Kulttuurikaveritoimintaa Etelä-Pohjanmaalla s.10

Ähtäri toi palvelutkotisohvalle s.4

2 2015

Kakkua ja kansainvälistä menoa Eurooppa-päivässä s.12

Työharjoittelu ankkuroituiverkkoon s. 6

  Pääministeri Juha Sipilän hallitus on julkaissut strategisen hal-litusohjelmansa. Sen nimi on tavoitteellisesti – ja toivottavasti myös enteellisesti – Ratkaisujen Suomi. Kymmenen vuoden pää-hän tähtäävän vision avainsanoja ovat uudistuminen, välittämi-nen, turvallisuus, luottamus ja jokaisen ihmisen tärkeys.

Merkittävänä pidän sitä, että maamme talouden tilasta vaikut-taa olevan laaja yhteisymmärrys. Suomi on tällä hetkellä talouskas-vultaan 15 jumbomaan joukossa koko maailmassa. Muutoksia on pakko tehdä.

Kestävän kasvun saavuttaminen ja työllisyyden parantaminen edellyttää ponnisteluja jokaiselta suomalaiselta. Tarvitaan myös leikkauksia, joiden kipeydestä ja oikeudenmukaisuudesta on jo kes-kusteltu paljon. Eikä ole epäilystäkään, etteikö tämä polemiikki jatkuisi koko hallituskauden ajan. Hyvä niin, sillä luottamusta pystytään rakentamaan vain silloin, kun johtotähtenä on oikeuden-mukaisuus.

Hallituksen strategisia tavoitteita ovat terveys ja hyvinvointi, työllisyys, kilpailukyky ja kasvu, koulutus ja osaaminen, biotalous ja puhtaat teknologiat sekä toimintatapojen muuttaminen digitaalisuutta edistämällä ja turhaa sääntelyä purkamalla. Nämä päämäärät ”natsaavat” hyvin Etelä-Pohjanmaan omiin tavoitteisiin.

Tärkeitä kehittämiskohteita maakunnassamme ovat koulutuksen laatu ja saatavuus, teiden ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen sekä biotalous. Erityisesti agrobiotalous ja siihen läheisesti liittyvä kiertotalous ovat Etelä-Pohjanmaalla keskeisessä roolissa. Hallitusohjelman toimeenpano-suunnitelmaa laadittaessa onkin seurattava tarkkaan, miten ja mihin näitä kärkiä suunnataan.

Viime vuosina paljon keskustelua herättänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisratkaisu tehdään hallitusohjelman mukaan ”kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta”. Näitä alueita on yhteensä enintään 19, ja ne vastaavat sote-palveluiden järjestämisestä alueellaan. Erikseen tode-taan vielä, että ”kansanvaltaisuuden turvaamiseksi sote-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot”.

Mihin tämä johtaa muussa aluehallinnossa, on vielä avoin kysymys. Merkittävänä kuitenkin pi-dän sitä, että nyt ryhdytään rohkeasti hakemaan demokratiaan pohjautuvia malleja. Etelä-Pohjan-maan elinvoimaisuutta vahvistaisi se, että keskeiset maakunnan kehittämisresurssit olisivat oman alueemme päätettävissä. Olisiko nyt vihdoin Suomessakin tilaa aidosti kansanvaltaiselle aluehal-linnolle?

Tulevat vuodet eivät tule olemaan helppoja taloudellisesti. Vaikeissa säästöpäätöksissä on roh-jettava katsoa kauemmaksi kuin yhden vaalikauden päähän. Kyse on tulevien suomalaisten hy-vinvoinnin turvaamisesta.

Sipilän hallituksen ohjelman mukaan Suomesta on tehtävä osaamisen, yrittäjyyden, tasa-arvon ja välittämisen yhteiskunta. Tehkäämme me vähintäänkin oma osuutemme Ratkaisujen Suomen rakentamisessa.

Virkistävää suvea jokaiselle! Älkäämme unohtako maakuntamme mittavaa kesäkulttuuritarjontaa.

Asko Peltola, maakuntajohtajaWWW.EPLIITTO.FI

PRO ETELÄ-POHJANMAA 2/2015 Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehti

PÄÄTOIMITTAJA:Maakuntajohtaja Asko Peltolapuh. 0400 590 123

TOIMITUSSIHTEERI:Tiedottaja Hanne Rantala puh. 040 507 7510hanne.rantala@etela-pohjanmaa.fiwww.epliitto.fi

TAITTO: I-print | plusISSN 1796-0215

Ratkaisujen Etelä-Pohjanmaa

PÄÄKIRJOITUSTEKIJÄT

Kulttuurikaveritoimintaa Etelä-Pohjanmaalla s.10

Ähtäri toi palvelutkotisohvalle s.4

2 2015

Kakkua ja kansainvälistä menoa Eurooppa-päivässä s.12

Työharjoittelu ankkuroituiverkkoon s. 6

2 2/2015

Riitta Suomalainenva. kulttuurisihteeri

Olen Riitta Suomalainen ja asun Ylistarossa avo-puolison ja labradorinnoutaja Armin kanssa. Olen Ylistarosta myös kotoisin, opintoni kävin suorittamassa Vaasan yliopistossa ja koulutuk-seltani olen HTM. Eteläpohjalaisuus ja eteläpoh-jalainen veri virtaa kaikesta huolimatta vahvana suonissani jo useammassa polvessa.

Aikaisemmin olen työskennellyt muun muassa Leader-hankkeiden paris-sa ja Seinäjoen kaupunkiseudun KOKO-ohjelmassa projektisuunnittelijana. Kulttuuri ja perinteet ovat aina olleet lähellä sydäntäni; harrastankin kirjas-topalveluiden suurkulutusta ja huutokaupoista metsästän antiikkiaarteita. Muina aikoina haaveilen pienestä pohjalaistalosta peltolakeuden laidalla.

Tänä kesänä aion nauttia Etelä-Pohjanmaan runsaasta kulttuuritapah-tumien tarjonnasta, johon minulla on oivallinen näköalapaikka työsken-nellessäni kulttuurisihteerin äitiysloman sijaisena. Olen viihtynyt loistavasti Etelä-Pohjanmaan liitossa, ja on hienoa olla osa innostunutta kulttuurinke-hittäjätiimiä!

Uusia kasvoja Etelä-Pohjanmaan liitossa

Liiton toimisto on suljettu 6.–31.7.2015.

KESÄKuu

12.6. MYR:n kokous

15.6. Maakuntahallituksen kokous

EloKuu

18.8. YTA-alueen johtoryhmien kokous

20.8. Tarkastuslautakunnan kokous

24.8. Maakuntahallituksen kokous

25.8. Kulttuurilautakunnan kokous

31.8. Kuntajohtajafoorumi Kurikassa

Kulttuuriportaali ja ennakointiportaali saman katon alleEntiset kulttuuri- ja ennakointiportaali siirtyivät Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivu-uudistuksen yhteydessä osaksi liiton verkkosivukokonaisuutta.Kulttuurin osiosta löytyy tietoa muun muassa alan rahoitusmahdollisuuk-sista sekä valikoima oppaita kulttuurialan toimijoille.

Maakunnan tietopankista löytyy entisen ennakointiportaalin tapaan tuhti tilastotietopaketti, joka pitää sisällään alueen kehittämistä tukevaa ennakoin-ti- ja seurantatietoa.

Verkkosivut uudistuivat

Etelä-Pohjanmaan liitto on julkaissut uudet verkko-

sivunsa. Osoite on vanha tuttu www.epliitto.fi , mutta ilme ja

sisältö ovat uudistuneet.

Liiton henkilökunta toivottaa yhteistyö kumppaneilleen aurinkoista kesää!

TaPahTUmaKalEnTERI

32/2015

Etäpalvelujen käyttöönottoa on edistetty eÄhtäri - kaiken takana on palvelu -pro-jektissa. Ähtärin kaupungin vetämä hanke tuottaa ja kokeilee kotiin tarjottavaa etäasiointia kevään 2015 ajan.

eÄhtäri on osa valtiovarainministeriön SADe-ohjelmaa (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma).

Hankkeessa on mukana niin julkisen kuin yksityisen ja järjestösektorin toimijoita.

Hanke päättyy kesäkuussa 2015, minkä jälkeen kokemuksista tullaan tiedotta-maan laajasti.

eÄhtäri – kaiken takana on palvelu

Ähtärissä oli kerätty hyviä kokemuksia etäyhtey-den avulla toteutetuista viranomaispalveluista, sillä se oli yksi niistä Etelä-Pohjanmaan kunnista, jotka olivat ensimmäisten mukana valtiovarain-ministeriön käynnistämässä etäpalvelupilotissa.

Etäpalvelupilotin päättymisen jälkeen Ähtäris-sä haluttiin jatkaa hyväksi koettua videoasiointia, ja kunnassa ryhdyttiin etsimään vaihtoehtoja to-teutustavalle.

‒ Idea kotipalvelusta alkoi jalostua, kun tapasin Videovisitin toimitusjohtaja Esa Ojalan etäpalve-lupilotin päätösseminaarissa. Kun samanaikaisesti valtiovarainministeriössä valmisteltiin etäpalvelun kehittämistä kotiasioinnin suuntaan, päädyimme esittämään yhteistyötä ja pääsimme mukaan SADe-ohjelman alaiseksi kokeiluksi, Ähtärin hal-lintojohtaja Seppo Karjala kertoo.

Kotiasiointi oli looginen jatkumo aiemmalle palvelupisteissä tehdylle kehitystyölle. Nyt tavoit-teena oli mahdollistaa aidosti paikka- ja laiteriip-pumaton, helppo asiointi.

Toiseksi paras vaihtoehtoKarjala kertoo, että kotikäyttöä kokeilleiden asiak-kaiden palaute on ollut pääsääntöisesti myönteis-tä. Joissakin tapauksissa tekniset ongelmat ovat aiheuttaneet epävarmuutta, mihin on kuluvan kevään aikana puututtu. Työtä on tehty toimin-tavarmuuden ja käyttöliittymän helppouden parantamiseksi.

‒ Iäkkäämpien käyttäjien kohdalla kyse on ollut enemmänkin epäluottamuksesta omaa tie-toteknistä osaamistaan kohtaan. Mikäli homma ei ole heti ensi kerralla onnistunut, on luovutta-misen riski suuri, pohtii Karjala.

Yhteyttä käyttäneet ovat kuitenkin useimmi-ten todenneet sen toimivan hyvin ja keskustelun olleen hyvin luontevaa. Käyttäjät ovat pitäneet videoyhteyttä toiseksi parhaana vaihtoehtona kasvokkaiseen tapaamiseen verrattuna, mutta ajankäytön ja talouden näkökulmasta kotiasioin-tia on pidetty usein parhaana vaihtoehtona.

Kotikäyttö jatkuueÄhtäri-hanke päättyy kesäkuun lopussa, mutta Ähtärissä on päätetty jatkaa kotiasioinnin tarjoa-mista sen jälkeenkin. Mukaan hankkeeseen on aivan viime aikoina tullut uusia yrityksiä ja muita toimijoita, jotka ovat ilmaisseet halunsa jatkaa palvelua.

Hyvien kokemusten myötä Karjala haluaa rohkaista asiaa tällä hetkellä pohtivia kuntia ot-tamaan palvelurepertuaariinsa yhä vahvemmin videoasioinnin.

‒ Tässä tekemisen mallissa saavutetaan monia hyötyjä kuntalaisten näkökulmasta, kuten kus-tannussäästöt, ajan voittaminen, asiantuntijuu-den lisääminen sekä ympäristönsuojelun parane-minen, Karjala luettelee. •

Ähtäri toi palvelut kotisohvalle

Ähtärin kaupunki on pioneeri etäpalveluiden käyttöönotossa. Palveluiden tuottaminen etäyhteydellä on yksi Ähtärin kaupungin strategisista linjauksista, jonka tavoitteena on turvata kuntalaisten palvelut erityisesti harvenevan palveluverkon aikana. Kevään ajan Ähtärissä on voinut asioida viranomaisten kanssa kotisohvalta käsin.

Teksti : Hanne Rantala

4 2/2015

Mitkä ovat mielestäsi maakunnan tärkeimpiä kehittämiskohteita?– Nostaisin tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi seudullis-ten koulutuspalveluiden turvaamisen maakunnassa sekä alempiasteisen tiestön perusparantamisen. Lisäksi uudet liikennehankkeet, etenkin valtatie 19:ää ja kantatie 67:ää sekä päärataa ja Suupohjan rataa koskien, olisivat tärkeitä saada pian liikkeelle.

– Maa- ja metsätalous yhdistettynä elintarviketeol-lisuuteen on maakuntamme kivijalka jatkossakin. Ne heijastuvat myös energiantuotantoon sekä puu- ja metal-liteollisuuteen, joten näiden ydinsektorien toimintaedel-lytykset ovat turvattava valtakunnallisin päätöksin. On siis korostettava etenkin maatalouselinkeinojen kannatta-vuutta ja biomassojen hyödyntämistä.

Miten esiin nostamiasi asioita pitäisi edistää?– Poliittisin päätöksin on huolehdittava siitä, että ammat-tikoulutusta on tarjolla seudullisesti ja että myös SeAMK vetovoimaisena koulutuspalveluiden tarjoajana vahvis-tuu. Maakunnan tulisi vetää koulutusasioissa yhtä köyt-tä, ja kuntien tulee nähdä koulutus investointina myös omaan elinkeinopolitiikkaansa.

– Liikennehankkeet on rohkeasti priorisoitava, jolloin viesti maakunnasta on ulospäin vahva, yhtenäinen ja realistinen, eli uskottava. Hallituksen koulutuspolitiikka ja sote-uudistus haastavat maakunnan päättäjät nyt var-masti yhteisen pöydän ääreen, ja uhkien lisäksi tilanteessa on mahdollisuuksia kehittää järjestelmiämme ja päätök-sentekoamme. Energiapolitiikassa kotimaisen uusiutuvan energian, tuulivoima pois lukien, korostaminen valtakun-nan tasolla on avain biomassojen hyödyntämiseen.

Maakuntahallituksen pöydän ympäriltä läpi kaksi kansanedustajaehdokasta

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen pöydän ympärillä istuvista 16 luottamushenkilöstä kaikkiaan kuusi oli ehdokkaina eduskuntavaaleissa. Heistä kansanedustajiksi valittiin Antti Kurvinen (kesk.) ja toiselle kaudelle Vesa-Matti Saarakkala (ps.). Tässä numerossa Vesa-Matti Saarakkala kertoo näkemyksiään Etelä-Pohjanmaan kehittämiskohteista.

Kuva: Petri Kapanen

1

2

Maakunnassa käytiin kuluvan vuoden alussa keskustelua aiheesta ”Miten välttää Etelä-Pohjanmaan taantuminen Suomen perähikiäksi?”. Mitkä ovat mielestäsi parhaat keinot tähän?– Minusta tällaista vaaraa ei ole, kunhan maan talous saadaan kasvuun yrittäjäystävällisemmällä politiikalla, sil-lä yrittäjyyttä ja osaamista maakunnastamme löytyy, jos olosuhteet ovat edes jokseenkin kannustavat ja kehitys-näkymät kohtuulliset. Koulutuspalveluiden kehittäminen on kuitenkin tässä suhteessa välttämätöntä jatkossakin, jotta emme menetä kaikkia nuoriamme isoihin kaupun-keihin opiskelemaan ja elämään. •

3

Taantumisen vaaraa ei ole, kunhan maan talous saadaan kasvuun yrittäjäystävällisemmällä politiikalla.Vesa-Matti Saarakkala

52/2015

Teksti : Hanne Rantala | Kuvat: Ari Sivula, Juhani Suoranta

Uusi oppimisympäristö kulkee mukana myös kännykässäTyöharjoittelu on oleellinen osa ammattikor-keakouluopiskelijoiden opintoja. Seinäjoen am-mattikorkeakoulu lähti kehittämään maatiloilla tehtävään työharjoitteluun liittyviä prosesseja to-teuttamalla SeAMKin elintarvike- ja maatalous-puolelle uuden, virtuaalisen oppimisympäristön.

SeAMKin Virtuaalitilojen kehittämishankkees-sa pilotoima, osittain mobiili oppimisympäristö mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen sekä palvelee niin opiskelijoita, harjoit-teluvalvojia kuin niitä maatalousyrittäjiä, joiden tilalla työharjoittelu suoritetaan.

Hyötyä kaikille osapuolilleOpiskelijoita uusi oppimisympäristö palvelee muun muassa siten, että he voivat täyttää har-joitteluraporttiaan suoraan oppimisympäristöön esimerkiksi mobiililaitteellaan. Raportoinnissa voidaan käyttää myös kännykällä harjoittelutilan-teessa otettuja kuvia.

Harjoitteluvalvojat voivat seurata harjoittelua oppimisympäristössä etänä ja puuttua tarvittaes-sa havaitsemiinsa ongelmiin.

– Ohjaajat voivat selata ympäristössä olevia raportteja ja olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa

Opiskelija voi

täydentää raportti­

aan työ harjoittelun

lomassa mobiili­

sovelluksen avulla.Työharjoittelu ankkuroitui verkkoon

6 2/2015

opiskelijan kanssa. Näin opiskelijat voivat kehittää raporttejaan prosessinomaisesti ohjaajan kom-menttien perusteella, projektipäällikkö Ari Sivula selvittää.

Maatilayrittäjät voivat tarkastella harjoituspäi-väkirjoja selaimellaan. Heille jää historiatieto kai-kista harjoittelijoista, joten he pystyvät palaamaan tietoon myöhemmin ja seuraamaan harjoittelun etenemistä. Näin voidaan esimerkiksi havaita, jos jokin asia vaatii vaikkapa lisäperehdytystä.

Mobiilisuus tämän hetken trendi– Kaikilla on nykyään mukanaan jonkinlainen in-ternetissä kiinni oleva älylaite. Mobiilisuus onkin yksi tämän hetken ja tulevaisuuden trendi, jota tulee jatkokehittää eri sektoreilla – myös ammat-tikorkeakoulussa, Sivula sanoo.

Kaiken kaikkiaan uusi oppimisympäristö on Sivulan mukaan yksinkertaistanut maatilaharjoit-teluun liittyvää prosessia, koska kaikki tieto löytyy

Virtuaalitilojen kehittämishanke

Toteutusaika 18.2.2013–30.4.2015

Hankkeen toteuttaja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Hankkeen kokonaisbudjetti 143 700 €

Rahoittajat: Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Sovellus palvelee maatiloilla tehtävää työharjoittelua, mutta jatkossa hankkeessa luotua menetelmää voidaan lähteä soveltamaan muillekin koulutusaloille.

nyt reaaliaikaisena yhdestä paikasta. Lisäksi op-pimisympäristöön syötettyjä tietoja voivat hyö-dyntää myöhemmin myös uudet harjoittelijat esimerkiksi harjoittelupaikkaa valitessaan.

– Oppimisympäristö myös lisäsi vuorovaiku-tusta ohjaajan ja opiskelijan välillä merkittävästi.

Oppimisympäristö jää käyttöönVirtuaalisesta oppimisympäristöstä saatiin pa-lautetta koko hankkeen ajan kaikilta osapuolilta, joten oppimisympäristöä oli mahdollista kehittää jatkuvasti. Lopputulokseen ollaan tyytyväisiä.

– Kaikki osapuolet ovat olleet erittäin tyyty-väisiä hankkeen tuloksiin. Olemme siis saaneet ai-kaan jotakin sellaista, joka sopii nykyaikaan myös opiskelijoiden näkökulmasta, Sivula iloitsee.

Oppimisympäristö tulee jäämään SeAMK Elintarvike ja maatalouden käyttöön, joten se tu-lee olemaan osa maatalousopiskelijoiden työhar-joittelua myös jatkossa. •

72/2015

Eri puolilla Suomea hyvää palautetta saanut kult-tuurikaveritoiminta on käynnistymässä nyt myös Etelä-Pohjanmaalla. Kauhavan, Lappajärven ja Evijärven kunnat ovat lähteneet yhdessä toteut-tamaan teemaan liittyvää pilottihanketta, jonka taustalta löytyy pohjalaismaakunnissa tänä vuon-na toteutettava Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hanke.

Kulttuurikaveritoiminnan ajatuksena on tar-jota apua kaikille, joille kulttuuritapahtumaan tai muihin kunnassa tarjolla oleviin kulttuuri- ja taidepalveluihin osallistuminen on vaikeaa. Kult-tuurikaverit ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat paikallisten kohteiden tarjontaan pe-rehtyneinä vertaisohjaajina. Jos yksin lähteminen tuntuu hankalalta, kulttuurikaveri tarjoaa seuraa, varaa tarvittaessa pääsyliput ja madaltaa monin

Kulttuurikaveritoimintaa Kauhavalla, Lappajärvellä ja EvijärvelläTeksti: Esa Vienamo, projektipäällikkö,Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hanke

Aktiivinen kulttuurikaveriverkosto koolla Kauhavan kirjastossa.

Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen Facebook-yhteisö on avattu

osoitteeseen: www.facebook.com/hyvinvointiakuntiinilmanrajoja

Tervetuloa mukaan kuulemaan kuntapilottien ja

kulttuurihyvinvoinnin alan viimeiset kuulumiset!

8 2/2015

tavoin osallistumisen kynnystä. Palkkioksi kult-tuurikaveri pääsee itse maksutta tapahtumaan.

Kulttuurikaveritoiminta sai Suomessa alkun-sa vuonna 2006 Jyväskylässä, missä vapaaehtoi-set vertaisohjaajat aloittivat toimintansa tittelillä kulttuuriluotsi. Sittemmin toiminta on levinnyt eri nimillä noin kymmeneen kaupunkiin. Kult-tuurikaveritoiminnan leviämisen taustalla on ajatus, että kulttuuripalveluiden tulisi olla yhden-vertaisesti kaikkien saatavilla.

Mukana laaja verkostoAlueen kuntien lisäksi Kuntayhtymä Kaksineu-voinen on vahvasti mukana nyt käynnistyvän uuden toiminnan suunnittelussa. Kulttuurika-veritoiminnan tavoitteena on luoda erityisesti ikäihmisille yhteisöllistä ja asiakaslähtöistä toi-mintaa. Tärkeässä roolissa ovat myös alueen kir-jastot ja museot, joita pyritään hyödyntämään entistä laajemmin kulttuurikaveritoiminnankin käyttöön sopivina aktiivisina kulttuuritiloina. Edellä mainittujen lisäksi mukaan toimintaan on lähtenyt paikallisia hankkeita, järjestöjä ja yrityksiä.

Kulttuurikavereiden haku käynnistyy kesä-kuun toisella viikolla, jolloin aiheesta ja ilmoit-tautumispaikoista tiedotetaan tarkemmin. Elo-syyskuussa järjestetään mukaan ilmoittautuneille kavereille tulevaan toimintaan valmentavaa kou-lutusta. Kuntien kulttuuri- ja kirjastotoimet puo-lestaan kokoavat alueiltaan listat kulttuurikaveri-toiminnassa mukana olevista kulttuurikohteista. Kauhavan, Lappajärven ja Evijärven kulttuurika-veritoiminnasta on tarkoitus luoda toimintamal-li, mikä on helposti levitettävissä myöhemmin muihinkin Pohjanmaan alueen kuntiin.

Ylimaakunnallinen Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hanke toteuttaa kuluvan vuoden aikana yhteensä 12 taiteeseen, kulttuuriin ja hyvinvoin-tiin liittyvää kuntapilottia. Etelä-Pohjanmaalla kuntapiloteista toteutetaan viisi. Maakunnasta mukana ovat Kauhavan, Lappajärven ja Evijärven lisäksi Lapua, Seinäjoki, Kurikka ja Kauhajoki. •

lyhyET

Kulttuurikaveritoiminnan tavoitteena on luoda erityisesti ikäihmisille yhteisöllistä ja asiakaslähtöistä toimintaa.

Maakuntavaltuusto on hyväksynyt tuulivoiman tuotantoa Etelä-Pohjan-maan maakunnassa ohjaavan I vaihemaakuntakaavan ja päättänyt toimit-taa sen ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Ministeriön vahvistusvaihe vienee noin vuoden.

Tuulivoimakaava mahdollistaa Etelä-Pohjanmaalle 23 tuulivoimaloiden aluetta ja 591 voimalaa. Kaikkiaan kaava kattaa 26 700 hehtaaria. Kaavan toteutumista tullaan seuraamaan tarkasti Etelä-Pohjanmaan liitossa.

Tuulivoimakaava hyväksyttiin

Maakuntahallitus päätti julkistaa Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen jäsenten, maakuntavaltuuston puheenjohtajiston, maakunnan yhteistyö-ryhmän puheenjohtajan ja maakuntajohtajan sidonnaisuudet Etelä-Poh-janmaan liiton verkkosivuilla.

– Sidonnaisuuksista ilmoittaminen on kuntasektorilla tällä hetkellä va-paaehtoista. Uuteen kuntalakiin on kuitenkin tulossa velvoittavat säännöt tätä koskien, minkä vuoksi yhä useampi kuntaorganisaatio on päättänyt tietojen julkistamisesta, selvittää maakuntajohtaja Asko Peltola.

Lainsäädännöllisesti kuntalain ja hallintolain esteellisyyssäännökset oh-jaavat käytännön päätöksentekoa niin, että sidonnaisuudet eivät pääse vai-kuttamaan yksittäisiin päätöksiin.

– Yleisen luottamuksen vahvistamiseksi sidonnaisuuksien julkituomi-nen nähdään tärkeänä lisänä päätöksenteon avoimuuteen ja läpinäkyvyy-teen, Peltola sanoo.

luottamushenkilöiden sidonnaisuudet julkisiksi

92/2015

Kansainvä

linen

Etelä-Pohjanmaa

Teksti: Marjatta Eväsoja ja Elina Manninen | Kuva: Jaakko Hallila

Kansainvälistä hankeosaamista tarvitaan jatkuvasti enemmän. Yhtenä syynä tähän on suoraan alueille jaettavien rakennera-hastovarojen kutistuminen kolmanneksella edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Maa-kuntahallituksen tavoite kolminkertaistaa kansainvälisen rahoituksen määrä alkaneelle ohjelmakaudella tarkoittaa myös sitä, että kansainvälisen rahoituksen ja hankevalmis-telun osaajia tarvitaan maakunnassa yhä enemmän.

Edellä mainitut taustat huomioiden, Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja ja Seinä-joen Ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden päällikkö Helli Kitinoja ryhtyivät suunnittelemaan pikaisella aikataululla uut-ta hankeosaajakoulutusta alueen toimijoille. Koulutus piti saada käyntiin jo keväällä, jot-ta mahdollisimman moni pääsisi hakemaan

rahoitusta uusien taitojen avulla jo kesän ja syksyn aikana avautuvista hauista.

Koulutus suunnattiin kuntien, kehittäjä- ja koulutusorganisaatioiden, elinkeinoyhtiöi-den ja yritysten edustajille Etelä-Pohjanmaal-la. Mukaan ilmoittautui odotuksia suurempi joukko, 45 innokasta kouluttautujaa.

Ensimmäiset koulutuspäivät järjestettiin huhtikuun lopussa, ja koulutus päättyy opin-tomatkalle Brysseliin juhannuksen jälkeisellä viikolla. Koulutus on osallistujille ilmainen, mutta matkat, majoitukset ja ruokailut kukin joko maksaa itse tai hoitaa oman organisaa-tionsa kautta.

Koulutuksessa painopiste on ollut Inter-reg-ohjelmien (Itämeriohjelman, Interreg Europe -ohjelman ja Botnia-Atlantica-ohjel-man) sekä Erasmus+ ja Luova Eurooppa -oh-jelmien opiskelussa. Myös muita ohjelmia on esitelty. Esittelijöinä ovat olleet paikalliset ja

  Ulf Grindgärds puhui Botnia­Atlantica ­ohjelmasta innokkaille hankeosaajakoulutuksen osallistujille. Taustalla näkyvät paperit ovat tuloksia ryhmätyöstä, jossa piti keksiä ohjelmaan sopivia hankkeita.

Uusi koulutus kasvattaa kansainvälisiä hankeosaajia

10 2/2015

valtakunnalliset asiantuntijat. Koulutuksen osal-listujat ovat saaneet runsaasti materiaalia tutkitta-vaksi, ja opittua on testattu käytännössä ryhmä-töiden muodossa.

Kesäkuussa keskitytään vielä kansainvälisten hankkeiden sopimuskäytäntöihin, talousasioihin ja saadaan kuulla kokemuksia Horisontti-ohjel-man hankkeiden valmistelusta sekä hankkeiden viestinnästä ja tulosten levityksestä. Koulutus päättyy kesäkuun lopussa toteutettavaan opinto-matkaan. Brysselissä tutustutaan tuolloin käytän-nössä EU-koneistoon, muun muassa Euroopan komission eri yksiköihin, Errin- ja Eriaff-verkos-toihin sekä Suomen pysyvään EU-edustustoon ja Euroopan parlamenttiin Anneli Jäätteenmäen johdolla. Brysselin päässä ohjelman järjestää Län-si-Suomen Eurooppa-toimisto.

Koulutukselle kaavaillaan jo jatkoa. Nyt toteu-tetusta koulutuksesta saatua palautetta hyödyn-netään tulevissa suunnitelmissa. •

lyhyET

Maakunnan liiton EAKR-hankehaku avautui 12.6.2015. Etelä-Pohjan-maan alueellista EAKR-rahoitusta on käytettävissä noin 0,5 miljoonaa euroa hankkeisiin, jotka sopivat rakennerahasto-ohjelman toimintalin-jalle 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen.

Toimintalinjalla on kolme erityistavoitetta, joista yhtä rahoitettavak-si esitettävän hankkeen tulee toteuttaa. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitto painottaa hankevalinnoissa maakuntaohjelman toimeenpanosuunni-telmassa esitettyjä kehittämiskokonaisuuksia.

Hakemukset osoitetaan Pirkanmaan liitolle, mutta ne valmistellaan Etelä-Pohjanmaan liitossa. Myös hankevalinnat tehdään Etelä-Pohjan-maan liitossa. Haku päättyy 1.10.2015.

   Suomen rakennerahasto-ohjelma ja tarkemmat hakuasiakirjat: www.rakennerahastot.fi

   Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma: www.epliitto.fi/maakuntaohjelman_toimeenpanosuunni-telma

   Sähköiset hankehakemukset: www.eura2014.fi

EAKR-haku auki

112/2015

Seinäjoen Eurooppa-päivän tapahtumassa pää-tettiin tarjota tänä vuonna kakkukahvit Suomen 20-vuotisen EU-jäsenyyden kunniaksi. Tapahtu-ma järjestettiin Apila-kirjastossa 8. toukokuuta.

Lasten monikielinen satutuokio keräsi kuuli-joita jo aamupäivällä. Suomi-Italia-ystävyysseura Circolo Italiano di Etelä-Pohjanmaa luki lapsille satuja italiaksi, espanjaksi, suomeksi ja portugalik-si. Puoliltapäivin järjestetty seminaari keräsi Jaaksi-salin ääriään myöten täyteen eri-ikäisiä kuulijoita.

Lukuisat tahot osallistuivat tapahtuman järjes-telyihin. Musiikkiesitysten lisäksi Lukuportaikossa nähtiin Seinäjoen Kansainvälisyyskeskuksen jär-jestämä yllätysnumero, jossa Myanmarin karen-nit esittivät perinteisiä tanssejaan. Kansainvälistä menoa toivat myös Koulutuskeskus Sedun ideoi-mat elävät kirjat, jotka tarjosivat mahdollisuutta

kuulla tarinoita eri puolilta maailmaa, kuten Japa-nista ja Turkista.

Seinäjoen Nuorisovaltuusto järjesti arvonnan ja toimintaa lapsille. Lapset saivat lähtiessä mu-kaansa myös EU-ilmapalloja.

Eurooppa-päivän tausta on vuoden 1950 niin kutsutussa Schumanin julistuksessa, joka vaikutti merkittävästi Euroopan unionin syntyyn. Tuol-loin Ranskan ulkoministeri Robert Schuman teki ehdotuksen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön pe-rustamisesta.

Virallista Eurooppa-päivää vietetään 9. tou-kokuuta, mutta päivään liittyviä tapahtumia järjestetään eri puolilla Eurooppaa pitkin viikkoa. Esimerkiksi Brysselissä, Luxemburgissa ja Stras-bourgissa on Eurooppa-viikolla avoimet ovet uni-onin eri toimielinten tiloihin. •

Eurooppa-päivässä tarjottiin kakkua ja kansainvälistä menoaSuomen 20-vuotista EU-jäsenyyttä pohdittiin kakkukahveilla.

TEKSTI: Elina Manninen | KuVAT: Noemí Rodríguez, Elina Koivisto

Lapsi­ ja nuorisokuoro Luritus täytti Lukuportaikon. Hanne Orrenmaan johtama kuoro esitti kappaleita monipuolisesti liikkuen.

12 2/2015

Unkarilaissyntyisen Lajos Oláhin johtama Oláhos­yhtye esitti musiikkia koko vanhalta Unkarin alueelta. Laulajana yhtyeessä on Anikó Oláhné Szeverényi, kontrabassossa Mikko Mäntylä ja kontraviulussa Antti Vuorela.

Etelä­Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola ja kansainvälisten asioiden päällikkö Jaakko Hallila esittelivät puolalaiselle Kujawsko­Pomorskien delegaatiolle muun muassa Seinäjoen Apila­kirjastoa. Kuvassa vasemmalla Marek Ryłow, Peltolan vieressä Katarzyna Lubańska, Kujawsko­Pomorskien maakuntajohtaja Piotr Całbecki sekä talousjohtaja Paweł Adamczyk.

  Kyösti Virrankoski, Miapetra Kumpula­Natri, Kai Pöntinen ja Juha Mäenpää keskustelivat vilkkaasti EU­politiikasta toimittaja Anssi Orrenmaan johdolla.

EU­lipun 12 kultaista tähteä edustavat yhtenäisyyttä ja harmoniaa. Tähtien määrä ei liity unionin jäsenvaltioiden määrään. Espanjalainen Noemí Rodríguez toimi huhti­toukokuussa harjoittelijana Etelä­Pohjanmaan liitossa.

  Entinen europarlamen­taarikko Kyösti Virrankoski piti alustuksen Suomen 20­vuoti­sesta EU­jäsenyydestä.

Saksofonisti Detlev Stürzenberger avasi Eurooppa­päivän pianisti Raili Peltosen kanssa.

132/2015

Aurinkoista kesää!

Etelä-Pohjanmaan liitto palveluksessasi

Etelä-Pohjanmaan liittoKampusranta 9 C, 4. kerrosPL 109, 60101 SEINÄJOKI

Sähköpostiosoitteet:kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

www.epliitto.fi