MYLLYN PARAS -KONSERNI...2015/06/30 · MYLLYN PARAS -KONSERNI Y-tunnus: 0213815-0 Kotipaikka:...

Osoite: Verkatehtaankatu 6, HyvinkääKotipaikka: Hyvinkää

Y-tunnus: 0213815-0

Säilytettävä: 30.6.2025 asti

MYLLYN PARAS -KONSERNI

TASEKIRJA

30.6.2015


Y-tunnus: 0213815-0 Kotipaikka: Hyvinkää

Tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta 1.7.2014 - 30.6.2015

Sisällys Sivu

Toimintakertomus 1 - 5

Konsernin tuloslaskelma 6

Konsernin tase 7 - 8

Konsernin oman pääoman muutokset 9 - 10

Konsernin rahoituslaskelma 11

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 12 - 30

Liitetiedot 31 - 62

Tilinpäätöksen allekirjoitus 63

Tilinpäätösmerkintä 63

Tilintarkastuskertomus 64

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 65

Tositelajit ja säilyttämistapa 65

Tasekirja on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä

(KPL 2:10 §).

Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta

sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt.

Tilinpäätöksen laati

Tilistar Oy, auktorisoitu tilitoimisto

Riihimäenkatu 87

05880 HYVINKÄÄ

1


TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.7.2014 – 30.6.2015

Konsernirakenne ja organisaatio Tilikauden aikana perustettiin tytäryhtiö Myllyn Paras - Ukraine Ukrainaan. Yhtiöllä ei ole ollut liiketoimintaa.

Toimintaympäristön kehitys

Suomessa myllytuotteiden markkinan arvioidaan pysyneen ennallaan. Pakattujen leivonnaispakasteiden ja pakastetaikinoiden vähittäiskauppamarkkinat laskivat edellisestä vuodesta. Samoin HoReCa- ja leipomosektorin markkinan arvioidaan hieman pienentyneen, sen sijaan paistopistemarkkina jatkoi voimakasta kasvuaan. Venäjän talouden näkymät ovat huonontuneet merkittävästi. Öljyn hinta on laskenut voimakkaasti maailmanmarkkinoilla ja Ukrainan kriisiin liittyvä pakotepolitiikka on vaikuttanut kielteisesti Venäjän talouteen. Myös ostovoimaisimman väestönosan maksukyky on alentunut ja kysyntä painottuu aikaisempaa enemmän halpoihin tuotteisiin. Ruplan kurssin heikentymisen myötä myös tuonti Venäjälle tulee entisestään vaikeutumaan. Tässä markkinatilanteessa on yhtiön kannalta etu, että Myllyn Paras toimii paikallisena valmistajana peruselintarvikkeiden segmentissä. Yhtiön Venäjän myynnin kasvunäkymät ovat heikentyneet ostovoiman vähentymisen vuoksi erityisesti kuluttajamyynnin osalta, mutta toisaalta kilpailevien tuontituotteiden mahdollinen poistuminen kaupan hyllyiltä luo myös uusia mahdollisuuksia. Teollisuusmyynnissä muuttuva kilpailutilanne antaa mahdollisuuksia, myyntiä voidaan lisätä erityisesti länsimaisille yhtiöille, jotka ovat aiemmin tuoneet raaka-aineensa.

Markkina-asema Suomessa yhtiön myymien viljatuotteiden määrä laski 11 % ja oli tilikaudella 65,4 miljoonaa kiloa (73,4 milj. kg 2013/2014). Vähittäiskaupassa pastatuotteiden myynti kasvoi 6 % ja yhtiön markkinaosuus oli yli 50 %. Vehnäjauhotuotteiden myynti laski 20 % ja tämä aiheutui pääosin Privat Label -tuotteiden volyymin laskusta. Hiutaletuotteiden myynti kasvoi noin 3 %. HoReCa- ja teollisuustuotemyynnissä kilpailutilanne jatkui tiukkana ja yhtiön myynti jauhoja hiutaletuotteissa hieman laski, pastatuotteissa myynti pysyi ennallaan. Suomessa Myllyn Paras -pakastetuotteiden myynti vähittäiskaupassa pysyi ennallaan. Joulusesongin pakastetaikinamarkkina laski, mutta Myllyn Paras -pakastetaikinoiden markkinaosuus kasvoi ja oli noin 80 %. Paistopistemyynti kasvoi lähes 20 % ja HoReCa- ja leipomotuotteiden myynti laski 3 %.

2

Yhtiö on jatkanut toimintaansa Venäjällä paikallisena länsimaisena toimijana. Kevään 2015 aikana yhtiö on aloittanut Venäjällä tuotettujen tuotteiden tuotannon ja myynnin. Tuotantolaitoksen käynnistymisen jälkeen Suomessa valmistettujen Myllyn Paras -tuotteiden osuus myynnistä on ollut alle 15 %. Vaikeutuneen Venäjän taloustilanteen myötä vähittäiskauppamyynnin osalta ei odoteta lyhyellä tähtäimellä merkittävää kasvua, sen sijaan teollisuusmyynnin osalta näkymät ovat paremmat. Konsernin liikevaihto ja tulos

Konsernin liikevaihto oli 57,6 M€. Liikevaihto koostui Suomen (85,3 %) ja Venäjän (12,7 %) myynnistä sekä viennistä. Viennin osuus liikevaihdosta oli 1,9 % ja vienti suuntautui lähinnä Ruotsiin ja Baltiaan. Osa Pakasteliiketoiminnan joulusesongin 2014 myynnistä allokoitui poikkeuksellisesti jo edelliselle tilikaudelle. Päättyneen tilikauden vertailukelpoinen liikevaihto liiketoiminnallisilta osin olisi tullut olla noin 0,5 miljoonaa euroa suurempi, johtuen liikevaihdon toteutumisen ajoituksellisista eroista. Liiketulos oli 2,3 M€, 3,9 % liikevaihdosta. Tilikauden tulos oli 0,6 M€, 1,0 % liikevaihdosta.

Investoinnit

Suomen investointien määrä oli noin 1,4 M€. Investoinnit muodostuivat tuotantokoneista ja -laitteista sekä ERP -järjestelmästä. Lisäksi on 0,2 M€ leasing-rahoituksella tehty pakastetehtaan tuotantokoneiden ja -laitteiden investointeja. Venäjällä Moskovan alueen Domodedovossa hiutalemylly on käyttöönotettuhuhtikuussa 2015. Kurskissa konsernilla on hallinnassaan noin 5 000 ha viljeltyä maanviljelysalaa.

3

MYLLYN PARAS -KONSERNI 2013 IFRS 2014 IFRS 2015 IFRS

Liikevaihto 59,5 M€ 61,7 M€ 57,6 M€

Liikevoitto 4,3 M€ 7,2 % 2,8 M€ 4,5 % 2,3 M€ 3,9 %

Oman pääoman tuotto-% 4,6 % -1,2 % 1,8 %

Omavaraisuusaste 52,2 % 47,9 % 34,7 %

Henkilöstö 201 218 228

Palkat ja palkkiot 7,3 M€ 7,2 M€ 6,9 M€

Oman pääoman tuotto-% voitto /-tappio ennen satunnaisia eriä - verot

oma pääoma + vähemmistöosuusx 100

Omavaraisuusaste Oma pääoma

Taseen loppusumma - saadut ennakotx 100

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomen kilpailutilanteessa ei odoteta tapahtuvan olennaisia muutoksia. Myllyliiketoiminnan kilpailutilanteen oletetaan pysyvän ennallaan. Toiminnan volyymin ennustetaan pysyvän nykyisellä tasolla, mutta tuloksen hieman paranevan. Pakasteliiketoiminnassa yhtiö jatkaa markkinointipanostuksia Myllyn Paras -tuotemerkkiin ja edelleen kasvavaan paistopistemarkkinaan. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja tuloksen paranevan entisestään. Venäjällä yhtiö keskittyy Moskovan uuden tehtaan tuotteiden myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin. Yhtiö on aloittanut viennin Kiinaan Angry Birds -tuotemerkillä Venäjältä. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Suomessa pakasteliiketoiminnan kilpailutilanne jatkuu erittäin haastavana ja erityinen ongelma on kauppojen rajallinen pakastetuotteiden myyntitila, Private Label -tuotteiden kasvava osuus ja hinnan merkityksen lisääntyminen. Paistopistemarkkinan voimakas kehitys osaltaan muuttaa kuluttajien ostokäyttäytymistä ja nopeuttaa leipomoiden rakennemuutosta. Myllyliiketoiminnan osalta kotimaisen kevätviljasadon laatuun ja määrään liittyy epävarmuustekijöitä.

4

Venäjän taloudellinen tilanne on muodostunut hyvin haastavaksi ja näyttää siltä, että lähivuosina talouden tila yhä heikkenee. Yhtiöllä on kuitenkin länsimaisena paikallisena toimijana edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Yhtiön kannalta tilanne vaikeutuu, mikäli esimerkiksi rahaliikenteeseen tai viisumien ja työlupien myöntämiseen tulee rajoituksia. Venäjän investointiin liittyy korkoriski, joka on pääosin suojattu. Hankkeessa on myös valuuttariski, joka ei pitkällä aikavälillä vaikuta yhtiön liiketoimintaan Venäjällä. Ajan kuluessa inflaatio pääosin kompensoi ruplan heikkenemisestä aiheutuvat valuuttakurssitappiot. Tilikauden aikana tapahtunut ruplan heikkeneminen aiheutti yhtiön omaan pääomaan merkittävän negatiivisen vaikutuksen. Kevään 2015 aikana yhtiö varautui mahdolliseen ruplan heikentymiseen myös seuraavan tilikauden aikana. Liiketoimintaa on suojattu erilaisin termiini- ja optiosopimuksin. Sopimukset turvaavat yhtiön liiketoimintaedellytykset myös tilanteessa, jossa ruplan arvonmuutokset ovat merkittävät.

Selvitys tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan laajuudesta Suomessa yhtiö on jatkanut panostustaan tuotekehitykseen molemmilla päätoimialoilla. Pakasteliiketoiminnassa painopistettä muutettiin HoReCasta paistopistetuotteisiin. Suomessa Pakastetehtaan ja Myllyn laatujärjestelmät on sertifioitu elintarviketurvallisuuden osalta FSSC (Food Safety System Certificate) 22 000 ja ISO 22 000 standardien mukaisesti. Venäjällä Moskovan myllyn ja Kurskin maatilan laatujärjestelmät on sertifioitu elintarviketurvallisuuden osalta ISO 22 000 standardien mukaisesti ja Moskovassa myllyn FSSC (Food Safety System Certificate) 22 000 sertifiointiprosessi on käynnissä.

Ympäristötekijät Ympäristökysymykset ovat tärkeä osa yhtiön toimintajärjestelmää ja niiden kehittämisestä huolehditaan päivittäisen liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. Tilikauden aikana Myllyn Paras Oy Pakasteet siirtyi käyttämään pakastetehtaansa energianlähteenä biokaasua. Yhtiö huolehtii markkinoille toimittamiensa pakkausten hyötykäytöstä EU direktiivin 94/62/EY ja valtioneuvoston päätöksen 962/97 mukaisesti.

Yhtiö on sitoutunut Venäjän hankkeen rahoituksen yhteydessä FINNFUND:n ja NEFCO:n ympäristöä koskeviin vaatimuksiin.

Hallinto

Emoyhtiön hallitukseen ovat tilikaudella kuuluneet Maino Savela (puheenjohtaja), Pekka Savela, Aleksi Savela, Anni-Sofia Savela, Erno Savela ja Marko Savela. Yhtiön toimitusjohtaja on Pekka Savela. Tilintarkastajana on toiminut Hill Audit Oy, KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Lauri Mäki.

5

Emoyhtiön osakkeet Emoyhtiössä osakkeita on 5.180 kappaletta, kukin tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osakkeita rasittaa lunastuslauseke.

Hallituksen esitys emoyhtiön voittoa ja tappiota koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 28.843.969,02 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 57,90 euroa/osake eli 299.922,00 euroa ja vapaasta omasta pääomasta jäljelle jäävästä osasta 28.544.047,02 eurosta jätetään käyttörahastoon 3.689.574,48 euroa ja kertyneiden voittovarojen tilille 22.454.472,54 euroa.



Liitetieto (euroa) (euroa)

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.7.2014 - 30.6.2015 1.7.2013 - 30.6.2014

JATKUVAT TOIMINNOT

Liikevaihto 1 57 557 460 61 744 449

Liiketoiminnan muut tuotot 3 746 391 1 435 900

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

varastojen muutos -1 419 104 328 270

Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -30 187 658 -34 006 665

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6 -8 521 293 -8 691 009

Poistot ja arvonalentumiset 5 -2 834 643 -4 089 745

Liiketoiminnan muut kulut 4 -13 086 516 -13 953 567

LIIKEVOITTO 2 254 637 2 767 634

Rahoitustuotot 8 878 272 686 020

Rahoituskulut 9 -2 328 508 -3 081 174

VOITTO ENNEN VEROJA 804 401 372 480

Tuloverot 10 -185 282 -871 002

TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO JATKUVISTA TOIMINNOISTA 619 119 -498 522

LOPETETUT TOIMINNOT

Tilikauden tappio lopetetuista toiminnoista 2 -57 773 -33 055

TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO 561 346 -531 577

Voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille 2 662 880 438 476

Voiton jakautuminen määräysvallattomille omistajille -2 101 533 -970 053

561 346 -531 577

Muut laajan tuloksen erät

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi

Muuntoerot -425 419 -227 630

Muuntoerot ulkomaisten yksikköjen nettosijoituksista -12 932 389 -3 472 923

TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ -12 796 462 -4 232 130

Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille -8 262 584 -2 146 517

Laajan tuloksen jakautuminen määräysvallattomille omistajille -4 533 878 -2 085 613

-12 796 462 -4 232 130

6




KONSERNITASE 30.6.2015 30.6.2014

VARAT

PITKÄAIKAISET VARAT

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 11 47 516 671 55 865 188

Liikearvo 12 1 448 032 1 448 033

Muut aineettomat hyödykkeet 12 842 421 440 994

Sijoituskiinteistöt 13 0 178 016Muut rahoitusvarat 14 1 668 106 944 982Saamiset 15 396 009 486 320

Laskennalliset verosaamiset 16 1 373 124 1 206 24153 244 364 60 569 774

LYHYTAIKAISET VARAT

Biologiset hyödykkeet 17 1 723 809 1 866 624Vaihto-omaisuus 18 13 381 011 15 014 446

Myyntisaamiset ja muut saamiset 19 7 137 136 7 227 684Ennakkomaksut 0 26 117

Muut rahoitusvarat 14 146 039 145 685Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat

verosaamiset 80 269 4 243Rahavarat 20 140 333 419 582

22 608 597 24 704 382

VARAT YHTEENSÄ 75 852 961 85 274 155

7




KONSERNITASE 30.6.2015 30.6.2014

OMA PÄÄOMA JA VELAT

EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 21 103 600 103 600

Ylikurssirahasto 21 16 400 16 400

Muuntoerot -11 392 192 -3 896 756

Muut rahastot 21 4 303 278 4 303 278

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 21 2 000 000 2 418 000

Oman pääoman ehtoinen laina 21 14 925 000 14 925 000

Kertyneet voittovarat 18 427 143 19 610 664

MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS -2 033 999 3 343 429

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 26 349 229 40 823 614

PITKÄAIKAISET VELAT

Laskennalliset verovelat 16 1 713 633 1 685 042

Rahoitusvelat 22 31 525 786 29 340 716

Muut velat 91 256 256

33 330 674 31 026 013

LYHYTAIKAISET VELAT

Ostovelat ja muut velat 23 7 709 216 9 102 999

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat

verovelat 1 200 259 052

Lyhytaikaiset rahoitusvelat 22 8 462 640 4 062 477

16 173 057 13 424 528

VELAT YHTEENSÄ 49 503 731 44 450 541

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 75 852 961 85 274 155

8



LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Osake-

pääoma

Ylikurssi-

rahasto Muut rahastot Muunto- erot

Kertyneet

voittovarat

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto

Oman pääoman

ehtoinen laina Yhteensä

Määräys-

vallattomien

omistajien

osuus

Oma pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.7.2014 103 600 16 400 4 303 278 -3 896 756 19 610 663 2 418 000 14 925 000 37 480 185 3 343 429 40 823 614

Oikaistu oma pääoma 1.7.2014 103 600 16 400 4 303 278 -3 896 756 19 610 663 2 418 000 14 925 000 37 480 185 3 343 429 40 823 614

Laaja tulos

Tilikauden tulos 0 0 0 0 2 662 880 0 0 2 662 880 -2 101 533 561 346


Muuntoerot 0 0 0 -523 722 0 0 0 -523 722 98 303 -425 419

Muuntoerot ulkom. yksik. nettosijoituksista 0 0 0 -6 971 714 -2 586 478 -9 558 192 -3 374 197 -12 932 389

Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 0 -7 495 436 76 402 0 0 -7 419 034 -5 377 428 -12 796 462

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako 0 0 0 0 -299 922 0 0 -299 922 0 -299 922

Maksettu SVOP-rahastosta 0 0 0 0 0 -2 418 000 0 -2 418 000 0 -2 418 000

Osakaslainan konvertointi 0 0 0 0 0 2 000 000 0 2 000 000 0 2 000 000

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0 0 -299 922 -418 000 0 -717 922 0 -717 922

Oman pääoman ehtoinen laina

Lainasta maksettavat korot 0 0 0 0 -960 000 0 0 -960 000 0 -960 000

Oma pääoma 30.6.2015 103 600 16 400 4 303 278 -11 392 192 18 427 143 2 000 000 14 925 000 28 383 229 -2 033 999 26 349 230

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

9



LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Osake-

pääoma

Ylikurssi-

rahasto Muut rahastot Muunto- erot

Kertyneet

voittovarat

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto

Oman pääoman

ehtoinen laina Yhteensä

Määräys-

vallattomien

omistajien

osuus

Oma pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.7.2013 103 600 16 400 4 303 278 -1 311 763 20 432 154 0 14 925 000 38 468 669 5 526 106 43 994 775

Laskennallinen vero oikaistu 0 0 0 0 -199 993 0 0 -199 993 -97 064 -297 057

Oikaistu oma pääoma 1.7.2013 103 600 16 400 4 303 278 -1 311 763 20 232 161 0 14 925 000 38 268 676 5 429 042 43 697 718

Laaja tulos

Tilikauden tulos 0 0 0 0 438 476 0 0 438 476 -970 053 -531 577


Muuntoerot 0 0 0 -153 050 0 0 0 -153 050 -74 581 -227 630

Muuntoerot ulkom. yksik. nettosijoituksista 0 0 0 -2 431 943 0 -2 431 943 -1 040 980 -3 472 923

Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 0 -2 584 993 438 476 0 0 -2 146 517 -2 085 613 -4 232 130

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako 0 0 0 0 -99 974 0 0 -99 974 0 -99 974

Osakaslainan konvertointi 0 0 0 0 0 2 418 000 0 2 418 000 0 2 418 000

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0 0 -99 974 2 418 000 0 2 318 026 0 2 318 026


Lainasta maksettavat korot 0 0 0 0 -960 000 0 0 -960 000 0 -960 000

Oma pääoma 30.6.2014 103 600 16 400 4 303 278 -3 896 756 19 610 663 2 418 000 14 925 000 37 480 185 3 343 429 40 823 614

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

10



(euroa) (euroa)

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2015 2014

Liiketoiminta

Tilikauden voitto 561 346 403 008

Oikaisut:

Poistot ja arvonalentumiset 2 834 753 4 089 745

Käyttömaisuuden myyntivoitto/ -tappio 70 340 -50 498

Valuuttakurssimuutos -264 790 -84 699

Varastojen muutos 142 815 -324 469

Rahoitustuotot ja -kulut 1 461 113 2 395 842

Verot 953 687 -19 496

Nettokäyttöpääoman muutos:

Varastojen muutos 1 633 436 -3 400 674

Korottomien saamisten muutos 110 058 2 867 658

Korottomien velkojen muutos -2 014 390 2 383 203

Korollisten saamisten muutos (lyhytaik.) 1 000 67 475

Maksetut korot ja muut rahoituskulut -1 181 415 -1 207 126

Saadut korot ja muut rahoitustuotot 155 323 165 426

Maksetut verot -1 126 442 -742 513

Liiketoiminnan rahavirta 3 336 834 6 542 880

Investoinnit

Osakeinvestoinnit -487 084 -189 059

Investoinnit aineell. ja aineett.hyödykkeisiin -6 025 812 -7 180 203

Muuntoerojen vaikutusten oikaisu -2 671 682 -3 803 163

Aineell. ja aineett. hyödykkeiden luovutustulot 801 283 11 500

Investointien rahavirta yhteensä -8 383 294 -11 160 926

Rahavirta ennen rahoitusta -5 046 460 -4 618 046

Rahoitus

Pitkäaikaisten lainojen nostot 5 751 192 6 724 535

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -3 274 197 -4 464 368

Pitkäaikaisten saamisten lisäys 0 -107 637

Pitkäaikaisten saamisten vähennys 90 311 16 800

Lyhytaikaisten lainojen lisäys 4 560 000 200 000

Lyhytaikaisten lainojen vähennys -180 354 -2 337 498

Rahoitusleasingvelkojen maksut -262 468 -183 039

Voitonjako -1 499 922 -1 299 974

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäys 2 000 000 2 000 000

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston vähennys -2 418 000 0

Rahoituksen rahavirta yhteensä 4 766 563 548 820

Rahavarojen muutokset

Valuuttakurssierot 294 -31 010

Käypään arvoon arvostetut rahavarat 354 27 498

Rahavarojen muutokset yhteensä 648 -3 512

Rahavarojen lisäys/vähennys -279 249 -4 072 738

Rahavarat 1.7. 419 582 4 492 320

Rahavarat 30.6. 140 333 419 582

11

MYLLYN PARAS -KONSERNI Y-tunnus: 0213815-0 Kotipaikka: Hyvinkää

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

12

1. Perustiedot

Myllyn Paras –konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Sen rekisteröity osoite on Verkatehtaankatu 6, 05830 Hyvinkää. Konserni valmistaa, myy ja markkinoi jauhoja, hiutaleita, suurimoita ja pastaa sekä pakastetaikinoita ja leivonnaispakasteita. Näistä muodostuu kaksi konsernin erillistä toimialaa, jotka muodostavat omat segmenttinsä: Mylly ja Pakaste.

MP Russia Oy muodostaa alakonsernin Venäjällä sijaitsevien tytäryritysten kanssa. Näistä muodostuu segmentti: Hankeyhtiöt. Myllyn Paras Oy Konserni muodostaa segmentin emo. Konsernilla on yhtiöitä Suomessa, Venäjällä, Kazakstanissa, Virossa ja Ukrainassa.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta: www.myllynparas.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta: Verkatehtaankatu 6, 05830 Hyvinkää. Myllyn Paras Oy Konsernin hallitus on kokouksessaan 28.8.2015 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

2. Laatimisperiaatteet

2.1. Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 30.6.2015 voimassa olevia IAS ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja – velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon.

http://www.myllynparas.fi/



13

2.1.1. Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa

2.1.1.1. Uudet standardit ja tulkinnat Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat Konserni on soveltanut 1.7.2014 alkaneella tilikaudella seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja: IFRS 10 Konsernitilinpäätös (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.* IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisjärjestelyjen kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Lisäksi standardi edellyttää, että yhteisyritysosuuksien raportoinnissa käytetään yhtä menetelmää, ts. pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Standardilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset, jotka koskevat erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Uusi standardi lisäsi liitetietovaatimuksia koskien yhtiöitä joihin sisältyy määräysvallattomien omistajien osuuksia. Muutokset on esitetty liitetietoerittelyssä 31. Sijoitusyhteisöt – muutokset IFRS 10:een, IFRS 12:een ja IAS 28:ään (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Mikäli yhteisö määritellään standardin määritelmän mukaiseksi sijoitusyhteisöksi ja se arvostaa kaikki tytäryrityksensä käypään arvoon, sen ei tarvitse esittää konsernitilinpäätöstä. Standardien muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 19:n Työsuhde-etuudet muutos Defined Benefit Plans: Employee Contributions (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus-



14

että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Standardien muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 32:n Rahoitusinstrumentit: esittämistapa muutos Rahoitusvarojen ja –velkojen vähentäminen toisistaan (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa rahoitusvarojen ja -velkojen nettomääräistä esittämistä koskevia sääntöjä ja lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Standardin muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 36:n Omaisuuserien arvon alentuminen muutos Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot kerrytettävissä olevasta rahamäärästä rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien osalta (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos täsmentää liitetietovaatimuksia, jotka koskevat sellaisia rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joihin on kohdistunut arvonalentumiskirjauksia. Standardin muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen muutos Johdannaisten uudistaminen ja suojauslaskennan jatkaminen (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä tilanteissa, joissa johdannaissopimus siirretään ns. keskusvastapuolelle. Standardimuutoksen myötä suojauslaskentaa voidaan jatkaa tiettyjen ehtojen täyttyessä kyseisissä siirtotilanteissa. Standardin muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRIC 21 Julkiset maksut (sovellettava EU:ssa viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 17.päivänä kesäkuuta 2014 tai sen jälkeen). Tulkinta käsittelee julkisista maksuista maksajaosapuolelle mahdollisesti syntyvän velvoitteen kirjanpitokäsittelyä. Tulkinnalla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2010–2012 ja 2011–2013 (sovellettava pääosin 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.) Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

*Erillisyhtiön IFRS-tilinpäätöstä koskee myös: IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een.

Myöhemmin sovellettavat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien: IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2012–2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät



15

pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä. IAS 27:n Erillistilinpäätös muutos Equity Method in Separate Financial Statements (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos sallii pääomaosuusmenetelmän käyttämisen tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritysten kirjaamisessa erillistilinpäätöksiin, mikä on ollut joissain maissa paikallinen vaatimus. Siten aiempaa useamman yhteisön on mahdollista laatia erillistilinpäätöksensä IFRS:n mukaan. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 41:n Maatalous muutos Bearer Plants (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos sallii tuottavien biologisen hyödykkeiden kirjaamisen vaihtoehtoisesti hankintamenoon, kun aiemmin standardi edellytti näiden kirjaamista käypään arvoon. Näistä tuottavista biologisista hyödykkeistä saatavat tuotteet arvostetaan kuitenkin edelleen IAS 41:n mukaisesti käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:n Aineettomat hyödykkeet muutos Clarification of Acceptable Methods of Depreciation and Amortisation (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella kielletään aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen myyntituottoihin perustuen. Poikkeuksellisesti poistot voidaan tehdä myyntituottoihin perustuen ainoastaan, jos myyntituottojen ja aineettoman hyödykkeen taloudellisen hyödyn kuluminen korreloivat erittäin paljon toisiinsa. Myöskään aineellisiin hyödykkeisiin ei voida soveltaa myyntituottoihin perustuvaa poistomenetelmää. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRS 11:n Yhteisjärjestelyt muutos Kirjanpitokäsittely hankittaessa osuuksia yhteisissä toiminnoissa (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos edellyttää liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitoperiaatteiden soveltamista yhteisten toimintojen hankintoihin, kun kyseessä on liiketoiminta. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRS 14 Regulatory Deferral Accounts (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi sisältää erityistä ohjeistusta tiettyjen säännellyistä markkinoista aiheutuvien vaikutusten huomioimiseen, kun IFRS:ää sovelletaan ensimmäistä kertaa. IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin muutokset Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture. Standardimuutoksilla tarkennetaan ohjeistusta, kun kyseessä omaisuuserien myynti tai panostus sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella



16

saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta on edelleen kolme suojauslaskentatyyppiä. Aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia.

2.2. Konsernitilinpäätöksen laatiminen

2.2.1. Konsolidointiperiaatteet

2.2.1.1. Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty konsernin emoyritys Myllyn Paras Oy Konserni ja sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joissa konsernilla on tosiasiallinen määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomien omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Tilikauden voitto tai tappio ja laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääomanehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan



17

hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut omistusosuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan IAS 39:n mukaisesti joko tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan.

Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä tuotot ja kulut eliminoidaan. Myös omaisuuserän kirjaamiseen johtavista konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat voitot ja tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Konsernitilinpäätös sisältää seuraavat kotimaiset tytäryhtiöt: Myllyn Paras Oy, Myllyn Paras Oy Pakasteet, MP Russia Oy, MP Tehdaspalvelut Oy ja MP Pakastetehdaspalvelut Oy. Lisäksi konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat ulkomaiset tytäryhtiöt: OÜ Myllyn Paras ja OÜ Seventeen Virossa, OOO Kolos-Holding, OOO Kolos-Ekspress, OOO Mir, OOO Myllyn Paras – Kursk sekä sen tytäryhtiö OOO Uva ja lisäksi OOO Erpolar Venäjällä ja tytäryhtiö TOO MP Apanovka ja sen tytäryhtiö TOO Nurly Dala Kazakstanissa. Ukrainaan perustettiin tytäryhtiö Myllyn Paras Ukraine. Yhtiöllä ei ole liiketoimintaa ja yhtiö on siirretty lopetettaviin toimintoihin

2.2.1.2. Tytäryrityksistä omistettavien osuuksien muutokset, jotka eivät johda määräysvallan muutokseen.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina – toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

2.2.1.3. Luopuminen tytäryrityksistä

Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäänyt omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta



18

myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.

2.2.1.4. Osakkuus- ja yhteisyritykset

Konsernissa ei ole osakkuusyhtiötä.

2.2.2. Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Kustannukset ja tuotot sekä omaisuus- ja velkaerät on jaettu segmenteille yhtenäisin periaattein. Kaikki segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin, ja kaikki segmenttien väliset myynnit eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä.

2.2.3. Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen

2.2.3.1. Toiminta- ja esittämisvaluutta Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (”toimintavaluutta”). Konsernin toimintavaluutat ovat euro, rupla, tenge ja hryvnia. Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

2.2.3.2. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

2.2.3.3. Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätöksen muuntaminen Ulkomaisten yksikköjen tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi yhdistämisajan keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin



19

mukaan, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan ja niiden muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Muuntoerot, jotka syntyvät ulkomaisten yksikköjen hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Jos raportointikauden aikana luovutaan ulkomaisesta yksiköstä, kertyneet muuntoerot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota samalla hetkellä, kun vastaava luovutustulos kirjataan. Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten suojaukseksi määritetyistä lainoista ja muista valuuttainstrumenteista syntyvät kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Näihin liittyvät laskennalliset verovelat on kirjattu netottamaan erillisyhtiöissä vahvistetuista tappioista kirjattuja laskennallisia verosaamisia.

2.2.4. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuneet vieraan pääoman menot silloin, kun on todennäköistä, että ne kerryttävät vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on luotettavasti määritettävissä. Vieraan pääoman menot aktivoidaan siltä ajalta, joka tarvitaan investointihankkeen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ja taideteoksista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Rakennukset ja rakennelmat 15 - 30 vuotta Rakennusten tekniset osat 15 vuotta Tuotantokoneet 2 – 20 vuotta Konttori- ja atk-kalusto, konttorikoneet 3 - 15 vuotta Autot 2 - 7 vuotta Muut koneet ja laitteet 2 – 10 vuotta



20

Myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena, ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Omaisuuserän jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa.

2.2.5. Julkiset avustukset Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Konserni ei ole saanut julkisia avustuksia tilikaudella.

2.2.6. Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin hankintamenoon. Edellisellä tilikaudella sijoituskiinteistöksi luokiteltu kiinteistö, sisältäen maa-alueen, rakennukset ja rakennustekniset laitteet, on tilikaudella siirretty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

2.2.7. Biologiset hyödykkeet

Biologiset hyödykkeet koostuvat viljellystä kaurasta, maissista, syysvehnästä, auringonkukasta, soijasta sekä tattarista. Viljelytuotteet arvostetaan tilinpäätöshetken käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käyvän arvon muutokseen vaikuttavat hintojen muutos, biologisten hyödykkeiden fyysinen muutos sekä valuuttakurssien muutos. Muutokset hyödykkeiden käyvässä arvossa sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon. Viljelytuotteiden arvostus perustuu johdon laatimiin laskelmiin, joiden pohjana ovat ajankohdan vallitseva hintataso ja satokehitys. Biologisista hyödykkeistä ei tehdä poistoja.



21

2.2.8. Aineettomat hyödykkeet

2.2.8.1. Liikearvo Liikearvo syntyy tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnan yhteydessä. Se on määrä, jolla suoritettu vastike ylittää osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon ja määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen tuottamista synergioista. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdistetaan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten. Liikearvoa tarkistetaan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteet viittaavat mahdolliseen arvonalentumiseen. Kirjanpitoarvoa verrataan käytettävissä olevaan rahamäärään, joka on käyttöarvo tai myynnistä aiheutuvalla menolla vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

2.2.8.2. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja sitä voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja yhteisö pystyy määrittämään luotettavasti menot, jotka johtuvat aineettomasta hyödykkeestä sen kehittämisvaiheen aikana. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole kehittämismenoja aktivoituna taseessa.

2.2.8.3. Tavaramerkit Tavaramerkit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavaramerkit kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Tavaramerkkien poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

Tavaramerkit 5 vuotta

2.2.8.4. Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Aineettomat



22

hyödykkeet kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä tietokoneohjelmistoista. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

Muut aineettomat hyödykkeet 5 – 7 vuotta

2.2.9. Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää (first in, first out) käyttäen tai vaihtoehtoisesti vastaavalla painotetulla keskimääräisellä kustannuksella. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä systemaattisesti kohdistetusta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaaliin toiminta-asteeseen perustuen. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja.

Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut.

2.2.10. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuden myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Tällöin myynnin katsotaan olevan erittäin todennäköinen, omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuneilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä. Konsernilla ei ole ollut myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä. Lopetetut toiminnot sisältävät Ukrainalaisen tytäryhtiön Myllyn Paras Ukrainen, joka on perustettu elokuussa 2014 ja jolla ei ole ollut liiketoimintaa.



23

2.2.11. Vuokrasopimukset

2.2.11.1. Konserni vuokralle ottajana Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

2.2.11.2. Konserni vuokralle antajana Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokranantajana, ovat kaikki muita vuokrasopimuksia. Hyödykkeet sisältyvät konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

2.2.12. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat eroteltavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Sellaiset konsernin yhteiset omaisuuserät, jotka palvelevat useita rahavirtaa tuottavia yksiköitä, eivätkä tuota erillistä rahavirtaa, on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille järkevällä ja johdonmukaisella tavalla ja testataan osana kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla ja käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona



24

käytetään ennen veroa määriteltyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserien kirjanpitoarvo on suurempi, kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden paitsi liikearvojen arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

2.2.13. Työsuhde-etuudet

2.2.13.1. Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernilla on ainoastaan maksupohjaisia eläkevelvoitteita.

2.2.14. Varaukset ja ehdolliset velat Konsernilla ei ole kirjattuna varauksia eikä ehdollisia velkoja.

2.2.15. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot

2.2.15.1. Tuloverot Verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät laajaan tuloslaskelmaan tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös verovaikutus kirjataan vastaaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.



25

2.2.15.2. Laskennalliset verot Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Tytäryrityksiin tehdyistä sijoituksista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun konserni pystyy määrittämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Näin ollen tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista johtuvien muuntoerojen kirjaamisesta aiheutuneet laskennalliset verovelat on kirjattu netottamaan erillisyhtiöissä vahvistetuista tappioista kirjattuja laskennallisia verosaamisia. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvaa laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata eikä laskennallista veroa kirjata silloin, kun se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

2.2.16. Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.

Konsernin tuotot muodostuvat elintarvikkeiden myynnistä. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden luovutuksen yhteydessä. Konsernin vuokratuotot muodostuvat käyttöomaisuushyödykkeiden vuokraustoiminnasta. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Korkotuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tilikaudelle ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

2.2.17. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

2.2.17.1. Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot



26

sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarat ja -velat kirjataan kaupan tekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

2.2.17.1.1. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi kuuluu luokittelun mukaan johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon, joka määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän noteerattuja markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

2.2.17.1.2. Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokittele myytävissä oleviksi. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Lainat ja muut saamiset sisältyvät sekä lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin. Pitkäaikaisiin sisältyvät erät, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Lyhytaikaisiksi luokitellaan lainat ja muut saamiset, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

2.2.17.1.3. Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Ne arvostetaan käypään arvoon tai mikäli käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla, hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

2.2.17.2. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään 3 kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Konsernitaseessa luotolliset tilit sisältyvät pitkäaikaisissa veloissa esitettäviin lainoihin.



27

2.2.17.3. Rahoitusvelat Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ovat velkoja johdannaissopimuksista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Muut rahoitusvelat arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määriteltävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

2.2.17.4. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävistä lainoista, myyntisaamisista ja muista saamisista konserni kirjaa arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys tai maksujen laiminlyönti ovat näyttöä saamisen arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin kirjaamisen jälkeisellä tilikaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen vieraan pääoman -ehtoisten sijoitusten arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserän arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin kirjaamisen jälkeisellä tilikaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

2.2.18. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja ne arvostetaan hankinnan jälkeen edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Rahoitusriskien hallintapolitiikkansa mukaisesti konserni voi käyttää erilaisia johdannaisia korko-, valuutta- ja hyödykehintariskeiltä suojautumiseen. Vaikka suojaukset täyttävät joidenkin johdannaisten osalta konsernin riskienhallintapolitiikan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, konsernissa ei sovelleta tällä hetkellä IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.



28

2.2.19. Rahoitusriskien hallinta

2.2.19.1. Valuuttariski

Konserni altistuu valuuttariskille, joka syntyy taseessa olevista valuuttamääräisistä veloista ja saatavista sekä translaatioriskistä, joka aiheutuu sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Suurimmat valuuttariskit liittyvät Venäjän ruplaan. Valuuttakurssimuutokset aiheuttavat merkittävää kirjanpidollista tulosvaikutusta sekä arvonvaihtelua tase-erissä. Valuuttajohdannaisia käytetään sekä suojaamaan valuuttamääräisiä saamisia että tulevia kaupallisia rahavirtoja. Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Yhtiö on solminut tilikauden aikana ruplamääräisiä termiini- ja optiosopimuksia. Varsinainen suojauspolitiikka määritellään myöhemmin.

2.2.19.2. Korkoriski

Konsernin korollinen velka altistaa konsernin korkoriskille eli korkoliikkeiden aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu- ja käyvän arvon korkoriskille. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on suojautua korkoliikkeiden aiheuttamilta ylimääräisiltä kustannuksilta. Koronvaihtosopimuksia käytetään suojaamaan konsernia markkinakorkojen muutoksilta. Koronvaihtosopimuksen käypien arvojen muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

2.2.19.3. Raaka-aineen hintariski Konserni altistuu viljan markkinahinnan vaihteluiden aiheuttamalle hintariskille. Hintariski realisoituu tilanteessa, jossa konserni on antanut asiakkailleen pitkäkestoisia hintasitoumuksia, joita vastaavaa raaka-ainetta ei ole ostettu tai sen ostohintaa ei ole suojattu. Konserni pyrkii vähentämään näitä riskejä solmimalla puitesopimuksia viljan toimittajien kanssa sekä hankkimalla tiettyjä hyödykefutuureja. Johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään rahoituskuluissa.

2.2.20. Oma pääoma

Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai vieraaksi pääomaksi (rahoitusvelaksi). Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos yhtiö hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan,



29

näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Myllyn Paras Oy Konserni laski 10.5.2011 liikkeeseen 15 miljoonan euron suuruisen oman pääomanehtoisen joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilainan). Oman pääomanehtoisella lainalla ei ole eräpäivää, mutta Myllyn Paras Oy Konsernilla on oikeus, ei velvollisuus, lunastaa laina takaisin 5 vuoden kuluttua. Sopimuksen mukainen vuotuinen korko on 8 %. Konsernitilinpäätöksessä laina on luokiteltu omaksi pääomaksi ja maksetut korot esitetään luonteensa mukaisesti osingonjakona.

2.2.21. Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksessa syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut, poistot sekä mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

2.2.22. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Ne tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty jäljempänä. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.



30

2.2.22.1. Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla ja käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määriteltyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää johdon arvioiden käyttämistä.

2.2.22.2. Biologiset hyödykkeet

Viljelytuotteet arvostetaan tilinpäätöshetken käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myynnistä aiheutuvilla menoilla. Viljelytuotteiden arvostus perustuu johdon laatimiin laskelmiin, joiden pohjana ovat ajankohdan vallitseva hintataso ja satokehitysarvio. Laskelmien laatiminen edellyttää johdon harkintaa ja näkemystä arvioihin liittyvistä keskeisistä epävarmuustekijöistä.

2.2.22.3. Tuloverot

Johdon arviointia edellytetään määritettäessä tuloverojen ja laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen määrää. Konserni arvioi tilinpäätöksen yhteydessä laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryhtiöillä on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa toteutuneista, mikä voi johtaa verosaamisten kulukirjauksiin tuloslaskelmassa.

2.2.23. Aikaisempaa tilikautta koskevat takautuvat oikaisemiset Vertailutilikautta 2014 on oikaistu takautuvasti ja muutosten vaikutus on esitetty liitetiedoissa.



KONSERNIN LIITETIEDOT

1. Segmentti-informaatio

Operatiivinen johto seuraa erikseen neljää segmenttiä:

Mylly-segmenttiä, Pakaste-segmenttiä, Emo-segmenttiä ja Hankeyhtiöt-segmenttiä.

Myllyn Paras Oy yhdessä MP Tehdaspalvelut Oy:n kanssa muodostavat Mylly-segmentin ja

Myllyn Paras Oy Pakasteet yhdessä MP Pakastetehdaspalvelut Oy:n kanssa Pakaste-segmentin.

Myllyssä valmistetaan jauhot, hiutaleet, suurimot sekä pastat.

Pakastetehdas on keskittynyt pakastetaikinoiden ja leivonnaispakasteiden valmistukseen.

Molemmat tehtaat sijaitsevat Hyvinkäällä.

Emoyhtiö Myllyn Paras Oy Konserni muodostaa Emo-segmentin.

Emoyhtiön tuotot muodostuvat hallintopalveluveloituksista ja korkotuotoista.

Hankeyhtiöt käsittävät MP Russia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan Venäjällä.

Hankeyhtiöt-segmentti sisältää seuraavat yhtiöt: emoyhtiö MP Russia Oy, tytäryhtiöt

OOO Kolos-Holding, OOO Kolos-Ekspress ja OOO Mir Moskovan alueella,

OOO Myllyn Paras -Kursk ja sen tytäryhtiö OOO Uva Kurskin alueella, sekä

Ukrainaan perustetun tytäryhtiö LLC Myllyn Paras -Ukrainen. Yhtiöllä ei ole ollut liiketoimintaa

ja yhtiö on siirretty lopetettaviin toimintoihin.

Kurskin alueella harjoitetaan maatalousliiketoimintaa.

Moskovan alueella toimii sekoittamo ja pakkaamo. Alueelle on valmistunut Mylly,

jossa on aloitettu myllytuotanto kuluneen tilikauden aikana.

Muut segmenttiin kuuluvat Virossa sijaitsevat OÜ Seventeen ja OÜ Myllyn Paras sekä Venäjällä

sijaitseva OOO Erpolar sekä Kazakstanissa sijaitsevat TOO MP Apanovka ja TOO Nurly Dala.

Kazakstanin alueella harjoitettu maatalousliiketoiminta on lopetettu edellisen tilikauden aikana

toistaiseksi. OÜ Myllyn Paras hallinnoi myynti- ja markkinointitoimintaa Baltiassa.

OÜ Seventeen hallinnoi Virossa maa-aluetta.

Tuloksen määrittämisessä, sekä varojen ja velkojen arvostamisessa ei ole poikkeavia periaatteita

segmenttien välillä verrattuna konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin.

Raportoitavien segmenttien välisten liiketoimien kirjanpitokäsittelyn perusta on selvitetty

konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa.

31



Jako liiketoimintasegmenteittäin 1.7.2014 - 30.6.2015

Tulos Mylly Pakaste Hankeyhtiöt Emo Muut Yhteensä

Kotimaan myynti 24 786 582 24 280 722 0 1 800 0 49 069 104

Ulkomaan myynti 1 172 118 194 258 7 121 981 0 0 8 488 356

Tuotot myynnistä toisille segmenteille

Tavarat 3 805 377 5 826 139 487 0 0 3 950 689

Palvelut ja vuokraustoiminta 0 0 0 5 020 516 228 000 5 248 516

Yhteensä 4 203 293 8 908 400 758 5 094 614 228 000 9 199 205

Liiketoiminnan muut tuotot 223 900 17 730 471 417 27 059 6 286 746 391

Liiketulos 1 649 867 2 637 212 -2 375 005 498 005 -155 442 2 254 637

Korkotuotot ulkopuolisilta 1 639 134 2 031 246 780 10 250 594

Korkotuotot toisilta segmenteiltä 0 89 694 0 1 049 233 0 1 138 927

Korkotuotot yhteensä 3 808 32 314 4 521 830 376 8 1 389 521

Korkokulut ulkopuolisille -100 114 -90 895 -674 852 -659 018 0 -1 524 879

Korkokulut toisille segmenteille -82 570 0 -802 361 -89 694 -6 508 -981 133

Korkokulut yhteensä -116 465 -88 054 -17 656 -2 652 521 -116 623 -2 506 012

Poistot -603 750 -867 979 -1 027 778 -323 593 -11 543 -2 834 643

Raportoitavan segmentin tulos

ennen tuloveroja 878 766 2 631 888 -2 940 206 561 718 -327 765 804 400

Tuloverot -67 943 -559 868 423 074 -101 316 120 772 -185 282

Varat

Raportoivan segmentin varat 18 671 271 12 925 637 38 366 836 2 245 308 2 190 515 74 399 567

Osuudet osakkuusyrityksistä 0 0 0 0 0 0

Investoinnit 544 195 478 064 4 749 325 620 008 0 6 391 591

Segmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verosaamiset eivätkä kauden verotettavaan

tuloon perustuvat verosaamiset.

Velat

Raportoitavan segmentin velat 6 102 924 7 732 537 10 433 657 23 440 813 78 967 47 788 898

Segmenttien velkoihin ei sisälly laskennalliset verovelat eivätkä kauden verotettavaan

tuloon perustuvat verovelat.

32



Jako liiketoimintasegmenteittäin 1.7.2013 - 30.6.2014

Tulos Mylly Pakaste Hankeyhtiöt Emo Muut Yhteensä

Kotimaan myynti 28 011 412 24 371 150 0 1 800 0 52 384 362

Ulkomaan myynti 1 131 716 131 028 8 096 022 0 1 321 9 360 087

Tuotot myynnistä toisille segmenteille

Tavarat 4 167 293 8 908 400 758 0 0 4 576 959

Palvelut ja vuokraustoiminta 36 000 0 0 5 094 614 228 000 5 358 614

Yhteensä 4 203 293 8 908 400 758 5 094 614 228 000 9 935 573

Liiketoiminnan muut tuotot 197 134 11 676 1 136 141 27 927 63 022 1 435 900

Liiketulos 2 243 015 2 549 932 -647 727 1 003 422 -2 381 008 2 767 634

Korkotuotot ulkopuolisilta 3 808 110 4 521 157 037 8 165 485

Korkotuotot toisilta segmenteiltä 0 49 498 0 673 339 0 722 837

Korkotuotot yhteensä 3 808 32 314 4 521 830 376 8 888 322

Korkokulut ulkopuolisille -64 961 -88 054 -17 656 -2 603 023 0 -2 773 694

Korkokulut toisille segmenteille -51 504 0 -491 791 -49 498 -130 044 -722 837

Korkokulut yhteensä -116 465 -88 054 -17 656 -2 652 521 -116 623 -3 496 532

Poistot -636 291 -840 108 -641 101 -172 973 -75 045 -2 365 518

Arvonalentumiset 0 0 0 0 -1 724 227 -1 724 227

Raportoitavan segmentin tulos

ennen tuloveroja 2 551 771 2 542 766 -1 122 642 -1 057 027 -2 542 388 372 480

Tuloverot -379 201 -354 297 360 819 405 885 30 378 63 583

Varat

Raportoivan segmentin varat 17 696 373 13 942 205 48 320 195 2 141 015 1 963 884 84 063 672

Investoinnit 1 109 917 861 507 8 940 706 247 801 380 274 11 540 205



Velat

Raportoitavan segmentin velat 7 356 302 7 036 594 13 214 487 14 839 092 59 973 42 506 447

Segmenttien velkoihin ei sisälly laskennalliset verovelat eivätkä kauden verotettavaan


33



Täsmäytyslaskelmat 2015 2014

Tuotot

Raportoitavien segmenttien tuotot 67 503 056 73 115 923

Segmenttien välisten tuottojen eliminointi -9 199 205 -9 935 573

Konsernin tuotot yhteensä 58 303 851 63 180 349

Tulos ennen veroja 2015 2014

Raportoitavien segmenttien tulos ennen veroja 804 400 372 480

Konsernin tulos ennen veroja yhteensä 804 400 372 480

Varat 2015 2014

Raportoitavien segmenttien varat 74 399 567 84 063 672

Konsernin varat yhteensä 74 399 567 84 063 672

Varat, maantieteellinen jakautuminen 2015 2014

Raportoitavien segmenttien varat kotimaa 34 054 077 34 140 776

Raportoitavien segmenttien varat Venäjä 39 625 346 47 959 011

Raportoitavien segmenttien varat muut 720 144 1 963 884

Konsernin varat yhteensä 74 399 567 84 063 672



Velat 2015 2014

Raportoitavien segmenttien velat 47 788 898 42 506 448

Konsernin velat yhteensä 47 788 898 42 506 447

Segmenttien velkoihin eivät sisälly laskennalliset verovelat eivätkä kauden verotettavaan


Korkotuotot 2015 2014

Raportoitavat segmentit yhteensä 1 389 521 888 322

Segmenttien välisten korkojen eliminointi -1 138 927 -722 837

Konsernin korkotuotot yhteensä 250 594 165 485

Korkokulut 2015 2014

Raportoitavat segmentit yhteensä 2 506 012 3 496 532

Segmenttien välisten korkojen eliminointi -981 133 -722 837

Konsernin korkokulut yhteensä 1 524 879 2 773 694

Investoinnit 2015 2014


Konsernin investoinnit yhteensä 6 391 591 11 540 205

Poistot 2015 2014


Konsernin poistot yhteensä 2 834 643 2 365 518

Arvonalentumiset 2015 2014

Raportoitavat segmentit yhteensä 0 1 724 227

Konsernin arvonalentumiset yhteensä 0 1 724 227

34




1. Liikevaihto 2015 2014

Tuotot tavaroiden myynnistä 57 555 660 61 742 649

Tuotot palveluista 1 800 1 800

Yhteensä 57 557 460 61 744 449

Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen 2015 2014

Kotimaa 49 069 104 52 384 362

Muu EU 1 041 945 1 008 910

Venäjä 7 325 136 8 285 045

Muut 121 276 66 132

Yhteensä 57 557 460 61 744 449

Neljän asiakkaan liikevaihto ylittää 10% osuuden konsernin tilikauden

sekä vertailutilikauden liikevaihdosta.

Suurimpien asiakkaiden myynnin kohdistuminen segmenteille

(vertailuvuoden sijoitus suluissa) 1.7.2014 - 30.6.2015 1.7.2013 - 30.6.2014

Liikevaihto % Liikevaihto %

1. (2.) asiakas Mylly ja Pakaste 10 406 010 18,1 % 9 519 500 15,4 %



4. (4.) asiakas Mylly 7 331 390 12,7 % 8 277 900 13,4 %

2. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

ja lopetetut toiminnot

Konsernilla ei ole myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä.

Tilikauden lopetetuissa toiminnoissa esitetään ukrainalaisen tytäryhtiön Myllyn Paras Ukrainen

tulos. Yhtiö tullaan lopettamaan kuluvan tilikauden aikana.

Vertailutilikauden luvut sisältävät 14.8.2013 lopetetun venäläisen tytäryhtiön Agro-7 tuloksen.

Lopetetun toiminnon tulos 2015 2014

Tuotot 650 0

Kulut -58 423 -23 064

Tulos ennen veroja -57 773 -23 064

Verot 0 -9 991

Tulos verojen jälkeen -57 773 -33 055

35




Tulos yksikön luovutuksesta 2015 2014

ennen veroja 0 -23 064

Verot 0 -9 991

Tulos yksikön luovutuksesta verojen

jälkeen 0 -33 055

Tilikauden tappio lopetetusta toiminnoista 0 -33 055

Vertailutilikaudelle luovutetun toiminnon tappiollisuus johtuu lopetetun toiminnon

tulojen konsernieliminoinneista.

Lopetetun toiminnon rahavirrat 2015 2014

Liiketoiminnan rahavirrat -49 879 -110 274

Investointien rahavirrat -7 987 0

Lopetetun toiminnon rahavirrat yhteensä -57 866 -110 274

Lopetetun yksikön vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan

30.6.2015 30.6.2014

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 7 877 0

Saamiset 3 480 0

Vaihto-omaisuus 352 0

Rahavarat 868 0

Ostovelat ja muut velat -739 0

Varat ja velat yhteensä 11 838 0

Yksiköiden lopettamisella ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

3. Liiketoiminnan muut tuotot 2015 2014

Muut liiketoiminnan tuotot 736 809 1 361 533

Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä 0 23 869

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 9 582 50 498

Yhteensä 746 391 1 435 900

4. Liiketoiminnan muut kulut 2015 2014

Hallinto- ja liikekulut 6 656 370 8 352 720

Ulkopuoliset palvelut 3 532 459 2 473 198

Myynti- ja markkinointikulut 1 851 845 2 278 138

Valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset 0 0

Vuokrakulut 928 779 830 629

Käyttöomaisuuden myyntitappiot ja romutukset 84 923 0

Muut liiketoiminnan kulut 32 140 18 881

Yhteensä 13 086 516 13 953 567

36




Tilintarkastajien palkkiot 2015 2014

Tilintarkastus 82 113 77 317

Muut lakisääteiset toimeksiannot 820 3 080

Yhteensä 82 933 80 397

5. Poistot ja arvonalentumiset 2015 2014

Poistot hyödykeryhmittäin

Aineettomat hyödykkeet

Tavaramerkit 4 392 7 508

Muut aineettomat hyödykkeet 186 526 66 866

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 190 918 74 374

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat 873 246 638 489

Koneet ja kalusto 1 688 834 1 568 892

Moottoriajoneuvot 81 645 83 762

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 2 643 725 2 291 144

Poistot yhteensä 2 834 643 2 365 518

Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

Liikearvo 0 1 724 227

Arvonalentumiset yhteensä 0 1 724 227

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 2 834 643 4 089 745

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 2015 2014

Palkat 6 909 846 7 166 951

Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt 964 468 956 502

Muut henkilöstökulut 646 979 567 556

Yhteensä 8 521 293 8 691 009

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja

Palkat, palkkiot ja muut korvaukset 130 484 177 970

Konsernin henkilökunta keskimäärin

Myllyn Paras Oy (Mylly-segmentti) 27 29

Myllyn Paras Oy Pakasteet (Pakaste-segmentti) 38 37

MP Russia Oy ja hankeyhtiöt (Hankeyhtiöt-segmentti) 122 114

Myllyn Paras Oy Konserni 35 35

Muut 6 3

yhteensä 228 218

Toimihenkilöt 105 102

Työntekijät 123 116

Yhteensä 228 21837




7. Tutkimus- ja kehittämismenot 2015 2014

Tuotekehityskustannukset 26 472 90 276

8. Rahoitustuotot 2015 2014

Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavista rahoitusvaroista

Korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa 237 499 147 200

Hyödykejohdannaiset 0 405 000

Korkotuotot lyhytaikaisista pankkitalletuksista 2 418 9 545

Korkotuotot lähipiiriin kuuluville annetuista lainoista 9 210 5 263

Korkotuotot muista lainoista 1 466 3 476

Valuuttakurssivoitot 383 021 115 536

Muut rahoitustuotot 244 657 0

Yhteensä 878 272 686 021

9. Rahoituskulut 2015 2014

Tulosvaikutteisesti kirjatut erät

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon

arvostettavista rahoituslainoista 950 120 805 274

Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavista rahoitusvaroista

koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa 511 601 1 968 421

valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa 404 480 0

Valuuttakurssitappiot 324 509 198 919

Muut rahoituskulut 137 798 108 561

Yhteensä 2 328 508 3 081 174

Korkotuotot 250 594 570 485

Korkokulut -1 461 721 -2 773 694

Korot yhteensä -1 211 127 -2 203 209

Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluiksi kirjattuja

muuttuvia vuokria 63 158 euroa.

10. Tuloverot 2015 2014

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot

Vero tilikauden voitosta 276 237 1 174 413

Aikaisempia tilikausia koskevat oikaisut 47 892 34 679

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä 324 129 1 209 092

Laskennalliset verot

Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot -138 844 -160 144

Verokannan muutoksen vaikutus 0 -177 946

Laskennalliset verot yhteensä -138 844 -338 090

Verot yhteensä 185 284 871 00238




Vertailutilikaudelle on oikaistu laskennallista veroa 2014

Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot -694 585

Tuloslaskelman verokulut ja konsernin kotimaan verokannalla (20,0 %) laskettujen verojen

välinen täsmäytyslaskelma 2015 2014

Tulos ennen veroja 804 391 372 480

Verot ed. laskettuna kotimaan verokannalla 20,0 % -160 878 -74 496

Seuraavien erien verovaikutukset:

Ulkomaisten yritysten poikkeavat verokannat 78 650 -458 591

Verovapaat tulot 74 6 166

Vähennyskelvottomat kulut -15 063 -4 144

Liikearvon arvonalentumiset 0 -344 845

Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 0 58 525

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset

verotuksellisista tappioista -88 064 -231 561

Verokannan muutoksen vaikutus 0 177 946

Verot tuloslaskelmassa -185 281 -871 002

Yhtiöveroaste muuttui tilikauden 2014 aikana 24,5 %:sta 20 %:iin. Tämän vuoksi asiaankuuluvat

laskennalliset verot vertailutilikaudella on määritetty uudelleen.

Vertailutilikaudelle on oikaistu laskennallista veroa 2014

Kirjaamattomat laskennalliset verot -694 585

11. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2015 2014

Maa- ja vesialueet

Hankintameno tilikauden alussa 3 997 104 4 140 552

Lisäykset 420 582 100 335

Vähennykset -1 319 0

Kurssierot -746 078 -243 783

Hankintameno tilikauden lopussa 3 670 288 3 997 104

Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 3 670 288 3 997 104

Arvonkorotus on huomioitu oletushankintamenona.

Vertailutilikaudella 2014 sijoituskiinteistö näytetään erikseen.

39




Rakennukset ja rakennelmat 2015 2014


Lisäykset 591 552 3 546 280

Vähennykset -21 693 -3 128

Kurssierot -5 499 608 -1 274 810


Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden alussa -4 412 065 -3 773 576

Alkusaldon esittämistavan oikaisu 458 0

Tilikauden poisto -873 246 -638 489

Kurssierot 19 541 0

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden lopussa -5 265 312 -4 412 065


Arvonkorotus on huomioitu oletushankintamenona.

Vertailutilikaudella 2014 sijoituskiinteistö näytetään erikseen.

Koneet ja kalusto 2015 2014


Alkusaldon esittämistavan oikaisu 0 -605 878

Lisäykset 4 356 655 7 629 520

Kurssierot -4 909 509 -1 273 436


Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden alussa -17 034 293 -15 510 527

Alkusaldon esittämistavan oikaisu -44 845 1 240

Tilikauden poisto -1 688 834 -1 568 892

Kurssierot 17 461 43 886

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden lopussa -18 750 511 -17 034 293


Moottoriajoneuvot 2015 2014

Hankintameno tilikauden alussa 573 852 469 718

Alkusaldon esittämistavan oikaisu 0 59 597

Lisäykset 181 319 53 895

Vähennykset -54 654 -9 359

Kurssierot -14 404 0,00

Hankintameno tilikauden lopussa 686 113 573 852

40




2015 2014

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden alussa -242 904 -159 141


Kurssierot -250 0

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden lopussa -324 799 -242 904

Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 361 315 330 949

Vertailutilikauden 2014 alkusaldon esittämistavan oikaisulla on liitetiedot saatu vastaamaan

erillisyhtiöiden käyttöomaisuuskirjanpidoissa jäljellä olevia arvoja.

2015 2014

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 47 516 671 55 865 188

Rahoitusleasingsopimukset 2015 2014

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy

rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta 1 868 130 1 748 763

Kohdistuu koneisiin ja kalustoon 2015 2014


Lisäykset 239 487 499 804


Poistot tilikauden alussa -214 491 -130 946


Poistot tilikauden lopussa -358 193 -214 490


12. Aineettomat hyödykkeet 2015 2014

Liikearvo



Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden alussa -1 724 227 0

Tilikauden arvonalentuminen 0 -1 724 227

Kertyneet poistot tilikauden lopussa -1 724 227 -1 724 227


Vertailutilikauden 2014 aikana on liikearvoon tehty arvonalentumiskirjaus tehtyjen

laskelmien perusteella.

41




Liikearvo segmenteittäin 2015 2014

Hankeyhtiöt 1 440 246 1 440 246

Muut 7 786 7 786

Liikearvo yhteensä 1 448 032 1 448 032

Liikearvon arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu Hankeyhtiöt-segmentissä segmenttitasolle.

Rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmille kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty

yksiköiden käyttöarvojen perusteella.

Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetään johdon hyväksymiin ennusteisiin perustuvia

laskelmia. Ennusteet on tehty seuraavalle 5 vuoden jaksolle.

Hankeyhtiöt-segmentin ennusteet perustuvat nykyiseen liiketoimintaan sekä valmistuneen tehtaan

kapasiteetin mahdollistamaan merkittävään kasvuun.

Diskonttokorkojen määrittämisessä on käytetty laskenta-ajankohdan keskimääräistä

pääomakustannusta ottaen huomioon liiketoimintakohtaiset riskit.

2015 2014

Hankeyhtiöt Hankeyhtiöt

Käytetty diskonttokorko -% 11,8 % 9,7 %

Ennustejakson jälkeinen kasvukerroin -% 5 % 5 %

Arvonalentumistestauksessa tärkeimmät oletukset perustuvat Hankeyhtiöt -segmentissä

myynnin volyymin kehitykseen.

Hankeyhtiöt –segmentin muita tärkeimpiä oletuksia ovat myynnin kasvu, myyntihinnat,

tuotantokustannukset ja raaka-ainekustannukset. Yhtiö uskoo, että mikään

mahdollinen muutos keskeisissä oletuksissa ei vaikuta liikearvon arvonalentumiseen.

Tavaramerkit 2015 2014

Hankintameno tilikauden alussa 103 800 103 797

Alkusaldon esittämistavan oikaisu 0 3

Hankintameno tilikauden lopussa 103 800 103 800



Kertyneet poistot tilikauden lopussa -103 656 -99 264

Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 144 4 536

42




Muut aineettomat hyödykkeet 2015 2014

Hankintameno tilikauden alussa 1 119 276 917 768

Lisäykset 601 996 210 175

Vähennykset 0 -5 561

Kurssierot -9 602 -3 106




Kurssiero -48 0

Kertyneet poistot tilikauden lopussa -869 393 -682 819

Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 842 277 436 458

Muut aineettomat hyödykkeet yhteensä 842 421 440 994

13. Sijoituskiinteistöt 2015 2014

Tilikauden alussa 178 016 178 016

Siirrot aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -178 016 0

Tilikauden lopussa 0 178 016

Edellisellä tilikaudella sijoituskiinteistöksi luokiteltu kiinteistö, sisältäen maa-alueen,

rakennukset ja rakennustekniset laitteet, on tilikaudella siirretty aineellisiin

käyttöomaisuushyödykkeisiin.

14. Muut rahoitusvarat 2015 2014

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Noteeraamattomat osakesijoitukset 1 248 855 762 876

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat

Korkojohdannaiset 419 252 182 107

Yhteensä 1 668 106 944 982

43




Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Käypään arvoon arvostettavat johdannaiset 2015 2014

korkojohdannaiset 146 039 145 685

Myytävissä olevat rahoitusvarat tilikauden alussa 762 876 574 172

Kurssierot 0 -356

Muut lisäykset 485 979 189 059

Tilikauden lopussa 1 248 855 762 876

15. Saamiset, pitkäaikaiset 2015 2014

Lainat ja muut saamiset (pitkäaikaiset)

Lainasaamiset lähipiiriin kuuluvilta 315 000 315 000

Muut lainasaamiset 81 009 63 683

Yhteensä 396 009 378 683

16. Laskennalliset verovelat ja -saamiset 1.7.2013 30.6.2014

Kirjattu Yhteensä

Laskennalliset verosaamiset omaan pääomaan

Vahvistetut tappiot 793 744 429 110 -69 180 1 153 674

Koronvaihtosopimukset 423 752 237 927 0 661 678

Nettosijoitusten muuntoerot -297 056 -694 585 0 -991 641

Laskentaperiaatteiden yhdistäminen 0 293 531 0 293 531

Muut erät 38 681 50 317 0 88 998

Laskennalliset verosaamiset yhteensä 959 121 316 300 -69 180 1 206 241

1.7.2013 30.6.2014

Kirjattu Yhteensä

Laskennalliset verovelat omaan pääomaan

Kertyneet poistoerot 1 096 007 -79 655 0 1 016 352

Biologiset hyödykkeet 308 431 64 894 0 373 325

Rahoitusleasing 90 678 3 994 0 94 672

Vaihto-omaisuus 129 583 -39 901 0 89 682

Muut erät 72 142 38 868 0 111 010

Laskennalliset verovelat yhteensä 1 696 841 -11 800 0 1 685 042

Vertailutilikauden laskennallisia verosaamisia on oikaistu 2014

-991 641

2014

Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu laskennallinen vero 338 090

2014

Vertailutilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattua laskennallista veroa on oikaistu -694 585

Kirjattu tulosvaikutteisesti

1.7.2013-30.6.2014


1.7.2013-30.6.2014

44




Tytäryritysten vahvistetuista tappioista on erillisyhtiöissä kirjattu laskennalliset verosaamiset.

Tulonodotukset perustuvat johdon näkemykseen tulevista voitoista, jotka on laskettu

pitkän tähtäimen ennusteista.

Nettosijoitusten kurssitappioiden laajaan tulokseen kirjaamisen johdosta, kurssitappioita koskevat

laskennalliset verosaamiset on kirjattu konsernissa alas.

16. Laskennalliset verovelat ja -saamiset 1.7.2014 30.6.2015

Kirjattu Yhteensä

Laskennalliset verosaamiset omaan pääomaan

Vahvistetut tappiot 1 153 674 2 271 682 0 3 425 356

Koronvaihtosopimukset 661 678 102 320 0 763 999

Nettosijoitusten muuntoerot -991 641 -2 586 478 0 -3 578 118

Laskentaperiaatteiden yhdistäminen 293 531 244 350 0 537 881

Muut erät 88 998 135 564 -555 224 007

Laskennalliset verosaamiset yhteensä 1 206 241 167 439 -555 1 373 124

1.7.2014 30.6.2015

Kirjattu Yhteensä

Laskennalliset verovelat omaan pääomaan

Kertyneet poistoerot 1 016 352 38 175 0 1 054 527

Biologiset hyödykkeet 373 325 -28 563 0 344 762

Rahoitusleasing 94 672 23 003 0 117 675

Vaihto-omaisuus 89 682 -6 072 0 83 610

Muut erät 111 010 2 048 0 113 058

Laskennalliset verovelat yhteensä 1 685 042 28 591 0 1 713 633

2015

Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu laskennallinen vero 138 847

17. Biologiset hyödykkeet 2015 2014

Viljelykasvit 1 723 809 1 866 624

Kaura 676 289 453 746

Maissi 382 369 583 933

Syysvehnä 254 093 0

Auringonkukka 227 314 129 049

Soija 154 522 384 882

Tattari 29 223 0

Ohra 0 315 014

Yhteensä 1 723 810 1 866 624

1.7.2014-30.6.2015


1.7.2013-30.6.2014


45




Viljelytuotteet on arvostettu tilinpäätöshetkellä käypään arvoon, vähennettynä arvioiduilla

myynnin aiheutuvilla menoilla. Tilinpäätöshetken käypä arvo on määritetty viljelykasvien kasvuvaiheen

perusteella, verrattuna korjuuajankohtaan.

Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti tilikaudella.

Käyvän arvon muutokseen vaikuttavat hyödykkeiden fyysiset muutokset, hinnan muutokset

sekä valuuttakurssien muutokset. Koska konsernin biologisten hyödykkeiden tuotantosykli on

alle vuoden pituinen, esitetään käyvän arvon muutokset netotettuna.

18. Vaihto-omaisuus 2015 2014

Aineet ja tarvikkeet 7 996 022 7 085 635

Keskeneräiset tuotteet 0 0

Valmiit tuotteet 5 384 988 7 928 811

Yhteensä 13 381 011 15 014 446

19. Myyntisaamiset ja muut saamiset, lyhytaikaiset 2015 2014

Lainat ja muut saamiset (lyhytaikaiset)

Myyntisaamiset 5 375 347 4 185 622

Lainasaamiset 64 500 65 500

Siirtosaamiset 397 960 1 097 432

Muut saamiset 1 299 329 1 879 130

Yhteensä 7 137 136 7 227 684

Myyntisaamisten ikäjakauma 2015 2014

Erääntymättömät 4 849 151 3 918 576

Erääntyneet

Alle 30 pv 383 199 254 072

30 - 60 päivää 20 292 5 739

61 - 90 päivää 31 827 1 437

yli 90 päivää 90 878 5 798

Yhteensä 5 375 347 4 185 622

Arvonalentumistappiot

Myyntisaamiset 0 2 960

Myyntisaamisten arvonalentumistappioiden ikäjakauma

yli 90 päivää 0 2 960

Myyntisaamisten ikäjakauma arvonalentumistappioiden jälkeen

Erääntymättömät 4 849 151 3 918 576

Erääntyneet

Alle 30 pv 383 199 254 072

30 - 60 päivää 20 292 5 739

61 - 90 päivää 31 827 1 437

yli 90 päivää 90 878 2 838

Yhteensä 5 375 347 4 182 66246




Siirtosaamisten olennaiset erät muodostuvat kulujaksotuksista, edelleen laskutettavista kuluista,

henkilöstökulujen jaksotuksista sekä korkojaksotuksista.

20. Rahavarat 2015 2014

Käteinen raha ja pankkitilit 140 333 419 582

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat

Käteinen raha, pankkitilit ja sijoitustodistukset 140 333 419 582

Vaihtuvakorkoisten rahavarojen osuus 59 792 318 945

21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 2015 2014

Oma pääoma

Osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa 5 180 5 180

Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa 5 180 5 180

Osakepääoma tilikauden alussa 103 600 103 600

Osakepääoma tilikauden lopussa 103 600 103 600

Yhtiön osakkeet

Yhtiön vähimmäispääoma on 100.000 euroa ja enimmäispääoma 1.000.000 euroa.

Osakkeen nimellisarvo on 20 euroa.

Kukin osake tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa.

Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin.

Osakkeita rasittaa lunastuslauseke.

Oman pääoman rahastot

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto on OYL 8 luvun 1§ tarkoitettua sidottua pääomaa.

Muut rahastot 2015 2014

Muut rahastot -erä käsittää

Käyttörahaston 3 689 574 3 689 574

Kiinteistöjen hankintamenoon sisältyvän arvonkorotuksen 613 703 613 703

Yhteensä 4 303 278 4 303 278

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 2015 2014

Konvertoitu osakkaan antama laina 2 000 000 2 418 000

Yhteensä 2 000 000 2 418 000

47





Myllyn Paras Oy Konserni laski liikkeeseen 10.5.2011 15 milj. euron suuruisen oman pääoman

ehtoisen joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilainan). Oman pääoman ehtoisella lainalla

ei ole eräpäivää, mutta Myllyn Paras Oy:llä on oikeus, ei velvollisuus, lunastaa laina takaisin

5 vuoden kuluttua. Sopimuksen mukainen vuotuinen korko on 8 %.

Konsernitilinpäätöksessä laina on luokiteltu omaksi pääomaksi ja maksetut korot esitetään

luonteensa mukaisesti osingonjakona.

Osingot 2015 2014

Jaettu osinko per osake 57,90 19,30

Jaettu osinko yhteensä 299 922 99 974

Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa

57,90 euroa osakkeelta, yhteensä 299.922 euroa.

22. Rahoitusvelat 2015 2014

Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat

Pankkilainat 15 275 070 19 166 306

Pankkilainat, nostettu shekkilimiitti 12 064 647 6 413 455

Rahoitusleasingvelat 764 083 781 653

Yhteensä 28 103 800 26 361 413

Pitkäaikaiset käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat

Johdannaissopimukset

Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa 3 421 986 2 979 303

Yhteensä 3 421 986 2 979 303

Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä 31 525 786 29 340 716

Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat

Pankkilainat 4 000 000 0

Rahoitusleasingvelat 277 598 283 008

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 3 382 555 3 450 379

Yhteensä 7 660 153 3 733 388

Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

2015 2014

Johdannaissopimukset

Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa 398 007 329 089

Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa 404 480 0

Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä 8 462 640 4 062 477

48




Konsernin pankkilainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia.

Konsernin hankintamenoon jaksotettavien lainojen 2015 2014

keskimääräinen korkoprosentti 2,30 % 2,57 %

Rahoitusvelat erääntyvät seuraavasti 2015 2014

Shekkilimiitistä käytössä 12 064 647 6 413 455

erääntyy < 6 kk 5 069 289 2 031 238

erääntyy 6kk- 1 vuotta 3 371 207 2 031 238

erääntyy 1 - 5 vuotta 18 592 450 21 265 606

erääntyy > 5 vuotta 890 832 1 661 655

Yhteensä 39 988 426 33 403 193

Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset

uudelleenhinnoittelujaksot

Vaihtuvakorkoiset lainat on sidottu 1 kk euriboriin.

Ruplamääräinen laina on sidottu 6 kk Moscow Primeen.

2015 2014

Alle 6 kk 4 680 206 1 725 190

6 - 12 kk 2 680 206 1 725 190

1- 5 vuotta 10 173 657 13 602 934

yli 5 vuotta 123 556 563 372

Yhteensä 17 657 625 17 616 685

Rahoitusleasingvelat erääntyvät bruttomääräisinä seuraavasti

- vähimmäisvuokrat erääntymiajoittain

erääntyy < 1 vuotta 277 598 322 641

erääntyy 1 - 5 vuotta 757 588 838 018

erääntyy > 5 vuotta 6 495 0

Yhteensä 1 041 681 1 160 659

Rahoitusleasingvelkojen diskonttaukseen nykyarvolle on käytetty efektiivistä

korkokantaa 2,950 % ja uusille leasingveloille korkokantaa 2,214 %

2015 2014

Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä 1 041 681 1 160 659

Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut -115 103 -95 997

Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo 926 578 1 064 661

Rahoitusleasingvelat erääntyvät nykyarvolla seuraavasti

erääntyy < 1 vuotta 227 507 283 008

erääntyy 1 - 5 vuotta 699 070 781 653

Yhteensä 926 578 1 064 661

49




Jako YTN:n (Yritystutkimusneuvottelukunnan) mukaisiin korollisiin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin

2015 2014

Korolliset rahoitusvelat 34 722 272 29 030 139

Muut rahoitusvelat 5 266 154 4 373 053

Yhteensä 39 988 426 33 403 193

23. Ostovelat ja muut velat, lyhytaikaiset 2015 2014

Ostovelat 4 604 239 6 838 012

Siirtovelat 1 594 374 1 848 336

Muut velat 1 510 603 416 650

Yhteensä 7 709 216 9 102 999

Siirtovelkojen olennaiset erät muodostuvat henkilöstökulujen jaksotuksista ja velkojen

korkojaksotuksista.

24. Rahoitusriskien hallinta

Valuuttariskien hallinta

Konserni altistuu valuuttariskille, joka syntyy taseessa olevista valuuttamääräisistä veloista ja saatavista sekä

translaatioriskistä, joka aiheutuu sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Suurimmat valuuttariskit liittyvät

Venäjän ruplaan.

Yhtiö on solminut ruplamääräisiä termiini- ja optiosopimuksia.

Tavanomaisia optiosopimuksia on 14 miljoonaa euroa ja 1,5 miljoonaa euroa optio- ja termiinisopimusten yhdistelmiä.

Sopimukset on tehty 0,5 - 2 miljoonan erissä ja sopimukset päättyvät alkaneen tilikauden aikana.

2015 2014

Termiini- ja optiosopimukset RUB

EUR 15 500 000 0

Termiini- ja optiosopimusten käypä arvo -404 480 0

Konsernin valuuttamääräiset rahoitusvelat tilinpäätöspäivän kurssiin, euroa

2015 2014

Pitkäaikaiset

Ruplamääräiset 1 279 706 1 985 264

Lyhytaikaiset

Ruplamääräiset 196 878 264 702

50




Konsernin valuuttamääräiset saamiset tilinpäätöspäivän kurssiin, euroa

Pitkäaikaiset 2015 2014

Ruplamääräiset 24 409 107 637

Lyhytaikaiset

Ruplamääräiset 1 303 902 2 283 745

Konsernin rahoituspolitiikan mukaan konsernilla voi olla suojaamattomia tasepositioita. Tilinpäätöshetkellä

30.6.2015 konsernilla oli suojaamattomia valuuttamääräisiä tase-eriä yhteensä noin 46 miljoonaa euroa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen/ heikkeneminen Venäjän ruplaan nähden

kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana. Muutos-%:t edustavat johdon näkemystä

ruplan kurssin mahdollisesta vaihteluvälistä seuraavan 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi

perustuu raportointikauden päättymispäivän ruplamääräisiin varoihin ja velkoihin.

Herkkyysanalyysissä otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka

kumoaisivat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Nettosijoitukset ulkomaisiin

yksiköihin on sisällytetty herkkyysanalyysiin. Laskelmassa ei ole otettu huomioon

ennustettuja valuuttamääräisiä vastaisia rahavirtoja.

2015 2015 2014

Herkkyyslaskelma kurssimuutoksen vaikutuksesta tulokseen RUB RUB RUB

Kurssin muutos-% -30 % -20 % -10 %

Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen 43 806 31 637 -359 218

Kurssin muutos-% 30 % 20 % 10 %

Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen -81 353 -47 456 439 049

2015 2015 2014

Herkkyyslaskelma kurssimuutoksen vaikutuksesta omaan pääomaan RUB RUB RUB

Kurssin muutos-% -30 % -20 % -10 %

Vaikutus omaan pääomaan -12 531 624 -9 301 144 -4 574 583

Kurssin muutos-% 30 % 20 % 10 %

Vaikutus omaan pääomaan 26 212 815 15 170 567 5 591 158

Raaka-aineen hintariskin hallinta

Konserni altistuu hyödykeriskille, joka liittyy raaka-aineiden, pääasiassa viljojen hinnanvaihteluihin.

Konserni pyrkii vähentämään näitä riskejä solmimalla puitesopimuksia viljan toimittajien kanssa sekä

hankkimalla tiettyjä hyödykefutuureja. Tilikauden aikana ei raaka-aineostoja ole suojattu futuurein,

vaan tekemällä kiinteähintaisia sopimuksia noin 75 % seuraavan 12 kuukauden

vehnähankinnoista. Johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti

ja esitetään rahoituskuluissa. Suojauksista on luovuttu vertailutilikauden 2014 aikana.

51




2015 2014

Tilikaudella suojattu 0 0

Tulosvaikutus eurot (+voitto/-tappio) 0 173 438

Vertailutilikaudella tulosvaikutteiset kirjaukset johtuvat johdannaisten päättymisestä.

Luottoriskien hallinta

Luottotappioriskiä kotimaan myyntisaamisista hallitaan valvonnalla ja perintätoimilla, sekä vakuutuksella.

Ulkomaan myyntisaamisriski ja lainasaamisriski kohdistuu lähipiiriin, jota konsernin johto valvoo.

2015 2014

Konserni on kirjannut myyntisaamisista luottotappioita 0 2 820

Korkoriskien hallinta

Korkoriskin muodostaa mahdollinen rahoituslainojen korkojen nousu.

Konserni on solminut koronvaihto- ja optiosopimuksia suojaamaan vaihtuvakorkoisten lainojen korkoriskiä.

Tilinpäätöspäivänä konsernin euromääräisiä rahoitusvelkoja oli suojattuna koronvaihto- sekä optiosopimuksin

18,2 milj. eurolla. Sopimusten kiinteät korot vaihtelivat 0.87 % ja 2.60 % välillä.

Vaihtuvat korot on pääosin sidottu 1 kk Euriboriin.

Sopimuksista 18,2 milj. euroa erääntyy vuoden 2016 loppuun mennessä.

Vastaavasti on tehty optio- ja forward start-tyyppisiä sopimuksia yhteensä 38 milj euroa.

Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen

vaihtelulta. Konserni on pääasiallisesti altistunut käyvän arvon korkoriskille ja sen katsotaan

liittyvän lähinnä rahoitusvelkoihin.

Seuraavassa taulukossa on esitetty markkinakorkojen 1.5 %-yksikön nousun vaikutus verojen

jälkeiseen tulokseen.

Herkkyyslaskelma 2015 2014

Keskimääräisen koron nousu 1.5 %-yksiköllä

Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen

Vaihtuvakorkoiset varat 718 3 827

Vaihtuvakorkoiset velat 6 960 -45 903

Koronvaihtosopimukset 4 201 622 2 372 930

Yhteensä tuottoa 4 209 300 2 330 854

52




Maksuvalmiusriskien hallinta

Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että konsernin rahoitusvarat ja lisärahoitus-

mahdollisuudet eivät kata liiketoiminnan tulevia tarpeita. Konsernissa arvioidaan ja

seurataan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi

tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisin

maksuun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan

riittävien luottolimiittireservien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja

riittävän pitkien laina-aikojen avulla.

2015 2014

Rahoitusomaisuus 9 487 623 7 823 311

Vaihto-omaisuus 15 104 820 16 881 070

lyhytaikaiset velat 16 171 856 13 424 528

Maksuvalmius, Current Ratio 1,5 1,8

Maksuvalmius, Quick Ratio 0,6 0,6

Current Ratio ohjearvot

Hyvä yli 2,0

Tyydyttävä 1-2

Heikko alle 1

Quick Ratio ohjearvot

Hyvä yli 1,0

Tyydyttävä 0,5-1,0

Heikko alle 0,5

Current Ratio -maksuvalmiustunnusluvun mukaisesti konsernin valmius selviytyä lyhytaikaisista

veloista rahoitusomaisuudella ja vaihto-omaisuudella on tyydyttävä.

Quick Ratio -maksuvalmiustunnusluvun mukaisesti konsernin valmius selviytyä lyhytaikaisista

veloista rahoitusomaisuudella on tyydyttävä.

Sopimuksiin perustuva korollisten rahoitusvelkojen maturiteetti esitetään kohdassa 22.

Pääoman hallinta

Pääomaa hallinnoimmalla konserni varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelkaantumisasteella.

Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman

määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset rahoitusvelat vähennettyinä korollisilla saamisilla

ja rahavaroilla.

53




2015 2014

Korolliset rahoitusvelat 34 722 272 29 030 139

Korolliset saamiset 64 500 378 683

Rahavarat 140 333 419 582

Nettovelat 34 517 440 28 231 875

Oma pääoma yhteensä 26 349 229 40 823 614

Nettovelkaantumisaste 131,0 % 69,2 %

Vertailutilikauden 2014 oma pääoma on oikaistu 2014

-991 641

Nettovelkaantumisaste ohjearvot

Erinomainen alle 10 %

Hyvä 10-40 %

Tyydyttävä 40-80 %

Heikko Yli 80 %

Konsernin pääoman hallinta on nettovelkaantumisasteen mukaan heikko.

Konsernin pankkilainoihin ei liity kovenantteja tilinpäätöshetkellä.

25. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Taulukossa esitetään kunkin erän kirjanpitoarvot ja käyvät arvot. Kirjanpitoarvot vastaavat

konsernitaseen arvoja. Alla on esitetty konsernin käyttämät käyvän arvon määrittelyperiaatteet

kaikista rahoitusinstrumenteista.

2015 2015 2014 2014

kirjanpito-

arvo Käypä arvo

kirjanpito-

arvo Käypä arvo

Rahoitusvarat


Noteeraamattomat osakesijoitukset *) 1 248 855 1 248 855 762 876 762 876

Lainasaamiset lähipiiriltä 315 000 315 000 315 000 315 000

Muut lainasaamiset 81 009 81 009 171 320 171 320

Myyntisaamiset ja muut saamiset 7 137 136 7 137 136 7 227 684 7 227 684

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjatut rahoitusvarat *) 565 291 565 291 327 792 327 792

Rahavarat 140 333 140 333 419 582 419 582

Yhteensä 9 487 623 9 487 623 9 224 253 9 224 253

54




Rahoitusvelat 2015 2015 2014 2014

Pankkilainat 22 657 625 22 657 625 22 616 685 22 616 685

Shekkiluotot 12 064 647 12 064 647 6 413 455 6 413 455

Rahoitusleasingvelat 1 041 681 1 041 681 1 064 661 1 064 661

Ostovelat ja muut velat 7 800 472 7 800 472 9 103 255 9 103 255

Valuuttatermiinit *) 404 480 404 480 0 0

Koronvaihtosopimukset *) 3 819 993 3 819 993 3 308 392 3 308 392

Yhteensä 47 788 898 47 788 898 42 506 448 42 506 448

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista

Käypään arvoon arvostetuista rahavaroista ja -veloista *) kaikki muut kuuluvat tasolle 1,

koska ne perustuvat samalaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin

toimivilla markkinoilla paitsi myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka kuuluvat tasolle 3, koska

niiden käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

Taso 3 koskee ainoastaan noteeraamattomia osakkeita. Näitä on tilikaudella hankittu lisää

485 979 eurolla.

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia

hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:

Johdannaiset ja koronvaihtosopimukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat

Korko- ja valuuttajohdannaisten sekä koronvaihtosopimusten käyvät arvot

määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän julkisesti noteerattuja markkinahintoja.

Rahoitusleasingvelat

Rahoitusleasinvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, joka vastaa

samanlaisten leasingsopimuksten korkoa.

Lainasaamiset, myyntisaamiset ja muut saamiset

Pankkilainat, ostovelat ja muut velat

Lainasaamisten, myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä pankkilainojen, ostovelkojen

ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska

diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen tai saamisten maturiteetti huomioon ottaen.


Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu käypään arvoon, joka vastaa niiden hankintamenoa.

Noteeraamattomille osakkeille ei ole toimivia markkinoita ja toistaiseksi konsernilla ei ole

aikomusta luopua näistä sijoituksista.

Käyvän arvon arviointi perustuu osakesijoituksia koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu

todettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön

yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

55




26. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut 2015 2014

Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa

Poistot 2 834 643 2 365 518

Arvonalentumiset 0 1 724 227

Yhteensä 2 834 643 4 089 745

27. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana 2015 2014

Ei purettavissa olevat muiden vuokrasopimusten perusteella

maksettavat vähimmäisvuokrat

Alle 1 vuotta 25 009 8 045

1 - 5 vuota 44 666 0

Yhteensä 69 676 8 045

Tilikauden aikana maksettu 9 376 286

Konserni vuokralle antajana 2015 2014

Ei purettavissa olevat muiden vuokrasopimusten perusteella

saatavat vähimmäisvuokrat

Alle 1 vuotta 6 007 6 007

Yhteensä 6 007 6 007

Tilikauden aikana saatu 24 026 23 869

28. Ehdolliset velat ja varat sekä hankintasitoumukset 2015 2014

Vakuudet ja vastuusitoumukset

Omasta puolesta annetut vakuudet ja vastuusitoumukset

Pankkilainat 15 692 642 20 298 220

Käytössä olevat shekkitililimiitit 11 626 141 762 660

Rahoituslainat yhteensä 27 318 783 21 060 880

Konserniyritysten antamat vakuudet

Yrityskiinnitykset 8 000 000 8 000 000

Kiinteistökiinnitykset 35 180 300 35 180 300

Takaukset 10 959 278 13 927 965

Yhteensä 54 139 578 57 108 265

Lisäksi konsernin emoyhtiö on antanut konsernin velkojen yleisvakuudeksi konsernin suomalaisten

tytäryrityksien osakkeet konsernin omistusosuuden määrään asti.

56




Omistusrajoitukset, pantatut käyttöomaisuushyödykkeet ja hankintasitoumukset

2015 2014

Leasingvastuut, rahoitusleasing 1 178 139 1 439 217

Leasingvastuut, muut vuokralle otetut 69 676 8 045

Arvonlisäveron palautusvastuut 268 586 282 968

29. Liiketoimintojen yhdistäminen

Tilikaudella tai vertailutilikauden aikana ei konserniin ole yhdistetty uusia liiketoimintoja.

30. Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa

Tilikaudella tai vertailutilikauden aikana ei konserniin ole ollut liiketoimia

määräysvallattomien omistajien kanssa.

31. Määräysvallattomien omistajien osuudet

Myllyn Paras -konsernissa on seuraavilla yhtiöillä olennainen määräysvallattomien omistajien

osuus perustuen konsernin konsolidoituun tulokseen ja omaan pääomaan.

Konsernilla on 2/3 omistusosuus näistä yhtiöistä perustuen osakeomistukseen.

Loput 1/3 omistavat määräysvallattomat omistajat.

Lisäksi OOO Myllyn Paras -Kurskilla on Venäjällä 1 % vähemmistöosuus ja sen tytäryhtiöllä

OOO Uva:lla 50 % vähemmistöosuus. Yhtiö on käsitelty konsernissa tytäryhtiönä

ja konsolidoitu konsernin lukuihin täysimääräisesti.

Yhtiö Kotimaa

Vähemmistö-

osuus-%

MP Russia Oy Suomi 33,3 %

MP Russia Oy:n tytäryritykset

OOO Kolos-Holding Venäjä 33,3 %

OOO Kolos-Ekspress Venäjä 33,3 %

OOO Myllyn Paras -Kursk Venäjä 34,0 %

OOO Myllyn Paras -Kurskin tytäryhtiö

OOO Uva Venäjä 67,7 %

Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta ennen eliminointeja

2015 2014

MP Russia Oy 205 116 254 669

OOO Kolos-Holding -2 140 564 -317 902

OOO Kolos-Ekspress -336 697 -403 923

OOO Myllyn Paras -Kursk -1 139 400 -579 517

OOO Uva -478 132 -142 990

Muut määräysvallattomien omistajien osuudet (pääosin nettosijoitusten muuntoerot)

1 788 143 219 610

Yhteensä -2 101 533 -970 053

57




Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta ennen eliminointeja

2015 2014

MP Russia Oy 8 465 254 8 260 138

OOO Kolos-Holding -3 655 490 -1 151 677

OOO Kolos-Ekspress -1 124 213 -785 507

OOO Myllyn Paras -Kursk -2 046 153 -1 006 250

OOO Uva -1 024 769 -850 325

Muut määräysvallattomien omistajien osuudet (pääosin nettosijoitusten muuntoerot)

-2 648 629 -1 122 951

Yhteensä -2 033 999 3 343 428

Lyhennetty tuloslaskelma ja tase

MP Russia Oy 2015 2014

Liikevaihto 372 692 511 402

Liiketoiminnan muut tuotot 288 510 453 981

Ostot ja muut kulut -721 133 -965 385

Rahoitustuotot ja -kulut 845 803 956 594

Verot -169 908 -191 823

Tilikauden tulos 615 965 764 769

Pitkäaikaiset varat 53 573 025 50 296 927

Lyhytaikaiset varat 9 217 145 7 020 117

Pitkäaikaiset velat 33 271 303 29 045 352

Lyhytaikaiset velat 4 097 683 3 466 474

Oma pääoma 25 421 185 24 805 219


OOO Kolos-Holding 2015 2014




Poistot -252 010 -96 341

Rahoitustuotot ja -kulut -7 704 074 -1 392 548

Verot 1 726 567 213 001

Tilikauden tulos -6 428 119 -954 661





Oma pääoma 1 828 296 9 347 254

58





OOO Kolos-Ekspress 2015 2014

Liikevaihto 5 738 001 7 172 631


Ostot ja muut kulut -6 647 974 -8 278 712

Poistot -53 443 -14 508

Rahoitustuotot ja -kulut -333 718 -406 432

Verot 201 131 234 958

Tilikauden tulos -1 011 102 -1 212 983

Pitkäaikaiset varat 187 539 150 093


Pitkäaikaiset velat 611 050 350 124


Oma pääoma -692 647 324 487


OOO Myllyn Paras -Kursk 2015 2014

Liikevaihto 1 664 046 1 170 993


Ostot ja muut kulut -1 753 753 -1 412 132

Poistot -722 325 -530 252

Rahoitustuotot ja -kulut -3 536 496 -1 106 424

Verot 862 710 -27 083

Tilikauden tulos -3 351 175 -1 704 461





Oma pääoma -2 033 438 1 025 100


OOO Uva 2015 2014


Liiketoiminnan muut tuotot 0 23 637


Rahoitustuotot ja -kulut -924 999 -335 792

Verot 134 587 12 603

Tilikauden tulos -706 669 -211 336

59




2015 2014


Lyhytaikaiset varat 244 375 167 131


Lyhytaikaiset velat 630 616 459 080

Oma pääoma -1 514 586 -1 256 762

32. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat

Kotimaa

Omistusos. %

emo

Omistusos. %

konserni

Emoyritys

Myllyn Paras Oy Konserni Suomi

Tytäryritykset

Myllyn Paras Oy Konsernin tytäryritykset

Myllyn Paras Oy Suomi 100 % 100 %

Myllyn Paras Oy Pakasteet Suomi 100 % 100 %

MP Tehdaspalvelut Oy Suomi 100 % 100 %

MP Pakastetehdaspalvelut Oy Suomi 100 % 100 %

OÜ Myllyn Paras Viro 100 % 100 %

OÜ Seventeen Viro 100 % 100 %

OOO Erpolar Venäjä 100 % 100 %

TOO MP Apanovka Kazakstan 99 % 99 %

MP Russia Oy Suomi 67 % 67 %

MP Russia Oy:n tytäryritykset

OOO Kolos-Ekspress Venäjä 0 % 67 %

OOO Kolos-Holding Venäjä 0 % 67 %

OOO Mir Venäjä 0 % 67 %

OOO Myllyn Paras -Kursk Venäjä 0 % 66 %

Myllyn Paras Ukraine Ukraina 0 % 67 %

OOO Myllyn Paras -Kursk:n tytäryritykset

OOO Uva Venäjä 0 % 32 %

TOO MP Apanovka:n tytäryritykset

TOO Nurly Dala Kazakstan 0 % 99 %

Tilikausi 2015

Tilikauden 2015 aikana MP Russia Oy on perustanut 100 % tytäryhtiön Myllyn Paras Ukraine, Ukrainaan.

Tilikausi 2014

Vertailutilikauden 2014 aikana MP Russia Oy:n 100 % tytäryhtiö Agro-7 Venäjältä on lakkautettu.

60




Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt

Tilikaudella 2015 lähipiiriin on kuulunut:

PS-Varastotilat Oy Suomi

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat

2015 2015 2015 2015

Myynnit Ostot Saamiset Velat

Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt 9 000 0 315 000 91 000

2014 2014 2014 2014

Myynnit Ostot Saamiset Velat

Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt 2 232 0 326 364 0

Lähipiirilainat muuhun lähipiiriin kuuluville yhtiöille

Emoyhtiö Myllyn Paras Oy Konseni on myöntänyt lähipiiriin kuuluville

yhtiöille seuraavat lainat:

PS-Varastotilat Oy 2015 2014

Lainat tilikauden alussa 315 000 315 000

Tilikauden aikana myönnetyt lainat 0 0

Lainat tilikauden lopussa 315 000 315 000

Korkosaatava tilikauden alussa 11 364 6 101

Veloitetut korot 4 771 5 263

Tilikauden aikana saadut koronmaksut 0 0

Korkosaatavat tilikauden lopussa 16 135 11 364

Saatavat yhteensä tilikauden lopussa 331 135 326 364

Myllyn Paras Oy Konserni on myöntänyt lainan 225.000 euroa.

Lainan korko on 12kk Euribor + 1,0 %. Laina erääntyy 27.8.2020.


Lainan korko on 12kk Euribor + 1,250 %. Laina erääntyy 7.10.2021.


Lainan korko on 12kk Euribor + 1,250 %. Laina erääntyy 23.8.2022


Lainan korko on 12kk Euribor + 1,250 %. Laina erääntyy 19.2.2023

61




2015 2014

Lainat lähipiirille yhteensä 315 000 315 000

Korkosaatavat lähipiiriltä yhteensä 16 135 11 364

Johdon työsuhde-etuudet 2015 2014

Palkat, palkkiot ja muut korvaukset

Toimitusjohtaja 124 484 169 970

Johtoryhmä 586 029 399 971

Hallituksen jäsenet 6 000 8 000

Yhteensä 716 513 577 941

33. Aikaisempaa tilikautta koskevat takautuvat oikaisemiset

Vertailutilikaudelle 2014 on tehty seuraavat tilikautta koskeneet oikaisut:

Ulkomaisten yksiköiden nettosijoitusten muuntoerosta on kirjattu laskennallinen vero.Tämä on vähentänyt kertyneitä voittovaroja sekä laskennallista verosaatavaa.

2014Tuloslaskelmalla

Tuloverot -934 585Tilikauden tulos -934 585

Voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille -726 389Voiton jakautuminen määräysvallattomille omistajille -208 196

Pitkäaikaiset varat 2014Laskennalliset verosaamiset -991 641

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääomaKertyneet voittovarat -686 382

Määräysvallattomien omistajien osuus -305 260

2014Muut laajan tuloksen erätLaajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille -726 389Laajan tuloksen jakautuminen määräysvallattomille omistajille -208 196

62



KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

KIRJANPITOKIRJAT

Päiväkirjat Kassapäiväkirja

Päiväkirjat Pdf-tallenteena

Pääkirja Pdf-tallenteena

Myyntireskontra Atk-osakirjanpitona

Ostoreskontra Atk-osakirjanpitona

Palkkakirjanpito Atk-osakirjanpitona

Tasekirja Erikseen sidottuna

Tase-erittelyt Paperitulosteena

TOSITELAJIT JA SÄILYTTÄMISTAPA 31.12. 2021 asti

Kassatositteet KA,10 paperitositteina

Pankkitositteet TO, P, 11 sähköinen arkisto E-Office-järjestelmä

Myyntilaskut 14-15,30-32 sähköisessä järjestelmässä

Myyntimaksut MM,35 sähköisessä järjestelmässä

Ostolaskut E15,40 sähköinen arkisto E-Office-järjestelmä

Ostolaskut V15,41-42 paperitositteina

Ostomaksut OM,45 sähköisessä järjestelmässä

Palkkatositteet PA,50 paperitositteina

Palkkajaksotukset PA,55 paperitositteina

Muistiotositteet MU, ALV, VM, 20,60-90 paperitositteina

65

MYLLYN PARAS -KONSERNI...2015/06/30 · MYLLYN PARAS -KONSERNI Y-tunnus: 0213815-0 Kotipaikka:...

Documents

Transcript of MYLLYN PARAS -KONSERNI...2015/06/30 · MYLLYN PARAS -KONSERNI Y-tunnus: 0213815-0 Kotipaikka:...