Haavikko-säätiö

Boreaaliset vedet Euroopan sorsien tuottajina — 

mitä kannat kertovat elinympäristöjen muutoksesta

Sari Holopainen, Helsingin yliopistoRiistapäivät 2017

2Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 01/2017 aineistoa

Riistapäivät 2017

• Suomessa 187 888 järveä– Suurin osa järvistä niukkaravinteisia

• Tärkeitä lintualueita (FINIBA) 411

Lintuvesi40%

Kult -tuuriym-päristö

6%

Suo17%

Metsä22%

Tunturi2%

Saaristo5%

Selkävesi8%

FINIBA-alueiden pääelinympäristötyyppien jakautuminen määrällisestiBirdLife Suomi 2002

3Riistapäivät 2017

4

Ranskan Camarguen tavin alkuperä (isotooppi δ2Hf) sulka-analyysin ja rengastustietojen pohjaltaGuillemain, Van Wilgenburg, Legagneux & Hobson 2014, J Ornithol

Euroopassa lisääntyviä pareja (Venäjä poislukien)

Sinisorsa ~ 18%Birds in Europe, BirdLife International 2004

Lisä

änty

vät p

arit

Tavi Jouhisorsa Lapasorsa Telkkä Tukkasotka Tukka- Iso- koskelo koskelo

EurooppaBoreaalinen

%

% %

%

%

% %

Riistapäivät 2017

5

Mitä Euroopan sorsatuotosta tiedetään?

Riistapäivät 2017

6

• Lisääntymisaikainen seuranta Euroopassa puutteellista

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa Riistapäivät 2017

Riistapäivät 2017 7

• Vesilintujen pesimäkannat taantuvat• Puolet Suomen

sorsalinnuista määritelty uhanalaisiksi 2015 arviossa (Tiainen ym. 2016)

Rintala 2016 LUKE

Erittäin uhanalainen

Erittäin uhanalainen

Vaarantunut

Elinvoimainen

8

• Poikastuotto pesivää paria kohti laskee

Riistapäivät 2017

Rintala 2016 LUKE

9

Boreaalinen lisääntymisympäristö

• Kaikki järvet eivät samanarvoisia– Kokoomatutkimuksessa korostuivat saalistus,

elinympäristön rakenne ja ravinto

Riistapäivät 2017

10

Sinisorsaparien ja poikueiden järvien käyttö Hämeessä.Sjöberg, Pöysä, Elmberg & Nummi 2000, Ecology

Järv

ien

mää

rä• Kaikki resurssit

lisääntymiskauden eivät löydy aina samasta järvestä

• Elinympäristön valinta läpi lisääntymiskaudenJärvien käyttövuodet

Parit Poikueet

Riistapäivät 2017

11

Saalistus• Saalistuksen välttely ohjaa pesäpaikan valintaa• Puolisukeltajien pesimäympäristöt vähäisesti

tutkittuja

Tuhotut pönttöpesät (valkea) ja maapesät (musta) Evolla (näädän metsästys) ja Padasjoella (ei metsästystä). Elmberg & Pöysä 2011, Can. J. Zool.

Tuho

ttuje

n pe

sien

mää

rä

Riistapäivät 2017

12

• Järvien käytössä tasapainoilu saalistus vs. ravinto– Maatalousalueen järvillä korkeampi

pesäpredaatioriski ja vesilintumäärät kuin metsäjärvillä (Gunnarsson & Elmberg 2008, Ibis)

– Telkkäpoikueet hakeutuvat parhaille ruokailujärville, joilla korkea hauen predaatio (Paasivaara & Pöysä 2004, Ann. Zool. Fennici)

Riistapäivät 2017

13

Ravinto• Selkärangatonravinnon vähäisyys

oligotrofisilla järvillä– Parit jättävät lisääntymättä– Poikasilla korkea kuolleisuus

Gunnarson, Elmberg, Sjöberg, Pöysä & Nummi 2004, Can. J. Zool.

Poikasten ikä (vrk)

Elo

ssa

olev

ien

sini

sors

an

poik

aste

n os

uus

Majava-altaat Tulvattomat järvet

Tavi

n po

ikas

ten

kuol

leis

uus

Nummi & Hahtola 2008, Ecography

Majava-altaat Tulvattomat järvet

Sel

kära

ngat

onin

deks

i

Poi

kuet

ihey

s, p

oiku

etta

/rant

a km

Selkä-rangattomat

Poikueet

Riistapäivät 2017

14

• Ravinnon ja elinympäristön rakenteen vaikutus sorsapoikueiden järvien käytössä

• Lajikohtaiset vaikuttajat

Nummi, Paasivaara, Suhonen & Pöysä 2012, Ibis

Sorsapoikueiden järvien käyttöä selittäviä tekijöitä Evolla

Selitt

äjie

n tä

rkey

sinde

ksi

Riistapäivät 2017

15

• Majavatulvat ja kosteikkojen perustaminen hyödyttävät sorsia -> ravinto & elinympäristön rakenne

Saara Kattainen/REAH

Nummi & Holopainen 2014, Aquat Conserv

Riistapäivät 2017

Haukijärvi 10.6.2009 4.6.2014

16

• Tavilla paikallista poikuetuottoa selittävät parhaiten majavatulvien, ravinnon ja kevättulvien vaihtelut

• Vuosien välinen vaihtelu järvien laadussa

Lämpöt. Parit Jään- Sade Myyrät Kevät- Ravinto Majava- lähtö tulva tulva

Selitt

äjie

n tä

rkey

sinde

ksi

Holopainen, Nummi & Pöysä 2014, Freshwater Biol.

Tavin poikuetuoton vaihtelua selittäviä tekijöitä Evolla 1989-2009

Riistapäivät 2017

17Riistapäivät 2017

Korkea talvi-NAO

Matala talvi-NAO

Vuosi NAO ed. talvi NAO talvi Poikuetuotto1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995

1999 2000 2006 2009

Vuosi NAO ed. talvi NAO talvi Poikuetuotto

1996

1997

1998

2001

2004

2005

2007

2008

Laaja-alaiset sääilmiöt poikuetuotannon mahdollisina selittäjinä

• Tavin poikuetuottoa parantaa korkea talvinen NAO-indeksi (Pohjois-Atlantin oskillaatio) (Holopainen ym. julkaisematon)

• Haapanalla vastaavasti kesäinen korkea NAO-indeksi (Fox ym. 2016, Ornis Fennica)

Karkea arvio tavin poikuetuottoindeksin suhteesta Suomessa talviseen NAO-indeksiin. Sininen = keskimääräistä pienempi indeksi, oranssi = keskimääräistä suurempi indeksi. Holopainen ym. julkaisematon

18Riistapäivät 2017

Mistä taantuvat kannat kertovat?• Vesilintujen taantuminen liittyy elinympäristöön,

ei niinkään metsästyspaineeseen (Pöysä, Rintala, Lehikoinen & Väisänen 2013, Eur. J. Wildl. Res.)

• Ongelmia varsinkin lisääntymisalueilla– Muutoksia elinympäristöjen laadussa– Muutoksia elinympäristöjen määrässä

Nuorten haapanoiden osuus tanskalaisten metsästäjien saaliissa vähentynyt Fox ym. 2016, Ornis Fennica

Nuo

rten

lint

ujen

osu

us

suht

eess

a ai

kuisi

in n

aara

isiin

19Riistapäivät 2017

Elinympäristön laadun muutos

• Muutokset vaikuttavat lisääntymiskauden eri vaiheissa

- Mm. elinympäristön rakenne, ravinto, pedot

20Riistapäivät 2017

• Sorsat kärsivät rehevöitymisestä ja sen vaikutuksista järvien ekologiaan

• Rehevillä järvillä monipuolisempi sorsayhteisö,

MUTTA• luonnostaan rehevien järvien

sorsayhteisö eroaa rehevöityneiden järvien lajistosta– Varsinkin sukeltajasorsalajisto

harvempaa rehevöityneillä järvillä

• Veden samentuminen, vesikasvillisuuden vähäisyys

• Pohjaeläinten vähäisyys

Vesilintujen biomassan kehitys eräillä lintuvesilläSammalkorpi, Mikkola-Roos, Lammi & Aalto 2013, Linnut-Vuosikirja

21Riistapäivät 2017

• Kasvillisuuden muutos– Haapanan suosima korte

vähentynyt rajusti

OdotettuHavaittu

Muu Ruoko Sara Korte

Odo

tettu

ja h

avai

ttu k

äyttö

, %

Poikueiden havaitut ruokailuympäristöt suhteessa ympäristöjen runsauteen

Järvikorterannan pituus tutkimusjärvillä Suomessa ja Ruotsissa

Pöysä, Elmberg, Gunnarsson, Holopainen, Nummi & Sjöberg 2016, Hydrobiologia

Kor

teen

rant

aviiv

a, m

Kor

teen

rant

aviiv

a, m

Järvi

Järvi

22

• Sorsat kärsivät ravintokilpailusta kalojen kanssa– Kaloja istutettu moniin luontaisesti kalattomiin järviin

• Särkikalojen määrä kasvaa rehevöitymisen myötä– Rehevöitymisen kierre– Vesilinnusto köyhempi ja lajikohtaiset biomassat pienemmät särkikala- valtaisilla järvillä

Kalayhteisön vaikutus sinisorsan ja telkän biomassaan

Sammalkorpi, Mikkola-Roos, Lammi & Aalto 2013, Linnut-Vuosikirja Riistapäivät 2017

23Riistapäivät 2017

• Saalistuspaineen kasvaminen lisääntymisajan eri vaiheissa

• Vieraspedot minkki ja supikoira ovat levittäytyneet lähes koko Suomeen– Pesintämenestyksen lasku– Erityisen haitallisia rannikkoalueella

Väänänen, Nummi, Rautiainen, Asanti, Huolman, Mikkola-Roos, Nurmi, Orava & Rusanen 2007, Suomen Riista

24

• Lokkikolonioiden häviäminen– Tukkasotka ja punasotka hakevat turvallisia

pesäpaikkoja – Puolisukeltajien poikueet liikkuvat lokkikolonioiden

läheisyydessä

Tukka- ja punasotkan pesäpaikkojen sijainti ja määrä Maaningalla 1985-2014Väänänen, Pöysä & Runko 2016, Ornis Fennica

Riistapäivät 2017

25Riistapäivät 2017

• Haahkalla muutosten yhteisvaikutus• Suuri naaras- ja poikaskuolleisuus sekä

pesäpredaatioriski• Saalistuspaineen kasvaminen

– Merikotka, lokit, minkki, supikoira– Suojaavien lokkikolonioiden katoaminen

• Rehevöityminen, muutokset ravinnon laadussa

Hangon lintuaseman päivittäiset merikotkahavainnotJaatinen, Öst & Lehikonen 2011, J Anim Ecol

Haahkan kannankehitys Suomen merialueilla vuosina 1986–2010Hario & Rintala 2012, Linnut-vuosikirja

Muu

tosin

deks

i

Kot

kia

kesk

imää

rin/ v

rk

26

Elinympäristöjen määrän muutos

• Suomessa– 1700 luvulta lähtien kuivattu kokonaan tai osittain yli

3 000 järveä• Matalia ja reheviä järviä

– 7 miljoonaa hehtaaria suota ojitettu lähinnä 1900-luvulla (4 milj. ha jäljellä)

– Merenrantaniittyjä n. 10 % 1950-lukuun verrattuna

Riistapäivät 2017

27

• Suomessa järvien määrä vakaa

Järvimäärän vaihtelu Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-AmerikassaPöysä, Rintala, Johnson, Kauppinen, Lammi, Nudds & Väänänen 2016, Ecol. Evol.

Riistapäivät 2017

28

• Siperian boreaalisella alueella vuosittainen vesialan vaihtelu suurta

Riistapäivät 2017

29Riistapäivät 2017

• Muutokset Siperian ilmastossa vaikuttavat alueen hydrologiaan- Lämpötila noussut ja sateisuus

lisääntynyt • Avoveden pinta-ala ikiroudan

alueella on kasvanut, osin routivalla alueella laskenut

• Vaikutukset alueen vesiekosystee- meihin tunnetaan huonosti

- Soiden sulaessa hiili vapautuu vesistöihin -> leväbiomassa kasvaa

Vesialan muutos Siperiassa 1973-1997. Tutkimusalue 515 000 km2 (Suomi 338 000 km2)- Yli 40 ha kokoisten järvien määrä väheni

10 882 -> 9 712 kpl (93 000 ha, 6%)Smith ym. 2005, Science

30

Kansainväliset sopimukset edellyttävät vesilintujen ja niiden ympäristön hoitoa

• Ramsar: ”edistää vesiperäisten maiden ja vesilinnuston suojelua perustamalla luonnonsuojelualueita vesiperäisille maille”

• EU:n lintudirektiivi: “Jäsenvaltioiden on varmistettava, että metsästys,---, harjoitettuna voimassa olevien kansallisten toimenpiteiden mukaisesti vastaa kyseisten lintulajien järkevän hyödyntämisen ja ekologisesti tasapainoisen sääntelyn periaatteita ”

• AEWA: “any use of migratory waterbirds is based on an assessment of the best available knowledge of their ecology and is sustainable for the species as well as for the ecological systems that support them”

• Luontotyyppien uhanalaisarvioinnin mukaan noin puolet kosteikkoluontotyypeistä uhanalaisia – Ekologinen tila heikentynyt: mm. huono pohjaeliötilanne ja

ilmaversoiskasvillisuuden yksipuolinen rakenne– Vesirakentaminen (mm. järvien laskut), vesiensäännöstely jne.

Riistapäivät 2017

31

Yhteenveto• Muutokset boreaalisissa vesiekosysteemeissä:

taantuvat sorsakannat heijastelevat lisääntymiselinympäristöjen laadun ja määrän heikentymistä

• Rehevien vesistöjen linnusto taantuu voimakkaammin kuin karujen vesistöjen– Linnuston monimuotoisuus vähenee rehevöitymisen,

umpeenkasvun ja yksipuolistuvan kasvillisuuden sekä ravinnon vähenemisen takia

– Kalastomuutokset– Vieraspetojen levittäytyminen

Riistapäivät 2017

32

• Kosteikkojen linnustollinen arvo on laskenut myös suojelualueilla– Kunnostuksilla arvon laskua saatu hillittyä

• Suomi on sorsille merkittävä pesimäalue ja meillä on siksi suuri vastuu kantojen hoidossa

• Kantojen taantuessa pari- ja poikueaikaiset laskennat tärkeitä– Taantumisen syiden selvittäminen

• Ympäristömuutoksen vaikutukset lisääntymiskauden eri vaiheissa

– Kantojen kestävän käytön suunnitteluRiistapäivät 2017

33

Kiitos!

Haavikko-säätiöValokuvat: Sari Holopainen

Yhteistyössä: Hannu Pöysä, Jukka Rintala, Antti Paasivaara (Luonnonvarakeskus),Petri Nummi, Veli-Matti Väänänen (Helsingin yliopisto),Johan Elmberg, Gunnar Gunnarsson, Kjell Sjöberg, Lisa Dessborn (Kristianstad University),Kjell Sjöberg (Swedish University of Agricultural Sciences) & Céline Arzel (University of Turku)