Miltä Euroopan tulisi näyttää vuonna 2020?

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

2013

Suupohjan kuituverkoiSta mallia maailmalle etelä-pohjanmaalle halutaan liSää turiSteja

SiSältÖ

pääkirjoituS

pääkirjoitus

kannustusta kansainvälistymiseen

laajakaistayhteyksiä euroopan haja-asutusalueille

liiketalouden osaamista Seinäjoelta

eureS etelä-pohjanmaalla

lisää vetovoimaisuutta harvaan asuttujen alueiden terveydenhuoltoon

miltä euroopan tulisi näyttää 2020?

etelä-pohjanmaa turistien kartalle

Suuntaviivoja kulttuurin kansainvälistymiselle

eu-tietokeskus toimii etelä-pohjanmaan liitossa

2

3

4

6

7

8

9

10

11

12

Kansainvälistymisestä vauhtia maakunnan kehittämiseen

" Jatkossa tarvitaan toimialat ja hallin-

torajat ylittävää yhteistyötä."

KANSAINVÄLINEN ETELÄ-POHJANMAAVuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen julkaisu

TOIMITUSRYHMÄ:Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen työtekijät Marjatta Eväsoja, Jaakko Hallila, Sanna Inkeri, Elina Koivisto

Etelä-Pohjanmaan liiton tiedottajaHanne Rantala

Yhteystiedoteu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi

TAITTO: I-print | plusPAINO: I-PrintISSN 2341-5789 (Painettu)ISSN 2341-5797 (Verkkojulkaisu)

Etelä-Pohjanmaan liitto 2013

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

2013

etelä-pohjanmaan kehittämisessä kansainvälis-täminen muodostaa ajankohtaisen ja haasteel-lisen mutta samalla laajan ja moniulotteisen

tehtäväkentän. maakunta on useilla mittareilla arvioi-tuna maan vähiten kansainvälistymisen vaikutuspiirissä olevia alueita.

maakunnan on lähivuosina jatkettava panostustaan voimakkaasti kansainvälistämiseen niin työperäisessä maahanmuutossa ja kotouttamisessa, yritystoiminnassa, kulttuurissa, matkailussa, koulutuksessa ja tutkimuksessa kuin kehittämistoiminnassakin.

jatkossa tarvitaan toimialat ja hallintorajat ylittävää yhteistyötä. Suunnitelmal-lisuuden ja ennakkoluulottomuuden lisäksi innostus ja sitoutuminen yhteisen pää-määrän saavuttamiseksi on tärkeää. liiton ja kansainvälistämisen tehtäväalueen on kyettävä toimimaan asiantuntijoina kooten maakunnan toimijoita yhteen sekä kannustamaan ja tukemaan alueen toimijoiden kansainvälistymistä.

keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat kansainvälistymisen toimintaohjelman ja kult-tuurin kansainvälistymisohjelman täytäntöönpano ja toteutumisen seuranta, kansainvälisten yhteis-työverkostojen luominen ja ylläpito sekä kansain-välisten hankkeiden edistäminen. kansainvälisissä toiminnoissa myös maakuntien yhteistyö, esimer-kiksi länsi-Suomen eurooppa-toimiston myötä, on olennainen toimintaulottuvuus.

kun tulevalla ohjelmakaudella rakennerahas-tovarat vähenevät, kansainvälisen rahoituksen hakeminen hankkeiden toteuttamiseksi on entistä tärkeämpää. uuden ohjelma-kauden hakuihin on syytä varautua heti kauden alkaessa. hankkeiden rakentami-nen yhteistyössä voi alkaa jo nyt.

kädessäsi on ensimmäinen etelä-pohjanmaan liiton eu-tietokeskuksen jul-kaisu. Sen tavoitteena on esitellä eu-tietokeskuksen toimintaa ja ajankohtaisia kansainvälistymiseen liittyviä asioita. tässä lehdessä esitellään eu-kansalais-ten oikeuksia ja eu-2020 strategiaa. eräs julkaisun tavoitteista on myös ak-tivoida ja tiedottaa kansalaisia eu-hankeasioissa. julkaisun tavoitteena on täydentää eu:n toimielinten tuottamaa aineistoa ja valottaa kansainvälis-tymistä alueellisesta näkökulmasta.

otamme mielellämme vastaan juttuideoita ja palautetta lukijoiltamme.

Marjatta Eväsojajohtaja, kansainvälistyminen ja kulttuuri

etelä-pohjanmaan liitto

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa2

– Kansainvälistymisen osalta liiton rooli on pitkälti toimia katalysaattorina ja toi-mijoiden kokoajana. Lisäksi tiedotamme kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuk-sista ja rahoitusohjelmista, kansainvä-listymisestä vastaava johtaja Marjatta Eväsoja kertoo.

Kansainvälisessä toiminnassa liitto on mukana esimerkiksi monien kan-sainvälisten hankkeiden osarahoittajana tai partnerina. Erilaisten rahoitusinstru-menttien hyödyntämisessä on oleellista kansainvälisten yhteistyöverkostojen hyö-dyntäminen ja yhteis-hankkeiden aikaansaa-minen.

Eväsojan mukaan on koko maakunnan etu, että kansainväliset verkostot, yhteistyö ja hanketoiminta lisään-tyvät myös tulevaisuu-dessa.

Kansainvälisyyden kehittämisestä sekä kansainvälisten hankkeiden toiminnas-ta Etelä-Pohjanmaan liitossa vastaavat Eväsojan lisäksi Elina Koivisto, Sanna In-keri ja Jaakko Hallila.

– Meidän taustaltamme löytyy kou-lutusta julkisjohtamisesta, markkinoin-nista, kauppatieteistä sekä eurooppahal-linnosta. Kaikilla meistä on kokemusta kansainvälisestä työskentelystä sekä asu-

misesta ja opiskelusta ulkomailla. Kan-sainvälisyys on meille elämäntapa, ja myös vapaa-ajalla mieli halajaa matkus-teluun, liiton kansainvälisyystiimi kertoo.

Liiton kv-työntekijät ovat syntyjään Etelä-Pohjanmaalta. Kukaan heistä ei ar-vannut, että he päätyisivät joskus takaisin synnyinseudulleen. Nykyään kaikki ovat kuitenkin vahvasti sitoutuneet alueeseen ja haluavat omalla työllään edistää Etelä-Pohjanmaan kansainvälisyyttä.

– Eteläpohjalainen luonne antaa hyvät eväät kansainväliseen kanssakäymiseen.

Kun puhutaan tar-peeksi komiaa ja ko-vaa, jopa italialaisetkin kuuntelevat!

Työskentelyä kan-sainvälisessä ympäris-tössä tiimi pitää ainut-laatuisena tilaisuutena oppia muilta, saada uusia kokemuksia sekä

tutustua toisiin kulttuureihin. Kansainvä-linen yhteistyö on koettu todella antoi-saksi ja kansainvälistyminen on tuonut valtavasti mahdollisuuksia sekä Etelä-Pohjanmaan liitolle että maakunnan eri toimijoille.

– Kannustamme kaikkia rohkeasti läh-temään mukaan kansainvälisyyteen. Me autamme ja meihin voi ottaa rohkeasti yh-teyttä, muistuttavat liiton kv-työntekijät.

"Eteläpohjalainen luonne antaa hyvät

eväät kansainväliseen kanssakäymiseen."

Energinen tiimi innostaa maakunnan toimijoita mukaan

etelä-pohjanmaan liiton yhtenä tehtävänä on olla

kansainvälistymisen edistäjä. kansainvälisestä toiminnasta ja eu:n tarjoamista yhteistyö-

verkoista haetaan lisäarvoa strategisten tavoitteiden

toteuttamiseen maakunnassa.

Sanna, Elina ja Jaakko

EtElä-Pohjanmaan liitosta kannustusta kansainvälistymisEEn

3Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Euroopassa Suupohjan tapaa rakentaa kuntien omistama avoin tietoliikenneverkko pidetään erittäin mielen-kiintoisena. Myös Euroopan komissio on ilmaissut kiin-

nostuksensa tätä uniikkia toteutustapaa kohtaan. Etelä-Pohjanmaalta onkin käyty hakemassa tietoa ja taitoa kotiin viemi-siksi usean ulkomaalaisen delegaation voimin.

Tiedon jakamista tukee ENGAGE-han-ke, jossa halutaan edesauttaa nopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista Eu-roopan haja-asutusalueille. Hankkeen tavoitteena on muun muassa löytää osal-listuville alueille taloudellisesti järkeviä to-teutustapoja laajakaistasaatavuuden var- mistamiseksi.

Viimeksi Suupohjan malliin tutus-tuivat puolalaiset Aleksander Jazdowski ja Maciek Bułkowski, jotka perehtyivät alueemme verkkotilanteeseen ENGAGE-hankkeen työntekijävaihdon kautta. He syventyivät neljän päivän ajan suomalai-seen tapaan toteuttaa kuntaomisteisia ja osuuskuntapohjaisia kuituverkkoja.

Puolalaisille esiteltiin kaksi tapaa to-teuttaa avoin verkko: Suupohjan lisäksi

vieraat tutustuivat myös Verkko-osuus-kunta Kuuskaistan toimintaan.

– Työntekijävaihto-oppilaat ovat alueel-laan Puolassa ryhtymässä rakentamaan valokuidulla toteutettua runkoverkkoa. Heidän mukaansa mielenkiintoisinta oli nähdä, miten avoin verkko toimii käytän-nössä, koska vastaavaa ei Puolasta vielä löydy. Myös kuntien osallisuuden verkon omistajana he näkivät erittäin tärkeänä asiana, projektipäällikkö Anne-Mari Lep-pinen SEK:stä kertoo.

Suupohjassa esiteltiin myös erilaisia sovelluksia huippuyhteyksien hyödyntä-misessä. Puolalaiset pääsivät muun mu-assa tutustumaan maatilaan, jossa tilan erilaisia valvonta- ja etähallintaratkaisuja aina ilmastoinnista eläinten ruokintaan saakka on rakennettu kuituliittymän päälle.

Leppinen näkee kuituverkon hyödyn-tämisen laajana, alueen kehittymistä tu-kevana tekijänä.

– Näen avoimen kuidun oikeanlaisen hyödyntämisen mahdollistavan alueem-me koulutuksen ja elinkeinoelämän ke-hittämisen sekä tuovan reuna-alueille mahdollisuuden kehittyä ja pysyä palve-luiden piirissä, Leppinen pohtii.

mallia EtElä-Pohjanmaalta

Laajakaistayhteyksiä Euroopan haja-asutusalueille

kaupalliset operaattorit eivät ole kiinnostuneita rakenta-maan tietoliikenneverkkoja haja-asutusalueille. etelä-pohjanmaalla yhteyksiä ei ole jääty odottelemaan, vaan niitä on rakennettu itse avoimen verkon periaatteella.

Esa-Matti Åkerberg esittelee verkko-osuuskunta Kuuskais-tan toimintaa. Kuva: Anne-Mari Leppinen.

TEKS

TI H

An

nE

RA

ntA

LA

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa4

Toukokuussa Etelä-Pohjanmaalta lähti delegaatio ENGAGE-hankkeen asiantuntijavaihtoon Sloveniaan. Elina Koivisto Etelä-Pohjanmaan liitosta, Pekka Hunnakko SEEK:sta, Arto Mäki Suupohjan Seutuverkosta ja Esa-Matti Åkerberg Verkko-osuuskunta Kuuskaistasta tutustuivat Sloveniassa kuituverkkojen rakentamiseen, hyviin käytäntöihin sekä paikallisiin toimijoihin.

Eteläpohjalaiset vierailivat Sloveniassa

Kuituverkon kai-vaustyön etenemi-sen tarkastelua.

etelä-pohjanmaan liiton eu-tietokeskus järjes-ti yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa toukokuussa eurooppa-päivän tapahtuman Seinä-joen epstorilla. päivän aikana kuultiin kokemuksia yrittäjävaihdosta, asumisesta, työskentelystä ja opiskelusta euroopassa. lisäksi tarjolla oli tietoa euroopan unionin nuorisotoimintaohjelmasta sekä eka eureS-työpaikkaohjelmasta.

tapahtuman aiheet olivat lähtöisin euroopan unionin kansalaisuuden teemavuodesta. eurooppa-päivä pohjautuu ranskalaisen robert Schumanin julistukseen 9. toukokuuta 1950, jolloin euroopan yhteisön syntysanat lausuttiin. liputuspäivä on tä-män ehdotuksen vuosipäivä.

Eurooppa-päivää vietettiin toukokuussa Seinäjoella

Seinäjokelainen lapsi- ja nuorisokuoro Luritus viihdytti kuulijoita. Kuva: Elina Koivisto

maakunnan kansainvälisiä asioita on koottu yhteen Facebookissa ”kansainvälinen etelä-pohjanmaa” -sivustolle. Sivuston tarkoituksena on välittää tietoja sekä ylläpitää keskustelua maakunnan kansainvälisistä asioista. Sivustolla tiedotetaan euroopan unionin toiminnasta, etelä- pohjanmaan kansainvälisistä asioista ja tapahtu-mista sekä etelä-pohjanmaan liiton kansainvälis-ten hankkeiden ajankohtaisista asioista. Sivustoa ylläpitävät etelä-pohjanmaan liiton eu-tietokeskus sekä kate-hanke. käy tykkäämässä!

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa Facebookissa

Delegaatio tutustu-massa kuituverkon rakentamiseen Slove-nian maaseudulla.

suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (sEk ) ja Etelä-Pohjan-maan liitto pääsivät vuonna 2012 mukaan kymmenen Euroopan maan yhteiseen hankkeeseen, jonka avulla yritetään ehkäistä digitaalista syrjäytymistä ja edesauttaa nopeiden tietoliikenne-verkkojen rakentumista haja-asutusalueille Euroopassa.

hanke aloitti toimintansa maaliskuussa 2012, ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka.

hankkeen pääpartneri on niverlanin maakunta Ranskasta. hankkeen kummatkin suomalaiset partnerit, Etelä-Pohjanmaan liitto ja suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä, tulevat Etelä-Pohjanmaalta.

Päätoimenpiteistä vastaa sEk yhdessä irlantilaisen ERnaCt:n kanssa.

EnGaGE-hanke on rahoitettu Eu:n interreg iv C -ohjelmasta.

www.engage-interreg.eu

EnGAGE - Enhancing next Generation Access Growth in Europe

Keskustelua laajakaistan tuomista mah-dollisuuksista.

KUVaT MAšA ISAKovIč

5Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Seinäjoen ammattikorkea-koulussa opintojaan vii-meistelevä unkarilainen Viola Horvath sanoo viih-tyvänsä Seinäjoella hyvin. Liiketalouden yksikössä

kaksoistutkintoa suorittava Horvath on opiskellut Seinäjoella kaksi lukukautta EU:n Erasmus-ohjelman tuella.

Nyt Horvath on lähdössä takaisin Sei-näjoen pitkäaikaiseen ystävyyskaupun-kiin, Soproniin, suorittamaan tutkintonsa loppuun Länsi-Unkarin yliopistossa. Val-mistuttuaan hänellä on tutkinnot molem-mista kouluista.

– Olin Suomessa ensimmäistä kertaa ala-asteella koulun vaihto-ohjelman kautta. Vaik-ka se oli vain viikko, en ikinä unohda sitä. Tiesin jo silloin, että jonakin päivänä tulen takaisin, hän kertoo.

Kun Horvath saapui viime syyskuussa Suomeen, sujuivat rekisteröityminen, asu-minen ja kouluun kirjautuminen hyvin. Hänen mukaansa ihmiset auttoivat auliisti.

– Oli vain yksi tapaus, jolloin minul-la oli ongelmia: pankkitilin avaaminen.

Pankki tarvitsi passini, jota minulla ei ollut, koska matkustin henkilökortilla Euroopan unionin sisällä. En edes ollut ajatellut koko asiaa, koska Unkari kuuluu unioniin. Menin toiseen pankkiin, jossa kysyttiin suomalaista henkilötunnusta, jota minulla ei ollut. Lopulta neljännes-sä pankissa onnistuin avaamaan tilin il-man ongelmia henkilökortillani, Horvath muistelee.

Pankkitilin avaamisesta unioni on määritellyt, että pankit eivät saa syrjiä EU-kansalaisia heidän kansalaisuutensa perusteella. Pankilla on kuitenkin vapaus

valita, hyväksyykö se hakemuksesi tilin avaa-misesta. Komissio eh-dottaakin uutta direk-tiiviä, jolla taattaisiin kaikille eurooppalaisil-le oikeus tavanomai-seen pankkitiliin ja pe-ruspankkipalveluihin kaikkialla EU:ssa.

Kuten moni muukin Euroopassa opis-keleva, myös Horvathin opiskelua tuetaan EU:n Erasmus ohjelmasta.

– Osallistun Erasmus-ohjelmaan, joten saan rahallista tukea. Ilman sitä en olisi täällä, hän päättää.

Eu:n kansalaisoikEudEt kannustavat kansainvälisEEn oPiskEluun

Liiketalouden osaamista Seinäjoelta

maastrichtin sopimuksen allekirjoituksesta tulee tänä vuonna täyteen 20 vuotta. sen vuoksi halutaan herättää keskustelua Euroopan unionin tulevaisuudesta sekä tuoda esille käsitettä Eu-kansalaisuus. Euroopan kansalaisten teemavuodella halutaan kiinnittää huomiota Eu-kansalaisuuden mukana tuleviin oikeuksiin sekä kannustaa niiden käyttöön.

vuonna 1993 maastrichtin sopimuksen astuttua voimaan muodostuivat sekä sisämarkkinat, eli ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus, että Eu-kansalaisuus.

viola Horvath sanoo viihtyneensä Seinäjoella hyvin.

Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 www.europa.eu/citizens-2013

Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 www.europa.eu/citizens-2013

"Olin Suomessa ensim-mäistä kertaa ala-

asteella koulun vaihto-ohjelman kautta. "

vuosi 2013 on Euroopan kansalaisten teemavuosi

TEKS

TI S

An

nA

InK

ERI

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa6

Palveluksessa yli 800 asiantuntijaa

EURES, eli European Employment Services, on Euroopan komission koor-dinoima laaja eurooppalainen työnväli-tysverkosto, jonka tehtävänä on auttaa työnhakijoiden liikkumista yhteisillä työmarkkinoilla. Verkostoon kuuluvat Euroopan talousalueen julkiset työnväli-tyspalvelut.

Maksuton EURES-palvelu on tarkoi-tettu Euroopassa työskentelystä kiinnos-tuneille työnhakijoille sekä työnantajille, jotka ovat kiinnostuneita rekrytoimaan työntekijöitä EU- ja ETA-maista.

EURES-asiantuntijat ovat eurooppa-laisten työmarkkinoiden asiantuntijoita, ja he auttavat työnantajia kansainvälisen rekrytoinnin monenlaisissa käytännön asioissa. EURES-verkostossa ympäri Eu-

rooppaa toimii yli 800 EURES-asiantun-tijaa, joista Suomen työ- ja elinkeinotoi-mistoissa työskentelee 31.

Kohtauspaikka verkossa

EU-jäsenyyden myötä jokaisen EU-kan-salaisen perusoikeuksiin kuuluu vapaus hakea työpaikkaa, tehdä työtä tai tarjota palveluja missä tahansa EU-jäsenvaltios-sa. EURES tarjoaa työpaikan etsimisessä apua muun muassa verkkopalveluna.

Palvelussa työnhakijat voivat esimer-kiksi selata työpaikkoja, julkaista oman ansioluettelonsa sekä saada työtarjouksia ja tietoa sopivista työpaikoista. Työnanta-jille palvelu tarjoaa mahdollisuuden saada rekrytointitarpeisiinsa sopivien työnha-kijoiden ansioluetteloita nähtäville sekä mahdollisuuden ottaa heihin yhteyttä.

EURES vauhdittaa työntekijöiden liikkumista Euroopan työmarkkinoilla

EuREs-palveluja Etelä-Pohjanmaalla tarjoaa Etelä-Pohjanmaan tE-toimisto. vuoden 2013 alusta Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoi-mistossa EuREs-asiantuntijana on työskennellyt Mari Lähdesmäki, joka on erikoistunut kansainväliseen työnvälitykseen.

lähdesmäellä on takanaan työhallinnon työkokemusta 15 vuotta, joista hän on suurimman osan työskennellyt työnantajille suunna-tuissa palveluissa. Etelä-Pohjanmaa oli lähdesmäelle alueena jo entuudestaan tuttu, ja EuREs-asiantuntijaksi lähdesmäki koulut-tautui viime vuonna.

– EuREs-koulutus oli monipuolinen ja antoi hyviä valmiuksia uuteen tehtävän. nykyinen työtehtävä on osoittautunut monipuoli-seksi, ja se tarjoaa uusia haasteita päivittäin, kertoo lähdesmäki.

lähdesmäen mukaan eurooppalainen työnvälitys toimii par-haimmillaan laadukkaana julkisena palveluna, joka edistää työn-antajien ja työntekijöiden kohtaamista koko Euroopan alueella.

Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa oli työnhakijoina huhtikuun 2013 lopulla 553 henkilöä, joista työttömiä 226 henkilöä. Eniten työnhakijoita maakunnassa on Virosta ja Venäjältä.

EURES

EURES-asiantuntija Mari Lähdesmäki osallistui myös Eurooppa-päivään. Kuva: Elina Koivisto

EuREs palvelee internetissä osoitteessa http://eures.europa.eu. sivustolta löytyy tietoa Eu/Eta-maiden työpaikkojen lisäksi tietoa eri maiden elin- ja asumisoloista sekä opiskelu-mahdollisuuksista.

EURES palvelee Etelä-Pohjanmaalla

TEKS

TI H

An

nE

RA

ntA

LA

7Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Kaksineuvoisessa kokeillaan telekonsultaatiota ja -mentorointiaSuomesta hankkeessa on mukana myös kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kaksineu-voinen pyrkii hankkeen avulla tukemaan asiantuntevan henkilöstön pysymistä maaseudulla sekä helpottamaan tulevai-suudessa nuorten lääkäreiden tulemista Etelä-Pohjanmaalle työn perässä.

– Kaksineuvoinen lähti hankkeeseen mukaan, koska haluamme olla perustur-van edelläkävijöitä maakunnassa ja koko Suomessa. Toimintojen, palveluiden tai laadun kehittäminen ei enää onnistu yksin, vaan kehittymiseen tarvitaan yh-teistyötä muiden kanssa, kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtava ylilääkäri Raimo Rintala kertoo.

Koulutusta ja neuvontaa videoyhteydellä

Pilotin aikana Kaksineuvoisessa on muun muassa järjestetty hoitajien koulutusta vi-deoteitse. Koulutus on saanut osallistujilta hyvää palautetta, sillä hoitajien on ollut helppo osallistua koulutukseen, kun mat-koihin ei kulu aikaa.

– Uudet ratkaisut tuovat myös säästöjä. Laskelmieni mukaan yhden koulutusker-ran säästö työajassa on viikko ja viiden kerran kokonaisuudessa yli kuusi viikkoa, Rintala sanoo.

Teknologiaa on hyödynnetty myös or-ganisaation arkirutiineissa. Esimerkiksi hoitajien väliset palaverit järjestetään vi-deoyhteyden kautta, jolloin jokainen voi osallistua palaveriin omalta toimipisteel-tään.

Seuraava askel teknologian hyödyntä-miseen Kaksineuvoisessa on kotihoitajille hankittavat iPadit, joiden kautta hoitaja voi olla yhteydessä lääkäriin suoraan potilaan luota. Hoitaja voi esimerkiksi näyttää poti-laan lääkärille videokuvan välityksellä.

Potilasta autetaan myös verkossa

Lääkärien ja hoitajien työ muuttuu jat-kuvasti sähköisempään suuntaan, joten muutoksen tukeminen on Rintalan mie-lestä luontevaa. Tekniikkaa siirtyvät käyttä-mään jatkossa hoitohenkilökunnan lisäk-si potilaat.

– Sairaudet ja tarve tietoon eivät tule vä-henemään. Tulevaisuudessa yli puolet ter-veyskeskuksen yhteydenotoista voitaisiin hoitaa sähköisesti, Rintala pohtii.

Uudistukset vaativat kuitenkin asenne-muutosta. Vaikka Kaksineuvoisessa pilo-tointiin liittyvät kokemukset ovat todella positiivisia, saattaa uusiin toimintatapoi-hin siirtyminen synnyttää myös huolia. Siksi asenteisiin on Rintalan mielestä syytä vaikuttaa ja rohkaista alan toimijoita käyttämään teknologiaa työnsä apuna.

Lisää vetovoimaisuutta harvaan asuttujen alueiden terveydenhuoltoon

etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri johtaa kansainvälistä primCareit-hankketta, jossa pyritään lisäämään perusterveydenhuollon houkuttelevuutta teknologian keinoin. Syrjäisten alueiden ongelmia ratkotaan muun muassa videoyhteyksien avulla.

saiRaanhoitotyöhön aPua tEknoloGian kEinoin

PrimCareit-hanke kuuluu Eu:n itämeri-ohjelmaan, ja siihen osallistuu 16 toimijaa seitsemästä maasta. mukana ovat suomen lisäksi valko-venäjä, liettua, latvia, viro, saksa ja Ruotsi. Etelä-Pohjanmaan sai-raanhoitopiiri on hankkeen pääpartneri.

hankkeen budjetti on kokonaisuudessaan 2,58 milj. euroa.

hankkeen osallistujat suomesta ovat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, seinäjoen ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan liitto ja kuntayhtymä kaksineuvoinen.

hanke jatkuu kesäkuuhun 2014 saakka.

TEKS

TI H

An

nE

RA

ntA

LA

PrimCareIt-hanke

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa8

euroopan unionin näke-myksen asiasta kertoo Eurooppa 2020 -strategia, joka on Euroopan komis-sion vuonna 2010 julkaise-ma kymmenvuotinen kas-

vustrategia Euroopalle. Strategia ohjaa koko suurta EU-laivan suuntaa ja pyrkii viemään Euroopan ulos talouskriisistä kohti uutta kasvua ja globaalia kilpailu-kykyä. Pohjimmiltaan kyseessä on strategia, jolla tavoitellaan pa-rempaa ja laadukkaam-paa elämää kaikille EU:n kansalaisille.

”Älykäs, kestävä ja osallistava kasvu” on EU 2020 -strategian myötä Euroopan mot-to, joka kaikuu politiikkojen puheissa ja näkyy kaikessa, oli teema mikä tahansa. Motto koskettaa kaikkia, ja Eurooppa 2020 -strategiaa toteutetaankin kaikilla tasoilla – niin Euroopan laajuisesti kuin jäsenmaissa, alueilla ja paikallistasolla.

Jotta kasvustrategian menestystä voi-daan mitata, sillä on viisi kunnianhimois-ta ja konkreettista päätavoitetta liittyen työllisyyteen, tutkimus- ja innovaatioin-vestointeihin, energiaan, koulutukseen ja köyhyyden vähentämiseen. Esimerkiksi työllisyyden osalta tavoitellaan 75 pro-sentin työllisyysastetta aikuisväes-tön osalta, ja koulunkäynnin kes-keyttävien osuuden halutaan

laskevan Euroopassa alle kymmeneen prosenttiin.

Millä tavalla Eurooppa 2020 -stra-tegia näkyy sinun arjessasi? Politiikka ja päätökset muuntuvat strategioiksi ja ohjelmiksi, jotka edelleen muuntuvat erilaisiksi rahoitusinstrumenteiksi, joilla strategioita toteutetaan. Strategiaa toteu-tetaan muun muassa rakennerahastova-roin, joilla Suomen osalta vauhditetaan

tulevina vuosina muun muassa yritysten kilpai-lukykyä ja vähähiilistä kasvua sekä paranne-taan työllisyyttä.

Lisäksi EU:lla on suoria instrumentteja, joista yksittäiset or-ganisaatiot voivat ha-kea tukea esimerkiksi

nuorisovaihto-ohjelmiin, tutkimus- ja in-novaatiotoimiin, kulttuurin hankkeisiin. Jos sinua kiinnostaa tietää, mitä omalla kohdallasi Euroopan pitäisi näyttää vuon-na 2020, tutustu Eurooppa 2020 -strate-giaan ja sen lippulaivahankkeisiin. Ehkä sinulla on aktiivinen osa tässä Euroopan tarinassa?

Miltä Euroopan tulisi näyttää vuonna 2020?

länsi-suomen Eurooppa-toimisto on neljän maakunnan, Etelä-Pohjanmaan, keski-suomen, Pohjanmaan ja satakun-nan, ylläpitämä tukikohta Brysselissä. WFEo, eli West Finland European office, palvelee kaikkia alueidensa toimijoita, jotka haluavat kansainvälistyä, ottaa osaa Eu-aloitteisiin, hakea Eu:n suorista rahoituskanavista rahoitusta tai etsiä oikeita tietoja ja kontakteja Euroopasta. Eurooppa-toimiston tiedotuslistalle voi liittyä osoitteessa: www.wfeo.fi.

WFEo on Länsi-Suomen oma tukikohta Brysselissä

"Älykäs, kestävä ja osallistava kasvu" on

Euroopan motto.

TEKS

TI S

An

nA

ALA

RA

ntA

9Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaalla on vasta viime aikoina heräilty mat-kailun mahdollisuuksiin. Kansainvälisten hankkei-den päällikkö Jaakko Hallila Etelä-Pohjanmaan liitosta

toivoo, että tähän nopeimmin kasvavaan toimialaan panostettai-siin kansainvälisesti, jotta alueelle saataisiin ulko-maalaisia turisteja.

– Etelä-Pohjanmaalla on monia kansallisesti vetovoimaisia matkailu-kohteita. Perinteisesti ete-läpohjalaisten matkailu-toimijoiden yhteistyö on ollut vähäistä, eikä ulkomaalaisia turisteja ole systemaattisesti houkuteltu maakun-taan, Hallila sanoo.

Ensimmäisiä panostuksia on tehty Venäjän suuntaan, sillä Ähtärin panosta-minen venäläisen uudenvuoden viettoon herätti monet horroksesta. Etelä-Pohjan-

maan matkailu on myös palkannut venä-jänkielisen työntekijän markkinoimaan maakuntaamme venäläisille. Toimenpi-teet ovat Hallilan mielestä oikeansuun-taisia.

Etelä-Pohjanmaan liiton KATE (kan-sainvälistymisen avulla tuloja Etelä-Poh-

janmaalle) -hankkeessa kansainvälisen turismin edistäminen on osa han-kesuunnitelmaa. Hank-keessa tuotetaan eng-lanninkielistä sisältöä omatoimimatkailijoiden suosimille internetsivus-toille.

– KATE-hankkeen panostus kansainväliseen matkailumark-kinointiin on hyvä alku. Oikein tuotteis-tettuna ja kansainvälisesti markkinoituna eteläpohjalaisilla kohteilla on mahdolli-suus nousta tulevaisuudessa maakunnan kasvun vetureiksi, Hallila uskoo.

Etelä-Pohjanmaa turistien kartalle

Lentoliikennettä kehittämällä turisteja maakuntaanLentoLiikenteen kehittämishanke Baltic Birdin avulla halutaan edistää etelä-pohjanmaalle suuntautuvaa turismia. hanke tähtää uusien lentoyh-teyksien syntymiseen itämeren alueella. tätä varten hankkeessa on laadittu muun muassa matkustaja-analyyseja, tutkittu potentiaalisten reittien kannattavuutta

sekä mahdollisuuksia sellaisille yhteyksille, joissa yhdistetään eri kuljetustapoja ja -välineitä. myös matkailumarkkinointistra-tegioiden ja matkailukohteiden kehittä-minen kuuluvat hankkeen toimenpiteisiin. tavoitteena on saada luotua Seinäjoen lentokentälle uusia lentoyhteyksiä, jotka toisivat alueelle myös turisteja.

keväällä 2009 julkaistu Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma on toteutunut vauhdilla. Pitkältä kansainvälis-tymisen takamatkalta lähtenyt maakunta on ottanut isoja askeleita koulutuksen, tutkimuksen, hanketoiminnan, kaupan, maahanmuuttajien kotoutumisen, turismin ja kulttuurin saralla.

toimintaohjelman 70 käytännöllistä toimen-pidettä Etelä-Pohjanmaan kansainvälistämi-seksi ovat edenneet pääpiirteissään hyvin, ja maakunnan toimijat ovat toteuttaneet toimintaohjelmaa aktiivisesti. yksityiskoh-tainen seurantaraportti toimenpiteiden etenemisestä julkaistiin viime vuonna.

kansainvälistymisen toimintaohjelman toi-menpiteet päivitetään vuoden 2014 aikana. työtä koordinoi Etelä-Pohjanmaan liiton katE-hanke.

70 käytännöllistä toimen- pidettä kansainvälistymisen edistämiseksi

"Etelä-Pohjanmaalla on monia kansalli-sesti vetovoimaisia matkailukohteita "

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa10

Suuntaviivoja kulttuurin kansainvälistymiselleTaiteen ja kulttuurin merkitys kansainvälisen vuorovaikutuksen ja toimeliaisuuden edistäjänä on ollut tunnustettu tosiasia jo vuosisatojen ajan. Taidemaalarit, säveltäjät, kirjailijat ja tanssijat ovat kulkeneet suvereenisti yli valtioiden rajojen toimien taiteensa kautta kansojen vuorovaikutuksen, yhteiskunnallisten viestien ja kaupan yhteyksien välittäjinä. Niinpä Suomen ensimmäisessä kulttuurivientiohjelmassa ulkopolitiikan ja erityisesti julkisuusdiplomatian näkökulmasta kulttuuri on haluttu vahvemmaksi osaksi Suomen maabrändiä.

TEKS

TI v

IRPI

My

LLy

Mä

KI

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma 2013–2016 löytyy osoitteesta: www.etela-pohjanmaa.fi/kulttuuri tai www.epliitto.fi

ohjelmaa voi tilata paperiversiona kulttuurisihteeri sandra Rantaselta, sandra.rantanen@etela-pohjanmaa.fi

kulttuurin kansainvälisty-misen eteen tehdään töitä myös Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta käyn-nisti Etelä-Pohjanmaan

kulttuurin kansainvälistymisohjelman 2013–2016 päivitystyön keväällä 2012. Tavoitteena oli saada aikaan osallistava prosessi, joka löytää ja jalostaa edelleen vuosien aikana hankitut kokemukset kulttuurin kansainvälisestä toiminnas-ta kulttuurivaihdon, kulttuuriviennin ja kulttuurituonnin osalta.

Prosessin kautta haluttiin myös tun-nistaa kulttuurin toimijoiden tahtotila suhteessa omaan ja maakunnan kan-sainvälisyyteen sekä löytää kokeneiden kulttuuri- ja taideorganisaatioiden ja toi-mijoiden verkostoja kansainvälistymis-osaamisesta.

Etelä-Pohjanmaan taide- ja kulttuuri-elämän parissa työskentelee useita toimi-joita, joille kansainvälisyys on arkipäivää. He toimivat tavoitteellisesti esimerkiksi oman kansainvälisen yhteistyöverkos-tonsa jäseninä, suunnittelevat ja toteutta-vat pitkän aikavälin toimintaa erityisesti Euroopassa ja toimivat onnistuneesti kansainvälisen taide- ja kulttuurielämän soihdunkantajina myös omassa maakun-nassa.

Päivitetty Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma sisältää uudis-tetun näkemyksen maakunnan kulttuu-rintoimijoiden tahtotilasta vuoteen 2016 saakka. Ohjelma sisältää myös tiivistetyn osion Etelä-Pohjanmaan liiton omasta roolista aktiivisena toimijana maakunnan kulttuurin kansainvälistymispyrkimysten edistämiseksi.

11Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

tietoa, palvelua ja opastustaVuoden 2013 alussa aloittanut Etelä-Poh-janmaan liiton EU-tietokeskus sijaitsee Seinäjoella Framissa, Etelä-Pohjanmaan liiton tiloissa. EU-tietokeskuksen päivittäi-seen toimintaan kuuluu palvelu ja opastus. Esimerkiksi sähköpostikyselyihin pyritään vastaamaan kahden työpäivän kuluessa. Tiedotuspisteeltä voi myös hakea ilmaista EU-aiheista materiaalia kuten esitteitä ja oppaita sekä karttoja.

– Tiedotuspisteeseen voi olla kuka tahan-sa yhteydessä puhelimitse, sähköpostilla tai käydä paikan päällä. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi vapaaseen liikkumiseen ja asumiseen EU:n alueella tai oikeuteen äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentinvaaleissa, tietokeskuksen työn-tekijä Sanna Inkeri kertoo.

Inkeri kertoo, että tietokeskus tiedottaa unionin asioista esimerkiksi julkaisemalla sähköistä uutiskirjettä ajankohtaisista uni-onin asioista ja liittymällä postituslistalle saat uutiskirjeen noin joka toinen kuukausi (lähetä sähköpostia osoitteeseen eu-tietokes-kus@etela-pohjanmaa.fi). Tiedottamisessa huomioidaan maakunnan paikalliset tar-

peet sekä tärkeät teollisuuden alat. Lisäksi EU-tietokeskus näkyy erilaisilla messuilla ja tapahtumissa, missä ihmiset ovat luon-nostaan paikalla.

osa Europe Direct -tiedotusverkostoa

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus kuuluu Euroopan komission Europe Direct -tiedotusverkostoon. Suomessa Europe Direct -tiedotuspisteitä toimii yhteensä kahdeksan ja Euroopan laajuisesti yli 500. Suomessa olevat muut pisteet sijaitsevat Keminmaalla, Haapajärvellä, Porissa, Tu-russa, Kuopiossa, Oulussa ja Kankaan-päässä.

Nämä kahdeksan tiedotuspistettä kor-vaavat aikaisemmin ulkoministeriön yl-läpitämät maakunnalliset Eurooppa-tie-dotukset, jotka lakkautettiin vuoden 2012 aikana. Myös Seinäjoella Matkakeskukses-sa sijainnut Eurooppa-tiedotus lopetti toi-mintansa vuoden 2012 lopussa.

EU-tiedotuspisteen hakeminen on to-teutettu Etelä-Pohjanmaan liitossa osana KATE (Kansainvälisyyden avulla tuloja Etelä-Pohjanmaalle) -hanketta, jossa edis-

tetään kansainvälistä alueyhteistyötä ja tu-etaan sekä koordinoidaan muita maakun-nan kansainvälisiä hankkeita.

Euroopan komission tuella

EU-tiedon hankkiminen on muuttunut siitä, kun Suomi liittyi jäseneksi 1995. Ylei-nen trendi on, että tiedon haun helppous internetistä on muuttanut tiedotuspisteille osoitetut kysymykset yhä vain yksityiskoh-taisemmiksi. EU-tietokeskuksen kautta voi myös yksittäinen kansalainen välittää palautetta EU:n eri toimielimiin tai komis-sion eri osastoihin.

Useimpia tiedotuspisteitä hoitavat alue- tai paikallisviranomaiset tai erilaiset yhdistykset. Suomessa yhteensä viisi tie-dotuspistettä kahdeksasta toimii nykyisin maakunnan liittojen alaisuudessa. Euroo-pan komissio valitsi uudet tiedotuspisteet viiden vuoden toimikaudeksi avoimella kilpailulla. Euroopan komissio myös tukee tiedotusverkostoa sekä tiedollisesti että ta-loudellisesti.

Ota yhteyttä, kun haluat kysyä unionista, EU-rahoituksesta tai kansainvälisestä han-ketoiminnasta.

EU-tietokeskus toimii nyt Etelä-Pohjanmaan liitossa

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus Kansainvälisten asioiden assistentti Sanna Inkeri

Kampusranta 9 C, 60101 Seinäjoki

eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi

Puh. 020 124 4129

Facebookissa ”Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa”

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus kuuluu Europe Direct verkostoon. Kuva: Elina Koivisto

Yhteystiedot: