Pop-Up Pohjanmaa

Suomen terveimmät asuvat PohjanmaallaPohjanmaan asukkaat ovat Manner- Suomen pitkäikäisimpiä. Pohjan-maalla syntyneiden tyttöjen elinajan odote on lähes 85 vuotta ja poikienkin yli 80 vuotta.

Vaasan Vasamattarien yli 70-vuoti-aiden naisten tanssiryhmä on esi-merkki terveistä pohjalaisista. Ryh-mä harjoittelee säännöllisesti ja esiintyy viikoittain.

–Kyllä liike on lääke, sanoo ryhmän ohjaaja Toini Koskinen. Sivu 3

Kvällssol dubbelt så dyr som morgonsolTypiskt för den österbottniska villan (sommarstugan) är att den är nära. Man kör ner till stranden och hop-par i båten.

Men trenden är att allt fler vill ha bilväg ända fram och alla bekväm-ligheter.

Och så vill man ha utsikt västerut. En strand mot väster är faktiskt dub-belt så dyr som en mot öster. Sidan 16

”Kaskinen on Suomen Florida.” Sivu 37

”Kieli on vain työKalu”Sabina Valenzuela Från chile jobbar på wärtsilä i vasa, där det finns arbetstagare från 50 olika länder. Sidan 8

Maailman vahvin trivs bäst hemmaFreDriK SMulTer är starkast i världen. Han är också mycket förtjust i sitt Malax. det är typiskt österbottniskt, att bygga sin styrka på hemmaplan och bli bäst i världen.

MOneT POhJanMaalTa kotoisin olevat urheili-jat ovat suomen huippuja lajeissaan, osa jopa koko maailman eliittiä. tapaat heidät tämän lehden sivuilla 28–29.

Chili är hett i Närpes

växthusSidan 12

Fredrik och Monika Smulter med sönerna Felix (stående) och Viktor.

2 VASABLADET & pohjALAinEn

Pop up-Pohjanmaahan kytkeytyvä pohjalaisen (i-Mediat oy) ja Vasabladetin (hSS Media Ab) yhteinen lehti on historial-lisen kaksikielisen yhteistyön tulos. Lehteä jaetaan helsingissä ja pohjanmaalla.Tidningen är ett historiskt tvåspråkigt samarbete mellan Vasabladet (hSS Media Ab) och pohjalainen (i-Mediat oy) i anknyt-ning till pop-up Österbotten-evenemanget i helsingfors. Tidningen delas ut i helsing-fors och i Österbotten.

Päätoimittajat/Chefredaktörer: Toni Viljanmaa, pohjalainen & niklas nyberg, Vasabladet.Producenter/Tuottajat: Björn nyberg, Vasabladet & Mikko Kallionpää, pohjalainenToimitus/Redaktion: janne Lehto-nen, Anne Laurila, juhani Laakso, Anne-May Wisén, Mats Ekman, peter Stolpe, Tom Forsman, heidi Eriksson, Ari Sund-berg, Laura Krohn, Enni Yli-hynnilä, heidi Kojonen.

Visuell redaktion/Visuaalinen toimitus: johanna Sandqvist, Christine Smedberg, niclas Östman, Kati hiekkanen, Minna hirvelä, Tomi Kosonen, Timo Annanpalo, Linus Lindholm, pia ojanen, Teresa nurmi-oja, Arash Matin, Ulf Lassander.Kannen kuva/Paradbild: Mikael nybacka.Utgivare/Julkaisija: i-Mediat oy och hSS Media Ab.Painopaikka/Tryck:i-print oy ja Botnia print Ab.

Sidproduktion/Sivunvalmistus:Vasabladet.Painos: 160 000 kappaletta. Upplaga: 160 000 stycken.Mediamyynti/Annonsförsäljning:i-Mediat oy, pohjalainen och hSS Media Ab.Kontaktuppgifter/Yhteystiedot:i-Mediat oy, pohjalainen vaihde 06 2477 930.hSS Media Ab, Vasabladet, växel 06 7848 200.

Vasabladet & Pohjalainen

Päätin muuttaa PohjanmaallePakkasin tavarani ja muutin Helsingistä Vaasaan reilu vuosi sitten. Kun nimitykseni Pohjalaisen päätoimittajaksi selvisi moni Helsingin kaveri kysyi, että taipuuko ruotsin kieli. Huomasin samalla, että Pohjanmaa on monelle perin tuntematon.

Vaasa oli itselleni tuttu etenkin Vaasan Rannikkopatteristosta, jossa kävin armeijan vuonna 1995. Sen jälkeen kävin satunnaisemmin Suomen aurinkoisimmaksi nimetyssä kaupungissa.

Muuttoa Vaasaan helpotti toki se, että olen tavallaan paluumuuttaja, sil-lä koulut kävin Teuvalla, Suupohjassa, eteläisellä Etelä-Pohjanmaalla. Pohjalainen maaseutu ja ruotsin kieli tulivat tutuiksi jalkapallopeleissä Närpiön Kraftia, Sporting Kristinaa tai vaikkapa Maalahden IF:ää vasta-an. Kivikovaa Pietarsaaren Jaroa vastaan omat taitoni eivät riittäneet.

Kielirajojen ylittämisestä syntyy usein uutta ja ennen kokematon-ta. Siitä on osoituksena tämäkin lehti, jossa kilpailijat Pohjalainen ja Vasabladet lyövät hynttyyt yhteen. Maailma muuttuu ja Pohjanmaa sii-nä mukana. Yksikielinen Närpiökin muuttuu kaksikieliseksi vuoden 2016 alusta. Tomaattipitäjän jalkapallokatsomossa on kuultu jo vuosikymmen-iä molempia kieliä.

Oma toisen kotimaisen taitoni perustuu kouluruotsiin. Kieli ei ole vaikeuttanut arkeani Vaasassa, jonka asukkaista 70 prosenttia puhuu suomea ja 23 prosenttia ruotsia. Moni osaa molempia. Vaasaan tullaan joka puolelta maailmaa, sillä kaupungissa puhutaan melkein sataa eri kieltä. Vaasa muistuttaa monessa merellistä Helsinkiä. Myös Vaasa on toiminut pääkaupunkina - vuonna 1918, jolloin Suomen senaatti asettui Vaasan kaupungintaloon.

Mutta Mikä se PohjanMaa oikein on? Puukkojunkkareita, jussipaito-ja, lakeutta? Rannikolla se on myös menestyvää teollisuutta, monipuolis-ta kulttuurielämää, sykkivää urheilua sekä kivaa elämistä. Pohjanmaan maakunta syntyi vuonna 1997, kun lääniuudistuksessa erotettiin Pohjan -maan rannikko Etelä-Pohjanmaasta. Vanha Vaasan lääni (1776–1997) poistui samalla kartalta.

Muuttaessani Vaasaan vertasin kaupun-kia monesti vajaan parinkymmenen vuoden takai seen. Silloin Vaasa suri hävinnyttä lääniä ja mennyttä varuskuntaa. Nyky-Vaasa syk-kii toiseen tyyliin. Uudet kahvilat ja vilkkaat-lounasravintolat kertovat, että Pohjan maalla menee hyvin. Globaalista kaupasta aina elantonsa hankkinut Vaasan seutu on löytä-nyt oman polkunsa menestykseen. Kadonneet julki sen sektorin työpaikat vaihtuivat voimistu-neisiin yksityisiin yrityksiin. Sama resepti kelpai-si varmasti muuallekin Suomeen.

Vaasan seudun kasVu tiivistyy energia-keskittymään. Isojen tekijöiden Wärtsilän, ABB:n ja Vaconin lisäksi tulee lukuisia pi-enempiä yrityksiä, joista monet myyvät tuotteitaan ympäri maailmaa. Yrittäjyys on yhä pohjalaisten toinen luonto. Energia-alan tulevaisuus näyttää erity-isen vahvalta. Niin kauan työtä riittää, kun ihminen murehtii ympäristöään, säädökset tiukentuvat ja maailmassa tarvitaan energiatehokkaita koneita ja palveluita.

Insinöörien kaupunki monipuolistuu uusien tulijoiden muuttaessa seudu-lle. Kaltaiseni humanistikin löysi töitä Vaasasta. Vuonna 2015 Pohjan-maalla riittää monia vivahteita, jois-ta kukin voi poimia mieleisensä. Nyt on aika kertoa tästä Kultarannikos-ta isoin kirjaimin pääkaupungille ja muulle Suomelle.

Toni ViljanmaaKirjoittaja on pohjalaisen päätoimittaja

Välkommen ÖsterbottenilleTidningen du håller i din hand är unik. Historisk.

Den är en produkt av ett samarbete som – trots att det svenskspråkiga tidningshuset Vasabladet och det finskspråkiga tidningshuset Pohjalai-nen ligger mindre än femtio meter ifrån varandra i centrum av Vasa – i går kändes avlägset.

Ett omöjligt samarbete – tills någon fick idén att vi ska slå våra påsar ihop för att ge våra läsare, Vasaregionen, Österbotten och huvudstaden en bild av vad vi kan göra i Österbotten bara vi vill. Varför? För att vi kan.

Vi österbottningar är envisa, vi är måna om att resten av landet ska veta att regionen är mer än de klassiska stereotyperna om rantaruottalaiset, pamin och jussipaitor.

Vi finlandssvenskar utgör ungefär hälften av Österbottens invånare. I landskapets centralort Vasa är vår andel knappt 25 procent. Det betyder att vardagen på de allra flesta håll i Österbotten är tvåspråkig.

Det är en gåva.

soM ni kan läsa längre in i tidningen, där Vasabladets Björn Nyberg och Pohjalainens Mikko Kallionpää berättar om sina första möten med tvåspråkigheten – eller det andra nationalspråket – så förstår ni att de flesta av oss här på västkusten har varierande erfarenheter av det här med språket.

Som liten blev jag rätt ofta jagad genom stadsdelen Storviken för att jag pratade svenska. Jag har kallats hurri och jag har fått på käften kvällstid på stan på grund av mitt modersmål.

Jag har också ropat ryssä och slagit tillbaka.Men sådant hör väl barndomen och ungdomen till. Jag tror dessutom

att det är mer sällan någon jagas genom stadsdelar på grund av sitt språk då vi tittar på Vasa eller Österbotten i dag. Hurri har jag inte hört yppas ur en mun inom regionens gränser sedan jag blivit vuxen. Inte ryssä heller.

Däremot finns det en oro hos människor som är födda och uppväxta utanför vår region, över att man inte klarar sig i Vasa eller i Österbotten om man inte kan svenska. Den oron får stadens stora energiföretag ofta ta del av när de försöker locka hit arbetskraft från övriga landet (ja, ni läste

rätt: energiföretagen inom Vasas energikluster anställer faktiskt folk frekvent trots att landet i övrigt inte mår så

bra). Det händer ibland att folk tackar nej till ett bra jobb i Vasa av den orsaken att man själv eller ens partner lever i tron att allt här är så svenskt att man inte klarar vardagen om man är enspråkigt finsk.Vilken bortkastad möjlighet – och som du kan se

när du bläddrar vidare, så är Österbotten i mångt och mycket faktiskt möjligheternas land(skap) i da-gens Finland. Lägst arbetslöshetsgrad på fastlandet

och en export som ligger i topp i Finland sett till be-folkningsmängden. För att nämna två positiva

aspekter med regionen.Har vi inga problem då? Naturligtvis. Människor förlorar sina jobb, vi brå-

kar om möjliga och omöjliga kom-munsammanslagningar, sjuk-

vårdskostnaderna håller på att skena i väg så till den mil-da grad att framtiden för vissa vårdformer är hotade, by skolor

dras in och vi har problem att ta hand om både våra föräldrar

och de utsatta som behöver samhäl-lets hjälp. Det är inget att blunda för och

tyvärr vardagen i vårt land i dag. Därför är det så oerhört mycket viktigare att inte låta oviktiga faktorer som språk, härkomst eller förutfattade meningar styra våra möjlig-heter till utveckling.Samarbete är enda vägen framåt. Kan vi –

två konkurrenter med olika modersmål inom den krisdrabbade dagstidningsbranschen – så kan alla.Niklas NybergChefredaktör på Vasabladet

VASABLADET & pohjALAinEn 3

Päivän harjoitukset ovat tärkeät. Kesän korvalla on tulossa paljon esi-intymisiä, ja uudet jive-tanssin kuvi-ot on opittava.

– Aloitetaan kuitenkin cha cha challa, että päästään fiilariin, Finne- Helminen kailottaa vanhemmille naisille.

Ja siitä lähtee. Jalat liikkuvat ri-peästi, vaikka näiden 25 tanssijan keski-ikä on 73.

Ryhmän ohjaaja ja yhteyshenkilö Toini Koskinen on harrastanut voi-mistelua ja tanssia koko ikänsä.

– Monessa olen ollut mukana Vasa-mattarissa, nyt on enää tämä jäljellä.

Hän kertoo, että alunperin ryhmän nimi oli Tanssin iloa +50. Sitten ku-lui kymmenen vuotta lisää, ja taas kymmenen.

– Kyllä pian pitää vaihtaa nimeksi Tanssin iloa +70. Eikä sekään taida riittää, kun vanhimmat meistä ovat jo yli kahdeksankymppisiä.

Pohjanmaalla asuvat Suomen terveimmät ihmiset. Tilastokeskuk-sen viime syksynä julkistaman ra-portin mukaan vastasyntyneistä tytöistä ja pojista Pohjanmaalla syntyneet elävät pisimpään. Pohja-laistyttöjen elinajanodote on 84,8

vuotta ja poikien 80,1 vuotta. Vasamattarien mummot näyttävät

siltä, että vähintään 90 tulee mittari-in jokaisella. Kroppa ja asenne ovat kunnossa. Esiintymisiä on joka viik-ko, joskus kaksikin kertaa viikossa.

– Intoa meillä riittää. Kukaan ei jätä harjoituksia väliin ilman erittäin pä-tevää syytä. Tanssi on yhteinen asia, on hyvä tunne kun saa olla mukana tällaisessa. Liike on lääke, kuten sa-notaan, Koskinen toteaa.

Seuraavaksi salissa soi The Beat-lesin Can’t Buy Me Love, ja taas on homma karata lapasesta.

– Nyt keskitytään! Ette kuule mu-siikkia, jos möykkäätte noin.

Suomen terveimmät jaksavat tanssia TERVEYS. hiljaisuus! pulinat pois! on maanantaiaamu kello kymmene n. Tere sia Finne-helminen on tullut vetä mään harjoitukset Vaasan Vasa-mattarien Tanssin iloa +60 -ryh mälle. höpinää ja hyörinää on kuin pikku-junioreiden treeneissä.

Marjatta Valkeakari ja muut Vaasan Vasamattarien Tanssin iloa -ryhmän naiset harjoittelivat kesän esityksiä varten Vuorikodin juhlasalissa.

låg sjuklighetÖsTerboTTen är deT friskasTe land-skapeT på finlands fasTland, enligT THl:s sTaTisTik, Men Här finns inTe den friskasTe koMMunen.

allra friskasT är Man i åländska soTTunga. på fasTlandeT Har gran-kulla TäTplaTsen.korsHolM är Tredje friskasT, Med Malax ocH larsMo Hack i Häl.

teksti:Mikko Kallionpäämikko.kallionpaa @pohjalainen.fi

kuva:Minna Hirveläminna.hirvela @pohjalainen.fi

Toini koskinen sanoo pysyneensä terveenä liikunnan ansiosta.

ålänningarna är allra friskast. men på fastlandet är det österbottningarna som är i bäst form.

Det är bra att hålla sig i form, visst. Men det är inte den enda orsaken till att österbottningar-na är de friskaste på fastlandet i Finland.

Institutet för hälsa och välfärd, THL, har sta-

tistiska index för de vanligaste folksjukdomar-na, och kommunerna i Österbotten ligger fak-tiskt alla under landets medeltal.

Korsholmarna är till och med tredje friskast i hela landet. Ser man på enskilda sjukdomar har Närpes minst demenssjukdomar i landet.

Orsakerna till det här är många, och hittas både i genetik och levnadsvanor. Ser man på

hela landet är det tydligt att den västra halv-an är friskare än den östra.

Men THL har inte alla sjukdomar i sin sta-tistik. Hos Folkpensionsanstalten hittar man siffrorna för högt blodtryck, där ligger öster-bottningarna över medeltalet.Björn [email protected]

Friskast på fastlandet


Lektor Jussi Ojanen ber Benjamin Gabene slå på en strålkastare som är riktad mot en plat-ta med solceller. Amperemätaren som Niko Yli-Kuivila kopplat in visar 102 milliampere.

Benjamin vrider på nästa knapp och lam-pan lyser dubbelt så starkt, den nästan blän-dar. Men mätaren visar bara 108 milliampere.

– Våra sinnen ger inte alltid hela sanningen. Det kan löna sig att studera, säger Jussi Oja-nen.

Gymnasisterna från Vaasan Lyseon Lukio, Vasa gymnasium och Vasa Övningsskola är på studiebesök på Technobothnia. Ett av många

Högskolorna vill fånga upp allt yngre förmågorUTBILDNING. Laboratoriet Technobothnia fyller behov för forskare, studerande och näringsliv. Ett av de mest skriande behoven i Vasaregionen är energi kunnig arbetskraft. Därför ska det börjas i tid.

Jussi Ojanen alstrar elektricitet tillsammans med gymnasisterna Benjamin Kabene, Mahabad Khaledi och Niko Yli-Kuivila.

text:

Björn Nybergbjorn.nyberg @vasabladet.fi

foto:

Linus Lindholmlinus.lindholm @vasabladet.fi


Lektor Jussi Ojanen ber Benjamin Gabene slå på en strålkastare som är riktad mot en plat-ta med solceller. Amperemätaren som Niko Yli-Kuivila kopplat in visar 102 milliampere.

Benjamin vrider på nästa knapp och lam-pan lyser dubbelt så starkt, den nästan blän-dar. Men mätaren visar bara 108 milliampere.

– Våra sinnen ger inte alltid hela sanningen. Det kan löna sig att studera, säger Jussi Oja-nen.

Gymnasisterna från Vaasan Lyseon Lukio, Vasa gymnasium och Vasa Övningsskola är på studiebesök på Technobothnia. Ett av många

Högskolorna vill fånga upp allt yngre förmågorUTBILDNING. Laboratoriet Technobothnia fyller behov för forskare, studerande och näringsliv. Ett av de mest skriande behoven i Vasaregionen är energi kunnig arbetskraft. Därför ska det börjas i tid.

Jussi Ojanen alstrar elektricitet tillsammans med gymnasisterna Benjamin Kabene, Mahabad Khaledi och Niko Yli-Kuivila.

text:

Björn Nybergbjorn.nyberg @vasabladet.fi

foto:



syften är just att locka dem att studera.Vasaregionens företag har hela tiden ett stort

behov av fler experter på energi. Det är en or-sak till att Technobothnia, ett laboratorium gemensamt för tre högskolor, gärna går ner i åldrarna för att skapa och fånga upp intresset. De flesta som är på studiebesök den här dagen

går på första årskursen i gymnasiet.– Det är ett sätt att visa att de kommer att be-

hövas här i regionen, säger Jorma Tuominen, enhetschef på Vasa yrkeshögskola.

Gymnasiestuderande kan till och med tjuv-starta med en del studiepoäng på Vasa univer-sitet redan under gymnasietiden.

Till vardags är Technobothnia ändå mer till för studerande och forskare från yrkeshögsko-lorna och universitetet – och för företagen. Fö-retagen, det så kallade energiklustret, är intimt sammankopplade med Technobothnia. En del gör produktutveckling där.

– Fast ofta bakom stängda dörrar, i hemlig-

De samsas om Technobothnia: Jonas Waller från yrkeshögskolan Novia, Jorma Tuominen från Vasa yrkeshögskola och Erkki Antila från Vasa universitet.

KUVA: VBL/ARKISTO GUNNAR BÄCKMAN GRAFIIKKA: KATI HIEKKANEN

Joka viides vastaantulija Vaasassa on opiskelija. Asukaslukuun verrattuna Vaasa on Suomen toiseksi suurin opiskelijakaupunki.

Korkeakouluissa on

13 000 opiskelijaa

Åbo Akademi on muunmuassa kouluttanutruotsinkielisiä opettajia40 vuotta.

Ruotsinkielisessä Kauppa-korkeakoulussa, SvenskaHankenissa, aloittaa 80 ekonomiopiskelijaa joka vuosi.

Vaasassa on monta tuomio-istuinta. Siksi Helsingin yli-opistolla on Vaasassa kaksi-kielinen oikeustieteen koulutusohjelma.

1 0004 000

opiskelee Ammattikorkeakoulu Noviassa. 4 000

opiskelee Vaasan ammattiopistossa (VAO)ja Yrkesakademin i Österbottenissa (YA).

ulkomaalaista opiskelee Vaasassa joka vuosi. Eniten ulkomaalaisia opiskelijoita onVaasan Ammattikorkeakoulussa.

Kaupungissa on6 korkeakoulua

Vaasan yliopisto on suurin 5 000 opiskelijalla. Energia, johtaminen, monikielisyys ja rahoitus ovat keskeisiä tutkimusalueita.

technobothniaUNDErVisNiNgs- och forskNiNgs-cENTrET TEchNoboThNiA fiNNs på bräNDö i VAsA, i DEN gAmlA bomUlls-fAbrikENs VäVErihAll.

DET är gEmENsAmT för DE TrE hög-skolorNA på cAmpUs bräNDö: VAsA UNiVErsiTET, VAsA yrkEshögskolA och yrkEshögskolAN NoViA. Nä-riNgsliVET hAr också iNflyTANDE öVEr VErksAmhETEN.

NyligEN bEslUTADE mAN ATT byggA ETT ENErgilAborAToriUm, ENErgy lAb, i NärhETEN. DET är iNTE Till för UNDErVisNiNg, UTAN mEr för forsk-NiNg och UTVEckliNg.

het, säger Jorma Tuominen.Gemensamma organ för högskolorna och

näringslivet styr Technobothnias utveckling. Investeringar görs hela tiden, ibland via do-nationer.

– Industrins utvecklingscykler går allt snab-bare, nytt blir gammalt på tre år nu för tiden, säger dekan Erkki Antila på Vasa universitet.

Samtidigt har Technobothnia en impone-rande bredd, där finns alla aspekter av ener-giklustret, från byggteknik för produktions-anläggningar till konsumentens upplevelse av färdiga produkter.

Den nyaste delen handlar om fysik. Den är fylld med utrustning för fysiska experiment, och ser ganska gammaldags ut faktiskt, trots att den är ny.

–Bord och sånt är gammalt, vi satsar pengar-na på personalen, säger Jonas Waller, enhets-chef på Novia.

Både lärarkrafter, bland dem folk från nä-ringslivet, och studerande rör sig ganska fritt över företags- och högskolegränser. Man an-vänder varandras kunskap.

Det betyder att språket kan vara det ena eller det andra. Allt oftare blir det det tredje.

–Kurser på engelska är praktiskt. Alla kan ta dem, säger Erkki Antila.

6

VEO on energian moniosaaja, joka tarjoaa ratkaisuja säh-köistykseen, sähkön tuotannon automaatioon, sähkönsiir-toon, -jakeluun ja -käyttöön.

Etsimme nyt lisää projektiasiantuntijoita

� Projektipäällikkö, Hydropower (vastuualue Norja ja Ruotsi)

� Projektipäällikkö, Industry

� Projekti-insinööri, Substations

� Projekti-insinööri, Industry

� Projekti-insinööri, Expert Services

� Myyntipäällikkö, Expert Services

Lue lisää ja hae:veopedia.fi

Vaasa Tampere Seinäjoki Oulu Hyvinkää Jyväskylä www.wapice.com

SW DESIGNERSWapice is a leading technology partner in industrial software. We master wide variety of technologies and offer interesting career possibilities. We recruit both experienced experts and students finalizing their studies.

PopUp-lehti-rekryilmo-100x100mm 03.indd 1 25.5.2015 11:58:16

työterveyslääkäriäja yleislääkäriä

Promedi Oy on vuonna 2009 perustettu lääkärikeskus, jonka toiminta painottuu työterveyspalveluihin. Vaasan ja Närpiön toimipisteissämme työskentelee jo yli 50 terveydenhoitoalan kokenutta ammattilaista työterveyshuollon, yleislääketieteen ja erikoislääke-tieteen eri aloilta.

Toimintamme on kasvussa ja haemme nyt tiimiimme

Lääkärikeskus Promedi OyKiillekuja 1, 65300 VAASAPuh. (06) 357 7700www.promedi.fi

Lisätietoja: Konsernijohtaja Mikael Fredman,puh. 044 387 3800, [email protected]

Sinustako uusi

Vi ses i Vasa!

www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

työkaverimme?

wartsila.com/careers

As we grow we need more doers.

EVERY THIRD SHIP YOU SEE IS POWERED BY US.EVERY SECOND SHIP IS SERVICED BY US.ENTIRE COUNTRIES ARE POWERED BY US.

For a responsible job on a regional viewpoint, we are looking for an

EU AFFAIRS MANAGER¬ You are an expert on EU project fi nancing ¬ You understand research and development activities and energy technology¬ You have experience in international projects and international project management. ¬ You can create networks and are competent in networking ¬ We require good language skills, especially fl uent oral and written English

Please send your applications to us by July 31, 2015per e-mail to [email protected] or to the address:Oy Merinova Ab / EU Aff airs Manager P.O.Box 187, FI-65101 Vaasa, Finland

For more information:www.merinova.fi /euaff airsmanageror phone Mr. Mika Konu +358 400 730 747 during 29.6.–3.7.2015 or Mr. Stefan Råback +358 50 590 2525 during 27.7.-31.7.2015.

The Nordic Leader in Energy Technology

CITEC – Export leader in the planning and consulting sector

Expertise with Passion.

Locations: Vaasa, Helsinki, Turku, Tampere, Pietarsaari and Oulu

We value: A genuine interest in technology, problem-solving ability, and a winning attitude.

Read more and apply at: www.citec.com/careers

WANTED:

ENGINEERS IN AUTOMATION, CIVIL, ELECTRICAL, MECHANICAL, PROCESS AND ENERGY TECHNOLOGY, AND PROFESSIONALS IN INFORMATION SERVICES.

Tarvitsetko töitä? Vaikka taloustilanteet heittelevät, Vaasan seudulla työpaikkoja on avautunut viime vuosina kovalla tahdilla. Kun Vaasan seutua tarkastellaan tilastoissa, näkymät ovat poikkeuksellisen positiiviset. Taakse jää moni suurempi kaupunkiseutu, useammalla eri mittarilla. Vai miltä kuulostavat nämä faktat: Vaasan seudulla ihmiset sairastavat muuta maata vähemmän, ja viime vuosina uusia teollisuuden työpaikkoja on syntynyt merkittävästi, toisin kuin missään muualla Suomessa.

VAASA KASVAA – LIITY JOUKKOOMME

Pohjolan suurimman energiateknologian keskittymän ansiosta Vaasan seudulla riittää työtä, vaurautta ja osaamista. Täällä tuotetaan kaikkea voimaloista ja sähkömoottoreista aina tuuli- ja aurinkovoiman kompo-nentteihin, joita viedään kaikkialle maailmaan. Vahva vientiteollisuus luo jatkuvasti uusia työpaikkoja ja antaa vauhtia monelle muullekin toimialalle.

Asukkaiden hyvinvointia lisää myös tulojen ja menojen tasapaino: suurempiin kaupunkeihin verrattuna Vaasan seudulla tienaa parem-min, mutta asumisesta tarvitsee maksaa vähemmän. Väestö on nuore-kasta ja muuttovoittopylväät korkeita. Lapsia ja nuoria on koko ajan enemmän, sillä uusia asukkaita tulee pääosin nuorista aikuisista, jotka ovat perustamassa perhettä. Kansainvälisellä seudulla on itsestään selvää, että polun päiväkodista tohtoriksi asti voi kulkea suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

JOIN OUR VASTLY GROWING

PROTEAM!We are continuously looking for:

Find more information about the open positions and leave your application at www.prohoc.fi

Prohoc Oywww.prohoc.fiFollow us on Twitter @ProhocOy

Automation Supervisors Electrical Supervisors QA/QC ExpertsDocumentation EngineersDocumentation Coordinators

Making a lasting impact, not a quick impression.A better world begins with you at www.abb.fi/uralleYou find us also at www.facebook.com/ABB

vaasanseutu.fi

Tämä on ilmoitus.Detta är en annons.

6


















Sinustako uusi

Vi ses i Vasa!


työkaverimme?














WANTED:












vaasanseutu.fi


7


















Sinustako uusi

Vi ses i Vasa!


työkaverimme?














WANTED:












vaasanseutu.fi



– Työtoverien kesken käytämme sitä kieltä, mikä tuntuu mukavimmalta. Yleensä se on englanti, koska olemme kotoisin eri maista. Mutta jos kaksi samaa äidinkieltä puhuvaa juttelee keskenään, he puhuvat tietysti omaa kieltään, sanoo intialainen Ravindra Pandit.

Pandit ja hänen työtoverinsa Vaasan Wärtsilässä suunnittelevat ja toteuttavat isoja voimalaitosprojekteja ympäri maailmaa. Asiakkaat ovat energia ja teollisuuslaitoksia, kaupunke

ja ja jopa valtioita, jotka haluavat parantaa energiantuotantoaan.

Merenkulun ja energiamarkkinoiden voimaratkaisuihin erikoistuneella Wärtsilällä on yli 200 toimipistettä lähes 70 maassa eri puolilla maailmaa.

Konsernin virallinen työkieli on englanti, jota käytetään esimerkiksi kokouksissa, tiedotuksessa ja ammattinimikkeissä.

Vaasan Wärtsilässä on töissä noin 2 900 hen

kilöä, jotka edustavat 50:tä eri kansalaisuutta. Native speakerit, eli vierasta kieltä äidin

kielenään puhuvat työntekijät, ovat voimalaitoksia suunnittelevan ja toteuttavan osaston kantavia voimia.

– Monet asiakkaat haluavat puhua äidinkieltään, koska silloin esimerkiksi tekniikkaan liitty vät termit tai sopimukseen kuuluvat laki pykälät ymmärretään varmasti oikein, sanoo chileläinen Sabina Valenzuela.

Äidinkielenään espanjaa puhuvan Valenzuelan asiakkaat ovat pääasiassa EteläAmerikassa.

– Siellä ei osata englantia niin hyvin kuin Suo messa. Siksi käytän espanjaa asiakkaiden kanssa. Mutta kieli on vain työkalu, kyse on myös kulttuurin ymmärtämisestä.

–Kun käydään kauppaa ympäri maailmaa, kulttuurieroihin törmää väistämättä. Joissa

kin kulttuureissa vierasta suukotetaan poskelle ja kysellään kohteliaasti perheen kuulumiset ensin, toisissa maissa mennään suoraan asiaan turhia höpisemättä.

Jos ymmärtää asiakkaan kulttuuria, neuvottelut sujuvat jouhevammin.

– EteläAmerikassa ei olla niin tarkkoja ajasta, koska tiedetään, että asiat lutviutuvat jotenkin kuitenkin. Jos joku on kokouksesta myöhässä puoli tuntia, ei se haittaa, koska kaikki muutkin tulevat myöhässä, Valenzuela antaa esimerkin.

Venäjää äidinkielenään puhuvalla Sergey Volotskovilla on tällä hetkellä 11 voimalaitosprojektia työpöydällään, kaikki Venäjälle. Hän on osaston ainoa venäjää taitava ja käyttää tietysti äidinkieltään asiakkaiden kanssa.

– Välillä täytyy olla diplomaatti, välillä luova

Wärtsilässä työ luistaa monella kielellä KANSAINVÄLISYYS. Monikielisyys tarkoittaa myös kulttuurierojen ymmärtämistä. Wärtsi-län kahvitunnilla pöydissä on iloinen puheensori-na, joka soljuu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. jostain kuuluu myös espanjaa ja ehkä hindiä.

Aurangzeab Farid Butt Pakistanista ja Sabina Valenzuela Chilestä sekä intialaiset Ravindra Pandit ja Milton Dasgupta työskentelevät Vaasan Wärtsilässä voimalaitosten projektitehtävissä.


– Työtoverien kesken käytämme sitä kieltä, mikä tuntuu mukavimmalta. Yleensä se on englanti, koska olemme kotoisin eri maista. Mutta jos kaksi samaa äidinkieltä puhuvaa juttelee keskenään, he puhuvat tietysti omaa kieltään, sanoo intialainen Ravindra Pandit.

Pandit ja hänen työtoverinsa Vaasan Wärtsilässä suunnittelevat ja toteuttavat isoja voimalaitosprojekteja ympäri maailmaa. Asiakkaat ovat energia ja teollisuuslaitoksia, kaupunke

ja ja jopa valtioita, jotka haluavat parantaa energiantuotantoaan.

Merenkulun ja energiamarkkinoiden voimaratkaisuihin erikoistuneella Wärtsilällä on yli 200 toimipistettä lähes 70 maassa eri puolilla maailmaa.

Konsernin virallinen työkieli on englanti, jota käytetään esimerkiksi kokouksissa, tiedotuksessa ja ammattinimikkeissä.

Vaasan Wärtsilässä on töissä noin 2 900 hen

kilöä, jotka edustavat 50:tä eri kansalaisuutta. Native speakerit, eli vierasta kieltä äidin

kielenään puhuvat työntekijät, ovat voimalaitoksia suunnittelevan ja toteuttavan osaston kantavia voimia.

– Monet asiakkaat haluavat puhua äidinkieltään, koska silloin esimerkiksi tekniikkaan liitty vät termit tai sopimukseen kuuluvat laki pykälät ymmärretään varmasti oikein, sanoo chileläinen Sabina Valenzuela.

Äidinkielenään espanjaa puhuvan Valenzuelan asiakkaat ovat pääasiassa EteläAmerikassa.

– Siellä ei osata englantia niin hyvin kuin Suo messa. Siksi käytän espanjaa asiakkaiden kanssa. Mutta kieli on vain työkalu, kyse on myös kulttuurin ymmärtämisestä.

–Kun käydään kauppaa ympäri maailmaa, kulttuurieroihin törmää väistämättä. Joissa

kin kulttuureissa vierasta suukotetaan poskelle ja kysellään kohteliaasti perheen kuulumiset ensin, toisissa maissa mennään suoraan asiaan turhia höpisemättä.

Jos ymmärtää asiakkaan kulttuuria, neuvottelut sujuvat jouhevammin.

– EteläAmerikassa ei olla niin tarkkoja ajasta, koska tiedetään, että asiat lutviutuvat jotenkin kuitenkin. Jos joku on kokouksesta myöhässä puoli tuntia, ei se haittaa, koska kaikki muutkin tulevat myöhässä, Valenzuela antaa esimerkin.

Venäjää äidinkielenään puhuvalla Sergey Volotskovilla on tällä hetkellä 11 voimalaitosprojektia työpöydällään, kaikki Venäjälle. Hän on osaston ainoa venäjää taitava ja käyttää tietysti äidinkieltään asiakkaiden kanssa.

– Välillä täytyy olla diplomaatti, välillä luova

Wärtsilässä työ luistaa monella kielellä KANSAINVÄLISYYS. Monikielisyys tarkoittaa myös kulttuurierojen ymmärtämistä. Wärtsi-län kahvitunnilla pöydissä on iloinen puheensori-na, joka soljuu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. jostain kuuluu myös espanjaa ja ehkä hindiä.

Aurangzeab Farid Butt Pakistanista ja Sabina Valenzuela Chilestä sekä intialaiset Ravindra Pandit ja Milton Dasgupta työskentelevät Vaasan Wärtsilässä voimalaitosten projektitehtävissä.


Vasaregionens energikluster är nu så stort att det utvecklas vidare av egen tyngd. Alla drar nytta av varandra. Om något företag säljs till utlandet är det bara bra.

Energiklustret med marknadsföringsnamnet Energy Vasa är just det, marknadsföring. ”Nor-dens största energikluster”, talar man om. Det har en bra klang.

Men energiklustret i Vasaregionen finns på riktigt, och det är ett fungerande företagsklus-ter. Arcteq är ett bra exempel på det.

Företaget, med 15 anställda i Vasa och ett tio-tal utomlands, är ett bra exempel också för att produkterna är svårförståeliga för en lekman. Arcteq gör säkerhetsutrustning till elnät, relä-skydd och ljusbågsskydd. Nyligen har man ut-vidgat sortimentet med produkter för smarta elnät. I praktiken handlar det om små plåtlå-dor med intelligent innehåll.

Arcteq är en spinOff AV en spinOff. Anställ-da vid storbolaget ABB grundade Vamp, som såldes till franska Schneider, vilket resultate-rade i att några personer grundade Arcteq.

Den utvecklingen är inte ovanlig inom ener-giklustret. Personer inom ett företag märker ett nytt behov och grundar ett nytt företag. Det gamla företaget kan koncentrera sig på det det är bäst på och erfarenheten sprider sig.

Medarbetarna på Arcteq har erfarenhet från flera andra klusterföretag. Det att loka-la under leverantörer (Sirico i Jakobstad och Comtec i Korsholm) sköter produktionen stär-ker klustret ytterligare. Produktutvecklingen sker i samarbete med högskolornas laborato-rium Technobothnia, som är granne.

– Vi skulle inte ha blivit till och klarar oss in-

te utan klustret, säger Arcteqs vd Juha Arvola.

Med tOtAlt 11 000 AnställdA och intimt sam-arbete inom energiklustret är risken liten att företag flyttar utomlands. Alla behöver alla.Därför upplevs det sällan som negativt att klus-terföretag köps upp av en stor, utländsk kon-cern, som i fallet Vamp och Schneider. Tvärt-om, det ger enskilda, lokala aktieägare färskt kapital, som kan återinvesteras i nya satsning-ar. Man kan både sälja kakan och ha den kvar.

Men Arcteq är inte till salu, säger Arvola.– Företaget grundades för att som ett själv-

ständigt bolag växa till en betydande, global spelare på den här marknaden.Björn [email protected]

taiteilija ja välillä selvittää tarkasti voimalai-tosten tekniikkaa, Volotskov kuvailee neuvot-teluja, joiden hieromisessa venäläisten kanssa

vierähtää helposti kokonainen päivä. Keskustelussa täytyy osata luovia, lukea

vastapuolen ilmeitä ja ruumiinkieltä, antaa tuumaustaukoja, jutella välillä kepeitä ja sil-ti pitää kiinnostusta yllä koko ajan. Joskus so-pimukset syntyvät päivän päätteeksi saunan lauteilla.

VOiMAlAitOksiA suunnitteleVAt ja projek-tien toteutusta ja kustannuksia valvovat wärt-siläläiset lentävät Vaasasta vikkelästi asiakka-iden luo eri puolille maailmaa.

Vaikka työmatkoja on vähennetty ja siirrytty yhä enemmän videopalavereihin, projektitii-miläiset sanovat, että asiakkaan tapaamista kasvokkain ei korvaa mikään.

– Kyse on luottamuksesta. Ensin pitää tava-ta asiakas henkilökohtaisesti. Silloin luodaan luottamus, kun nähdään vilpittömät ilmeet,

suorat katseet ja kuullaan rehellistä puhetta. Nähdään, onko asiakas tosissaan. Sen jälkeen yhteydenpito sähköpostilla ja videoneuvotte-luissa on paljon helpompaa, kuvailee pakista-nilainen Aurangzeab Farid Butt.

intiAlAinen MiltOn dAsguptA korostaa oi-keiden ja täsmällisten termien käyttämistä. Kun on kyse isoista voimalaitoksista, jotka ovat miljoonainvestointeja asiakkaalle, pitää molempien osapuolien tietää täsmälleen, mi-stä asioista milloinkin puhutaan.

– Jos kommunikoidaan pelkästään sähkö-postilla, yhdestä sanasta ja sen väärinymmärr-yksestä voi kasvaa melkoinen sotku, jota täytyy loppujen lopuksi lähteä selvittämään asiak-kaan luo paikan päälle. Puhutaan mitä kieltä tahansa, kasvokkain keskusteleminen on aina paras vaihtoehto.

Wärtsilässä työ luistaa monella kielellä

Sergey Volotskov on saanut hoitaakseen kaikki Venäjälle menevät Wärtsilän voima-laitosprojektit, koska hän on osastolla ainoa, joka osaa venäjää.

energiklustretÖVer 140 fÖretag i VaSaregionen SySSlar med ny energiteknologi, något Som miljÖn behÖVer och kunderna tjänar på.

de StÖrSta fÖretagen är WärtSilä, abb, Vacon, Veo och citec.

det totala antalet anStällda är 11 000, 2 000 aV dem arbetar med forSkning och utVeckling.

den totala omSättningen är 4,4 miljarder euro.

exportandelen är 80 procent. aV finlandS export aV energiteknologi kommer 30 procent härifrån.

Det typiska klusterföretagetni xiaoming har jobbat på arcteq (här med ljusbågsskydd) sedan starten 2010. han trivs med att arbeta på ett start-upföretag. FoTo: LinuS LinDhoLm

teksti:Anne Laurilaanne.laurila @pohjalainen.fi

kuva:Tomi Kosonentomi.kosonen @pohjalainen.fi


Närpes är känt för tomater och gur-kor. Men det blir allt vanligare att oli-ka specialväxter odlas i växthusen. Odlarägda packeriet Närpes Grön-saker satsar på att bredda utbudet.

– Vi har börjat tänka utanför de tra-ditionella banorna. Det behövs mer än bara bulkproduktion för att ska-pa lönsamhet åt våra odlare, säger försäljnings- och marknadsförings-direktör Jonas Lundström.

Till nyheterna hör bland annat fri-landsgurkor, klastomater och chili.

På 300 kvadratmeter i Pia och Joa-kim Strands växthus i Pjelax växer fem sorters chili. Det är en provod-ling i ganska liten skala, men chilin packas och säljs till handeln.

– Vi har odlat chili för eget bruk i flera år och tyckte att det vore intres-sant att prova i större skala, säger Joakim Strand.

Närpes Grönsaker var intresserat. Chili odlas nu i två växthus i Närpes. Hos Strands växer två röda sorter, en orange, en grön jalapeno och en habanero.

– Diskussioner har förts med han-

deln kring vad de vill ha. Bland an-nat önskas olika styrkegrad, säger Lundström.

Habaneron är den starkaste sor-ten av de fem. Den mäter 80 000 sco-villegrader, mot den röda som lig-ger kring 15–20 000 på samma ska-la. Den orange mäter kring 40 000.

Att odla chili skiljer sig en hel del från tomatodlingen i Strands övriga växthus. Exempelvis ska chilin klip-pas så att en planta bildar fyra top-par. När plantorna är fullvuxna ska de vara kring tre meter höga.

– Arbetsmässigt är plockandet drygt. Det gäller att vara försiktig så att kvistarna inte går av, säger Strand.

Till fördelarna med chilin hör att priset är rätt stabilt. Det finns ingen överproduktion, och kunderna kö-per gärna inhemska alternativ.

– Prismässigt kan vi inte konkur-rera med utländska produkter, men nog med kvaliteten, säger Jonas Lundström.

Intresset för asiatisk mat och kock-programmen i tv antas vara några orsaker till att efterfrågan på chili ökar. Familjen Strand äter själva en hel del chili.

– Vi använder den i allt möjligt, från pizza till soppor. En favorit är

att hacka chili och blanda med vit-lök, salt och olja.

Årets odling kan avgöra hur det blir med chiliodlingen till ett nytt år. Många faktorer ska vägas in. Men åt-minstone verkar kvaliteten vara god.

– Nu lär vi oss vad som kan förbätt-ras. Egentligen borde man odla en produkt i tre år för att lära sig.

Inom Närpes Grönsaker pågår test-odlingar av 40 nya produkter.Tom [email protected]

Joakim Strand skördar chili i växthuset i Pjelax. FoTo: jESSicA LinDgrEn

Lokal chili odlas i NärpesVäxthusnäringen satsar allt mer på specialväxter. I Pia och Joakim Strands växthus i Pjelax växer fem sorters chili.

ChIlIPePParChili, eller ChiliPePPar, är delS en SortgruPP inom arten SPanSkPePPar, delS SamlingSnamn för hela arten.

frukterna användS Som färSka, torkade eller rökta.

den Starka Smaken beror

På ämnet CaPSaiCin. Styr-kan mätS i SCovillegrader.

PaPrika ligger kring 0–100 SCovillegrader. den hetaSte Chilifrukten, trini-dad moruga SCorPion, har uPPmättS till drygt två milJoner SCovillegrader.

den StarkaSte Smaken finnS i fruktenS fröfäSte oCh mellan väggar.

Working together towards a common goal

The great potential of this unique project is recognized by all and, as a result, over 18 organizations participate in the development of the transport concept. Both public organiza-tions and private businesses work towards this common goal, and several cooperation partners from Finnish and Swedish businesses contribute with their know-how and experience to creating something new.

Vill du läsa detta på svenska: http://midwayalignment.eu/sv/kortfattat

Haluatko lukea tämän suomeksi: http://midwayalignment.eu/fi /lyhyesti

Midway Alignment aspires to make everyday logistics easier for us all. Many people will benefi t from this. How will this a� ect you and how can you contribute?

JOIN US ON OUR JOURNEY TOWARDS IMPROVED TRANSPORT CONNECTIONS IN THE KVARKEN REGION:

midwayalignment.eufacebook.com/kvarkenlink

The sole responsibility of this publication lies with the author. The European Union is not responsible for any use that may be made of the information contained therein.

Midway Alignment – a part of a large transport system

Imagine a world where people and goods travel quickly and smoothly and where Nordic cooperation is connected to the global world and the major markets. This is where Midway Alignment comes into play. The project creates benefi ts for Finland and Sweden and develops good transport connec-tions for both cargo and passengers.

Finland, Sweden and the global network

The regions of Vaasa and Umeå on both sides of the Kvarken are thriving, rapidly growing and internationally signifi cant. The modern ferry tra� c as well as the transport connections gen-erate additional growth not only for these regions but also for the countries. The east-west transport route through Northern Europe will be linked more e� ciently to the large European TEN-T network which, in turn, makes it easier for goods and people to reach for example the capital regions, Norway’s ice-free ports and the rest of Europe.

Improved logistics

Up to 20.7 million euros are being put in the development of the port infrastructures and the planning of the new top-of-the-line ferry for Vaasa and Umeå. This will result in e� ective cargo handling, a larger operating capacity and improved logistics.


Vahva teollisuuden kasvu luo mahdollisuuksia kaikille Energia- ja ympäristöteknologia on Suomen viennin uusi veturi. Vaasan seudulla toimii Pohjoismaiden suurin energia- teknologiayritysten verkosto EnergyVaasa, joka työllistää neljänneksen alan osaajista Suomessa. Vahva teollisuus antaa kasvutilaa myös kaupalle ja palvelualalle.

Teollisuuden menestystarina Kun yrityksesi on osa vahvojen teknologiayritysten verkos-toa, on menestyminen yhdellä Suomen kansainvälisimmistä seuduista taattu. Vaasan teollisuuden kasvu on viime vuosina tuonut alueelle lähes 1400 uutta työpaikkaa, mikä on ylivoimai-sesti eniten koko Suomessa.

Maailma on meidän markkina

Vaasan seutu on aidosti kansainvälinen, sillä seudun suurim-mat yritykset vievät 80 % tuotannostaan kaikkialle maailmaan. Kansainvälisyys näkyy ja tuntuu työpaikoilla ja katukuvassa. Yhteydet muihin Pohjoismaihin ovat vailla vertaa.

BOOSTIA BISNEKSEEN VAASAN SEUDULTA

Asiantuntevaa osaamista

Yritysten huikeat panostukset tutkimukseen ja tuote- kehitykseen luovat mielenkiintoisia työpaikkoja ja uutta asiantuntijuutta. Vaasan korkeakoulut takaavat tuoreen, osaavan työvoiman saannin.

Meiltä maailmalle ja takaisin

Erinomaiset liikenneyhteydet antavat pohjan kansainväliselle liiketoiminnalle. Maailman pohjoisin ympärivuotinen laivareitti sekä päivittäiset suorat lennot Helsinkiin ja Tukholmaan tuovat globaalit markkinat käden ulottuville.

Ota yhteyttä: Lasse Pohjala Senior Business Advisor Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK +358 400 629 388 [email protected]

Harkitsetko yrityksen perustamista tai sen toiminnan laajentamista uudelle alueelle? Lähde mukaan Vaasan seudun menestystarinaan.

INVESTINVAASA.FI



Närpes är känt för tomater och gur-kor. Men det blir allt vanligare att oli-ka specialväxter odlas i växthusen. Odlarägda packeriet Närpes Grön-saker satsar på att bredda utbudet.

– Vi har börjat tänka utanför de tra-ditionella banorna. Det behövs mer än bara bulkproduktion för att ska-pa lönsamhet åt våra odlare, säger försäljnings- och marknadsförings-direktör Jonas Lundström.

Till nyheterna hör bland annat fri-landsgurkor, klastomater och chili.

På 300 kvadratmeter i Pia och Joa-kim Strands växthus i Pjelax växer fem sorters chili. Det är en provod-ling i ganska liten skala, men chilin packas och säljs till handeln.

– Vi har odlat chili för eget bruk i flera år och tyckte att det vore intres-sant att prova i större skala, säger Joakim Strand.

Närpes Grönsaker var intresserat. Chili odlas nu i två växthus i Närpes. Hos Strands växer två röda sorter, en orange, en grön jalapeno och en habanero.

– Diskussioner har förts med han-

deln kring vad de vill ha. Bland an-nat önskas olika styrkegrad, säger Lundström.

Habaneron är den starkaste sor-ten av de fem. Den mäter 80 000 sco-villegrader, mot den röda som lig-ger kring 15–20 000 på samma ska-la. Den orange mäter kring 40 000.

Att odla chili skiljer sig en hel del från tomatodlingen i Strands övriga växthus. Exempelvis ska chilin klip-pas så att en planta bildar fyra top-par. När plantorna är fullvuxna ska de vara kring tre meter höga.

– Arbetsmässigt är plockandet drygt. Det gäller att vara försiktig så att kvistarna inte går av, säger Strand.

Till fördelarna med chilin hör att priset är rätt stabilt. Det finns ingen överproduktion, och kunderna kö-per gärna inhemska alternativ.

– Prismässigt kan vi inte konkur-rera med utländska produkter, men nog med kvaliteten, säger Jonas Lundström.

Intresset för asiatisk mat och kock-programmen i tv antas vara några orsaker till att efterfrågan på chili ökar. Familjen Strand äter själva en hel del chili.

– Vi använder den i allt möjligt, från pizza till soppor. En favorit är

att hacka chili och blanda med vit-lök, salt och olja.

Årets odling kan avgöra hur det blir med chiliodlingen till ett nytt år. Många faktorer ska vägas in. Men åt-minstone verkar kvaliteten vara god.

– Nu lär vi oss vad som kan förbätt-ras. Egentligen borde man odla en produkt i tre år för att lära sig.

Inom Närpes Grönsaker pågår test-odlingar av 40 nya produkter.Tom [email protected]

Joakim Strand skördar chili i växthuset i Pjelax. FoTo: jESSicA LinDgrEn

Lokal chili odlas i NärpesVäxthusnäringen satsar allt mer på specialväxter. I Pia och Joakim Strands växthus i Pjelax växer fem sorters chili.

ChIlIPePParChili, eller ChiliPePPar, är delS en SortgruPP inom arten SPanSkPePPar, delS SamlingSnamn för hela arten.

frukterna användS Som färSka, torkade eller rökta.

den Starka Smaken beror

På ämnet CaPSaiCin. Styr-kan mätS i SCovillegrader.

PaPrika ligger kring 0–100 SCovillegrader. den hetaSte Chilifrukten, trini-dad moruga SCorPion, har uPPmättS till drygt två milJoner SCovillegrader.

den StarkaSte Smaken finnS i fruktenS fröfäSte oCh mellan väggar.













Improved logistics














INVESTINVAASA.FI



Pietarsaarelainen hampurilaisravintola Friends & Brgrs avattiin Pietarsaaren Asematiellä huhtikuussa 2014. Vuotta myöhemmin Friends & Brgrs muuttui ketjuksi, kun toinen ravintola perustettiin Helsinkiin. Seuraavana on vuoro ssa Tukholma.

Kuuden nuoren miehen perustama yritys työllistää kahdessa kaupungis-sa 25 ihmistä kokopäiväisesti. Lisäk-si Pietarsaaren ja Helsingin ravinto-loissa työskentelee noin viisi toista tuuraajaa.

Kyse on siis vakavasti otettavasta liiketoiminnasta. Friends & Brgr-sin toimitusjohtaja Kaj Fagerholm sanoo, että ravintola Helsingissä oli tavoite heti yritystä perustettaes-sa.

– Me sovimme, että tämä ei ole vain yhden ravintolan bisnes. Usko imme lujasti asiaamme. Tähän saakka kaikki on mennyt aivan nappiin.

PieTArSAAren rAVinTolA oli pi-lottihanke, jossa testattiin liikeide-an toimivuutta. Vaikutteita haettiin muun muassa Yhdysvalloista, jossa tulevat yrittäjät matkoillaan mais-

toivat hampurilaisen jos toisenkin miettiessään toimivaa konseptia.

He päätyivät perustamaan sellai-sen hampurilaisravintolan, joita ei Suomessa ole monta.

– Seurasimme kansainvälistä tren-diä. Käytämme tuoretta lähiruokaa ja tiedotamme, mistä esimerkiksi liha tulee. Hampurilaiset valmiste-taan avoimessa keittiössä asiakka-iden nähtävillä.

FriendS & BrgrSiSSA ei saa pakas-teista valmistettua ruokaa, kaikki on tuoretta. Ranskalaisiin tarvitta-vat perunat silputaan ravintolassa.

– Ranskalaisten tekeminen oli aluk-si vaikeaa. Kesti jonkin aikaa ennen

kuin löysimme sen oikean tavan, ja nyt ne ovat sopivan rapeita.

Helsingistä Friends & Brgrs löysi liiketilat aivan ydinkeskustasta Mi-konkadulta.

– Uutta ravintolaa perustettaessa liikepaikka on meille tärkein krite-eri, emme voi mennä minnekään takakujalle. Helsingin ravintolan sijainti on täydellinen. Seuraavak-si aiomme avata Tukholmassa, yh-teistyökumppanimme etsii sieltä so-pivaa paikkaa.

SuomeSSA SuunniTelmiSSA on ra-vintolat suurimmissa kaupungeis-sa kuten Turussa ja Tampereella. Entä Vaasa?

– Se ei ole ajankohtainen vielä.

Mikko Kallionpää[email protected]

Jonathan Storlund tarjoilee hampurilaisaterian

Pietarsaaren Friends & Brgrs- ravintolassa.

KuVA: jonAS BrunnSTröm

Ensin Helsinki, sitten Tukholma

”KäyTämme

TuoreTTA läHiruoKAA jA TiedoTAmme, miSTä eSimer-KiKSi liHA Tulee.”













Improved logistics














INVESTINVAASA.FI


14

VASTAKOHTIEN VAASAN SEUTU

Vaikka etäisyydet ovat pienet, maisemat vaihtuvat nopeasti. Seudulla vieraileva panee yleensä he-ti merkille maiseman avaruuden ja tasaisuuden, aivan kuin maa olisi jäänyt jättimäisen tiejyrän alle. Kun kävijä kääntää katseensa merelle, hän huo-

maa sen kivikkoisuuden. Joka talvi jäät siirtelevät kiviä, jotka kevään tullessa ilmestyvät esiin uusista paikoista.

Kivet samoin kuin laakea maisema ovat seurausta viime jääkau-desta. Jääkausi antoi lopullisen silauksen myös Merenkurkun saaristolle, jossa maa jatkaa edelleen jääkauden jäljiltä nousuaan merestä 150 jalkapallokentän verran vuodessa. Ainutlaatuisen maankohoamisilmiön ansiosta Merenkurkun saaristo aateloitiin yhdeksi UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 2006.

Maailmanperintöalueen portille Raippaluotoon ja Björköbyhyn johtaa Suomen pisin silta – Raippaluodon silta. Björköbyn kärjessä, maailmanperintöalueen sydämessä, sijaitsee Svedje-hamn, jossa maan kohoamisen vaikutukset luontoon ja kulttuu-riin ovat paljain silmin nähtävissä. Vaellusreittien ja luontopol-kujen varrella voit oppia lisää maan kohoamisesta ja Saltkaret -näköalatornista voit tähyillä Merenkurkun maisemia.

Söder� ärdenin meteoriittikraateri syntyi suuren meteoriitin maahansyöksymisen seurauksena. Heti Söder ärdenin vieressä Sulvalla sijaitsee myös museo- ja kulttuurikylä Stundars, joka on Suomen suurimpia ulkoilmamuseoita. Sieltä löytyy koko-nainen historiaa huokuva kylä käsityöpajoineen, puoteineen, kouluineen ja kartanoineen. Ainutlaatuisia vivahteita on myös seudun makuelämyksissä. Vaasan seutu maistuu kalastajien vastasavustetuilta böklingeiltä, kesäravintolan terassilla nau-titulta mehevältä katkarapuleivältä ja höyryävän herkulliselta siika- tai lohikeitolta. Meillä leivottu leipä on syntynyt Suomen parhaan leipomon juuresta.

Vaasan seutu sijaitsee länsirannikolla, kätevästi keskellä Suomea, minne olet tervetullut niin maitse, meriteitse kuin lentäenkin. Moni-ilmeinen seutu on kaistale kauneinta Pohjanmaata, ja se tarjoaa elämyksiä niin luonnon kuin kulttuurinkin rakastajille. Vaasan seutu on sekoitus modernia kaupunkikulttuuria, lupsakkaa kylätunnelmaa ja merellisiä luontoelämyksiä.

Tapahtumarikkaalla Vaasan seudulla riittää vilskettä koko per-heelle. Esimerkiksi elokuussa järjestetään Isokyrön Vanhan kirkon kupeessa 1700-luvun markkinat, joille kokoontuu vuo-sittain liki 150 käsityömyyjää. Närpiössä vietetään heinäkuussa tomaattikarnevaaleja, ja Vaasassa ohjelmaa tarjoavat teatterit molemmilla kotimaisilla kielillä. Vesipedoille ja auringonpalvojille on runsaasti ihania rantapoukamia, ja jos kolea sää pääsee yllät-tämään, on Vaasan Vaskiluodossa sijaitsevassa kylpyläparatiisi Tropiclandiassa lämmintä ympäri vuoden. Kesäisin Tropiclandiannaapurissa avaa ovensa myös huvipuisto Wasalandia, minne kyydin keskustasta tarjoaa Lilliputtijuna.

Paikalliset taiteilijat, aktiivinen teatteritoiminta ja vierailevat täh-det varmistavat, että seudun kulttuurielämä elää ja voi hyvin. Modernia taidetta ja perinteikkäitä akvarelleja, kirkkokonsertteja ja improvisaatiota merenrannalla, pihakirpputoreja ja jännityksen-täyteistä jääkiekkoa. Vaasan seutua ja sen tapahtumia värittävät vastakohdat, ja kun ne kohtaavat, syntyy lopputuloksena unohtu-mattomia hetkiä, joita et koe muualla.

visitvaasa.fi

VASA ÄR MOTSATSERNAS REGION

Vasaregionen ligger lättillgänglig på Finlands västkust, oberoende om du kommer med fl yg, båt eller bil. Den mångskiftande regionen är en blandning av modern stads-kultur, traditionella byamiljöer och havsnära naturäventyr.

Vyerna skiftar snabbt trots att avstånden är korta. Besökare lägger ofta märke till det öppna och platta landskapet och den stenrika kusten. Det som syns är arvet från istiden. Landmassorna, som trycktes ner av isen, fortsätter fortfarande att stiga och i Kvar-kens skärgård skapas nytt land motsvarande 150 fotbollsplaner varje år. Detta unika fenomen gjorde Kvarkens skärgård till ett av UNESCOs världsarv 2006.

Porten till världsarvet går via Finlands längsta bro: Replotbron. Inte långt därifrån, i Björköby och Svedjehamn, kan landhöjningen upplevas på nära håll, t.ex. längs vandringslederna ute vid havs-bandet.

Söder� ärdens meteoritkrater utanför Vasa skapades när en stor meteorit krockade med jorden. I grannbyn Solf fi nns Stundars som är ett av Finlands största friluftsmuseum. Hela byn, med över 70 gamla byggnader är fylld av historia och hantverk.

Närheten till havet kryddar även regionens smakupplevelser. Vasaregionen smakar som nyrökt böckling, en räksmörgås på en solig sommarterrass och rykande het sik- eller laxsoppa. Till maten smakar det gott med bröd bakat av Finlands bästa bageri.

Sommaren fylls av evenemang för hela familjen runt om i regionen. 1700-talsmarknaden vid den gamla stenkyrkan i Storkyro och Närpes tomatkarneval är bara två exempel. Gårdsloppisar, sommar-teater, spontana kulturupplevelser och barnvänliga badstränder gör sommaren ännu ljuvligare.

I motsatsernas region skapas hela tiden oförglömliga möten, som inte kan upplevas någon annanstans.

Tämä on ilmoitus.Detta är en annons

14










visitvaasa.fi










15










visitvaasa.fi











Åttaåriga Johannes bakom ratten, femåriga Alvar uppkrupen bakom styrbordets fönster och treåriga El-mer i mamma Ulricas famn. Pap-pa Jonas håller blicken stadigt över Hylpetfjärden samtidigt som han då och då rättar till den unga kaptenens kurs. Kvällsbrisen är förvånansvärt ljum och det ligger en föraning av sommar i luften även om molnen är tunga och regnsjuka. Halvåriga spanielhunden Emla svansar lite oroligt mellan husse och matte inn-an hon till slut sätter sig i fören och riktar nosen upp mot vinden. Det här är hennes första sommar på villan.

Svedjeören, det är så ön heter där familjens villa finns, ligger på bara fem minuters båtväg från fastlan-det. Men det är fem viktiga minuter som för varje vågskvalp lämnar var-dagsstressen kvar på bryggan i Pets-mo båthamn.

– Vi har märkt att vi pratar myck-et mer med varandra här på villan än hemma, säger Jonas och får med-håll av Ulrica.

Stugan har ingen el och inget rin-nande vatten, men solpaneler ser till att stugan i alla fall har grund-värme och brunnen förser familjen med bastuvatten tills regnvatten-tunnorna blivit fyllda. Inne i den 70 kvadratmeter stora 1970-talsstugan står en tolvtumsteve lite ursäktande i ett hörn. De som däremot inte ber om ursäkt är de stora och generösa fönstren som vetter ut mot havet och farleden som går förbi ön.

– Soliga och varma dagar blir det nästan som ett växthus här inne. So-len ligger på från tidig morgon till sen kväll.

Familjen har tidvis funderat på att dra el till stugan. Tanken känns lock-ande, men sett till kostnaderna har det ännu inte känts vettigt.

– Det skulle kännas dumt att behö-va betala för hela året då vi ändå är här bara halva året, säger Jonas.

Det som däremot kändes som en nödvändighet att snabbt få fixat var en bastu. Den förra bastun ha-de brunnit ner på en villaavslutning

och då Ulrica och Jonas tog över stäl-let 2005 fanns bara svedda björkar kvar som minne.

– Halva nöjet med villaliv är att bada bastu, säger Jonas.

Sommarstugan har under åren vuxit sig till familjens käraste ägo-del. Den känns till och med viktigare

än egnahemmet i Karperö. Det här är det sista som familjen skulle av-stå ifrån, och familjen gjorde till och med avkall på sina får för att få till-bringa mer tid ute på villan.

Att det blev en villa just här i Pets-mo skärgård är en lycklig slump.

– Min pappa fick höra av en kolle-

ga att han tänker sälja sin villa så vi fick möjlighet att lägga bud på den innan den kom ut på marknaden. Innan vi köpte eget var vi så gott som varje helg på mina föräldrars villa på Värlax, som ligger fem minuter häri-från, säger Jonas.

Det tar inte många minuter från

Det finns inget dåligt villaväder

SKÄRGÅRDEN. För tio år sedan hittade Ulrica och jonas hedman sitt eget paradis, en sommarstuga med egen strand. Stugsäsongen inleds så fort isarna går och fortsätter i bästa fall ända in i oktober.

Femåriga Alvar har lärt sig att på villan ska man undvika att leka i stenrösen, där kan nämligen finnas ormar. Var-je sommar tar familjen livet av minst 2–3 huggormar som slingrar sig på tomten. Till all tur har ingen ännu blivit ormbiten.

FlesT sommArsTugor Finns deT i Korsholm, 3 777 år 2013.

Vörå, KArleby och mAlAx är ocKså populärA VillA-Kommuner.

medelpriseT För en ösTer-boTTnisK sommArsTugA med sTrAnd ligger på 102 000

euro. i helA lAndeT ligger medelpriseT på 123 931 euro, medAn mAn i nylAnd Får beTAlA 235 948 euro För en sTugA med sTrAndTomT.

KAsKö med sinA 162 som-mArsTugor hör Till en AV FinlAnds sTugTäTAsTe Kom-muner.

text:

Heidi Erikssonheidi.eriksson

@vasabladet.fi

foto:

Arash Matinarash.matin

@vasabladet.fi

VillaliV i öSterbotten

kommentarheiDi eriksson

skären blev villanFör 15 år sedan skedde en kulturell krock. jag gick från att vara på skären till att åka ut till villan. Med andra ord, jag flyttade från nyland till Österbotten.

Första gången jag hörde österbottningar prata om sin villa målade jag upp stora pampiga hus, för i min värld har villa alltid varit synonymt med något stort och flott. Det här var tills jag insåg att villan här är av precis samma skrot och korn som sommarstugan i den nyländska skärgården.

nu har jag vant mig vid att öster bottningarna kallar sina sommarstugor för villor. och för husfridens skull är det lättast att inte envisas med något annat.

det att vi stigit i land på holmen för-rän Johannes, Alvar och Elmer hit-tat kastspön och rusar ut till bryg-gan. Flytvästarna är lika självklara på landbacken som i båten.

– Vi har som regel att pojkarna måste ha flytvästarna på sig då de är ute. Men visst har vi haft hjärtat i halsgropen flera gånger, speciellt när de var riktigt små och just lärt sig att gå, säger Jonas.

Familjen hedman sänder en tack-sam tanke till de förra ägarna. Tack vare dem finns det en liten sand-strand på tomten som dessutom är skyddad från nordanvinden.

– Sommarens projekt är en 50 kva-dratmeter stor brygga. Tanken är att vi i något skede ska skaffa en bad- tunna, säger Ulrica Hedman.


Det tar bara fem minuter med båt från Petsmo båthamn till familjens villa. Ulrica med sonen Elmer i famnen, pappa Jonas med mellansonen Alvar bakom ratten och Johannes kollar att båten angör bryggan rätt.

Pohjalaista herkkua: Mökki meren äärellä Suomen noin puolesta mil-joonasta mökistä yli 20 000 sijaitsee Pohjanmaalla. Yksi Suomen suosituimmista mökki kunnista on Kaskinen Etelä-Pohjanmaalla.

– Autotie ja hyvät puitteet ovat aina kysyttyjä, kun pohjalaiset harkitse-vat kesämökin ostoa, kertoo Kent Haldin, Asunto Björndahlin myyn-tineuvottelija.

Haldin kertoo myös, että rannan sijainti vaikuttaa hintaan. Länsiran-nasta saa maksaa melkein kaksin-kertaisen hinnan itärantaan ver-rattuna.

– Voi sanoa, että mökkejä on kah-dessa kategoriassa, halvempia ja vä-hän vaatimattomampia sekä kalliim-pia. Molemille löytyy ostajia. Vaasan saaristo alkaa olla aika täynnä.

Vaikka Pohjanmaa on rannikko-aluetta, mökki meren äärellä ei ole itsestäänselvyys. Monet suuntaavat myös sisämaahan, kriteerinä on use-in se, että automatkaa saa olla kor-keintaan 50 kilometriä. Kivijärvi ja Lappajärvi taas houkuttelevat mök-keilijöitä jopa Itä-Suomesta.

TilaSTolliSESTi MuSTaSaarESSa on eniten kesämökkejä, noin 3 800. Tämä selittyy lähinnä kunnan isolla saaristolla. Kaukaluoto, Raippaluoto ja Björköby saaristoineen ovat suo-sittuja mökkialueita.

– Saaret eivät kuitenkaan ole yhtä suosittuja kuin mökit, joihin on au-totie ja joissa on sähköt ja juokseva vesi, sanoo Michael Ek, Mustasaaren johtava rakennustarkastaja.

Mustasaaren kunta on viime vuo-sina tasaiseen tahtiin myöntänyt ra-kennuslupia kesämökeille. Ek kui-tenkin toteaa, että tänä päivänä mök-kitontteja tulee harvoin myyntiin.

Eniten mökkejä kunnan kokoon nähden on kuitenkin pikkukaupun-ki Kaskisissa (väkiluku 1 324), jossa on keskimäärin 15–18 kesämökkiä neliökilometriä kohden. Koko maan keskiarvo on 1,6 kesämökkiä neliö-kilometriä kohden.

– Kesäisin Kaskisissa on ihan toi-senlaista vilskettä, kun kaikki mök-kiläiset ja kesävieraat saapuvat kau-punkiin, kertoo kunnanjohtaja Mar-lene Svens.

Svens toteaa myös, että mökit ovat nykyään kortilla. Kaskisten ranta on täyteen rakennettu ja kaupungin puo-lelta kaikki tontit on joko myy-ty tai vuokrattu. Jos haaveilee kesä- mökistä meren ympäröivässä puu-talokaupungissa, ainoa toivo on, et-tä joku myy omansa tai vuokrasopi-mus umpeutuu. Heidi [email protected]

18 Vasabladet & pohjalainen

Ann Bäck har haft designföretaget ”ann bäck made” i 17 år. Naturen och växtligheten inspirerar. Hen-nes mönster kännetecknas av enkla linjer, vardaglighet och humor. Hon mixar teckning, måleri och teknik i sina produkter.

Disktrasorna har blivit hennes volymmässigt största produkt som säljs i tio länder. I Sydkorea säjs hen-nes design via en tv-shop.

–Tv-shop är en helt annan grej där än hos oss. Produkterna är no-ga utvalda, ofta handlar det om de-signföremål. Kunderna i Asien vill veta vem som formgivit sakerna de köper, säger Ann Bäck.

Att det blev just disktrAsor med färg och mönster är lite av en slump. Ann Bäck började färga trasor som hon sålde i den egna butiken. Det dröjde ganska länge innan hon hit-tade en leverantör som kunde förse henne med trasor som passade rik-tigt bra för färgning. I början gjorde

hon svarta, grå och röda. Nu finns de i 22 färger.

– Det fanns inga snygga disktrasor på marknaden. Det är ju lite konstigt för disktrasan är något som alla an-vänder och har framme.

efter Att Ann bäck ställt ut på Formexmässan ville Artek köpa in ett litet parti.

– Det kändes bra att få in en fot där, speciellt då deras inköpare tyckte att

mina trasor var mässans bästa pro-dukt.

Senare började hon också trycka mönster på trasorna, den japanska agenten frågade efter sådana.

Sedan har det rullat på. Ann Bäck säljer inte bara disktrasor utan job-bar ständigt med att utveckla sorti-mentet. Den egna butiken är ett av-slutat kapitel, i dag försöker hon hit-ta ett sätt att jobba som ska ge hen-ne mera tid för produktutveckling.

– Jag har absolut ingen brist på idé-er, men det är svårt att få tiden att räcka till om jag sköter för många bitar själv.

från Att länge hA jobbAt mest med mönster på textilier och platta saker har skulptören Bäck igen bör-jat fundera i tredimensionella for-mer.

– Jag har lite porslin på gång och min dröm är att skulptera i det mate-

rial som man gör disktrasor av.Hon säger att formgivning är en

sak, men det tar också mycket tid att fundera på förpackningar och hur saker ska produceras så enkelt som möjligt.

– Och transporter, varorna ska packas så att de tar lite plats och in-te skadas.

Ann Bäck tänker också på miljön. Trasorna är komposterbara och eti-ketterna är gjorda av returpapper.

– Dessutom tycker jag att de hål-ler längre än en vanlig trasa så där får man också in miljötänk. Jag job-bar med bruksprodukter och vill att hela kedjan ska vara så hållbar som möjligt.

En av storsäljarna i hennes web-shop är produkter med mönstret Mami som faktiskt inte är ritat av henne själv utan av hennes dotter då hon var fyra år.

– Mami är ett porträtt av mig och jag gillar det breda leendet. Jag tyck-er att design ska vara kul.

Blivande klädsömmaren Robin Söderholm hjälper Ann Bäck att skapa en krinolin av disktrasor.

48 åR, BoR I huS I jAkoBStAd.

FAmIlj: två vuxnA BARn, hund.

InSpIReRAS Av nAtuRen. BeRg, hAv, Skog ...

läSeR juSt nu: BIogRAFIeR.

lySSnAR på: Rätt BRed

muSIkSmAk men SkRIkmuSIk gåR BoRt.

gIllAR doFteR, nyA plAtSeR Att utFoRSkA, god mAt.

då jAg äR ledIg: äR jAg gäRnA utomhuS, Skogen elleR I tRädgåRden, hålleR på med yogA och tyckeR om Att ReSA.

Skulptören älskar disktrasorDESIGN. ann bäck är skulptör men jobbar mest med mönster och bruksföremål i egen design. hon är också en riktig disktrasenörd.

”Pohjalaiset ovat aina uusien tuulien etulinjassa”designer, sisustussuunnitte-lija, bloggaaja christian irja-la Pietarsaaresta sanoo, että Pohjanmaalla on pitkä tradi-tio olla eturivissä, kun puhuta-an uudenlaisesta ajattelusta ja uuden suunnittelusta.

– Kaikki poliitiset ja uskonnolliset suuntaukset saivat 1800-luvulla hy-vin nopeasti jalansijan Pohjanmaal-la tällaisen ilmapiirin takia. Ja sodas-sa rintaman etulinjassa olivat juuri pohjalaiset.

Irjala arvioi, että uusien tuulien

haistele minen ja luovuus ovat osa-selitys siihen, miksi Pietarsaaresta tulee hyviä vaate-, sisustus- ja esine-suunnittelijoita.

– Ilmapiirissä on erikoinen yritteli-äisyys, jota on vaikea selittää, mutta kuitenkin se on hyvin voimakkaasti

olemassa. Olen itse yrittäjäperheestä ja tiedän, kuinka paljon korostetaan omaa panostusta ja työsuoritusta.

Hän ei halua kuitenkaan korostaa Pietarsaarta muotoilun mekkana.

– En usko, että Pietarsaari tai Poh- janmaa ovat poikeuksellisia siinä

mielessä, millainen muotoilu on sa-anut huomiota tai ollut kaupallisesti merkitsevää. Voi olla, että näkyvyys vain on helpompi saavuttaa täällä kuin Pariisissa tai Helsingissä.Anne [email protected]

text:

Anne-May Wisén anne-may.wisen

@vasabladet.fi

foto:

Markku Jokelamarkku.jokela

@vasabladet.fi

Ann bäck

19

Tervetuloa Pohjanmaalle - nähdään Senaatintorilla!Kesäkuussa 2015 Pohjanmaan liitto kokoaa yhdessä Helsingin kaupungin kanssa Pohjanmaan parhaat palat ennen kokemattomaksi elämyspaketiksi, joka herää henkiin Helsingin ytimessä. Under tre dagar kommer allt att gå som på Strömsö.

Suurtapahtuman sydän on Senaatintori, mutta Pop-up Pohjanmaa ilmestyy näkyviin myös ympäri Helsingin ydinkeskustaa. Ainutlaatuinen tapahtuma-alue tarjoaa designtuotteita, makunystyröitä hiveleviä ruokaelämyksiä sekä yllätyksiä pursuavan ohjelmakavalkadin eturivin artistien seurassa.

TORSTAI TORSDAG 11.�6.Torstain ohjelman Senaatintorilla juontavat Annika Eklund & Jim Björni.

SENAATINTORI12.00 Grand Opening12.30 Novia presents: The Napkins14.00 – 17.00 Katutaiteilija Nina Kuukari & Kipinä Dancers 14.30 Emma Klingenberg16.30 Maria & Tomas Höglund, Mikael Svarvar & Band19.00 Bothnia Rhythm Orchestra & Thoby Loth21.00 Slow Fox

ESPA / ESPAN LAVA12.15 Aaveballadeja 13.00 Axxell esittää: The 90’s Show15.15 Novia presents: Throw like a girl & Naamioteatteri17.00 Novia presents: Emil Nordström Quintet18.00 Novia presents: La Riippa Group19.00 Novia presents: ORGAN!K20.00 Timshel21.00 Novia presents: The Napkins

PERJANTAIFREDAG 12.�6.Perjantain ohjelman Senaatintorilla juontavat Annika Eklund, Jim Björni & Fredrik Furu.

SENAATINTORI09.00 – 11.00 Helsinki-päivän aamukahvit, raparperipiirakan ja mukavan ohjelman kera. 11.00 Design Show by Teri Niitti12.00 Levand Speland & Jepokryddona13.30 Stadin slangi: Stadin Kundi ja Friidu 201513.45 Design Show by Teri Niitti14.00 BARK presents: Aikamatkoja15.00 – 21.00 Katutaiteilija Nina Kuukari15.00 Novia presents: Barock Ostrobothnia15.30 BARK presents: Aikamatkoja16.30 Design Show by Teri Niitti17.30 Allsång! Yhteislaulua Annika Eklundin & Fredrik Furun johdolla, vierailevien artistien seurassa.19.15 The Heartbeat Band20.15 Setä Tamu & Kuningas Pähkinä21.00 Kotia Kohti (Vaasan Ooppera, Tuomiokirkko)

ASKARTELUTELTTA (SENAATINTORI)09.00 – 18.00 Askartele oma pohjalaisesi

ESPAN LAVA15.30 KAJ

RAUTATIEASEMA15.00 – 18.00 Kuorolaulua (Vaasan kuorofestivaali)

KINO ENGEL16.00 – 22.15 Pampas Filmfest -elokuvafestarit

LAUANTAILÖRDAG 13.�6.Lauantain ohjelman Senaatintorilla juontavat Siru Airistola & Jonathan Granbacka.

SENAATINTORI10.00 Aamujumppaa ja tanssia lapsille ja lapsenmielisille11.00 BARK presents: Aikamatkoja11.00 Tanssikoulu Kipinä & TaiKon tanssishow13.30 Jeppo ungdomsorkester14.00 BARK presents: Aikamatkoja15.45 Krista Siegfrids

ASKARTELUTELTTA (SENAATINTORI)10.00 – 17.00 Askartele oma pohjalaisesi10.30 Näytös: Paret Poppuli (på svenska)11.30 Näytös: Poppulin pariskunta (suomeksi)

ESPA / ESPAN LAVA10.00 – 15.00 Katutaiteilija Nina Kuukari11.00 Novia presents: Minna Rusanen Band12.15 Novia presents: Hipster Slayer13.30 Standard Time15.00 Gospelkuoro Ichtys ja Ichtys kids17.00 Gubbrockarna

NARINKKATORI13.00 Närpes skolmusikkår

Pidätämme oikeuden ohjelma- ja aikataulumuutoksiin.

20

pohjanmaa.fi facebook.com/ pohjanmaaosterbotten#PUP2015

POP-UP POHJANMAA RANTA UTUU HELSINKIIN 11.–13.6.

PÄÄ-SISÄÄNKÄYNTI

ELÄMYSTEN POHJANMAA

MAKUJEN POHJANMAA

RAVINTOLAPÄÄLAVA

TAIDON JA TIEDON

POHJANMAA

POHJANMAA OSAAJA ONNISTUU, VIE

OMA PALA ONNEA KOTIIN ASTIPrameista purjeveneitä, energiestä osaamisesta ja designtuotteista – niistä on Pohjanmaa tehty.Tutustu aitoon pohjalaiseen osaamiseen ja va-kuutu siitä, että ”kultarannikolla” kannattaa asua, yrittää ja opiskella. Myyntikonteista löyty-vät suosikkiaarteet voit viedä ihan hem till dig.

12.�6.

HELSINKI-PÄIVÄKesäkuun 12. päivä juhlistetaan Helsingin syntymäpäivää, ja kaupungin puistot, torit ja kadut täyttyvät monipuolisesta ohjelmasta. Päivän avaa perinteisesti kaupungin-johtaja Jussi Pajunen kaikille avoimessa aamukahvitilaisuudessa, joka järjestetäänSenaatintorilla. Päivän huipputapahtumiin kuuluu myös Radio Aallon Helsinki-päivänkonsertti, joka tuo Kaisaniemen puistoon mm. Jenni Vartiaisen, Haloo Helsingin, Poets of the Fallin, Sunrise Avenuen ja Elastisen. Helsinki-päivän koko ohjelma löytyy osoitteesta www.helsinkipaiva.fi .

PAIKKOJA RAJATTOMASTI:

OTA ÄKKILÄHTÖ LÄNSIRANNIKOLLERes i din egen hemstad. Elämysten Pohjanmaa on virtuaalinen ympäristö, jossa pääset koke-maan Pohjanmaan kaikilla aisteilla. Näe, kuule, tunnustele ja anna pohjalaisen elämäntyylin viedä mennessään. Trevlig resa!

HUOMISEN TÄHDET TUIKKIVAT KILPAA

SENAATINTORIN PÄÄLAVALLAMonet pohjalaiset muusikot ja taiteiljat tunnetaan jo hyvin i Sverige. Jos nimet ovat sinulle vielä outoja, Pop-up on oiva mahdollisuus korjata tilanne. Helsinki-päivän yhteisöl-linen yhteislaulutilaisuus on asia, jota et voi olla kokematta. Vinkki: More is More!

ÄLÄ ENÄÄ IHMETTELE, OTA SELVÄÄ

MILTÄ POHJANMAA MAISTUU!Fiilistele puhtaita raaka-aineita ja pientuottajien luomuksia katuruoan muodossa. Makujen Pohjan-maa tarjoaa perinteisiä ja yllätyksellisiä makuja, joilla voit herkutella myös kotiin vietävien tuot-teiden muodossa. Pohjanmaan Keittiö -ravinto-lassa pääset maistamaan Merenkurkun herkkuja - tutustu ruoka- ja juomavalikoimaan osoitteessa pohjanmaa.fi ! Mmm, Österbotten...

HELSINKI-PÄIVÄ 12.6.

Senaatintori

Pop-up Pohjanmaa tuo länsirannikon parhaat palat Helsinkiin kolmen päivän ajaksi. Se tarkoittaa, että voit kokea perinteisiä kädentaitoja ja tulevaisuuden huipputeknologiaa samassa paikassa. Aidot raaka-aineet, ympäristön kunnioittaminen ja yllättävät yhdistelmät ovat teemoja, jotka yhdistävät yritykset toisiinsa. Tutustu tapahtumapaikkoihin ja niiden tarjoamiin elämyksiin, niin mitään ei jää kokematta. Börja din resa t.ex på Senatstorget - här har du en karta som hjälper dig att komma i rätt stämning!

TUTUSTU OHJELMAAN, NÄYTTEILLEASETTAJIIN JA MUIHIN TAPAHTUMAPAIKKOIHIN:

20





MAKUJEN POHJANMAA

RAVINTOLAPÄÄLAVA

TAIDON JA TIEDON

POHJANMAA



12.�6.









Senaatintori



21





MAKUJEN POHJANMAA

RAVINTOLAPÄÄLAVA

TAIDON JA TIEDON

POHJANMAA



12.�6.









Senaatintori



22

events.osterbotten.fihttp://


Neljän vuosisadan rakennuksia ja tyylejä yhdistelevä kortteli sulautuu luontevasti, jopa huomaamatto-masti kaupunkikuvaan. Varsi-naiset silmänherkut löytyvätkin sisätiloista, lasikaton alta, jossa uu-si ja vanha ovat löytäneet toisen-sa ja luovat yhdessä ainutlaatuisen rakennus kokonaisuuden.

Kaksi vuotta sitten valmistuneen Campus Allegron ajatuksena oli tuoda seudulla toimivia oppilaitok-sia saman katon alle. Tavoitteena oli hyödyntää tehokkaasti tiloja, opetta-jia ja kurssitarjontaa. Kokonaisuu-den täydentävät huippuhieno kon-serttisali, galleria ja ravintola.

Projektin toteutus kesti kymme-nen vuotta, ja odotukset olivat suu-ret. Tänä päivänä jo tiedetään, että toiveista moni on myös käynyt to-teen.

– Täällä oppilaitokset tukevat toi-nen toisiaan aidossa musketööri-

hengessä, yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Se näkyy myös tu-loksissa, esimerkiksi tutkintojen määrät ovat kasvaneet, kertoo am-mattikorkeakoulu Novian yksikön-johtaja Sören Lillkung.

Myös konserttisalista ja galleriasta on muodostunut oleellinen osa tai-de- ja musiikkikoulutuksen koko-naisuutta.

– Olosuhteet täällä ovat hyvät, joten parhaat haluavat tulla tänne esiintymään. Sen lisäksi he myös kouluttavat opiskelijoita.

Oppiaan ovat jakaneet muun mu-

assa Olli Mustonen, Monika Groop, Pekka Kuusisto, Sakari Oramo ja Christoffer Sundqvist.

Taidekoulutuksen puolella ovat vierailleet esimerkiksi Dan & Lia Perjovschi ja Cecare Pietroiusti.

KauppiaanKadun puoleisista lasiovista astuessa saavutaan suora-an kampuksen ytimeen, suureen ja valoisaan aulaan, jossa sijaitsee my-ös ravintola. Lounasaikaan pöydissä rupattelee enimmäkseen siististi, mutta rennosti pukeutu neita opis-kelijoita.

Vastaan astelee jepualainen mu-siikin opiskelija Pontus Sandin, jo-ka soittaa pääinstrumenttinaan trumpettia.

Kannattaako Pietarsaareen tulla opiskelemaan musiikkia?

– Täällä voi soittaa monissa bände-issä ja keikkoja on paljon. Kontak-teja alan ihmisiin syntyy luontevas-ti. Harjoitustilat ovat myös hyvät, Sandin sanoo.

Keikkoja on luvassa myös Hel-singissä järjestettävässä Pop Up Pohjanmaa-tapahtumassa, johon Novia osallistuu näyttävästi.

Musiikin opiskelija Pontus Sandin ja tapahtumatuottaja Anna Hagen ovat viihtyneet Pietarsaaren uudella kampuksella.

YrkeSHögSkolAn noviA. BildkonSt, forMgivning, MediAkultur ocH MuSik. cirkA 250 StuderAnde.

YrkeSHögSkolAn centriA. företAgSekonoMi ocH PälSBrAnScHen. cirkA 200 StuderAnde.

ÅBo AkAdeMi. BArnPedAgogik (BArnträdgÅrdSlärAre). närMAre 200 StuderAnde.

YrkeSAkAdeMin i öSterBotten. grundexAMen för MuSiker ocH BildArteSAner.

konStSkolAn BAlAtAko för BArn ocH ungA.

JAkoBStAdSneJdenS MuSikinStitut.

Kampus lunasti odotukset PIETARSAARI.Missä sijaitsee Suomen tyylik-käin kampus? jos sellainen kilpailu julistettaisiin, pietarsaaren kes-kustassa sijaitse-va Campus Alle-gro olisi vahvoilla.

novian yksikönjohtaja Sören lillkung on sitä mieltä, että kaksikielisyys on campus Allegrolle rikkaus.

teksti:

Janne Lehtonenjanne.lehtonen

@pohjalainen.fi

kuva:

Minna Hirveläminna.hirvela

@pohjalainen.fi

enheter i allegro


Sittemmin maailmanlaajuiseksi luksusvene-brändiksi kasvanut Swan ei ole ainoa esimerk-ki pohjalaisesta venealan osaamisesta. Vaasas-ta Kokkolaan ulottuvan rannikkokaistaleen yrityksissä taottiin viime vuonna suurin osa Suomen veneteollisuuden 460 miljoonan eu-ron liikevaihdosta.

Vaikka Swan-veneitä valmistavan Nautorin omistaa nykyään italialainen Ferragamon perhe ja veneiden pääsuunnittelija on argen-tiinalainen Germán Frers, veneet tehdään sil-ti lähes kokonaan pohjalaisvoimin. Valtaosa suunnittelijoista ja rakentajista on kotoisin seudulta.

– Yhteistyö paikallisten oppilaitosten kans-sa on toiminut hyvin ja olemme saaneet osaa-vaa työvoimaa, kertoo Nautorin henkilöstö-

päällikkö Kjell Fellman. Väki on motivoitunutta ja sen pitääkin olla,

sillä Nautorin tavoite on pysynyt 50 vuotta samana: olla maailman paras.

Alaveteliläinen sisustusarkkitehti Heini Gus-tafsson tuli 14 vuotta sitten Nautorille kesä-töihin.

Isojen purjeveneiden sisustusratkaisujen pohtiminen imaisi heti mukaansa.

– Työ on mukavan vaihtelevaa. Tapaan asi-akkaita ja keskustelen heidän kanssaan muun muassa kalusteista, pinnoista ja materiaaleis-ta. Veneissä tarvitaan monenlaisia varustei-ta haarukanpidikkeistä lähtien, hän kertoo.

Ison purjeveneen tilaaja saa vaikuttaa paljon lopputulokseen. Asiakkaat ovat joskus hyvin vaativia.

– Mutta aina olemme ratkaisun löytäneet, Gustafsson sanoo.

Kokkolalainen Antti Wikström luki vuon-na 1997 lehdestä artikkelin, jossa kerrottiin suomalaisista huipputuotteista. Swan-vene jäi mieleen.

– Halusin päästä tekemään niitä, hän kertoo. Veneenrakentajan koulutuksen hankkinut

Wikström ei ole pettynyt valintaansa. Työ on ollut haastavaa, monipuolista ja myös palkitse-vaa. Veneen vesillelasku on aina hieno hetki.

– Tässä työssä todella näkee mitä on poru-kalla saatu aikaiseksi.

Vaasalainen Patrik Forsman ei tähdännyt venealalle. Varsinaiselta koulutukseltaan hän on huonekalupuuseppä.

– Vaimo löytyi Pietarsaaresta. Siinä syy muuttoon, hän kertoo.

Nautorilla tarvittiin väkeä ja Forsman sai töitä sisustusasentajana. Veneiden uumenissa askartelu osoittautui kiinnostavaksi puuhaksi.

– Kaikissa veneissä tarvitaan erilaisia rat-kaisuja ja työstetään erilaisia materiaaleja. Varsinkin isot, yksilölliset purjeveneet tuovat työhön mukavaa vaihtelua.

Kjell Fellmanin mukaan Swan-veneiden

Maailmankuulut veneet tehdään pohjalaisvoiminVENETEOLLISUUS. pohjalaiset ovat maailman parhaita veneen tekijöitä. niin uskoi ainakin pekka Koskenkylä, joka viisi vuosikymmentä sitten halusi tehdä maailman parhaan lasikuituisen purjeveneen. pietarsaaressa syntyi ensimmäinen 36-jalkainen Swan, joka kastettiin Tarantellaksi.

Nautoria työllistävät nyt suuret 115-jalkaiset purjeveneet. Pienissä veneissä kilpailu on ankaraa, sillä niitä pystytään tekemään sarjatuotantona.

EnsimmäisEn swanin tEkijät juhla- purjEhduksEllEPIETARSAARI Oy NAuTOR Ab juhlII ENSI vuONNA 50-vuOTISjuhlIAAN. NAu-TORIN PERuSTI vuONNA 1966 PEkkA kOSkENkylä.

ENSImmäINEN NAuTORIN vAlmIS-TAmA SwAN OlI 36-jAlkAINEN TARAN-TEllA. PuOlI vuOSISATAA mAAIlmAN mERIllä PuRjEhdITTuAAN SE ON jällEEN PAlANNuT kOTISATAmA-ANSA PIETARSAAREEN jA NAuTORIN OmISTukSEEN.

juhlAvuOdEN kuNNIAkSI TARANTEllA kuNNOSTETAAN AlkuPERäISEEN lOISTOONSA. ENTISöINNIN TEkEväT TAlkOOTöINä SAmAT mIEhET, jOTkA vENEEN AIkOINAAN RAkENSIvAT.

TARANTEllA vIEdääN välImEREllE SARdINIAAN, jOSSA SE OSAllISTuu PORTO CERvON REgATTAAN. PuRjEh-TImAAN PääSEväT myöS vENEEN RAkENTAjAT.

juhlAvuOdEN TAPAhTumIIN kuuluu myöS TuRuN SwAN-REgATTA, jOhON TAvOITEllAAN jOPA SATAA SwAN-vENETTä.

Ensimmäinen Swan-purjevene Tarantella on Nautorilla entisöitävänä.

teksti:

Janne Lehtonenjanne.lehtonen @pohjalainen.fi

kuva:

Minna Hirveläminna.hirvela @pohjalainen.fi


Sittemmin maailmanlaajuiseksi luksusvene-brändiksi kasvanut Swan ei ole ainoa esimerk-ki pohjalaisesta venealan osaamisesta. Vaasas-ta Kokkolaan ulottuvan rannikkokaistaleen yrityksissä taottiin viime vuonna suurin osa Suomen veneteollisuuden 460 miljoonan eu-ron liikevaihdosta.

Vaikka Swan-veneitä valmistavan Nautorin omistaa nykyään italialainen Ferragamon perhe ja veneiden pääsuunnittelija on argen-tiinalainen Germán Frers, veneet tehdään sil-ti lähes kokonaan pohjalaisvoimin. Valtaosa suunnittelijoista ja rakentajista on kotoisin seudulta.

– Yhteistyö paikallisten oppilaitosten kans-sa on toiminut hyvin ja olemme saaneet osaa-vaa työvoimaa, kertoo Nautorin henkilöstö-

päällikkö Kjell Fellman. Väki on motivoitunutta ja sen pitääkin olla,

sillä Nautorin tavoite on pysynyt 50 vuotta samana: olla maailman paras.

Alaveteliläinen sisustusarkkitehti Heini Gus-tafsson tuli 14 vuotta sitten Nautorille kesä-töihin.

Isojen purjeveneiden sisustusratkaisujen pohtiminen imaisi heti mukaansa.

– Työ on mukavan vaihtelevaa. Tapaan asi-akkaita ja keskustelen heidän kanssaan muun muassa kalusteista, pinnoista ja materiaaleis-ta. Veneissä tarvitaan monenlaisia varustei-ta haarukanpidikkeistä lähtien, hän kertoo.

Ison purjeveneen tilaaja saa vaikuttaa paljon lopputulokseen. Asiakkaat ovat joskus hyvin vaativia.

– Mutta aina olemme ratkaisun löytäneet, Gustafsson sanoo.

Kokkolalainen Antti Wikström luki vuon-na 1997 lehdestä artikkelin, jossa kerrottiin suomalaisista huipputuotteista. Swan-vene jäi mieleen.

– Halusin päästä tekemään niitä, hän kertoo. Veneenrakentajan koulutuksen hankkinut

Wikström ei ole pettynyt valintaansa. Työ on ollut haastavaa, monipuolista ja myös palkitse-vaa. Veneen vesillelasku on aina hieno hetki.

– Tässä työssä todella näkee mitä on poru-kalla saatu aikaiseksi.

Vaasalainen Patrik Forsman ei tähdännyt venealalle. Varsinaiselta koulutukseltaan hän on huonekalupuuseppä.

– Vaimo löytyi Pietarsaaresta. Siinä syy muuttoon, hän kertoo.

Nautorilla tarvittiin väkeä ja Forsman sai töitä sisustusasentajana. Veneiden uumenissa askartelu osoittautui kiinnostavaksi puuhaksi.

– Kaikissa veneissä tarvitaan erilaisia rat-kaisuja ja työstetään erilaisia materiaaleja. Varsinkin isot, yksilölliset purjeveneet tuovat työhön mukavaa vaihtelua.

Kjell Fellmanin mukaan Swan-veneiden

Maailmankuulut veneet tehdään pohjalaisvoiminVENETEOLLISUUS. pohjalaiset ovat maailman parhaita veneen tekijöitä. niin uskoi ainakin pekka Koskenkylä, joka viisi vuosikymmentä sitten halusi tehdä maailman parhaan lasikuituisen purjeveneen. pietarsaaressa syntyi ensimmäinen 36-jalkainen Swan, joka kastettiin Tarantellaksi.

Nautoria työllistävät nyt suuret 115-jalkaiset purjeveneet. Pienissä veneissä kilpailu on ankaraa, sillä niitä pystytään tekemään sarjatuotantona.

EnsimmäisEn swanin tEkijät juhla- purjEhduksEllEPIETARSAARI Oy NAuTOR Ab juhlII ENSI vuONNA 50-vuOTISjuhlIAAN. NAu-TORIN PERuSTI vuONNA 1966 PEkkA kOSkENkylä.

ENSImmäINEN NAuTORIN vAlmIS-TAmA SwAN OlI 36-jAlkAINEN TARAN-TEllA. PuOlI vuOSISATAA mAAIlmAN mERIllä PuRjEhdITTuAAN SE ON jällEEN PAlANNuT kOTISATAmA-ANSA PIETARSAAREEN jA NAuTORIN OmISTukSEEN.

juhlAvuOdEN kuNNIAkSI TARANTEllA kuNNOSTETAAN AlkuPERäISEEN lOISTOONSA. ENTISöINNIN TEkEväT TAlkOOTöINä SAmAT mIEhET, jOTkA vENEEN AIkOINAAN RAkENSIvAT.

TARANTEllA vIEdääN välImEREllE SARdINIAAN, jOSSA SE OSAllISTuu PORTO CERvON REgATTAAN. PuRjEh-TImAAN PääSEväT myöS vENEEN RAkENTAjAT.

juhlAvuOdEN TAPAhTumIIN kuuluu myöS TuRuN SwAN-REgATTA, jOhON TAvOITEllAAN jOPA SATAA SwAN-vENETTä.

Ensimmäinen Swan-purjevene Tarantella on Nautorilla entisöitävänä.

teksti:

Janne Lehtonenjanne.lehtonen @pohjalainen.fi

kuva:

Minna Hirveläminna.hirvela @pohjalainen.fi


Bruksbåtar behövs även om det är lågkonjunktur. Båtar som klarar av Kvarkens skärgård klarar sig nästan överallt. Båtbyggande är en österbott-nisk nisch.

Börje Rönnqvist började bygga båtar som bar hans efternamn på 1970-talet. Materialet var glasfiber och den första formen inspirerades av en lokal träbåt. Sonen Kenneth Rönnqvist, som i dag driver företaget, kom med i båtbyg-gandet på heltid 1981.

I dag tillverkar företaget, som finns i Sundom i Vasa, cirka 120–140 båtar årligen. Båtarna be-skrivs som bruksbåtar.

– Det innebär att de ska kunna användas till allt möjligt, allt från att köra brädlappar till fiske och stugturer, säger Kenneth Rönnqvist.

Att BåtArnA inte bara byggs för nöjesfär-der gör att företaget som bygger dem inte blir riktigt lika känsligt för låg- och högkonjunk-turer som andra båttillverkare. Johan Ham-marström, produktionsansvarig på Rönnqvist

Båtar, säger att företaget hade ett bra år i fjol och att det här året ser ut att bli likadant.

rönnqvist tillverKAr sju olika modeller. Kenneth Rönnqvist säger att de trots det ald-rig ritat en båtform. I stället har allt byggts och provats fram den hårda vägen.

– Vi provkör otroligt mycket.

i österBotten finns både stora och små båt-byggare. Byggandet av Rönnqvists båtar syssel-sätter mellan fem och åtta personer, beroen-de på säsong.

Varför är vi i Österbotten bra på att bygga båtar?

– Det är knepiga väderomslag i Kvarken, vi har både djupt och grunt vatten och mycket stengrynnor, säger Kenneth Rönnqvist.

– Lyssnar man på fiskare som måste ut i de förhållandena oberoende om det regnar, blå-ser eller stormar så blir det bra båtar, säger han. Peter [email protected]

Jan-Erik Westerback arbetar med att montera en lucka. I bakgrunden står Kenneth Rönn-qvist. FoTo: ArASh MATin

”Båtar som klarar Kvarken klarar allt”

Maailmankuulut veneet tehdään pohjalaisvoiminNautoria työllistävät nyt suuret 115-jalkaiset purjeveneet. Pienissä veneissä kilpailu on ankaraa, sillä niitä pystytään tekemään sarjatuotantona.

Patrik Forsman ja Antti Wikström asentavat parivuodetta purjeveneen sisätiloihin.

ostajat ovat yleensä hyvin menestyviä liike-miehiä, jotka tietävät tarkkaan mitä haluavat. He osaavat myös vaatia laatua.

Luovaa ajattelua tarvittiin esimerkiksi sillo-in, kun saksalainen asiakas halusi sijoittaa ma-kuuhuoneen parisänkyineen veneen takaosa-an. Peräluukun haluttiin avautuvan terassik-si, josta on mukava pulahtaa vaikkapa aamu- uinnille.

– Siinä oli mietittävää jo pelkästään tur-vallisuuden kannalta. Lopputulos oli kuiten-kin onnistunut, ja vene sai näyttelyissä hyvää palautetta, kertoo Fellman.

Toista ääripäätä edustaa eräs filippiiniläi-nen rouva, joka tilasi itselleen purjeveneen puhelimitse.

– Hän kysyi kohteliaasti, että voisimmeko toimittaa hänelle 53-jalkaisen Swan-purjeve-neen. Sitten vain ryhdyimme töihin ja hoidim-me homman, eikä rouvasta kuulunut mitään koko aikana.

Veneteollisuus kasvoi kohisten vuosituhan-nen alun Pietarsaaressa. Monet Nautorin nykyisistä työntekijöistä tulivat silloin taloon. Lama kuitenkin iski viime vuosikymmenen lopussa ankarasti Suomen veneteollisuuteen. Nautorin liikevaihto putosi vuonna 2009 noin 40 prosenttia. Väkeä jouduttiin vähentämään tuntuvasti.

Aallonpohjasta on kuitenkin vähitellen noustu ylös, ja vienti on vetänyt alan uudel-leen kasvuun. Nautorin henkilöstö on nyt vakiintunut 240 työntekijän tasolle.

Heini Gustafsson tarjoaa asiakkaille vaihto-ehtoja sisustukseen.


Närpesbor brukar roa sig med att be folk från annan ort säga ”Häschtjäschfjäälin”. Och självfal-let finns ordet också i en låt av dia-lektrockaren och kultursekretera-ren Lasse Eriksson, dialektens mest kända ambassadör.

Låttexterna skrivna av Anders Teir och Eriksson innehåller gott om tungvrickande uttryck.

– Anders brukar säga att han aldrig trodde att det skulle gå att få in ”kalv-schtjitibieschbåsk” (måbärsbuske) i en låt, säger Eriksson.

Men det gick.

Närpes är käNt för sin dialekt. Ofta anses Närpesdialekten vara den svå-raste att förstå bland de finlands-svenska dialekterna.

Dialekten – eller Närpesspråket som användarna själva säger – är en viktig del av Närpesbornas identitet, konstaterar Lasse Eriksson.

– Närpesborna är stolta över dia-lekten, och försöker inte dölja den. Den får gärna höras även när man pratar högsvenska.

Ett tecken på stolthet över dialek-ten är att unga Närpesbor ofta an-vänder dialekt i kommunikation via digitala medier.

Dialekten förändras förstås. Det som ungdomar förr tyckte var ”går-bra” för 20 år sedan är ”jättebra” i dag.

eN tydlig föräNdriNg som Lasse Eriksson beklagar är att det speciel-la tonlösa l-ljudet försvinner och er-sätts av sl. Exempel på ord är ”slarv” och ”slinta”.

Att gamla ord och uttryck doku-menteras och bevaras är viktigt, anser Lasse Eriksson. Det har ock-så varit en tanke bakom dialekt- rocken, om än med en humoristisk vinkel.

– Det är viktigt att hålla dialekten vid liv, säger han.

”Tenn je Häschtjäschfjäälin”DIALEKT. Den är en del av närpesbornas identitet. Det är viktigt att hålla dialekten vid liv samtidigt som den också förändras säger Lasse Eriksson.

Många har hört om den, färre vet var den ligger. Lasse Eriksson upplyser om att Hästskärsfjärden finns i Norrnäs.

dE där/NUO: täidEdE Här/NäMä: täiscHEdEt där/tUO: HEdEdEt Här/täMä: HitscHEdär/tUOLLa: tENNdärifråN/tUOLta: taaNgyttja/rapa: gårE HaLsdUk/kaULaHUivi: HascHkLiEHEMbräNt/pONtikka: MOscHaHUr/kUiNka: HöLisHär/tääLLä: scHENNHärifråN/tääLtä: scHaaNi går kväLL/EiLisiLtaNa: i kvässi MOrgON/HUOMENNa: åM MårONi MOrgON bitti/HUOMEN-aaMUNa: åt MyöNiNi MOrsE/täNä aaMUNa: i MåråstkOrt/LyHyt: stEkåtLUstig/HaUska: skryypMåstE/täytyy: gåtarpå/pääLLä: åpsådaNt där/tUOLLaista: tåddEsådaNt Här/täLLaista: tåLscHE

vad/Mitä: kvavar/Missä: kvaNNvarför/Miksi: kvafövarifråN/Mistä: kvadaNvarjE/jOkaiNEN: kvaLiNvart/MiNNE: kvattHvEM/kUka: köMvEMs/kENEN: kvascHviLkEN/Mikä: HöLgvad sägEr dU/Mitä siNä saNOt: kva säir EtvEMs fLicka är dU/kENEN tyttö siNä OLEt: kvascH gröbb jE tUvar fiNNs wc/Missä ON vEssa: kvaNN jE scHtjitUsEvar får MaN pOtatis OcH köttfärssås/Mistä saa pErUNaa ja jaUHELiHakas-tikEtta: kvaNN fOår aN piErONEN å MårasOåsiNjag rör Mig iNtE så Ofta NOrr OM HELsiNgfOrs/EN käy UsEiN HELsiNgiN pOHjOispUO-LELLa: ja fäLas itt så tökät NörrME HELsiNgfåscHjag Har EN fästiNg på HöftEN/MiNULLa ON pUNkki LONkassa: ja Har iN aLipLOåt åp rONaN

text:Tom Forsmantom.forsman @vasabladet.fi

foto:Jessica Lindgrenjessica.lindgren @vasabladet.fi

turistNärpesiska för NybörjareN

Närpiön murrettakin kuuluisimpia ovat laihialaisvitsit, jotka tunnetaan kaikki alla suomessa. Vitsit perustuvat mielikuvaan siitä, että laihialaiset ovat pihejä eli saitoja eli itaria eli nuukia. asia on laihialla ylpeyden aihe. kunnassa on jopa Nuukuuren museo, jonka sisäänpääsymaksu on neljä euroa. tässä on joitakin laihialaisvitsejä:

Mitä yhteistä on laihialaisella ja kasvissyöjällä?

– Kumpikaan ei halua maksaa.

pohjanmaalla järjestettiin keräys orpokodin hyväksi. Laihi-alta lahjoitettiin 15 orpoa.

Laihialaismies tapasi vanhan armeijakaverinsa helsingissä Kampin ostoskeskuksessa, jossa hän oli katselemassa näyteikku-noita. Kaveri kysyi, mitä laihial-ainen tekee helsingissä?

– olen häämatkalla.– onneksi olkoon! Missäs

vaimo on?– Kotona Laihialla. hän on jo

käynyt kerran helsingissä.

Laihialaismies oli voittanut radion kuulijakilpailussa yön helsingin hotelli Kämpissä. Kun mies majoittui luksushotelli-in, pikkolo kantoi vieraan lau-kut hotellihuoneeseen ja jäi oven suuhun odottamaan tip-piä. hetken mietittyään laihial-ainen sanoi:

– Tässä sinulle kahvikuppos-ta varten.Käytävällä pikkolo avasi kouran-sa ja siellä oli kaksi sokerinpalaa.

Mikä on laihialainen kesäkeitto?– Keitettyä vettä kukallisella lautasella.

Kaksi laihialaismiestä mat kusti Vermoon V76-raveihin. Ravit eivät olleet ehtineet edes alkaa, kun kaverukset jo pidätetti-in koska he olivat pahasti ju-ovuksissa ja aiheuttivat häiriötä. poliisi asemalla kuulustelija tiuk-kasi, missä se kolmas mies on. Mikä kolmas mies? laihialaiset ihmettelivät.

– niin, se joka osti teille viinat.

Mikä on laihialaismiehen Viagra?

– Kun vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi Laihia on edelleen kunta eikä kaupunki?

– Koska kunnanvaltuus-ton jäsenet tietävät, että auto kuluttaa enemmän bensaa kau-punkiajossa.

Mitä laihialainen namusetä sanoi lapselle?

– ostatko karkkia?

Mikko Kallionpää[email protected]

Oletko maistanut laihialaista kesä keittoa?

27

Kaskö – Den idylliska skärgårdsstadenKaskö är Finlands minsta stad, som erbjuder havsnära och idylliskt boende. Allting finns nära dig i den 200 år gamla trähusstaden. Här finns den finländska drömtillvaron. Dagis, jobb, hälovårdscentral, skola och service är lättillgängligt inom gångavstånd. Den finskspråkiga andelen av befolkningen är 70 % och den svenskspråkiga andelen är 30 %. I Kaskö finns goda förbindelser utåt. Den moderna och effektiva hamnen öppnar portarna till världen. I Kaskö finns goda möjligheter för business med direkta trafikförbindelser till hamnen. Den vackra fiskehamnen i Kaskö är en av landets största. Där tar man emot upp till 20 miljoner kg strömming årligen. Under strömmingsmarknaden i oktober säljs strömmingen ämbarvis och åtgången är stor. Här kan du leva det liv du drömmer om!

KRISTINESTADKRISTIINANKAUPUNKI

KASKÖKASKINEN

NÄRPESNÄRPIÖ

Merenläheistä harmoniaa länsirannikolla Talo meren äärellä, keskellä kaupunkia. Se yhdistää rannikkokuntia Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Täällä kaksikielisyys, yrittäjyys ja helppo elämä kukoistaa.

ANNONS ILMOITUS

Kristinestad – Cittaslow-staden med det goda livet I vår lilla idylliska stad lever vi det goda livet. Blomstrande företag och en levande tvåspråkighet gör staden till ett självförsörjande samhälle. I Kristinestad hittar du lugnet du söker och de levande traditioner och den historia som du kanske bara hört talas om och drömmer om att få uppleva. Vår strävan är att lyfta fram styrkan i det eftertänksamma. Att njuta av ögonblicket och ta vara på det generationer byggt och ge det vidare till våra barn. Cittaslow i Kristinestad är mer än en benämning det är vårt sätt att leva. Njutningsfullt,eftertänksamt och med respekt för varandra, det goda i livet och naturen. Cittaslow- Kristinestad ger dig trygghet i det bekanta, framgång i det lilla och förnöjsamhet i det goda livet.

Närpiö – Kaupunki jossa kaikki on mahdollistaNärpiössä kaunis luonto, palvelut ja rikas elinkeinoelämä yhdistyvät. Alue soveltuu hyvin sekä turistikohteeksi että ympärivuotiseen asumiseen. Meri on antanut oman leimansa seudulle ja sen asukkaille. Rannikko on 45 km pitkä, mutta rantaviivaa on yhteensä peräti 700 km. Puhdas saaristomme on paratiisi kaikille, jotka haluavat uida, veneillä tai kalastaa. Kaupungissamme yrittäjyys on elämäntapa. Kasvihuone elinkeinon juuret ulottuvat 1900 -luvun alkuun ja tänä päivänä tuotamme 60 % maamme kaikista tomaateista, joita kansan suussa kutsutaan nimellä ”Punainen kulta”. Närpiö on dynaaminen ja tuotanto täällä korkealuokkaista kun puhutaan muun muassa elintarvikkeista, viljelystä ja turkistuotan-nosta. Maankohoaminen on ilmiö, joka tekee Närpiösta ainutlaatuisen. Alueella, joka ennen oli merenpohjaa, voi tänä päivänä kävellä kuivin jaloin, viljellä ja asua.

Närpes – Staden där allt är möjligt I Närpes kombineras vacker natur, service och ett rikt näringsliv. Området passar lika bra som turistmål som att leva och bo i. Havet har präglat orten och dess invånare. Kustlinjens längd är 45 km men den totala längden på strandllinjen är 700 km. Vår rena skärgård utgör ett paradis för alla som vill bada, åka båt och fiska. I vår stad är företagsamhet en livsstil. Växthusnäringen har anor från början av 1900- talet och i dag producerar vi 60 % av landets alla tomater, i folkmun ”Det röda guldet”. Närpes är dynamiskt och håller hög klass när det kommer till bland annat livsmedels-produktion, odling och pälsfarmning. Landhöjningen är ett av de fenomen som gör Närpes unikt. I dag går man torrskodd, odlar och bor på samma område som tidigare var havsbotten.

Havsnära harmoni på västkusten Hus vid havet, mitt i staden. Det förenar kustkommunerna Närpes, Kaskö och Kristinestad. Här blomstrar tvåspråkigheten, företagsamheten och det lätta livet.

Kaskinen – Idyllinen saarikaupunkiKaskinen on Suomen pienin kaupunki, joka tarjoaa merenläheistä, idyllistä asumista keskellä kaupunkia. Kaikki on lähetty-villä 200 vuotta vanhassa puutalokaupungissa. Täältä löytyy suomalainen ihanneasuminen. Päiväkoti, terveyskeskus, koulu ja palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Kaupungissa suomenkielisten osuus on 70% ja ruotsinkielisten 30%. Kaskisista on hyvät yhteydet muualle. Nykyaikainen ja tehokas satama avaa portit maailmaan. Kaskisissa liiketoiminnalle on hyvät mahdollisuu-det maan kattavimpien valokuituverkkojen ansiosta. Kaskisten kaunis kalasatama on eräs maamme suurimmista. Satamaan pure-taan jopa 20 miljoonaa kiloa silakkaa vuosittain. Silakkamarkkinoiden aikana lokakuussa silakkaa myydään ämpäreittäin ja menekki on suurta. Meri, luonto ja hiljaisuus. Täällä on tilaa elää unelmiesi mittaista elämää!

Pyrimme tuomaan esille harkitsevaisuuden vahvat puolet. Nautimme hetkestä ja vaalimme sukupolvien aikaansaannoksia, jotka vuorostamme haluamme välittää omille lapsillemme. Kristiinankaupungin Cittaslow on enemmän kuin nimitys, se on tapamme elää; nautin- nollisesti, harkitusti ja kunnioittaen toisiamme, elämän hyviä asioita ja luontoa. Cittaslow- Kristiinankaupunki antaa sinulle tuttuuden tuomaa turvallisuutta, pieniuuden tuomaa menestystä ja hyvän elämän tuomaa tyytyväisyyttä ja nautintoa.

Kristiinankaupunki – Cittaslow-kaupunki missä elämä maistuuIdyllisessä kaupungissamme elämme hyvää elämää. Kukoistava yrittäjyys ja elävä kaksikielisyys myötävaikuttavat kaupunkimme omavaraisuuteen. Kristiinankaupungista löydät etsimäsi rauhan sekä elävät perinteet ja elävän historian, joista olet ehkä vain kuullut ja haaveillut.


Vörå

Pedersöre

KokkolaKarleby

Kronoby Kruunupyy

VöråVöyri

LaihiaLaihela

MalaxMaalahti

Kaskinen Kaskö

LarsmoLuoto

JakobstadPietarsaari

Pedersöre

NykarlebyUusikaarlepyy

KorsholmMustasaari

VaasaVasa

Korsnäs

NärpesNärpiö

Krist inestadKrist i inankaupunki Krist inestadKrist i inankaupunki

IsokyröStorkyro

Kaskinen Kaskö

LarsmoLuoto


VaasaVasa

PO

HJANMAA

PO

HJANMAA

1ÖS

TERBOTTENÖS

TERBOTTEN

GuldkustenKultarannikko

FOTO: ARKIV/VASABLADET

ARKISTO/POHJALAINEN

VÖYRI Tim Sparv lähti nuorena poikana Vöyriltä South-hamptoniin jalkapalloammattilaiseksi, ja sillä tiellä hän on vieläkin. Maajoukkueen keskikenttä-pelaaja voitti tänä keväänä Tanskan liigan mestaruuden FC Midtjyllandin riveissä.

Hiihtosuunnistaja Sta�an Tunis ilmoitti keväällälopettavansa huippu-urheilijan uransa. Voisiko yksi syy olla se, että hänen palkintokaappiinsa ei mahdu enempää mitaleita ja pokaaleita, sillä Tunis on voittanut huimat 15 mitalia hiihto-suunnistuksen MM-kisoissa ja saman verran EM-kisoissa. Kova jätkä!

Pohjanmaalla asuvat Suomen terveimmät ihmiset. Ei siis ole mikään yllätys, että pohjalaiset menestyvät myös urheilussa. He ovat vahvoja, taitavia, kestäviä ja tarkkoja. Katsokaa vaikka.

Nej, alla österbottniska idrottare är inte bäst i landet. En del är bäst i världen. Här är en del av de allra bästa.

VASAFlera skickliga ishockeyspelare har skrinnat ut i världen från Vasa Sport. Mest känd just nu är Oskar Osala, som började i den kanadensiska juniorligan. E�er det har han hunnit spela i finskaligan, Kanadas AHL, ryska KHL och också gjort ett par matcher i NHL. Vasabon är KHL-mästare från i fjol, när Metallurg Magnitogorsk vannfinalen i Gagarin Cup över Lev Praha.

Sebastian Strandvall ja Matias Strandvall ovat vaasalaiset veljekset, jotka valitsivat erilaisetreitit huippu-urheilijaksi. Vasa IFK:n kasvatti Sebastian nousi Suomen eliittiin liigavuosinaanVaasan Palloseurassa ja pelaa nykyään ammatti-laisena Itävallassa SC Austria Lustenaun joukkueessa. Isoveli Matias on Suomen paras sprinttihiihtäjä ja tuttu näky hiihdon maailman-cupissa ja arvokisoissa.

Satu Liukkonen är med i världscupcirkusen i hästhoppning och hör till landslaget. Hon har varit med i både EM och VM. Liukkonen är uppvuxen i Vasa, men har länge bott i Sverige. Hennes bästa häst är stoet Celestine.

Vaasan Toverits talang Makwan Amirkhani började sin idrottskarriär som brottare. Som tjugoåring bytte han till den tu�are grenen MMA. Amirkhanis första matchi UFC-ringen, i Stockholm i januari, blevminnesvärd. Britten Andy Ogle såg stjärnor redan e�er åtta sekunder. Amirkhani, som nu bor i Åbo, har också en mjukare sida: han blev första arvprins i Mr Finland-tävlingen 2012.

Jarkko Jussila är en annan Vasabo med hårda nypor. Jussila har vunnit VM-titeln i kickboxning tre gånger, två gånger i WKF-förbundet och en gång i WAKO-förbundet.

Vaasalaisen Diana-57:n jousiampuja Timo Leskinen voitti kultaa toukokuussa Virossa järjestetyissä maastoammunnan MM-hallikisoissa ja ampui vaistojousessa kaksi ME-tulosta. Vaasalaiset taitavat jousiammunnan, sillä Dianan ampujat saivat MM-kisoissa peräti kuusi mitalia. Myös Oskar Smeds voitti kultaa, hän kilpaili 16-vuotiaiden poikien sarjassa.

LAIHELATero Taipale är som duracellkaninen, han bara orkar, orkar och orkar. Han började spela fotboll i Laihian Kimmo och är nu med sina 42 år fotbollsligans äldsta spelare. ”Jag harvarken beslutat att sluta eller fortsätta, det har bara fortsatt”, har han sagt. Och det är klart, Jari Litmanen har ju inte heller formellt avslutat sin karriär än.

TEKSTI: Mikko Kallionpäämikko.kallionpaa.pohjalainen.fi

GRAFIK: Kati [email protected]

IK Falkenia edustavaNiclas Sandells on voittanut seitsemän Suomen mestaruutta800 ja 1 500 metrin juoksuissa ja muuta-man himmeämmän mitalin myös. Hän ylsi 1 500 metrillä finaaliin EM-kisoissa 2012.

STORKYROBang-bang-bang! Marjo Yli-Kiikka har skjutit med sitt miniatyrgevär i OS i Aten, Peking och London.

NÄRPIÖ Jonathan Åstrand on Suomen nopein juoksija. Hän on kipittänyt 100 metriä aikaan 10,26, ja 200 metrillä kului 20,50 sekuntia. Åstrand on valmistautunut tule-vaan kauteen harjoit-telemalla muun muassa Floridassaja Teneri�alla.

NYKARLEBYLeo Komarov är en

tu� och egensinnig anfallare i både

Toronto Maple Leafs och de finska lejonen,

som han vann VM-guld med 2011. Komarov talar fyra

språk (svenska, finska, ryska och

engelska) och har också spelat i Dynamo

Moskva i KHL.

JAKOBSTAD”Jeppis” har fotbollsligalaget Jaro och familjen Eremenko. Pappa Alexei har tränat upp Alexei Junior och Roman, en av ryska ligans bästa spelare, till pro�s. Superjunioren Sergei är med i Jaros laguppställning redan som 16-åring.

VAASA/MUSTASAARI On melko hupaisaa, että Suomen parhaat alppihiihtäjät tulevat Pohjanmaan lakeuksilta. Samu Torsti ja Andreas Romar tutus-tuivat lajiin Vaasan Öjbergetin hiihtokeskuksen rinteessä, jossaon korkeuseroa huimat 45 metriä. Torsti ja Romar ovat molem-mat olympiaurheilijoita.

Sandra Eriksson on kahdeksankertainen Suomen mestari este-juoksussa ja Suomen ennätyksen haltija ajalla 9.24,70. Eriksson on juossut olympialaisissa sekä EM- ja MM-kisoissa.

Vaasan Mailassa huippupesäpalloilijaksi oppinut Jere Dahlström on yksi kansallislajimme parhaita jokeripelaajia kautta aikojen. Hän on lyönyt yli tuhat juoksua runkosarjassa ja pudotuspeleissä. Nykyään Koskenkorvan Urheilijoita edustava Dahlström on kruunattu neljä kertaa Vuoden lyöjäkuninkaaksi ja hän voitti Suomen mesta-ruuden Vimpelin Vedon paidassa syksyllä 2010.

Kaisa Alanko började spela volleyboll i Vaasan Vasama. Landslagspassaren är nu pro�s i tyska Bundesligas Wiesbaden. Alanko utsågs till Finlands bästa kvinnliga volleybollspelare säsongen 2014-2015.

MAALAHTI Lempeä jättiläinen Fredrik Smulter on maailman vahvin penkkipunnertaja. Nelinkertainen maailmanmestari on ensimmäinen ihminen, joka on nostanut penkistä yli 400 kilon painot WADAn eli kansainvälisen antidoping-toimiston jäseneksi kuuluvan voimanostoliiton IPF:n kilpailuissa. Neljäs mestaruus tuli toukokuussa Sundsvallissa pidetyissä MM-kilpailuissa, joissa Smulter nosti uuden maailmanennätyksen, 401 kiloa. Smulter työskentelee Vaasassa Pohjanmaan poliisi-vankilassa. Hän on Maalahden kansallissankari, joka tunnetaan nyt joka puolella Suomea. Smulter harjoittelee entiseen sikalaan rakennetulla kuntosalilla, jonka nimi on tietenkin Pig Gym. Pohjanmaalta hän ei halua lähteä mihinkään, paitsi kilpailuihin. – Inhoan matkustamista. En viihdy matkoilla. Viihdyn täällä, hän sanoo.


Vörå

Pedersöre

KokkolaKarleby

Kronoby Kruunupyy

VöråVöyri

LaihiaLaihela

MalaxMaalahti

Kaskinen Kaskö

LarsmoLuoto


Pedersöre


KorsholmMustasaari

VaasaVasa

Korsnäs

NärpesNärpiö


IsokyröStorkyro

Kaskinen Kaskö

LarsmoLuoto


VaasaVasa

PO

HJANMAA

PO

HJANMAA

1ÖS

TERBOTTENÖS

TERBOTTEN



ARKISTO/POHJALAINEN























Moskva i KHL.








Vörå

Pedersöre

KokkolaKarleby

Kronoby Kruunupyy

VöråVöyri

LaihiaLaihela

MalaxMaalahti

Kaskinen Kaskö

LarsmoLuoto


Pedersöre


KorsholmMustasaari

VaasaVasa

Korsnäs

NärpesNärpiö


IsokyröStorkyro

Kaskinen Kaskö

LarsmoLuoto


VaasaVasa

PO

HJANMAA

PO

HJANMAA

1ÖS

TERBOTTENÖS

TERBOTTEN



ARKISTO/POHJALAINEN























Moskva i KHL.








Historien om rågwhiskyn i Storkyro börjar i en bastu 2012. Några män sitter och dricker utländsk råg whisky tillsammans. De tycker att det är en häftig smak och börjar utmana varandra: Kan de göra en lika god dryck i Finland?

Så berättar i alla fall Kalle Valko

nen. Han var ändå inte med själv den kvällen. Däremot fick han ett sms av en av männen som var där. Sms:et lydde ”Hur gör man whisky?”

Männen som satt i bastun tillsammans var från olika delar av Finland. En av dem, Miko Heinilä, var från Storkyro.

Heinilä sade att han hade ett bra ställe för tillverkningen: en gammal släktgård. Senare visade det sig ändå att männen hittade ett ännu bättre ställe: ett anrikt ostmejeri som stod tomt i Storkyro.

Männen provade sig fram och lärde sig tillverka whisky. I april 2014 hade då fått alla tillstånd som krävdes och började tillverkningen på allvar.

Kalle Valkonen är i dag ansvarig för destilleringen vid Kyrö Distillery Company. Företaget säljer drygt 1 000 flaskor sprit i månaden. Därtill säljer de också cirka 100 tunnor årligen.

NågoN whisky är det i teknisk mening ännu inte frågan om. För det krävs att spriten mognat i en tunna minst tre år. Den första whiskyn säljer företaget därmed först 2017.

Det som företaget nu säljer är grunden till whiskyn. Det rör sig alltså om sprit som ännu inte mognat i tunnorna och sprit som mognat men under mindre än ett års tid. Företaget har också tagit fram en egen gin som de saluför.

Liksom andra destillerier får företaget inte sälja sina flaskor vid tillverkningsstället. I stället ska flaskorna köpas via Alko eller så ska drycken serveras i restauranger eller barer.

Riktiga whiskyälskare kan köpa rätten till en egen tunna. För knappt 2 100 euro köper man rätten till tun

nan men därtill ska uppskattningsvis ännu 1 100 euro betalas till Alko. Under perioden som whiskyn mognar får man komma och smaka på den till Storkyro.

i sambaNd med destilleriet driver delägarna också ett utskänkningsföretag, Kyrönmaan Matkailun Edistämiskeskus. Det företaget tar emot grupper på plats och ordnar provningar.

Kalle Valkonen säger att det finns förvånande mycket ”whiskykultur” i Österbotten. Kyrö Distillery Company tänker ändå internationellt redan från början. Företaget har redan sålt sina produkter i nio länder, varav Japan är längst bort.

Kalle Valkonen står omgiven av tunnor vars innehåll Kyrö Distillery Company tillverkat.

Whisky från Storkyro snart härRÅGDRYCK. Många har redan köpt sig en egen tunna. Två år till så är whiskyn från Storkyro klar.

text:

Peter Stolpepeter.stolpe

@vasabladet.fi

foto:

Linus Lindholmlinus.lindholm

@vasabladet.fi

Destilleriet har i Dag fem Delägare. Drygt en halV miljon euro har satsats på att Dra i gång VerKsamheten. Kalle ValKonen säger att De räKnat noggrant oCh att Det finns lönsamhet i Det De gör.

i Dagsläget satsas alla pengar som Dras in i proDuKtion oCh lager. som bäst pågår oCKså en utViDgning aV Källaren Där tunnorna sKa förVaras.

fyra personer, VaraV tre Delägare, arbetar nu heltiD för whisKyDestilleriet.

whiskyN ska bli EN löNsam affär

Vanha panimo uudisti pubikulttuurin Pukinkulmassa kolmen kilometrin päässä Vaasan torilta sijaitsevan bockin panimoravintolan ovet avataan keväisenä lauantaina kello 16. Tuntia myöhemmin pubin kaikki pöydät ovat täynnä väkeä. se on harvinaista Vaasassa.

Yllättävä on myös Bock’s Corner Breweryn kirjava asiakaskunta. Panimon omaa olutta maistelevat haalaripukuiset yliopiston opiskelijat, perusinsinöörit, pukumiehet ja myös yli kuusikymppiset herrat ja rouvat.

Voiko ravintolan suosio johtua vain uutuudenviehätyksestä ja toisaalta nostalgiasta? Pukinkulmassa toimi

Bockin panimo vuodesta 1890 aina 1980luvun lopulle saakka.

– Jotain erikoista tässä on tapahtumassa. Kyse ei ole vain siitä, että on avattu uusi ravintola, sanoo panimon toimitusjohtaja Jura Mikkonen.

– Täällä käy paljon naisia ja vanhempia pariskuntia, jotka eivät yleensä kuulu pubien kantaasiakkaisiin. Ehkä tässä paikassa kiehtoo erilaisuus ja ilmapiiri.

PukiNkulmaN PaNimoToNTilla tehdään koko ajan uutta. Mikkosen mukaan tarkoitus on luoda Pukinkulmasta tapahtumatori, joka on paljon muutakin kuin panimoravintola ja terassi.

– Me haluamme kehittää tästä

eläväisen paikan, jossa on koko perheen mukava viettää aikaa.

Paikallisesta antikvariaatista on ravintolaan hankittu noin 2000 kirjaa. Oma pieni eläintarhakin on avattu. Siellä on tietenkin pari pukkia ja ankkalammikko. Mikko Kallionpää [email protected]

saksalainen panimomestari alexander maier ja toimitusjohtaja jura mikkonen pullottavat olutta bockin panimolla. kuVA: TiMo AnnAnpALo

”Ehkä Tässä Paikassa kiEh-Too Erilaisuus ja ilmaPiiri.”juRa MiKKonenToiMiTuSjohTAjA, Bock’S cornEr BrEwEry

3 år, minst, sKa spriten ha mognat i en tunna innan Den räKnas som whisKy.


Historien om rågwhiskyn i Storkyro börjar i en bastu 2012. Några män sitter och dricker utländsk råg whisky tillsammans. De tycker att det är en häftig smak och börjar utmana varandra: Kan de göra en lika god dryck i Finland?

Så berättar i alla fall Kalle Valko

nen. Han var ändå inte med själv den kvällen. Däremot fick han ett sms av en av männen som var där. Sms:et lydde ”Hur gör man whisky?”

Männen som satt i bastun tillsammans var från olika delar av Finland. En av dem, Miko Heinilä, var från Storkyro.

Heinilä sade att han hade ett bra ställe för tillverkningen: en gammal släktgård. Senare visade det sig ändå att männen hittade ett ännu bättre ställe: ett anrikt ostmejeri som stod tomt i Storkyro.

Männen provade sig fram och lärde sig tillverka whisky. I april 2014 hade då fått alla tillstånd som krävdes och började tillverkningen på allvar.

Kalle Valkonen är i dag ansvarig för destilleringen vid Kyrö Distillery Company. Företaget säljer drygt 1 000 flaskor sprit i månaden. Därtill säljer de också cirka 100 tunnor årligen.

NågoN whisky är det i teknisk mening ännu inte frågan om. För det krävs att spriten mognat i en tunna minst tre år. Den första whiskyn säljer företaget därmed först 2017.

Det som företaget nu säljer är grunden till whiskyn. Det rör sig alltså om sprit som ännu inte mognat i tunnorna och sprit som mognat men under mindre än ett års tid. Företaget har också tagit fram en egen gin som de saluför.

Liksom andra destillerier får företaget inte sälja sina flaskor vid tillverkningsstället. I stället ska flaskorna köpas via Alko eller så ska drycken serveras i restauranger eller barer.

Riktiga whiskyälskare kan köpa rätten till en egen tunna. För knappt 2 100 euro köper man rätten till tun

nan men därtill ska uppskattningsvis ännu 1 100 euro betalas till Alko. Under perioden som whiskyn mognar får man komma och smaka på den till Storkyro.

i sambaNd med destilleriet driver delägarna också ett utskänkningsföretag, Kyrönmaan Matkailun Edistämiskeskus. Det företaget tar emot grupper på plats och ordnar provningar.

Kalle Valkonen säger att det finns förvånande mycket ”whiskykultur” i Österbotten. Kyrö Distillery Company tänker ändå internationellt redan från början. Företaget har redan sålt sina produkter i nio länder, varav Japan är längst bort.

Kalle Valkonen står omgiven av tunnor vars innehåll Kyrö Distillery Company tillverkat.

Whisky från Storkyro snart härRÅGDRYCK. Många har redan köpt sig en egen tunna. Två år till så är whiskyn från Storkyro klar.

text:

Peter Stolpepeter.stolpe

@vasabladet.fi

foto:

Linus Lindholmlinus.lindholm

@vasabladet.fi

Destilleriet har i Dag fem Delägare. Drygt en halV miljon euro har satsats på att Dra i gång VerKsamheten. Kalle ValKonen säger att De räKnat noggrant oCh att Det finns lönsamhet i Det De gör.

i Dagsläget satsas alla pengar som Dras in i proDuKtion oCh lager. som bäst pågår oCKså en utViDgning aV Källaren Där tunnorna sKa förVaras.

fyra personer, VaraV tre Delägare, arbetar nu heltiD för whisKyDestilleriet.

whiskyN ska bli EN löNsam affär

Vanha panimo uudisti pubikulttuurin Pukinkulmassa kolmen kilometrin päässä Vaasan torilta sijaitsevan bockin panimoravintolan ovet avataan keväisenä lauantaina kello 16. Tuntia myöhemmin pubin kaikki pöydät ovat täynnä väkeä. se on harvinaista Vaasassa.

Yllättävä on myös Bock’s Corner Breweryn kirjava asiakaskunta. Panimon omaa olutta maistelevat haalaripukuiset yliopiston opiskelijat, perusinsinöörit, pukumiehet ja myös yli kuusikymppiset herrat ja rouvat.

Voiko ravintolan suosio johtua vain uutuudenviehätyksestä ja toisaalta nostalgiasta? Pukinkulmassa toimi

Bockin panimo vuodesta 1890 aina 1980luvun lopulle saakka.

– Jotain erikoista tässä on tapahtumassa. Kyse ei ole vain siitä, että on avattu uusi ravintola, sanoo panimon toimitusjohtaja Jura Mikkonen.

– Täällä käy paljon naisia ja vanhempia pariskuntia, jotka eivät yleensä kuulu pubien kantaasiakkaisiin. Ehkä tässä paikassa kiehtoo erilaisuus ja ilmapiiri.

PukiNkulmaN PaNimoToNTilla tehdään koko ajan uutta. Mikkosen mukaan tarkoitus on luoda Pukinkulmasta tapahtumatori, joka on paljon muutakin kuin panimoravintola ja terassi.

– Me haluamme kehittää tästä

eläväisen paikan, jossa on koko perheen mukava viettää aikaa.

Paikallisesta antikvariaatista on ravintolaan hankittu noin 2000 kirjaa. Oma pieni eläintarhakin on avattu. Siellä on tietenkin pari pukkia ja ankkalammikko. Mikko Kallionpää [email protected]

saksalainen panimomestari alexander maier ja toimitusjohtaja jura mikkonen pullottavat olutta bockin panimolla. kuVA: TiMo AnnAnpALo

”Ehkä Tässä Paikassa kiEh-Too Erilaisuus ja ilmaPiiri.”juRa MiKKonenToiMiTuSjohTAjA, Bock’S cornEr BrEwEry

3 år, minst, sKa spriten ha mognat i en tunna innan Den räKnas som whisKy.


Hämeessä ollaan onnellisia ja mustamakkara maistuu. Ja kaikkihan tietävät millaista väkeä asuu Pohjanmaalla. Jussipaidoissa kulkevia Lauri Tähkää kuuntelevia ja Duudsoneita fanittavia pesäpalloilijoita ja painijoita.

Hetkinen. Hetkinen. Hetkinen! Tuo määritelmä tarkoittaa EteläPohjan

maan asukkaita. Ei Pohjanmaan. Yleinen käsitys muualla Suomessa on se,

että sana Pohjanmaa viittaa nimenomaan eteläpohjalaisiin ihmisiin ja kulttuuriin. Tapahtuuhan kuuluisin pohjalaiskirja Poh janmaa ja siitä tehty elokuva Kauhavalla, siis EteläPohjanmaalla.

Kun Klamydia laulaa: Alkaa peellä loppuu aalla, hianoo olla Pohojanmaalla, laulun teks tissä hyödynnetään eteläpohjalaisia mielikuvia ja käytetään eteläpohjalaisia murresanoja.

Eli vaasalainen, kaupunkilainen, yhtye brändää itsensä maalaiseksi. Ja minkä takia? Koska suomalaiset rockin kuuntelijat eivät tiedä mitään Klamydian kotikaupungista ja maakunnasta, jossa Vaasa sijaitsee.

Pohjanmaalla on kaksi kuntaa, jotka henkisesti kuuluvat enemmän EteläPohjanmaalle kuin Pohjanmaalle. Ne ovat Laihia ja Isokyrö. Kolmaskin oli, Vähäkyrö, mutta se liitettiin Vaasaan vuonna 2013.

Pohjanmaa syntyi vuonna 1997, kun Suomessa tehtiin maakuntauudistus. Entinen Vaasan lääni jaettiin kolmeen maakun taan: Pohjanmaahan, EteläPohjanmaahan ja KeskiPohjanmaahan. Suomenkieliset kaupunkilaiset, ruotsinkieliset kaupunkilaiset, suomenkieliset maalaiset ja ruotsinkieliset maalaiset saivat alkaa asua maakunnassa nimeltään Pohjanmaa, ruotsiksi Österbotten.

Ja tässä se ongelma oli ja on. Pohjanmaa on mahdoton maakunta, koska siellä asuu niin erilaisia ihmisiä. Ei ole olemassa yhtä yhteistä Pohjanmaata. Jo pelkästään kaksikielisyys tekee sen, että Pohjanmaalla ei koeta mehenkeä paitsi silloin, jos Vaasan Sport menestyy jääkiekossa.

Esimerkki. Maalahdessa huvikeskus Åminnessa järjestetään kesäisin ruotsinkielisten Allsångtapahtumia. Siellä istutaan pitkillä penkeillä ja lauletaan yhteislauluja. Tämä on täysin käsittämätöntä toimintaa Pohjan maan suomenkielisten näkökulmasta.

Toinen suuri kuilu on kaupunkilaisten ja maalaisten välillä. Vaasa on ollut kaupunki vuodesta 1606. Kun isoisoisäni joskus ennen sotia lähti torille ruokaostoksille, hän laittoi päälleen puvun ja kravatin.

Ruotsin kulttuurin vaikutus on aina näkynyt vaasalaisten pukeutumisessa ja tavoissa. Jos Vaasan torilla näkee ihmisen tuulipuvussa tai tennissukkasandaaliyhdistelmässä, on kyseessä sataprosenttisella varmuudella turisti tai maaseudun asukas.

Kun ajetaan Vaasasta vain 25 kilometriä Kolmostietä pitkin etelään, ollaan eri maailmassa. Laihian Smarketissa tuulipuvut ja verkkarit ovat aivan normaali näky. Eikä

siinä mitään pahaa ole, he ovat laihialaisia ja vaasalaiset vaasalaisia.

Jos taas kuljetaan Kasitietä pitkin kohti etelää, saavutaan Närpiöön. Siellä on aivan omat ruotsinkieliset kuviot. Pohjoisessa on Pietarsaaren kaupunki, jossa asukkaiden kielijakauma on prosenteissa 5639 ruotsinkielisten hyväksi. Pietarsaaren suomenkie

lisistä moni on lähtöisin EteläPohjanmaan Järviseudulta, joka taas on melkein jo KeskiSuomea ja murrekin lähellä Savoa.

Pohjanmaa on siis mahdoton paikka. Miten tällaista maakuntaa voidaan markkinoida järkevästi, jos meillä itselläkään ei oikein ole käsitystä siitä, keitä me olemme.

Mutta entä sitten? Pohjanmaa on yksi Suo men menestyneimmistä maakunnista. Työllisyys on maan paras ja vientiteollisuus ylivoimaisesti suurinta.

Me tiedämme, että olemme hyviä, erinomaisia suorastaan. Pohjanmaalla riittää, että asiat ovat kunnossa ja saaressa on kiva huvila.

Wärtsilän, ABB:n Vaconin ja muiden vaasalaisten suuryritysten markkinat ovat aivan jossain muualla kuin kotimaassa. Ei niiden tarvitse vakuuttaa suomalaisia siitä, että firmalla menee hyvin.

Eteläpohjalaisiin luonteenpiirteisiin sen sijaan kuuluu kertoa, että meillä ei olla köyhiä eikä kipeitä. Kuvitellaan, että edellä mainitut yritykset sijaitsisivat Seinäjoella, Etelä Pohjanmaan pääkaupungissa. Seinäjoen kaupunki ostaisi Sunday Timesista koko etu

sivun kattavan ilmoituksen, jossa lukisi: WE ARE THE BEST!

Pohjanmaa, aivan mahdoton maa kunta. Mitä on pohjalaisuus Pohjanmaalla kesällä 2015?

Se on outo tunne rinnassa, kun ajaa kesäyönä usvassa uinuvien lakeuksien keskeltä kasitietä kohti kotia ja näkee tiekyltin: Vaasa 100. Enää sata.

Se on äreä vanha mies katsomossa Vepsun pelissä, joka huutaa raitapaidoille: Herätkää jo!

Se on hellepäivä Pietarsaaren Fäbodan uimarannalla, jossa on kauniimpaa kuin Kanarialla.

Se on auringonlasku Strömsössä. Se on onkiva pikkupoika ja melova paris

kunta Kyrönjoella. Se on raikas tuuli Raippaluodon sillalla. Se on Taiteiden yö Vaasassa elokuussa, kun

koko kaupunki elää täysillä yhden illan. Se on iloinen puheensorina, kielten seka

melska ja tuoppi olutta Strampenin terassilla Vaasan Sisäsatamassa.

Pohjanmaa on mahdottoman upea paikka.

Mahdoton Österbotten

analYYsi. Voi, kuinka lupsakoita vääräleukoja savolaiset ovatkaan. Syövät kalakukkoja Kuopion torilla ja saunovat Kalla veden rannoilla kuunnellen Sakari Kuosmasen laulamaa Finlandi aa. Hämäläisillä ei ole kiire minnekään. Tampereen murretta kun kuulee, niin hymy nousee suupieliin väkisinkin.

Österbotten. Jussitröjor, Duudsons och boboll? Fel, fel, fel! Det är inte landskapet Österbotten, utan Södra Österbotten, kring Seinäjoki. Österbotten är något annat, i själva verket många helt olika företeelser. Det är flera språk, än fler dialekter, inbitna stadsbor, bönder i skärmmössor och ett rikt men spretande företagsliv. Österbotten mår ypperligt, absolut. Men lycka till med att hitta en enhetlig marknadsföringsslogan.

Mikko kallionpäämikko.kallionpaa@ pohjalainen.fi

”jos vaasan torilla näkee tuuli Puvun tai tennissukka- sandaali - Yhdistelmän, kYseessä on turisti.”


När Marko Hautala stiger in i huvud biblioteket i Vasa möter han glada hälsningar i varje vrå. Även om han inte jobbar här så är han nästan som en av medarbetarna.

I sin egenskap av konstnärlig ledare för litteratur evenemanget Vasa Littfest tillbringar han mycket tid på möten med bib

liotekets personal, som har en nyckelroll i evenemanget.

Att ArrAngerA litteraturfestivaler är ändå en bisyssla för Hautala. Först och främst är han författare. Hans förlag marknadsför honom som Finlands Stephen King, en titel som

han kanske inte direkt identifierar sig med men som möjligen ändå känns lite smickrande. Han skriver skräcklitteratur och i den genren är han relativt ensam i ett land där kriminalromanerna är det som alla nu ska satsa på.

– Vi har ingen tradition i skräckgenren ännu. Det märks bland annat i litteratur kritiken där recensenter bedömer skräckhistorier utifrån om de blev skraja eller inte. Ändå finns det kvaliteter i god skräcklitteratur som är mer än bara känslor av skräck. För mig är det till exempel viktigt att skriva på en bra och levande finska, säger Hautala.

Hautala tycker att benämningen skräcklitteratur är olycklig.

– På riktigt handlar det ju om en litterär genre som beskriver den mänskliga tillvarons mångfald.

Hans sjätte roman, ”Kuokkamummo” (Gumman med gräftan), publicerades sommaren 2014 och nästa roman är under arbete. Båda hämtar inspiration ur urbana legender som rör sig i hans hemstad, och i bägge romanerna är miljöerna bekanta för Vasa bor.

– Jag uppfattar inte mig själv som en skildrare av min egen stad, även om mina läsare i Vasa säkert tycker att jag är just det. Jag vill att mina berättelser ska vara allmängiltiga. Men de läsare som känner till Vasa får naturligtvis ut en extra dimension då de läser romanerna.

Det som Driver honom i skrivandet och det som lockar honom till att skriva just skräck romaner är hans fascination för gråzonen mellan det medvetna och det icke medvetna.

Urbana Vasalegender hans inspirationLitteratur. Österbotten har en lång och stark litterär tradition på svenska. Men den finskspråkiga skönlitteraturen har inte varit lika framgångsrik. Vasaförfattaren Marko hautala ser nu att läget håller på att förändras. Själv bidrar han bland annat med att lyfta fram lokala urbana legender.


När Marko Hautala stiger in i huvud biblioteket i Vasa möter han glada hälsningar i varje vrå. Även om han inte jobbar här så är han nästan som en av medarbetarna.

I sin egenskap av konstnärlig ledare för litteratur evenemanget Vasa Littfest tillbringar han mycket tid på möten med bib

liotekets personal, som har en nyckelroll i evenemanget.

Att ArrAngerA litteraturfestivaler är ändå en bisyssla för Hautala. Först och främst är han författare. Hans förlag marknadsför honom som Finlands Stephen King, en titel som

han kanske inte direkt identifierar sig med men som möjligen ändå känns lite smickrande. Han skriver skräcklitteratur och i den genren är han relativt ensam i ett land där kriminalromanerna är det som alla nu ska satsa på.

– Vi har ingen tradition i skräckgenren ännu. Det märks bland annat i litteratur kritiken där recensenter bedömer skräckhistorier utifrån om de blev skraja eller inte. Ändå finns det kvaliteter i god skräcklitteratur som är mer än bara känslor av skräck. För mig är det till exempel viktigt att skriva på en bra och levande finska, säger Hautala.

Hautala tycker att benämningen skräcklitteratur är olycklig.

– På riktigt handlar det ju om en litterär genre som beskriver den mänskliga tillvarons mångfald.

Hans sjätte roman, ”Kuokkamummo” (Gumman med gräftan), publicerades sommaren 2014 och nästa roman är under arbete. Båda hämtar inspiration ur urbana legender som rör sig i hans hemstad, och i bägge romanerna är miljöerna bekanta för Vasa bor.

– Jag uppfattar inte mig själv som en skildrare av min egen stad, även om mina läsare i Vasa säkert tycker att jag är just det. Jag vill att mina berättelser ska vara allmängiltiga. Men de läsare som känner till Vasa får naturligtvis ut en extra dimension då de läser romanerna.

Det som Driver honom i skrivandet och det som lockar honom till att skriva just skräck romaner är hans fascination för gråzonen mellan det medvetna och det icke medvetna.

Urbana Vasalegender hans inspirationLitteratur. Österbotten har en lång och stark litterär tradition på svenska. Men den finskspråkiga skönlitteraturen har inte varit lika framgångsrik. Vasaförfattaren Marko hautala ser nu att läget håller på att förändras. Själv bidrar han bland annat med att lyfta fram lokala urbana legender.


KAJ-huumoriryhmä on ilmiö, joka naurattaa jokaista 5-85-vuotista suomenruotsalaista. Miten suomen-kielinen voi päästä mukaan nauruihin?

1. TeKsTiTeTTy show TV:sTä Yle Fem on esittänyt televisiossa Wasa Teaterissa nauhoitetun show’n. Tekstitys on suuri plussa, sillä Vöyrin murretta on tottu-neenkin ruotsinkuulijan vaikea ymmärtää. Huumoria ei ole helppo kääntää, mutta tässä oli onnistuttu hyvin.

Pojat eivät ehkä ole kaikkein sulavimpia stand up-koomikkoja, mutta muuntautumis-kykyisiä, itseironisia, sympaattisia – ja haus-koja. Huippukohta: Axel muistelee, kun ala- asteella ylempiluokkalaiset pääsivät luokka-retkelle Ähtärin eläinpuistoon katsomaan karhuja ja muita villieläimiä, mutta Axel- paran luokka vietiin Oravaisten kivipuistoon.

2. KolMen MinuuTin JouluKAlenTeriJAKsoT Yle Areenasta löytyy viime joululta KAJ:n joulukalenteri. Muutaman minuutin pituisis-sa jaksoissa KAJ esimerkiksi parodioi oivalta-vasti suomalaista räppiä, paikallistelevisio-lähetyksiä ja vapaan teatteriryhmän touhu-ja. Näitä jaksoja on helpompi ymmärtää, sillä kielenä on enimmäkseen högsvenska.

KAJ aloitti liki kuusi vuotta sitten vöyri-läisten koulupoikien huumoriryhmänä, mutta nykyään nämä nuoret miehet opiske-levat Helsingissä elokuvaa ja tv:tä sekä jour-nalistiikkaa. Se näkyy tv-klipeissä: he osaavat liikkuvan kuvan. Tässä voisi olla laajempiakin yleisöjä tavoittava tulevaisuus.

3. Mene liVe-esiTyKseen Sitä suosittelevat kaikki KAJ-fanit. KAJ toimii parhaiten, kun sen kokee livenä. Aluksi KAJ oli pohjalainen ilmiö, mutta nyt Etelä- Suomenkin show’t jopa Kauniaista myöten vetävät salit täyteen.

KAJ osaa ottaa yleisönsä ja kommunikoida

yleisön kanssa. Et ehkä ymmärrä paljon mi-tään, mutta musiikista voi aina nauttia. Kappaleet parodioivat eri tyylejä diskosta pelimannimusiikkiin ja ruotsalaiseen tanssi-orkesterimusiikkiin.

Jos et tajua mitään, voit sentään nauttia läm-pimän yhteisöllisestä tunnelmasta.

4. nATiiVi opAs Hanki oppaaksi aito suomenruotsalainen, mieluiten Pampakselta, joka selvittää sketsien kulttuurikoodatut merkitykset ja tulkkaa murretta.

5. oiKeA Asenne Kaiva esiin sisäinen junttisi: jos André Wickström edustaa Etelä-Suomen kultivoi-tunutta suomenruotsalaista huumoria, KAJ:n huumori kumpuaa tanssilavoista, kesä-teatterista ja söpöstä sisäsiittoisesta maalais-meiningistä. Huumorikappaleet käsittelevät muun muassa siitepölyallergiaa, veikkaamis-ta ja rasittavaa naapuria. Eivät tuntemattomia aiheita suomenkielisillekään.

6. AlTisTu eneMMän –TAi pAlAA VAnhAAn Mitä enemmän KAJ:ta katsoo, sitä paremmin sen huumoriin pääsee sisään. Jos ei millään aukene, kaiva esiin vanhat Pulttibois-jaksot ja kuuntele Alivaltiosihteeriä.

Laura [email protected]

Suomenkielinen: näin pääset sisään KAJ:n huumoriin

Jakob Norrgård, Kevin Holmström, Axel Åhman ovat yhtä kuin KAJ.KuVA: LinuS LinDhoLm

”Jos eT TAJuA MiTään, VoiT senTään nAuTTiA läMpiMän yhTeisöllisesTä TunnelMAsTA.”

– Jag intresserar mig för frågan om vad som är verkligt och vad som inte är det i vår uppfattning av vår omgivande verklig-het. En bra skräckberättelse är en sådan där

Urbana Vasalegender hans inspiration

Marko Hautala har till-bringat många timmar av sitt liv i olika bibliotek. Där känner han sig som hemma.

”Ni uNDrAr över vAD guMMAN MeD gräftAN gör. guMMAN MeD gräftAN Mör-DAr bArN. HoN är gAMMAl soM HAvet ocH HiMleN. HoN sMyger oMKriNg i strANDsKogArNA. PÅ siNA bArA ocH MAgrA tÅr gÅr HoN soM eN MiNK.”

”PAsi försöKtA sägA NÅgot MeN svAlget ocH MusKlerNA HADe reDAN blivit till MossA, NästAN till steN. gräftAN DÅNADe Ner, sJöNK iN i HANs ANsiKte soM MÅNeN sJuNKer Ner i DeN stuMMA MulleN.”

”guMMAN MeD gräftAN ser Allt soM HäNDer i suNNANby. När HoN väDrAr i lufteN liKNAr HoN eN räv soM HAr sNiffAt beNsiN. HoN ser PÅ När lAMPorNA i HögHuseN är täNDA ocH tv-sKärMArNA fliMrAr ocH folKs sKuggor rör sig, ocH HoN säger eN MAssA äcKligHeter Åt sKuggorNA, sÅDANt soM Ni AlDrig Hör.”

uTDrAG ur roMAnen ”KuoKKA- MuMMo”:

text:

Ari Sundbergari.sundberg @vasabladet.fi

foto:


läsaren undrar huruvida det som romanens karaktärer är med om verkligen händer på riktigt eller enbart i karaktärens huvud.

Det mystiska verkar vara ett genomgående tema i Hautalas litterära värld vilket blir tydligt inte minst då han berättar om hur hans romanfigurer kommer till.

– De föds intuitivt, de kommer någonstans ifrån och lever sitt eget liv. De kan till exempel födas ur en replik och så börjar de göra och säga vad de vill. Jag kan inte tvinga dem till att säga saker och ting.

än så länGe har Marko Hautala inte fått sina romaner översatta till svenska och han har ingen förklaring till varför det inte gjorts.

– Det kan ha att göra med att skräck - litteratur är svår att marknadsföra, eller kanske beror det på att det skrivs så mycket på svenska.

34

I JAKOBSTADSREGIONEN BOR KVALITETEN PIETARSAAREN SEUDULLA ASUU LAATU

Livskraftig region med blomstrande

kulturliv – i flerspråkig förpackning

Päämääränä on tehdä alueesta koko Euroopan johtava turkisalan keskus.Turkispiireissä maailman

ainoa turkisten suunnittelua ja markki-nointia sisältävä koulutus on saavuttanut nimeä.

Uuudisrakennuksessa Campus Allegros-sa Pietarsaaressa 40 opiskelijaa osal-listuu kansainvälisen markkinoinnin ope-tukseen, joista 10 joka vuosi erikoistuu turkisten suunnitteluun Centria-ammatti-korkeakoulussa. Koulutus on kansainväli-nen ja osallistujia on koko maailmasta.

Centria on myös aloittanut kaksivuotisen projektin Future FOXstudio jonka avulla

halutaan muun muassa löytää siniketun nahoille uusia käyttömahdollisuuksia.

– Alueella on niin paljon tietoa turkiks-ista ja haluamme hyödyntää ja kehittää täällä olevaa uskomatonta osaamista. Mielellämme yhteistyössä muiden kans-sa, sanoo Pia Blomström, Future FOXstu-dion opettaja ja projektipäällikkö.

Koulu sai viime syksynä suurta tunnus-tusta kun Novian valokuvaajat ja stylistit yhdessä turkisalan opiskelijoiden kanssa saivat tehtävän turkismuotilehti Pellicce Modalta. ”Alice in Furland” on kymmen-sivuinen, kiitetty reportaasi jonka inspi-raationa oli Liisa Ihmemaassa.

– Paitsi vaatteissa, turkiksia voi myös käyttää huonekaluissa, sisustuksessa, autoissa, veneissä jne. Vain mielikuvitus on rajana.

Parhaimpina vuosina verotulot po-hjalaisilta tarhaajilta ovat nous-seet jopa 60 miljoonaan euroon.

– Turkiselinkeino on erittäin tärkeä alueelle. Ja meistä tulee yhä parempia! Meillä on tarhausta, valmistusta, osaa-mista ja innovaatiota. Olemme jousta-via Pohjanmaalla ja toimimme kansain-välisesti yli kielirajojen, joten uskon, että täällä on kaikki mahdollisuudet kasvulle.

The Tea Party. Sarjasta Alice in Furland, 2015.

Kuva: Kasper Gustavsson Avustava kuvaaja: Johanna Överfors

Tuotanto ja suunnittelu: Stephanie Blomqvist

”Turkiksiaei heti yhdistetäveneisiin,mutta....”

1. Landets bästa veten-skapscentrum för Arktis och AntarktisLåt dig föras med i den arktiska histo-rien. Allt från kända arktiska forsknings-expeditioners utrustning till arktiska fångstredskap från 1600-talet till nutid.

2. Samspelet mellan människan och naturenPå Nanoq finns mängder av historier och berättelser om samspelet mellan människan, djuren och naturen. Här visas också täljstenskonst av inuiter i Kanada. Museets stora samling bjuder på många fascinerande historier. Brustna hjärtan, förfrusna fingrar och försvunna personer.

3. Mannen som kunde tala med isbjörnarVarje år presenterar Nanoq ett speciell temautställning. 2015 blir isbjörnens år. Utställningen bjuder på ett av världens största rovdjur skildrat av rovdjursforska-ren Erik S Nyholm, som under en period levde med övergivna isbjörnsungar på Svalbard.

Varje år besöker drygt 8000 turister världen över den lilla museipärlan Nanoq i Fäboda i Jakobstad. Nanoq är Nordeuropas enda arktiska museum.

Museichef Pentti Kronqvist har ett brinnande intresse för de arktiska kulturerna och har sedan 1988 berättat om sina erfarenheter för alla som vill lyssna. Till Nanoq kommer dagisgrupper, ungdomar och pensionärer. På Nanoq finns en historia för alla.

▼ANNONS ► ILMOITUS ▼►

Ann Charlott Hästön valmistama B.B. Body Basket SailAway-projektista.

Ab Jakobstadsregionens Utvecklingsbolag ConcordiaSkolgatan 25-27 C, 68600 Jakobstadconcordia.jakobstad.fi

Var? Missä? Pörkenäsvägen 60, JakobstadPörkenäsintie 60, Pietarsaari När? Milloin? 22.5 - 31.8 11:00 - 18:00

Tre orsaker

att besöka Nanoq

”Kun kootaan yhteen eri alojen ihmisiä eri puolilta, syntyy usein luova synergia-vaikutus.”

Baltic 108 WinWin vuodelta 2014 on voittanut m.m. ‘Sailing yacht of the year’-tittelin

the World Superyacht Award-tapahtumassa Amsterdamissa toukokuussa.

Kuva: Jesús Renedo.

Foto: Jannike Back och Christian Irjala

Turkismaan nousukausiViime vuosien aikana turkistarhaus Pohjanmaalla on kokenut nousukauden. Turkisteollisuus kukoistaa ja turkisten kysyntä on hyvä. Pietarsaaren alueella tämän suuntauksen halutaan jatkuvan.

Projektin Future FURstudio 2012:n puitteissa Blomström koordinoi Sail-Away-projektia jossa tehtiin yhteistyötä maailmankuulun venevalmistajan Baltic Yachtsin kanssa. Yhdessä Pietarsaare-laisyrityksen kanssa jahteja varten ke-hitettiin sisustusmallisto. Jahti sisustettiin turkiksilla, kaikki aina tyynyistä ja peito-ista lähtien keinuihin ja huonekaluihin.

– Turkiksia ei heti yhdistetä veneisiin, mutta se onkin suuri haaste; turkisten uu-sien käyttökohteiden löytäminen, kertoo Blomström.

Elisabeth Holm Baltic Yachtsista kertoo,

että yrityksessä tehdään päivittäin eri alojen välistä yhteistyötä.

– Teemme paljon yhteistyötä sellaisten yritysten kanssa, jotka toimivat aivan toi-sella alalla kuin me. Suunnitelessamme asiakkaille veneitä, kyseessä on ihmis-ten toiveiden toteuttaminen ja siinä halu-amme todella olla edelläkävijöitä, Holm kertoo.

– Kun kootaan yhteen eri alojen ihmi-siä eri puolilta, syntyy usein luova sy-nergiavaikutus. Täällä Baltic Yahtsissa toistensa osaamisen hyödyntäminen on jokapäiväistä toimintaa.

34



























Tre orsaker

att besöka Nanoq













35



























Tre orsaker

att besöka Nanoq














Suomen pienimmästä kaupungista, runsaan 1 300 asukkaan Kaskisista, tuli neljä vuotta sitten Ritva Anttilan, 76 ja Eero Anttilan, 84, uusi kotikaupunki.

Anttilat muuttivat rannikolle Kouvolasta, vietettyään työelämän vuosikymmenet Helsingissä. Kaskisiin päätyminen oli onnellinen sattuma.

– Olin aina halunnut asua omakotitalossa. Puolisoni päätti etsiä netistä sopivaa asuntoa,

hakusanoilla halpa omakotitalo. Hän löysi sellaisen, johon hänkin voisi ajatella muuttavansa, muistelee Ritva Anttila.

Pariskunta päätti lähteä katsomaan taloa, vaikka he eivät tienneet Kaskisista mitään. Ostopäätös tehtiin nopeasti. Heihin vetosivat kaupungin hiljaisuus ja rauhallisuus.

Sukulaiset ihmettelivät aluksi pariskunnan rohkeaa ratkaisua.

Hinkua isompaan kaupunkiin heillä ei ole.

– Poikammekin sanoi, että ette te enää viihtyisi Helsingissä.

Juuriltaan karjalainen Ritva Anttila kertoo saaneensa paljon tuttavia kansalaisopiston ja eläkeläiskerhon kautta.

Puolison tutustuminen kaskislaisiin on ollut hitaampaa.

– Minä en oikein vielä ole ehtinyt, koska olen Hämeestä. Olen enempi koiran hoitajana, vitsailee Eero Anttila.

EtEnkin Ritva Anttila tuntee useita eläkeläisiä, jotka ovat muuttaneet Kaskisiin muualta.

Kaupungin palvelut riittävät hyvin pariskunnalle.

– Ruokakauppoja on vain yksi, mutta ei tässä iässä mitään kauheasti tarvitsekaan, he tuumivat. Tarvittaessa he suuntaavat ostok

sille lähellä oleviin Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin.

Kulkuyhteyksissä olisi parantamisen varaa.– Vaasasta Poriin menevä linjaauto voisi ajaa

tätä kautta, ehdottaa Eero Anttila.

kaskistEn kaupunginjohtaja Marlene Svens kertoo, että kaupunkiin on muutettu viime vuosina lähinnä pääkaupunkiseudulta.

– Kaskinen on pieni, idyllinen saari. Puutalomiljöö, meri, rauhallisuus ja lapsiystävällisyys houkuttelevat ihmisiä tänne.

Muuttajat ovat lähinnä eläkeikäisiä tai sitä lähestyviä, mutta kaskislaistuneiden joukossa on myös lapsiperheitä.

Etenkin isot puutalot kiinnostavat muualta tulevia. Niitä tulee myyntiin silloin tällöin.

Yksi kaupungin erikoisuuksista on, että terveyskeskukseen ei ole jonoja.

Rauhaisa puutaloidylli sykähdyttääELÄMÄNLAATU. Kaskinen ja Kristiinankaupunki henkivät vanhan ajan taikaa. Rannikko kaupungit houkuttelevat uusia asukkaita meren läheisyydellä, kauniilla puutalomiljööllä, rauhallisuudella ja leppoisuudella.

Ritva ja Eero Anttila ovat kotiutuneet Kaskisiin. He kehuvat kaupungin rauhallisuutta, meren läheisyyttä, musiikkielämää, terveyskeskusta ja parkkeerauksen helppoutta. Kääpiöpinseri Pike, 12, on menossa mukana.Kristiinankaupungin keskustaan johtaa yli 300 metriä pitkä kivisilta.

Kaskisten puutaloidylli on ilo silmälle. Kaduilla on hämmästyttävän rauhallista myös keskellä päivää.

Kristiinankaupunki kuuluu kansainväliseen Cittaslow-verkostoon, eli kaupunki on virallisesti leppoisa.


Suomen pienimmästä kaupungista, runsaan 1 300 asukkaan Kaskisista, tuli neljä vuotta sitten Ritva Anttilan, 76 ja Eero Anttilan, 84, uusi kotikaupunki.

Anttilat muuttivat rannikolle Kouvolasta, vietettyään työelämän vuosikymmenet Helsingissä. Kaskisiin päätyminen oli onnellinen sattuma.

– Olin aina halunnut asua omakotitalossa. Puolisoni päätti etsiä netistä sopivaa asuntoa,

hakusanoilla halpa omakotitalo. Hän löysi sellaisen, johon hänkin voisi ajatella muuttavansa, muistelee Ritva Anttila.

Pariskunta päätti lähteä katsomaan taloa, vaikka he eivät tienneet Kaskisista mitään. Ostopäätös tehtiin nopeasti. Heihin vetosivat kaupungin hiljaisuus ja rauhallisuus.

Sukulaiset ihmettelivät aluksi pariskunnan rohkeaa ratkaisua.

Hinkua isompaan kaupunkiin heillä ei ole.

– Poikammekin sanoi, että ette te enää viihtyisi Helsingissä.

Juuriltaan karjalainen Ritva Anttila kertoo saaneensa paljon tuttavia kansalaisopiston ja eläkeläiskerhon kautta.

Puolison tutustuminen kaskislaisiin on ollut hitaampaa.

– Minä en oikein vielä ole ehtinyt, koska olen Hämeestä. Olen enempi koiran hoitajana, vitsailee Eero Anttila.

EtEnkin Ritva Anttila tuntee useita eläkeläisiä, jotka ovat muuttaneet Kaskisiin muualta.

Kaupungin palvelut riittävät hyvin pariskunnalle.

– Ruokakauppoja on vain yksi, mutta ei tässä iässä mitään kauheasti tarvitsekaan, he tuumivat. Tarvittaessa he suuntaavat ostok

sille lähellä oleviin Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin.

Kulkuyhteyksissä olisi parantamisen varaa.– Vaasasta Poriin menevä linjaauto voisi ajaa

tätä kautta, ehdottaa Eero Anttila.

kaskistEn kaupunginjohtaja Marlene Svens kertoo, että kaupunkiin on muutettu viime vuosina lähinnä pääkaupunkiseudulta.

– Kaskinen on pieni, idyllinen saari. Puutalomiljöö, meri, rauhallisuus ja lapsiystävällisyys houkuttelevat ihmisiä tänne.

Muuttajat ovat lähinnä eläkeikäisiä tai sitä lähestyviä, mutta kaskislaistuneiden joukossa on myös lapsiperheitä.

Etenkin isot puutalot kiinnostavat muualta tulevia. Niitä tulee myyntiin silloin tällöin.

Yksi kaupungin erikoisuuksista on, että terveyskeskukseen ei ole jonoja.

Rauhaisa puutaloidylli sykähdyttääELÄMÄNLAATU. Kaskinen ja Kristiinankaupunki henkivät vanhan ajan taikaa. Rannikko kaupungit houkuttelevat uusia asukkaita meren läheisyydellä, kauniilla puutalomiljööllä, rauhallisuudella ja leppoisuudella.

Ritva ja Eero Anttila ovat kotiutuneet Kaskisiin. He kehuvat kaupungin rauhallisuutta, meren läheisyyttä, musiikkielämää, terveyskeskusta ja parkkeerauksen helppoutta. Kääpiöpinseri Pike, 12, on menossa mukana.Kristiinankaupungin keskustaan johtaa yli 300 metriä pitkä kivisilta.

Kaskisten puutaloidylli on ilo silmälle. Kaduilla on hämmästyttävän rauhallista myös keskellä päivää.

Kristiinankaupunki kuuluu kansainväliseen Cittaslow-verkostoon, eli kaupunki on virallisesti leppoisa.


– Muualta tulevat ihmettelevät tätä. Meillä on hyvät palvelut.

Eläkeläispariskunta Erna Leander ja Lasse Leander muuttivat kaksi vuotta sitten Ikaalisista Kristiinankaupunkiin.

He alkoivat pohtia muuttoa puoli vuotta aiemmin sattuneen ikävän tapahtuman jälkeen.

– Mieheni sai aivoinfarktin. Lääkärin määräys oli, että hänen täytyy toipua kunnolla ja ottaa rauhallisesti. Toipuminen voisi olla helpompaa rauhallisessa paikassa, jossa palvelut, luonto ja meri ovat lähellä.

TampereelTa lähTöisin olevat Leanderit olivat takavuosina ajelleet paljon rannikolla. He olivat jo silloin tykästyneet mereen ja Pohjanmaan pieniin idyllisiin rannikkokaupunkeihin.

Sopiva vuokrapuutalo löytyi Kristiinankaupungin keskustasta.

– Ratkaisumme ihmetytti aluksi lapsiamme, mutta paikan nähtyään he ovat olleet tyytyväisiä, kertoo Erna Leander.

leanderiT ovaT TykäsTyneeT Kristiinankaupungin avoimeen ja lämpimään ilmapiiriin.

– Ihmiset tervehtivät kadulla. Olen kokenut täällä jännittävää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, sanoo Erna Leander.

Kristiinankaupunki on ensimmäinen suomalaiskaupunki kansainvälisessä Cittaslowkaupunkien verkostossa. Kaupungit panostavat hyvän elämän edistämiseen ja kestävään kehitykseen.

– Pidän Cittaslowideasta paljon. Pehmeät arvot ovat mielestäni tärkeintä elämässä, us

kon, että ihmisillä on tarve sellaiseen. Täällä ihmisestä välitetään sellaisena kuin hän on.

Erna Leander ei vielä osaa sanoa, ovatko he tulleet Kristiinankaupunkiin jäädäkseen.

– Tällä hetkellä asumme täällä tyytyväisinä.Kristiinankaupunki vetää kaupunginjohtaja

Riitta ElNemrin mukaan puoleensa ihmisiä, jotka arvostavat rauhallisuutta, idyllisyyttä ja kaksikielisyyttä. Uusien asukkaiden joukossa on lapsiperheitä, eläkeläisiä ja paluumuuttajia. Alle 8 000 asukkaan kaupunki on muun muassa taiteilijoiden mieleen.

– Tuntuu, että myös meren läheisyys on hyvin tärkeää, meillä on ollut myytävänä tontteja merenrannan läheltä.

moneT haluavaT asua Kristiinankaupungissa ja käydä tarvittaessa muualla töissä.

Cittaslowstatus on houkutellut myös ulkomaalaisia.

– Keskustelin juuri ranskalaisen kanssa, joka oli lukemansa jutun perusteella ostanut täältä talon ja muuttanut tänne.

Rauhaisa puutaloidylli sykähdyttääRitva ja Eero Anttila ovat kotiutuneet Kaskisiin. He kehuvat kaupungin rauhallisuutta, meren läheisyyttä, musiikkielämää, terveyskeskusta ja parkkeerauksen helppoutta. Kääpiöpinseri Pike, 12, on menossa mukana.

teksti:

Juhani Laaksojuhani.laakso @pohjalainen.fi

kuvat:

Mikael Nybackamikael.nybacka @vasabladet.fi

kolumnMATS EKMANchefredaktör på tidningen Syd-Österbotten

Breda gator, smala gränderFör att vara en liten stad har Kaskö iögonen fallande breda gator. Det har sin givna förklaring. Tanken var att Kaskö (som officiellt grundades 1785) skulle bli en stor hamn- och handelsstad. Cronstedts stads-plan – en symmetrisk rutplan som fastställ-des samma år – utgick från en stark till-växt, och då behövdes svängrum.

Kaskö har förblivit Finlands minsta stad, med cirka 1 300 invånare. Rutplanen med stora tomter och breda gator gäller än i dag och kombinerat med många fina trähus är resultatet en lummig trädgårds-stad nära havet.

Gatorna är smalare och bebyggelsen tätare i den gamla stadskärnan i Kristine-stad (grundad 1649), en av de bäst bevara-de trähusstäderna i landet.

Det är många som blir förtjusta i små-stadsidyllen, och ibland övergår föräls-kelsen i en flytt. Det finns förstås för- och nackdelar med att bo i Sydösterbotten – det samma gäller för alla andra orter.

kanske kaskö och krisTinesTad är Öster-bottens Florida, undrar en kollega i Vasa, staden som någon gång kallats Finlands soligaste stad. Men han tänker inte på sol eller värme, utan på att så många pensio-närer tydligen bosätter sig där. Visserligen borde man inte leverera tvärsäkra påståen-den utan att fördjupa sig i statistiken, men som det framgår av artikeln är det en hel del människor utan tidigare anknytning till regionen som väljer att slå ner bopålarna vid Bottenhavets kust.

Det var en ren tillfällighet att Ritva och Eero Anttila landade i Kaskö. De sökte hus på nätet, och hittade en prisvärd fastighet i Finlands minsta stad. Kaskö var en ny be-kantskap för dem, men paret och staden har funnit varandra.

Erna och Lasse Leander sökte lugn och ro och nära till service, natur och hav och val-de att flytta till Kristinestad.

inflyttning av människor i alla åldrar är förstås välkommen i en region som är drabbad av befolkningsminskning. Det finns rum för flera människor på de breda gatorna och i de smala gränderna.

Det finns mycket att upptäcka i Öster-botten, och den sydliga stadstrion Kristine-stad, Kaskö och närpes är värda ett besök.

38

Pohjoismaiden johtava energiateknologian keskittymäVaasan seutu on Suomen energia-alan moottori. Seudun energiateknologiayritykset muodostavat Pohjoismaiden johtavan energiaklusterin EnergyVaasan. Klusterin 140 energia-alan yritystä vievät tuotteita ja ratkaisuja kaikkialle maailmaan. Vaasan kaupungin oma energiantuotanto ja tehokas energiankäyttö on palkittua kansallista huippua.

Suomen hyvinvointi on riippuvainen viennistä. Nyt, kun maa-ilman energiamarkkinat ovat murroksessa, on Suomen aika pelata korttinsa oikein ja tarttua mahdollisuuteen, jota räjäh-dysmäisesti kasvava toimiala tarjoaa. EnergyVaasan yritykset kotiuttavat merkittävän osan maailmalla tehtävistä energiate-knologiainvestoinneista Suomeen, mutta kasvuvaraa riittää. Maailman energiavallankumous luo mahdollisuuksia niille, jotka toimivat korkeimmalla teknologisella tasolla ja liikkuvat sujuvasti globaaleilla markkinoilla.

Energia-alalla etsitään jatkuvasti entistä tehokkaampia, toimi-vampia ja ympäristöä kunnioittavampia ratkaisuja energian tuo-tantoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön. Innovaatioita syntyy kun on vahvaa tahtoa ja riittäviä resursseja.

Vaasan seudulla yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanostuk-set keskittyvät energia-alaan ja ne ovat kolminkertaistuneet viimevuosien aikana. Joka viides klusterin työntekijä toimii tutkimus- ja kehitystyössä ja varmistaa, että EnergyVaasa-yrityk-set ja Suomi pysyvät teknologian kärjessä.

Suomen energiapääkaupunkina Vaasa on vahvasti mukana talkoissa, joissa Suomelle haetaan uutta nousua!

11 ,000

25%

HENKILÖSTÖNMÄÄRÄ:

KAIKISTA SUOMEN ENERGIA-ALAN TYÖPAIKOISTA

HUIKEAT 30 %SUOMENENERGIATEKNOLOGIA-VIENNISTÄ

140YLI

YRITYSTÄ, JOISTA USEA ON ALANSA GLOBAALI MARKKINAJOHTAJA

4.4YHTEEN-LASKETTULIIKE-VAIHTO

80%TUOTANNOSTAVIENTIIN YLI

MRDEURVUODESSA

Yli 4,4 miljardin liikevaihdolla EnergyVaasa vastaa 12 % Suomen teknologiaviennistä ja kolmanneksesta koko Suomen energiateknologian viennistä.

60 M€

80 M€

100 M€

120 M€

140 M€

160 M€

180 M€

200 M€

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

1,000 HENKILÖÄ

2,000 HENKILÖÄ

62.6 M€

93,0 M€

126,0 M€

140,0 M€

152,5 M€

164,0 M€

T&K TYÖLLISTI 2000 HENKEÄ VUONNA 2014:

HEISTÄ 33%:LLA ON AKATEEMINEN KOULUTUS.

T&K-PANOSTUKSET OVAT LUONEET

1390 UUTTA TYÖPAIKKAAVUODEN 2008 JÄLKEEN

Energia-alan panostusten myötä Vaasan seutu on noussut yhdeksi Suomen johtavista T&K-seuduista.


Musiikkitarjonta

Vaasan seudulla nautiskel-laan niin paikallisten kuin kansainvälistenkin musiik-kitaiteilijoiden tuotannosta. Keväisin kaupungin valtaa lumoava Vaasan Kuoro- festivaali ja kesällä Korsholman musiikkijuhlissa soi kamarimusiikki Pohjan-maan upeissa rannikkomai-semissa. Tämän vuoden elokuussa Vaasan sekoittaa Roxette.

Teatterit

Seudun aktiivisen teatteri-toiminnan ansiosta irtautu-minen arjesta on helppoa. Vaasan kaupunginteatteri ja Wasa Teater tarjoavat ko-mediaa, klassikoita, tarinoita ja taisteluita molemmilla kotimaisilla kielillä vuodenai-kaan katsomatta. Näytökset tarjoavat viihdykettä ja sielunruokaa niin aikuisille, nuorille kuin perheen pie-nimmillekin. Kesäisin ovensa avaavat luovat kesäteatterit.

Urheilutapahtumat

Urheilun ystäviä hemmotel-laan vauhdin hurmalla kesät talvet. Jännitystä tihkuvien jääkiekko- ja jalkapallomat-sien lisäksi Vaasan seudulla järjestetään esimerkiksi Botniapyöräily, Sun City Triathlon ja Wasa Football-cup, jotka keräävät joka vuo-si hurjan määrän innokkaita osallistujia ja kannustajia.

Muut

Vaasan taidenäyttämö on Suomen vireimpiä, mistä voimme kiittää kolmea suurta mesenaattia – Frithjof Tikanojaa, Simo Kuntsia ja Karl Hedmania. Vaasan kulttuuriperintöä vaalivat 25 erilaista museota ja galleriaa. Kulttuuria on tarjolla myös esimerkiksi Taiteiden yön, kirjallisuusfestivaali Vaasa LittFestin ja luontoelokuva-festivaali Wildlife Vaasan muodossa.

Vaasan seutu tarjoaa todellisia helmiä aina rockista jazziin, draamasta musikaaliin, nykytaiteesta käsityöläiskyliin ja aavetarinoihin. Monipuolisesta kulttuuri- ja urheilu-

tapahtumatarjonnasta löytyy varmasti jokaiselle jotain – paikkakunnalla järjestettäviä lukuisia urheilukilpailuja unohtamatta!

Testa själv:> VASAREGIONEN.FI

Kokeile itse:> VAASANSEUTU.FI

Vaasan seutu

ELÄMYSTEN ETSIJÖILLE

Vasaregionen

UPPLEVELSER FÖR UPPTÄCKAREVasaregionen bjuder på verk-liga pärlor – från rock till jazz, från drama till musikaler, från modern konst till hantverkar-byar och spökhistorier. Alla hittar garanterat något i det mångsidiga utbudet av kultur- och sportevenemang!

Ett glokalt musikutbudVasaregionen lockar både lokala och internationella artister. Vasa Körfestival och Musikfestspelen Korsholm är säkra vårtecken som fyller kusten med körsång och kammarmusik. Missa inte Roxette i höst!

Från komedi till drama Vaasan kaupunginteatteri och Wasa Teater ser till att re-gionen har ett aktivt, tvåsprå-kigt teaterutbud – oberoende av årstid. Vårsolen väcker också sommarteatrarna som blommar upp under sommar-månaderna.

För kropp och själMotionären och sportfantasten kan uppleva olidlig spänning i form av fotboll och ishockey, eller delta t.ex. i Botnia- cyklingen eller Sun City Triathlon. För mer konstnärligt lagda finns 25 olika museer och gallerior samt storeve-nemangen Konstens natt, Littfest Vasa och Wildlife Vaasa.


39

Pohjoismaiden johtava energiateknologian keskittymäVaasan seutu on Suomen energia-alan moottori. Seudun energiateknologiayritykset muodostavat Pohjoismaiden johtavan energiaklusterin EnergyVaasan. Klusterin 140 energia-alan yritystä vievät tuotteita ja ratkaisuja kaikkialle maailmaan. Vaasan kaupungin oma energiantuotanto ja tehokas energiankäyttö on palkittua kansallista huippua.

Suomen hyvinvointi on riippuvainen viennistä. Nyt, kun maa-ilman energiamarkkinat ovat murroksessa, on Suomen aika pelata korttinsa oikein ja tarttua mahdollisuuteen, jota räjäh-dysmäisesti kasvava toimiala tarjoaa. EnergyVaasan yritykset kotiuttavat merkittävän osan maailmalla tehtävistä energiate-knologiainvestoinneista Suomeen, mutta kasvuvaraa riittää. Maailman energiavallankumous luo mahdollisuuksia niille, jotka toimivat korkeimmalla teknologisella tasolla ja liikkuvat sujuvasti globaaleilla markkinoilla.

Energia-alalla etsitään jatkuvasti entistä tehokkaampia, toimi-vampia ja ympäristöä kunnioittavampia ratkaisuja energian tuo-tantoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön. Innovaatioita syntyy kun on vahvaa tahtoa ja riittäviä resursseja.

Vaasan seudulla yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanostuk-set keskittyvät energia-alaan ja ne ovat kolminkertaistuneet viimevuosien aikana. Joka viides klusterin työntekijä toimii tutkimus- ja kehitystyössä ja varmistaa, että EnergyVaasa-yrityk-set ja Suomi pysyvät teknologian kärjessä.

Suomen energiapääkaupunkina Vaasa on vahvasti mukana talkoissa, joissa Suomelle haetaan uutta nousua!

11 ,000

25%

HENKILÖSTÖNMÄÄRÄ:

KAIKISTA SUOMEN ENERGIA-ALAN TYÖPAIKOISTA

HUIKEAT 30 %SUOMENENERGIATEKNOLOGIA-VIENNISTÄ

140YLI

YRITYSTÄ, JOISTA USEA ON ALANSA GLOBAALI MARKKINAJOHTAJA

4.4YHTEEN-LASKETTULIIKE-VAIHTO

80%TUOTANNOSTAVIENTIIN YLI

MRDEURVUODESSA

Yli 4,4 miljardin liikevaihdolla EnergyVaasa vastaa 12 % Suomen teknologiaviennistä ja kolmanneksesta koko Suomen energiateknologian viennistä.

60 M€

80 M€

100 M€

120 M€

140 M€

160 M€

180 M€

200 M€

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

1,000 HENKILÖÄ

2,000 HENKILÖÄ

62.6 M€

93,0 M€

126,0 M€

140,0 M€

152,5 M€

164,0 M€

T&K TYÖLLISTI 2000 HENKEÄ VUONNA 2014:

HEISTÄ 33%:LLA ON AKATEEMINEN KOULUTUS.

T&K-PANOSTUKSET OVAT LUONEET

1390 UUTTA TYÖPAIKKAAVUODEN 2008 JÄLKEEN

Energia-alan panostusten myötä Vaasan seutu on noussut yhdeksi Suomen johtavista T&K-seuduista.


Musiikkitarjonta

Vaasan seudulla nautiskel-laan niin paikallisten kuin kansainvälistenkin musiik-kitaiteilijoiden tuotannosta. Keväisin kaupungin valtaa lumoava Vaasan Kuoro- festivaali ja kesällä Korsholman musiikkijuhlissa soi kamarimusiikki Pohjan-maan upeissa rannikkomai-semissa. Tämän vuoden elokuussa Vaasan sekoittaa Roxette.

Teatterit

Seudun aktiivisen teatteri-toiminnan ansiosta irtautu-minen arjesta on helppoa. Vaasan kaupunginteatteri ja Wasa Teater tarjoavat ko-mediaa, klassikoita, tarinoita ja taisteluita molemmilla kotimaisilla kielillä vuodenai-kaan katsomatta. Näytökset tarjoavat viihdykettä ja sielunruokaa niin aikuisille, nuorille kuin perheen pie-nimmillekin. Kesäisin ovensa avaavat luovat kesäteatterit.

Urheilutapahtumat

Urheilun ystäviä hemmotel-laan vauhdin hurmalla kesät talvet. Jännitystä tihkuvien jääkiekko- ja jalkapallomat-sien lisäksi Vaasan seudulla järjestetään esimerkiksi Botniapyöräily, Sun City Triathlon ja Wasa Football-cup, jotka keräävät joka vuo-si hurjan määrän innokkaita osallistujia ja kannustajia.

Muut

Vaasan taidenäyttämö on Suomen vireimpiä, mistä voimme kiittää kolmea suurta mesenaattia – Frithjof Tikanojaa, Simo Kuntsia ja Karl Hedmania. Vaasan kulttuuriperintöä vaalivat 25 erilaista museota ja galleriaa. Kulttuuria on tarjolla myös esimerkiksi Taiteiden yön, kirjallisuusfestivaali Vaasa LittFestin ja luontoelokuva-festivaali Wildlife Vaasan muodossa.

Vaasan seutu tarjoaa todellisia helmiä aina rockista jazziin, draamasta musikaaliin, nykytaiteesta käsityöläiskyliin ja aavetarinoihin. Monipuolisesta kulttuuri- ja urheilu-

tapahtumatarjonnasta löytyy varmasti jokaiselle jotain – paikkakunnalla järjestettäviä lukuisia urheilukilpailuja unohtamatta!

Testa själv:> VASAREGIONEN.FI

Kokeile itse:> VAASANSEUTU.FI

Vaasan seutu

ELÄMYSTEN ETSIJÖILLE

Vasaregionen

UPPLEVELSER FÖR UPPTÄCKAREVasaregionen bjuder på verk-liga pärlor – från rock till jazz, från drama till musikaler, från modern konst till hantverkar-byar och spökhistorier. Alla hittar garanterat något i det mångsidiga utbudet av kultur- och sportevenemang!

Ett glokalt musikutbudVasaregionen lockar både lokala och internationella artister. Vasa Körfestival och Musikfestspelen Korsholm är säkra vårtecken som fyller kusten med körsång och kammarmusik. Missa inte Roxette i höst!

Från komedi till drama Vaasan kaupunginteatteri och Wasa Teater ser till att re-gionen har ett aktivt, tvåsprå-kigt teaterutbud – oberoende av årstid. Vårsolen väcker också sommarteatrarna som blommar upp under sommar-månaderna.

För kropp och själMotionären och sportfantasten kan uppleva olidlig spänning i form av fotboll och ishockey, eller delta t.ex. i Botnia- cyklingen eller Sun City Triathlon. För mer konstnärligt lagda finns 25 olika museer och gallerior samt storeve-nemangen Konstens natt, Littfest Vasa och Wildlife Vaasa.



Sundom Stå är läktaren där hockeylaget Vasa Sports supportrar Red Army har stått i åratal. Den heter Sundom Stå på båda språken, och den heter så för att den finns på den sida av ishallen som ligger närmast byn Sundom.

Red Army var berömt redan under alla de år som Sport harvade på i nästhögsta serien. Nu spelar laget i ligan och stämningen och sången är bättre än någonsin.

Sportsupportrarna är unika inte bara i hockey sammanhang. De är unika också sociolingvistiskt.

– Språket är i allmänhet den starkaste markören för identiteten, säger Sara Nyholm, sociolingvist på Vasa universitet.

Men så inte i ishallen.– I Red Army har språket inte alls en identi

tetsskapande funktion.

De två språken delar inte hejaklacken. Alla sjunger och ropar än på det ena språket, än på det andra, låt vara litet mer på finska. Men mest gör det faktum att någonting annat än ishockeyn är så viktigt, att språket blir sekundärt. Det som omfattande forskning har visat, att språket ofta fungerar som identitetsmarkör, gäller inte i Red Army. Där är det snarare tvåspråkigheten som är markören.

– Den sociolingvistiken kunde gärna studeras mer, säger Sara Nyholm.

Hon berättar att hon själv haft en finskspråkig studerande som talade en så gott som felfri svenska. Men skriva svenska kunde han nästan inte alls.

– Det visade sig att han hade varit med i Red Army och lärt sig svenska närmast omedvetet.

reD Army må vArA det bästa exemplet på Vasas tvåspråkighet, men det är långt ifrån det enda. Staden är ett mecka för språkundervisningen.

Tvåspråkigheten har gett upphov till språkinlärningsmetoder som fått stor genomslagskraft, som språkbadet och tandemundervisningen. Än bättre blir metoderna av att använ

das i en levande tvåspråkig miljö. Man inte bara lär sig ett språk, man får en kontakt till den andra språkgruppen.

Därför använder sig språkundervisningen vid Vasa universitet gärna av studiebesök och annan kontakt med omgivningen.

– Vi har märkt att motivationen höjs och glädjen att lära sig blir större när man märker att språket behövs och man kan använda det i praktiken, säger Sara Nyholm.

Det är ändå inte språken, snarare ligaguldet, Red Army tänker på när de ropar:

”Meitä yhdistää Sama unelma!”Björn [email protected]

I den första ligamatchen mötte Red Army sitt lag med en text på regionens tredje språk – engelska. FoTo: Erik ÅhmAn

På ligaläktaren hörs båda språken bästTVÅSPRÅKIGHET. De sjunger. ”här är vårat hem, Sundom Stå på kopparön!” och de ropar. ”Tervetuloa helvettiin!” Allt är inte snällt. men det går på två språk.


KOLUMNER. pohjanmaa ei ole pelkästään kaksikielinen, det är flerspråkigt. hur är det då att bo i en stad, jossa puhutaan yli sataa kieltä? Det är helt normalt, kirjoittavat Vasabladetin Björn nyberg (suomeksi) och pohjalainens Mikko Kallionpää (på svenska).

Bastukväll i Babels tornMin karriär som ishockeyspelare inskränkte sig till en säsong. I Kors-näståget anmälde sig alla kompisar till Sports junior liga. Jag ville ock-så vara med, men jag hann med först till den andra träningen. Det var ett misstag.

Juniorligan delades in i lag enligt stadsdel. Korsnäståget var det röda laget, Sunnanvik var gula, Brändö svarta och så vidare.

När jag kom till träningarna fick jag en svart spelskjorta, eftersom det röda laget redan var fullt. Jag hade aldrig ens besökt Brändö, och nu plötsligt fick jag lov att spela i Brändös svarta färger.

Jag kände ingen i det svarta laget, och dessutom talade över hälften av spelarna svenska, som jag förstås inte förstod ännu som sjuåring. Tränaren dirigerade oss mest på svenska, på finska ropade han: Älä mene paitsio! Jag hade ingen aning om vad paitsio var.

Min egen favoritgren hittade jag senare. Det var och är fortfarande basket.

Eftersom Vaasan Salama liksom Sport var Vasas enda förening i sin gren, spelades också basket på två språk i samma lag.

Basket var så roligt att språket inte hade någon betydelse. På träning-arna pratades finska och svenska om vartannat, om än mer finska för majoriteten av spelarna var finskspråkiga.

Åren gick, och det började flytta in allt fler människor med andra modersmål. Eftersom basket är världens näst största bollsport, är det klart att det började dyka upp utlänningar på Salamas träningar.

Det kom amerikaner, ryssar, ester, fransmän, bosnier, italienare, afri-kaner och kineser. En del var bolltalanger, andra inte.

vasa förändrades från en tvåspråkig stad till en flerspråkig. Först var det spännande och intres-sant, tills vi märkte att innerst inne är alla män-niskor ganska likadana. Man behövde inte be-handla utlänningar som utlänningar.

I den här internationella atmosfären kom basket lagets bastukvällar att bli oförglömliga. Ef-ter bastubadet och korvätandet steg ljudnivån ganska högt. Plötsligt talade de finskspråkiga Va-saborna svenska, ”Jakobstadsmaffian” tala-de finska och Karlebyförstärkningarna tala-de både och.

rafael från Puerto rico talade näs-tan inte alls, för han drack Koskenkorva. Strax innan han somnade på soffan bjöd han oss alla till sin villa i Acapulco. Än har vi inte åkt.

Utbytesstuderanden Antoine från Paris talade en överraskande god engelska för att vara fransman. Till och med jag dris-tade mig, styrkt av fem års franskastu-dier, att byta några ord med Antoine. Jag fick fram den mening som fastnat bäst på högstadiets och gymnasiets franskalektioner:

”Je voudrais laisser ma valise ici jusqu’au ce soir”.

Frasen är användbar på järnvägs-stationen och betyder på svenska: Jag skulle vilja lämna min resväska här till i kväll.

Enligt Antoine skulle jag komma långt med den frasen i Paris.Mikko Kallionpää[email protected]

Ei, en ole kaksikielinenMinä kasvoin Öjan saaristokunnassa. Kun olin pieni, Öja liitettiin Kaarlelan maalaiskuntaan ja sittemmin Kokkolan kaupunkiin. Maa-laispojasta tuli kaupunkilainen.

Öjalaiset eivät puhu suomea. Kun aloitin koulunkäynnin kaupungis-sa, minun ei odotettu puhuvan suomea, enkä puhunutkaan. Kuulem-ma itkin tullessani kotiin koulusta, kun olin saanut suomen kokeesta hylätyn (en kyllä itse usko itkeneeni).

Suomen kieli tuntui vieraalta, eikä pelkästään kovien odotusten takia. Pohjanmaalla on yhtä lailla ennakkoluuloja kuin missä tahansa päin maailmaa, on selvää, että tämä teki kielen oppimisen vielä vai-keammaksi.

Käytännön eläMässä suoMen Kieli ei kuitenkaan ollut mikään iso ongelma. Osa kaupungissa asuvista luokkatovereista puhui välitun-neilla suomea, sama juttu oli urheilussa ja muutenkin suomi alkoi tun-tua yhä luonnollisemmalta.

Mutta minä itse jatkoin täysin ruotsinkielisenä: varusmiespalvelu ruotsiksi, opiskelut ruotsiksi ja työt täysin ruotsinkielisissä työ - paikoissa. Vaimoni on kotoisin Korsnäsistä, jota usein kutsutaan maailman ruotsinkielisimmäksi kunnaksi. Siellä meillä on kesämök-kikin.

Kun vanhin poikamme aloitti alakoulun Vaasassa, tehtiin hänen luokassaan tieteellinen tutkimus oppilaiden kielitaustasta. Vain hän ja yksi tyttö (jolla oli suomenkielinen sukunimi) tulivat täysin ruotsin-

kielisestä perheestä.

Joten ei, en ole KaKsiKielinen. Puhun suomea jo-ka päivä, mutta en vaihda kieltä esteettä tai auto-maattisesti.

Mutta elän ja asun kaksikielisessä yhteis-kunnassa. Olen itse asiassa hieman ylpeä kun kuulen jalkakäytävällä Vaasassa kah-den saman perheen jäsenen juttelevan keske-näään niin, että toinen puhuu suomea ja toi-nen ruotsia. Tuttavapiirissä on monta kak-

sikielistä per hettä, yleensä puhumme sitä kieltä millä olemme tutustuneet. Poikani ovat oppi-

neet käytännön suomea, toinen monikieli- sessä IB- lukiossa ja toinen jalkapalloken-tällä. Molemmat ovat seisseet huutamassa Sundom Stå-katsomossa.

Saatan muuten jopa puhua suomea Kors-näsissä.

Ja KieliyMPäristö Muuttuu. Minulla ei ole pelkästään ruotsin- ja suomenkielisiä ystäviä. Joskus puhun englantia, kun ta-paan tutun kaupungilla. Ruokakaupas-sa kuulee paljon muitakin kieliä.

Kun ostimme parvekkeelle kukkia, vieressämme seisoi äiti kahden lapsen kanssa. He puhuivat kieltä, jota em-me tunnistaneet. Ehkä jostain Balka-nin maasta?

Monikielisyys ei ole mikään ongel-ma. Toki jotkut ajattelevat että se on, mutta tuntuu että he useimmin pu-huvat kaksi- ja monikielisyydestä siellä, missä he eivät itse asu.

Monikielisyys ei ole ongelma, se vain on.

Björn [email protected]

42 vasabladet & pohjalainen

Ingen sommar utan reggae!NÖJE. du tänker väl inte bara ligga och lata dig på stranden eller i hängmattan på stugan? nej du, i något skede är det dags att borsta bort sanden mellan tårna och torka bort senapen i mungipan. det finns mycket att göra i Österbotten i sommar. nöjesredaktör heidi Kojonen tipsar om tio österbottniska sommarpärlor.

9. Spana in StatyerFinns det graffiti i sideby? vilken är pedersöres högsta byggnad? vem är vita frun? vad innehåller en måsburger på grillen i terjärv?

plocka fram kartan och bege dig på upptäcktsfärd.

om du har luckor i statykunskap kan du till exempel gå på en från staty till statypromenad i vasa 6.7. bara en sån sak.

8. Biltur i SolnedgångenÅtminstone en gång i sommar ska du bjuda med din favoritmänniska på en biltur till en romantisk plats där solen går ner. titta varandra i ögonen, håll handen och ge en puss.

det finns många utmärkta utflyktsmål för ändamålet. Fiskehamnen i vexala, Replotbron eller gästhamnen i harrström. viktigast är att ni är hyfsat ostörda. packa med en påse av din partners favoritgodis. Mer än så behövs inte.

7. Hanki tatuointiehkä tämä on se kesä, jolloin hankit tatuoinnin? tai ratsastat islanninhevosella ensimmäisen kerran? olet ehkä aina halunnut nukkua taivasalla, mutta et ole saanut sitä aikaiseksi. joskus on vain tehtävä suunnitelma ollakseen spontaani.

Kesästä tulee ikimuistoinen, jos uskaltautuu ulos mukavuusalueelta edes kerran. ote taan vaikka hennatatuointi! sekin riittää meille nynnyille.

6. lokala artiSterdet behöver inte vara en rikssvensk artist för att kvällen ska bli top notch. Flera terrasser och kaféer ordnar intima spelningar med duktiga lokala förmågor.

Man kan inte lista dem alla, men här är några exempel. 22 juli gästar Fredrik Furu Åminne folkpark, och med sig har han rikssvenske jack vreeswijk. pop dean spelar 4.7 på tomatkarnevalen i närpes och det gänget får även den bittraste på gott humör.

5. JakoBS dagarstorloppis, bokbytardag, medeltida musik, härmän jokke och satin Circus. det är svårt att komma på anledningar att inte besöka jakobstad under Österbottens mesta sommarevenemang 19–26.7.

Missa för all del inte jonathan johansson som spelar på after eight på torsdag 23.7. hans senaste skiva ”lebensraum” är kritikerrosat och lite mer funkigt och dansvänligt än tidigare album. det gör sig säkert riktigt bra i trädgårdsmiljön!

2. pukkilanSaariomkring 1997, när jag var ung och tuff (nej, inga citationstecken här inte), var dans ungefär det ocoolaste man kunde åka på. Men i dag är det ett helt godtagbart nöje igen och jag måste erkänna – lite nyfiken är jag.

det finns många dansställen på kusten men mina blickar riktas mot pukkilansaari i storkyro. och vad tror jag mig hitta där? jo, riktig ”kunnon” dansglädje på ett kvalmigt och trångt dansgolv.

3. MånS ZelMerlöwsommarfestentapahtuman järjestäjät vöyrin norrvallassa nuolaisivat etusormea, nostivat sen tuuleen ja sanoivat: Måns Zelmerlöw. ja millainen ennustus se olikaan! euroviisuvoittaja nou see lavalle vöyrillä 2. heinä kuuta. samana iltana myös huumoriryhmä Kaj esiintyy kotilavallaan. on muitakin syitä vierailla vöyrillä. esimerkiksi oravaisten kesäteatteri on kullanarvoinen vinkki.

4. eurooppalai-nen ruokatoriRuokatorista on tullut vakio vieras pohjalaiskaupungeissa. Muutaman päivän aikana keskustan kadut muuttuvat eteläeuroopplaiseksi tungokseksi. tänä kesänä ruokatori vierailee närpiössä (2.–5.7.), vaasassa (6.–12.7.) ja Kokkolassa (13.–15.7.).

vaikka tuotteet ja myyjät alkavat olla jo tuttuja, ei ranskalaisen juuston, tuoreen leivän ja englanti laisen toffeen tuoksuun kyllästy. ja oliivit, ne oliivit!

10. Huvilakauden päättäJäiSeton monella tavoin ikävää, että kesä loppuu aikanaan. Mutta on myös hieno tapa päättää kesä iloiseen juhlaan. Miksi pohjanmaalla vietetään huvilakauden päättäjäisiä mutta kaikkialla muualla pohjoismaissa sitä ei vietetä, sitä ei voi ymmärtää.

tärkeä osa huvilakauden päättäjäisiä on itse huvila. jos sinulla ei ole sellaista, voit jo nyt tarjota tuttavallesi talkooapua päästäksesi hänen huvilalleen juhliin elokuun viimeisenä lauantaina.

1. Hengaile vaaSaSSavaasa ei ole hassumpi kesäkaupunki. Kaupunkitapahtuma vaasa picnic muuttaa kesäksi kasarmialueelta kulttuuri talo Fannyyn (entinen Miratalo), mutta tunnelma ja toiminta pysyy samanlaisena. Rantaterassi laituri on taattu hengailupaikka.

Uusi tapaus on hietasaaressa järjestettävä ”Chill on the beach”, jossa soitetaan keskiviikkoisin musiikkia pelkästään vinyylilevysoittimilla. Kuuleeko joku muu reggaerytmejä? Ya man.

att lySSna till Medan du läSer: Markoolios sommarhit från 2007 ”ingen sommar utan reggae”.

VASAblAdet & pohjAlAinen 43

Toimitusjohtaja Henry Back-lund perusti Dermoshopin ko-tipaikkakunnalleen Korsnäsi-in vuonna 1988. Ensin yritys toimi postimyyntiperiaatte-ella, mutta pian Backlund sai ystävältään vihjeen verkko-myynnistä.

– Olemme saaneet kosme-tiikka-alalla vahvan jalansi-jan, sillä aloitimme verkko-myynnin ajoissa. Tuotteitam-me ei myydä missään muual-la kuin verkkokaupassamme.

Dermoshopin muita myynti-valtteja ovat toimiva asiakas-palvelu, hyvä yhteisö, luo-tettavuus ja toiminnan lä-

pinäkyvyys. Backlundin mu-kaan moni ihmettelee, miksi verkkokaupassa tarvitaan vie-lä puhelimen ja chatin kaut-ta toimivaa asiakaspalvelua.

– Palvelu on osa konsepti-amme. Viemme tuotteita myös Ruotsiin, Venäjälle ja Viroon, ja jokaisessa maas-sa asiakas saa apua omalla kielellään.

Dermoshopin pääkonttori, asiakaspalvelu, tuotekehitys ja varasto sijaitsevat Korsnä-sissä. Toimipistettä on laajen-nettu useasti yrityksen kas-vaessa. Tällä hetkellä liike-vaihto on 25 miljoonaa ja va-

likoimassa on yli 300 tuotetta. Backlundin mukaan yritys

voi sijaita yhtä hyvin Pohjan-maalla kuin Helsingissäkin, sillä tuotteet tilataan verkos-sa ja ne lähetetään asiakkail-le postitse. Backlund kertoo kuitenkin, että Dermoshopin pohjalaiset juuret ovat tul-leet vuosien varrella yhä tär-keämmäksi erottumiskeinok-si markkinoilla.

– Kerromme avoimesti, mi-stä tulemme. Ihonhoitotuot-teemme kehitetään Pohjan-maalla ja tehdään Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Mei-kit tulevat Euroopasta. Kaik-

ki on suunniteltu pohjoismai-selle iholle.

Backlundin mukaan asiak-kaat arvostavat yhä enem-män kosmetiikan alkuperää ja laatua.

Dermoshop myös työllistää useita pohjalaisia. Työnteki-jät tulevat pääasiassa lähikun-nista.

– Korsnäsissä työskente-lee koko ajan 54 henkilöä ja sesonkiaikoina työntekijä-määrä voi tuplaantua. Silloin työllistämme myös paljon nu-oria lähialueelta.Enni Yli-Hynnilä enni.yli-hynnilä@pohjalainen.fi

Dermoshopissa työskentelee tiedottaja Varpu Saaren ja toimitusjohtaja Henry Backlundin lisäksi noin 50 henkeä. KuVA: tereSA nurmiojA

Dermoshop meni verkkoon ennen muita YRITTÄJYYS. Korsnäsiläinen kauneudenhoitotuotteita myyvä dermoshop on alansa suunnannäyttäjä, sillä yritys avasi verkkokauppansa jo vuonna 1996. Vaikka dermoshop toimii verkossa, sillä on vahvat pohjalaiset juuret.

Kaksikielinen kirjallisuus- tapahtumaLittFest 5–7.11 Aidosti kaksikielinen kirjallisuustapahtuma, jossa keskitytään olennaiseen il-man markkinahumua.

Suosittu tapahtuma Vaasa ssa jo 15. vuotta, ja nyt muuallakin on alettu jär-jestää samantapaisia, kuten helsinki lit.

littFestissä sekoiteta-an kiinnostavat vieraat, kielet ja kirjallisuuden lajit. tapahtuman taiteellise-na johtajana on ollut muun muassa Anja Snellman, Antti tuuri, monica Fager-holm ja nyt neljättä vuotta marko hautala.

Unga startar pälsfarmerFarmerna har blivit fler trots att skinnpriserna varierar kraftigt.

Trenden inom pälsfarmning-en har varit den samma som i övriga lantbruksnäringar: en-heterna blir färre och större.

– Men de allra senaste åren har faktiskt en del unga star-tat helt nya farmer, säger Kris-tian Bengts, verksamhetsleda-re för Svenska Österbottens pälsdjursuppfödare.

Det syns också i statisti-ken. År 2014 hade förening-en i Öster botten 517 medlem-mar. Det var en ökning med åtta farmare från året innan.

Samtidigt har lönsam heten åter gått ner i branschen. Räknar man i skatteintäkter fick samhället i fjol in drygt 50 miljoner euro av päls-näringen mot 90 miljoner året innan.

En del österbottniska kom-muner tjänar anmärknings-värt mycket på pälsnäring-en. Just det goda året 2013 fick rävfarmernas Nykarleby hela 20 procent av sina skat-ter från pälsnäringen.Björn [email protected]

ArKiVFoto

Skatteintäkterna från pälSnäringen är Viktiga på många Håll. men De Varierar ockSå mycket från år till år.

2008: 18,8 miljoner2009: 15,6 miljoner2010: 41,4 miljoner2011: 57,6 miljoner2012: 63,9 miljoner2013: 90,7 miljoner2014: 51,8 miljoner

skatten varierar mycket

Pop-up Österbotten11.6–14.6.2015

Senatstorget i Helsingfors

Kom och prova vår skogsmaskinssimulator

och ta del av vårt utbildningsutbud!

Pop-up ÖsterbottenPop-up ÖsterbottenPop-up ÖsterbottenPop-up Österbotten

www.yrkesakademin.fiMUSEOKOHTEET / MUSEER:

Pidätämme oikeudet muutoksiin. Pääsy kohteisiin museoiden aukioloaikojen mukaan.Vi förbehåller oss rä en till ändringar. Besök möjliga enligt museernas öppethållningstider.

Kuntsin modernin taiteen museoKuntsi museum för modern konstSisäsatama, Inre hamnen65100 Vaasa / Vasa KUNTSI.FI

Pohjanmaan museo ja Terranova– Merenkurkun luontokeskusÖsterbo� ens museum och Terranova– Kvarkens naturcentrum Museokatu 3, Museigatan 365100 Vaasa / Vasa POHJANMAANMUSEO.FI

PÄIVÄLIPPU MUSEOIHIN Dagsbiljett till museerna

Tutustu yhdellä lipulla Vaasan kaupungin museoihin saman päivän aikana!Köp en bilje� och bekanta Dig med Vasa stads museer under samma dag!

12€ / 9€

Tikanojan taidekotiTikanojas konsthemHovioikeudenpuistikko 4, Hovrä� sesplanaden 4, 65100 Vaasa / Vasa TIKANOJANTAIDEKOTI.FI

Vanhan Vaasan museoGamla Vasa museum Kauppiaankatu 10, Köpmansgatan 10 65380 Vaasa / Vasa POHJANMAANMUSEO.FI Avoinna / Öppet: 23.�6.�–�30.�8.�2015

44

sevendays

MINKÄ KOHDERYHMÄN HALUAT TAVOITTAA?HSS Median kautta voit ilmoittaa perinteisissä sanomalehdissä, lehtien verkkosivuilla sekä Sevendays.fi lifestyle-sivustolla.

VILKEN MÅLGRUPP VILL DU NÅ?HSS Media erbjuder annonsering i traditionella dagstidningar, på tidningarnas webbplatser och på livsstilssajten Sevendays.fi .

99.000 läsare/veckaprint + webb



200.000 sidvisningar/vecka

20.000 sidvisningar/vecka

VI HJÄLPER DIG ATT NÅ UT TILL DINA KUNDER

Källa

: TNS

Met

rix 0

5/20

15

WEBB+PRINT

C

MEIDÄN KAUTTA TAVOITAT UUDET ASIAKKAAT

tel/puh. 06 7848 202 • [email protected]

Intresserad?Ota yhteyttä

Anna Snickars, försäljningschef/myyntipäällikkötel. 050 3618 201 [email protected]

KMT 2014, TNS Metrix (Jurvan Sanomien lukijamäärä arvioitu levikin perusteella)

Pohjalainen 60 000 lukijaa päivittäin

Pohjalainen.fi 45 000 kävijää viikoittain

Ikkunan jakelu 50 300 viikoittain

Paikallislehdet 12 000 lukijaa viikoittain Vaasan markkina-alueella

24/7

Pohjalaisen alueellista mainosverkkoa voit täydentää sen valtakunnallisilla digitaalisilla Palveluilla. kysy lisää Pohjalaisen mediamyynnistä: 06 2477 215

Ylivoimainenmainosverkko

Pohjanmaalla

Pohjalaisen mainosverkko tavoittaa ylivoimaisesti parhaiten Pohjanmaalla. maa-kuntalehti Pohjalaisen ja sen valppaan verkkosivuston lisäksi mainosverkkoa täy-dentää vertaansa vailla oleva kaupunkilehti ikkuna sekä paikallislehdet jurvan sanomat ja suupohjan sanomat. Pohjalaisen mainosverkko takaa mainosviesteille luotettavan ja tehokkaan ympäristön.

Pop-Up Pohjanmaa

Documents

Transcript of Pop-Up Pohjanmaa