1–2/2012ETELÄ-POHJANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI

Eteläpohjalaiset vierailivat kesäkuun alussa näyttävästi Helsingin "Isoolla Kirkolla". Kolmipäiväisen tapahtuman nimenä oli Pikkuusen häjymmät pirot. Maakuntamme toi monipuolisen ja virkistävän tuulahduksen stadin sykkeeseen. Saimme osoittaa sananparren mukaisesti, että "leviät on maakunnan hartiat"!

Maakuntajuhlat sujuivat kaikilta osiltaan hienosti. Siitä kuuluvat suuret kiitokset niille lukuisille yhteistyökumppaneille, jotka parin vuoden ajan olivat yhdessä suun-nittelemassa ja rakentamassa tätä tapahtumaa. Vaikka onkin vaikea mitata, mitä vaikutusta juhlillamme oli helsinkiläisten elämänmenoon, niin uskon, että ainakin mielikuvat Etelä-Pohjanmaasta ovat nyt entistä monipuolisempia.

Kumppanuudet saivat Senaatintorin tapahtumaa tehtäessä uusia ulottuvuuksia. Liitto toimi tapahtuman pääjärjestäjänä, mutta hyvin tärkeänä aisaparina oli ProAgria Etelä-Pohjanmaa, eritoten maakuntamme ruokayrittäjyyden esille tuomisessa. Hienoa oli seurata myös esimerkiksi Häjy-kaffilan opiskelijoiden ja yrityksen yhteistyötä, Epasteria-ravintolaa, matkailutelttaa, Rustoopuoria ja Ruokarustoota. Nyt jälkeenpäin on voi ylpeänä todeta, että "oltihin kaikki yhteesellä asialla"!

Meitä eteläpohjalaisia Pikkuusen häjymmät pirot muistutti yhteistyön voimasta. Kun kaikki tahot puhaltavat yhteen hiileen, saadaan aikaan näkyvyyttä ja näyttävyyttä. Yksin juuri kukaan ei oo mitään.

Uskon, että Senaatintorin juhlasta jää eteläpohjalaistoimijoille myös pysyvämpiä muistijälkiä. Syntyneet yhteistyöverkostot ja toimintamallit elävät tapahtuman jälkeenkin lisäten maakuntamme vetovoimaa ja kiinnostavuutta.

Yhteistyökykyä me eteläpohjalaiset tarvitsemme jatkossakin. On muistettava, että loppujen lopuksi yhteistyötä eivät tee yritykset tai organisaatiot, vaan ihmiset.

Haasteitahan lähivuosille riittää: kuntakentän uudistaminen, lähipalveluiden turvaaminen, toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja monia muita. Jos – tai pikemminkin KUN – meillä on halua vetää köyttä sa-maan suuntaan, maakuntamme pärjää mullistuksista huolimatta.

"Pikkuusen häjympi Etelä-Pohjanmaa" ei tarkoita juntturoivaa ja sisäänpäin kääntynyttä aluetta, vaan juuristaan ja perinteistään ylpeää, pää pystyssä tulevaisuuteen katsovaa maakuntaa. Siihen meillä on kaikki mahdollisuudet.

Virkistävän levollista kesää ja loma-aikaa kaikille eteläpohjalaisille!

Pikkuusen häjympi Etelä-Pohojanmaa

Asko Peltola, maakuntajohtaja

PÄÄKIRJOITUSWWW.EPLIITTO.FI

TEKIJÄT

PRO ETELÄ-POHJANMAA 1–2/2012Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehti PÄÄTOIMITTAJA:Maakuntajohtaja Asko Peltolapuh. 0400 590 123 TOIMITUSSIHTEERI:Tiedottaja Hanne Rantalapuh. 040 5077 510hanne.rantala@etela-pohjanmaa.fiwww.epliitto.fi TAITTO: I-print | plusISSN 1796-0215

KANNEN KUVA: Esa-Matti Åkerberg

2 4/2011

TapahtumakalenteriLiiton toimisto on suljettu 9.–29.7.2012

Elokuu

14.8.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n hankeryhmä27.8.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntahallitus28.8.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuurilautakunta31.8.2012 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . EU arjessa -tapahtuma

Syyskuu

3.9.2012. . . . MYR:n ja maakuntahallituksen työseminaari4.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntakaavan ohjausryhmä7.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n sihteeristö11.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . . Kuntajohtajafoorumi, Ilmajoki11.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n hankeryhmä13.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Pohjanmaan maakuntien . . . . . . . . . . . . . . . . yhteistoiminta-alueen kokous 17.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .MYR:n kokous19.–20.9. . . . . . . . . . . . . . . Valtakunnalliset kulttuuritoimen . . . . . . . . . . . . . . . . . . neuvottelupäivät Seinäjoella24.9.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntahallitus29.5.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Pk-neuvottelukunta28.9.2012. . . . . . . . . . Kunnallisjohdon neuvottelutilaisuus

Katriina Peltonen,maankäytön suunnittelija

Olen Katriina Peltonen, kotoisin Hämeenlinnan seudulta Kanta-Hämeestä. Muutin Seinäjoelle helmikuussa työni alkaessa Etelä-Pohjanmaan liitossa.

Koulutukseltani olen filosofian maisteri, pääaineenani ekologia ja ympäristönhoito. Erikoistumiskoulutusta olen hankkinut paikkatiedon hallinnasta sekä alue- ja yhdys-kuntasuunnittelusta. Olen toiminut kaavoitukseen liitty-vissä selvitys- ja suunnittelutehtävissä Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan liitoissa, joten maakunnan liitto on minulle jo valmiiksi tuttu työympäristö.

Työskentelen Etelä-Pohjanmaan liitossa maankäytön suunnittelijana ja vastaan liiton paikkatiedon hallin-nasta. Toimin kaavatiimissä, jonka tehtävänä on laatia uusi maakun-takaava ja edistää kaavan toteutu-mista yhteistyössä kuntien, valtion ympäristöviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Elina Koivulahti,kansainvälisten hankkeiden koordinaattori

Olen Elina Koivulahti ja syntyjään Ilmajoelta. Nykyään asun Seinäjoella ja perheeseeni kuuluu avopuoliso ja hänen kaksi lastaan.

Koulutukseltani olen BBA ja HTM, pääaineina kansain-välinen kauppa ja julkisjohtaminen. Työskentelen Etelä-Pohjanmaan liitossa kansainvälisten hankkeiden koordi-naattorina. Osallistun ja tuotan sisältöä seitsemään eri EU-rahoitteiseen hankkeeseen, joiden kautta työskentelen myös aktiivisesti Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen eteen. Projektien tuloksia ja syntyneitä verkostoja voi-daan hyödyntää alueen pk-yritysten, kuntien ja julkisten organisaatioiden kansainvälistymisessä. Haastetta luo säännöllinen matkustelu Euroopassa, pitkät kokouspäivät ja ajoittainen hektisyys, mutta ihmisten välinen kommuni-kointi ja yhdessä tekeminen ovat työn parasta antia.

Kansainvälisyys on ollut aina tärkeää minulle, ja olen-kin asunut USA:ssa ja Meksikossa. Vaikka jo työn puolesta matkustan paljon, teen sitä mielelläni myös vapaa-aikanani liikunnan ja musiik-kiharrastuksen ohella. Mutta onhan se niin, että eteläpohjalaiset saavat jo äidinmaidossaan kansainvälisyyt-tä, sillä ainahan täältä on lähdetty maailmalle!

Uusia kasvoja Etelä-Pohjanmaan liitossa

Etelä-Pohjanmaan liitto toivottaa yhteistyö- kumppaneilleen

aurinkoista kesää!

34/2011

Tätä kirjoittaessani Pikkuusen häjymmis-tä piroista on muutama päivä aikaa. Hel-singin tomut on pesukoneeni käsitetellyt, mutta itse olen vasta analyysin ja jälkivii-sauden lähtöviivoilla. Tapahtuman media-seurannat, kävijätutkimukset ja yrittäjä-tutkimukset ovat vielä purkua vailla, eikä tuotantotiimimmekään ole vielä kerennyt istumaan kunnolla alas. Lähes koko poruk-ka kun siirtyi saman tien auttamaan Pro-vinssirockin järjestelyissä, vaikka monella jalka painaa ja silmä lupsaa jo valmiiksi.

Aloitimme tapahtuman rakennustyöt Senaatintorilla kolme päivää ennen ta-pahtumaa, ilman tarkkaa tietoa siitä, mi-ten asiat sujuisivat ja saisimmeko alueen

valmiiksi ennen torstai-aamua. Kukaan meistä kun ei ollut aikaisemmin tuottanut tapahtumaa Senaatintorille tai ylipäätään Helsinkiin. Onneksi alihankkijat, mainio toripäällikkö ja kokenut Helsingin kaupun-gin tapahtumayksikön tuottaja auttoivat meitä parhaansa mukaan ja kaikki valmis-tui aikataulussa.

Senaatintorin projekti oli yksi tähän asti-sen tuottajaurani mielenkiintoisin ja haasta-vin tehtävä: Jalkapallokentän kokoinen alue, kolme tapahtumapäivää ja tehtävänä esitellä mielenkiintoisesti ja modernisti tämän päi-vän Etelä-Pohjanmaata kuitenkaan sen pe-rinteitä unohtamatta. Suunnitteluun ja to-teutukseen aikaa yksi vuosi. Ja eikun töihin!

Pekko Hokkanen, projektipäällikkö

Pikkuusen paree tulevaisuus

Senaatintorin projekti oli yksi tuottajaurani

mielenkiintoisimmista ja haastavimmista

tehtävistä.

Tapahtumaviikko Senaatintorilla oli raskas, mutta erittäin mielenkiintoinen.

4 4/2011

Maastoon ja verkkoon

Aluksi oli aivan pakko nostaa jalat toimis-ton pöydälle ja polttaa muutama symbo-linen sikari. Tutustuin hankkeeni työryh-mien jo ennen palkkaamistani pitämien kokousten pöytäkirjoihin ja muistioihin. Viestintätoimistomme tekemän markki-nointi- ja viestintästrategian opettelin käy-tännössä ulkoa. Aika äkkiä huomasin sen, että ei näillä vielä pitkälle pötkitä. Oli pakko lähteä maastoon tutustumaan eteläpohja-laisiin ihmisiin ja ilmiöihin.

Aluksi ajatuksenani oli vierailla kaikissa eteläpohjalaisissa kunnissa, tavata ihmisiä ja hankkia sitä kuuluisaa kättä pidempää, mutta kokoukset, palaverit ja hankebyro-kratia veivät aikaani aivan liikaa. Onneksi on sentään netti, jota pyrin hyödyntämään taustatyössäni mahdollisimman paljon. Toki tapasin ihmisiä maakunnasta sen kun ker-kesin, mutta en todellakaan niin paljon kuin halusin. Samalla piti jo tuottaa tapahtumaa ja hankkia yhteistyökumppaneita, vaikka itse sisältö olikin hämärän peitossa.

Pikkuhiljaa tapahtuma rupesi saamaan muotonsa. Toki moni jo hyvällä alulla ollut projekti kaatui kesken valmistelujen syystä tai toisesta. Mutta onnekseni sain lukui-sia mielenkiintoisia yhteydenottoja, joiden kautta löytyi sellaisiakin yhteistyömalleja ja projekteja, joita en olisi mitenkään itse osannut ajatella. Tästä hyvänä esimerkkinä Koya Oy:n Maja, joka edusti Senaatintorilla hienosti eteläpohjaista puurakentamisen uusia tuulia ja sai osakseen suurta mielen-kiintoa itse tapahtumassa.

Julkkiksia painajaisiin

Monena keväisenä yönä näin unta, jossa Duudsonit, Lauri Tähkä ja Paula Koivunie-mi ajoivat minua takaa. Välillä takaa-ajajina olivat Juhat – Mieto ja Tapio. Salmiakki-kuvioisen yöpuvun hulmutessa pingoin pitkin metsiä peläten jotakin. Unesta ha-vahduttuani epävarmuuteni jatkui: onko oikein esitellä Etelä-Pohjanmaata ilman uniini tulleita tunnettuja eteläpohjalaisia? Toki keskusteluja esiintymisestä heistä monen kanssa kävin, mutta ilman näkyvää lopputulosta.

Lopulta tein päätöksen ja vapautin itseni ahdistuksesta. Etelä-Pohjanmaa voi esittäy-tyä Senaatintorilla ilman sen tunnetuimpia

käyntikortteja ja vielä rinta rottingilla. Ky-seiset tahot kun edustavat ja tekevät Etelä-Pohjanmaata tunnetuksi jo omalla saral-laan. Kukaan ei varmasti heidän työtään vähättele, vaan päinvastoin, ja sama pätee itsenikin kohdalla sataprosenttisesti. Nyt oli kuitenkin aika viedä Helsinkiin näytille sellaista, joka ei vielä ole tunnettua, mutta kuitenkin potentiaalia omaavaa – oli sitten kyseessä yritys tai ohjelmanumero. Oli upeaa seurata, kun Senaatintorin lavalle astuivat muun muassa Panula-opiston sin-foniaorkesteri, Pienet Joutsenet tai Momo Cat. Heidät otettiin vastaan innostuneesti, ja se into ja palo, joka näillä ryhmillä oli, sai keski-ikäisen naivin, mutta kyynisen mie-henkin kyyneliin.

Meillä on Etelä-Pohjanmaalla näennäi-sesti hyvin pullat uunissa. Mielenkiintoi-sia yrityksiä, kulttuuria, matkailukohteita löytyy yllin kyllin, kunhan vaan osaamme markkinoida itseämme paremmin ja luo-tamme itseemme.

Itse kuitenkin panostaisin vielä lisää yri-tysten ja muiden yhteisöjen väliseen aitoon yhteistyöhön. Se kuuluisa eteläpohjalainen kökkähenki on tämän kaiken markkina-voimaisen ajattelun alla mielestäni päässyt rapistumaan. Eikä se ole hyvä asia. Toivon-kin, että jatkossa voisimme löytää tuon hengen, vaikka erilaisten eteläpohjalaisten tapahtumien kautta uudestaan. Olisiko vuonna 2013 aika järjestää tapahtuma ni-meltä Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaal-la? Sen aika näyttää. •

Etelä-Pohjanmaa voi esittäytyä

Senaatintorilla ilman sen tunnetuimpia

käyntikortteja ja vielä rinta rottingilla.

54/2011

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toivotti maakunnan avajaispuheenvuoros-saan tervetulleeksi Helsinkiin. Pajunen sa-noi, että Etelä-Pohjanmaa tunnetaan tapah-tumien maakuntana, joten nyt näytetään, miten komiat pirot järjestetään. Lisäksi

Pajunen kertoi eteläpohjalaisten nauttivan pääkaupungin kaduilla poikkeuksellista ”rispektiä”.

Avajaisissa juhlistettiin paitsi maakun-tajuhlan alkamista, mutta myös pääkau-pungin juhlavuotta. Maakuntajohtaja Asko

"Rispektiä stadin kaduilla” Etelä-Pohjanmaan kolmipäiväinen maakuntajuhla käynnistyi Senaatintorilla 7.6.2012.

Aurinkoinen sää houkutteli torille runsaasti yleisöä seuraamaan juhlan avajaisia.

Asko Peltola ojentaa kaksineuvoosen kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle. Jorma Ollila toimi Häjyjen pitojen suojelijana.

Peltola ojensi avajaisissa kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle juhlavuoden kunniaksi he-lavyön ja puukon, jota maakuntajohtaja ohjeisti leikkisästi käytettävän raavaiden miesten kesken periaatteellisten kysymys-ten ratkomiseen. Pajuselle luovutettiin myös Pirjon Pakarin leipomon Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlaleipä.

Avajaisissa puhunut tapahtuman suoje-lija, hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila käsitteli puheenvuorossaan eteläpohjalais-ta yrittäjyyttä. Ollilan mukaan teknologia-muutokset ja kansainvälinen avautuminen ovat muuttaneet yritysten toimintaympä-ristöä, mutta Etelä- Pohjanmaalla on osattu vastata uusiin vaatimuksiin hyvin.

– Etelä-Pohjanmaalla on siirrytty uusille aloille sekä haettu ideoita ja oppia muualta. Näin Etelä-Pohjanmaan elinvoima on säi-lynyt, Ollila sanoi.

Ollila kehotti myös pitämään kiinni maakuntaidentiteetin omaperäisistä ja ai-nutkertaisista piirteistä, mikä on erityisen tärkeää, kun hallinnolliset rajat ovat mur-roksessa. •

Kuva

t: Es

a-M

atti

Åker

berg

6 4/2011

Yksi konsertin tähdistä oli Antti Kleemola.

Artistit juurillaanAurinkoinen sää houkutteli yleisöä tuomiokirkon portaille.

Tapahtuman suuri yleisömenestys oli tors-tain Artistit juurillaan -konsertti, jota seura-si tuomiokirkon portailta yli 2 000 ihmistä. Konsertissa juuristaan ylpeät kauhajokelais-lähtöiset artistit, Irina, Sami Pitkämö, Antti

Kleemola ja Juha Hautaluoma, esiintyivät upean Panula-opiston sinfoniaorkesterin säestämänä. Konsertissa kuultiin artistien omaa tuotantoa sekä eteläpohjalaisten ru-noilijoiden teksteihin sävellettyjä teoksia. •

Juha Hautaluoma ja Panula-opiston sinfoniaorkesteri johtajanaan Markku Viitasaari.

74/2011

Jo Stance kruunasi Häjyjen pitojen perjantai-illan Etelä-Pohjanmaa näkyi ja kuului myös Es-palla. Espan lavalla torstai-iltana järjestetty Komia Goes Espa -konsertti oli varsinainen yleisömenestys. Erityisesti Jo Stance kerä-si puiston täyteen kuulijoita. •

8 4/2011

Tangokadulla jalalla koreastiMaakuntajuhlan viimeinen päivä avat-tiin tihkusateessa. Harmaasta aamusta huolimatta väki löysi tiensä Senaatin-torille, ja Tangokatu-tapahtuman alet-tua kello väkeä oli torilla jo edellisen päivän tapaan.

Senaatintorin tangotapahtuman tähtiartistina kuultiin Tangokuningas Marko Maunukselaa. Lisäksi yleisöllä oli mahdollisuus nähdä ensimmäi-nen yhteisesiintyminen vuoden 2012 Tangomarkkinat-laulukilpailun viideltä-toista semifinalistilta. •

Jussi-Pöyröökin nähtiin parketilla tangon pyörteissä.

Marko Maunuksela ja Fantasia-orkesteri tahditti tansseja Tangokadulla, Senaatintorin lavan eteen rakennetulla tanssiparketilla.

94/2011

Häjyt pirot vei Senaatintorille Epasteria-ra-vintolan, jossa ruokailijat pääsivät maistele-maan eteläpohjalaisia tapaksia eli epaksia.

Epasteria-ravintola tarjoili ruokaa maa-kuntajuhlan vieraille koko tapahtuman ajan. Ravintoloitsijana Senaatintorin Epas-teriassa toimi Etelä-Pohjanmaan Keittiö-mestarit ry, ja ruokalista ideoitiin yhdistyk-sen puheenjohtajan Jani Unkerin johdolla.

Epasterian ideologia nojaa lähiruokaan, ja epakset tehtiin niin pitkälle kuin mah-dollista eteläpohjalaisista raaka-aineista. Epasteria sai ideana alkunsa, kun etelä-pohjalaista tapahtumaruokailua haluttiin

ryhtyä kehittämään laadun ja valikoiman vaihtelevuuden suhteen.

Tarkoituksena on, että Epasteria-kon-septia voidaan hyödyntää jatkossa eri muo-doissaan erilaisissa tapahtumissa. Konsep-ti on luotu sellaiseksi, että se mahdollistaa ravintolan muuttumisen ruokakioskista aina VIP-ravintolaan saakka.

– Epasteria nousee Senaatintorin jäl-keen seuraavan kerran viimeistään Far-mari messuille Seinäjoelle vuonna 2013, Etelä-Pohjanmaa Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Terhi Välisalo kertoo.

Ravintolan konsepti luotiin Seinäjoen

Epasteria vei pääkaupunkiin tapaksia

eteläpohjalaisittainEpaksia nautitaan jatkossa myös maakunnan omissa tapahtumissa.

Epakset valmistuivat Etelä-Pohjanmaan keittiömestareiden hyppysissä.

10 4/2011

Lappajärven muikkumureketta, ilmakuivattua possunniskaa ja olutmakkaraa Ilmajoen makkaramestareilta. Töysäläiset korput tekivät kauppansa.

seudun elinkeinokeskuksen Ruokapro-vinssihankkeessa, jonka tapahtumaruo-kailutiimi on vastannut kokonaisuuden ideoinnista. Käytännön toteutuksesta on huolehtinut hyvin pitkälle Etelä-Pohjan-maa Maa- ja kotitalousnaiset, jotka toimivat osana ProAgria Etelä-Pohjanmaata.

Ruuan lisäksi Epasteria toimi eteläpoh-jalaisen muotoiluosaamisen näyteikkuna-na. Ravintolan sisustuksen suunnittelusta on vastannut Sisustuskeskus Sella, ja huo-nekalut ovat teetetty suurimmaksi osaksi eteläpohjalaisilla huonekaluyrittäjillä. •

Eteläpohjalaisen muotoilualan suuret nimet ja uudet, lupaavat suunnittelijat kohtasivat Senaatintorin Designboksissa. Boksi-na toimii suomalais-japanilaisen Naoto Niidomen suunnittele-ma MAJA, joka tarjosi näyttävät puitteet pohjalaisde-signille. MAJAn valmisti Koya Oy Ähtärissä. MAJAan voi tutustua seuraavaksi loma-asuntomessuilla Lappeenrannassa.

Designboksin galleriamaisessa osassa esitteltiin muun muassa muotisuunnittelija Suvi Jaskari-Mar-chesin ja Tellan suunnittelijan Liina-Maaria Lönn-rothin vaatemallistojen luomuksia sekä lappajär-veläisen VM-Carpetin mattoja. Tellan suunnittelija Liina-Maaria Lönnroth lanseerasi Designboksissa ekologisen Pihlaja-mallistonsa. •

Kattaus pohjalaista muotoiluosaamista

114/2011

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvä-listymisohjelmaa päivitetään kuluvan vuo-den aikana. Kyse on vuosille 2007–2013 laaditusta ohjelmasta, jonka tarkoituksena on pyrkiä turvaamaan taiteen ja kulttuurin kehittyminen, ammattimaisuus ja päätoi-minen työskentely alalla.

Tavoitteena on myös rohkaista vienti-valmiudet omaavia maakunnan kulttuuri-toimijoita kansainvälistymään, tukea har-rastajatason kulttuurivaihtoa ja edesauttaa kansainvälistä vuorovaikutusta eteläpohja-laisten arjessa.

Ohjelmalla halutaan myös edistää maa-kunnan monikulttuurisuutta ja maahan-muuttajien kokoutumista Etelä-Pohjan-maalle. Kulttuurin kansainvälistymisoh-jelman päivityksestä vastaa Etelä-Pohjan-maan liiton kulttuurilautakunta.

Kysely toimijoille

Kysely lähetetään kulttuurijärjestöille, tai-teilijaseuroille, kulttuurialan yrittäjille, kuntien kulttuurin vastuuhenkilöille sekä alueen korkeakouluille ja oppilaitoksille.

– Tavoitteena on saada mahdollisimman monipuolisesti taiteilijoiden ja kulttuuri-alan toimijoiden näkemyksiä maakunnan kulttuuritoiminnan kansainvälistämisestä. Tästä syystä kyselyyn voi vastata myös Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaalista löytyvän lomakkeen kautta. Kysely jatkuu kesäkuun loppuun saakka, kertoo kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansain-

OTA KANTAA KULTTUURIPORTAALISSAEtelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma päivittyy vuoteen 2016 saakka

välistymisohjelman päivitystyön taustalla on ohjelmasta laadittu seurantaraportti. Sen mukaan ohjelman kansainvälistämi-seen tähtääviä toimenpiteitä on toteutettu erityisesti erilaisten hankkeiden avulla.

Esimerkiksi vuosina 2008–2010 toteu-tettiin EU:n kulttuuriohjelmasta European Regions of Culture (EROC) -hanke, jossa edistettiin eurooppalaista kulttuurimaa-kunta-ideaa ja muun muassa taiteilijoiden liikkuvuutta.

– Kansainvälinen toiminta taiteilijoiden ja kulttuurin toimijoiden keskuudessa on

arkipäiväistynyt. Lisäksi yhä useampien toimijoiden kansainvälistyminen on ta-voitteellista ja suunnitelmallista, kertoo kehittämissuunnittelija Virpi Myllymäki seurantaraportin tuloksista.

Myllymäen mukaan yhteydenpito sosi-aalisen median kautta on tehnyt kansain-välisestä vuorovaikutuksesta helppoa ja luontevaa.

– Tulevan neljän vuoden osalle, jota päivi-tys koskettaa, toivomme konkreettisia ideoi-ta ja tavoitteita, joihin myös rahoittajat voisi-vat tarttua, Eväsoja ja Myllymäki sanovat. •

Taiteen perusopetusta kehitetään

Etelä-Pohjanmaalla

12 4/2011

Etelä-Pohjanmaalla riittää kehitettävää tällä saralla, sillä maakunnassamme on vähemmän lapsia ja nuoria taiteen perus-opetuksen piirissä kuin valtakunnassa kes-kimäärin. Taiteen perusopetusta onkin nyt lähdetty kehittämään hankkeella.

– Taiteen perusopetusta tarjoavien op-pilaitosten yhteistyötä on parannettu ja suunnitelmissa on yhteisiä produktio-ta, joilla saadaan lisää näkyvyyttä asialle. Hanke tuottaa myös koulutuksia taiteen perusopetuksen järjestäjille, kertoo taiteen perusopetuksen kehittämishanketta Etelä-Pohjanmaalla vetävä Reija Iso-Mustajärvi.

Taiteen perusopetusta vaivaa pätevien opettajien puute, joten lääkkeeksi tähän on perustettu sähköinen opettajapankki. Siihen voivat rekisteröityä kaikki taideopet-tajat, jotka haluavat Etelä-Pohjanmaalle opettamaan.

– Opettajapankki auttaa rehtoreita rek-rytoinnissa ja sijaisten hankinnassa pitkin

vuotta, Iso-Mustajärvi sanoo.Etelä-Pohjanmaalla voi opiskella musiik-

kia taiteen perusopetuksena maakunnan joka kolkassa, mutta toisaalta sanataiteen, arkkitehtuurin tai audiovisuaalisen taiteen perusopetusta ei ole tarjolla lainkaan.

– Onneksi nyt ollaan kehittämässä voi-makkaasti myös kerhotoimintaa sekä kou-lulaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Li-säksi taideopetusta tullaan antamaan myös iltapäivisin, iloitsee Iso-Mustajärvi.

Ensi syksystä alkaen Teuvalla käynnis-tyy sanataidekerho, johon myös iltapäivä-toiminnassa mukana olevien koululaisten osallistuminen on mahdollista.

Taiteen perusopetus on tasolta toiselle etenevää eri taiteen alojen opetusta, jolla on omat opetussuunnitelmansa. Opetukseen osallistuminen vaatii rahallista panostusta ja sitoutumista. Taidemaistiaisia voidaan kuitenkin tarjoilla koulun kerhoissa kaikil-le lapsille ilmaiseksi. •

Taiteen perusopetusta kehitetään

Etelä-Pohjanmaalla

Lasten harrastusmahdollisuuksilla on suuri vaikutus, kun lapsiperhe suunnittelee muuttoa uudelle paikkakunnalle. Jos kunnasta löytyy taiteen perusopetusta järjestävä musiikkiopisto tai käsityökoulu, alue näyttäytyy paljon vetovoimaisempana potentiaaliselle muuttajalle.

Taiteen perusopetus

• Taiteen perusopetusta antavatmusiikkiopistot,kansalaisopis-tot,yhdistyksetjayritykset.

• Järjestäjiämaakunnassaon22.• Taiteen perusopetusta saa ku-

vataiteessa, käsityössä, musii-kissa,sirkuksessa,tanssissajateatterissa.

www.etelapohjanmaa.fi/kulttuuri/opettajapankki

134/2011

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilauta-kunta käynnisti maakunnassa kuntien kulttuuristrategiatyön vuonna 2010 tuke-malla halukkaita kuntia asiantuntijaresurs-seihin käytettävällä määrärahalla.

Ähtärin kaupungin kulttuuristrategia Puhtaan veden sinfonia oli ensimmäisten valmistuvien strategioiden joukossa. Ähtä-rin kulttuuristrategia nojautuu Etelä-Poh-janmaan maakunnan kulttuuristrategiaan ja sillä on yhtymäkohtia Ähtärin elinkeino- ja matkailustrategian kanssa.

– Näen kulttuuristrategian laatimisen erittäin tärkeänä. Kulttuurin tarpeiden huomiointi kaupungin pitkän tähtäimen

suunnitelmissa liittyen tiloihin, rakennuk-siin tai aluesuunnitteluun saa valtuusto-tasolla hyväksytyn strategian muodossa sinettinsä, kertoo Ähtärin kulttuuritoimen-johtaja Ulla Akonniemi. Hän tähdentää, että myös strategian päivitystyö on tärkeää.

Akonniemen mukaan strategiatyöpro-sessissa yhteisesti sovitut asiat kirkastuvat kaupunkilaisille ja kolmannen sektorin toi-mijoille. Samalla syntyy näkemys tulevai-suudesta ja siitä mitä tehdään, kuka tekee ja millä aikataululla.

– Meillä viime marraskuussa hyväksyt-tyä strategiaa päivitetään verkossa vuosit-tain. Samalla toteutamme strategian toteu-

tumisen arviointia. Tehty ajatustyö antaa valmiuksia toimia muuttuvassa ajassa ja tarvittaessa tarkistaa suuntaa, Akonniemi sanoo.

Akonniemi kannustaa kaikkia kuntia laatimaan omat kulttuuristrategiansa, sillä yhteistyö hallintorajojen yli lisää synergiaa paikkakunnalla ja säästää resursseja.

– Laajemmin strategia voi palvella myös esimerkiksi valtionosuuksia haettaessa. Hakuajat ovat nykyään entistä lyhyempiä, ja valmiit, päättäjien hyväksymät suunni-telmat mahdollistavat nopean reagoinnin, selvittää Akonniemi. •

Kuntien kulttuuristrategioista yli puolet valmiinaEtelä-Pohjanmaan kunnat ovat laatineet ahkerasti omia kulttuuristrategioitaan. Jo 13 eteläpohjalaista kuntaa on saanut valmiiksi oman kulttuuristrategiansa. Työn tai pohdinnan alla ovat kuuden kunnan strategiat.

Teksti: Virpi Myllymäki

Yhteispalvelu tuo viranomaispalvelut lähelle

Etäpalvelua pilotoidaan Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

Yhteispalvelun teemaviikko käynnisti etä-palvelujen pilotoinnin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa 7.5.2012. Näiden maakuntien yhteispalvelupisteissä asiakkaalle tarjotaan esimerkiksi KELAn, verohallinnon, oikeusaputoimiston, maist-raatin ja kuntien palveluja virtuaalisesti videon välityksellä. Pilottijakso kestää viisi-toista kuukautta.

Etäasiointi videolaitteen kautta on help-poa ja havainnollista. Jos palveluneuvoja havaitsee asiakkaan tarvitsevan esimer-kiksi KELA-asioissa asiantuntijaa, opastaa

hän asiakkaan videokuvan välityksellä kes-kusteluun asiantuntijan kanssa. Hakemus tai etuusohje näkyy palvelutilanteessa ku-varuudulla. Etäpalvelutilanteessa voidaan esittää asiakirjoja ja hyödyntää myös tulk-kauspalveluita.

Pilotoinnin ohella valmistaudutaan laa-jamittaiseen valtakunnalliseen etäpalvelui-den käyttöönottoon vuosina 2013 ja 2014. Mukaan otetaan uusia kuntia niin pilotti-maakunnista kuin muualtakin Suomesta sitä mukaa, kun se on toiminnallisesti ja kustannusteknisesti mahdollista. •

14 4/2011

Teknologiasta apua lääkärikatoon

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri johtaa kansainvälistä PrimCareIT-hankketta, jos-sa pyritään lisäämään perusterveydenhuol-lon houkuttelevuutta teknologian keinoin. Syrjäisten alueiden ongelmia ratkotaan muun muassa telekonsultaation ja tele-mentoroinnin avulla.

Tammikuussa 2012 käynnistyneellä hankkeella tähdätään ammatillisen eris-täytymisen ehkäisemiseen sekä koulu-tus- ja mentorointimahdollisuuksien luo-miseen nuorille perusterveydenhuollon ammattilaisille. Niiden avulla harvaan asuttujen alueiden terveydenhuollon am-mattilaisille tarjotaan samoja mahdolli-suuksia, joita kaupunkialueilla työskente-levillä kollegoilla on.

PrimCareIT-hankkeen rahoittaa EU:n Itämeri-ohjelma, ja siihen osallistuu 16 toimijaa seitsemästä maasta. Mukana ovat Suomen lisäksi Valko-Venäjä, Liettua, Latvia, Viro, Saksa ja Ruotsi. Etelä-Pohjan-maan sairaanhoitopiiri on hankkeen pää-partneri.

Sekä suomalaiset että ulkomaiset edus-tajat ovat terveydenhuollon ja teknologia-

tutkimuksen asiantuntijoita. Useat heistä ovat toteuttaneet aiemminkin yhteistyössä kansainvälisiä hankkeita.

Kaksineuvoisessa pilotoidaan telekonsultaatiota

Telekonsultaatiopilotissa on Suomesta mukana kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Pilotissa pyritään tukemaan asiantuntevan henkilöstön pysymistä maaseudulla am-matillisen tuen ja täydennyskoulutuksen avulla sekä helpotetaan tulevaisuudessa nuorten lääkäreiden tulemista Etelä-Poh-janmaalle työn perässä.

– Kaksineuvoinen lähti hankkeeseen mukaan, koska haluamme olla perustur-van edelläkävijöitä maakunnassa ja koko Suomessa. Toimintojen, palveluiden tai laadun kehittäminen ei enää onnistu yksin, vaan kehittymiseen tarvitaan yh-teistyötä muiden kanssa, kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtava ylilääkäri Raimo Rintala kertoo.

PrimCareIT-hanke on tuonut Kaksineu-voiselle kumppaneiksi johtavia peruster-veydenhuollon IT-teknologian kehittäjiä, jotka ovat erinomaisia ”sparraajia” kehittä-mistyössä.

Tukea nuorille lääkäreille

Nuoret eri terveysasemilla työskentelevät lääkärit tarvitsevat ohjausta – jo koulutus-suunnitelmien mukaan heidän erikoistu-miskoulutukseensa kuuluu viikoittainen parin tunnin ohjaus. Rintala kertoo, että ohjaus voidaan nyt suorittaa virtuaalisesti omalla työpaikalla internetin kautta.

– Samoin lääkäreitä kouluttavasta Tam-pereen yliopistosta voidaan välittää mielen-kiintoiset seminaarit suoraan terveyskes-kukseen, Rintala jatkaa.

Tietoverkkoja hyödynnetään myös ver-

taistukeen. Verkon välityksellä voidaan järjestää esimerkiksi viikoittainen palaveri, jossa käydään yhdessä läpi vaikeita potilas-tapauksia ja pohditaan jatkosuunnitelmia. Hoitotilanteessa hoitajat ja lääkärit voivat konsultoida helposti kauempana olevaa lääkäriä.

Potilaalle apua videoteitse

Hankkeen toimenpiteistä hyötyvät aina loppujen lopuksi potilaat. Jos esimerkiksi sivuterveysasemalla ei ole lääkäriä, voi päi-vystävä sairaanhoitaja konsultoida lääkäriä toisella terveysasemalla videon välityksellä.

– Lääkärillä on mahdollisuus nähdä po-tilas ja keskustella hänen kanssaan. Hän voi myös tutkia potilasta näköyhteyden kautta. Samat mahdollisuudet aukeavat myös erikoissairaanhoitoon ja yliopistolli-siin sairaaloihin, Rintala selvittää. •

PrimCareIT

• Hankkeenbudjettionkokonaisuu-dessaan 2,58 milj. euroa. Hankejatkuukesäkuuhun2014saakka.

• Hankkeella on EU:n komissionlippulaivastatus. Lippulaivahank-keet ovat komission erityisessäsuojeluksessa ja tarkkailussa.VaatimuksenaonmyöslinkkiEU:nItämeristrategiantoteutukseen.

• Hankkeen osallistujat Suomestaovat Etelä-Pohjanmaan sairaan-hoitopiiri, Seinäjoen ammattikor-keakoulu,Etelä-PohjanmaanliittojakuntayhtymäKaksineuvoinen.

Harvaan asuttujen alueiden terveydenhuoltoon haetaan lisää vetoa kansainvälisellä hankkeella.

154/2011

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO PALVELUKSESSASI

Etelä-Pohjanmaan liittoKampusranta9C,4.kerrosPL109,60101SEINÄJOKIPuhelin:0201244100Faksi:0201244150Sähköpostiosoitteetkirjaamo@etela-pohjanmaa.fineuvonta@etela-pohjanmaa.fiHenkilöstönsähköpostiosoitteetovatmuotoaetunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fiHenkilöstönpuhelinnumerotovatmuotoa020124xxxxwww.epliitto.fi

JOHTO JA TEHTÄVÄALUEET

MaakuntajohtajaAskoPeltola0201244101,0400590123-Yhteistyöjaedunvalvonta,

aluesuunnittelu,viestintä

HallintojohtajaRaimoSaunamäki4121,0407785676-Hallinto,rahoituspäätösten

maksatusjatarkastus

KulttuurijohtajaMarjattaEväsoja4132,0405296046-Kulttuurinkehittäminen,E-P:nliiton

omienhankkeidenhallinnointijatoteutus

AluekehitysjohtajaTimoUrpala4111,0505585155-Aluekehitys,kansainvälistäminen

Johdon assistentti SirpaMyllymäki4102,0407467480

VIESTINTÄTiedottajaHanneRantala4145,0405077510

ALUEKEHITYS

KehittämissuunnittelijaEiraHakola4113,0405678426

KehittämissuunnittelijaKirsiPajula4114,0503381905

EU-koordinaattoriHeliRintala4116,0400172202

ToimistosihteeriMargitSara4118,0400265158

KehittämissuunnittelijaHeliSeppelvirta4115,0405294638

ALUESUUNNITTELU MaakuntasuunnittelijaTimoLakso4104,0504054578

MaakuntainsinööriJormaOllila4105,0445372611

Maankäytön suunnittelijaKatriinaPeltonen4109,0403568044

Neuvotteleva virkamiesSeppoRinta-Hoiska4103,0405244373

KaavapäällikköAnttiSaartenoja4107,0503479845

YHTEISTYÖ JA EDUNVALVONTA

Kunta-asiamiesMarkoRossinen4122,0403563933

EP:N LIITON OMIENHANKKEIDEN HALLINNOINTIJA TOTEUTUS

ProjektipäällikköJaakkoHallila(KansainvälinenEtelä-Pohjanmaa,ISO)4112,0403565630

ProjektipäällikköPekkoHokkanen(EPSenaatintorilla2012)4139,0407361684

KULTTUURIN KEHITTÄMINEN

ProjektisihteeriReijaIso-Mustajärvi4119,0407361409

KehittämissuunnittelijaVirpiMyllymäki4133,0505378071

ToimistosihteeriTuuliinaTuominen4136,0407515610

KANSAINVÄLISTÄMINEN

Kv-hankkeiden koordinaattoriElinaKoivulahti4128,0407362043

RAHOITUSPÄÄTÖSTEN MAKSATUS JA TARKASTUS

ToimistosihteeriSalmeAhtiainen4117,0408211051

HallintosuunnittelijaOutiMäki4140,0503538388

ToimistosihteeriTarjaVuolle4120,0405666011

HALLINTO

ToimistosihteeriMinnaHerttua4123,0403565144

ArkistonhoitajaMaaritKoskela4124,0400682883

TaloussihteeriAilaKuoppamäki4125,0400518470

TietohuoltosihteeriMarjutOjanperä4126,0400299745

ToimistosihteeriRiittaRauhala4127,0400278044

Etelä-Pohjanmaaan liiton toimisto on suljettu 9–29.7.2012 . Aurinkoista kesää!