet ovat tehokkaita ja niillä voidaan vastata suoraviivaisesti hallitusohjelman tavoitteisiin työssä käynnin lisäämisestä, mutta niiden toteutus vaatii huolellisen vaikuttavuusarvioinnin.

Laajamittaisten muutosten toteuttaminen edellyttää poliittista tahtoa ja toimenpiteiden vastuuttamista

Julkisten toimijoiden sitouttaminen ja lainsäädännön muutokset edellyttävät vahvaa poliittista tahtoa, jotta niiden toteutettavuutta ja vaikutuksia voitaisiin arvioida saati toteuttaa. Näiden kehitystoimien on oltava hallitusohjelman linjausten mukaisia, jotta niitä voidaan viedä eteenpäin. Tällä hetkellä hallitusohjelman maininnat viittaavat vain työurien pidentämiseen eläkeikää nostamalla. Keskeisten poliittisten ja hallinnollisten toimijoiden tulisi ottaa kantaa siihen, missä määrin eläkkeellä oleminen ja ansiotyön tai muun vastikkeellisen työn tekeminen ovat kannatettavia yhtä aikaa toteutettavaksi, ja tulisiko yhteiskunnan tukea tällaista tavoitetta.

Koska meneillään ovat eläköitymisen huippuvuodet, asenteiden, tietoisuuden ja toiminnan organisoimisen kehittäminen on ajankohtaista. Alle 75-vuotiaita vanhuuseläkeläisiä on nyt noin 660 000 ja määrä kasvaa tulevina vuosina. Eläkeläisten aktiivisesta osallistumisesta saatavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä kannattaisi pyrkiä saamaan mahdollisimman pian.

14 Julkisella sektorilla joissakin ammateissa on edelleen alempi ammatillinen eläkeikä, kuten esimerkiksi poliiseilla, vanginvartijoilla, peruskoulunopettajilla, sairaanhoitajilla ja palomiehillä. Valtiolla tällaisia alemman eläkeiän piiriin kuuluvia

työntekijöitä on 15 000 ja kunta-alalla noin 16 000.

Toiminnan kehittäminen on ajankohtaista, koska seniorien osuus väestöstä kasvaa ja yhä useampi haluaa tehdä töitä eläkkeellä. Seniorien aktivoitumisen edistämiseksi seniorityön kysyntää tulee vahvistaa, toiminnan organisointia parantaa sekä tiedonvälitystä eri mahdollisuuksista lisätä. Tämä edellyttää myös poliittista tahtoa ja vastuutahon löytämistä aihealueen eteenpäin viemiseksi.


PwC 26 (35)

Liitteet

Liite 1. Yli 60-vuotiaan väestön alueellinen jakauma

Kuva 6. Noin 42 prosenttia Suomen yli 60-vuotiaasta väestöstä asuu Pirkanmaan, Varsinais-Suomen

ja Uudenmaan maakunnissa. Lähde: Tilastokeskus, 2011.

Lappi

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Etelä-

Karjala

Etelä-

Savo

Keski-

Suomi

Pirkanmaa

Kanta-Häme

Uusimaa Kymenlaakso

Päijät-Häme

Varsinais-Suomi

Ahvenanmaa

Satakunta

Etelä-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Pohjanmaa

= 0-40 000 yli 60-vuotiasta

= 40 001-80 000 yli 60-vuotiasta

= 80 001-120 000 yli 60-vuotiasta

= 120 001- 200 000 yli 60-vuotiasta

= 200 001- yli 60-vuotiasta

Koko maa 1 342 753

Uudenmaan maakunta 317 699

Varsinais-Suomen maakunta 121 893

Satakunnan maakunta 67 274

Kanta-Hämeen maakunta 46 808

Pirkanmaan maakunta 120 782

Päijät-Hämeen maakunta 57 156

Kymenlaakson maakunta 54 321

Etelä-Karjalan maakunta 40 008

Etelä-Savon maakunta 49 837

Pohjois-Savon maakunta 68 085

Pohjois-Karjalan maakunta 46 670

Keski-Suomen maakunta 70 575

Etelä-Pohjanmaan maakunta 53 228

Pohjanmaan maakunta 46 878

Keski-Pohjanmaan maakunta 17 480

Pohjois-Pohjanmaan maakunta 83 065

Kainuun maakunta 24 218

Lapin maakunta 49 541

Ahvenanmaa 7 235


PwC 27 (35)

Liite 2. Esimerkkejä välittäjistä ja toimintaorganisaatioista

Opteam Nestor. Opteam Nestor on Opteam-vuokratyöyrityksen eläkeläistyöntekijöitä välittävä palvelu, joka välittää työntekijöitä yrityksille väliaikaisiin ja lyhytkestoisiin tarpeisiin (sijaisuudet, projektit, ruuhkahuiput). Opteam Nestor tarjoaa yrityksille myös räätälöityjä palveluita eläkeläistyövoiman hyödyntämiseksi. Esimerkkeinä on mainittu yritysten tai organisaatioiden omien, eläkkeelle jääneiden työntekijöiden vuokraus, vastaavan osaamisen omaavia henkilöitä muista vastaavista yrityksistä sekä ”Nestor-klubin” perustaminen, johon esim. oman yrityksen työntekijät voivat liittyä ja palata esim. perehdyttäjinä yrityksen palvelukseen.15

Rooli / segmentti: Työvoiman välittäjä / seniorivälitysorganisaatio, räätälöidyt palveluratkaisut

Aktiivinen vuodesta: 2010 (Opteamin Nestor-palvelu)

Asiakasryhmä: Yritykset

Toiminta-alue ja toiminnan laajuus: Suomessa 24 toimistoa, toimistot Puola, Slovakia, Filippiinit. Toimii franchising-periaatteella

Toimialat: Toimialariippumaton

Seure Oy. Seure on pääkaupunkiseudun kaupunkien henkilöstöpalveluyhtiö, joka välittää työntekijöitä mukaan lukien eläkeläisiä väliaikaisiin työtehtäviin erityisesti peruspalveluiden aloilta. Eläkeläisenä voi jatkaa työntekoa keikkaillen entisessä työpaikassaan tai tehdä keikkaa muissa Seuren kohteissa.

Rooli / segmentti: Työvoiman välittäjä

Aktiivinen vuodesta: 1990

Asiakasryhmä: Kunnalliset toimijat

Toiminta-alue ja toiminnan laajuus: Pääkaupunkiseutu

Toimialat: Ensisijaisesti peruspalvelut: terveydenhuoltoala, palveluala, päivähoito- ja

Suomen Seniorivälitys Oy. Suomen Seniorivälitys on henkilöstövuokrausyritys, joka välittää eläkeläistyöntekijöitä sekä yrityksille että kotitalouksille. Sivustolla on ilmoitettu avoinna olevat senioreille suunnatut työpaikat.



Asiakasryhmä: Yritykset ja kotitaloudet

Toiminta-alue ja toiminnan laajuus: Pääkaupunkiseutu ja Tampere. Yritys toimii franchising-perusteella.

Toimialat: Pääasiassa palvelutoiminta yrityksille, perheille ja ikäihmisille

15 Vuokratyössä työnantaja vuokraa työntekijänsä toisen työnantajan (työn vastaanottaja, käyttäjäyritys, toimeksiantaja, työn tilaaja) työhön. Työntekijä työskentelee työn vastaanottajan työnjohdon alaisuudessa ja valvonnassa. Työskentely tapahtuu useimmiten työn vastaanottajan työpaikalla. Vastaanottaja suorittaa korvauksen työvoiman luovuttajalle, ei työntekijälle itselleen. Työntekijä saa palkkaa omalta työnantajaltaan. Lähde: Työsuojeluhallinto


PwC 28 (35)

Mummit. Mummit on hoiva-alan palveluyritys, joka välittää eläkeläisiä lyhytkestoisiin töihin kotitalouksiin ja palvelukoteihin.



Asiakasryhmä: Kotitaloudet

Toiminta-alue ja toiminnan laajuus: Pääkaupunkiseutu ja lähiseudut

Toimialat: Pääasiassa palvelutoiminta mm. perheille ja ikäihmisille

Ilolla Oy. Yritys organisoi ja välittää seniorityötä muodostaen seniorien osaamisen ympärille liiketoimintakonsepteja. Ilolla tuo konsepteihin tarvittavat tukipalvelut sekä hoitaa tuotteistamista ja kaupallistamista.

Rooli / segmentti: Työvoiman tuotteistaminen ja välitys

Aktiivinen vuodesta: Yritys perustettu 2011, toiminta alkamassa

Asiakasryhmä: Pääasiassa yritykset ja julkiset organisaatiot

Toiminta-alue ja toiminnan laajuus: Alussa pääkaupunkiseutu, tavoitteena laajentua valtakunnallisesti suurimpiin kaupunkeihin.

Toimialat: Ei rajattu

Vanhain Työ. Vanhain Työ on kauppa Helsingin Töölössä, joka myy eläkeläisten tekemiä käsitöitä.

Rooli / segmentti: Senioriyritys


Asiakasryhmä: Yksityiset

Toiminta-alue ja toiminnan laajuus: Kauppa Helsingissä, myy helsinkiläisten seniorien tuotteita

Toimialat: Käsityöt

Senioriosaajat Ky. Senioriosaajat myy seniorien työtä yksityisille henkilöille ja yrityksille. Työtä tarjotaan väliaikaiseen tarpeeseen.

Rooli / segmentti: Senioriyritys


Asiakasryhmä: Yksityiset tahot ja yritykset

Toiminta-alue ja toiminnan laajuus: Rautalammin kunta ja muut lähialueen kunnat

Toimialat: Koti-, remontti- ja asiantuntijapalvelut

Aikapankki. Aikapankki on voittoa tavoittelematon foorumi, jossa palveluita voidaan vaihtaa aikaa vastaan. Suomessa toimii 17 Aikapankkia, jotka toimivat osana Community Exchange Systems -verkostoa. Vaihdanta tapahtuu Suomen Aikapankkien verkkotorilla. Vastaavalla periaatteella toimii myös Naapuriapu, jonka toiminta on taloyhtiökohtaista.

Rooli / segmentti: Foorumi


Asiakasryhmä: Yksityiset

Toiminta-alue ja toiminnan laajuus: Alueellinen: 17 Aikapankkia eri puolilla Suomea

Toimialat: Palveluiden ja tavaroiden vaihto


PwC 29 (35)

Liite 3. Havaintoja seniorien aktivoinnista ulkomailla

Suomen lisäksi useimmissa muissa kehittyneissä maissa väestön ikääntyminen ja eläköityvien määrän kasvaminen ovat merkittäviä haasteita. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, minkä seurauksena työtä tekevän väestön määrä pienenee ja huoltosuhde kasvaa.

Suomessa yli 65-vuotiaista on ansiotyössä erittäin pieni osa muihin maihin verrattuna. Vain 1,8 miehistä ja 0,8 prosenttia naisista teki ansiotyötä vuonna 2006. Vuonna 2009 tämä osuus on kasvanut molempien sukupuolten osalta. Euroopassa seniorien työssäkäyntiaktiivisuus on ylipäätään alhaista tasoa esimerkiksi Australiaan, Japaniin, Kanadaan ja USA:han verrattuna (taulukko 1.)

Taulukko I. Osuus yli 65-vuotiaista miehistä ja naisista, jotka ovat olleet ansiotyössä 2006 (%), valitut maat. Suomen osalta on esitetty tiedot myös vuodelta 2009.

Maa Miehet Naiset

Suomi (suluissa 2009) 1,8 (2,2) 0,8 (1,2)

Ruotsi Ei saatavilla Ei Saatavilla

Norja (* 17,8 10,6

Saksa 5,0 2,2

Kreikka 7,4 2,1

Italia 6,1 1,2

UK 9,7 11,4

Venäjä 9,4 4,6

Australia 12,1 4,3

Kanada 12,1 5,2

Uusi Seelanti 16,8 8,0

USA 19,7 10,7

Japani 29,3 13,0

Argentiina 28,3 10,7

(* Sisältää vain 65–74 -vuotiaat.

Lähde: U.S. Department of Health and Human Services, U.S. Department of Commerce, Tilastokeskus

Seuraavassa on esitetty havaintoja muiden maiden toimista, joiden tavoitteena on aktivoida ja edistää eläkeläisten ja seniorikansalaisten liittymistä työelämän toimintoihin, sekä toimijoista, jotka tätä konkreettisesti tekevät.

Julkisia edistämistoimia Australia on hyvä esimerkki aktiivisista julkisista toimista seniorien työaktiivisuuden edistämiseksi. Maassa on tehty kaksi merkittävää julkista hanketta asian edistämiseksi. Eläkeläinen voi uuden lain (syyskuu 2009) mukaan ansaita entistä enemmän, maksimissaan noin 190 euroa kahdessa viikossa ilman, että tätä lasketaan tuloksi ja se vaikuttaa eläkkeen kokoon tai verotukseen. 1,5 vuotta kyseisen muutoksen jälkeen havaittiin, että eläköityvistä henkilöistä ansiotyötä teki 25 % enemmän kuin aiemmin. Lisäksi kesäkuussa 2010 käynnistettiin ’Experience +’ -ohjelma. Ohjelman keskeinen toimenpidekokonaisuus on


PwC 30 (35)

’Productive Ageing Package’, joka tähtää seniori-ikäisten työmahdollisuuksien parantamiseen jo ennen eläköitymistä erityisesti seuraavin toimin:

ilmainen uraneuvonta ja ansioluettelon kehittäminen yli 45-vuotiaille

yli 50-vuotiaiden työntekijöiden koulutukseen tukea (enintään 4000 euroa)

Valituilla aloilla yli 50-vuotiaille ilmainen tuki ja koulutus työn vaihtamiseen vähemmän fyysiseksi terveysriskien vuoksi työpaikan ollessa vaarassa ilmaista tukea

asiantuntijafoorumi konsultoimaan maan hallitusta seniorityöläisten aktivoinnin ja seurannan kehittämiseksi

Myös Tanskassa on kiinnitetty huomiota ansiotulojen eläkevaikutuksiin. Eläkkeen perusosaan nähden saa tienata noin nelinkertaisen määrän ansiotuloja ja ansiosidonnaiseen eläkkeeseen nähden saman määrän ilman, että tulot vaikuttavat eläkkeeseen.

Iso-Britanniassa kansalaisille tarjottavat julkiset palvelut on koottu yhteen Internet-osoitteeseen. Sivulla on myös tiiviisti kasattu informaatio eläköityneille henkilöille, jotka haluavat työskennellä osa-aikaisesti. Sivu sisältää tietoa ansiotulojen verotuksesta, eläkkeen nostamisesta myöhemmin mikäli jatkaa työntekoa, ansiotulojen vaikutuksesta muihin tukiin, väylistä työnhakuun sekä linkkejä lisätietoihin ja muihin aiheeseen liittyviin asioihin.

Toimijoita Seniorien aktivointi työelämään on Ruotsissa edennyt Suomea pidemmälle. Tätä ovat edistäneet myös julkiset toimet, kuten alennetut työntekijäkustannukset eläkeläisen työnantajalle. Ruotsissa seniorien työnvälitysmarkkinat ovat kehittyneet viimeisen reilun viiden vuoden aikana maanlaajuiseksi.

Suurempia seniorien välitysorganisaatioita Ruotsissa ovat erityisesti:

Go veteran: Ruotsin ensimmäinen seniorien välitysorganisaatio, joka on perustettu vuonna 2005. Välitettävät osaamisalueet ovat laajat ja yrityksellä on yhteensä 20 000 senioria mukana, joiden joukossa on myös ei vielä eläköityneitä.

Veteranpoolen: Henkilöstövuokrausta yli 30 paikallisen toimipisteen kautta. Toimii franchising periaatteella. Yrityksellä eritellyt palvelut, hinnat ja osaajat yksityisille, yrityksille ja kotitaloustöihin.

Pensionärspoolen: vastaava kuin Veteranspoolen.

Muita pienempiä välitysorganisaatioita ovat:

Pensionär Att Hyra: Yritys on keskittynyt eläkeläisten työnvälitykseen lähinnä kotitalouksille erilaisiin kevyisiin kotitaloustöihin, erityisesti kotitalousvähennyksen houkuttamana.

Hyr en pensionär .org: Eläkeläisten / seniorien välitystä pieniin kotitaloustöihin ja rakentamisen / kunnossapidon töihin. Toimii usealla paikkakunnalla linkittäen senioreita paikallisiin yksityisten tarpeisiin. Muita alueellisia vastaavia toimijoita ovat Hyr en pensionär.se ja Hyr en pensionär.net, jotka toteuttavat eläkeläisten / seniorien välitystä sekä yksityisille, että yrityksille. Kaikilla toimijoilla on kiinteä hinnoittelu.

Vastaavia toimijoita ovat myös Veterankraft ja Senioruthyrning.


PwC 31 (35)

Tanskassa toimii lisäksi seniorivälityksen organisaatio, jonka toiminnasta vastaavat seniorit itse. ’Senior Erhverv Danmark’ on perustettu vuonna 1999. Järjestö edistää yli 50-vuotiaiden työllistymistä pääasiassa toimimalla seniorien ja yritysten välillä. Tanskan työministeriö tukee voittoa tavoittelemattoman järjestön toimintaa. Järjestön paikallisorganisaatiot voivat hakea maksimissaan 26 500 euron vuotuista tukea. Järjestön aktiivihenkilöt ovat itsekin senioreita ja periaatteena on, että seniorit auttavat senioreita. Vuonna 2004 järjestössä oli 1500 jäsentä, joista 700 oli palannut työelämään toiminnan avustamana.


PwC 32 (35)

Liite 4. Listaus kehitysehdotuksista

Tekijä

1. Seniorityövoiman osaamisen kasvattaminen koulutuksilla Tuetaan eläkkeellä olevien ja/tai eläkkeelle jäävien osaamista koulutuksilla. Koulutus kohdistetaan sellaisille toimialoille, joilla nähdään, että eläkeläistyövoimalla voi toimia osaratkaisuna akuuttiin työvoimaongelmaan, kuten vanhushuollossa.

Tieto

2. Tiedottamisen lisääminen / työnantajat Toteutetaan kokeilu työnantajan/työantajaryhmän kanssa, jotka aloittavat systemaattisen tiedottamisen työnteon mahdollisuuksista eläkkeelle jääville työntekijöilleen. Kokeilu voidaan toteuttaa myös Senioriopo-toiminnan käynnistämisellä pilottiyrityksessä, jossa vastuuhenkilö työpaikalla selvittää oman työpaikkansa henkilöstön halukkuutta ja mahdollisuuksia työntekoon. Kokeilun yhteydessä seurataan, miten tiedotuksen lisääminen vaikuttaa eläkkeelle jäävien työntekoon.

3. Tiedottamisen lisääminen / työnantajajärjestö Toteutetaan kokeilu, jossa valitun alan työnantajajärjestö tiedottaa työnteon mahdollisuuksista laajemmin alan työntekijöille sekä työnantajille. Esim. Sosiaalialan työnantajat.

4. Tiedottamisen lisääminen / yleiset ja julkiset tietolähteet A. Perustetaan nettisivusto, jossa kerrotaan kootusti seniorin työmahdollisuuksista. Hyödynnetään

TEM:n monikanavapalvelua. B. Kela – tietopaketti eläköitymisen yhteydessä C. Kuntien tiedotustilaisuudet tai Seniori-info-puhelinpalvelu

5. Tiedottamisen lisääminen / yhteistyö kunnallisen terveydenhuollon kanssa Aloitetaan kokeilu, jossa julkiselta sektorilta eläkkeelle jäävien terveystarkastuksien yhteydessä tiedotetaan työmahdollisuuksista.

6. Tiedottamisen lisääminen / eläkevakuutusyhtiöt Työeläkkeesta vastaavat tahot tiedottavat eläkkeelle jäämisen yhteydessä seniorille työmahdollisuuksista ja eläkkeen kertymisestä eläkkeellä.

Organisoituminen

7. Tuetaan olemassa olevien organisaatioiden toiminnan laajentumista tai kehittämistä / kunnallinen sektori Seure: tuetaan toiminnan kehittämistä erityisesti seniorien työnvälitykseen liittyen seniorien erityisosaamisen tunnistamiseksi. Voidaan myös tukea yhteistyötä eläkevakuutusyhtiöiden kanssa tai toiminnan laajentamista muihin kuntiin.

8. Tuetaan olemassa olevien organisaatioiden toiminnan laajentumista tai toiminnan kehittämistä / yksityinen sektori Yksityiset henkilöstövuokrausyhtiöt: tuetaan esim. markkinointia / mainontaa, etsitään pilottiyritys, jonka kanssa yhtiö voi kehittää yrityskohtaista seniorivälitystoimintaa, tai tuetaan uusien liiketoimintamallien kehittämistä välitystoimialalla, esim. Ilolla Oy.

9. Tuetaan olemassa olevien organisaatioiden toiminnan laajentumista tai toiminnan kehittämistä / julkinen tukiohjelma Esim. TEM/STM perustaa tukiohjelman seniorivälitystoiminnan kehittämiseen.

10. Tuetaan osuuskuntatoimintaa joustavana yrittämisen muotona Tuetaan ja edistetään osuuskuntatoimintaa suoralla kokeilulla tai laajemmin esimerkiksi tukiohjelmalla, koulutuksilla ja viestinnällä, joissa mukana julkisia toimijoita kuten. Tekes tai TEM.


PwC 33 (35)

11. Muiden vastikkeellisten työmuotojen tukeminen (ei palkkatyö) Tuetaan vapaaehtoista työtä, esim. Aikapankkien työ. Esimerkiksi kaupungeilla aktiivinen rooli .

Tieto asiakkaille

12. Tuetaan kysyntää ja viestitään seniorityövoiman käyttömahdollisuuksista Palkitaan seniorityövoiman käyttäjä. Esim. Sitran toimesta

Kohde ja tekeminen

13. Poliittisen tahtotilan edistäminen ja asian vastuuttaminen julkiselle organisaatiolle Lobbaus

14. Kannustimien luominen lainsäädäntöä muuttamalla Lainsäädännön ja kannustimien kehittäminen, esimerkiksi työnantajamaksujen alentaminen, kotitalousvähennys.

15. Yrityskohtainen yhteistyöhanke eläkkeelle jäävien työntekijöiden työnteon tukemiseksi Esim. eläkkeellä olevien osuuskuntatoiminnan käynnistäminen valitulla työpaikalla.


PwC 34 (35)

Liite 5. Tehdyt haastattelut ja lähteet

Tehdyt haastattelut Ahtela Jukka, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto Backman Heli, eläkevakuutusyksikön johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Harjunen Pirjo, työmarkkinaneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö Juutinen Sirpa, partner, yritysvastuupalvelut, Pricewaterhousecoopers Kaijärvi-Pekkola Eila, toimitusjohtaja, Senioriosaajat Ky Kaarela Jaana, kehitysjohtaja, Opteam Nestor Koskenniemi Mauri, henkilöstöhallinnon johtaja, Suomen Seniorivälitys Kröger Tarja, lainsäädäntöjohtaja, Työ- ja elinkeinoministeriö Lehtonen Kirsti, perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, Monitoimiseniorit Parkkinen Marko, perustajajäsen, Ilolla Oy Rönkkö Tuire, rekrytointipäällikkö, Seure Virta Harri, toimitusjohtaja, Seure Wolontis Michael, toimitusjohtaja, Mummit Oy Vanhain Työ, kauppa Helsingin kaupunki, Seniori-info Helsingin kaupunki, Sosiaalineuvonta

Kirjallisuuslähteet Seniori-Suomi: Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset. Sitran raportteja 30. Helsinki, 2003. MIND-tutkimusryhmän selvitys, 2011 Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008. Tilastokeskus 2008.

Internet-lähteet http://www.etk.fi/fi/service/faktaa_tyoelaketurvasta/478/faktaa_tyoeläketurvasta http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/ABID/311201133554AS/$File/Eva.pdf http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Sosiaalipalvelut/sosiaalimenot.htm http://www.tekes.fi/fi/community/Uutiset/404/Uutinen/1325?name=seniorit+joustavasti+tyossa http://www.hozen.fi/ikaantyminen.html http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tyonantajanabc/elakkeella-olevan-henkilon-palkkaaminen/ http://www.community-exchange.org/ http://www.jennymacklin.fahcsia.gov.au/mediareleases/2011/pages/support_work_age_pension_03062011.aspx http://www.centrelink.gov.au/internet/internet.nsf/individuals/ssp_work_bonus.htm http://yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2011/01/elakelaisille_kehitetty_omaa_tyonvalitysta_2267094.html http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/05/1335768/ruotsin-seniorityon-tukitoimet-kiinnostavat-suomessa http://150000.fi/jutut/ideat/elakelaiset-toihin/ http://www.pensionaratthyra.se/ http://www.hyrenpensionar.org/ http://www.hyrvarpensionar.se/ http://www.hyrenpensionar.net/ http://nyaaffarer.se/2011/11/11/hyr-en-pensionar/ http://dagbladet.se/nyheter/sundsvall/1.4150534-hyra-pensionar-en-succe-nu-ska-foretaget-vaxa http://dagbladet.se/nyheter/sundsvall/1.4150534-hyra-pensionar-en-succe-nu-ska-foretaget-vaxa (30.11) http://www.eurofound.europa.eu/ewco/2011/05/CZ1105029I.htm www.stat.fi


PricewaterhouseCoopers Oy, PL 1015, Itämerentori 2, 00101 Helsinki. Puhelin 09 22 800.

© 2012 PricewaterhouseCoopers Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

PwC tarjoaa sinulle liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen li ittyviä palveluja 158 maassa. Apunasi on maailmanlaajuisesti 169 000 ja Suomessa yli 700 alansa vankkaa ammattilaista – on yrityksesi sitten kasvuyhtiö, perheyritys, pörssilistattu tai julkissektorin toimija. PwC viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -jäsenyritysten muodostamaan ketjuun, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö. Lue lisää: www.pwc.com/fi.

Seniorien aktivointi loppuraportti final

Documents

Transcript of Seniorien aktivointi loppuraportti final