Itärajan tuntumassa

Valtion YT-laki muuttui

Eero Savolainen:

Perhe on paras

20142

Tahallisuus

19 lainsäädäntöviitettä 110 esityöviitettä190 oikeuskäytäntöviitettä 94 kirjaviitettä

Suomen nopein hakupalvelu löytää kaikki oikeuslähteet yhdellä haulla. Kuinka nopeasti löydät vastaavat tiedot nykyisillä välineilläsi?

4,30

Pykälän parempi hakupalvelu

SEKUNTIA

Hannele Lotsari-Coffeng

hannele.lotsari@spjl.fitwitter.com/SPJL_POfacebook.com/SPJLPoliisiOikeus

Muutama viikko sitten julkaistiin EU:n pe-

rusoikeusviraton tutkimus, jossa tode-

taan, että suomalaisista naisista 47 pro-

senttia on kokenut fyysistä tai seksuaalista väki-

valtaa. Samaa karua arkea todisti professori Mirka Smojel tutkimuksessaan, joka paljasti toistuvan

väkivallanuhrien olevan parisuhdeterrorin kohtei-

ta. Tutkimustulokset eivät varmasti yllättäneet jä-

senistöämme.

Tieto kuitenkin pysäytti minut. Onko todella

niin, että lähes joka toinen nainen eli kaverini, työ-

toverini tai sukulaiseni on kokenut väkivaltaa? Per-

heväkivallan rujot kasvot näyttäytyvät liian usein

karmaisevalla tavalla naisten lisäksi lasten elämäs-

sä eivätkä miehetkään hyvinvoivia ole, jos tilasto-

ja katsoo.

Erityisesti ylemmissä sosiaaliryhmissä perhevä-

kivalta pysyy piilossa. Muistelin, että eräs työka-

verini kahdenkymmenenvuoden takaa ajelehti vä-

kivaltaisesta parisuhteesta toiseen. Pankinjohta-

ja, mies numero viisi, hakkasi vaimoaan toistuvas-

ti, mutta suhde jatkui tutun kaavan mukaan hak-

kaamisen ja anteeksiannon pyhässä liitossa. Asiaa

ei auttanut, että naisella oli puolustajia.

Tutkimusten lisäksi media piirtää kuvaa väki-

vallan määrästä yhteiskunnassamme ja turvalli-

suusalan ammattilaiset ovat valokeilassa. Kulu-

neen kevään aikana on välittynyt voimakkai-

ta visuaalisia viestejä mielenosoitusten ym-

päriltä esimerkiksi Ukrainasta. Poliisin toi-

minta mellakkatilanteissa on ollut häkellyt-

tävä ja meille hyvin vieras. Tavuakaan ei ole

lehdistä tarvinnut lukea, kun kuva poliitti-

sista jännitteistä on siirtynyt verkkokal-

voille. Kuvan merkitys ja viestinnälli-

nen tavoitteellisuus on kasvanut sel-

västi sähköisen median myötä.

Veriset tapahtumat muistuttavat

meitä myös siitä, että demokratia

sanan- ja kokoontumisen vapauksineen eivät ole

olleet itsestäänselvyyksiä aina pohjolassakaan. Va-

kaa yhteiskuntarauhamme ei ole syntynyt kivutta.

Tänäänkin puolustajia ja puolestapuhujia tarvi-

taan. Kun omat voimat eivät riitä tai lakipykälävii-

dakossa olo on kuin viidakon tähtösellä, niin am-

mattiyhdistys levittää turvaverkkonsa ja ottaa ko-

pin asioiden edistämisestä.

Jotta tulevaisuudessakin turvaverkkoja olisi,

tarvitaan jäseniä mukaan toimintaan. Jäsenrekis-

terit suoltavat armotonta dataa suurten ikäluok-

kien eläköitymisestä. Toisaalta työelämään astuu

Y-suku polvi, jonka vaikuttamiskanavat ovat moni-

naisemmat kuin paperimaailmaan tottuneiden isi-

ensä, hieman kauhistuttavine odotuksineen.

Nuoret ovat kiinnostuneita ympäristöstä ja so-

siaalisesta vastuusta. Avoimuus ja joukkoistaminen

ovatkin tämän ajan ilmiöitä. Nuoret haluavat työ-

hön merkityksellisyyttä ja arvoja. Ongelmaratkai-

sun lisäksi he haluavat kehittää työssään uutta ja

vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tuttua, vai mitä? Nyt

vaan tilaa uusille tavoille vaikuttaa ja tehdä edun-

valvontatyötä hulppeaa historiaa unohtamatta.

Ääni kuuluviin ja antaa palaa! ■

Puolustajat

3P&O 2/2014

Huuto turvallisuuden puolesta tulisi kuulua eduskuntaan asti.

4 P&O 2/2014

85. vuosikerta

Lehti nro 3/2014 ilmestyy viikolla 20 (aineistot viimeistään 22.4.2014)Lehti nro 4/2014 ilmestyy viikolla 26 (aineistot viimeistään 2.6.2014)

Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen.

Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi.

Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä.Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta.

JulkaisijaSuomen Poliisijärjestöjen Liitto

ToimitusAsemamiehenkatu 2, 00520 Helsinkitoimitus@spjl.fiwww.spjl.fi

PäätoimittajaviestintäpäällikköHannele Lotsari-Coffeng040 940 2065hannele.lotsari@spjl.fi

Viestintäassistentti/valokuvaajaKatja Almgren09 3484 2428katja.almgren@spjl.fi

OsoitteenmuutoksetJäsenrekisterisihteeriAnne Rakkap. 09 3484 2424

TaittoKaaripiste Oy

PainoScanWeb Oy, Kouvolap. 05 884 040

ISSN 1238-5387Aikakausmedian jäsen

IlmoituksetOlli-Pekka Dukp. 050 378 3932ollipekka.duk@gmail.com

ViestintätoimikuntaPekka Heikkinen Nina Juurakko-VesikkoPirkko Kauppinen Henna KelloniemiIlari KulmanenMika Nygård Mikko SalokannelEero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen

2/2014SISÄLTÖ

Osaamista ja ammattitaitoa

Itärajan tuntumassa .............................................................. 16

Säännöllisesti kokoontuvat EX:ät ........................................ 22

Jäsenten eduksi

Valtion YT-laki muuttui ....................................................... 20

Muutoksia vuosilomasopimuksiin ....................................... 21

Vyyhti on sekaisin ja narunpätkät hukassa! ....................... 26

Kansikuva: Katja Almgren

30

8 Kansijuttu: Perhevapaita muokataan uuteen malliin.

5P&O 2/2014

Jokaisessa numerossa

Pääkirjoitus ............................................................................. 3

Puheenjohtajan terveiset ....................................................... 6

Luottamustehtävissä ............................................................ 14

Kokkonen ............................................................................. 24

Repen kynästä ...................................................................... 29

Muistamiset .......................................................................... 32

Ristikko ................................................................................. 33

Lyhyesti ................................................................................ 34

Tässä numerossa myös

Perhe on paras ........................................................................ 8

Työntekijöiden hyvinvointi

kovilla hätäkeskuksissa ........................................................ 12

Hengenmiesten leskien rahasto ........................................... 19

Sekoitettuna, ei ravistettuna ................................................ 25

Poliisiopiston kurssilaisten kohtaaminen ............................ 28

Information på svenska

Nordiska poliser vaktar serbisk biskop i Kosovo ................ 30

Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p. 09 3484 2420

Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p. 09 3484 2433

Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p. 09 3484 2428

Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla 31.12.2014 asti

Anita Heino, talouspäällikkö, p. 09 3484 2422

Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p. 09 3484 2432

Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p. 09 3484 2426

Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/OM, p. 09 3484 2427

Pekka Lassila, pääluottamusmies/SM, p. 09 3484 2430

Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p. 09 3484 2429

Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p. 09 3484 2431

Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p. 09 3484 2424

Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p. 09 3484 2421

Rita Ridanpää, lakimies, p. 09 3484 2425

Jaana Tynjälä, talousassistentti, p. 09 3484 2423

Toimiston faksi: 09 3484 2410, p. 09 3484 2400,

puhelinpäivystys klo 9.00–15.00, spjl@spjl.fi,

Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki

Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja

puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle

tai liiton jäsenrekisteriin!

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto

14 ”Kun Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointia mitataan

sairauspoissaoloilla, on syytä huolestua.” s. 12

6 P&O 2/2014

Jos virkamerkin suojassa tehdään

rikoksia, ne on tutkittava

huolella ja ehdottoman

objektiivisesti.

Yrjö Suhonen

yrjo.suhonen@spjl.fitwitter.com/SPJL_PO

facebook.com/SPJLPoliisiOikeus

7P&O 2/2014

Suomessa on meneillään ennen kokematon rikostutkinta, jossa korkeassa

asemassa olevaa poliisimiestä epäillään lukuisista törkeistä rikoksista.

Ei ihme, että median mielenkiinto asiaa kohtaan on herkeämätön.

Kuinka tässä mahtaa toteutua vanha sanon-

ta: ensin tutkitaan, sitten vasta hutkitaan.

Välillä vaikuttaa siltä, että media itse haluaa

tutkia, syyttää ja vielä tuomitakin.

Peruslähtökohta on se, että kansalaisten pitää

voida luottaa siihen virkamieskuntaan, joka verova-

roilla ylläpidetään. Poliisi on ollut iät ja ajat yksi luo-

tetuimmista viranomaisista tässä maassa. Se on or-

ganisaationa selvinnyt erilaisista kolhuista, joita kil-

peen on matkan varrella tullut. Jos virkamerkin suo-

jassa tehdään rikoksia, ne on tutkittava huolella ja

ehdottoman objektiivisesti.

Niin tahattomien kuin tahallistenkin virheiden

selvittäminen on tärkeää. Ei pelkästään siksi, et-

tä saadaan mahdollinen syyllinen selville ja tuomit-

tua. Virheistä on mahdollisuus oppia. Yksilön lisäk-

si myös organisaatio voi oppia. Jatkossa on mahdol-

lisuus muuttaa toimintatapoja ja niitä koskevia oh-

jeistuksia. Menneiden organisaatiouudistusten myö-

tä poliisilaitoksista on tullut suomalaisen mittapuun

mukaan suuria. Se asettaa paineita suunnitteluun,

johtamiseen ja toiminnan jatkuvaan valvontaan ja ar-

viointiin.

Esitutkintalaki tarjoaa samat oikeudet ja velvol-

lisuudet kaikille niille, jotka joutuvat mukaan joko

asian osaisina tai todistajina. Tämä koskee poliisiakin.

Poliisi ei ole sen paremmassa asemassa kuin kukaan

muukaan. Toisaalta aseman ei pitäisi olla yhtään huo-

nompikaan kuin kenellä tahansa kansalaisella.

Poliisin kohdalla puhutaan poliisirikoksesta.

Ikään kuin se olisi joku erityinen, rikoslakiin kir-

joitettu oma rikoslajinsa. Käsitykseni mukaan näin

ei kuitenkaan ole. Koko termi pitäisi poistaa käy-

töstä leimaavana. En ole kuullut puhuttavan syyt-

täjärikoksista, asianajajarikoksista enkä tuomariri-

koksista.

Nyt puheena oleva rikostutkinta heittää var-

jon koko Helsingin huumerikostutkintayksikön yl-

le. Nekin poliisimiehet, joilla ei ole pienintäkään

osuutta koko asiaan, saavat tuntea nahoissaan työ-

paikan ja ympäröivän yhteisön paineet. Herjoja

saa kuulla työssä ja vapaalla. Siinä samalla pitäi-

si kuitenkin kyetä suoriutumaan erittäin vaativas-

ta työstä. Jos siinä ei onnistuta, rikolliset tästä eni-

ten hyötyvät.

Poliisiorganisaation johdolle tämä tilanne näyttää

olevan hankala. Vaikuttaa siltä, että omia on helpom-

pi syyttää kuin puolustaa. Kun tutkinta on syyttäjä-

vetoinen, se antaa mahdollisuuden pestä omat kädet.

Kannattaisi kuitenkin miettiä, mitkä ovat ne

syyt, jotka ovat ylipäätään johtaneet tähän sotkuun.

Onko valtaa delegoitu liikaa yhdelle ja samalle tahol-

le, delegointiin keskeisesti kuuluva valvonta unoh-

taen?

Esitutkinnan peruspilareita ovat tasapuolisuus,

syyttömyysolettama, oikeus olla myötävaikutta-

matta rikoksensa selvittämiseen, suhteellisuusperi-

aate, vähimmän haitan periaate ja hienotunteisuus-

periaate.

Tutkinnan kohteeksi joutuvan tulee voida luot-

taa lisäksi siihen, että kaikki mahdolliset esteellisyy-

det on kartoitettu ja poistettu. Tästäkin on laissa oma

säädöksensä. Siellä on tämäkin: esitutkinta virkamies

on esteellinen jos luottamus hänen puolueettomuu-

teensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Miten mahtaa olla Helsingin poliisilaitoksen ja

Keskusrikospoliisin asianomaisten yksiköiden vä-

linen tilanne tällä hetkellä? Täyttyisikö tuo edellä

oleva esteellisyysperuste? Hallituksen esityksessä

222/2010 todetaan, että tämän yleislausekkeen kes-

keiseksi merkitykseksi on muodostunut sen arvioi-

minen, miltä esitutkintavirkamiehen toiminta näyt-

tää ulospäin.

Joku merkitys pitäisi olla silläkin, miltä tilanne

myrskyn keskellä olevista poliisimiehistä subjektii-

visesti tarkastellen näyttää ja tuntuu. Eiköhän suo-

malaisen poliisiorganisaation sisältä olisi löytynyt

päteviä rikostutkijoita Keskusrikospoliisin ulkopuo-

leltakin?

Jälleen kerran nostan esille tarpeen perustaa

maahan tutkintaelin, joka olisi täysin irti poliisiorga-

nisaatiosta. Se lisäisi kansalaisten luottamusta järjes-

telmään. Se varmistaisi samalla nykyistä paremmin

esteettömän tutkinnan, johon myös sen kohteeksi

joutuva virkamies voisi paremmin luottaa. Jokohan

olisi aika oppia edes jotain? ■

Poliisi tutkii poliisia

8 P&O 2/2014

Eero Savolainen:

Perhe on paras

Lapsiperheissä meno voi olla välillä kovaäänistä

ja hektistä, mutta silti se tuo mukavaa

vastapainoa työlle. Tästä menosta suurimman

vastuun lapsen elämän alkutaipaleella kantaa

usein äiti, vaikka vanhempainvapaakausi on

jaettavissa isän ja äidin kesken. Nyt isille

kaavaillaan omaa kiintiötä.

Teksti ja kuvat: Katja Almgren

9P&O 2/2014

10 P&O 2/2014

”Hei, mä näytän miten se tapahtu!”

3-vuotias Aatos huutaa ja nou-

see sohvan käsinojalle seisomaan

kädet levällään pikkuveli Antin itkiessä

vuolaasti lattialla. Äitinsä vastusteluista

huolimatta Aatos demonstroi juuri tapah-

tuneen ja rävähtää rytinällä suoralla var-

talolla sohvalle ja siitä lattialle.

Perheen äiti, Marjaana Savolainen

ja isä, Eero Savolainen huokaisevat sy-

vään. Eero ottaa itkevän, juuri sohvalta

pudonneen Antin syliin, Marjaana pitää

sillä välin isoveljelle pienen puhuttelun.

Savolaisten arkeen kuuluu itkua ja

ilon kiljahduksia, joskus örinää ja kovaa

kolistelua. Perheen pojat Paavo, 7, Kalle,

5, Aatos, 3, ja Antti, 1, pitävät huolen sii-

tä, että hiljaisuus laskeutuu taloon vasta

iltayhdeksältä.

Savolaiset kuuluvat siihen 98 % enem-

mistöön, jossa suurimman osan perheva-

paista on käyttänyt perheen äiti. Eero on

ollut kotona isyysvapaat sekä isäkuukau-

den. Paavon ja Kallen synnyttyä Eero jäi

vapaille heti, Aatoksen ja Antin synty-

mien jälkeen sovitusti työnantajan kanssa.

Isille kiintiöt

Vuoden 2013 alusta isäkuukausi poistui ja

isät ovat saaneet käyttää isyysvapaan 54

arkipäivää joustavammin haluamallaan

tavalla, joko 18 vuorokautta yhtä aikaa

äidin vapaiden kanssa tai kokonaisuudes-

saan äidin vapaiden jälkeen. Äitiysvapaa,

105 arkipäivää ja vanhempainvapaa 158

arkipäivää säilyivät ennallaan.

STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle pitää uusinta muutosta hyvänä sy-

käyksenä kohti suurempaa perhevapaa-

uudistusta eli 6+6+6 -mallia. Mallissa äi-

deillä olisi 6 kuukauden vapaa, isille kiin-

tiöitäisiin vapaaehtoiset 6 kuukautta ja 6

kuukautta olisi jaettavissa. Helle ei luota

siihen, että naiset luovuttaisivat isille va-

paita ilman erillistä kiintiötä.

Minna Helle kertoo, että STTK:n ta-

voite on ollut jo pitkään nostaa naisten

työelämän tasa-arvo miesten tasolle.

– Perhevapaat ovat tasa-arvokeskus-

telun keskiössä. Äitien jääminen kotiin

pitkäksi aikaa vaikuttaa siihen, että nais-

ten palkkakehitys ja eläkekertymä jäävät

jälkeen, lisäksi naiset ovat miehiä useam-

min määräaikaisissa tehtävissä. Perheva-

paakustannukset saataisiin myös parem-

min jaettua nais- ja miesvaltaisten alo-

jen kesken, jos isille kiintiöitäisiin omat

vapaat.

Eero ja Marjaana Savolainen työsken-

televät Länsi-Suomen poliisilaitoksella,

Eero Espoossa ja Marjaana Lohjalla. Las-

ten syntymien jälkeen molemmat ovat

työskennelleet vaihtelevasti osa-aikaisi-

na, niin että lapsia ei ole tarvinnut laittaa

päivähoitoon. Tällä hetkellä kumpikin te-

kee 75 % työaikaa.

Marjaana myöntää, että jokaisen äi-

tiysloman jälkeinen töihin paluu on vaa-

tinut totuttelua.

– Neljä kertaa olen jäänyt äitiyslomalle

ja vanhempainvapaalle ja neljä kertaa olen

tuntenut itseni työharjoittelijaksi niiden

jälkeen. Niin paljon on ehtinyt töissä asiat

muuttua siinä välissä. Esimerkiksi tunto-

merkkirekisteriin ja viranomaisjärjestel-

mään eli Vitjaan muut saivat koulutuk-

sen vapaideni aikana.

Toisaalta lapset ovat Marjaanan mie-

lestä olleet vielä niin pieniä, ettei hän oli-

si edes malttanut lähteä työelämään heti

”Lasten kanssa olisi mielellään enemmänkin”

11P&O 2/2014

äitiysloman jälkeen. Sekä Eero että Mar-

jaana painottavat, että perhe on tärkein.

Esikoisen ensiaskeleet Eero tallensi ja lä-

hetti kuvan Marjaanalle, jotta äiti näkisi

edistysaskeleet kesken työvuoron.

Vapaa-ajan arvostus kasvaa

Eero on tyytyväinen siihen, että työn-

antaja ja työkaverit ovat suhtautuneet

myönteisesti perhevapaisiin ja osa-aikai-

seen työskentelyyn, vaikka se tarkoittaa-

kin sitä, ettei vajaata työaikaa tekevän ti-

lalle palkata apuja.

Kaikissa työympäristöissä perheva-

paille jääntiin ei suhtauduta yhtä myötä-

mielisesti. STTK:n Minna Helle uskoo, et-

tä 6+6+6 -mallin kiintiöt olisivat ratkaisu

ongelmaan.

– Vaikka tasa-arvon edistymiseen ovat

sitoutuneet puolueet, hallitus, palkansaa-

jat ja työnantajat, asennemuutosta kaiva-

taan edelleen etenkin työnantajan puolel-

ta. Lapsen syntymä on iloinen asia työn-

tekijälle ja sen pitäisi olla yhtä positiivi-

nen asia myös työnantajalle. Mitä enem-

män isien jäämisestä kotiin tulee normi,

isyysvapaalle jäävä työntekijä ei enää lei-

maudu työyhteisössä.

Minna Helle lisää, että vapaa-ajan ja

perheen arvostus on kasvanut, eikä työl-

le uhrata enää kaikkea. Myös Savolaisil-

la työn ja vapaa-ajan tasapainoa pidetään

tärkeänä.

– Osa-aikaisena ehtii olla pidemmän ai-

kaa kotona lasten kanssa, jolloin työn nol-

laus on helpompaa, Eero kuvailee.

Lapsi kotona 1,5-vuotiaaksi

Eero Savolainen myöntää, että lasten

kanssa olisi mielellään enemmän kotona,

jos taloudellinen kompensaatio onnistuisi.

6+6+6 -mallissa 18 kuukauden per-

hevapaiden ajalta maksettaisiin ansiosi-

donnaista korvausta, jolloin lasta voitai-

siin hoitaa kotona vähintään 70 % palkas-

ta 1,5-vuotiaaksi asti. Minna Helle myön-

tää, että uudistuksen aiheuttaman kus-

tannuksen suuruus on niin iso, ettei muu-

tos voi tapahtua hetkessä.

– Seuraava askel on seuraavien edus-

kuntavaalien jälkeen aloittavan maan hal-

lituksen ohjelma. Ehkäpä silloin saamme

läpi 5+5+5 -mallin ja neljän vuoden kulut-

tua siitä täyden 6+6+6 -mallin. ■

”Perhevapaat ovat tasa-arvokeskustelun keskiössä”

Lähteet:

THL: 6+6+6 -malli vanhempainvapaan

uudistamiseksi

THL:n perhevapaatutkimus, www.thl.fi

Äitiys-, isyys-, vanhempainvapaata, hoitovapaata ja osittaista hoitovapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.

Lue aiheesta lisää netistä

spjl.fi

12 P&O 2/2014

Työntekijöiden hyvinvointi kovillahätäkeskuksissa

Vuodessa yhtä työntekijää kohden kertyy 18

päivää. Keskimäärin valtion vuoro työtä te-

kevä työntekijä on sairauden vuoksi poissa

15 päivää vuodessa.

– Juuri viimeksi yhdistyneessä Kuo pion hätäkes-

kuksessa on sairauslomien määrä yli 20 päivää vuo-

dessa per työntekijä, kertoo Kuopion hätäkeskuksen

luottamusmies Kai Vettenranta.

Vettenranta uskoo, että sairauspoissa olojen taka-

na on useita tekijöitä. Hän moittii vuorotyöstä aiheu-

tuvien haittojen ehkäisyä.

– Edelleen Hätäkeskuslaitoksessa asetetaan pu-

helujono jaksamisen edelle. Tauotus toimii tyydyttä-

västi niin sanottuina normaaliaikoina ja -tilanteissa,

mutta kiireaikoina, kuten kesäisin, se ei toimi kun-

nolla. Ei haittoja ehkäistä muillakaan tavoilla. Esi-

merkiksi käytössä oleva joustamaton työvuoromalli

päinvastoin lisää vuorotyön vaikutuksia. Tervey-

delle aiheutuvia haittoja seuraa tällä hetkellä vain

työterveyshuolto.

Ongelmat kasaantuvat vuoroissa, joissa työsken-

nellään minimivahvuudella.

– Hätäkeskuslaitos antoi tämän vuoden alussa

myös hälytyssalin vahvuussuunnitteluohjeen, joka

pyrkii kohdentamaan työvoimaa puhelumäärien mu-

kaan. Käytännössä on menty siihen, että arki-iltoina

ja erityisesti arkiöinä mennään minimivahvuuksilla ,

jolloin yhdenkin henkilön poistuma aiheuttaa yli-

työtarpeen. Kohdentaminen on niin voimakasta,

että se saattaa rikkoa työntekijöiden säännöllisen

työvuoro kierron. Tämä on Hätäkeskuslaitoksen

oman TYHY-käsikirjan vastaista. Vastapainoksi arki-

päivävuoroissa on niin paljon porukkaa, ettei kaikille

riitä tilaa hälytyssalissa.

– Lisäksi runsas vuosi sitten työnantaja nosti

päivystäjäkohtaisen vuotuisen hätäpuhelumäärän

7 500:sta 8 300:an, eli noin 10 %. Samalla lasku-

kaavaa muutettiin. Todellisuudessa päivystäjä-

kohtainen puhelumäärä nousi noin 15 %.

Vettenranta korjaisi tilannetta palaamalla jous-

tavaan työvuoromalliin ja asettamalla tauotuksessa

henkilöstön jaksamisen selkeästi puhelujonon edelle.

Hän kertoo, että Kuopion hätäkeskuksessa työnan-

Kun Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointia mitataan sairauspoissaoloilla,

on syytä huolestua. Sairauspoissaolot ovat erittäin korkealla.

Teksti ja kuva: Tanja Seppänen

Ongelmat kasaantuvat vuoroissa, joissa työskennellään

minimivahvuudella.

13P&O 2/2014

taja on tarjonnut jaksamisen tukemiseen

työnohjausta. Vettenrannasta se selvästi-

kään ratkaise jaksamisongelmaa.

Parantamista vailla olisi myös ikään-

tyneiden vuorotyöntekijöiden tukeminen.

– Tällä hetkellä ikääntyneiden työnte-

kijöiden asema on huono. Jos ikääntynyt

esimerkiksi lääkärintodistuksen perus-

teella siirtyy tekemään jollain tavoin ke-

vennettyä tai poikkeavaa työaikaa, siir-

tyy hän Hätäkeskuslaitoksen työvuoro-

malliohjeen perusteella tekemään pelkkiä

arkipäivä- ja arki-iltavuoroja, jolloin hän

menettää kaikki haittakorvaukset.

– Työnantaja ei ainakaan toistaisek-

si ole suostunut keventämään ikäänty-

neiden työntekijöiden vuorotyörasitus-

ta esimerkiksi lyhennetyillä yövuoroilla.

Nykymalli rasittaakin normaaleissa työ-

vuoroissa olevia lisääntyvien yövuorojen

kautta.

– Hätäkeskuslaitoksessa on kehitteillä

Ikä-ohjelma, jonka sisällöstä ei toistaisek-

si ole mitään tietoa. Toivottavasti se tuo

parannusta ikääntyneiden työntekijöiden

asemaan. ■

14 P&O 2/2014

Luottamustehtävissä

”Pitäisi tehdä -ajasta tulisi siirtyä Minä teen -aikaan”

Tiina ”Tintti” Rantanen, 46

Koulutus: Yo-merkonomi, tekstiiliartesaani

Työpaikka: Valtakunnan syyttäjänviraston syyteasiainyksikkö

Tehtävä: tarkastaja

Ay-toiminta: OHK:n hallituksen varajäsen vuodesta 2010

Toimittanut ja kuva: Katja Almgren

15P&O 2/2014

Työ

Valtakunnansyyttäjänvirasto (VKSV) on syyttäjä-

laitoksen keskusvirasto, jossa työskentelee 42 hen-

kilöä. VKSV on asiantuntijaorganisaatio, jossa työ-

tahti on kiivas, eikä edellisenä iltana voi olla var-

ma siitä mitä työtehtäviä aamulla pöydältään löy-

tää. Työtilat jakautuvat Albertinkadun virastotalon

kahteen eri kerrokseen.

Työhyvinvointi

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkit-

tävän osan syyttäjälaitoksen sairauspoissaoloista.

VKSV:ssa panostetaan ennaltaehkäisyyn: hyvään

ergonomiaan, tarjotaan liikuntamahdollisuuksia ja

kannustetaan liikkumaan. Tyhy-tapahtumiin py-

ritään aina sisällyttämään vähän liikuntaa, viimei-

simmäksi laskiaistiistaina, jolloin käytiin yhdessä

reippaalla neljän kilometrin kävelyllä.

Kaikki lähtee kuitenkin yksilön omasta halusta

liikkua ja huolehtia itsestään. Uskon, että jokainen

meistä haluaisi pystyä liikkumaan normaalisti eläk-

keelle päästyään. Tämä ei toteudu itsekseen mitään

tekemättä. Siksipä ”Pitäisi tehdä” -ajat on syytä jät-

tää taakse ja siirtyä ”Minä teen” -aikaan.

Ay-toiminta

Järjestötoiminta pitäisi saada näkyvämmäksi osaksi

arkea. Kuinka aktivoimme jäsenet? Olisiko yksi vas-

taus sosiaalinen media?

Mielessäni herää kysymys, voisiko yhdistys

tai liitto ottaa myös osaa ihmisten liikuttamiseen

järjestämällä aiheeseen sopivia tapahtumia, koulu-

tusta tai perustamalla sähköisen vertaistukiryhmän.

Tulevaisuus

Muutokset olisi mielestäni nähtävä positiivisina

mahdollisuuksina. Aina se ei kuitenkaan onnistu .

Kiristyvät resurssit tuovat mukanaan sen, ettei

kaikkia virkoja enää eläkkeelle lähtevien jälkeen

täytetä. Joudumme miettimään, mitä kaikkea pys-

tytään tekemään ja miten.

Uusien järjestelmien (esimerkiksi AIPA) käyt-

töönoton myötä kansliahenkilökunnan tehtävän-

kuvat tulevat muuttumaan. Osansa siitä saavat toki

myös syyttäjät. Kuten hallinnonalalla on jo nähty,

oman työpaikan olemassaolo ja sen sijaintipaikka

ei ole enää itsestäänselvyys. Kaikki tämä aiheuttaa

huolta, ja laittaa miettimään omaa tulevaisuutta.

Harrastan

Tanssin 3–6 tuntia viikossa, ihan kilpailumielessä-

kin. Olen mukana StepUp Schoolin Young At Heart

-tanssiryhmässä, joka on osallistunut Show Dance

-kisoihin Performing Arts -sarjassa jo viitenä vuo-

tena ohjaajamme ja koreografimme Marco Bjur-strömin luotsaamana. Kilpailumatkoja on tehty eri

puolille Suomea ja Eurooppaa.

Ryhmässä on mukana noin 50 yli 30-vuotias-

ta tanssille sydämensä menettänyttä naista. Muu-

tamana vuonna on ollut miehiäkin mukana. Ryh-

mämme on käynyt myös esiintymässä hyvin erilai-

sissa paikoissa, kuten Vantaan painicupissa, Ker-

avan taidemuseossa ja jopa Prisman hedelmäosas-

tolla!

Innostun

Olen helposti asiasta kuin asiasta innostuva. Var-

sinkin silloin, kun sillä on merkitystä isommas-

sa kokonaisuudessa. Jopa ison aineiston kopioin-

nista ja järjestämisestä, joka auttaa syyttäjää ju-

tun ajamisessa, ja helpottaa ja nopeuttaa prosessia.

Myös yhteisten tyhy-tilaisuuksien järjestäminen on

hauskaa puuhaa aikoinaan matkailua opiskelleelle

merko nomille. ■

”Halusin olla isona sairaanhoitaja

tai lääkäri”

16 P&O 2/2014

Kuinka toimivat ovat tilaratkaisut?

Kaksi poliisiasemaa viidestä on väistöti-

loissa sisätilaongelmien takia ja näistä toi-

sen poliisiaseman henkilöstö on väistöti-

lojen väistötiloissa, koska väistötiloissa-

kin todettiin sisäilmaongelma. Pääpoliisi-

asemalla on laskennallisesti liikaa ”neliöi-

tä” henkilöstöön nähden. Laskentaa vää-

ristää se, että ”ylimääräiset” tilat ovat va-

rastoja ja aulatilaa, joiden muuttaminen

toimistotilaksi ei onnistu.

Onko työilmapiirissä havaittu muutoksia?

En tiedä onko poliisilaitoksen ylemmäs-

sä johdossa tehty havaintoja työilmapii-

rin laskusta, mutta viestiä on ainakin vie-

Itärajan tuntumassaNeljänsadan poliisin voimin valvotaan yli 14 000 neliökilometrin

aluetta, jossa sijaitsevat maamme kaksi vilkkainta rajanylityspaikkaa

sekä Kotkan ja Haminan satamat. Kaakkois-Suomen poliisi-

laitokselta kysymyksiin vastaa pääluottamusmies Antti Penttilä.

Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng • Kuva: Lappeenrannan kaupunki

Mitä muutos on tarkoittanut henkilöstölle?

Sekaannusta. Tällä hetkellä ei ole sel-

vyyttä vielä läheskään kaikista käytän-

nön asioista, miten ne uudessa virastossa

tehdään. Työt eivät ole hävinneet, mut-

ta muutoksia tulee muun muassa loma-

käytäntöihin.

Materiaalihallinnossa esimerkiksi voi-

ma- ja suojavälineiden ja ajoneuvokalus-

ton käytännön hallinnointi on vaikeutu-

nut, kun nyt käsitellään entistä suurem-

pia varustemääriä ja henkilöstömääriä.

Tarvetta on palata ”ajassa taaksepäin” eli

asioita pitää hoitaa poliisiasemakohtaises-

ti koska hallittava massa on kasvanut liian

suureksi.

Kymenlaaksonpoliisilaitos

Etalä-Karjalanpoliisilaitos

Kaakkois-Suomenpoliisilaitos

ty eteenpäin jo aikaisemmin. Pelkona mi-

nulla on, että asia vaikuttaa huomattavas-

ti työn tuloksellisuuteen ja työssä viihty-

vyyteen pitkällä aikajänteellä, jos asialle

ei pystytä tekemään mitään.

Oma havaintoni on, että työilmapiiri

on huonontunut. Se huononi jo edellises-

sä uudistuksessa aivan riittävästi. Lopul-

linen lasku uudistuksesta näkyy vasta

myöhemmin. Kaikissa uudistuksissa hen-

kilöstöä on pudonnut tyytymättömien

ryhmään ja se näkyy väistämättä työ-

motivaation laskuna. Tämä siitäkin huo-

limatta, että joidenkin kohdalla käytän-

nön muutokset omaan työhön tai ase-

maan ovat olleet pieniä. Negatiivisel-

la ilmapiirillä on tapana levitä sellaisten

joukkoon, joihin muutokset eivät vaiku-

ta. Sairauspoistumien muutoksista ei ole

tietoa.

Miten raskaanliikenteen valvonta hoidetaan nyt?

Liikennepoliisilla on suunniteltu jaksoi-

hin erikseen työvuorot raskaan liiken-

teen valvontaan. Onnistumisesta ei ole

tietoa. Henkilöstön vähentyminen suh-

teessa vaadittavaan tulokseen tulee ole-

maan haasteellinen ja yleisesti ottaen lii-

17P&O 2/2014

kenteenvalvontaan vaadittavaan tavoit-

teeseen ei tulla pääsemään. Valvonta-

ja hälytysyksikön resurssivajetta liiken-

nepoliisi on joutunut paikkaamaan heti

alusta lähtien. Ilmiölle ei näy loppua.

Vaikuttaako itäraja toimintaanne, ja jos niin miten?

Itäraja vaikuttaa paljon. Erityisesti liiken-

teessä on paljon Venäjän rekisterissä ole-

via ajoneuvoja sekä VT 6:lla ja VT 7:llä.

Tehtäväsidonnaisuusaika, verrattuna suo-

malaiseen tienkäyttäjään, on kaksinker-

tainen muun muassa venäläisten ollees-

sa kyseessä. Tämä oli tuore havainto ti-

lastoista.

Imatran, Lappeenrannan ja Haminan

kaupunkien alueellakin naapurimaan lii-

kennettä on runsaasti. Venäläinen liiken-

nekulttuuri pistää heti silmään näillä alu-

eilla. Tilas tollisesti en osaa sanoa paljon-

ko tehtäviä se aiheuttaa. Varsinaiseen ri-

koslakirikollisuuteen venäläisten turis-

tien tms. suuri osuus ei ole vaikuttanut.

Onko muutoksella ollut vaikutusta esimerkiksi partiointimatkoihin?

Jonkin verran on jouduttu partiota siir-

telemään eri kenttäjohtoalueiden välil-

lä, jotta saadaan poliisilaitoksen tulos-

sopimuksessa edellyttämät partiomäärät

täytettyä. Samoin tutkinnasta käytetään

tuuraajia hälytyspartioissa.

Muutoin partiointimatkat eivät ole

kasvaneet, koska poliisilaitos on jaettu

kolmeen kenttäjohtoalueeseen. Aluei-

den rajapinnoilla tehtäviä on vähemmän.

Kenttäjohtoalueet ovat suhteellisen sa-

man suuruisia asukas- ja henkilöstömää-

riltään.

Vaikuttaako muutos yleiseen turvallisuuteen alueellanne?

Välittömiä vaikutuksia ei ole havaittu. En-

nustan kuitenkin, että resurssien vähen-

tyminen tulee näkymään pitkällä aikavä-

lillä toimintavalmiusajan nousemi sena ja

tutkinnan selvitysprosenttien laskuna.

Viesti talon johdolta on kuitenkin ol-

lut, että PORA III ei suoraan ole aiheutta-

nut resurssien vähennystä, vaan uudistus

oli välttämätön, etteivät resurssit vähene

vielä enemmän.

Näenkin tulevan ongelman valtakun-

nallisena, eikä pelkästään Kaakkois-Suo-

mea koskevana. Vastuu alkaa kaatumaan

kuitenkin toiminnan rahoittajan suun-

taan, joka viime kädessä määrittelee mi-

ten paljon asiaan satsataan. ■

• Henkilöstömäärä: noin 500, joista noin 400 poliiseja.

• Alueen koko pinta-alana: 14 000 neliökilometriä

• Asukasmäärä alueella: 313 000

P&O-nettilehdessä artikkeli Kaakkois-Suomen

poliisilaitoksesta ”Käytännöt yhtenäistetään ja

byrokratia lisääntyy”.

■ Kenttäryhmät päällystöineen

■ Tutkinta päällystöineen

■ Liikennepoliisi

■ Vartijat

■ Työvuorosuunnittelu

■ Hallinto ja esikuntayksikkö, päällystö mukaan lukien

■ Lupahallinto, päällystö mukaan lukien

■ Tilannekeskus

152

160

23

7 22

52

6

38

Henkilöstöjakauma laitoksen alueella

18 P&O 2/2014

58 % ei pystyisi huolehtimaan perheensä menoista yksin.

KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT?Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti

monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta

HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI

Esimerkkihinta: 47-vuotias henkilö, SPJL:n jäsen, 50 000 euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.

if.fi 010 19 19 19

19P&O 2/2014

Maaliskuussa 2012 ulkomaalaispoliisin konstaapelit saat-

tavat Helsingin Malmilla käännytettävää ulkomaalaista,

joka hyökkää aivan yllättäen heistä toisen kimppuun, ta-

koen julmasti vasaralla päähän. Poliisi loukkaantuu ti-

lanteessa.

Saman vuoden toukokuussa Hyvinkäällä sattuneessa

ampumavälikohtauksessa useat poliisit ovat hengenvaa-

rassa, yksi heistä haavoittui tilanteessa vakavasti.

Mikä on poliisi- tai valtiotyönantajan vastuu virkamie-

hen suhteen tällaisen jälkeen. Entä mikä osuus vastuusta

voi jakautua virkamiehelle tai hänen ammattiliitolle.

Mutta palataanpa ajassa hieman taaksepäin 1700-lu-

vulle ja Skotlantiin, jossa papit istuivat iltaa pohtien per-

heidensä kohtaloa, kun heistä aika jättäisi. Siihen aikaan

mies vielä ainoana elätti vaimon ja lapsensa. Syntyi aja-

tus rahastosta, johon jokainen laittaisi tietyn laskennalli-

sen osuuden tuloistaan jollakin aikavälillä. Siitä rahastos-

ta kustannettaisiin vaimon ja lasten elantoa, ainakin jok-

sikin aikaa. Ajatus levisi ja toiminta kehittyi, kouluttau-

tunut väestönosa, jolla oli siihen varaa ja mahdollisuuk-

sia, liittyi siihen.

Poliisilaitos työnantajana huolehtii välittömistä se-

kä välttämättömistä toimenpiteistä virkatehtävissä va-

kavasti loukkaantuneen tai menehtyneen virkamiehen

ja hänen omaistensa suhteen. Tässä on ainakin tiedossa-

ni olevien tapausten tiimoilta otettu aimo harppaus hy-

vään suuntaan, virkamiehen eduksi. Siitä kiitos. Seuraa-

vaksi paljon parjattu Valtiokonttori kaivaa kuvettaan la-

kisääteisten velvoitteiden ja vakuuttamisen kautta asioi-

den hoitamiseksi. Ja uskokaa tai älkää, mutta korvaus-

ten euromäärien sekä ohjeiden mukaan ne ovat tyydyt-

tävällä tasolla.

Väitän kuitenkin, että ne eivät ehkä aivan kaikille ole

riittäviä, eikä euroilla korvata menetettyä henkeä tai raa-

jaa. Asioiden hoitamista kuitenkin todennäköisesti hel-

pottaa, jos riskiä on jaettu yhteisesti vielä enemmän ja va-

paaehtoisillakin tavoilla.

Selvitin suomalaisten kuuden henkivakuuttajan hin-

toja, eikä mikään niistä, omanikaan kaikilla bonuksilla ja

pisteillä, pärjännyt liiton (SPJL) sopimalle vakuutukselle

reilusti edullisimpana IF-vakuutuksen (Kaleva, Ryhmä-

sampo Primus) kanssa. Finanssivalvonta ja Rahatieto ovat

lisäksi tutkineet ja vertailleet suomalaisia henkivakuutta-

jia päätyen samaan lopputulokseen.

Muutama kymppi vuodessa tai ehkä satanen siitä, että

olen jakanut ammatillista riskiäni hieman lisää, on oikeas-

ti vähän, en enää todellakaan jäisi ainoastaan lakisääteis-

ten korvausten varaan.

Poikkeapa joutohetkellä www.henkivakuutuskun-

toon.fi, jossa klikkailemalla valitaan liittomme listalta,

voit täyttää omat tietosi vielä sitoutumatta mihinkään.

Hinta muodostuu yksilöllisin perustein (ikä, sukupuoli,

asuinkunta). Lisäksi ainoana henkivakuuttajana, terveys-

tiedot voi ilmoittaa nekin klikkaamalla.

Turva pysyvän haitan osalta (80 000 €) maksaisi täl-

lä hetkellä omilla tiedoillani 30 € vuodessa ja turva tapa-

turman aiheuttaman kuoleman varalta (40 000 €) kym-

pin vuodessa, esimerkkinä. Tähän vielä henkivakuutus till

(50 000 €), se tekisi viitisen kymppiä lisää.

Minä ja pari muutakin virkaveljeä varmisti tämän

omalta kohdaltaan reilaan, kannattaisiko sinunkin.

Kirjoittaja Ilari Kulmanen on

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen pääluottamusmies

Hengenmiesten leskien rahasto

20 P&O 2/2014

Uusi valtion yhteistoimintalaki tuli voimaan vii-

meinkin, poikkeuksellisen pitkän valmistelun

jälkeen 1.1.2014. Valtion yhteistoimintalaki on

aina vastannut pääpiirteiltään yritysten yhteistoi-

mintalakia, joka tuli voimaan

jo vuonna 2007, minkä vuoksi

muutokset valtion YT-lakiin oli-

vat tarpeen. Uudistus oli tärkeää

myös siksi, että edellinen valtion

YT-laki on ollut voimassa lähes

muuttumattomana vuodesta 1988 lukien.

Uudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset

toimivammalle yhteistoiminnalle koko valtion hal-

linnossa ja saattaa yhteistoiminta luonnolliseksi

osaksi virastojen toimintaa.

Tavoitteena on ollut myös selkeyttää

säännöshierarkiaa yhteistoiminnan osal-

ta. Uudessa laissa käsiteltävät asiat on jaet-

tu lukuihin ja käsiteltävien asioiden luettelo

on muutettu vastaamaan tämän päivän

työelämän terminologiaa.

Huomioitavia YT-lain muutoksia:

• Yhteistoimintaelin on asetet-

tava, jos viraston henkilöstö-

määrä on säännöllisesti vä-

hintään 20.

• Henkilöstö- ja koulutus-

suunnitelma on laadittava

vuosittain yhteistoimin-

taneuvottelussa.

• Yhteistoimintaa ja sen to-

teutumista tulee arvioida viras-

toissa vuosittain.

Uuden YT-lain mukaan viras-

toon on asetettava yhteistoiminte-

lin, jos viraston henkilöstömäärä on

säännöllisesti vähintään 20. Aikaisemmassa laissa sii-

tä ei ollut näin täsmällistä määritelmää. Tämä on hy-

vä huomioida niissä virastoissa, joissa henkilöstömää-

rä on vähintään 20, eikä siellä ole perustettu toimi-

vaa YT-elintä.

YT-laki velvoittaa, että henkilöstö- ja koulutus-

suunnitelmat tulee laatia vuosittain yhteistoiminta-

neuvotteluissa. Ne on tuotava riittävän varhaisessa

vaiheessa neuvotteluun, jotta henkilöstöllä on mah-

dollisuus vaikuttaa suunnitelmien sisältöön. Suunni-

telmasta tulee käydä ilmi arvio koko henkilöstön am-

matillisesta osaamisestä sekä siinä tapahtuvista muu-

toksista ja niiden syistä. Suunnitelma on tehtävä hen-

kilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksen mukai-

sella tavalla ryhmiteltynä.

Uutta on myös se, että yhteistoimintaa ja sen to-

teutumista tulee arvioida virastoissa vuosittain. Se

miten arviointi tapahtuu, on jätetty virastojen omaan

harkintaan. Arviointi voi tapahtua YT-kokouk sessa

tai se voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä ar-

viointikyselyllä.

Uuden lain siirtymäsäännöksen mukaan vanhan

lain mukaiset YT-sopimukset ovat edelleen voimassa,

joten mitään paniikkia eikä kiirettä muutosten teke-

miseen ole. On kuitenkin selvää, että niissä virastois-

sa, joissa on omat YT-sopimukset, on syytä tarkastella

sopimuksia ja tehdä tarvittavat lain edellyttämät kor-

jaukset niihin. Samalla olisi hyvä sopia myös siitä,

minkälaista välitöntä yhteistoimintaa virastossa on

ja mitkä asiat käsitellään milläkin tasolla, ja kirjata

ne YT-sopimukseen.

Oikeusministeriöstä on lähdössä maaliskuun ai-

kana virastoille ohjeistusta henkilöstö- ja koulutus-

suunnitelmien laatimisesta. Lisäksi on luvassa kou-

lutusta ja materiaalia uudistuksen sisällöstä valtio-

varainministeriön ja pääsopijajärjestöjen toimesta. ■

Valtion YT-laki muuttui

Oikeusministeriö

Pirjo Lappalainen

PÄÄLUOTTAMUSMIEHET

Yhteistoimintaa ja sen

toteutumista tulee arvioida

virastoissa vuosittain.

21P&O 2/2014

Muutoksia vuosilomasopimuksiin

Syksyn ja alkuvuoden aikana minulta on usein

kysytty, missä vaiheessa vuosilomalla sairas-

tumiseen liittyvä 7 päivän karenssi poistuu. Se

poistuu 1.4.2014, kun uusi valtion virka- ja työehto-

sopimus astuu voimaan.

Karenssin poistumisen ajankohdasta syntyi epä-

selvyyttä, koska siihen liittyvä vuosilomalain muutos

astui voimaan 1.10.2013. Koska kaikilla ei ollut tietoa

lakimuutoksen sisältämästä mahdollisuudesta nou-

dattaa voimassa olevaa VES-sopimusta, pettymyksiä

tuli, kun sairastuminen ei keskeyttänytkään vuosi-

lomaa oletetulla tavalla.

1.4.2014 alkaen voimassa oleva vuosilomasopi-

muksen 12§ 2. mom. kuuluu seuraavasti: ”Milloin sai-

raudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys

alkaa vuosiloman aikana, on työkyvyttömyysjaksol-

le ajoittuva loma siirrettävä myöhäisempään ajankoh-

taan, jos asianomainen sitä pyytää ilman aiheetonta

viivytystä ja edellyttäen, että työkyvyttömyydestä

esitetään lääkärintodistus tai viraston harkinnan mu-

kainen muu luotettava selvitys.”

Oikeus vuosiloman siirtoon ei siis tapahdu auto-

maattisesti, vaan sitä on erikseen pyydettävä ja sai-

rastumisesta ilmoitettava heti, kun se on mahdollista .

Työkyvyttömyys on myös todistettava.

Vielä hetken voimassa olevan vuosilomasopi-

muksen 17§:n mukaan kuukausipalkkaiselle virka-

miehelle ja työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta

palkka yleisen valtion virka- ja työehtosopimuksen

7§:n mukaisesti. Eli palkkaus on määräytynyt aina

sen työajan ja palkan perusteella, mitä virkamiehelle

on maksettu hänen jäädessään lomalle.

Nyt tämä asia on korjattu 17§:ään tehdyillä

lisäyk sillä. Silloin kun virkamiehen tai työntekijän

työaika ja palkkaus on muuttunut lomanmääräy-

tymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosilo-

man tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan

lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perus-

teella määräytyvän kuukausipalkan mukaan. Sitten

tilanteissa, joissa työaika ja palkkaus

ovat muuttuneet lomanmääräyty-

misvuoden aikana, lasketaan loma-

ajan palkaksi lomaoikeuden pituu-

den perusteella 9, 11,5, tai 14,5 % lo-

manmääräytymisvuoden aikana vi-

rassa- ja työssäolon ajalta maksetusta tai maksetta-

vaksi erääntyneestä palkasta. Tässä yhteydessä ei

makseta vuosilomalisää. Myös vuosilomakorvauk-

sen määräytymisessä (23§) otetaan jatkossa

huomioon työajan ja palkkauksen muutos-

tilanteet.

Oikeus saada vuosiloma tai vuosiloma-

korvaus ennen osa-aikatyöhän siirtymistä

poistuu (22§). Samoin poistuu oikeus pitää

kertynyt säästövapaa (14§) ennen osa-aika-

työhön siirtymistä – tosin 31.3.2013

mennessä ansaituista vuosilomista

kertyneiden säästövapaiden pito-

oikeus säilyy.

Kuukausipalkkaisten vuo-

silomapalkkaukseen (17§) ja

vuosilomakorvauksen mää-

räytymiseen (23§) liittyviä

uusia sopimusmääräyksiä

sovelletaan 1.4.2013 al-

kaneena lomamääräyty-

misvuotena ansaittuihin

lomiin, jotka pidetään sopi-

muksen voimaantulon jäl-

keen. Valtiovarainministe-

riö ei ole vielä antanut uusia

soveltamismääräyksiä. ■

Pekka LassilaSisäministeriö

Oikeus vuosiloman

siirtoon ei tapahdu

automaattisesti.

22 P&O 2/2014

Työryhmään nimettiin monipuolis-

ta osaamista ja kokemusta. Veturik-

si määrättiin Veli Hukkanen, joka

toimi tuolloin komisariona Itäkeskuksen

poliisipiirissä. Hänelle oli kertynyt koke-

musta lukuisten pidemmän ja lyhyem män

ajan työryhmien puheenjohtajana, sihtee-

rinä tai jäsenenä toimimisesta. Joukkoon

mahtui niin hyviä kuin vähemmän hyviä

työryhmiä.

Materiaalityöryhmän aktiivisin toi-

minta ajoittui lähipoliisitoiminnan kehit-

tämisen alkutaipaleelle 1997–2003. Työ-

ryhmä lakkautettiin virallisesti vuonna

Säännöllisesti kokoontuvat EX:ätHelsingin poliisilaitoksessa perustettiin lähipoliisitoiminnan

kehittämiseksi useita työryhmiä vuonna 1997. Yksi näistä ryhmistä

oli materiaalityöryhmä. Työryhmän tehtävänä oli ennalta estävän

materiaalin tuottaminen ja jakelu.

Teksti: Veli Hukkanen

2008, mutta ryhmä kokoontuu edelleen.

– Olemme nimenneet itsemme ex-

materiaalityöryhmäksi. Kokoonnumme

edelleen, vaikka muutoksia on matkan

varrella tapahtunut organisaatiossa pal-

jon, muun muassa Helsingin nuorisopolii-

si lakkautettiin 2007 ja poliisipiirijako pu-

rettiin 2012, kertoo Veli Hukkanen.

Yksi työryhmä ylitse muiden

Mikä saa entisen työryhmän tapaamaan

vuosi vuodelta uudestaan?

– Varmaan se, että teimme paljon ja

ahkerasti työtä yhdessä monta vuotta ,

saimme paljon aikaan sekä opimme tunte-

23P&O 2/2014

Huipputiimeillä on havaittu olevan

parempi huumorintaju ja niillä on työs-

kennellessään hauskempaa kuin muilla

tiimeillä. Tiimissä vallitsee luottamuksen

ja hyväksynnän ilmapiiri ja yhteenkuulu-

vuuden tunne. Tiimi on avoin mielipiteil-

le ja erilaisille tunteille, kovalle työlle ja

myös hauskanpidolle. Tiimi on omistau-

tunut vaativille normeille ja laadukkaiden

tulosten aikaansaamiselle. Jäsenet ovat

innoissaan tiimin työstä ja ylpeitä jäse-

nyydestään siinä.

– Mielestäni ryhmässä oli monia piir-

teitä huipputiimistä. Joukkuehenki ja tun-

nelma olivat tiimissä korkealla. Olimme

hyvä ja tehokas työryhmä. Saavutimme

asetetut tavoitteet kaikilta osin – laadus-

ta tinkimättä ja kaikki tämä perustehtä-

viemme ohessa. Kaikki työryhmän jäsenet

olivat erittäin sitoutuneita ja innostuneita.

Tiiviiden työkokousten aikana meillä oli

tosi hauskaa, ja viidessä – kuudessa vuo-

dessa suunnittelimme ja toteutimme viisi

esitettä.

Monipuolista osaamista

Hellevi Lundström toimi ennalta estävän

materiaalin valtakunnallisena vastuu-

henkilönä useiden vuosien ajan 2000-lu-

vun alussa. Hän oli tehtävään liittyen Po-

liisin tekniikkakeskuksessa ohjeistamas-

sa valtakunnallisten esitteiden jakelua.

Lundströmin suorittaman valtakunnalli-

sen kyselyn perusteella kävi selväksi, et-

tä silloin oli pulaa erilaisista esitteistä mo-

nissa poliisilaitoksissa eri puolilla maata.

Kaikkien materiaalityöryhmän tuot-

tamien esitteiden kuvat olivat ennalta es-

tävän materiaalin valtakunnallisella foo-

rumilla. ”Huumeet” oli kysytyin esite .

Helsingin poliisilaitoksen tarpeisiin teh-

tiin ”Turvaa kotisi” ja ”Näpistys” -esit-

teet. Muutamat poliisilaitokset eri puo-

Ex-materiaalityöryhmän tapaaminen Helsingin kaupungintalolla ja uudessa panimoravintola Bryggerissä 10.9.2013. Vasemmalta: Hellevi Lundström, Yrjö Ketonen, Timo Heikkonen, Veli Hukkanen, Jari Salmi, Kalevi Havio ja Kari Jokinen.

”Lienee suhteellisen harvinaista, että poliisilaitoksessa toiminut

entinen työryhmä tapaa toisiaan säännöllisesti.”

maan toisemme ja luottamaan toisiimme.

Ja mikä ehkä kaikkein tärkeintä: opim-

me arvostamaan toisiamme. Meistä hy-

vin erilaisista persoonista kehittyi vähi-

tellen tehokas työryhmä, jossa oli todelli-

sen tiimin piirteitä.

Todellinen tiimi koostuu pienestä jou-

kosta ihmisiä, joilla on toisiaan täydentä-

viä taitoja ja jotka ovat sitoutuneet yh-

teiseen päämäärään ja yhteisiin tavoittei-

siin, yhteiseen toimintamalliin ja jotka pi-

tävät itseään yhteisvastuussa tiimin saa-

vutuksista.

lilla maata halusivat myös näitä esitteitä

käyttöönsä. Poliisilaitosten materiaaliyh-

dyshenkilöt kertoivat käyttävänsä Tur-

vaa kotisi -esitteen tietopakettia suojaus-

neuvonnassa ja Näpistys-esitettä kou-

luissa ja nuorisotaloissa pitämissään tilai-

suuksissa.

– Ne, jotka eivät ole koskaan olleet täl-

laisessa projektissa mukana eivät tiedä , et-

tä esitteiden suunnittelu on kovaa työtä ja

että laadukas esite syntyy pitkän suunnit-

teluprosessin tuloksena. Kaikki työ teh-

tiin virkatyönä, valokuvien ottamisesta

alkaen . Hellevi Lundströmin osaamisella

sekä kontakteilla viestinnän ammattilai-

siin oli merkittävä osuus onnistumisessa.

Tapaamiset ovat antoisia ja kertovat

yhteistyöstä, joka on rakentanut ystä-

vyydelle pohjan.

– Viihdymme edelleen yhdessä ja kes-

kustelua riittää joka kerta tuntikausiksi.

Tapaamme jälleen tänä vuonna päivittä-

mään kuulumisiamme ja uskon, että meil-

lä on silloinkin hauskaa yhdessä. ■

Veli Hukkanen on Helsingin poliisi-

laitoksen ylikomisario, joka on virka-

vapaalla ja toimii poliisikoordinaattorina

Helsingin kaupungilla.

24 P&O 2/2014

Teksti: Sirkku Kokkonen • Piirros: Annamari Lignell

Ajatuksia

ArvoitusEsitän Teille nyt arvoituksen: arvaa mikä aamu?

Yöllä hiiri teki freestyler-voltteja jossain reiässä ta-

lon kivijalassa (jota ei ole). Rouva Kokkonen mietti nii-

tä moninaisia keinoja, joilla listiä, hirttää, giljotiinata,

kivittää, murskata ja litskata tyyppi, jolla tuntui ole-

van tunti tunnilta yhä kovemmat bileet. Yksi nastojen

varassa oleva taulu (paperikuva) tippui seinältä. Nas-

tojen etsintää. Luultavasti kaikki nastat ovat sitten täs-

sä, kiitos, ajatteli rouva Kokkonen, ja yritti saada unen

päästä kiinni viimeisen tunnin aikana. Unet olivat kuin

Dalin taulut. Herätyskello soi. Ylös – ja paks, viimei-

nenkin nasta löytyi.

Nyt se oli rouva Kokkosen kantapäässä. Voijh... ir-

visti rouva Kokkonen ja nyhtäisi voimakkaalla, napa-

kalla, hiukan ärtyneellä otteella nastan irti kantapääs-

tä. Verta. Koira katseli touhua vinosti paikaltaan, huo-

kasi ja pisti kuononsa etutassujen väliin – ja nukahti.

Tässä välissä yleistä sekamelskaa.

Työmatka taittui jään päällä, mutta kun kerran oli

nämä tehokkaat piikit, jotka sujautetaan koko kengän

ympäri, niin mikäs. Herra Kokkonen kurvasi ohi autol-

laan. No, mikäs. Yliopiston kohdalla toinen piikkisiteis-

tä lensi tien viereen ja rouva Kokkonen huomasi , että

yhdellä siis sujuisi loppumatka. Oli aivan turha yrittää

saada piikkejä takaisin jalkaan. Pitäisi olla penkki, jol-

la istua, ja riisua kenkä. Kyllä elämä on tehty helpok-

si. Rouva Kokkonen vaappui jäällä toispuolisesti käve-

lykadulle asti. Hän riisui toisenkin piikkisiteen ja kor-

jasi ryhtiään.

Kantapäähän koski.

Tähän kohtaan pitäisi laittaa kovasana.

Vastaus arvoitukseen: no, tietenkin, maanantai-

aamu!

Vaik´myö hosuttais yötkii, maailma jäis yhtä rempalleeRouva Kokkonen luki lehtiartikkelia uk-

kinsa kyläkaupasta. Siinä reportteri ker-

toi, kuinka Luumäen kyläyhteisöt elivät

vuonna 1975. Naapurin emäntä, kaup-

paostostensa lomassa, kertoi perheensä

tapahtumista, hautajaisista, häistä, joita

ei sitten tulekaan – ja vertailtiin elämää

niin Viuhkolan kuin Inkilänkin seuduil-

la. Ja kun kiireestä tulee puhe – sitä ei ole,

lisää reportteri.

Voi, ollapa niin nytkin, ajatteli rouva

Kokkonen – eikä hän sanonut tätä siksi,

että olisi laiska ja vetämätön ja ei-niin-

kään-tunnollinen-työntekijä, hän vain

muisti, millaista lapsena oli ollut myyjän-

alkuna mummolan kaupassa, miten ih-

miset ja heidän tarinansa elivät eri lailla,

kun ei ollut kiire. Vaikka laskettiinkin ko-

ko ajan, että montako savua ennää kyläl-

lä nousee – ja olisi ollut kiire pelastaa jo-

kin häviävä...

Ja nyt rouva Kokkonen oli tehnyt työ-

tä pitkään, ja koko ajan kiireen kanssa,

harpaten kaksi rappusta kerralla ylös sekä

alas – eikä ole mielestään saanut aikaan

läheskään kaikkea sitä, mikä piti saada ai-

kaan. Vaikka hän olisikin sellainen oikei

ossaava, nopija ja napakka niin kuin pos-

titäti Viuholassa, niin se ei paljon paina

silloin kun ei ole aikaa – ja aikaahan ei voi

omistaa, niinkuin joku viisas sanoi. Mil-

loin viimeksi asiakas olikaan sanonut sii-

hen suuntaan – et oikee tul suu hyvä ma-

kuseks ku sai haastaa siun kanssais!

25P&O 2/2014

VASTINE

Kulmasen kirjoituksen perusteena oli tarve jä-

senmaksutulojen tehokkaampaan käyttämi-

seen ja samalla edunvalvonnan tason paran-

tamiseen. Tason parantaminen aktiivien lukumää-

rää harventamalla ja heidän vastuuta kasvattamal-

la on haastavaa ilman, että se pieni joukko, joka täl-

läkin hetkellä hoitaa edunvalvontatyötä päivätyön-

sä lisäksi, saisi entistä enemmän tehtäviä itselleen.

Tällöin aktiivit hukkuvat töiden ja vastuutehtä-

vien alle, jättäen samalla mahdolliset uudet poten-

tiaaliset ay-toimijat sivustaseuraajan asemaan. On-

gelmaa ei myöskään voida ratkaista pakkoliittämäl-

lä jäsenyhdistyksiä poliisilaitoskohtaisesti, sillä jo-

kainen jäsenyhdistys tekee päätöksen liittyä toisiin

yhdistyksiin, tai olla liittymättä, täysin itsenäisesti .

Piste.

Jäsenyhdistysten koon sijaan tulisi keskustella

toiminnan tehokkuudesta. Jokaisella paikallisyhdis-

tyksellä on oman toimintansa lisäksi paikka aluetoi-

mikunnassa. Tätä ”uutta” aluetoimikuntajärjestel-

mää käynnistellään nyt jo toista liittokokouskaut-

ta. Mistä mahtaa johtua, että osassa alueista toimin-

ta on aktiivista ja osassa se ontuu? Palkansaajajär-

jestön (Pardia) osalta muistutan, että niin SPJL kuin

Pardia toimii myös Kehä III:n ulkopuolella. Toivon,

että SPJL:n edustajia nähtäisiin myös Pardian (ja tie-

tysti siten myös STTK:n) aluetoimikunnissa. Pardian

osalta ei yksinkertaisesti riitä pelkästään se, että ai-

ka-ajoin muistutamme olevamme sen suurin jäsen-

järjestö. SPJL:n tulee näkyä, kuulua ja ottaa vastuuta

erityisesti Pardian aluetoiminnassa, mikäli toimin-

nallemme halutaan aitoa vaikuttavuutta palkan-

saajajärjestössä.

Kulmasen viittaus Suhosen liiton järkeistämi-

sestä tuntuu oudolta. Mikä Suhosen liitto? Liitol-

la on puheenjohtajan lisäksi muun muassa toimiva

hallitus , työvaliokunta ja valtuusto. Näihin toimie-

limiin ovat jäsenyhdistykset yhdessä saaneet valita

parhaaksi katsomansa edustajat. Sellaiset, jotka ky-

kenevät itsenäisen ajattelun lisäksi sekä valitsijoi-

densa että liiton edun mukaiseen päätöksentekoon.

Näkemys siitä, että liiton toiminta on yhtä kuin

sen puheenjohtajan toiminta – sekä positiivisessa

että negatiivisessa mielessä – on vanhentunut ja

saattaa samalla ikävään asemaan vastuutehtäviin

valitut edustajat.

Olen Kulmasen kanssa yhtä mieltä siitä, ettei

jäsenvaroilla tule pitää yllä ”nukkehallituksia” tai

”nukkevaltuustoja”. Se, miten kukin edustaja man-

daattiaan käyttää, riippuu viime kädessä hänestä it-

sestään. Siten myös valtuustolla on kesäkuussa näy-

tön paikka siitä, että se käyttää aktiivisesti sille kuu-

luvia valtuuksia ja, että valtuuston kollektiivises-

ta päätöksenteosta hyötyvät kaikki, viime kädessä

myös yksittäiset jäsenet. Kuten jo liittokokouksessa

todettiin: puheet on pidetty ja nyt on tekojen aika! ■

Sekoitettuna, ei ravistettunaPääluottamusmies Kulmanen otti edellisessä lehdessä (P&O 1/2014) kantaa

ammattijärjestökentän ravistelun tarpeesta. On erinomaisen hienoa huomata, että

rakentavaa – vaikka kriittistäkin – keskustelua uskalletaan käydä julkisesti ja omilla

kasvoilla ilman, että asiat jäävät pelkästään pienen piirin kahvipöytä keskusteluiksi.

Hyvin perusteltu kritiikki on kehityksen siemen, vaikka vain harvoin se yksin riittää

ratkaisuksi esitettyyn ongelmaan.

Teksti: Jonne Rinne, SPJL:n valtuuston puheenjohtaja

Eipä hätää sillä edunvalvonnan

ammattilaiset astuvat kehiin, jos

ongelmana ovat työsopimuksien

tulkintakiistat, palkkaneuvottelut

tai vaikkapa työpaikkakiusaamis-

tilanteet. Sinä ja työpaikkasi asiat

olette neljäntoista SPJL:n toimis-

tolaisen työn ydin. Kysyim me

selvittelyä, purkamista ja

uuden kutomista työssään

kohtaavilta SPJL:n toimisto-

laisilta ajatuksia omasta

työstään.

Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng

Kuvat: Katja Almgren

Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffenng

Vyyhti on sekaisin ja narunpätkät hukassa!

Viestintäassistentti/valokuvaaja Katja Almgren

Viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng

Koulutus- ja edunvalvonta-sihteeri Tarja Heinonen

Järjestöpäällikkö Jorma Tiainen

Pääluottamusmies/oikeusministeriö Pirjo Lappalainen

26 P&O 2/2014

Talousassistentti Jaana Tynjälä

Talouspäällikkö Anita Heino

Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka

Jäsenpalvelusihteeri Asta Jakobsson

SPJL:n toimiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta:

27P&O 2/2014

Työssä haastavinta on ymmärtää ja tulla ymmärretyk-

si. Kun molempien osapuolten selvitykset asiaan koh-

taavat, voidaan ongelma ratkaista molempia tyydyt-

tävällä tavalla. Haetaan jäsenen kannalta asiaan kan-

nattavin ratkaisu, sääntöjen ja lakipykälien puitteissa.

Anne Rakka

Tänä päivänä muutos on ainoa pysyvä asia työssä,

milloinkaan ei tiedä huomisesta. Paikallinen sopimi-

nen lisääntyy, järjestäytyneenä voi osallistua ja vai-

kuttaa työyhteisön käytäntöihin. Luottamusmiesten ja

lakimiehen apua sekä ammatillista vastuu- ja oikeus-

vakuutusta ei Loimaan kassasta saa! Nykymeininki on

sellaista, ettei voi tietää milloin ”asiakas” nostaa syyt-

teen virkamiehen toiminnasta ja inhimillisiä virhei-

tä voi sattua kenelle vain. Itse en arvaisi ilman jär-

jestäytymistä toimia niin vastuullisessa tehtävissä

kuin SPJL:n jäsenet toimivat, vastuut ovat huomatta-

vat ja asiakkaat päivä päivältä vaikeampia ja oikeu-

tensa tietäviä.Tarja Heinonen

Tärkeää on muistaa tasapuolisuus jäsenistön etujen

ajamisessa. Jos kumartaa liian syvään yhdelle osal-

le, niin helposti pyllistää toisille. Toinen haastava asia

on ihmisten kohtaaminen kiireen keskellä. Pitäisi ol-

la aidosti läsnä eikä murahdella kuin talviunilta herä-

tetty karhu.Auno Mäkinen

Ay-toiminnan tulevaisuus on hyvä, jos me kaikki oi-

vallamme sen, että omien asioiden ja etujen hoitamis-

ta ei voi/ ei kannata ulkoistaa. Kukaan muu taho kuin

me itse, ei ole samalla tavalla motivoitunut hoitamaan

niitä. Pekka Lassila

Ay-liike on ollut koko olemassaolonsa ajan tavallisen

ihmisen asialla ja on sitä edelleen. Työnantaja ei ole val-

tiolla juuri yhtään hellempi otteissaan kuin yksityisel-

läkään. Vuosisataisen toiminnan aikana saavutettujen

asioiden ja etujen säilyttäminen vaatii jatkuvaa työ-

tä. Työolojen kehittäminen haastaa jatkossa myös ay-

liikkeen. Työnantaja ei ole valmis satsaamaan yhtään

ylimääräistä työolojen kehittämiseen, vaikka niin eh-

kä juhlapuheissa väitetäänkin. Kuitenkin edellytetään,

että työntekijä jaksaa entistä pitempään työelämässä.

Yrjö Suhonen

Rakastan valokuvaajana eniten kuvallista maailmaa

ja siihen liittyviä asioita. Viestinnän monipuolisuus

ja jatkuva oppiminen tekee työstäni mielekästä. Mie-

leenpainuvimmat työkeikat ovat olleet kuvareportaa-

sit, jolloin olen ollut kuvattavien ja jututettavien hen-

kilöiden matkassa koko päivän. Katja Almgren

tensa

Tärkajam

le, ni

on ih

la aid

tetty

Ay-tvalla

ta ei

me it

niitä.

Ay-lihmis

tiolla

läkää

asioid

tä. Ty

liikke

ylimä

kä ju

että t

Rakaja sii

ja jat

leenp

sit, jo

kilöid

Neuvottelupäällikkö Auno Mäkinen

Pääluottamusmies/sisäministeriö Pekka Lassila

Lakimies Rita Ridanpää

Puheenjohtajan sihteeri Armi Reiman

Puheenjohtaja Yrjö Suhonen

SPJL.fi/etusivu/yhteystiedot/toimisto

28 P&O 2/2014

man kiirettä. Yhteiskuvia fanit saivat il-

meiden kera. Paikalla ollut järjestysmies

kuuli, että annan Winslowille nipun P&O

-lehtiä, joissa oli juttuja hänen ensimmäi-

sestä Suomen vierailustaan. ”Se on niin

tärkee homma, että ei päästetä häntä mi-

hinkään ennen kuin lehdet on annettu”,

tokaisi järkkäri.

Ensimmäinen kerta, kun virkavalta haastatteli

Winslowin mukaan, kun hän esiintyi syk-

syllä 2009 Suomessa, virkavalta eli minä

haastatteli häntä ensimmäistä kertaa.

– Suomen jälkeen poliisi on haastatel-

lut minua muuallakin, muun muassa Bri-

tanniassa.

Olin otettu, että hän tunnisti minut

yli neljän vuoden jälkeen ja tervehti jo

kaukaa kävellessäni häntä kohden. Oma-

aloitteisesti hän kertoi, missä Helsingin

hotellissa häntä haastattelin. Ajattelin ,

että mies olisi varmasti ilmiömäisen hyvä

todistaja tunnistamaan rikoksen tekijä.

Winslow kysyi ”kuinka poliisissa on

mennyt?” En valehdellut, vaan sanoin,

että lukumäärämme laskee. En ehtinyt

pidemmälle, sillä Winslow jatkoi ”ja työt

lisääntyvät”. Samalla hän lysähti kasaan

pöytää vasten ja huokaisi. Ei kuitenkaan

PORAnnut, vaikka mielestäni syytä olisi

voinut olla.

Poliisiopiston kurssilaisten kohtaaminenSuomalaiset elokuvakriitikot ovat varmasti onnesta

mykkiä, kun kahdeksas Poliisiopisto valmistuu.

Poliisiopisto-elokuvien tunnetuin hahmo lienee mitä

erilaisimpia ääniä suustaan päästävä Larvel Jones.

Teksti ja kuva: Kari Huhta

Michael Winslow on yhdysval-

talainen näyttelijä, joka tunne-

taan ”kymmenentuhannen ääni-

tehosteen miehenä”. Hän pystyy

tuottamaan aidontuntuisia ääniä

käyttämällä ainoastaan suutaan.

Parhaiten hänet tunnetaan Poliisi-

opisto-elokuvista ja Avaruusboltsit

ja Hei, me sukelletaan -elokuvista.

Jonesia esittävälle Michael Winslo-wille suosiota riittää, sillä tammi-

kuussa Helsingin Kulttuuritalon lop-

puunmyydyn salin jatkoksi järjestettiin

samalle illalle toinenkin keikka.

Äänitaiturin esitykset koostuvat vit-

seistä, erilaisista äänistä ja musiikki-

numeroista. Lisäksi nyt nähtiin filmin

pätkiä, joihin Winslow puhui repliikit ja

teki äänet.

Esitysten jälkeen Winslow jakoi nimi-

kirjoituksia myynnissä olleisiin valoku-

viin. Poliisiopisto-aiheiset kortit loppui-

vat kesken. Tämä on hyvä mittari, kun ar-

vioidaan mistä roolista hänet muistetaan.

Winslow huomioi jokaisen fanin

muun muassa nousemalla ylös, kättele-

mällä ja juttelemalla jokaisen kanssa il-

Käsi lipassa

Puhuimme uudesta Poliisiopisto-eloku-

vasta.

– Poliisiopiston johtaja Eric Lassardia

esittävä George Gaynes on jo 97-vuotias,

mutta hän on edelleen mukana.

Entä, onko pienikokoisen poliisinai-

sen, Laverne Hooksin ääni yhtä korkea ja

hento kuin Poliisiopisto-filmeissä?

– Hooksia esittää Marion Ramsey.

Hänen normaali äänensä on samanlainen

kuin noissa elokuvissa, joten hän ei muuta

ääntään. Se nainen voi särkeä lasia.

Lopuksi sain kortin, jossa ensimmäi-

sen Poliisiopisto-filmin näyttelijät seisoi-

vat käsi lipassa. Winslow kirjaili heidän

päidensä yläpuolelle ajatuskuplan, jos-

sa oli nimeni ja vakuutti, että ”he kaikki

ajattelevat sinua”.

Tapaaminen huipentui rentoon yhteis-

kuvaan. Olemme sentään molemmat vuo-

den 1984 Poliisiopiston kurssilaisia ja yh-

dessä edustamme monikansallista, -kult-

tuurista ja taiteellista virkamiesylivoi-

maa. Pidetään yhteyttä! ■

Winslow tutki Poliisi & Oikeus-lehteä, josta hän löysi yllättäviä piirteitä, muun muassa ”keskiaukeaman virkamiehen”.

nesta

.

e mitä

nes.

29P&O 2/2014

www.twitter.com/SPJL_PO

Rep

en

kyn

äst

ä

010 346 7520 | tulkkipalvelu@semantix.fi

010 346 7530 | translation@semantix.fi

Tilaa tulkki, 24h!Tilaa käännös!

Semantix – Kaiken maailman kielillä

www.semantix.fi

30 P&O 2/2014

PÅ SVENSKA

Nordiska poliser vaktar serbisk biskop i Kosovo

Femton år efter det blodiga

kriget i Kosovo råder ett relativt

lugn. Men motsättningarna

bubblar under ytan. Här jobbar

poliser från Finland och Sverige

som livvakter åt en av landets

mest kontroversiella personer

– den serbiske biskopen.

Text: Anna Hjorth

Foto: Anders Hansson

Söndagsmorgon i Mitrovica i norra

Kosovo. Klockan är tjugo över fem.

Vakten i den slitna kuren utanför

Eulexbasen ser sömnig ut när han vinkar

in den mörkblå Toyotan med de svenska

livvakterna Christoffer och Mikael. Efter en kort avstämning med kollegorna

från Ungern och Grekland bär det av mot

Gracanica, en serbisk enklav strax utanför

huvudstaden Prishtina. Där ska de hämta

biskop Teodosije – den serbisk-ortodoxa

kyrkans överhuvud i Kosovo. En man med

makt och inflytande.

Livvakterna i EU-styrkan Close Pro-

tection Unit ska vare sig bry sig om religi-

on eller politik. Samtidigt jobbar de med

arbetsuppgifter som till stor del styrs av

just dessa faktorer. Att skydda biskopen

är gruppens fokus. Men den har också an-

dra uppdrag.

– När Serbiens premiärminister be-

sökte Kosovo förra året fanns vi med och

stöttade Kosovos polis i säkerhetsarbe-

tet. När han rörde sig på gatorna i Prish-

tina visade människor öppet sin avsky –

då blir det tydligt att situationen kan för-

ändras snabbt och vi måste hela tiden va-

ra på helspänn, säger Jouko Autio, som

är biträdande chef för styrkan.

Hemma i Finland är han chef för mig-

rationsenheten i polisdistriktet i Uleå-

borg, 100 kilometer från Haparanda. Men

han har lång erfarenhet av arbete utom-

lands, i Kosovo har han varit i tre år sam-

Biskop Teodosije är den serbiska-ortodoxa kyrkans överhuvud i Kosovo.

31P&O 2/2014

manlagt. Sedan förra gången, när landet

var på väg att bildas, har mycket föränd-

rats. Den generella risknivån är lägre idag,

menar Jouko Autio.

– Då var vi en styrka på 45 poliser som

stod för biskopens, och andra dignitärers,

säkerhet. Idag är vi 12. Då var vi oftast

uniformerade och jobbade i grupper om

minst fem poliser. Idag jobbar vi för det

mesta civilt och det räcker med tre liv-

vakter.

Spåren efter kriget är dock fortfaran-

de tydliga, och relationerna till grann-

landet Serbien är långt ifrån normalise-

rade. De interna motsättningarna mellan

serber och kosovoalbaner är bara hjälp-

ligt dolda under ytan. Samtidigt förs

samtal på högsta politiska nivå, bland

annat för att möjliggöra ett närman-

de till EU. En avveckling av Eulex, där

Close Protection Unit ingår, är också

på gång. När är fortfarande oklart, men

mycket kommer sannolikt att förändras

när det nuvarande mandatet går ut i juni.

Biskop Teodosije är inte bara en kyr-

kans man. Han är också en viktig sym-

bol för det politiska Serbien. Kontakter-

na med de styrande i Belgrad är täta och

i samband med lokalvalen i Kosovo i hös-

tas förespråkade han att även serberna

skulle rösta. Men det finns de som inte

gillar att han företräder en mjukare linje

EulexEulex bildades 2009 och är EUs in-

stitution med uppdrag att bygga upp

och stötta ett demokratiskt och mul-

tietniskt rättsväsende i Kosovo. Det

nuvarande mandatet löper ut i juni.

Någon form av förlängning kommer

sannolikt att bli aktuell. Officiellt be-

slut är ännu inte fattat.

Uppdraget har två delar: Dels ska

Eulex fungera som stöd och stärka Ko-

sovos eget rättsväsende. Det innebär

bland annat rådgivning till den lokala

polisen och övriga rättsinstanser.

I den andra delen av uppdraget

har Eulex en exekutiv funktion med

särskilt känsliga arbetsuppgifter, som

krigsbrott, terror, korruption och or-

ganiserad brottslighet. Till den delen

hör den så kallade Special Police De-

partment – där ingår bland annat liv-

vakterna. Eulex exekutiva del sköter

också en del av gränsövervakningen

mot Serbien i norr.

Drygt 2000 personer arbetar för

Eulex, ungefär hälften är från Koso-

vo och hälften från EU.

Eulex Close Protection Unit Livvaktsstyrka med uppdrag att

skydda personer med särskild

hotbild, där det inte fungerar

att använda den nationella poli-

sen i Kosovo. Gruppen består av

12 erfarna poliser från bland an-

nat Finland, Sverige, Danmark,

Frankrike och Ungern. Den biträ-

dande chefen kommer från Fin-

land och chefen är tysk.

Poliserna i gruppen har i all-

mänhet kontrakt på ett år. De ska

ha erfarenhet från liknande ar-

betsuppgifter i hemlandet. Ar-

betsspråket är engelska.

>>

mellan serber och kosovoalbaner. I nor-

ra Mitrovica, som är serbdominerat, ser

vi affischer med biskopen och den alban-

ska flaggan, vilket signalerar ”förrädare”.

Det är dit biskopen eskorteras i bepans-

rad bil den här söndagsmorgonen. Han

ska hålla mässa i kyrkan, som klättrar på

bergssluttningen. Kören sjunger och rö-

kelsedoften letar sig ut på den asfaltera-

de gårdsplanen.

Där väntar den svenske livvakten Mi-

kael en stund. Blicken söker av området

för att hitta något som kan utgöra ett hot.

– Situationen är mer komplex här än

hemma. Där letar jag kanske efter en per-

son som avviker på något sätt i sitt beteen-

de. Här kan det vara vem som helst – en

åldring eller ett barn, det går inte att veta

på förhand. Och om något händer biskopen

kan det skapa oro och osäkerhet i landet.

Det oförutsägbara utgör ett inslag av

spänning i jobbet. Men som anställd av

Eulex är man inte uppskattad av alla. Det

syns bland annat på kritiska slagord på

husväggarna. Och i september sköts en

Eulexpolis från Litauen ihjäl, på väg till

en gränspostering mot Serbien.

Livvakterna uppfattas dock oftare som

”vänner” i de serbiska delarna av landet

I Kosovo har Jouko Autio varit i tre år.

32 P&O 2/2014

MUISTAMISET

Suruviestit

Lars Georg Leopold ”Nysä” Nyqvist (17.8.1938 –21.2.2014)

Lars Nyqvist syntyi nykyisin Inkooseen

kuuluvassa Degerbyssä, mistä tie sittem-

min johti pääkaupunkiseudulle. Nyqvis-

tin työura oli monipuolinen ja hänet pal-

kittiin kahteen kertaan ansiokkaasta toi-

minnastaan. Ennen eläkkeelle jäämistä

Nyqvist työskenteli rikosylikonstaapelina

Hangossa reilun kymmenen vuoden ajan.

Taisto Kontinen (14.2.1922– 7.1.2014)

Taisto Kontisella oli vah-

vat elämänarvot ja hän

maustoi elämää huumorilla ja lauluilla.

Pääosan työstään poliisina Kontinen te-

ki Espoon poliisissa erilaisissa tutkimus-

tehtävissä. Hänen ansiot poliisin amma-

tillisessa järjestötoiminnassa ovat erit-

täin mittavat. Hän toimi viimeiset vuo-

tensa poliisin valtakunnallisena pääluot-

tamusmiehenä vuosina 1972–1980.

P&O-lehti julkaisee Muistamiset-palstalla

kirjoituksia sekä paperilehdessä että ver-

kossa. Kaikki kirjoitukset ovat luettavissa

P&O-nettilehdessä kohdassa Muistamiset.

Muistamiset-palstalla julkaistaan uutisia:

merkkipäivästä, eläköitymisestä, häistä,

lapsien syntymästä tai kollegan poisme-

nosta. Tapahtumasta saa olla kulunut

enintään kolme kuukautta.

Tarkemmat ohjeet löydät osoitteesta:

www.spjl.fi/etusivu/P&O-lehti/ohjeita

kirjoittajille/muistamiset

Republiken KosovoHuvudstad: Prishtina.

Invånare: Ca 1,7 miljoner (88 procent

albaner, 7 procent serber, 5 procent

mindre etniska grupper – exempel-

vis romer).

Språk: Albanska och serbiska.

Religion: Islam (ca 90 procent), kris-

tendom.

Kosovo var en del av det forna Jugo-

slavien och kämpade länge för själv-

ständighet. När Jugoslavien splittra-

des intensifierades kampen.

I slutet av 1990-talet tog gerillan

till vapen med målet att bryta sig ut

ur Serbien och bilda en självständig

stat. Serbisk polis och militär slog till-

baka hårt. 1998 utbröt krig i provin-

sen. Omvärlden fördömde de serbis-

ka attackerna. Serbien avvisade för-

slag om självstyre för Kosovo.

I mars 1999 bombade Nato mål i

Kosovo och Serbien. Samtidigt inled-

de serbisk militär en blodig offensiv

mot städer och byar i Kosovo. Efter

knappt tre månader tvingades Ser-

bien till en fredsuppgörelse.

Kosovo blev självständig stat

2008. Serbien har inte godkänt Koso-

vo och ett FN-medlemskap blockeras

av Ryssland och Kina. Fem EU-län-

der, bland andra Grekland och Spa-

nien, har inte erkänt Kosovo.

än andra Eulexpoliser, eftersom de skyd-

dar biskopen. Men på sin fritid får de in-

te röra sig på den norra sidan av Mitrovi-

ca, det anses för farligt.

Oron och instabiliteten måste livvak-

terna leva med hela tiden. En annan ut-

maning är att arbeta med kollegor från an-

dra länder med engelska som arbetsspråk.

Visserligen ska alla ha erfarenhet från lik-

nande uppdrag, men det finns ändå skill-

nader i exempelvis taktik.

Därför är träningen ett viktigt inslag

i livvakternas jobb. Det gäller att få ihop

gruppen till just en grupp.

– Vi måste komma ihåg att vi är i ett

annat land än våra egna. Det spelar ing-

en roll vad vi lärt oss hemma, eller hur vi

brukar göra där. Här jobbar vi under ett

annat mandat och en annan lagstiftning.

Det kan vara svårt just när vi hamnar i

kritiska lägen, då vi måste reagera med

ryggmärgen, både för individerna och för

mig som ledare, säger Jouko Autio.

Han tar också upp att många upplever

tristess på fritiden.

– Det sociala blir viktigare än hem-

ma. Vi blir som varandras familj, efter-

som vi inte har något riktigt hem att gå

till. Alla har ju bra och dåliga dagar, så

mitt jobb som chef blir mycket att försö-

ka förhandla och hålla grabbarna på gott

humör.

Efter mässan, på väg ut ur Mitrovi-

ca, stannar bilarna till vid en liten polis-

station. Där byter biskopens sekretera-

re, som kör egen bil, tillbaka till Kosovos

nummerplåtar. Med dem på bilen vågar

han inte köra i norr. Där är det serbiska

registreringsskyltar som gäller.

Sett i den kontexten är det inte kon-

stigt att Kosovos unga poliskår inte har

fullt förtroende. Framförallt saknas tillit

från den serbiska befolkningen gentemot

den albanskdominerade kåren. Det blir

tydligt när vi får en intervju med biskop-

en i klostret i Gracanica.

– Att vara biskop innebär att vara väl-

digt exponerad. Det finns ett hat gente-

mot oss serber. Så sent som för ett par

veckor sedan attackerades serber som var

här för att fira en högtid i kyrkan. Extre-

mister på båda sidor vill förstöra det som

håller på att byggas upp. Därför känns det

inte bra när det talas om att livvaktsskyd-

det ska tas över av Kosovos polis, säger

biskop Teodosije.

Samtidigt säger han att han är inför-

stådd med att EU och Eulex måste läm-

na över ansvaret till Kosovo att sköta sig

självt. Bara inte än.

– De är inte redo, de är inte tillräck-

ligt professionella som livvakter. Och mi-

na serbiska församlingsmedlemmar skul-

le aldrig förstå eller acceptera det – den

situationen skulle kunna bli allvarlig. I så

fall åker jag hellre runt med min egen bil,

utan livvakter. ■

33P&O 2/2014

Lähetä ristikko täytettynä 25.4. mennessä osoitteeseen Poliisi & Oikeus, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Ristikko”. Ristikon postittaneiden kesken arvotaan 5 luontoarpaa.

Nimi______________________________________________ Osoite_______________________________________________________________

RISTIKKO Laatija: Pentti Miettinen

34 P&O 2/2014

2.–3.4. Luottamusmiespäivät

6.–7.4. Pardian risteily

10.4. Liiton työvaliokunta

24.4. Hallitus kokoontuu

Helsingissä.

27.4. Poliisien kirkkopyhä,

Hämeenkylän kirkossa Vantaalla

TULOSSA

Liikkuvan poliisin perinneyhdistys perustettu

Tavoitteena on koota tietoa yhteisen tunnuksen alle liikenneturvallisuuden

edistämisestä ja Liikkuvan poliisin arvokkaan perinteen taltioinnista.

Ensimmäisenä vuotena maamme eturivin tutkijoista koostuva työryhmä

aloittanee tiedon kokoamisen valvonta-organisaation muutoksen vaiku-

tuksista liikenneturvallisuuteen. Tutkimus toteutetaan vuosina 2014–2017.

Tutkimuksen tulokset annetaan aikanaan hallinnon käyttöön liikenneval-

vonnan kehittämiseksi. Sitoutumaton ja puoluee ton akateeminen tutkimus

tarjoaa mahdollisuuden objektiiviseen liikenneturvallisuustilanteen arvioin-

tiin ja käytössä olevien kansainvälisten kontaktien avulla vertailun ulko-

maisiin järjestelmiin muun muassa EU:n alueella.

Lehden 1/2014 ristikon palauttaneiden kesken on arvottu 5 Luontoarpaa.

Arvan voittivat:

Jouni Jokinen, Helsinki

Seppo Askoluoto, Helsinki

Leena Palomäki, Isojoki

Markku Järvenpää, Pälkäne

Marja Jokinen, Sastamala

Ristikon ratkaisun löydät netistä!

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen

perustamiskokous pidettiin 18.2.2014.

Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia yli

80 vuoden ikään ehtineen ja 31.12.2013

lakkautetun Liikkuvan poliisin perinnettä

ja tukea liikenne turvallisuuden hyväksi

tehtävää viranomaistyötä kolmannen

sektorin toimijana.

35P&O 2/2014

41%SPJL:n jäsenistä on naisia. Hallituksen jäsenistä naisten

osuus on 18 %. Valtuustossa

naisedustajia on 26 %.

Kommentti blogikirjoitukseen ”Huolta-juuden uudet tuulet”

”Tämä yhteiskunta on jo pullollaan omaishoitajatragedioita, siis miksi niitä pitäisi tieten tahtoen hankki-malla hankkia lisää?”

facebook.com/SPJLPoliisiOikeus

Kysyimme spjl.fi -sivulla mikä oli P&O-lehden mielen-kiintoisin juttu.

31% vastaajista piti eniten artikke-lista Naispoliisin tasa-arvolain vas-tainen syrjintä toi tuomion KRP:lle. Nyt haluamme tietää, mitä mieltä olet lehden visuaalisuudesta. Anna arviosi spjl.fi -nettisivulla.

Seuraavassa lehdessä

Haastattelemme Pardian puheen-johtaja Niko Simolaa 3/2014 P&O -lehteen. Mitä haluat, että kysym-me Simolalta? Laita kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@spjl.fi 15.4. mennessä.

Kuva

: R

od

eo /

Mik

ael D

amki

er

Helsingin Poliisilaulajat mukana Poliisin kirkkopyhässäPoliisin kirkkopyhää vietetään 27.4. Hämeenkylän kirkos-

sa Vantaalla. Saarnan pitää SPJL:n neuvottelupäällikkö

Auno Mäkinen. Messussa esiintyvät Helsingin Poliisil-

aulajat ja messun jälkeen on kahvitilaisuus, jossa puheen-

vuoron pitää SPJL:n puheenjohtaja Yrjö Suhonen. Huh-

tikuun 27. päivä on veteraanipäivä ja se on sama kuin

Lapin sodan päättymispäivä vuonna 1945. Sitä pidetään

viimeisenä päivänä, jolloin Suomi oli sodassa. Päivä on

vakiintunut liputuspäivä.

30 vuotta ammattiyhdistysjalkapalloa Ammattiyhdistysten jalkapallon mestaruusturnaus on järjestyk-

sessään 30. Pelipaikkana kansainväliselle turnaukselle on Lahti.

Mukkulan uusi jalkapallohalli täyttyy suomalaisten ay-jalkapal-

loilijoiden lisäksi eestiläisistä ja tunisialaisista pelaajista. Turnauk-

sen suojelijana toimii jalkapalloilijana itsekin kunnostautunut

kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Kansainväliset

tilanteet vaikuttavat turnaukseen siten, että Textshilkin joukkue

Moskovasta joutui peruuttamaan osanottonsa maan epävakaan

tilanteen takia. Lisätietoja tapahtumasta: ayjalkapallo.info

Tarttuisitko kesällä dekkareiden sijaan oppikirjoihin?

Kesäyliopistojen opetus on kaikille avointa pohjakoulu-

tuksesta ja iästä riippumatta. Opiskella voit vaikkapa

esitutkinta- ja pakkokeinolain ongelmakohtia, hallinto-

oikeutta tai työ- ja organisaatiopsykologiaa. Lisää

aiheesta: kesayliopistot.fi

WWW.TOPSPORT.FI

JÄLLEENMYYJÄT:

MIZUNO WAVE RIDER 17 M/WTestimenestyjä! Aktiivijuoksijan hyvin tuettu neutraali juoksukenkä. Pehmeästi rullaava, tasapainoinen ja kevyt juoksukenkä istuu luonnollisella tavalla jalassa. MIZUNO WAVE© on alan tehokkain välipohjateknologia, jonka ainutlaatuinen muoto siirtää iskuvoimat poispäin jalasta mahdollistaen pehmeän ja vaimennetun askelluksen. U4ic kevyt välipohjamateriaali lisää vaimennusta ja keveydestä huolimatta saa aikaan hyvän käyttömukavuuden sekä suorituskyvyn. Miesten ja naisten mallit.

149,-(norm. 179,00)