Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma päivitetty 10.5 · Pernontien päiväkodin...
Transcript of Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma päivitetty 10.5 · Pernontien päiväkodin...
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
SISÄLLYSLUETTELO
1. Päiväkodin taustatietoja
2. Pernontien esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet
3. Esiopetuksen toteuttaminen
a. Esiopetuksen järjestäminen
b. Oppimiskäsitys
c. Oppimisympäristö
d. Työtavat
4. Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt
a. Kieli ja vuorovaikutus
b. Matematiikka
c. Etiikka ja elämänkatsomus
d. Ympäristö ja luonnontieto
e. Terveys
f. Fyysinen ja motorinen kehitys
g. Taide ja kulttuuri
5. Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa.
a. Yleinen tuki
b. Tehostettu tuki
c. Erityinen tuki
d. Kasvun- ja oppimisen tuki ja yhteistyö Pernontiellä
6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus
7. Arviointi
a. Lapsen itsearviointi
b. Opettajan suorittama arviointi
c. Kouluvalmiuden arviointi
d. Työntekijän / työryhmän / työyhteisön arviointi
Liitteet
1. Eskaripiiri – ohjeet
2. Pilvi-moniste
3. Turun Kaupungin varhaiskasvatuksen alueellinen liikuntasuunnitelma
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
1. Pernontien päiväkodin taustatietoja
Pernontien päivähoitoyksikköön kuuluva Pernontien päiväkoti on vuonna 1972 valmistunut
päiväkoti. Lapsiryhmiä päiväkodissa on neljä:
Pikkukarhut on 1-3 -vuotiaiden lasten kokopäiväryhmä
Siilit on 3-6 -vuotiaiden lasten kokopäiväryhmä
Leppäkertut on 3-5 -vuotiaiden lasten kokopäiväryhmä
Majavat on 6-vuotiaiden esiopetusryhmä, jossa on myös mahdollisuus täydentävään
päivähoitoon
2. Pernontien esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet
Lapsen itsetunto ja myönteinen minäkuva vahvistuvat.
Lapsessa herätetään luontainen kiinnostus ympäröivään maailmaan ja
ylläpidetään oppimisen iloa ja innostusta.
Rohkaistaan lasta kokeilemaan, oppimaan uutta ja
asettamaan omalle toiminnalleen tavoitteita.
Harjoitellaan kaikkien kanssa toimeen tulemista ja erilaisuuden hyväksymistä.
Kannustetaan omatoimisuuteen ja vastuunottamiseen sekä ajattelemaan itse.
Lapsi oppii hyvät tavat ja ymmärtää näiden merkityksen jokapäiväisessä
kanssakäymisessä aikuisten ja toisten lasten kanssa.
Kannustetaan itseilmaisuun ja rohkeasti esillä oloon.
3. Esiopetuksen toteuttaminen
a. Esiopetuksen järjestäminen
Esiopetusvuosi alkaa suunnittelupäivästä, jossa esiopettajat tekevät lukuvuodelle
toimintasuunnitelman. Suunnitelmassa huomioidaan ryhmän rakenne ja tarpeet.
Alkukartoituksen jälkeen tehdään yhdessä vanhempien ja esioppilaiden kanssa KOS – arviointi
ja asetetaan yksilölliset tavoitteet esiopetusvuodelle. Periaatteena on saada lapsi
tiedostamaan ja havainnoimaan omaa oppimistaan ja osallistumaan toiminnan suunnitteluun
yhdessä aikuisten kanssa. Esiopetussuunnitelma antaa arvokasta tietoa lapsesta ja lapsen
käsityksistä omasta itsestään.
Jo ennen esiopetusvuotta tehostetun tuen piirissä oleville lapsille laaditaan pedagoginen arvio
ja oppimissuunnitelma. Yleisen tuen piirissä oleville lapsille suoritetaan tarvittaessa
alkuvuodesta väliarviointi ja siirretään mahdollisesti lapsi tehostettuun tukeen.
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
Ryhmän viikkopalaverissa suunnitellaan tulevan viikon toiminta yksityiskohtaisesti ja siitä
tiedotetaan Majavien blogissa sekä eteisen ilmoitustaululla.
Esiopetusvuonna lapsen kasvua ja kehitystä tukemaan perustetaan oppilashuoltoryhmä.
Oppilashuoltoryhmä toimii myös siltana varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen
välillä. Ryhmään kuuluvat esiopetuksesta vastaava(t) opettaja(t), oman koulupiirin
erityisopettaja, koulupsykologi / KANEn psykologi, KELTO ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä.
Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on kartoittaa alueen erityistä tukea tarvitsevat lapset ja
yhteistyössä lasten vanhempien kanssa suunnitella tarvittavia tukitoimenpiteitä sekä sopia
vastuun jaosta kunkin perheen tarpeiden mukaan.
Kaikki esiopetukseen osallistuneet lapset saavat toukokuun lopussa Turun kaupungin
esiopetustodistuksen. Todistus ei ole arviointi lapsen oppimisesta vaan todistus esiopetukseen
osallistumisesta.
b. Oppimiskäsitys
Tarjoamme päiväkodissamme kokonaisvaltaista kehitystä tukevaa esiopetusta ottaen huomioon
kunkin lapsen kehitystason ja erityistarpeet.
Toiminnallamme haluamme antaa kullekin lapselle hyvän elämän avaimet.
Pyrimme innostamaan lasta itse etsimään tien tiedon luo. Oppiminen on lapselle
kokonaisvaltaista ja lapsen omaan aktiivisuuteen perustuvaa toimintaa.
Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan.
Kannustamme auttamaan ja opettamaan kaveria.
c. Oppimisympäristö
Päiväkotimme sijaitsee Pansio – Pernon asuinalueella, hyvien kulkuyhteyksien päässä Turun
keskustasta. Luonto ja erilaiset liikuntamahdollisuudet ovat lähellä päiväkotiamme. Lähimetsät
kuntopolkuineen, urheilukentät, leikkipuistot sekä pyöräily- ja kävelytiet tarjoavat
mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen. Alueella sijaitsevat monet yritykset ja erilaiset
palvelut (esim. Turun Sanomat, Palolaitos, Hövelin Palvelukeskus, kaupat ym.) antavat
puolestaan mahdollisuuden tutustuttaa lapset oman asuinalueensa ja lähiympäristönsä
toimintaan ja palveluihin sekä eri ammatteihin.
Hyvien kulkuyhteyksien ansiosta voimme tehdä retkiä kaupungin sisällä, esim. Impivaaran
jäähalliin ja ulkoilualueelle, Kupittaan urheiluhalliin ja Seikkailupuistoon, museoihin ja
taidenäyttelyihin sekä keskustan muuhun kulttuuritarjontaan.
Turvallinen ja monipuolinen pihamme puineen, kukkuloineen ja nurmi- ja hiekka-alueineen antaa
erinomaiset mahdollisuudet niin leikkimiseen, liikkumiseen ja pelaamiseen kuin myös
monenlaiseen muuhun toimintaan kuten juhlien ja pihatapahtumien viettoon. Ulkoiluaikaa
porrastamme tilanteiden ja toiminnan mukaan. Esiopetusikäiset lapset ulkoilevat 3-6 –
vuotiaille lapsille tarkoitetulla piha-alueella.
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
Päiväkotimme on sisätiloiltaan tilava, mikä mahdollistaa lasten jakamisen pienempiin ryhmiin
sekä ohjatun toiminnan, että vapaan leikin aikana. Käytämme aktiivisesti päiväkodin
liikuntasalia, vesi- ja hiekkaleikkipaikkoja sekä silloin tällöin kellarin puutyöverstasta. Aikuiset
huolehtivat siitä, että erilaiset työskentelyvälineet ja -materiaalit ovat innostavia, sopivia
lasten kehitystasolle ja ovat sijoitettu helposti lasten saataville.
Pyrimme tuomaan siirtymätilanteisiin liikuntaa, matematiikka ja äidinkieltä erilaisten
aktiviteettien kautta.
Turun Kaupungin ja Oppilashallituksen Molla – hankkeen ansiosta Majavilla on käytössään
kosketustaulu, viisi tietokonetta, kuulokkeet, muistitikkuja, tulostin, dokumenttikamera,
digitaalikamera ja digitaalinen valokuvakehys. Laitteet ovat yksi opetuksen mauste, eivätkä
itseisarvo. Laitteet ovat tietyissä rajoissa myös vapaan leikin aikana lasten käytettävissä.
Pidämme tärkeänä sitä, että päiväkotimme oppimisympäristössä säilyy turvallinen, avoin ja
myönteinen huumorilla maustettu ilmapiiri, jossa lasta rohkaistaan toimimaan, oivaltamaan ja
oppimaan itse ja että hänelle annetaan siihen myös aikaa. Kannustamme myös lasta
kehittämään vuorovaikutustaitojaan antamalla hyvän mallin omalla toiminnallamme.
d. Työtavat
Panostamme pienryhmätoimintaan ja samanaikaisopetukseen.
Leikin ja oppimisen edellytyksinä ovat lapsen ehdoilla toimiva ympäristö, välineet, kokemukset
ja elämykset. Aikuinen ohjaa ja opastaa lasta leikkimään erilaisia leikkejä ja tarvittaessa
auttaa viemään leikkiä eteenpäin. Leikkiessä toisten lasten kanssa lapsi voi harjoitella ja
kehittää vuorovaikutustaitojaan.
Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Pyrimme
opetuksessamme integroimaan esiopetuksen eri sisältöalueita. Oppiminen on lapsilähtöistä,
projektiluontoista, tutkimista eri aistien avulla, hauskaa ja innostavaa.
Lapsen oppimista tuetaan monin tavoin. Hän saa osallistua erilaisiin askareisiin ja työtehtäviin.
Hän oppii ymmärtämään työn tärkeyden ja oppii arvostamaan sekä omaa että toisen tekemää
työtä. Tehtäviä suorittaessaan lapsi oppii parhaansa yrittämisen ja työn loppuunsaattamisen
merkityksen.
Lapsi saa osaamisen ja onnistumisen kokemuksia ilmaisemalla itseään monipuolisesti.
Draaman avulla lapsi voi löytää erilaisia tapoja tehdä ja kokea asioita.
Retket erilaisiin kohteisiin rikastuttavat lapsen maailmaa. Retkillä lapsi tutustuu uusiin
asioihin, saa elämyksiä ja vaihtelua päiväkotipäivään. Retki on oiva tilanne harjoitella myös
hyviä käytöstapoja ja liikennekäyttäytymistä. Retkiä suunniteltaessa otetaan
turvallisuusnäkökohdat aina huomioon: retken huolellinen suunnittelu, riittävästi henkilökuntaa
suhteessa lasten määrään ja ensiapuvälineet mukaan.
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
4. Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt
a. Kieli ja vuorovaikutus
Tavoitteena on lapsen kielellisen tietoisuuden, vuorovaikutustaitojen ja ilmaisutaidon
kehittyminen. Kaiken oppimisen lähtökohtana on lapsen kyky ja halu oppia.
Lapselle annetaan tilaisuuksia kielellä leikkimiseen lorujen ja riimittelyn avulla.
Häntä rohkaistaan aktiivisesti puhumaan, kyselemään, pohtimaan ja vertailemaan
havaitsemiaan asioita ja ilmiöitä. Lapsi saa vuorovaikutustilanteissa harjoitella kuuntelemista
ja oman vuoron odottamista. On erittäin tärkeää, että lasta myös kuunnellaan. Vieraskielisille
lapsille järjestetään SK2 – kerhoja.
Satujen (kerrottujen ja itse sepitettyjen) avulla lapsi saa elämyksiä ja kokemuksia kielen
maailmasta. Satuja ja tarinoita edelleen työstettäessä, esim. pöytä- tai nukketeatteriksi,
lapsen kokonaisvaltaiset ilmaisutaidot kasvavat leikinomaisissa tilanteissa.
Kielellisen tietoisuuden kehittyessä lapselle avautuu kirjoitettu ja kuvitettu maailma. Lapsen
kiinnostusta kirjoittamista ja lukemista kohtaan rohkaistaan ja ylläpidetään järjestämällä
oppimisympäristö sellaiseksi, että kirjaimet ja sanat tulevat lapselle tutuksi mielekkäissä
yhteyksissä. Tarvittaessa käytetään puhetta tukevia vuorovaikutuskeinoja, kuten tukiviittomia
ja kuvakommunikaatiota.
Harjoitellaan lukemaan oppimisen alkeita ja tarjotaan jokaisen kehitykselle sopivia tehtäviä.
Tutustutaan kirjaimiin ja äänteisiin mahdollisimman monipuolisin menetelmin sekä integroidaan
niitä kaikkeen toimintaan. Käytämme apuna TVT -oppimisympäristöä sekä Sanoma Pro :n
sähköistä oppimateriaalia (syksystä 2013 Otavan Taikamaan esiopetus –kirja).
Tutustumme kirjaston tarjoamiin palveluihin, mm. vierailemalla Pansion kirjaston tarjoamilla
satutunneilla, ja opettelemme kirjastopalveluiden aktiivikäyttäjäksi.
Lapset pääsevät myös tutustumaan kirjalliseen kulttuuriperintöömme.
b. Matematiikka
Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Se on tapa ajatella.
Matematiikka tulee konkreettisesti esiin päivittäin leikeissä, peleissä sekä monissa muissa
toiminnoissa.
Oppimisympäristö muokataan kiinnostavaksi ja innostavaksi siten, että siinä mahdollisuus
tutkia ja kokeilla. Tekemällä ja kokeilemalla itse lapsen kyky ajatella, päätellä ja ratkaista
ongelmia kehittyy.
Tärkeitä sisältöalueita ovat mm.
ominaisuuksien luokittelu esim. värin, koon tai muodon mukaan
vertailu suuri - pieni, samanlainen – erilainen
mittaaminen määrä, pituus, paino
Lisäksi tutuiksi tulevat
aikakäsite eilen, tänään, huomenna, kellonajat
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
avaruudelliset käsitteet sivulla, yläpuolella, edessä, takana
geometrian alkeet neliö, kolmio, ympyrä
Numeroiden, lukujonojen ja sarjojen lisäksi opitaan yksinkertaisia laskutehtäviä erilaisten
pelien ja leikkien avulla. Rahan käyttöön ja rahayksiköihin tutustutaan luontevasti esim.
kauppaleikissä. Tavoitteenamme on luoda lapselle myönteinen käsitys matematiikasta osana
jokapäiväistä elämäämme.
c. Etiikka ja elämänkatsomus
Jokaista lasta kunnioitetaan ja arvostetaan yksilönä ja hän saa tuntea olevansa hyväksytty
omana itsenään. Samoin lapsi oppii arvostamaan toisia ja hyväksymään erilaisuutta.
Oikeudenmukaisuus, tasavertaisuus, anteeksiantaminen ja anteeksisaaminen sekä toisen
huomioonottaminen tulevat lapselle luonnolliseksi ajattelutavaksi jokapäiväisessä elämässä.
Hyvien tapojen merkitystä korostetaan ja lapsi oppii ymmärtämään oman käyttäytymisensä
vaikutuksen vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Lapsi oppii pohtimaan omien tekojensa seurauksia ja oppii ymmärtämään mikä on oikein ja mikä
väärin.
Erilaiset uskonnot ja elämänkatsomukset huomioidaan kodin vakaumusta kunnioittaen.
Omaa uskonnollista kulttuuria välitämme huomioimalla kirkolliset juhlapäivät.
Myös joulu- ja kevätkirkko kuuluvat päiväkotimme perinteisiin, samoin pääsiäishartaus.
Kirkollisia juhlia voidaan tehdä lapsille tutuksi järjestämällä esim. leikkihäät tai
– ristijäiset, joissa lapsilla on keskeiset roolit.
Niiden lasten kohdalla, joilla on eri uskonto tai vakaumus, toimitaan vanhempien toivomalla
tavalla. Lisäksi lapsille kerrotaan muista uskonnoista ja uskonnollisista ryhmistä.
d. Ympäristö ja luonnontieto
Ympäristö- ja luonnontiedossa tutkitaan luontoa ja ihmistä sekä näiden vuorovaikutusta.
Ympäristökasvatus sivuaa myös terveys-, kansainvälisyys- ja taidekasvatusta sisältäen mm.
etiikkaa, estetiikkaa, sosiologiaa, arkkitehtuuria ja kulttuuria.
Retkillä ja leikeissä lapsi tutustuu luonnonvaraiseen ja rakennettuun ympäristöönsä.
Tavoitteena on luontevan ja suojelevan suhteen kehittyminen ympäröivään, ihmiselle
elintärkeään, luontoon havainnoimisen, tutkimisen ja elämysten avulla. Tutkimuskohteina ovat
elollinen ja eloton luonto, luonnonilmiöt ja ihmisen muovaama ympäristö. Luontoretkillä yhdessä
esimerkkiä näyttävän aikuisen kanssa lapsi oppii liikkumaan luonnossa 'luonnon
liikennesääntöjä' kuunnellen ja kunnioittaen. Hän oppii oman toimintansa vaikutukset luonnon-
ja ympäristönsuojelulle ja tutustuu Jokamiehen oikeuksiin.
e. Terveys
Lapsi oppii huolehtimaan henkilökohtaisesta puhtaudestaan ja siisteydestään ja oppii
ymmärtämään puhtauden merkityksen terveydelle. Päiväkodissa on käytössä myös
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
käsidesinfektioaine. Päiväkodissa tarjoiltavan monipuolisen ruokavalion avulla lapsi oppii
arvostamaan terveellisen ja monipuolisen ravinnon tärkeyden ja tutustuu ja tottuu erilaisiin
arki- ja juhlaruokiin. Samalla hän oppii hyviä ruokailu- ja pöytätapoja ja eron arki- ja
juhlakattauksen välillä. Ksylipastilli nautitaan jokaisen aterian jälkeen.
Lapsi oppii ymmärtämään myös liikunnan, riittävän unen ja hyvän mielen merkityksen
terveydelle. Käsitellään tunteita ja tunnetiloja sekä rohkaistaan keskustelemaan niistä.
f. Fyysinen ja motorinen kehitys
Päiväkodissamme on käytössä Turun kaupungin liikuntasuunnitelma (ks. liite) ja siihen liittyvä
uimakoulu. Esiopetusvuonna lapsilla on mahdollisuus osallistua ilmaiseen uimaopetukseen.
Lapsi liikkuu luonnostaan. Monipuolisen arkiliikunnan avulla hän kokee liikkumisen iloa ja hän
oppii tuntemaan ja hallitsemaan omaa kehoansa. Erilaisten sisä- ja ulkoliikuntamuotojen avulla
lapselle kehittyvät ikätason mukaiset liikuntataidot.
Pyrimme integroimaan liikuntaa oppimistilanteisiin, siirtymätilanteisiin ja vapaaseen leikkiin.
g. Taide ja kulttuuri
Lapsi oppii kuuntelemaan ja ilmaisemaan itseään äänellään ja kehollaan.
Lapsi tutustuu musiikin avulla erilaisiin rytmeihin, tempo- ja voimakkuusvaihteluihin.
Oman kehon soittimet samoin kuin rytmisoittimet tulevat lapselle tutuiksi.
Lapsi saa elämyksiä kuunnellessaan musiikkia (toisten lasten esitykset, konsertit, päiväkodissa
vierailevat artistit) ja tuottaessaan musiikkia itse (laulu- ja musiikkituokiot). Lapsi voi
ilmentää musiikkia laulaen, tanssien ja leikkien.
Hän tutustuu vuodenaikoihin ja juhliin liittyviin lauluihin ja leikkeihin (uudet ja perinteiset).
Lapsi tutustuu myös eri maiden musiikkikulttuureihin laulujen ja leikkien avulla.
Lapsi tutustuu erilaisiin työskentelytapoihin: piirtäminen, maalaaminen, muovailu ja rakentelu.
Hän tutustuu myös erilaisiin materiaaleihin ja tehdessään taidetta kokee tekemisen riemua ja
onnistumisen iloa. Lapsi tutustuu sekä uuteen että vanhaan kuva- ja rakennustaiteeseen mm.
retkillä taidenäyttelyihin ja keskustan kohteisiin.
Lapsi tutustuu erilaisiin materiaaleihin, välineisiin, työskentelytapoihin ja tekniikoihin.
Tehdessään käsitöitä lapsi oppii pitkäjänteisyyttä ja vastuuta oman työn
loppuunsaattamisesta. Hän oppii myös huolehtimaan välineistä ja omasta työympäristöstään.
Ongelmanratkaisutaito kehittyy lapsen itse suunnitellessa ja toteuttaessa töitään.
Lapselle tarjotaan tilaisuus tutustua viestintävälineisiin turvallisessa ympäristössä ja
harjoitella niiden oikeanlaista käyttöä; mediataitoja ja tietoteknisiä taitoja. Opetellaan
tunnistamaan median hyödyt ja haitat. Lapsen kanssa tarkastellaan kuvia ja videoita sekä
keskustellaan niiden merkityssisällöistä ja kuvailmaisusta. Lapsi toimii myös itse median
tuottajana ottaen valokuvia ja videoita ja piirtäen sekä kirjoittaen.
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
5. Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa
a. Yleinen tuki
Laadukas esiopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen kaikkina
esiopetuksen työpäivinä on jokaisen lapsen oikeus. Esiopetuksessa tulee ottaa huomioon
kaikkien lasten edellytykset ja tarpeet. Työyhteisön toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään
niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja lasten erilaisuus
voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri
esiopetusyhteisössä edistävät lapsen kasvua ja oppimista.
Opettajalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtö-kohtien ja
tarpeiden huomioonottamisesta esiopetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun
varhaiskasvatuksen henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista.
Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää
kasvua ja oppimista. Opettaja auttaa lapsia tunnistamaan omat vahvuutensa ja voimavaransa.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja
tekemisen ilon vahvistamiseen kaikissa työskentelytilanteissa.
Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden
arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin
esiopetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden
yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa huoltajan ja lapsen kanssa.
Kasvun ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja
opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Esiopetuksen aloitusvaiheessa opettaja voi
halutessaan laatia myös yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa lapsen esiopetuksen
oppimissuunnitelman, jonka avulla lapselle pyritään turvaamaan parhaat edellytykset kasvaa ja
oppia. Esiopetuksessa voidaan käyttää myös erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan
sekä avustajan työpanosta keinoina vastata esiopetusryhmän tai yksittäisten lasten tuen
tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.
b. Tehostettu tuki
Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai
samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua
tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti11. Tehostettua tukea annetaan silloin,
kun yleinen tuki ei riitä.
Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan
vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan
suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien
kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.
Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta
erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen aikana
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
korostuu erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan antaman tuen, lapsen yksilöllisen
ohjauksen, joustavien ryhmittelyjen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Myös
oppilashuollon osuutta lapsen hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee
järjestää laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
On tärkeää huolehtia lapsen mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja
ryhmän jäsenenä sekä tukea lapsen myönteistä käsitystä itsestään.
Lapsen kasvua ja oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana.
Mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta.
Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten: Tehostetun tuen aloittaminen perustuu
pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan
lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena
lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet
arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai
muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea
Lapsen esiopetuksen opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion.
Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on lapsen hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen
liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö
huoltajan ja lapsen kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja
onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään lapselle jo
mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä
huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja
kuntoutussuunnitelmaa.
Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin
yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa
oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään. Tämän
käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan hänelle laadittavaan lapsen
esiopetuksen oppimissuunnitelmaan.
c. Erityinen tuki
Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien
vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi
vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvu-ympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi.
Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon esiopetuksen opetushenkilöstön,
oppilashuollon palveluista vastaavien sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen
liittyvistä riskitekijöitä.
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen
tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityis-opetuksesta sekä muista
esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot.
Erityisen tuen tehtävänä esiopetuksessa on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja
suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea ja edistää hänen oppimisedellytyksiään. Lapsen
itsetuntoa ja oppimismotivaatiota vahvistetaan.
Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota
tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle
siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Lapsen oikeusturvan ja esiopetuksen
järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä.
Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset
tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan
opetuksen poikkeava järjestäminen.
Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja
perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun
tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan
opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka
muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.
Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee
sen perustua lapsen tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan
sairauden seurauksena.
Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten: Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen
tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista
edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys
Pedagogisen selvityksen laatimista varten esiopetuksen järjestäjän päättämä toimielin,
viranhaltija tai työntekijä hankkii
lapsen esiopetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen lapsen oppimisen
etenemisestä
moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen lapsen saamasta
tehostetusta tuesta sekä lapsen kokonaistilanteesta.
Selvitysten perusteella esiopetuksen järjestäjä tekee arvion lapsen erityisen tuen tarpeesta.
Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta
kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi.
Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan
lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena
lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista
lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai
muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea
Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin
tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä
tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee
tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai
vastaava sosiaalinen selvitys.
Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta aiemmin laadittua pedagogista
arviota ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle
mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa.
Erityisen tuen tarpeellisuus tulee esiopetuksen aikana tarkistaa lapsen tuen tarpeen
muuttuessa. Tarkistamista varten lapsesta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli
katsotaan, että lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös.
Tällöin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea. Koska tuen vaikutuksia ei voida yleensä todeta
lyhyessä ajassa, erityisen tuen lopettaminen esiopetuksen aikana on harvinaista.
Tuija VTuija Väänni 2011nni 2011
YLEINEN TUKIYLEINEN TUKI”Opettajalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta esiopetuksessa”” Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin.”
lomake
TEHOSTETTU TUKITEHOSTETTU TUKI”Jos lapsi tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan
säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja.”
ERITYINEN TUKIERITYINEN TUKI”Jos kasvun, kehityksen tai oppimisentavoitteiden saavuttaminen ei toteuduriittävästi muilla tukitoimilla.”
1.Pedagoginen arviolomake
2.Lapsen esiopetuksen2.Lapsen esiopetuksen
oppimissuunnitelmaoppimissuunnitelmalomake
3.Pedagoginen selvitys3.Pedagoginen selvityslomake
Erityisen tuen pErityisen tuen päääättööss
4.HOJKS4.HOJKS lomake
RiittRiittääääkköö tuki?tuki?
Kasvun Ja
Oppimisenseuranta
RiittRiittääääkköö tuki?tuki?
ASIANTUNTIJA-ARVIO
d. Kasvun- ja oppimisen tuki Pernontien päiväkodissa
Päiväkodissamme on käytössä esi- ja pesuopetuksen oppilashuollon strategia- ja käsikirja.
Kiusaamisen ehkäisemiseen kiinnitämme huomiota päivittäin. Käytännön työvälineinä meillä on
mm. Turvataito ja Askeleittain.
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
Yhteistyö kodin kanssa Vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta.
Yhteistyössä kotien kanssa – kasvatuskumppaneina - tuemme lapsen yksilöllistä kehitystä ja
kasvua. Kodin ja päiväkodin välistä yhteistyöhön kuuluu elokuussa järjestettävä
ryhmäkohtainen vanhempainilta, jossa aiheina ovat päiväkotiin ja päivähoitoon liittyvä
informaatio, alkavan toimintavuoden sisällöllinen suunnitelma päämäärineen sekä kouluvalmius.
Aikaa jätetään myös vapaalle keskustelulle ja mielipiteiden vaihdolle sekä mediakasvatukseen
liittyville kysymyksille. Päiväkodin johtaja on myös paikalla.
Vanhempainillassa voi vierailla myös esim. puheterapeutti tai konsultoiva erityisopettaja
(Kelto).
Toinen yhteistyömuoto on kahdenkeskiset, luottamukselliset keskustelut -
PÄIVÄKOTI
LASTEN-
NEUROLOGINEN
YKSIKKÖ
ERITYIS-
KOULUT
KELT
O
KASVATUS- ja
PERHENEUVOLA
PUHETERAPEUTI
T JA TOIMINTA-
TERAPEUTIT
LASTEN-
NEUVOLA
SOSIAALI-
TYÖNTEKIJÄT
PIENTENLASTE
N
VASTAANOTTO-
KOTI
ENSI- JA
TURVAKOTI
OPPILAS-
HUOLTORYHMÄ
KIRJASTOT,
KULTTUURI-
ASIAINKESKU
S
SEURA-
KUNNAT
LÄHIKOULU
T
MUUT
PÄIVÄKODIT
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
vanhempainvartit – syksyisin ja keväisin ja aina tarvittaessa. Keskusteluissa käytämme apuna
lapsesta täytettyä KOS -lomaketta ja mahdollisesti kasvunkansiota. Esiopetusikäisten
arviointia yhdessä vanhempien kanssa suoritetaan kaksi tai kolme kertaa toimintavuoden
aikana: syys-, ja toukokuussa kaikille sekä tarvittaessa tammikuussa. Vanhempien päivittäinen
tapaaminen kuulumisten vaihdon merkeissä on myös tärkeä osa yhteistyötä.
Kodin kanssa tehtävää yhteistyötä ovat myös perinteiset joulu- ja kevätjuhlat. Lisäksi
järjestämme mahdollisuuksien mukaan erilaisia teemailtoja ja perhetapahtumia 1-2 kertaa
toimintavuoden aikana.
Järjestämme toukokuussa esiopetukseen tutustumispäivän tuleville esioppilaille ja heidän
vanhemmilleen.
Ryhmän asioista tiedottaminen tapahtuu Majavien blogin
(http://blog.edu.turku.fi/pernontienpk/) ja eteisen ilmoitustaulun kautta.
Henkilöstön välinen yhteistyö Päiväkodissamme on tavoitteena jakaa tietoa ryhmien välillä, erityisesti lapsen siirtyessä
ryhmästä toiseen. Keväisin pidämme palaverin seuraavan syksyn esioppilaista.
Yhteistyö koulujen kanssa Vuosittain tarkistettavassa opetussuunnitelmassa linjataan esi- ja perusopetuksen välinen
yhteistyö. Alueemme koulun kanssa virittelemme yhteistyötä yhteisiä tempauksia ja
tapahtumia ehdottamalla. Elokuussa järjestetään esi- ja alkuopettajien tapaaminen, missä
suunnitellaan tulevan lukuvuoden yhteistyötä.
Alkuvuodesta olemme yhdessä järjestäneet (alueen päiväkodit ja koulu) esioppilaiden
vanhemmille vanhempainillan. Koulun liikuntasalia on mahdollista saada tarvittaessa ryhmän
käyttöön (esim. kevätjuhla) ja keväisin pääsemme tutustumaan kouluruokailuun (sovitaan
erikseen keittäjän kanssa).
Yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden
sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää
toimintaa. Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä
muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen
mahdollisimman varhain.
Oppilashuoltoryhmä kokoontuu syksyllä ja keväällä sekä tarvittaessa. Pansion Koulun rehtori
toimii koollekutsujana.
Yhteistyö alueen muiden päiväkotien kanssa
Loma-aikojen päivystykset hoidetaan yhdessä, keväinen päiväkotien välinen liikuntatapahtuma
on muodostunut tärkeäksi perinteeksi. Yksiköiden VASU – ja esiopetusvastaavat pitävät
palaverin useamman kerran lukukaudessa ja alueen esiopettajat tapaavat toisiaan vähintään
kerran toimintakauden aikana. Muuta yhteistyötä tehdään tarpeen ja tilanteen mukaan.
http://blog.edu.turku.fi/pernontienpk/
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
Yhteistyö asiantuntijoiden kanssa Kelto, Psykologit, Toiminta- ja puheterapeutit, Sosiaalihuolto, Neuvola, Perhe- ja
kasvatusneuvola, Seurakunta, Tulkkipalvelut, Kirjasto, TOP -keskus (Molla-hanke 2011-2013)
6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus
Lasten taustat otetaan huomioon, vaikka opetuksessa toteutetaan esiopetuksen yleisiä
kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että
myös hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät esiopetuksen
arkipäivässä.
Pienryhmä- ja yksilöopetuksella pyritään turvaamaan lapsen kouluvalmiuden saavuttaminen
esiopetuksen aikana. Yhteistyö Pansion Koulun VALMO -luokan kanssa.
Keskeistä on oppilaan, huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyö koko
esiopetusvuoden ajan. Yhteistyössä käytetään tarvittaessa aina ammattitulkkeja.
Suomi toisena kielenä -opetusta tarjotaan muun esiopetuksen yhteydessä. Opetusta
eriytetään mahdollisuuksien mukaan lapsen kielellinen taso ja valmiudet huomioiden.
7. Arviointi
Arvioinnin avulla tarkennamme asettamiamme tavoitteita ja kehitämme työtämme.
Lapsen itsearviointi puolestaan auttaa häntä löytämään omat vahvuutensa ja tiedostamaan
tapahtunut kehitys ja oppiminen.
a. Lapsen itsearviointi
kasvunkansio
keskustelut ja haastattelut
arviointilomakkeet (kuvallinen / sanallinen arviointi)
b. Opettajan suorittama arviointi
KOS -lomake yhdessä vanhempien kanssa
päivittäinen havainnointi
yhteistyön arviointi
kasvunkansio
kontakti- ja tilannebarometrit
c. Kouluvalmiuden arviointi
Alkukartoituslomake
KOS – lomake
d. Työntekijän / työryhmän / työyhteisön arviointi
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
viikkopalaverit, ryhmäpalaverit
tiimisopimukset, ryhmäkohtainen toimintasuunnitelma
pedagogiset piirit kuukausittain
yksilökehityskeskustelut kerran vuodessa
ryhmäkehityskeskustelut pari kertaa vuodessa
yksikön suunnittelu- ja arviointipäivät kerran vuodessa
esiopetuksen suunnittelu- ja arviointipäivät kerran vuodessa
palautelomakkeet vanhemmille
liite 1 ESKARIPIIRI
HAVAINNOINTILOMAKKEEN TUEKSI
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
Jokaisella lapsella on kortti, jossa on 12 tyhjää ruutua sekä viiva, johon
kirjoitetaan nimi. Lokeroissa on numerot 1-12, jolloin voidaan seurata, että
lapset ovat käyneet kaikissa pisteissä.
X = onnistunut suoritus
/ = osittain onnistunut suoritus
0 = epäonnistunut suoritus
Lapset kulkevat pareittain pisteissä aikuisen kanssa , joka tekee samalla
havaintoja kirjaten ne ylös.
1.*Hypi yhdellä jalalla, hypi vielä toisellakin jalalla. (Voidaan seurata kummalla
jalalla lapsi aloittaa eli kumpi on vahvempi jalka, onnistuuko molemmilla jaloilla
jne. Hypyn rytmisyyteen kannattaa kiinnittää myös huomiota.)
Lisäksi voidaan tarkkailla, tietääkö lapsi oikean ja vasemman.
*Laukkaa. (Voidaan seurata onnistuuko lapsi laukkaamaan, miten rytmistä jne.)
Keväällä tehtäväksi voidaan lisätä vielä keskiviivan ylitystä eli onnistuuko
ristiaskeleet sekä käsien asettelu vastakkaiselle puolelle. Välineinä voidaan
käyttää huopaisia "jalan ja käsien" malleja, joita asetellaan lattialle ja penkille
"radoiksi".
2. *Heitä pallo ilmaan ja ota koppi. Heitä pallo minulle sekä sen jälkeen parillesi
ja ota koppi. Tarjolla syksyllä isompi pallo ja keväällä pienempi pallo esim.
tennispallo.
3. *Pöydällä on erivärisiä paperinpaloja, joihin on piirretty erilaisia muotoja sekä
sakset (sekä vasen että oikeakätisen sakset). Valitse kuvio ja nimeä se sekä
leikkaa se irti. Kerro myös minkä värinen muoto on. Voidaan kysellä myös muita
muotoja ja värejä (kolmio, neliö, ympyrä). Tarkkaile saksiotetta, onnistuuko
lapsi leikkaamaan viivaa seuraten jne.
Keväällä pyydetään lasta piirtämään muodot esim. liitutaululle .
(Värejä voidaan kysellä myös seuraavasti: pöydällä on erivärisiä puukyniä, jotka
pyydetään nimeämään ja lopuksi lapsi on saanut värittää valitsemallaan värillä
yhden ruudun tilkkutäkistä = ruudullinen paperi. Tarkkailtavana on esim.
onnistuuko lapsi pysymään viivojen sisällä värittäessään, kynäote jne.)
4. *Kirjoita korttiin viivalle nimesi:, mikä kirjain tuo on jne. Tarkkailtavana on
kynäote, kätisyys ...
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
*Syksyllä pyydetään lisäksi lasta jatkamaan sarjaa mallin mukaan. Pöydällä on
erilaisia ja erivärisiä vinoneliöitä tms. Joukossa muutamia ylimääräisiä/
erimuotoisia palikoita.
*Keväällä sarjaa jatketaan tikuilla mallin mukaan.
Huomioitavana , onnistuuko jatkamistehtävä, onko suunnat oikein, hahmottaako
oikeat kuviot jne.
5.*Riimireppu. Pyydetään lasta täydentämään muutamia riimejä - syksyllä
helpompia ja keväällä vaikeampia.
(Voidaan myös kysellä sanan alkukirjainta: millä kirjaimella alkaa sana auto,
ruusu, siili jne. tai pyydetään lasta miettimään sana, joka alkaa a:lla, r:llä, s:llä
jne.)
*Keväällä kysellään kirjaimia ja alkuäänteitä. Millä kirjaimella alkaa / mikä
alkuäänne kuuluu esim. sanoissa kinkku, aurinko, etsivä, hattu ja saippua.
Tunnista myös oikea kirjain. (Kirjaimet levitettyinä pöydälle, myös ylimääräisiä
kirjaimia.)
6.*Paikkasanat. Välineinä esim. nalle, auto ja tuoli. Pyydetään lasta laittamaan
nalle tuolin alle, auto tuolin eteen jne. (Usein melko helpohkoja lapsille, joten
keväällä ei oteta välttämättä ollenkaan).
7.*Numerolaatikko. Ota 3 tikkua ja. laita ne oikeaan lokeroon eli lokeroon, jossa
on numero 3. (Jälleen muutamia vaihtoehtoja esim, 5, 7...)Voidaan kysellä myös
toisinpäin eli mikä numero on tässä lokerossa, laita siihen niin monta tikkua.
(Lapsi voi tässä laskea lokerot alusta lähtien, jos numeroiden tunnistaminen ei
vielä onnistu, mutta lukujono jo onnistuu.)
Keväällä laitetaan pöydälle Montessori-numerot (3, 6 ja 8), jotka lapsen tulee
tunnistaa ja laittaa oikea määrä eli numeron osoittama määrä tikkuja ko.
lokeroon.
8.*Legopalikoita. Rakenna torni, jossa on esim. kolme palikkaa. Sen jälkeen
rakenna uusi torni, jossa on yksi palikka enemmän ja vielä torni. jossa on yksi
palikka vähemmän kuin ensimmäisessä tornissa.
(Keväällä lapsen abstraktia ajattelua voidaan havainnoida ajattelutehtävän
avulla. Esiin. *Jos Matilla on kolme omenaa ja Pekalla on yksi enemmän, montako
omenaa Pekalla on? *Jos Tiinalla oli viisi kissa ja yksi karkasi, montako kissaa
Tiinalle jäi?)
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
Lisäksi pyydetään lasta tekemään ympyröitä kortin alaosaan enemmän kuin on
kortin yläosassa, ja taas vastaavasti vähemmän toisen kortin alaosaan kuin on
ko. kortin yläosassa.
9.*Järjestysluvut. Merkitse ensimmäisen rivin kolmas pallo rastilla tai viivalla.
Merkitse toisen rivin keskimmäinen pallo, alimmaisen rivin viimeinen pallo jne.
Huomioi. tunnistaako lapsi rivikäsitteen, ylimmäinen/alimmainen -käsitteet sekä
järjestysluvut.(Lisäksi voi huomioida. ymmärtääkö lapsi yliviivauksen-käsitteen
jne.)
10.*Yhteenlasku.Valmiita tehtäviä., joista lasta pyydetään laskemaan joitakin
laskuja. Pöydällä saatavilla leikkikolikoita, joita lapsi voi halutessaan käyttää.
(Myös sormia apuna käyttäen tms.)
Keväällä otetaan myös vähennyslaskuja.
11.*Kehonosat. Näytä kuvasta pojan pää, jalka, polvi jne. Näytä ne myös
itsestäsi jne.
Keväällä kysellään hieman vaikeampia kehonosia: ranne, nilkka, kaula, niska jne.
12. *Loogisuus. Aseta kuvat ajallisesti oikeaan järjestykseen. Kerro, mitä
kuvissa tapahtuu. Kuvasarjana lumiukon kokoaminen sekä kukan kasvaminen
siemenestä alkaen. Lapsen tulisi asettaa oikea kortti alustalle oikeaan
järjestykseen - kortteja neljä kpl.
Keväällä kortit ovat irrallisia -ilman alustaa ja pienempiä. Kuvasarjana esim.
linnan rakentaminen.
ESKARIPIIRI on kehitelty ja kokeiltu Suotorpan päiväkodissa. Jos sinulla on
jotain kysyttävää
tähän liittyen, voit ottaa yhteyttä lastentarhanopettaja Pia Makkoseen puh.
(26)25412
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013
liite 2
________________ __________________________
päiväys nimi
Näitä leikin / puuhailen mielelläni ja
näistä olen kiinnostunut
Näissä asioissa olen
hyvä
Näissä asioissa tarvitsen apua Näitä asioita haluaisin eskarissa
oppia
Näitä asioita haluaisin lapseni oppivan eskarissa
-
Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma
päivitetty 10.5.2013