Maakuntajuhlassa hyvästeltiin Jalasjärvi s.8

Viirien vaihdosta strategiseen yhteistyöhön s.13

4 2015

Ville Vuorenmaasta Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija s.10

Hyönteistaloudesta veturi ”Biolaakson” synnylle? s.4

Asko Peltola, maakuntajohtajaWWW.EPLIITTO.FI

PRO ETELÄ-POHJANMAA 4/2015 Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehti

PÄÄTOIMITTAJA:Maakuntajohtaja Asko Peltolapuh. 0400 590 123

TOIMITUSSIHTEERI: Va. tiedottaja Annika Pollaripuh. 040 507 7510annika.pollari@etela-pohjanmaa.fi www.epliitto.fi

ULKOASU: I-print | plusISSN 1796-0215

Itsehallinnollinen Etelä-Pohjanmaa

PÄÄKIRJOITUSTEKIJÄT

Askelmerkit kauan odotetulle sote- ja aluehallintouudistukselle on annettu. Eteläpohjalaisten tavoite omasta itsehallintoalueesta toteutuu. Maakunnallamme on jatkossa omilla hartioillaan vastuu sote-palveluiden järjestämisestä. Samalla siirrymme eurooppalai-seen aluehallintoon.

Maali on siis nähtävissä, mutta matkalla sinne on ratkaistava mo-nia pulmia. Visaisia kysymyksiä on muun muassa sote-tuotannon rahoituksessa, omaisuusjärjestelyissä ja henkilöstön asemassa. Toi-vottavasti maamme päättäjiltä löytyy taitoa ja tahtoa näiden on-gelmien selättämiseen. Oleellista on varmistaa, että Suomeen syntyy aito ja oma alueellinen hallinto, ei valtion ohjaamaa aluehallintoa.

Seuraavat kolme vuotta tulevat olemaan mielenkiintoisia ja työntäyteisiä. Etelä-Pohjanmaan itsehallintoalue ottaa kontolleen ainakin nykyiset kuntien, sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät tehtävät, pelastustoimen järjestämisen sekä maakunnan liiton ja ELY-keskuksen aluekehittä-misasiat. Uudistus selkeyttää hallintoamme ja vähentää merkittä-västi organisaatioiden määrää.

Tämä kaikki merkitsee myös sitä, että Etelä-Pohjanmaan liiton toiminta nykymuodossaan päättyy vuoden 2018 lopussa. Siihen si-sältyy haikeutta ja jännitystä tuntemattoman edessä, mutta ennen kaikkea iloa aidon kansanvaltaisen aluehallinnon syntymisestä. Van-ha väistyköön uuden tieltä!

Itsehallinnollinen Etelä-Pohjanmaa ei tarkoita nurkkakuntaista ”ittellisyyttä” tai omaan itseensä käpertymistä. Päinvastoin, meidän on jatkossa entistäkin tarmokkaammin tehtävä yhteistyötä niin naa-purialueittemme kanssa kuin Suomen sisällä ja kansainvälisesti.

Erittäin tärkeää on huolehtia toimivasta kumppanuudesta ete-läpohjalaisten kuntien kanssa. Niiden vastuulla ovat elinvoimaan liittyvät tehtävät ja monet lähipalvelut. Kunnat ihmisten lähiyhtei-söinä vaikuttavat ratkaisevasti koko Etelä-Pohjanmaan menestymi-seen ja kilpailukykyyn.

Nyt jos koskaan tarvitsemme kykyä puhaltaa yhteen hiileen. Luot-tamuksen rakentaminen alkaa meistä jokaisesta, sinusta ja minusta. Vain yhdessä voimme osoittaa todeksi eteläpohjalaisen sananparren ”leviät on maakunnan hartiat”. Luotan meidän pystyvän siihen.

Lämmin kiitos kaikille kumppaneillemme ja sidosryhmillemme rakentavasta ja hienosti sujuneesta yhteistyöstä. Levollista joulun aikaa ja innostavaa vuotta 2016!

KANSIKUVA: Shutterstock

2 4/2015

Etelä-Pohjanmaan liitto avasi oman bloginEtelä-Pohjanmaan liitto on avannut oman bloginsa nimeltään Kynäälyjä osoitteessa www.epliitto.fi .

Blogissa tuodaan esiin liiton mielipiteitä ja näkemyksiä maakun-taa ja liiton toimintaa koskevista asioista sekä avataan asioiden ja päätöksenteon taustoja. Toivomme, että blogin myötä Etelä-Poh-janmaan liiton toiminta tulee ihmisille tutummaksi.

Myös liiton verkkosivuston etusivu on käynyt läpi ”kasvo-jenkohotuksen”. Asiakokonai-suudet ovat nyt selkeästi esillä ja myös linkit sosiaalisen median kanaviimme löytyvät helposti.

JOULUKUU14.12.2015 Maakuntahallituksen kokous16.2.2015 Kulttuurilautakunnan kokous18.12.2015 Maakunnan yhteistyöryhmän kokous

TAMMIKUU18.1.2016 Maakuntahallituksen kokous

HELMIKUU15.2.2016 Maakuntahallituksen kokous

TAPAHTUMAKALENTERI

   Tarkemmat tiedot tapahtumista löytyvät liiton verkko-sivuilta osoitteesta www.epliitto.fi /tapahtumat

Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto joulutauollaLiiton toimisto Framissa on kiinni 23.12.2015–6.1.2016 välisen ajan.

Historiakirjoja tarjolla!Etelä-Pohjanmaan historia -sarjan kirjojen loppupainokset osat I-II, IV1, V ja VI ovat noudettavissa EU-tietokeskuksen edessä olevalta pöydältä Etelä-Pohjanmaan liiton toimistolta (Frami C, 4. krs).

Kirjat ovat ilmaisia. Maakuntamme historiasta kiinnostunut, tule noutamaan omasi!

Seuraa Brysselin toimiston arkea FacebookissaLänsi-Suomen Eurooppa-toimisto (WFEO) on avannut oman Face-book-sivunsa osoitteessa https://www.facebook.com/westfi nland.

Facebook- sivujen tarkoituksena on pitää WFEO:n toimijat ajan tasalla Brysselin arjesta.

West Finland European Offi ce (WFEO) eli Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjan-maan ja Satakunnan maakuntien liittojen yhteinen aluetoimisto Brysselissä. WFEO toimii maakuntien edunvalvontatoimistona, joka palvelee myös maakuntien tavoitteita toteuttavien muiden organi-saatioiden, kuten elinkeinoelämän toimijoiden, koulutusorganisaa-tioiden ja kuntien, intressejä.

34/2015

Ihmiset ovat käyttäneet hyönteisiä ja toukkia ravintonaan vuosituhansien ajan. Länsimaisesta ruokakulttuurista ne ovat suurimmaksi osaksi kadonneet, mutta esimerkiksi Afrikassa sekä monessa Aasian ja Etelä-Amerikan maassa hyön-teiset ovat tärkeä osa ihmisten päivittäistä valku-aisaineen saantia.

– Uusia valkuaisaineen lähteitä on pakko alkaa tuottaa, sillä maapallomme ei tule kes-tämään alati kasvavaa lihantuotantoa, Finsect Oy:n omistajajäsen Sami Lähde sanoo.

Hyönteisten saattamista ihmisten ruoka-pöytiin on tutkittu ja kehitetty Euroopassa lähinnä Belgiassa ja Hollannissa. Suomessa on tutkittu mustakärpäsen toukkajauhon käyt-töä sianrehussa. Tällä hetkellä EU:n ja Suomen

Teksti: Annika Pollari, kuvat: Annika Pollari ja Esa Vuorenmaa

Hyönteistaloudesta veturi ”Biolaakson” synnylle?

lainsäädäntö estävät hyönteisten ja toukkien myymisen ihmisravintona, mutta siihen ollaan tekemässä muutosta.

Biotalouden PiilaaksoSeinäjoen yliopistokeskuksen biotalouden tutki-jahotelli, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopis-ton Ruralia-instituutti, Seinäjoen ammattikorkea-koulu, AB Seinäjoki sekä joukko eri alan yrityksiä, ravintoloita ja maatiloja ovat laittaneet hynttyyt yhteen, ja lähteneet kehittämään hyönteistalout-ta maakunnassa. Rahoituspäätöksiä hankkeelle odotetaan vielä tämän vuoden puolella.

– Etelä-Pohjanmaa on erinomainen kehi-tysalusta hyönteistaloudelle, sillä meillä ovat olosuhteet, teknologia ja ennen kaikkea tuo-

tantoketju valmiina, siitä kiitos Ruokaprovins-sille. Meistä löytyy tarpeeksi myös tarvittavaa "hullunrohkeutta" uuden liiketoiminnan aloit-tamiseen, biotalouden tutkijahotellin projekti-päällikkö Esa Vuorenmaa toteaa.

Lähde ja Vuorenmaa maalailevat kuvaa Etelä-Pohjanmaan omasta "Biolaaksosta", joka olisi tulevaisuudessa yksi keskeisistä biotalouden tuo-tekehitys- ja tuotantokeskittymistä maailmassa.

– Olisi mahtavaa, jos Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle pystyttäisiin luomaan globaalia hyönteistalouden ja siihen liittyvän koulutuk-sen osaamista. Lähtökohdat ja mahdollisuudet onnistumiselle ovat hyvät, mutta yhteistyötä, toimintatapojen muuttamista ja kokeilumieltä se vaatii, Vuorenmaa sanoo.

Yli kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä osana normaalia ruokavaliotaan. Puhtaille kotimaisille hyönteistuotteille olisi hyviä vientimahdollisuuksia.

4 4/2015

Valmiina iskemäänHyönteisalan toimijoilla on selkeät suunnitel-mat takataskussaan, kunhan lainsäädännölli-set esteet poistuvat. Aikaa tuotantotekniikan hiomiseen, tuotekehityksen tekemiseen sekä ennen kaikkea ihmisten asenteiden muuttami-seen on pari vuotta.

– Aiomme olla iskussa, kun markkinat aukea-vat. Laadukkaita ja puhtaita, kotimaassa kasvatet-tuihin hyönteisiin pohjautuvia proteiinin lähteitä aiotaan tuoda kauppojen hyllyille, heti kun se on mahdollista, Sami Lähde lupaa.

Koulutus- ja tutkimuspuolella aiotaan hyö-dyntää kansainvälistä asiantuntemusta ja tehdä tiivistä tutkimusyhteistyötä.

– Tutkijahotellimme tarjoaa erinomaiset puit-teet alan huippujen vierailuille, ja on valmiina ot-tamaan esimerkiksi gradun tekijöitä huomaansa. Nyt kun saadaan vielä kunnon tekemisen meinin-ki päälle, Vuorenmaa innostaa. •

Sami Lähde Finsect Oy:stä ja Esa Vuorenmaa Seinäjoen yliopistokeskuksen biotutkijahotellista ovat tuomassa oikeita itikoita eteläpohjalaisten ja suomalaisten ruokapöytiin.

Lue aiheesta lisää: https://www.luke.fi/leia/

suomesta-hyonteistalouden-ykkosmaa/

Hyönteistalous

Edut: - Vähemmän ilmastopäästöjä lihaan verrattuna. - Tuotanto vaatii vähemmän rehua kuin perinteinen tuotantoeläintalous. - Hyönteiset voivat käyttää ravinnokseen biomassoja, joita muut tuotantoeläimet eivät voi käyttää joko ollenkaan tai hyvin vähän. - Kasvatus vaatii vähemmän vettä ja tilaa kuin perinteinen tuotantoeläinten kasvatus. - Ei vaadi suuria investointeja.

Hyönteisten käyttöä ja jatkojalostamista sekä eläinten että ihmisten ravinnoksi.

54/2015

Mitkä asiat ovat mielestäsi tärkeimpiä toimivan sote-palvelumallin saamiseksi maakuntaamme?

Millaisena näet Etelä-Pohjanmaan liiton roolin itsehallintoalueiden valmistelussa?

Mitkä ovat suurimpia kompastuskiviä sote- ja aluehallintouudistuksen saattamisessa maaliin?

Miten kunnat saadaan toteuttamaan rooliaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä tulevaisuudessa?

Itsehallintoalueiden vaalit järjestetään joko 2017 tai 2018. Oletko itse ehdolla vaaleissa?

1

2

3

4

5

Kysyimme muutamalta luottamushenkilöltämme heidän näkemyksiään sote-uudistuksesta ja perustettavista itsehallintoalueista. Lue millaisena he näkevät Etelä-Pohjanmaan liiton roolin valmistelutyössä.

Mitä mieltä sotesta ja itsehallintoalueista?

6 4/2015

Kai Pöntinenmaakuntavaltuuston puheenjohtaja, Lapua

1. Koko maakunnan kannalta riittävien perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen lähipalvelujen turvaaminen.2. Liitto teki voimakasta lobbausta linjauksensa mukaisesti ja saavutti sen mitä halusi.3. Sote- ja itsehallintoalueiden toisistaan poikkeavat määrät ja niistä mahdollisesti johtuvat perustuslailliset kysymykset sekä rahoitus ja säästöt.4. Jokainen kunta haluaa lähtökohtaisesti huolehtia asukkaistaan hyvin. Uskon näin myös tapahtuvan.5. Kysymys ei ole ajankohtainen.

Lasse Anttilamaakuntahallituksen puheenjohtaja, Alavus

1. Mahdollisimman laajan palvelutuotannon säilyttämisen lähellä ihmistä. Päivystyksineen ja synnytyksineen.2. Maakuntaliiton tehtävä on olla kokoavana voimana itsehallintoalueiden perustamisessa. Mitä kaikkia tehtäviä itsehallintoalueille tuleekin, on liitolla siinä tärkeä rooli.3. Jos syntyy eripuraa tehtävien jaosta, siinä voisi olla suurin vaikeus. Uskon ja toivon hyvän yhteisymmärryksen säilyvän myös jatkossa.4. Kuntien tehtävänä on ennaltaehkäisevän työn jatkaminen. Liikunta- ja muun harrastetoiminnan mahdollisuuksien ylläpito on hyvin tärkeässä roolissa.5. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että olen vaaleissa käytettävissä. Aluehallintouudistuksen myötä voi vaikuttaa asioihin entistä enemmän.

Aarne Heikkilämaakuntavaltuuston II varapuheenjohtaja, Seinäjoki

1. Vahva yhteinen tahtotila luoda kattavat ja kustannustehokkaat palvelut vanhat raja-aidat taakse jättäen.2. Ei liitolla mitään erityisroolia ole, vaan se on mukana ohjausryhmässä ja työryhmissä, joissa asioita valmistellaan.3. Paljon on asioita auki, kuten rahoitus, kiinteistöt, henkilöstö, eläkevastuut, tietohallinto, tukipalvelut, mitä tarkoittaa käytännössä vapaus valita, itsehallintoalueen ja soten rajapinnat jne.4. Jos kunnille ei siinä tarjota mitään porkkanaa, joka palkitsisi tehdystä työstä, ja kun samalla voimavarat ja henkilöstö vähenevät, niin haastetta tulee piisaamaan.5. Historialliset ensimmäiset itsehallintoalueen vaalit houkuttaa, joten eiköhän niihin pidä lähteä mukaan.

74/2015

8 4/2015

Maakuntajuhlaa vietettiin tänä syksynä toista kertaa. Tällä kerralla juhla järjestettiin yhteistyössä Jalasjärven kunnan kanssa, joka järjesti tilaisuudel-le komeat puitteet koulukeskuksesta. Juhla kokosi yhteen vajaat 200 maakunnan ystävää, kuntien ja eri yhteistyötahojen johtoa, virkamiehiä ja luot-tamushenkilöitä sekä yrittäjiä juhlistamaan itse-näistä ja eteenpäin menevää Etelä-Pohjanmaata. Haikeuttakin oli ilmassa, sillä juhlassa jätettiin jää-hyväiset myös Jalasjärven kunnalle.

Maakuntavaltuuston ensimmäinen puheen-johtaja Kyösti Virrankoski pohti puheessaan maakuntien tulevaisuutta sekä kuntalaisten vai-kutusmahdollisuuksia muuttuvassa maailmassa.

– Maakunnat elävät suurten muutosten ai-kaa. Edessä on joko kansanvaltaisen hallinnon kehittyminen tai sen syvä rapautuminen. Kan-sanvaltaisen hallinnon edistyminen onnistuisi parhaiten todellisella maakunnallisella itsehal-linnolla, hän totesi. Syvää rapautumista puo-lestaan merkitsisi Virrankosken mukaan kun-nallishallinnon suunniteltu raju supistaminen ja kunnanvaltuustojen muuttuminen pääsääntöi-sesti koululautakunniksi.

Myös kansalaisten vaikutusmahdollisuudet olivat hänen mukaansa valinkauhassa.

– Julkisen vallan velvollisuus on edistää yk-silön mahdollisuuksia vaikuttaa häntä itseään

koskevaan päätöksentekoon. Lähikuukaudet osoittavat, kuinka julkinen valta täyttää velvol-lisuutensa: edistääkö vai vaikeuttaako se perus-tuslain takaamia kansalaisten vaikutusmahdol-lisuuksia.

Yhteisvoimin edelläkävijäksiJuustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari listasi omassa puheenvuorossaan niitä edellytyk-siä, joita kunnat ja maakunta voivat yrityksille ja yrittäjille luoda, jotta nämä menestyisivät. Tärkein viesti Keski-Kasarilla oli se, että kun yksilön kan-nalta on asiat kunnossa, niin yrityksellä on mah-dollisuus menestyä.

– Perusasiat kuten koulutus, päivähoito, ter-veydenhoito, turvallinen asuinympäristö sekä tiet, vesi ja muu infra luovat hyvät menestymisen edellytykset myös yrityksille, hän sanoi.

Keski-Kasarin mukaan maakunta voi menes-tyä jatkossakin, kunhan se pysyy maailman muu-toksissa ja globalisaatiossa mukana.

– Vanhat keinot ja toimintatavat eivät enää pure. Turhasta sääntelystä on päästävä eroon, ja positiivinen tyytymättömyys on saatava voi-mavaraksi kehittämisessä ja asioiden eteenpäin viemisessä. Maakuntamme voi olla edelläkävijä monessa asiassa myös tulevaisuudessa, jos vain niin haluamme. •

Maakuntajuhlassa hyvästeltiin JalasjärviTeksti ja kuvat : Annika Pollari

Jalasjärven soittokunta toivotti vieraat juhlavasti tervetulleiksi. Johtajana toimii Raine Rautanen.

Maakuntajohtaja Asko Peltola (vasemmalla), Jalasjärven kunnanvaltuuston pj Anna-Maija Koskela, maakuntahallituksen pj Lasse Anttila ja maakunta- valtuuston pj Kai Pöntinen odottavat vieraita saapuviksi.

Sopraano Jenni Liikaoja ja pianisti Ruut Karhula esittivät Kuulan ja Merikannon lauluja.

94/2015

Ville Vuorenmaa on Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija

Teksti: Tuija Ahola ja Annika Pollari, kuvat: Annika Pollari

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkoston yhteistyössä suunnittelema kilpailu Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2015 on ratkennut. Kilpailun voittajaksi tuomaristo valitsi yksimielisesti kuuden finalistin joukosta lapualaissyntyisen Ville Vuorenmaan. Hänestä tuli näin ensimmäinen vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija.

VUODEN NUORI ETELÄPOHJALAINEN TAITEILIJA 2015

1. Miten kuvailisit itseäsi taiteilijana?Olen kiinnostunut tekstistä, kuvista ja musiikista.

2. Mistä ammennat ideoita teoksiisi? Mitkä teemat ovat sinulle tärkeitä?Ideoita voi tulla mistä vaan mitä näkee ja kokee, jos on ideatuntosarvet vastaanottavaisina ja mielessä tilaa ideoiden syntymiselle. Kaikki on periaatteessa tärkeää.

3. Mitä Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2015 -kilpailun voitto merkitsee sinulle?Se on kannustava asia ja myös hiukan kummallinen juttu. Kaikki loppukilpailijat olivat mielestäni yhtä hyviä. Kiitos tuomaristolle!

4. Mitä odotat tulevalta residenssiltä Nelimarkka-museossa? Rauhaa, aikaa, inspiroitumista ja innostumista, tutustumista uusiin asioihin.

5. Millaisia teoksia näemme Nelimarkka-museon näyttelyssäsi?Lähinnä lapsuus-teemaan liittyviä töitä, joita olen kuluvan vuoden aikana tehnyt.

6. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Muita näyttelyitä kenties?Ainakin Turkuun on tulossa näyttely ensi vuonna. Lisäksi Sur-rur-yhtyeeltämme julkaistaan kuudes pitkäsoittolevy, jonka työnimiä ovat mm. ”Tunteellinen soppa” ja ”Kurkistus hämäryyteen”.

Tuomariston arvio:Vuorenmaan teokset ovat paperille tehtyjä vesiväritöitä. Teokset ovat kuin isokokoisia sarjakuvia. Kuviin on liitetty mielenkiintoisesti tekstejä. Vuorenmaa toimii myös muusikkona. Musiikki näkyy töissä aiheina ja rytminä. Teokset ovat vahvasti henkilökohtaisia, mutta samalla hyvin yleispäteviä. Teoksilla on oma vahva leimansa. Niissä kauniin kuulaat ja herkät värit yhdistyvät tummiin sävyihin. Vuorenmaan teoksissa näkyvät pohjalaiset juuret.

Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla järjes-tetyn yleisöäänestyksen voitti alajärveläissyntyi-nen Mari Hallapuro. Voittaja sekä yleisön suo-sikki julkistettiin Maakuntajuhlassa 29.10.2015 Jalasjärvellä.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2015 -kilpailu julkistettiin kesäkuussa ja hakuaika päät-tyi 31.8.2015. Kilpailuun osallistujia oli yhteensä 28. Näistä tuomaristo valitsi kuusi finalistia: Mari Hal-lapuro, Heikki Hautala, Katri Yli-Erkkilä, Han-ne Kontiola, J-P Köykkä ja Ville Vuorenmaa.

Yleisöäänestyksessä annettiin ääniä yhteensä 911. Yleisön suosikiksi noussut Mari Hallapuro sai äänestyksessä 255 ääntä, joka on 28% kaikista annetuista äänistä.

Kilpailun voittaja Ville Vuorenmaa sai palkinnoksi kuukauden taiteilijaresidenssin Nelimarkka-museon - Etelä-Pohjanmaan alue-taidemuseon residenssissä, oman näyttely-katalogin ja näyttelyn Nelimarkka-museolla 12.12.2015–14.2.2015 sekä oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla. Ylei-

söäänestyksen voittaja sai palkinnoksi oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuri-sivustolla. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan kulttuurilau-takunta myönsi voittajalle 1 000 euron ja yleisö-äänestyksen voittajalle 500 euron stipendit.

Kilpailu saa jatkoa ja se tullaan järjestämään ainakin vuosina 2016 ja 2017.

  Lisätietoa kilpailusta löytyy liiton verkkosivus-tolta osoitteesta http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija.

Ville Vuorenmaa• S. 1980 Lapualla• Asuu ja työskentelee

Turussa

10 4/2015

Ville Vuorenmaa on Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija

YLEISÖÄÄNESTYKSEN VOITTAJA 2015

1. Miten kuvailisit itseäsi taiteilijana?Olen taidegraafikko, joka on mieltynyt piirtämiseen ja tukeudun tekemisessäni vanhoihin perinteisiin työskentelymetodeihin.

2. Mistä ammennat ideoita teoksiisi? Mitkä teemat ovat sinulle tärkeitä?Useimmiten lähtökohtana on havainto ja näkyvä ympäristö. Teen mielelläni asetelma- ja maisemakuvia. Työskentelyni kuvien parissa on usein sarjallista, joten havaintopohjainen alku muuntuu työskentelyprosessin aikana joksikin muuksi. Teoksista syntyy usein ikään kuin todella hitaita animaatioita. Prosessimaisen työskentelyn aikana taiteilijan ja teoksen välinen intiimi keskustelu tulee näkyväksi.

3. Mitä Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2015 -yleisökilpailun voitto merkitsee sinulle?Olin yllättynyt kannatuksesta. Oli mukava saada tukea työskentelyyn kotiseudulta ja muualta.

4. Mitä odotat, että palkinto tuo sinulle tullessaan?En osaa vielä oikein sanoa. Odotan keväällä avautuvaa näyttelyä nettigalleriassa, jossa on esillä uusia teoksiani.

5. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Onko näyttelyitä tulossa?Seuraavat näyttelyt on luvassa Etelä-Pohjanmaan liiton nettigalleriassa helmikuussa ja huhtikuussa esittäydyn kuukauden taiteilijana Suomen Taidegraafikoiden Grafoteekissa. Viimeisimpiä edesottamuksiani voi seurailla kotisivuillani www.marihallapuro.com.

Tuomariston arvio: Hallapuron työt on toteutettu kuivaneula-tekniikalla. Mari Hallapuro on varmaotteinen graafikko. On hienoa, että hän käyttää ja tuo esille vanhaa menetelmää, kuivaneulaa. Hallapuron töissä on moderni ote, jota töiden sarjallisuus ja pieni koko korostavat. Näin vanha tekniikka on tuotu hyvin nykypäivään. Hallapuro taitaa kuivaneulatekniikan hyvin. Aihemaailma on kuitenkin melko tavanomainen ja yllätyksetön, se voisi olla laajempi. Mielenkiinto syntyy enemmän juuri sarjallisuudesta, töiden erikoisesta, jopa postimerkkimäisestä koosta ja mustavalkoisuudesta.

Mari Hallapuro• S. 1985 Alajärvellä• Asuu ja työskentelee

Keravalla

Ville Vuorenmaa, Helmikuu '92, 2015 Mari Hallapuro, Tulva, 2013

114/2015

Sopimus on vuodelta 2003 ja sen on ratifioinut 163 valtiota, Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2013. Sopimuksen tavoitteena on edistää ai-neettoman kulttuuriperinnön tunnistamista ja vaalimista. Aineetonta kulttuuriperintöä ovat esi-merkiksi erilaiset käytännöt, kuvaukset, ilmaisut, tiedot ja taidot.

– Kaikkihan me käydään saunassa, poimitaan marjoja, hiihdetään ja luistellaan talvella. Kaikki tämä on aineetonta, elävää kulttuuriperintöä. Keskeistä on ihminen, yhdessä tekeminen ja taito, Museoviraston Leena Marsio totesi. Museovi-raston tehtävänä on Unescon sopimuksen täy-täntöönpano Suomessa.

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luet-teloihin voivat päästä sellaiset kohteet, jotka on jo valittu kansalliseen luetteloon. Suomessa tällaista luetteloa ei vielä ole, mutta tammikuussa 2016 avataan internetissä wikiluettelo, johon elävää kulttuuriperintöä voi kirjata.

– Toiveenamme on, että wikiluettelo elävöit-tää ja kuvittaa sitä elävää perintöä mikä meillä on, mutta myös nostaa hyviä käytäntöjä, Leena Marsio kertoi.

Wikiluettelon kautta voi hakea kansalliseen

luetteloon. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää kansalliseen luetteloon pääsevät kohteet Suo-messa. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin on hyväksytty muiden maiden koh-teista mm. virolainen savusaunaperinne, meksi-kolainen kuolleiden päivä ja Välimeren ruokavalio.

Seinäjoella järjestetyn seminaarin tarkoitukse-na oli kertoa tarkemmin Unescon sopimukses-ta sekä elävän perinnön vaalimisen prosessista, mutta myös tarjota erilaisia näkökulmia elävään kulttuuriperintöön. Kari Ilmonen Kokkolan yli-opistokeskus Chydeniuksesta puhui siitä, miten useat paikkakunnat voisivat paljon tehokkaam-min hyödyntää elävää kulttuuriperintöään vaik-kapa matkailussa.

– Monet paikat ovat ”mykkiä”, ne voisivat olla paljon muutakin, mutta se vaatii aina aktiivi-suutta. Esimerkiksi Loch Nessin hirviö on tuonut siihen liittyvien tarinoiden ja mytologian kautta alueelleen paljon bisnestä, Kari Ilmonen muistutti.

Seminaarissa kuultiin myös esimerkkejä Poh-janmaan alueen elävästä kulttuuriperinnöstä, ku-ten kansanmusiikkilähtöisestä Näppäriperintees-tä, Pohjanmaan aavetarinoista, tangokulttuurista ja käsillä tekemisen kulttuurista. •

Kulttuuriperintö elää Pohjanmaalla

Teksti ja kuvat: Riitta Suomalainen

 Linda Saukko-Rauta tulkkasi kuvin seminaarin puhujia. Kurikan lukion opiskelijoista koostuva Ryskööremmi esitti pohjalaisia runoja.

Museoviraston Elävä Kulttuuri- perintö -seminaarikierros starttasi marraskuussa Seinäjoelta. Seminaarissa käsiteltiin Unescon yleissopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta ja pohdittiin, mikä on elävää pohjalaista perinnettä ja miten sitä vaalitaan.

12 4/2015

KansainvälinenEtelä-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Kansainvälistymisen avulla tuloja Etelä-Pohjanmaalle (KATE) -hanke laativat selvityksen alueen ystävyyskuntatoimin-nasta. Selvitys julkaistiin seminaarissa Framilla 18. marraskuuta.

Ystävyyskaupunkitoiminnassa muutos on ta-pahtunut kohti strategisempaa yhteistyötä, taus-toitti kansainvälisten järjestösuhteiden johtaja Heikki Telakivi Kuntaliitosta.

– Nyt pohditaan, miten voimme kansainväli-sellä yhteistyöllä parantaa kaupungin elinvoimaa, Telakivi kertoi.

Telakiven mukaan varsinaisen ystävyyskun-tasuhteen sijaan voi syntyä verkostoja tiettyjen teemojen ympärille.

– Yhteistyön muodot ovat kehittyneet jousta-vammiksi, Telakivi huomautti.

Yksi rahoitusmahdollisuus ystävyyskuntayh-teistyöhön on Kansalaisten Eurooppa -rahoitus-ohjelma. Vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto CIMOsta kertoi ohjelman painopisteistä, joita ovat EU ja Euroopan kansalaisuus. Sen kaksi ala-ohjelmaa taas ovat Euroopan muistiperintö sekä Demokraattinen osallistuminen ja kansalaisvai-kuttaminen.

Ohjelmassa rahoitetaan esimerkiksi kuntien tapaamisia Town Twinning -otsikon alta. Hank-keissa voi vaikkapa suunnitella julkisia tiloja tai edistää maahanmuuttajien kotoutumista.

– Pienellä EU-hankkeella voidaan säästää isoja rahoja, kun vähän suunnitellaan etukäteen, Uusi-lehto totesi.

Rahoitus myönnetään könttäsummana.– Jos löydätte EU-tasolta helpomman hank-

keen hallinnoida kuin tämän, tarjoan kakkukah-vit, lupasi Uusilehto.

Toimitusjohtaja Ulla Jussila Etelä-Pohjan-maan matkailusta teki ehdotuksen ystävyyskun-tatoiminnan kehittämisestä.

– Suunnittelun kärkenä olisi elinkeinoelämä ja lähtökohtana yritysten tarpeet. Vierailut olisivat-kin niin sanottuja myyntimatkoja, jotka suunni-teltaisiin yli kuntarajojen, Jussila visioi.

Jussila heitti haasteen vetovastuusta Etelä-Pohjanmaan liitolle. Liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja näki koordi-naatiossa ison roolin kuntien elinkeinotoimijoilla ja elinkeinoyhtiöillä. •

Viirien vaihdosta strategiseen yhteistyöhönTeksti ja kuvat: Elina Manninen

Hyötyä muiden kuntien verkostoista?– Etelä-Pohjanmaan kuntien 48:ssa ys-tävyyskunnassa on paljon potentiaalia. Toiminnan tulisi olla tavoitteellisempaa, teemakohtaisempaa ja konkreettisempaa, jolloin hyödyt alueelle olisivat suuremmat, totesi Etelä-Pohjanmaan ystävyyskuntasel-vityksen laatinut projektipäällikkö Elina Koivisto.

Kyselyyn saatiin vastauksia 15 kunnasta. Jokainen vastaaja korosti elinkeinoelämän kytkemistä mukaan toimintaan. Esiin nou-si myös, että yksikään kunta ei ilmoittanut tekevänsä yhteistyötä muiden kuntien kanssa. – Miten voisi nähdä muiden kuntien ver-kostot itseä hyödyttäviksi?, Koivisto kysyi.Liitto on jo lähtenyt selvittämään kuntien kanssa, miten toimintaa voisi kehittää.

Lue selvitys täältä: http://www.epliitto.fi /julkaisut Kaikki vuorovaikutus tukee elinkeinoelämää, sanoi

CIMOn vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto.

Ei kannata unohtaa ystävyyskuntatoimintaa, totesi Kuntaliiton Heikki Telakivi. Hän keskusteli Isojoen kunnanjohtajan Linda Leinosen ja Kauhajoen vapaa-aikatoimen johtajan Paula Kallionpään kanssa Framilla.

134/2015

Botnia-Atlantica-ohjelman hankkeissa elinkeinoelämä on useimmiten mukana kohderyhmänä ja hyödynsaajana, sanoo ohjelman sihteeristössä käsittelijänä toi-miva Ulf Grindgärds.

Yritykset saavat hyötyä mukanaolosta esimerkiksi etukäteistietona. – Yritysten mukaantuloa hankaloittaa se, että kaikki saavutetut tulokset ovat

avoimia. Hankkeessa kehiteltyä tuotetta ei voi patentoida, Grindgärds muistuttaa.Kilpailulainsäädäntö ja tukisääntely jarruttavat yritysten osallistumista. Yritykset

haluavat nopeaa toimintaa ja konkretiaa.– Kuvio on helpompi, jos yrityskehittäjät ovat hankkeessa mukana, eivät niin-

kään itse yritykset, toteaa Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälisten asioiden päällik-kö Jaakko Hallila.

Hallila huomauttaa, että Botnia-Atlantica-hankkeissa voi tehdä konkreettisia ko-keiluja, mikä ei ole mahdollista kaikissa rahoitusohjelmissa.

Ohjelmassa on painopisteinä eri alueiden toivomia toimialoja. Ohjelmaa valmis-telemassa ollut Hallila kertoo, että Etelä-Pohjanmaan liitto esitti, että elintarvikeala nostetaan mukaan ohjelman painopistealaksi.

– Tuolloin pohdittiin myös, tuleeko elintarvikealan hakemuksia. Nyt alaan liitty-viä hakemuksia on tullut, mutta ei Etelä-Pohjanmaalta.

Seuraava hakuaika on 11.1.–5.2.2016. •

Kokeiluilla kasvua? Yrittäjä voi hyötyä Botnia-Atlantica-ohjelmasta monin tavoin.

Teksti ja kuva: Elina Manninen

Kansainvä

linen

Etelä-Pohjanmaa

Pohdi hankeideasi osalta seuraavia asioita:

• Sopiiko ajatuksesi johonkin organisaation toimintalinjoista: innovaatio, elinkeinoelämä, ympäristö tai kuljetus?

• Miten perustelet, että hankkeella on rajat ylittävää lisäarvoa? (Mm. miksi hanke hyödyttää koko ohjelma-aluetta, ei vain yhtä partneria)

• Syntyykö hankkeessa pysyviä tuloksia? (Tulokset ovat eri asia kuin hankkeen toimenpiteet!)

• Tukeeko hanke EU:n Itämeristrategian toteutumista?

• Syntyykö hankkeessa tuloksia, joita voitaisiin levittää laajemminkin?

• Miten elinkeinoelämä hyötyy hankkeesta?

• Oletko huomioinut hakemuksessa kestävän kehityksen, yhdenvertaiset mahdollisuudet ja tasa-arvon?

Lisätietoa: http://www.botnia-

atlantica.eu/home-fi/

Botnia-Atlantica-ohjelmaan kuuluvat alueet ovat lähekkäin, joten niiltä on mahdollista löytää uusia markkinoita tai vaikka alihankintakuvioita, sihteeristössä käsittelijänä toimiva Ulf Grindgärds sanoo.

14 4/2015

Seinäjoen lukiolla on totuttu globaalikasvatuk-seen. Valistunut 200 opiskelijan joukko osallistui lokakuussa lukiolla järjestettyyn kehitysyhteis-työtilaisuuteen. Vuosi 2015 on kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi.

Tilaisuuden pääpuhuja, europarlamentaarikko Heidi Hautala, kertoi kehitysyhteistyöstä etäyh-teyden välityksellä. Hän korosti ihmisoikeuksia työn perustana.

YK on julistanut uudet kestävän kehityksen tavoitteet. Osa edellisistä eli niin kutsutuista vuosituhattavoitteista saavutettiin, mutta osas-sa on vielä tekemistä, kertoi ulkoministeriön kehitysviestinnän yksikön tiedottaja Hanna Päivärinta. Uudet tavoitteet koskevat kaikkia YK:n jäsenmaita.

Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyönteki-jä Gobinda Rijal kertoi omista kokemuksistaan Nepalista muuttaneena seinäjokelaisena. Hän polkaisi viime keväänä pystyyn keräyksen Nepalin maanjäristyksen uhreille.

Lukion opettajat Jaana Kuoppala ja Tarja Heikkilä puolestaan kertoivat Zimbabwessa pitä-mästään työpajasta. Aiheena olivat ammatinvalin-ta ja nuorten unelmat.•

Teksti: Elina Manninen, kuvat: ulkoministeriö

Globaalit aiheet ovat lukion arjessa Seinäjoella

Jalozain pakolaisleirillä asuva Hasan esittelee

perheen vuohta. Leirillä asuu lähes 100 000 pakistanilaista

konfliktipakolaista. Kuva: Pirjo-Liisa Heikkilä,

ulkoministeriö

Taksvärkin ja ulkoministeriön yhteinen

hanke Mosambikissa tukee slummissa toimivaa

järjestöä. Kuva: Hanna Öunap, ulkoministeriö

154/2015

Teksti: Elina Manninen, kuvat: Euroopan alueiden komitea

  Yhdessä työpajassa pohdittiin EU-aiheiden käsittelyä paikallisessa mediassa. Aiheesta puhui myös Elina Manninen Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksesta. Keskustelua veti Anthony Lockett Euroopan komission alueiden pääosastosta.

Tuhat tiedottajaa kokoontui BrysselissäDigitaalisuus, osallistavuus, maksettu mainonta ja maahan-muutto nousivat puheenaiheiksi julkisten alojen tiedottajien EuroPCom-tapahtumassa Brysselissä lokakuussa. Tapahtu-man nimi oli [No slogans] eli ”Ei iskulauseita”.

Kaksipäiväisen konferenssin järjesti Euroopan alueiden ko-mitea tiloissaan parlamenttitalon läheisyydessä. Tällä kertaa myös Europe Direct -verkoston edustajat oli kutsuttu mukaan konferenssiin. Osallistujia oli yhteensä noin 1 000. •

  Sarjakuvapiirtäjät havainnollistivat konferenssin

työpajojen esityksiä ja keskusteluja.

Lisätietoa: http://cor.europa.eu/fi/

events/europcom/Pages/materialeuropcom2015.aspx

16 4/2015

Itämerta ympäröivien valtioiden aluei-den yhteistyöjärjestön (Baltic Sea States Subregional Cooperation, BSSSC) 23. vuosikonferenssi järjestettiin syyskuussa Ruotsin Gotlannissa. Konferenssin tee-mana olivat digitaalisuuden haasteet ja mahdollisuudet Itämeren alueilla. Osan-ottajia kokouksessa oli noin sata, joista suomalaisia parikymmentä. Etelä-Poh-janmaan liittoa tapahtumassa edustivat maakuntahallituksen jäsen Antti Kur-vinen ja maakuntajohtaja Asko Peltola.

BSSSC:n tämänvuotinen konfe-renssi rakentui normaaleista avajais- ja lopetusseremonioista sekä erilaisista sessioista, joissa käsiteltiin Itämeren alueen tulevaisuutta. Alueiden komi-tean puheenjohtaja Markku Mark-kula esitteli EU:n digitaalisen agen-dan tavoitteita. Rinnakkaissessioiden aiheet käsittelivät digitaaliteknologiaa kulttuurin ja talouskasvun edistäjänä, digitaalisuutta koulutuksessa ja kulje-tuksissa sekä älykästä erikoistumista ja merenkulkupolitiikkaa. Toisena se-minaaripäivänä keskityttiin Interreg-hankkeiden tarjoamiin mahdollisuuk-siin Itämeren alueen yhteistyössä.

Kulttuurisession avauspuheenvuoron piti Stefan Musiolik, joka on Schleswig-Holsteinin oikeus-, kulttuuri- ja Euroop-pa-asioista vastaavan ministerin, Anke Spoorendonkin, avustaja ja vastaa muun muassa kulttuuriasioiden koor-dinoinnista Itämeren alueella. Myös mi-nisteri Spoorendonkilla oli esitys konfe-renssissa. Kokouksen aikana keskustelin Musiolikin kanssa myös pohjalaismaa-kuntien ja Schleswig-Holsteinin yhteis-työn tilanteesta ja ministeriön johtajan Th orsten Augustinin vierailusta poh-jalaismaakunnissa syyskuun alussa 2015.

Kokouksen julkilausumassa koros-tettiin viimevuotiseen tapaan BSSSC:n roolia EU:n Itämeren alueen strategian eteenpäin viejänä sekä pohjoisen ulot-tuvuuden ja Venäjä-yhteistyön vahvis-tajana. Lisäksi julkilausumassa nostettiin esiin muun muassa ilmastonmuutosta ja Pariisin ilmastokokousta, nuorten osallistamisen tärkeyttä sekä konferens-sin eri sessioiden pääteemoja. Seuraava BSSSC-konferenssi järjestetään Suomes-sa syksyllä 2016, ja myös Etelä-Pohjan-maa on ollut esillä näissä keskusteluissa yhtenä vaihtoehtona. •

Itämeren yhteistyöfoorumissa esillädigitalisaatio ja älykäs erikoistuminen

Alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkula esitteli EU:n digitaalisen agendan tavoitteita Itämeren yhteistyöfoorumin konferenssissa Visbyssä.

Teksti: Asko Peltola, kuva: Länsstyrelsen Värmland

Itämeren yhteistyöfoorumin kotisivut

http://www.bsssc.com/

The Baltic Sea States Subregional Co-operation (BSSSC) on Itämeren valtioiden neuvoston alai-nen yhteistyöelin, joka edistää Itämeren alueiden yhteistyötä talouden, teknolo-gian, ympäristön, terveyden, koulutuksen, liikenteen ja sosiaalialan kysymyksissä. Organisaatio koostuu sihteeristöstä, työ-ryhmistä, puheenjohtajasta, hallituksesta ja konferenssista. Etelä-Pohjanmaan liiton toiminta BSSSC:n kumppanina on näky-nyt muun muassa Itämeri-konferenssei-hin osallistumisen muodossa.

BSSSC ei kerää jäsenmaksuja, vaan kulloinenkin puheenjohtaja-alue vas-taa toiminnan organisoinnista. Uuden-maan liitto on ottanut vetovastuun neljäksi vuodeksi (2013-2016). BSSSC:n hallituksessa Suomea edustavat Uu-denmaan maakuntajohtaja Ossi Savo-lainen (pj.) ja Pohjois-Savon maakunta-johtaja Jussi Huttunen.

Nuorten ryhmä kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa. Suomalaisia nuoria järjestössä edustavat Hanna Kivimäki Vantaalta ja Lauri Hämäläinen Hämeestä.

174/2015

Sote ja biotalous puhuttivat Länsi-Suomen maakuntien liittoja KauhavallaLänsi-Suomen maakuntien liittojen hallitukset Etelä-Pohjanmaan liitosta, Keski-Suomen liitosta, Pirkanmaan liitosta, Pohjanmaan liitosta ja Satakuntaliitosta kokoontuivat vuosittaiseen yhteistyöfoorumiinsa PowerParkissa lokakuussa. Kokouksen pääteemoina olivat tulossa olevat sote- ja aluehallinnon uudistukset sekä biotalouden mahdollisuudet.

18 4/2015

Sote ja biotalous puhuttivat Länsi-Suomen maakuntien liittoja Kauhavalla

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

Biotalous ainoa tie päästä plussalleTyö- ja elinkeinomisteriön toimialajohtaja Rei-jo Muntherin mukaan bio- ja kiertotalous sekä cleantech ovat ainoa keino tasata kansan-taloutta ja saada se taas plussan puolelle.

– Biotalous on talouden seuraava iso aalto. Meidän pitää pystyä kehittämään uusia bio-taloustuotteita, edistää uusien innovaatioiden käyttöönottoa ja tukea kokeiluhankkeita. Bio-talouden kärkihankkeiden tavoitteena on edis-tää talouskehitystä ja luoda uusia työpaikkoja, Munther sanoi.

Hän kehottaa alan yrityksiä ja muita toimi-joita olemaan yhteydessä, sillä tietoa ja koke-muksia kentältä tarvitaan.

"Vaikka sote- uudistuksen aikataulu on tiukka, se on mahdollista viedä maaliin."

  Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila (vasemmalla) ja Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme kuulivat mielellään lisää Keski-Suomen sote-uudistuksesta kehittämisjohtaja Silja Ässämäeltä.

  Työ- ja elinkeinomisteriön toimialajohtaja Reijo Muntherin mukaan biotalous on ainoa keino saada kansantaloutemme plussalle.

Tilaisuuden aluksi PowerParkin avainasiakas-päällikkö Anne Marie Lauhasmaa kertoi Kauhavan Huvivaltiosta, sen historiasta, toi-minnasta ja tunnusluvuista sekä tulevaisuuden suunnitelmista, johon kuuluu muun muassa ravirata.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni la-teli pöytään viimeisintä tietoa ja lukuja aluehal-linto- ja sote-uudistuksesta. Kovimman keskus-telun kirvoittivat rahoitusmallit sekä kuntien kiinteistömassaan liittyvät omistusjärjestelyt.

– Vaikka sote-uudistuksen aikataulu on tiuk-ka, se on mahdollista viedä maaliin. Rahoitus ja valtionverotuksen muuttaminen ovat isoja ky-symyksiä, mutta jos ne saadaan kuntoon, loppu menee hyvin, Tyni arvioi.

Käytännön näkökulmia ja kipukohtia sote-uudistuksessa esitteli Jyväskylän kaupungin ke-hittämisjohtaja Silja Ässämäki. Keski-Suomes-sa on työstetty uusia toimintatapoja ja -malleja jo pitkään, joten pohjatyö on hyvällä mallilla. Hänen mielestään kunnille on ollut haastavaa pysyä mukana sote-uudistuksen vauhdissa vuosien mittaan.

– Rastin paikka on vaihtunut koko ajan, jo-ten välillä on ollut vaikeaa hahmottaa, mihin suuntaan loppujen lopuksi ollaan menossa. Olemme pohtineet myös, muodostuuko pal-velutuotannon arki kynällä piirretyin rajoin vai tarvitaanko siihen samanlainen kulttuuri ja ar-vopohja, Ässämäki kertoi.

– Kärkihankepaketit eivät ole vielä valmiit. Vuo-ropuhelua ja uusia avauksia tarvitaan, hän lisäsi.

Levón-instituutin koulutuspäällikkö Ville Tuomi kaipaisi alan toimijoilta enemmän jalos-tettuja tuotteita, byrokratian poistamista sekä markkinointiosaamisen kehittämistä. Tulevai-suudessa biotalouden kärkinä tulevat olemaan uusiutuvat energialähteet, kuten aurinkoener-gia, jätteet, biopolttoaineet sekä puu ja levät.

– Aurinkoenergia tulee syrjäyttämään muut energiamuodot kymmenessä vuodessa myös Suomessa, sillä komponenttien hinnat laskevat entisestään. Sähköyhtiöiden on uudistettava toimintaansa, jotta yksityisten ja yritysten yllä-pitämiä älykkäitä mikroverkkoja voidaan ottaa käyttöön tehokkaammin, Tuomi totesi. •

194/2015

Luonnonvarakeskuksen (Luke) toimipaikkaverkoston uudistamissuun-nitelmassa Seinäjoki on yksi strategisista toimipaikoista. Lukella on neljä päätoimipaikkaa, jotka ovat Helsinki, Joensuu, Jokioinen ja Oulu. Päätoi-mipaikkojen lisäksi Lukella on seitsemän tutkimuksen strategista toimi-paikkaa, jotka sijoittuvat keskeisille yliopisto- ja korkeakoulukampuksille sekä alueellisiin tutkimus- ja innovaatiokeskittymiin. Tähän verkostoon kuuluvat Seinäjoen lisäksi Turku, Jyväskylä, Kokkola, Maaninka, Paltamo ja Rovaniemi. Lisäksi toiminta säilyy 14 muulla tutkimusaineistojen tuot-tamispaikalla, joista yksi on Parkano.

Etelä-Pohjanmaalla tämä tarkoittaa sitä, että Luken toiminta maakun-nassamme vahvistuu entisestään.

Toiminnan keskittäminen Seinäjoen yliopistokeskukseen luo nykyistä laajemmat mahdollisuudet yhteistyölle ja vuorovaikutukselle niin kor-keakoulujen kuin yritysten kanssa. Framin tutkijayhteisöt, palvelutoimin-not ja monipuoliset verkostot auttavat Lukea saavuttamaan tavoitteensa aikaisempaa aktiivisemmasta roolista alueiden TKI-keskittymissä, mikä Seinäjoella tarkoittaa profi loitumista erityisesti agrobiotaloudessa. Frami pystyy myös tarjoamaan työtiloja nykyistä suuremmallekin määrälle Lu-ken henkilöstöä.

Ylistaron tutkimusmaatila on tärkeä koko Suomen peltokasvitutki-mukselle. Se pystyisi tarjoamaan merkittävän tutkimusalustan laajem-mallekin agrobiotalouden toimijajoukolle kuin vain Luken tutkijoille. Seinäjoen ja Ylistaron toiminnot muodostavat tiiviin, toisiinsa kytkeyty-vän kokonaisuuden. Mikäli Ylistaron tutkimusmaatilasta joudutaan luo-pumaan, on kartoitettava edellytykset koe- ja tutkimustoiminnan jatka-miseen esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ilmajoen yksikössä. Lisäksi on varmistettava, että yhteistyö Ylistarossa Perunantutkimuslai-toksen kanssa voi kehittyä tulevaisuudessakin uusilla innovaatioilla.

Luken uudistumisen kautta voidaan parhaimmillaan vahvistaa Etelä-Pohjanmaan strategista kärkeä agrobiotaloutta. Maakunnassa on mer-kittävän paljon alkutuotantoa ja elintarvikkeiden jalostusta sekä siihen liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä. Yliopistokeskus (UCS) ja Seinäjo-en ammattikorkeakoulu antavat monipuolisia mahdollisuuksia yhteis-työhön. Ruokajärjestelmien kehittämiseen ja elintarvikejalostukseen on tarjolla erilaisia demonstrointi- ja pilotointialustoja. Jatkuvasti vahvistuva agrobiotalouden innovaatioyhteisö hakee aktiivisesti kumppanuuksia niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. •

  Lisätietoa löytyy Luken verkkosivuilta www.luke.fi /

Luonnonvarakeskuksen toimipaikat 2018. Luonnonvarakeskuksen toimipaikat 2018. Luonnonvarakeskuksen

Seinäjoki yhdeksi Luken seitsemästä strategisesta toimipaikastaTeksti: Asko Peltola, kuva: Luonnonvarakeskus

20 4/2015

Maakuntakaavojen tietosisällön ja ul-koasun yhdenmukaistamiseksi ollaan aloittamassa kahta maakuntien liitto-jen ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyöprojektia: Maakun-takaavojen harmonisointihanketta (HAME) sekä sen alihanketta, Maa-kuntakaavojen harmonisoinnin visu-alisointihanketta. Hankekokonaisuus jatkaa Varsinais-Suomen liiton veto-vastuulla ollutta, vuosina 2011–2013 ollutta LOUSPIRE-yhteistyöhanketta, jossa maakuntakaavat vietiin EU:n INSPIRE-direktiivin vaatimaan muo-toon ja parannettiin samalla aineisto-jen saatavuutta.

– Kun lähes kaikki maakuntakaavat saatiin edellisessä yhteistyöhankkeessa kerättyä yhteen, oli helpompi nähdä, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä kaavois-sa on. Samalla myös havaittiin, että käyttäjän kannalta merkintöjen kirjo aiheuttaa tulkintavaikeuksia. Siksi har-monisointityö on tärkeää, kertoo Var-sinais-Suomen liiton paikkatietoyh-teistyön koordinaattori Sanna Jokela.

HAME-hankkeessa tavoitteena on helpottaa ja tehostaa maakuntakaa-

Maakuntien liittojen paikkatietoyhteistyö saa jatkoa

vatietojen sujuvaa käyttöä ja hyödyn-tämistä eri toimijoiden kesken. Kaksi-vuotiseksi suunnitellussa hankkeessa laaditaan maakuntakaavoituksen har-monisointiin tähtäävä tietomalli ja opas, koulutetaan maakuntien liitto-jen kaavoittajat noudattamaan ohjeis-tusta sekä luodaan kaavamerkintöjen visualisointikirjasto tukemaan yhteis-mitallista kaavatyötä.

Hanke on myös kansainvälisesti merkityksellinen, sillä INSPIRE-direk-tiivin mukaiset tietotuotemäärittelyt vaativat testausta ja kommentointia. Direktiivin velvoitteista johtuen maa-kuntien liittojen tulisi viimeistään vuoden 2020 lopussa tarjota kaava-aineistojaan verkossa harmonisoidus-ti direktiivin mukaisessa tietomallis-sa. Jotta harmonisointiin tähtäävät toimenpiteet tulevat osaksi liittojen vakioitua aineistontuotantoproses-sia, on harmonisointityö luontevin-ta tehdä sillä tasolla, millä aineistoa tuotetaan. Järkevillä ratkaisuilla sekä INSPIRE-direktiivin vaatimukset että kansalliset tietotarpeet voidaan huo-mioida samanaikaisesti. •

Teksti: Laura Lähteenmäki, Varsinais-Suomen lliitto

214/2015

Etelä-Pohjanmaan liitto palveluksessasi

Etelä-Pohjanmaan liittoKampusranta 9 C, 4. kerrosPL 109, 60101 SEINÄJOKI

Sähköpostiosoitteet:kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

www.epliitto.fi

Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on kiinni 23.12.2015––6.1.2016.

Rauhaisaa Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2016!