,

SAUVON KUNNAN

ESIOPETUSSUUNNITELMA

elämyksiä, yhdessäoloa ja oppimisen iloa

v. 2014 - 2015

2

SISÄLLYSLUETTELO

1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

1.1 Tehtävä

1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet

2. OPPIMINEN

2.1 Oppimiskäsitys

2.2 Leikki

2.3 Esiopetuksen henkilöstö

2.4 Opettajan tehtävä

2.5 Oppimisympäristö

3. ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

3.1 Eheyttäminen

3.2 Elämän taidot

3.3 Kieli ja vuorovaikutus

3.4 Matematiikka

3.5 Luonto ja ympäristö

3.6 Kulttuuri

3.6.1 Kalenterivuosi

3.6.2 Kotiseudun merkitys esiopetusikäiselle lapselle

3.6.3 Luova ilmaisu

3.6.4 Musiikki

3.6.5 Kuvallinen ilmaisu ja käden taidot

3.7 Terveys

3.8 Liikunta

3.9 Etiikka ja uskontokasvatus

4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA

5. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO

6. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA

7. YHTEISTYÖ PERUSOPETUKSEN KANSSA

8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS

8.1 Romanikieliset

8.2 Viittomakieliset

8.3 Maahanmuuttajat

9. LAPSEN KEHITTYMISEN HAVAINNOINTI SEKÄ OPPIMISEN SEURANTA JA

ARVIOINTI

10. TOIMINNAN TOTEUTUMISEN JATKUVA ARVIOINTI

Lähdeluettelo

3

1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

1.1 Tehtävä

Esiopetus on suunnitelmallista oppimisen ohjausta ja kasvatusta. Sen keskeisenä

tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä lapsen

lähtökohdat huomioon ottaen. Esiopetuksessa tuetaan ja seurataan fyysistä,

psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta

ehkäistään lapsella mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia.

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus, muodostavat lapsen

kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Yhteistyötä tehdään myös

sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua tukevien toimijoiden kanssa.

Sauvon esiopetussuunnitelma on päivitetty opetushallituksen vahvistaman uudistetun

valtakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteiden 2010 mukaisesti. Muutosten

lähtökohtana on Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010). Lain muutoksen

tarkoitus on vahvistaa oppilaan oikeutta saada varhaista ja ennaltaehkäisevää

oppimisen ja kasvun tukea. Sauvon kunnalla ja Paimion kaupungilla on lakimuutokseen

liittyen yhteinen tehostetun ja erityisen tuen hanke v. 2011-2012.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 ja sitä koskeva Opetushallituksen

määräys ottaa huomioon myös vuoden 2000 perusteet (64/011/2009).

Esiopetussuunnitelman päivitys on tehty yhteistyössä Sauvon kunnan

päivähoidonohjaajan, esiopetuksen lastentarhanopettajien ja kiertävän

erityislastentarhanopettajan kanssa. Päivitetty opetussuunnitelma esitetään Sauvon

perusopetuksen alku- ja erityisopettajille ja rehtorille sekä neuvolan ja sosiaalitoimen

työntekijöille. Esiopetussuunnitelman hyväksyy Sauvon kunnan sosiaali– ja

terveyslautakunta.

Valtakunnallisen esiopetussuunnitelman mukaisesti esiopetuksen keskeiset

sisältöalueet ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö

ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys ja taide ja kulttuuri. Sauvon

esiopetuksen opetussuunnitelman sisältöalueet on muokattu meillä toteutettavan

toiminnan mukaan perustuen valtakunnallisen esiopetuksen opetussuunnitelman

perusteisiin.

4

Lapsi opettelee esiopetuksessa oppimaan ja hankkimaan taitoja ja tietoja elämäänsä

varten. Hänelle tarjotaan mahdollisuus kasvaa, oppia ja kehittää omaa

persoonallisuuttaan monipuolisesti lapselle luontaisella tavalla, leikin, mielikuvituksen

ja toiminnan kautta. Uuden oppiminen perustuu lapsen aikaisemmille kokemuksille,

tiedoille ja taidoille. Keskeistä esiopetuksessa on innostaa lasta oppimaan uusia

asioita oman kiinnostuksensa mukaisesti ja kehityksensä edellyttämällä tavalla.

Tukeakseen lapsen persoonallisuuden kehitystä esiopetuksen on rakennuttava kodin

kanssa tehtävälle yhteistyölle. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, on tärkeää,

että opettaja ja huoltajat

sekä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun

lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen.

Lapsella on lain mukaan oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta,

oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

Lapsella on myös oikeus saada esiopetuksessa maksutta opetukseen osallistumisen

edellyttävä oppilashuolto.

Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja.

Esiopetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja

turvallisesta päivästä. Esiopetus järjestetään siten, että lapsen hyvinvoinnille,

kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset.

Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja terveyttä edistävä.

Lapsen esiopetuksen päivän tulee rakenteeltaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan

luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun toimintaan,

yhdessä tekemiseen ja oppimiseen, omaan rauhaan sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden

kokemuksiin.

Esiopetusta järjestetään vähintään 700 tuntia vuodessa, neljä tuntia päivittäin.

Sauvon kunnan järjestämä esiopetus tapahtuu sosiaalitoimen alaisuudessa, Sauvon

kunnan omistamissa tiloissa. Esiopetuksessa noudatetaan Sauvon perusopetuksen

lukuvuosirytmiä.

Esiopetussuunnitelmaa arvioidaan vähintään kahden vuoden välein lisäten siihen

Opetushallitukselta tulleet määräykset. Lisäksi sisältöä on päivitetty Sauvon kunnassa

olevan varhaiskasvatussuunnitelman, VASUn mukaisesti.

1.2 Esiopetuksen yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet

Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä

kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan

tarpeista. Esiopetuksen tavoitteena on:

Lapsen iän ja edellytysten mukainen taitojen ja valmiuksien oppiminen eri alueilta.

Lapsen oppimaan oppimisen taitojen ja terveen itsetunnon kehittyminen.

5

Lapsen kasvun edistäminen yhteiskunnan perusarvojen pohjalta eettisesti

vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen.

Lapsen ohjaaminen vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen

noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Hyvien tapojen merkitys

hahmottuu osana jokapäiväistä elämää. Ryhmässä lapsi oppii toimimaan toisten kanssa

ja siten ymmärtämään ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden, vertaisryhmäläisten ja

aikuisten kunnioittamisen ja arvostamisen. Lapsen kollektiivinen vastuuntuntoisuus

kehittyy ja samalla hän harjoittaa edellytystensä mukaisesti pohdintaa oikeasta ja

väärästä.

Lapsen itsesäätelytaitojen kehittyminen sekä selviytyminen arkipäivän tilanteissa ja

toiminnoissa aikuisen ohjauksen avulla.

Terveen itsetunnon ja oppimaan oppimisen taitojen tukeminen lapsen positiivisella

kannustamisella ja järjestämällä mahdollisuus myönteisiin oppimiskokemuksiin.

Vertaisryhmän merkityksen huomaaminen lapsen oppimisessa. Lapsen säännöllinen

osallistuminen esiopetukseen lisää hänen ryhmään kuuluvuudentunnettaan.

Lapsen harjaantuminen ikävaiheensa mukaisesti ymmärtämään, miten terveyttä ja

hyvinvointia ylläpidetään.

Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin sekä hänen itseilmaisukykynsä vahvistaminen ja

kehittäminen tutustumalla paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä

mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin.

Lapsen luontoa kohtaan tunteman luontaisen kiinnostuksen kehittäminen tarjoamalla

kokemuksia elävästä luonnosta sekä rakennetusta ympäristöstä. Sekä opettamalla

lasta ikäänsä vastaavalla tavalla tulemaan tietoiseksi ympäristön viihtyisyyden ja

luonnon arvostamisen tärkeydestä ja säilyttämisestä.

2. OPPIMINEN

2.1 Oppimiskäsitys

Valtakunnallinen esiopetuksen oppimiskäsitys perustuu sosiokonstruktivistiseen

oppimiskäsitykseen. Sen mukaan lapsi oppii vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa

yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan, antamalla virikkeitä toisten ajattelun ja

mielikuvituksen kehittymiseen. Lapsi oppii keskustelemaan, kyselemään, kertomaan

omista havainnoistaan, pohtimaan ympärillä olevia ilmiöitä ja kuuntelemaan toisia.

Kaiken lähtökohtana on lapsen kyky ja halu oppia, jota voidaan vahvistaa innostamalla

lasta aktiiviseen osallistumiseen ja saamaan sitä kautta onnistumisen kokemuksia.

Edellä mainittuja taitoja lapsi kehittää parhaiten pienryhmätyöskentelyn avulla.

Aktiivinen oppiminen on tutkivaa oppimista, joka tapahtuu parhaiten luonnollisissa

arkipäivän tilanteissa. Lasta kannustetaan ja ohjataan ottamaan asioista selvää, hänen

uteliaisuuttaan tuetaan ja kysymyksiinsä vastataan ja myös hänelle itselleen annetaan

mahdollisuus löytää vastaus mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Vastaukset löytyvät

6

parhaiten ohjaamalla lasta havaintojen tekoon, kuvailemiseen, vertailemiseen ja

luokittelemiseen. Näin lapsi oppii uusien käsitteiden ja syy-yhteyksien

muodostamiseen. Lisäksi ongelmakeskeinen työskentelytapa tuo oppimiseen

vuorovaikutussuhteita, omakohtaista tiedonhankintaa ja kokeiluja, tavoitteellisuutta

ja se pohjautuu aikaisemmin opittuun ja useimmiten konkreettisiin käytännön

tilanteisiin.

Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi oppii parhaiten toimiessaan itselleen

mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja luova

tekeminen ja ilmaisu ovat lapselle ominaisia toimintatapoja.

2.2 Leikki - ”Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään.”

Leikin ja oppimisen maailmat ovat erottamattomat. Leikki esiopetuksessa on tärkeää,

koska se on lapsen elämään oleellisesti kuuluvaa toimintaa ja siten luontainen tapa

oppia erilaisia asioita. Lapsi leikkii sitä mitä on oppinut ja on parhaillaan oppimassa.

Leikit liittyvät hänen fyysiseen, emotionaaliseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen

kehitykseensä.

Esiopetusikäiset lapset ovat jo taitavia leikkijöitä, heiltä sujuvat roolileikit ja he

alkavat olla kiinnostuneita sääntöleikeistä ja erilaisista peleistä. Leikkiessään lapsi on

aktiivinen tekijä ja kokija, hän käy läpi tunteitaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Lapsi

käsittelee uutta tietoa, oivaltaa asioiden välisiä yhteyksiä ja jäsentää näin uusia

kokemuksiaan aiemmin oppimaansa. Samalla lapsen kyky oppia itsestään oppijana

vahvistuu.

Toteutuvan toiminnan suunnittelussa onnistuneet ratkaisut ovat kiinni opettajan

herkkyydestä ja kyvystä oivaltaa lasten toiminnan logiikkaa leikissä. Leikin

oikeanlainen hyödyntäminen ei rasita lasta, koska lapset eivät mieti leikkiessään omaa

oppimistaan tai sosiaalista kehitystään. Omaehtoisen leikin kautta lapsen mielikuvitus

rikastuu ja hän oppii kieltä, abstraktia ja luovaa ajattelua, vuorovaikutustaitoja ja

ryhmäsääntöjä. Leikeissä toteutuu lasten keskinäinen vuorovaikutus, leikin riemu ja

toiminnan ilo. Myös liikunnalliset taidot ja hienomotoriikka kehittyvät monissa

leikkitilanteissa. Aikuisen tärkeänä tehtävänä on luoda suotuisat edellytykset lapsen

omaehtoiselle leikille, mutta hän voi myös taitavalla ja oikeanlaisella ohjauksella

vaikuttaa leikin onnistumiseen, laatuun ja kestoon. On kuitenkin muistettava, että

lapsella on myös oikeus pitää leikki omana aarteenaan.

Havainnoimalla lasten leikkiä aikuinen saa arvokasta tietoa lapsen kokonaisvaltaisesta

kehityksestä sekä mitä lapsi on oppinut tai parhaillaan oppimassa. Havaintojen

perusteella suunnitellaan lisää, uutta, lapsen kehitystä tukevaa toimintaa.

Sauvossa toteutettavassa esiopetuksessa leikillä on keskeinen sija. Lapsilla on päivän

mittaan paljon omaa leikkiaikaa, joka tapahtuu joko ulkona tai sisällä. Samoin opittavat

uudet asiat ”tarjoillaan” pääsääntöisesti leikkien muodossa. Lapsen luonnollisen

kehityksen myötä, kuusivuotias nauttii sääntöleikeistä ja siten kehittää tietämättään

sosiaalisia taitojaan ja käsityksiään esimerkiksi oikeasta ja väärästä.

7

Esiopetuksen opettajat hyödyntävät tätä vaihetta käyttäen pelejä, vanhoja

perinneleikkejä ja ns. didaktisia leikkejä eli leikkiä, jonka tavoitteena on jonkin asian

tai käsitteen oppiminen. Niihin liittyy lisäksi melkein aina ryhmän muiden jäsenten

huomioon ottaminen.

2.3. Esiopetuksen henkilöstö

Esiopetuksen henkilöstö huolehtii yhdessä lapsen hoidollisesta, kasvatuksellisesta ja

opetuksellisesta päivästä. Esiopetusajan lisäksi lapsi voi olla myös päivähoidossa.

Esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat työskentelevät pääsääntöisesti

esiopetusaikana. Muu hoito- ja kasvatushenkilöstö vastaavat osaltaan hyvästä ja

turvallisesta päivähoitopäivän kulusta.

Toiminnan sisältöjen tavoitteiden toteutumisesta ja suunnittelusta vastaa voimassa

olevan opetussuunnitelman puitteissa esiopetusryhmän lastentarhanopettaja. Lapsen

hyvän päivän suunnittelusta ja sen toteutumisen tavoitteista vastaa koko esiopetuksen

henkilöstö yhdessä.

2.4 Opettajan tehtävä

Opettajan tehtävänä on toimia oppimisen ohjaajana ja kannustajana edesauttamalla

lapsen ajattelua ja pohtimista sekä toimia positiivisen ja monipuolisen

oppimisympäristön luojana. Tärkeää on myös ohjata lasta tiedostamaan oma

oppimisensa ja havaitsemaan, että lapsi itse voi vaikuttaa onnistumiseensa

oppimisessa. Jo esiopetusvuoden aikana lapsen käsitykset itsestään oppijana sekä

orientoitumisensa oppimiseen alkavat vakiintua. Näin erilaiset oppimistyylit ja

varsinainen oppimisprosessi pääsevät oikeuksiinsa. Lopputulos ei ole tärkein, mutta

motivoituneiden lasten aikaansaannokset ovat silti yleensä yllättäviä. Työmenetelminä

käytetään koko ryhmälle suunnattua yhteistä toimintaa, pienryhmätoimintaa, jossa

korostuu yhteistoiminnalliset työtavat sekä lapselle yksilöllisesti suunnattua

toimintaa.

Lisäksi opettajan tehtävä on havainnoida ja arvioida mitä ryhmän lapset jo osaavat ja

mitkä aihealueet kiinnostavat heitä. Näin mahdollistetaan kullekin lapselle

mahdollisimman yksilöllinen oppimisprosessi ja edelleen kehittyminen.

2.5 Oppimisympäristö

Tärkeintä oppimisympäristössä ovat ihmiset, erilaiset tilanteet sekä

toimintamahdollisuudet. Hyvä psyykkinen oppimisympäristö on henkilöstön, lasten

vanhempien ja lasten yhdessä muodostama kannustava kokonaisuus, jossa vallitsee,

myönteinen, iloinen, avoin, turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Ohjaava ja innostava

opettaja on myös osa oppimisympäristöä.

8

Aikuiset ja ryhmän lapset toimiessaan yhteistoiminnallisen oppimisen merkeissä ja

vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, muodostavat yhdessä sosiaalisen

oppimisympäristön.

Hyvä fyysisen oppimisympäristön tila tukee lapsen luontaista uteliaisuutta ja

tiedonhalua sekä omatoimisuutta. Se tarjoaa lapselle tilaisuuksia havaitsemiseen,

elämyksiin ja pohdintaan ja mahdollisuuden rakentaa niihin pohjautuvat leikkinsä

tarpeen ja tilanteen vaatimalla tavalla. Oppimismateriaalit ovat lapsen saatavilla,

kehittäen siten lapsen itseohjautuvuutta ja hänen tietoisuuttaan omasta

oppimisestaan. Samalla lapsen itsetunto vahvistuu ja oppimisesta tulee iloinen asia.

Hyvä oppimisympäristö myös elää tarpeen mukaan erilaisten aiheiden ja projektien

myötä lasten motivaation herättäjänä tai sen syventäjänä. Luonnollisesti oppiminen

tapahtuu myös parhaiten siellä, mistä löytyvät kyseiseen aiheeseen liittyvät

tarvittavat tiedot ja materiaalit (esim. metsä, kirjasto, teemalliset retket jne.).

Lasten fyysisen tilan tulee olla esteettisesti miellyttävä ja sen tulisi tarjota

mahdollisuus myös omaan rauhaan ja lepoon.

3. ESIOPETUKSEN YKKITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

3.1 Eheyttäminen

Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Esiopetuksen keskeisten

sisältöalueiden aiheita ei käsitellä oppiainejakoisesti, vaan ne pyritään eheyttämään

luonnollisiin, lapsen elämänpiiriä koskettaviin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa

laajentaviin ja jäsentäviin teema- tai projektikokonaisuuksiin. Teemojen ja projektien

suunnittelussa ja niiden toteutuksessa lapset ovat alusta asti mukana. Lapsilta tulevat

ehdotukset ja ideat otetaan huomioon ja toimitaan lapselle merkityksellisten asioiden

pohjalta monipuolisesti, elämyksellisesti ja eri aistien käyttöä hyödyntäen.

Opettajan tulee tiedostaa eri sisältöalueille asetut lapsen valmiuksia kehittävät

tavoitteet ja arvioida niiden toteutumista teema- ja projektityöskentelyssä.

3.2 Elämän taidot

Esiopetuksessa lapset harjoittelevat yhteiselämän pelisääntöjä, kuten leikeissä ja

peleissä toistensa kanssa toimimista sekä erilaisiin tilanteisiin sopivaa käyttäytymistä.

Lisäksi opetellaan selviytymään arkipäivän tilanteissa omatoimisesti ja ryhmän

jäsenenä. Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen mm. ruokailussa, pukeutumisessa ja

siisteydessä sekä pieniä työtehtäviä tekemällä kuten pöydän pyyhkiminen ja

kattaminen, leikkien ja toiminnan jälkeen tavaroiden paikoilleen laittaminen, oman

vaatenaulakon ja omien tavaroiden (vihkot, kynät, sakset, reissuvihko) järjestyksestä

huolehtiminen.

9

3.3. Kieli ja vuorovaikutus

Esiopetuksessa tuetaan kokonaisvaltaisesti lapsen kielellisen tietoisuuden

kehittymistä antamalla aikaa lasten spontaanille vuorovaikutukselle

vertaisryhmässään. Olennaista on ohjata lasta huomaamaan, että kieli on ajattelun ja

ilmaisun väline.

Lasta rohkaistaan ilmaisemaan itseään puhumalla ja kertomalla ajattelustaan sekä

harjaannutetaan toisten kuuntelemista ja ymmärtämistä rikastuttamalla lapsen sana-

ja käsitevarastoaan. Kieli tulee tutuksi leikittelemällä eli riimittelemällä, tarinoimalla,

satujen lukemisella sekä harjoittelemalla kuuntelemaan puhetta ja sen osia, kirjain,

tavu, sana ja lause sekä kirjainäänneyhteyttä.

Tavoitteet:

lapsi rohkaistuu keskustelemaan, kysymään, ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan

sekä kertomaan ajattelustaan

lapsi harjaantuu kuuntelemaan, odottamaan tarvittaessa vuoroaan, ymmärtämään ja

muistamaan

lapsi harjoittelee kuuntelemaan puhetta ja sen osia: kirjain, tavu, sana ja lause

sekä kirjain-äänneyhteyttä

lapsella on mahdollisuus

- eläytyä eri rooleihin

- kehittää mielikuvitustaan

- rikastuttaa sana- ja käsitevarastoaan sekä leikitellä kielellä

lapsi tutustuu suuraakkosiin

esimerkkejä toteutuksesta:

keskustelut, sadut, lorut, arvoitukset, kuvakerronta, kirjat, sanomalehti, kielellistä

tietoisuutta kehittävät tietokonepelit

roolileikit, esiintyminen, vierailut teatteriin

riimittely

kirjainten nimien harjaannuttamista erilaisten asiayhteyksien yhteydessä

äänteiden erottelun harjaannuttamista erilaisten leikkien avulla

sanan eri osiin tutustuminen

tarinan keksiminen

3.4 Matematiikka

Lapsen matemaattista ajattelua ja valmiuksia tuetaan ohjaamalla lasta kiinnittämään

huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin sekä

kertomaan niihin liittyvästä ajattelustaan. Lukujonotaitoja harjoitellaan lukualueella

0-20 erilaisten leikkien ja pelien avulla. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota

luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin ja kertomaan

10

niihin liittyvästä ajattelustaan. Runsas havainnollisuuden käyttö tukee lapsen

matemaattista ajattelua.

Tavoitteet:

lapsen matemaattiset valmiudet, tiedot ja taidot kehittyvät seuraavilla

sisältöalueilla:

lukukäsite 0-20

- lukusana

- lukumäärä

- numeromerkki (tunnistus)

yhteenlaskun käsite

- lisää, kuinka monta yhteensä

vähennyslaskun käsite

- pois, kuinka monta jää

Geometria: perusmuodot (ympyrä, kolmio, neliö, suorakulmio)

Kolmiulotteinen rakentelu (kuutio, lieriö, kartio)

Mittaaminen

- pituus

- tilavuus

- paino

Arkipäivän matematiikka

- arviointi- ja ongelmanratkaisutehtävät

Vertailut

- enemmän- vähemmän

- yhtä paljon/monta

- kevyempi - painavampi

- pidempi - lyhyempi

- samanlainen – erilainen

Aika

- kello (puolet tunnit ja tasatunnit)

- viikonpäivät

- vuodenajat

- vuorokaudenajat

- eilen – tänään – huomenna

Esimerkkejä toteutuksesta:

- pelit

- leikit

- tarinat

- laulut

- liikunta

11

- keskustelut

- työtehtävät

- luokittelu

- vertailu

- sarjoittaminen

3.5 Luonto ja ympäristö

Luonto- ja ympäristöasioiden oppimisen lähtökohtana on vahvistaa lapsen

elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja rakennettuun

ympäristöön, johon Sauvon kunta tarjoaa hyvät puitteet. Lapsi saa ikänsä mukaista

ohjausta luonnosta ja ympäristöstä huolehtimiseen esim. kierrätyksen puitteissa.

Liikennekasvatuksen avulla lapsi harjaantuu liikkumaan turvallisesti ympäristössään.

Tavoitteet:

lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja muusta ympäristöstä

lapsi harjaantuu havaitsemaan, arvostamaan ja kokemaan kauneutta luonnossa ja

ihmisten rakentamassa ympäristössä

lapsi harjaantuu liikennekasvatuksen avulla liikkumaan turvallisesti sekä luonnossa

että rakennetussa ympäristössä

lapsi saa ohjausta luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön, eläinten ja kasvien

suojeluun sekä siisteydestä huolehtimiseen

lapsi oppii löytämään syy-seurausselityksiä

lapsi tutustuu oman kunnan erityispiirteisiin ja rakennettuun ympäristöön

Esimerkkejä toteutuksesta:

retket

lähiympäristön kasvien ja eläinten havainnointi

vuodenaikojen havainnointi

luonnonilmiöiden havainnointi

tutustuminen ihmeelliseen ihmiseen

3.6. Kulttuuri

3.6.1 Kalenterivuosi

Tutustuminen suomalaiseen kulttuuriin ja perinteeseen toteutuu kalenterivuoden

mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan joulu- ja pääsiäisperinteet, itsenäisyyspäivä sekä

laskiainen ja vappu, äitien–ja isänpäivä. Lisäksi mahdollisesti erilaisiin teemoihin

liittäen esim. Aleksis Kiven -, Kalevalan – ja Runebergin päivä sekä YK:n päivä.

3.6.2 Kotiseudun merkitys esiopetusikäisen lapsen elämässä

12

Esiopetusvuoden aikana, jokin teemakokonaisuus käsittelee Sauvon historiaa ja

kulttuuria. Aiheita niihin saadaan esimerkiksi Sauvossa pidettävistä näyttelyistä,

Selkun esittämistä näytelmistä sekä museon erilaisista teemoista. Tutustuttamalla

lasta sauvolaiseen kulttuuriin vahvistetaan hänen kotiseutuidentiteettiään. Lisäksi

pyritään toimimaan yhteistyössä sauvolaisten kulttuurin parissa toimivien henkilöiden

kanssa.

3.6.3 Luova ilmaisu

Esiopetuksessa luova ilmaisu on merkittävä osa lapsen emotionaalista kehitystä.

Vuorovaikutustaidot ja itsetunto kehittyvät yhdessä toimien. Lapsen luovuus,

mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat parhaiten liikkumalla, tanssimalla ja

draamaharjoituksilla, joita tehdään erilaisiin asiayhteyksiin tai näytelmiin liittäen.

Lapselle järjestetään mahdollisuus taidekokemuksiin ja niiden työstämiseen. Tämä

kaikki tukee lapsen aistiherkkyyden ja havaintokykyjen kehittymistä. Luova ilmaisu

liittyy erilaisten teemakokonaisuuksien yhteyteen. Teemakokonaisuuksiin voimme

liittää myös kameran ja videokameran käytön harjoittelua.

3.6.4 Musiikki

Musiikki on lapselle luontainen tapa ilmaista itseään. Yhdessä musisoiminen on

sosiaalinen tapahtuma, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä. Musisointi ei ole pelkästään

laulamista tai soittamista, vaan myös loruilua ja rytmiikkaa. Rytminen liike kehittää

myös motoriikkaa. Tanssi osana musiikkia kehittää musiikin tulkintaa ja samalla

harjaannuttaa kehon koordinaatiota ja tasapainoa. Musiikki ruokkii luovuutta, tarjoaa

älyllisiä haasteita ja kehittää rentoutus– ja vuorovaikutustaitoja ryhmän lasten ja

aikuisten välillä. Lisäksi se rikastuttaa tunne-elämää auttaen käsittelemään erilaisia

tunteita.

Tavoitteet:

lapsessa viriää kiinnostus ja myönteinen asenne musiikkia kohtaan

lapsi tutustuu erilaisiin musiikkityyleihin

lapsi nauttii ja iloitsee musiikista ja sen tuottamisesta

lapsi harjaantuu kuuntelemaan keskittyneesti ja jäsentämään kuultua

äänimateriaalia

lapsi saa kokemuksia erilaisista rytmeistä ja siten hänellä on mahdollisuus kehittää

omaa rytmitajuaan

lapsi tutustuu musiikillisiin peruskäsitteisiin elämysten, havaintojen ja kokemusten

kautta

13

Esimerkkejä toteutuksesta:

äänen käyttö ja laulaminen

erilaisen musiikin kuuntelu

rytmisoittimiin tutustuminen

kansanperinteeseen tutustuminen

havainnoidaan, kuunnellaan eläytyen/liikkuen

- rytmejä (perusrytmi, sana/melodiarytmi, kaikurytmi)

- tempon vaihteluja (hidas – nopea)

- melodian sävelkorkeutta (korkea-matala) ja sävellajia (duuri-molli)

- dynamiikkaa (hiljainen - voimakas)

3.6.5 Kuvallinen ilmaisu ja käden taidot

Kuvallista ilmaisua ja kädentaitoja käytetään esiopetuksessa eri sisältöalueiden

eheyttämisen välineenä. Esimerkiksi matemaattista lukumääräkäsitettä ja

luontotietoutta vahvistetaan piirtämällä ja maalaamalla talitiaisen pesään viisi munaa.

Kädentaidoissa on olennaista kokeilu, tutkiminen ja oivaltaminen. Tärkeää on myös

lapsen toiminnan kunnioittaminen ilman kysymystä osaamisesta, näköisyydestä tai

esittävyydestä. Lapsella on mahdollisuus kokeilla erilaisia työtapoja tutustuen

erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin sekä kokea tekemisen iloa. Kuvallisen ilmaisun

avulla lapsi tottuu työstämään kokemuksiaan kuviksi. Työskentelyn pääpaino on

prosessissa, ei niinkään hienoissa lopputuloksissa. Tavoitteet:

lapsella on mahdollisuus keksiä, tutkia ja kokeilla erilaisia työtapoja ja tutustua

erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin sekä kokea tekemisen iloa

lapsen hienomotoriikka kehittyy

lapsen avaruudellinen ajattelu harjaantuu

lapsi oppii itse tuottamaan sekä arvostamaan niin omia kuin toisten tuotoksia

lapsen keskittymiskyky kehittyy, hän harjaantuu pitkäjänteisyyteen ja oppii

saattamaan työnsä loppuun

Esimerkkejä toteutuksesta:

kolmiulotteisuus, muovailu erilaisista massoista ja savesta, rakentelu

askartelu

● tekstiilityöt

- neulan käyttö

- kankaan painanta

- sormivirkkaus, virkkaus

- huovutus

tekninen työ

- naulaaminen, sahaaminen ja maalaaminen

kuvallinen ilmaisu

14

- taiteen tutkiskelu kuvien, kirjojen ja näyttelyiden avulla

- värit

- piirtäminen, maalaaminen…

3.7 Terveys

Terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi lapsi saa ikätasonsa mukaista ravinto-,

ruokailutapa- ja puhtauteen liittyvää hygieniakasvatusta.

Tavoitteet:

- lapsi oppii noudattamaan hyviä ruokatapoja

- lapsi tottuu maistamaan erilaisia ruokia

- lapsi harjaantuu pukeutumaan/riisuutumaan itsenäisesti ja huolehtimaan

omista vaatteistaan

- lapsi oppii huolehtimaan WC-hygieniasta ja käsien puhtaudesta

- lapsi oppii liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä

- lapsi ymmärtää levon merkityksen ja harjaantuu rentoutumisen taidossa

Esimerkkejä toteutuksesta:

- päivittäisten ruokailu- ja pukeutumistilanteiden hyödyntäminen

- kirjat, tarinat, laulut, keskustelut kauniista tavoista, terveellisestä ja

monipuolisesta ravinnosta sekä asianmukaisesta vaatetuksesta

- retket (turvallisuus- ja tapakasvatus)

- vierailut eskariin (poliisi, palopäällikkö, terveydenhoitaja,

suuhygienisti…)

- rentoutumisharjoitukset joustavasti päivän toimintojen yhteydessä

3.8 Liikunta

Kuusivuotiaiden lasten liikunnan kokonaismäärästä suurin osa muodostuu lapsen

omaehtoisesta liikunnasta. Liikunnan avulla lapsi saa monipuolisia kokemuksia. Oman

kehon hahmotus, perusliikkeiden hallinta, sosiaaliset taidot ja terveelliset elämäntavat

kehittyvät liikuntaleikkien ja pelien avulla. Liikunnan tavoitteena on perusvalmiuksien

harjaannuttaminen, johon kuuluvat ryhti, juoksu, hypyt, pallottelu, tasapaino, ja rytmi

sekä perusliikuntalajien alkeet ja tutustuminen erilaisiin liikuntavälineisiin. Aikuisen

tulee huolehtia, että lapsella on joka päivä useita mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti

vaihtelevassa ja liikkumisen innostavassa ympäristössä. Sisäliikuntaa varten

esiopetuksella on omat salivuorot yläkoulun liikuntasalissa sekä Touhutalossa.

Ulkoliikunta tapahtuu pääasiassa omassa pihapiirissä sekä metsässä. Talvella sään

suosiessa luistinkentällä ja hiihtoladulla läheisillä kentillä.

Tavoitteet:

lapsi iloitsee liikunnasta

lapsi saa mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan

15

lapsi hahmottaa oman kehonsa ja hänen motoriikkansa kehittyy

lapsi oppii yhteistyötaitoja ja hän ymmärtää sääntöjen merkityksen

lapsi oppii lannistumatta sietämään pettymyksiä

Esimerkkejä toteutuksesta:

Sisäliikunta

- kävely, juoksu, kiipeäminen, riippuminen, keinuminen, hyppääminen,

työntäminen, kieriminen, pyöriminen, tasapaino, kuperkeikan teko,

pallon heitto, kiinniotto, pallon potkiminen, pallon lyöminen

- leikit ja pelit

- satujumppa, musiikkiliikunta, tanssi

Ulkoliikunta

- pihaleikit, kävelyretket

- yleisurheilu

- luistelu, hiihto

3.9 Etiikka ja uskontokasvatus

Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle

yhteistä. Eettinen kasvatus tukee persoonallisuuden tasapainoista kehitystä, luo

turvallista ilmapiiriä ja kehittää elämänmyönteisyyttä. Lasta tuetaan oman minän ja

oman toiminnan arvostamisessa sekä toisen lapsen ja aikuisen kunnioituksessa. Lasta

opetetaan tekemään pohdintaa oikeasta ja väärästä, ratkaisemaan ristiriitoja yhdessä

sopien sekä tekemään yhteistyötä lasten ja aikuisten kanssa.

Esiopetuksessa lapsella on myös mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja

tutustua ja eläytyä kirkkovuoden juhliin perheen elämänkatsomuksen mukaisesti.

Tavoitteet:

lapsi oppii arvostamaan omaa toimintaansa, perustelemaan sitä ja ottamaan siitä

vastuuta

lapsi suhtautuu empaattisesti ja oikeudenmukaisesti muihin ihmisiin

lapsi oppii tekemään yhteistyötä toisten kanssa

lapsi oppii ratkaisemaan ristiriitoja rauhanomaisesti

lapsi oppii tervehtimään, kiittämään sekä pyytämään ja antamaan anteeksi

lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä

lapsella on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua ja eläytyä

kirkkovuoden juhliin huomioiden perheen elämänkatsomus

Esimerkkejä toteutuksesta:

keskustelut, joissa etsitään vastauksia lasta askarruttaviin kysymyksiin

kirjat, tarinat, nukketeatteriesitykset… joissa käsitellään suvaitsevaisuutta,

oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja ystävällisyyttä

juhlat

16

arkipäivän erilaiset tilanteet ja yhteistyö aikuisten ja toisten lasten kanssa

4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA

Valtakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteiden v. 2011 mukaan lapselle

esiopetuksessa annettava tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.

Esiopetuksessa jokaiselle lapselle annettava yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta

ja opetusta. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu

opettajan työhön ja kaikkiin esiopetustilanteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään

lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon

vahvistamiseen kaikissa työskentelytilanteissa. Tuki rakennetaan

lastentarhanopettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä sekä

vuorovaikutuksessa huoltajan ja lapsen kanssa.

Lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa esiopetuksen

aloitusvaiheessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jonka avulla lapselle pyritään

turvaamaan parhaat edellytykset kasvaa ja oppia.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään Sauvossa jokaiselle esiopetuksessa

olevalle lapselle. Se koostuu lastentarhanopettajan tekemästä lapsen kehityksen

havainnoinnista, lapsen ja vanhemman haastattelusta sekä vanhemman, lapsen ja

lastentarhanopettajan yhteisesti laatimista lapsen esiopetusvuoden

oppimistavoitteista. Oppimistavoitteiden myötä jokainen esiopetuksessa oleva lapsi

saa perusopetuslain edellyttämää yleistä tukea. Suunnitelma lisää

lastentarhanopettajien tietoisuutta lapsen kehitysvaiheista ja helpottaa siten kunkin

opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää

yhteistyötä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma toimii siten yhteisenä

kasvatuskumppanuuden välineenä huoltajan ja opettajan välillä. Saamansa tiedon

puitteissa vanhemmat voivat myös paremmin tukea lastaan .

Suunnitelma antaa myös pohjan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymisen

arvioinnille.

Tuen tarpeen kasvaessa lapsen tulee saada tehostettua tukea. Tehostettua tukea

annetaan lapselle esiopetuksessa silloin kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen

avulla tuetaan suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti lapsen kasvua ja oppimista ja tuen

tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.

Lapsi voi tällöin tarvita tuen useita muotoja. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä

lasta varten kokonaisuutena, ja tuki järjestetään laadultaan ja määrältään lapsen

kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tehostettu tuki perustuu

lastentarhanopettajan, erityislastentarhanopettajan, oppilashuoltoryhmän ja lapsen

huoltajan yhteiseen tilannearvioon ja suunnitteluun, pedagogiseen arvioon lapsen

tilanteesta.

17

Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisessa

oppilashuoltotyössä pedagogisen arvion pohjalta.

Lapsen esiopetuksen lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja laativat

kirjallisen pedagogisen arvion, jossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne

kokonaisuutena sekä lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista. Lapsen

oppimisvalmiudet, kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet sekä arvio siitä,

millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla

ratkaisuilla lasta tulisi tukea. Tarvittaessa ja etenkin silloin, kun on kyse lapsen

kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita

asiantuntijoita.

Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään lapselle osana yleistä tukea laadittua

lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle jo

mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa.

Oppilashuollollisen käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan

hänelle laadittavaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa käytetään osana yleistä ja tehostettua

tukea. Tehostettua tukea varten tehtävä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Lapsen esiopetuksen

oppimissuunnitelman laativat lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja

yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös

muut asiantuntijat.

Tehostettua tukea varten laadittavan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman

lomakkeena Sauvossa käytetään opetushallituksen laatimaa mallilomaketta.

Tehostetun tuen aikana lapsen kasvua ja oppimista seurataan ja arvioidaan

säännöllisesti. Jos lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelmaa

tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta. Tarvittaessa myös lapsen siirtyminen

takaisin yleisen tuen piiriin arvioidaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä.

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen

vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa

otetaan huomioon esiopetuksen lastentarhanopettajan ja

erityislastentarhanopettajan, oppilashuollon moniammatillisen työryhmän sekä

huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä.

Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä.

Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta

ja muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki

tukimuodot.

Erityisen tuen antamiseksi tehdään koulutoimenjohtajan allekirjoittama kirjallinen

päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle

luokalle siirtymistä.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä kuullaan lapsen huoltajaa ja

18

tehdään lapsesta kirjallinen pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatii

esiopetusryhmän lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja

oppilashuoltoryhmän tarvittavalla tuella. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen

oppimisen eteneminen, lapsen saamat tehostetun tuen toimenpiteet sekä kuvaus lapsen

kokonaistilanteesta.

Erityisen tuen päätöksen jälkeen lapselle laaditaan HOJKS, henkilökohtainen

opetuksen järjestämistä koskeva kirjallinen suunnitelma. Suunnitelmasta tulee

ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen esiopetuksen ja muun tuen

antaminen. Jos lapselle on annettu tehostettua tukea, henkilökohtaisen opetuksen

järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään osana tehostettua

tukea tehtyä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Lisäksi huoltajan luvalla

hyödynnetään lapselle ennen esiopetuksen alkamista mahdollisesti laadittua

varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa sekä otetaan huomioon

mahdollisessa pedagogisessa selvityksessä todetut asiat. Henkilökohtaisen opetuksen

järjestämistä koskevan suunnitelman lomakkeena Sauvossa käytetään

opetushallituksen mallilomaketta.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tarkistetaan

tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran toimintakaudella, lapsen tarpeiden, tuen

tarpeen ja tavoitteiden mukaiseksi.

Pidennetty oppivelvollisuus alkaa vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja

kestää 11 vuotta, mikäli perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen

vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa.

Esiopetus kestää pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä yhden tai kaksi vuotta.

Tavoitteena on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyy opiskelussaan

perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta

tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapsella on

oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn

oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden

syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden

pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi

toteutua. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen

edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Jos lapsi ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tehdään päätös sen

päättämisestä, jolloin lapsi siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää

vaihtoehtoisesti seuraavin tavoin:

Lapsi aloittaa esiopetuksessa, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden

oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen

perusopetuksen.

19

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun

hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän

aloittaa perusopetuksen.

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun

hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi

aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää

kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen

hallintopäätös, jonka tekee koulutoimenjohtaja.

5. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO

Sauvon kunnalla ja Paimion kaupungilla on ollut yhteinen esi-, perus- ja lukio-opetuksen

oppilashuollon kehittämishanke koskien elokuun v. 2010 alusta voimaan tullutta

oppilashuoltoa koskevaa perusopetuslain muutosta. Lain muutoksen tavoitteena on

selventää ja yhtenäistää konkreettisia käytäntöjä oppilashuoltotyössä.

Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista.

Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria

ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus.

Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä

muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen

mahdollisimman varhain.

Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen oppilashuollollista

jatkumoa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (opetushallituksen määräys

42/011/2003) esiopetuksen oppilashuollon järjestäminen määritellään yhteistyössä

kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien

viranomaisten kanssa.

Esiopetuksen oppilashuollon moniammatillisen työryhmän tavoitteet:

Toiminta esiopetuksen oppimisympäristön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi.

Lapselle tarjottava tuki ja ohjaus kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä sekä muissa

vaikeuksissa.

Yhteistyö kodin, muun varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa sekä oppilashuollon ja

muiden asiantuntijoiden kanssa.

Toimenpiteet ja työn- ja vastuun jako, erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden

ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi kuten kiusaaminen, väkivalta, häirintä sekä tapaturmat,

onnettomuudet ja kuoleman tapaukset.

Esiopetuksen kuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden

toteuttaminen.

Ruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja

tapakasvatuksen toteuttaminen.

20

Oppilashuollon moniammatillinen työryhmä on luonteeltaan esiopetuksen toimintaa

koordinoiva ja ohjaava.

Sauvon esiopetuksen oppilashuollon toiminta

Oppilashuollon moniammatillisen työryhmän kokoonpano:

Kiertävä erityislastentarhanopettaja, esiopetusryhmien lastentarhanopettajat,

päivähoidonohjaaja, neuvolan terveydenhoitaja, terveyskeskus/koulupsykologi ja

puheterapeutti. Lisäksi tarvittaessa sosiaalityöntekijä ja perheohjaaja.

Kevätkausi:

Vanhemmille jaetaan esiopetukseen ilmoittautumisen yhteydessä tiedote esiopetuksen

oppilashuollosta.

Kevään oppilashuollon moniammatillisen työryhmän palaverissa kartoitetaan uudet,

esiopetuksessa syksyllä aloittavat ja mahdollisesti esiopetuksessa toisen vuoden

jatkavat lapset sekä heidän mahdolliset tuen tarpeet.

Syyskausi:

Oppilashuollon esiopetusryhmäkohtainen palaveri pidetään syyskuussa vko 39. Läsnä

ovat kiertävä erityislastentarhanopettaja, päivähoidonohjaaja, esiopetusryhmän

lastentarhanopettaja sekä ryhmän muut tarvittavat työntekijät. Palaverissa

kartoitetaan ryhmän lasten asiat. Tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevien

lasten vanhemmat kutsutaan vuorollaan oppilashuollon moniammatillisen työryhmän

palaveriin vko 41. Palaverissa käsitellään tarvittavat lapseen liittyvät asiat, joiden

perusteella päivitetään esiopetusvuonna toteutettavat tehostetut tai erityiset

tukitoimet. Paikalla ovat henkilöt, joiden tehtäviin asian käsittely välittömästi kuuluu.

Käsitellyistä asioista tehdään salassa pidettävä muistio, joka säilytetään lapsen

esiopetusryhmässä.

Lisäksi vko 41 palaverissa käsitellään yleisiä ja ajankohtaisia oppilashuollollisia asioita.

Ryhmän koolle kutsujana toimii vuosittain erikseen nimetty esiopetuksessa toimiva

lastentarhanopettaja.

Salassapito, tietojen saanti ja luovutus

Oppilashuoltoon osallistuvilla työntekijöillä on salassapitovelvollisuus, eivätkä he saa

ilmaista sivullisille, mitä he ovat oppilashuollon tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää

oppilaiden, henkilöstön tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja

taloudellisesta asemasta.

Siitä huolimatta oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan

ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja opetuksesta ja toiminnasta

vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen

edellyttämät välttämättömät tiedot. Opetuksen järjestäjällä on myös

salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen

järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta,

21

muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä

terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan

yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta

välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta.

(Perusopetuslaki 40§ ja 41§)

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään perusopetuslain

mukaiseen opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on

salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen

järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle.

Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. Jos

oppilaan opetus järjestetään muussa kuin oppilaan asuinkunnan koulussa, opetuksen

järjestäjän tulee ilmoittaa oppilaasta oppivelvollisen valvontaa varten oppilaan

asuinkunnalle. (Perusopetuslaki 40 § ja 41 §)

Yhteistyön merkeissä pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus

salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

6. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA

Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Esiopetuksen henkilöstö

tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta

esiopetusaikana. Kodin ja esiopetuksen välinen toimiva kasvatuksellinen kumppanuus ja

yhteistyö edistää lapsen kasvua, kehitystä, oppimista ja lisää turvallisuuden tunnetta.

Vanhempien ja henkilöstön väliset säännölliset tapaamiset antavat mahdollisuuden

vaihtaa kuulumisia lapsesta sekä luovat tilaisuuden antaa palautetta puolin ja toisin.

Esiopetusvuoden aikana vanhempien ja lapsen kanssa käydään tarvittaessa useampiakin

henkilökohtaisia keskusteluja.

Vanhempaa tiedotetaan lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa sekä pyydetään

kirjallinen lupa lapsen asioiden käsittelyä varten muiden yhteistyötahojen kanssa.

Vanhemmalla on mahdollisuus olla mukana lapsensa asioiden käsittelyn aikana

moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän kokouksissa.

Vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan lapsensa päivää esiopetuksessa myös

muulloin kuin esim. avointen ovien päivänä. Lapsille suunnatun toiminnan suunnittelussa

vanhemmilta tulleita ideoita ja mahdollista erityisosaamista hyödynnetään yhteistyön

merkeissä mielellään.

22

7. YHTEISTYÖ PERUSOPETUKSEN KANSSA

Sauvon kunnalla ja Paimion kaupungilla on ollut yhteinen tehostetun ja erityisen tuen

kehittämishanke vuosina 2010-2012. Hankkeen tavoitteena oli löytää uusia

toimintatapoja esiopetuksen ja perusopetuksen ensimmäisten luokkien opettajien

välille.

Alku- ja esiopetuksen opettajien yhteistyönä on syntynyt keväällä 2012 esiopetuksen

ja koulun yhteinen toimintasuunnitelma, vuosikello.

Tammikuun aikana eskarilaisten huoltajille järjestetään kouluvalmiuttava käsittelevä

vanhempainilta. Illan alustajina ovat olleet koulupsykologi ja koulun erityisopettaja

sekä luokanopettaja. Maaliskuussa tulevilla 1. luokkien ja esiopetuksen opettajilla on

yhteinen tapaaminen. Mukana tarvittaessa terveydenhoitaja, erityisopettaja ja

rehtori. Tulevista ekaluokkalaisista tehdyt havainnointilomakkeet, jotka ovat olleet

lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman yhtenä pohjana, luovutetaan vanhempien

suostumuksella heidän luokkansa tuleville opettajille.

Huhtikuussa eskarilaiset tekevät koululle välitunti- ja luokkatuntivierailuja sekä

luokanopettajat vierailevat eskarissa. Toukokuussa koulun opettajat järjestävät

lapsille kouluun tutustumiskäynnin sekä vanhemmille informaatiotilaisuuden kouluun

liittyvistä asioista. Lisäksi toukokuussa eskarilaiset saavat tulevat koulukumminsa ja

ruokailevat koulun ruokasalissa.

Kesäkuussa kouluterveydenhoitaja tekee tulevien 1. luokkalaisten

terveystarkastukset.

Lisäksi vuoden varrella on yhteisiä liikuntahetkiä, piha- ja välituntivierailuja, leikki- ja

muisteluvierailuja koulussa / eskarissa.

Koulun alkaessa lapsi voi viedä kasvunkansionsa opettajalle, jotta hän voi tutustua

lapsen kehityskulkuun ja lapsella jo oleviin taitoihin.

8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS

8.1 Romanikieliset

Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat

erityistarpeet ja annetaan mahdollisuuksien mukaan romanikielen opetusta.

Romanikielen opetuksen tarkoituksena on vahvistaa romanilapsen identiteettiä

ja kulttuuritietoisuutta sekä antaa hänelle mahdollisuus toimivaan kaksikieliseen

kulttuuri-identiteettiin.

8.2 Viittomakieliset

Viittomakielisessä opetuksessa lasten kielitausta voi olla jokin seuraavista:

viittomakieli

äidinkielenä, ensikielenä tai toisena kielenä. Viittomakielinen esiopetus

23

toteutetaan ensisijaisesti viittomakielisessä ryhmässä tai sekaryhmässä, joka

koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä lapsista. Opetuksen

kielelliset tavoitteet ja pedagogiset ratkaisut kytkeytyvät läheisesti lasten

kielitaustaan,

joka otetaan erityisesti huomioon laadittaessa olla lapsen esiopetuksen

oppimissuunnitelma tai henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa

suunnitelmaa. Lapselle tulee antaa kasvatuksen ja opetuksen myötä mahdollisuus

omaksua viittomakielinen kulttuuriperintö.

Viittomakielisen opetuksen ja kasvatuksen turvaamiseksi voidaan käyttää tulkkausta.

8.3 Maahanmuuttajat

Esiopetusikäisen maahanmuuttajalapsen opetus on mahdollista järjestää muun

esiopetuksen yhteydessä. Esiopetukseen osallistuvan maahanmuuttajalapsen tausta

otetaan huomioon, vaikka opetuksessa toteutetaan esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja

oppimistavoitteita. Lisäksi maahanmuuttajien opetuksella on erityistavoitteita, joihin

pyritään Sauvon kunnan resurssien ja erilaisten ratkaisumallien rajoissa. Opetuksella

tuetaan suomen kielen ja mikäli mahdollista myös lapsen äidinkielen kehittymistä sekä

mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen identiteetin rakentumiselle on

merkityksellistä, että hän tulee tietoiseksi oman etnisen ryhmänsä kulttuuriperinnöstä

ja oppii arvostamaan sitä. Tämän toteutumiseksi on tärkeää, että lapsen kulttuuriin

kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät esiopetuksen arkipäivässä.

9. LAPSEN KEHITTYMISEN HAVAINNOINTI SEKÄ OPPIMISEN SEURANTA

JA ARVIOINTI

Lapsen kehittymisen seuranta tapahtuu vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa.

Kehityksen arviointi perustuu lähinnä havainnoinnille. Sauvon kunnan päivähoidon ja

neuvolan yhteistä, lapsesta tehtyä” viisvee ” – havainnointipakettia hyödynnetään

vanhempien luvalla lapsen aloittaessa esiopetuksen. Se antaa ensisijaista tietoa lapsen

siihenastisesta kehityksestä. Päähuomio on sosiaalisen kasvun, yhteistyökyvyn, ilmaisu-

ja työskentelytaitojen kehityksessä.

Esiopetuksessa olevien lasten kanssa tehdään syksyn aikana kouluvalmiudesta viitteitä

antavia tehtäviä, joihin kuuluu kielellistä tietoisuutta, käsitteiden ymmärtämistä,

matemaattista ajattelua, hahmottamista, hieno- ja karkeamotoriikkaa sekä

keskittymiskykyä ilmaisevia tehtäviä. Tehtävistä saatujen havaintojen avulla opettaja

voi yksilöllisesti toimia kunkin lapsen oppimisedellytysten mukaan, kehittäen ja

vahvistaen niitä sekä uusia haasteita tarjoten.

Ensimmäinen esiopetuksen tavoitteista kertova ja lapsen henkilökohtaisia valmiuksia

kartoittava keskustelu käydään vanhempien, lapsen ja esiopetuksen

24

lastentarhanopettajan kanssa syys-/lokakuussa. Keskustelun yhteenvetona laaditaan

lapselle oma, lasta kiinnostavia asioita ja lapsen arkipäivään liittyviä asioita koskeva

esiopetuksen oppimissuunnitelma. Sitä täydennetään tarpeen mukaan esiopetusvuoden

aikana mahdollisien uusien, lasta kiinnostavien ja tarpeellisten oppimistavoitteiden

mukaan.

Toiminnan tavoitteena on pyrkiä saamaan lapsi tietoiseksi omasta oppimisestaan ja

siihen vaikuttavista asioista.

Esiopetusvuoden lopulla, huhtikuussa tehdään yhteenveto lapsen esiopetusvuodesta.

Vanhemmille esitellään lapsen kehityksestä kertova ja lapsen esiopetuksen

oppimissuunnitelman yhtenä osana tehty havainnointilomake, joka vanhempien luvalla

toimitetaan tulevalle opettajalle kouluun.

Mikäli lapsen kehityksen havainnoinnin perusteella ilmenee kouluvalmiusarvioinnin

tarvetta, esiopetusvuoden toinen vanhempainkeskustelu pyritään tekemään jo

joulukuun aikana.

Mahdollista koululykkäystä varten lapselle on suoritettava koulupsykologin toimesta

kouluvalmiusarviointi, jonka jälkeen on anottava koulun aloittamista koskeva

lykkäyspäätös koulutoimenjohtajalta.

Selvitettäessä mahdollisia kehitys- ja oppimisedellytysten ongelmia voi mukana

keskustelussa olla huoltajien suostumuksella erityislastentarhanopettajan ja

koulupsykologin lisäksi esim. erityisopettaja, terveydenhoitaja, rehtori ja

sosiaalityöntekijä. Siirtyminen kouluun tulisi tapahtua turvallisuuden ja kaikkien

osapuolten yhteisymmärryksen ilmapiirissä.

Lastentarhanopettajan tulee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa edistää lapsen

edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointi tukee lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman

työskentelyn jäsentämistä. Arvioinnin kohteena olevat asiat liittyvät lapselle tuttuihin

jokapäiväisiin asioihin ja toimintaan. Tukena lapsen itsearvioinnille kootaan

esiopetusvuoden aikana yhdessä hänen kanssaan jo aiemmin tuttua kasvunkansiota

sekä minävihkoa.

Esiopetusvuoden lopussa lapset saavat todistuksen osallistumisestaan esiopetukseen

kyseisenä toimintakautena. Esiopetuksen tavoitteena on tukea onnellisen lapsuuden

rakentumista niin, että lapsi saa matkaevääksi elämyksiä, onnistumisen iloa ja

yhdessäoloa!

10. TOIMINNAN TOTEUTUMISEN JATKUVA ARVIOINTI

Opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista vastaavaa toimintaa arvioidaan

kuukausittain pedagogisten suunnittelu- ja arviointikeskustelujen avulla. Lisäksi

toteutunutta toimintaa arvioidaan päivittäin tehtyjen päiväkirjamerkintöjen kautta

suhteessa esiopetussuunnitelman sisältöalueisiin sekä tavoitteisiin. Päiväkirjaa

käytetään myös vanhempien informoimiseen esiopetuksen toiminnasta.

25

Esiopetussuunnitelmaa tarkistetaan kahden vuoden välein tai tarvittaessa useammin.

Esiopetustoimintaa ja siihen liittyviä kasvatuksellisia arvoja pyritään kehittämään

yhteistyössä vanhempien kanssa syksyisin heille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyssä

selvitetään mitä vanhemmat pitävät tärkeänä lapsen esiopetus- ja hoitopäivässä ja

minkälaisia yhteistyötoiveita heillä on. Esiopetusvuoden lopussa vanhemmat voivat

antaa palautetta siitä, miten heidän arvostamiaan asioita on käytännössä toteutettu.

26

Lähdeluettelo:

Hagström Barbro, Saloranta Outi, Rekilä-Ojama Eeva-Liisa: Esiopetus tavoitteellisen

oppimispolun alkuna, Opetushallitus 2001

Hakkarainen Pentti: Kehittävä esiopetus ja oppiminen, PS-kustannus 2002

Hakkola Kirsti, Virsu Marjut: Entäs jos… Laulava puu ja muita tarinoita

teematyöskentelystä, Tammi 2000

Kankaanranta Marja: Kertomuksia kasvusta ja oppimisesta – portfoliot siltana

päiväkodista kouluun, Jyväskylän yliopistopaino 1998

Karlsson Liisa, Riihelä Monika: Ajattelu alkaa ihmetyksestä, ryhmätyöstä

yhteistoiminnalliseen oppimiseen, VAPK-KUSTANNUS. HELSINKI 1991

Karvonen Pirkko: Hyppää pois – lapsen motoriikan arviointi ja kehittäminen, Tammi

2000

Korhonen Riitta: Opettaja-lehti 49-50/2002

Lummelahti Leena: Yksilöllinen esiopetus, Tammi 2001

Opetushallitus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, Opetushallitus

2000

Opetushallitus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, Opetushallitus

2010

Riihelä Monika, Karlsson Liisa: Ajattelu alkaa ihmetyksestä.

Sauvon kunnan perhepäivähoidon liikuntakasvatussuunnitelma: Kaikki hakkiset

hyppimään…2008

Sauvon kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2008

Siniharju Marjatta: Esiopetuksen laatu ja merkitys, vanhempien ja perusopetuksen

ensimmäisen vuosiluokan opettajien arvioimana. Arviointi 1/2007 Opetushallitus

Tornéus Margit: Löytöretki kieleen: lasten kielellisen tietoisuuden kehittyminen,

Valtion painatuskeskus 1991

Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Opetusministeriö. Nuori suomi ry Helsinki 2005

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Stakes. Sosiaali- ja terveysalantutkimus- ja

kehittämiskeskus 2005

Paimion ja Sauvon oppilashuollon käsikirja esi-, perus- ja lukio-opetuksessa 31.12.2010

Sauvon varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma v. 2011

27

SAUVON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

Lähtökohtana:

- Opetushallituksen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000

- Sauvon kunnan opetussuunnitelma 2012

- Opetushallituksen uudistamat Esiopetuksen opetussuunnitelman

perusteet 2010

- Opetushallituksen uudistamat opetussuunnitelman perusteet 2011

Sauvon kunnan esiopetussuunnitelma on tarkistettu keväällä 2012 .