vuosikatsaus 2009

Liikevaihto 1 000 €*

200 000

150 000

100 000

50 000

2005 2006 2007 2008 2009

Liikevoitto 1 000 €*

60 000

50 000

40 000

30 000

20 000

10 000

2005 2006 2007 2008 2009

Myyntituottojen jakautuminen 1 000 €*

200 000

150 000

100 000

50 000

2005 2006 2007 2008 2009Sähkön myynti Polttoaineen myyntiSähkön siirto Höyryn myyntiLämmön myynti Muut myyntituotot

Liikevoiton jakautuminen 1 000 €*

60 000

50 000

40 000

30 000

20 000

10 000

2005 2006 2007 2008 2009Sähkökauppa

PolttoainekauppaLämpökauppaSiirto ja urakointi

Investoinnit 1 000 €* Henkilöstömäärä*

400

300

200

100

2005 2006 2007 2008 2009

* Oulun Energian, Oulun Sähkönmyynti Oy:n, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n luvut yhteensä sisäiset liiketoiminnot eliminoituina. Vuoden 2009 ja 2008 luvuissa mukana Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy. Luvut ovat tilintarkastamattomia.

50 000

40 000

30 000

20 000

10 000

2005 2006 2007 2008 2009

2

Oulun Energia -konserniylitti tavoitteensaTalouden toimintaympäristö ja olosuhteet olivat vuonna 2009 vaikeat. Tästä huolimatta Oulun Energia -konserni menestyi viime vuonna hyvin ja saavutti tarkistetun talousarvion tavoitteet ylittävän tuloksen. Konsernin liikevaihto pysyi käytännössä ennallaan noin 200 miljoonassa eurossa. Liikevoitto putosi ennakoidusti edellisen vuoden 46,2 miljoonasta 33,5 miljoonaan euroon ja ylijäämä 27 miljoonasta 11 miljoonaan euroon.

Oulun kaupungin omistama ener-giakonserni kattaa koko energia-alan arvo-ketjun: raaka-aineiden tuotannon, sähkön ja lämmön tuotannon, jakelun ja myynnin sekä näihin liittyvät erilaiset palvelut.

Pohjoinen voima on Oulun Energia

-konsernin toiminnassa keskeisellä sijalla. Se tukeutuu pohjoisiin luonnonvaroihin ja osaamiseen, tuottaa sähköä ja lämpöä alueen ihmisten ja yritysten käyttöön sekä kanavoi toiminnastaan kertyvät varat oman talousalueen hyödyksi.

Konserniin kuuluvat Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy.

OuLun EnErgia -kOnSErnin kESkEiSEt tunnuSLuvut* 2009 2008

Liikevaihto (milj. euroa) 200,0 199,8

Liikevoitto (milj. euroa) 33,5 46,2

investoinnit (milj. euroa) 47,3 30,3

Liikevaihto/henkilö (milj. euroa) 0,56 0,57

Liikevoitto/henkilö (milj. euroa) 0,09 0,13

Henkilöstön määrä 357 351

aSiakkaidEn Määrä 2009 2008

Sähkönmyynti 135 029 135 000

Sähkönsiirto omassa verkossa 87 521 85 600

kaukolämpö 7 913 7 483

Höyry 3 3

*Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Sisäiset liiketoiminnot eliminoitu.

vuosikatsaus 2009

3

4

Sisällysluettelo

Yhteenveto 3

Toimitusjohtajan katsaus 6

Pohjoista voimaa oman alueen luonnonvaroista 8-11

Talouden taantuma ja puute polttoaineesta toivat haasteita 12-15

Energiaa asiakkaille luotettavasti ja tehokkaasti 16-19

Vastuullista toimintaa Pohjois-Suomen hyväksi 20-23

Oulun Energia 24-29

Oulun Sähkönmyynti Oy 30-33

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 35-37

Turveruukki Oy 38-39

Taloudelliset tunnusluvut 41-53

vuosikatsaus 2009

5

VuOsi 2009 oli Oulun Energia -konser-nille lähtökohdiltaan ja toimintaympäris-töltään hankala.

Maailmanlaajuisesta talouslamasta johtuen sähkön kysyntä ja markkinahinta asettuivat selvästi aikaisempaa alhaisem-malle tasolle. Hinta laski edellisen vuoden 45 eurosta megawattitunnilta 35 euroon megawattitunnilta eli yli 22 prosenttia. Tämä vaikutti konsernin kaikkiin osiin ja sen koko toimintoketjuun raaka-aineiden tuotannosta aina loppuasiakkaille tapahtu-vaan myyntiin asti. Lisähaasteen toi vielä vaikeaksi osoittautunut puute turvepoltto-aineesta, jonka käyttö laski 27 prosenttia.

Toisaalta Oulun Energia -konserni – jota johdettiin entistäkin tiiviimmin yhtenä kokonaisuutena – pystyi viime vuonna osoittamaan vahvuutensa. Vaativis-ta olosuhteista huolimatta se menestyi hyvin ja saavutti tarkistetun talousarvion tavoitteet ylittävän tuloksen. Kaupungin-valtuustossa syksyllä 2008 hyväksyttyä talousarviota jouduttiin tarkistamaan jo lokakuussa 2008 polttoaineiden saantion-gelmien ja hintojen nousun vuoksi ja toisen kerran kaupungin talouden tasapainot-tamisohjelman yhteydessä huhtikuussa 2009. Konsernin ylijäämä putosi edellisen

vuoden 27 miljoonasta eurosta ennakoi-dusti 11 miljoonaan euroon.

Oulun EnErgiaa ovat kiusanneet vuosien 2007 ja 2008 huonot turvekesät.

Ne hankaloittivat olennaisesti tuotantoa myös viime talvena. Turvevarastot olivat tyhjät, joten Toppilan voimalaitokselle oli löydettävä korvaavia polttoaineita sähkön ja kaukolämmön tuotannon turvaamiseksi.

Toppilaan hankittiinkin puuta paitsi lähialueelta ja muualta Suomesta myös Baltiasta ja Yhdysvalloista. Jopa Ghanasta tuotiin poltettavaksi yksi laivalastillinen palmunsiemenen kuoria. Näin onnistuttiin loppujen lopuksi pitämään Oulu ja sen lä-hialueet lämpimänä. Puun määrä ja osuus Oulun Energian polttoaineista nousi paljon suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin. Pitemmälläkin tähtäimellä on tavoitteena puun käytön huomattava lisääminen.

Puusta jouduttiin maksamaan varsin korkea hinta, mutta toisaalta päästöoi-keuksia tarvittiin aikaisempaa vähemmän. Puun polttamisessa vapautuu hiilidiok-sidia, mutta kasvaessaan puu puolestaan sitoo sitä. Tämän vuoksi sen polttaminen

Toimitusjohtajan katsaus

Vahva suoritushankalissa olosuhteissa

6

ei vaadi päästöoikeuksia. Kaiken kaikkiaan Oulun Energian hiilidioksiditase oli viime vuonna parempi kuin kertaakaan Toppila 2:n valmistumisen jälkeen.

Kesän 2009 turvetuotanto oli kohtuul-linen. Oulun Energia halusi kuitenkin var-mistaa, että polttoaineesta ei enää jatkossa tule puutetta. Siksi se investoi lähes kaksi miljoonaa euroa Toppilan voimalaitoksen muutostöihin ja kivihiilen varastointialu-een rakentamiseen Vihreäsaaren satamaan mahdollistaakseen kivihiilen käytön voimalaitoksessa. Kivihiiltä on markkinoil-la aina saatavana ja se kestää – toisin kuin turve tai hake – pitkänkin säilytyksen.

IlmastOnmuutOksEn Eh-

käisEminEn ja hiilidioksidipääs-töjen vähentäminen kuuluu nykyisin

kaikille. Energiayhtiöiden tehtävänä on lisäksi ohjata asiakkaitaan energian järke-vään käyttöön ja neuvoa sen säästämisessä.

Oulun Energia on monin tavoin muka-na ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä: Se on jo nyt yksi Suomen suurimmista tuulisähkön tuottajista PVO-Innopowerin osakkuutensa kautta ja osallistuu myös vahvasti tuulivoiman lisärakentamiseen. Puun käyttöä Oulun Energia on pyrkinyt jatkuvasti kasvattamaan. Jätevoimalai-toksen valmistuttua vuonna 2012 ryhtyy Oulun Energia käyttämään hyödyksi jätteiden sisältämää energiaa sähkön ja lämmön tuotannossa. Samalla leikkaantu-

vat merkittävästi kaatopaikoilta vapautuvi-en kasvihuonekaasujen päästöt.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Top-pilan voimalaitoksessa puolestaan parantaa huomattavasti tuotannon ja polttoaineiden käytön tehokkuutta. Edullista yhteistuo-tantoa on voitu lisätä ulottamalla kauko-lämmön toimitus Toppilasta Haukiputaalle ja Oulun lentoasemalle Oulunsaloon.

Tämä VuOsikatsaus on viimeinen, jonka tekemiseen osallistun. Jään kesällä eläkkeel-

le toimittuani Oulun Energian toimitusjoh-tajana hieman yli kaksikymmentä vuotta. Tätä ennen työskentelin toisen parinkym-menen vuoden jakson eri tehtävissä säh-köyhtiöiden ja energiateollisuuden parissa.

Energia-ala on vuosien mittaan koke-nut perusteellisen mullistuksen. Monopo-li- tai oligopolitilanteesta se on siirtynyt avoimeen kilpailuun ja markkinatalouteen. Oulun Energian tehtävänä ja tavoittee-na on ollut hyödyntää markkinoiden vapautumista – ei vastustaa sitä. Tämä on myös parhaiten palvellut Oulun Energian asiakkaita ja muita sidosryhmiä.

Oulun Energialla on ollut ja tulee jatkossakin olemaan oma vahva identi-teettinsä, joka kiteytyy pohjoista voimaa -henkeen: hyvinvoinnin luomiseen omalle alueelle, sen raaka-aineiden hyödyntämi-seen sekä elämiseen pohjoisen ihmisten ja yritysten rinnalla.

Kiitän asiakkaita, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita ja omistajia viime vuodesta. Kiitän kaikkia myös sujuvasta ja miellyttävästä yhteistyöstä toimitusjohta-juuteni aikana.

vuosikatsaus 2009

7

Toppilan voimalaitos on Oulun Energian tärkein sähkön ja lämmön tuottaja. Presidentti Urho Kekkonen tutustui vuoden 1977 joulukuussa vastikään valmistuneeseen voimalaitokseen. Laitoksen toimintaa esitteli Antero Kyllönen. Vuonna 1995 laitos vielä laajeni, kun Toppila 2 -voimalaitos valmistui.

8

Luonnosta voimaa

Oulun EnErgia jalostaa pohjoisen luonnonvarat sähköksi ja lämmöksi. Se hyödyntää niitä ympäristöä säästäen ja pyrkii jatkuvasti lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Keskeisin energialähde Oulun Energi-alle on turve. Turpeen huono saatavuus ja heikko laatu ovat kuitenkin supistaneet sen energiakäyttöä viimeisten vuosien aikana. Sateisten kesien vuoksi turpeen tuotanto ei ole vastannut tarvetta, eikä sitä ole myös-kään ollut riittävästi varastoissa. Turvepula haittasikin vuonna 2009 olennaisesti Oulun Energian tuotantoa.

Pohjoista voimaa omanalueen luonnonvaroistaOulun Energian tuotanto perustuu pohjoissuomalaisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Turve on sen energialähteistä selvästi tärkein, mutta puun merkitys on vahvassa kasvussa. Turpeen ja puun lisäksi Oulun Energia käyttää tuotannossaan vettä, tuulta, biokaasua ja pian myös jätettä.

TurVEtta kului Oulun Energian tuotannossa vuonna 2009 noin 1 600 gigawattitun-

tia. Pudotus edellisen vuoden 2 188 giga-wattituntiin verrattuna on 26,9 prosenttia. Vaikka turpeen merkitys on pienentynyt, on se silti pysynyt ja pysyy jatkossakin oululaisen sähkön ja lämmön tärkeimpänä lähteenä. Viime vuonna sen osuus Oulun Energian oman tuotannon energialähteistä oli noin 59 prosenttia.

Kaikki Oulun Energian käyttämä turve tulee Pohjois-Suomesta. Näin se on todellista lähienergiaa. Oulua ympäröivän alueen

työllisyyden ja talouden kannalta turpeella on suuri merkitys. Vuosittain Oulun Ener-gian hankkima turve tuo alueelle arvioiden mukaan 20-25 miljoonan euron tulovirran.

Päästöoikeuskaupassa turpeen asema on varsin huono, koska sitä poltettaessa laskennalliset hiilidioksidipäästöt ovat nykyisten sääntöjen mukaan suuret. Turve on myös luokiteltu uusiutumattomaksi energialähteeksi. Sen polttaminen vaatii enemmän päästöoikeuksia kuin öljyn tai kivihiilen. Toisaalta esimerkiksi raskaaseen polttoöljyyn tai kivihiileen verrattuna turve on vähärikkistä.

vuosikatsaus 2009

9

TurpEEn tuOtannOn

kannalta kesä 2009 oli Pohjois-Suomessa kohtuul-

linen – jopa pitkäaikaista keskiarvoa parempi. Oulun Energia -konserniin kuuluvan Turveruukin tuotanto onnistui hyvin ja ylsi noin 2700 gigawattituntiin. Kahtena edellisenä kesänä sateet haittasi-vat tuotantoa, eikä turvetta ollut riittävästi myöskään varastoissa.

Nyt Turveruukin keräämä määrä on suurempi kuin yhtiön kahden edellisen kesän tuotanto yhteensä. Hyvin sujunut tuotantokausi varmisti sen, että turvetta jäi myös ylivuotiseen varastoon. Tämä on tär-keää turpeen toimitusvarmuuden kannalta.

Turveruukki toimittaa turpeen lisäksi kasvavia määriä puuenergiaa, jonka osuus sen liikevaihdosta oli noin kolmannes. Yhtiö toimittaa polttoaineita Oulun Energian ohella noin kahdellekymmenelle yhdyskuntien ja teollisuuden laitokselle. Tuotannossa syntyvä kasvu- ja kuivike-turve menee lisäksi lähinnä maatiloille ja Keski-Eurooppaan.

Puun käyttöä Oulun Energia on pyrkinyt jo usean vuoden ajan määrätietoisesti kasvattamaan.

Puu vähentää riippuvuutta turpeesta, on ympäristöystävällistä eikä sen polttaminen vaadi päästöoikeuksien hankkimista. Puun palaessa vapautuu hiilidioksidia, mutta tämän korvaa puun nopea uusiutuminen ja kyky sitoa hiilidioksidia kasvaessaan.

Viime vuonna Oulun Energia käytti puuta erittäin paljon, peräti 836 giga-wattituntia. Luku on lähes 81 prosenttia edellisvuotta suurempi. Puun osuus ener-

gialähteenä kasvoi hiukan yli 30 prosent-tiin. Poikkeuksellisen korkeiden lukujen taustalla on pitkäjänteinen toiminta puun hyödyntämisen lisäämiseksi, mutta myös turvepula, joka pakotti löytämään korvaa-via polttoaineita.

Parin viime vuoden kokemus osoittaa, että puupolttoainetta on mahdollista saada suuria määriä – varsinkin mikäli han-kinnan ulottaa riittävän laajalle ja myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Ongelmana on turvetta korkeampi hinta ja pitkät kuljetusmatkat. Oulun Energia pyrkii hankkimaan puupolttoaineensa mahdolli-suuksien mukaan Pohjois-Suomen alueelta. Aikaisemmin suurin osa poltettavasta puusta on ollut erilaisia sahojen sivutuot-teita. Suoraan metsästä saatavan aineksen osuus kuitenkin kasvaa ja on nyt jo yli puolet kokonaispuumäärästä.

VEsi On Oulun Energialle edelleen tärkeä energialähde. Se tuotti vuonna 2009 veden voi-

malla sähköä omassa Merikosken voimalai-toksessaan noin 191 gigawattituntia ja Lapin Sähkövoima Oy:n osakkaana Kemijoen laitoksissa noin 11,5 gigawattituntia. Näin vesivoiman osuus Oulun Energian omien ja osakkuusvoimalaitosten sähköntuotannosta oli 17,5 prosenttia. Edellisvuonna vesivoi-man määrä ja osuus olivat vielä selvästi suuremmat, koska runsaat sateet kirittivät luvut poikkeuksellisen isoiksi.

Vesivoima on saasteetonta, eikä aiheuta ilmaston lämpenemistä. Sen ympäristövai-kutukset liittyvät lähinnä jokien rakenta-miseen ja vesistöjen säännöstelyyn.

TuuliVOiman hyödyn-

täjänä Oulun Energia on yksi Suomen suurimmista.

Sen osuus koko maan tuulivoimakapasi-

teetista on nyt noin 7 prosenttia. Oulun Energia ei itse suoraan tuota tuulisähköä, vaan osallistuu sen tekemiseen osakkaana tuulivoimaan erikoistuneessa PVO-Inno-power Oy:ssä. Osakkuus antaa Oulun Energialle mahdollisuuden olla mukana jatkuvasti suuremmiksi kasvavissa tuuli-voimahankkeissa.

Oulun Energian tavoitteena onkin edel-leen lisätä tuulivoiman tuotantoa. Yhdessä PVO-Innopowerin kanssa se muun muassa parhaillaan selvittää suuren tuulivoimapuis-ton rakentamista Oulun ja Haukiputaan edustan merialueelle. Puisto koostuisi jopa 162 tuulivoimayksiköstä, joiden yhteenlas-kettu teho voisi olla 500-800 megawattia. Parhaillaan on käynnissä tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointi.

PVO-Innopowerin osakkaana Oulun Energia osallistuu tuulisähkön tuottami-seen Oulun Vihreäsaaressa, Oulunsalon Riutunkarissa, Kemin Ajoksessa, Kokko-lassa ja Kristiinankaupungissa.

BiOkaasua Oulun

EnErgia käyttää höyryn tekemiseen Oulun yliopistollisen

sairaalan alueella sijaitsevassa lämpölaitok-sessaan. Höyryä tarvitsevat omiin tarkoi-tuksiinsa pääasiassa Oulun Keskuspesula Oy ja yliopistosairaala.

Vaikka biokaasun osuus energialähteis-tä onkin varsin pieni, on sen hyödyntämi-nen ympäristömielessä erittäin järkevää. Kaasu otetaan talteen Ruskon kaatopaikal-la ja johdetaan lämpölaitokseen seitsemän kilometriä pitkän putken avulla. Näin pie-nennetään kaatopaikalta ilmaan pääsevien haitallisten kaasujen määrää.

Luonnosta voimaa

10

JättEidEn hyötykäyttö ottaa Ou-lussa pitkän askelen eteenpäin, kun Oulun Energian jätevoimalaitos

aloittaa toimintansa. Laitoksen varsinaiset rakennustyöt alkavat suunnitelmien mu-kaan kesällä 2010 ja kaupalliseen käyttöön se on valmis kaksi vuotta myöhemmin. Jätevoimalaitos jalostaa vuosittain noin 120 000 tonnia jätettä energiaksi, joka hyödynnetään sähkönä ja lämpönä sekä Kemiran tehtaalla höyrynä.

Kaiken varalta Oulun Energia myös rakensi kesällä 2009 Toppilan voimalaitok-selle valmiudet käyttää poikkeustilanteissa kivihiiltä. Tavoitteena on varmistaa, ettei mahdollinen puute turpeesta vaikeuta ihmisten kannalta olennaisen tärkeiden hyödykkeiden – sähkön ja lämmön – tuotantoa.

Lämmönhankinta GWh

2 000

1 500

1 000

500

2005 2006 2007 2008 2009

toppila Lämpökeskukset Ostot

Sähkönhankinta GWh

2 500

2 000

1 500

1 000

500

2005 2006 2007 2008 2009

toppila Merikoski Osuudet Ostot

Turpeen tuotanto 1000 m2

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

2005 2006 2007 2008 2009

vuosikatsaus 2009

11

Oulun kaupunginvaltuusto teki päätöksen Merikosken voimalaitoksen rakentamisesta vuoden 1939 elokuun alussa. Rakennushanke oli kaupungin historian suurin. Sotien vuoksi voimalaitos valmistui lopullisesti monien vaiheiden jälkeen vasta vuonna 1954. Merikoskella on ollut ja on edelleen suuri merkitys Oulun Energialle puhtaan vesivoiman tuottajana.

12

tOppilan VOimalaitOs on Oulun Energian suurin tuotantolaitos. Se vastaa valtaosasta Oulun Energian sähkön ja kau-kolämmön tuotantoa. Laitos myös käyttää enemmän turvetta kuin mikään muu yk-sikkö Euroopassa. Viime vuonna se tuotti sähköä 644 gigawattituntia ja lämpöä 1 433 gigawattituntia. Sähkön tuotanto oli sel-västi edellistä vuotta pienempää ja lähes 48 prosenttia vähemmän kuin ennätysvuonna 2006. Lämmöntuotanto oli puolestaan

Raaka-aineista energiaa

Talouden taantuma ja puutepolttoaineesta toivat haasteitaUlkoiset olosuhteet heijastuivat vahvasti Oulun Energian toimintaan vuonna 2009. Taantuma vähensi sähkön kysyntää ja pudotti sen hintaa markkinoilla. Sateisten kesien seurauksena Toppilan voimalaitos ei puolestaan saanut riittävästi pääpolttoainettaan turvetta ja laitokselle jouduttiin hankkimaan korvaavia polttoaineita. Sähkön tuotanto pieneni, mutta kaukolämpöä syntyi hieman edellisvuotta enemmän.

Toppilan voimalaitoksen historian suurin. Voimalaitoksen ensimmäinen yksikkö

otettiin käyttöön vuonna 1977, toinen vuonna 1995. Viime vuonna vanhemman yksikön generaattori peruskunnostettiin. Lisäksi Toppilaan rakennettiin pellettisiilo ja siihen liittyvät syöttölaitteet. Pelletillä pyritään korvaamaan öljyn käyttö häiriö- ja huippukuormatilanteissa.Ykkösyksikkö on vastapainelaitos, joka tekee aina sekä lämpöä että sähköä. Lämpöä

se tuottaa 130–140 ja sähköä 65 megawatin teholla. Kakkosyksikkö voi toimia joko yh-distetyssä sähkön ja lämmön tai pelkästään lauhdesähkön tuotannossa. Yhdistetyssä tuotannossa se jauhaa lämpöä 180 ja sähköä 105 megawatin teholla. Lauhdetuotannossa yksikkö tuottaa pelkästään sähköä noin 125 megawatin teholla.

vuosikatsaus 2009

13

K iVihiilEn käyttämi-

sEEn polttoaineena luotiin Toppilan voimalaitoksessa

valmiudet viime vuonna, koska turpeen saatavuudessa on ajoittain esiintynyt ongel-mia. Laitoksen kakkosyksikköön asennet-tiin hiilen vastaanotto- ja syöttölaitteet sekä kiertokaasupuhallin. Lisäksi lähellä sijaitsevaan Vihreäsaaren satamaan tehtiin kivihiilen varastoimista varten hiilikenttä laskeutusaltaineen ja viemäröinteineen. Investoinnit olivat suuruudeltaan yhteensä lähes kaksi miljoonaa euroa. Vihreäsaaren hiilikenttää voidaan käyttää myös puupolt-toaineen väliaikaiseen varastointiin.

Kivihiili on Oulun Energialle vara-polttoaine poikkeustilanteita varten. Sitä käytetään, mikäli turpeen saatavuus vaka-vasti häiriytyy. Kivihiili sopii hyvin tähän tarkoitukseen, koska sitä on aina tarjolla kansainvälisillä markkinoilla ja se kestää hyvin pitkääkin säilyttämistä. Oulun Energialla on ympäristölupa 50 000 tonnin varastoimiseen.

Varautumista erilaisiin poikkeusti-lanteisiin tehostaa myös Oulunsuuhun valmistunut raskasöljykäyttöinen vara- ja huippulämpölaitos.

MErikOskEn VEsiVOi-

malaitOs Oulun kes-kustan kupeessa on tuotta-

nut sähköä jo runsaan kuudenkymmenen vuoden ajan. Vuosien mittaan perusteelli-sesti kunnostetun ja uusitun laitoksen teho on nykyisin 41 megawattia. Uusiutuvalla, puhtaalla ja kotimaisella vesivoimalla on Oulun Energialle edelleen suuri merkitys.

Sen määrä ja osuus toki vaihtelevat vuosit-tain vesitilanteesta riippuen.

Viime vuonna laitos teki sähköä jok-seenkin keskivesivuoden mukaisen määrän eli noin 191 gigawattituntia. Määrä oli oleellisesti pienempi kuin edellisvuonna, jolloin hyvä vesitilanne siivitti Merikosken ennätysvauhtiin.

Tuottamansa sähkön Oulun Energia myy pohjoismaisille sähkömarkkinoille ja Oulun Sähkönmyynti Oy:lle. Markkina-tilanne ja polttoainetoimitusten vaikeudet asettivat haasteita Oulun Energian talou-delliselle tulokselle, mutta hintasuojauksen ansiosta pystyttiin kuitenkin sopeutumaan markkina- ja tuotantotilanteen muutokseen.

SähkömarkkinOihin

Vaikutti vuonna 2009 suuresti yleinen taloustilanne. Taantuma ja

finanssikriisi pudottivat sähkön kysyntää ja hintaa. Suomen sähkönkäytön noin yhdeksän prosentin lasku – joka johtui lä-hinnä teollisuuden pienentyneestä energian tarpeesta – oli erittäin poikkeuksellinen. Se ennakoi muutosta, joka saattaa jäädä pysyväksi: sähkön hintaa toki määrittävät edelleen lähinnä vesitilanne ja polttoainei-den hinnat, mutta yhä suurempi merkitys on talouden suhdanteilla.

Sähkön spot-hinta pysytteli koko vuoden ajan varsin tasaisena. Hinnan keskiarvo asettui noin 35 euroon megawat-titunnilta. Vielä edellisenä vuonna se oli noin 45 euroa megawattitunnilta. Mark-kinakehitystä kuvaavat hyvin ne finanssi-tuotteiden hinnat, joilla kauppaa käytiin vuoden 2010 sähköstä. Korkeimmillaan – jonkin verran yli 40 euroa megawatti-tunnilta – hinta oli aivan vuoden alussa ja lopussa sekä alkukesällä. Alhaisimmilleen eli noin 28 euroon megawattitunnilta hinta painui kevättalvella. Samaan aikaan myös

talouden lama oli syvimmillään.Sähkömarkkinoiden toimivuuden

kannalta vuosi 2009 oli ongelmallinen. Joulukuun 17. päivänä koettiin jyrkkä hintapiikki, jonka kaltaisia ei kehittyneillä markkinoilla pitäisi esiintyä. Lisäksi kesällä ja syksyllä Suomen aluehinta erkaantui pitkäaikaisesti muiden Pohjoismaiden hintaa kalliimmaksi. Syynä tähän oli muun muassa siirtokapasiteetin puute Ruotsin ja Norjan välillä, mutta saman-aikaiset toistuvat tuotannon rajoitukset Ruotsin ydinvoimalaitoksilla pahensivat tilannetta. Lisäkapasiteetin rakentaminen ennen kaikkea siirtoverkon pahimpiin pullonkauloihin vähentäisi siirtorajoituk-sia ja mahdollistaisi sähkömarkkinoiden paremman toiminnan.

Myös päästö-

OikEuksiEn kysyntä ja hinta putosivat talouden

alamäen myötä. Yhtä hiilidioksiditonnia koskevasta päästöoikeudesta vuodelle 2009 maksettiin alimmillaan viime vuoden maaliskuussa vain noin 7,4 euroa. Kalleim-millaan oikeuden hinta oli loppukeväällä, jolloin se oli noin 16,5 euroa. Suurimman osan vuodesta päästöoikeuden hinta vaihteli 13 ja 16 euron välillä. Edellisenä vuonna hinta pysytteli enimmäkseen 20 ja 30 euron välillä.

Päästöoikeuskaupalla pyritään osaltaan vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ja hillitsemään näin ilmaston lämpenemis-tä. Vuonna 2009 Oulun Energia tarvitsi päästöoikeuksia noin 630 000 tonnille hiilidioksidia. Tätä edeltävänä vuonna sen

Raaka-aineista energiaa

14

hiilidioksidipäästöt olivat 850 000 tonnia. Pudotus johtui sähköntuotannon pienen-tymisestä ja merkittävästi kasvaneesta puun hyödyntämisestä polttoaineena. Puun polttaminen ei edellytä päästöoi-keuksien hankkimista.

Päästövelvoitteen hoitoon voidaan käyttää myös niin sanottuja päästövähene-

miä (CER). Päästövähenemiä on mahdol-lista hankkia muun muassa osallistumalla kasvihuonekaasupäästöjä leikkaaviin inves-tointeihin kehitysmaissa. Oulun Energia on hankkinut päästövähenemiä suomalai-sen FCF-hiilirahaston kautta.

Uusiutuvien energialähteiden käyttöä pyritään edistämään myös vapaaehtoisel-

la sertifikaattikaupalla. Vesivoimalla ja bioenergialla tuotetulle sähkölle voidaan myöntää alkuperätodistus siitä, että se on tehty uusiutuvien energialähteiden avulla. Sertifikaateilla – alkuperätodistuksilla – käydään kauppaa EU:n sisällä.

CO2-päästöt

1 500 000

1 200 000

900 000

600 000

300 000

2005 2006 2007 2008 2009tonnia

Sähkön hinta 2009

80

63,75

47,50

31,25

2.1.20

09

2.3.20

09

11.5.

2009

20.7.

2009

28.9.

2009

28.12

.2009

Spot-hintaSuomen aluehinta

€/MWh

Sähkön hintakehitys 2009 ENOYR-10

50

40

30

2.1.20

09

12.3.

2009

28.5.

2009

7.8.20

09

16.10

.2009

28.12

.2009

€/MWh

Päästöoikeuden hintakehitys 2009 EUADEC-09

20

17,5

15

12,5

10

7,5

2.1.20

09

12.3.

2009

28.5.

2009

7.8.20

09

16.10

.2009

28.12

.2009

€/CO2 tonni

vuosikatsaus 2009

15

Sähkön jakelussa pyritään häiriöt ja katkot pitämään niin vähäisinä kuin suinkin mahdollista. Sähköverkon huolto- ja rakennustöiden aiheuttamia katkoksia pystytään nykyisin välttämään muun muassa tekemällä töitä jännitteellisenä. Tämä edellyttää uusia työmenetelmiä sekä erikoisvälineitä ja -koulutusta.

16

Energiaa meille kaikille

sähkön myynnin kannalta toimin-taympäristö vuonna 2009 oli vaikea. Yl-lättävän syväksi painunut talouden alavire, sähkön alhainen hinta ja kysynnän heiken-tyminen johtivat ankaraan kilpailuun ja varsin suureen asiakasvaihtuvuuteen.

Oulun Sähkönmyynti Oy on useiden pohjoista voimaa tuottavien yhtiöiden yhtei-nen myyntiyhtiö. Sen osakkaita ovat Oulun Energia, Kemin Energia Oy, Tornion Ener-

Energiaa asiakkailleluotettavasti ja tehokkaastiSähkö ja lämpö ovat perushyödykkeitä, jotka ovat välttämättömiä niin ihmisille kuin yrityksille. Oulun Energia -konserniin kuuluvat yhtiöt toimittavat asiakkailleen sähköä ja lämpöä – pohjoista voimaa – edullisesti, luotettavasti ja tehokkaasti.

gia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Ke-minmaan Energia Oy, Raahen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy ja Tenergia Oy.

Oulun Sähkönmyynnin markkina-osuus yhtiön omalla alueella pieneni jonkin verran, mutta toisaalta yhtiö onnistui hankkimaan uusia asiakkaita alueensa ulkopuolelta. Näin sen asiakkaiden koko-naismäärä pysyi jokseenkin ennallaan.

Viime vuoden aikana yhtiön myymän

sähkön määrä oli 1990 gigawattituntia eli 1,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuon-na. Se toimitti sähköstä noin 41 prosent-tia Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n alueelle Ouluun ja Kiiminkiin, loppuosa meni muiden osakkaiden jakelualueille ja sähkömarkkinoille.

vuosikatsaus 2009

17

Sähkön jakElun näkökul-masta vuosi 2009 oli yllätyksetön. Oulussa ja Kiimingissä verkko-

toiminnasta vastaavan Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n liittymämäärä kasvoi hienoisesti noin neljälläsadalla ja sen siirtämän sähkön määrä noin prosentilla. Yhtiön asiakasmäärä on nyt noin 87 500. Sähköä se siirsi asiakkailleen viime vuonna lähes 1 181 gigawattituntia.

Sähkön jakelussa tärkeintä asiakkaiden kannalta on edullinen siirtohinta ja hyvä toimitusvarmuus. Oulun Energia Siirto ja Jakelun siirtohinnat kuuluvat Suomen edullisimpiin ja toimitusvarmuudeltaan yhtiö on parhaiden joukossa.

Jo ennestään hyvällä tasolla ollutta luotettavuuttaan Oulun Energia Siirto ja Jakelu pystyi viime vuonna edelleen paran-tamaan. Eri syistä johtuvia sähkökatkoja to-sin oli lukumääräisesti hieman edellisvuotta enemmän, mutta niiden kesto lyheni. Asiakkaiden kokema haitta kokonaisuudes-saan jäi näin entistä pienemmäksi.

Etukäteen suunniteltujen katkojen määrää ja pituutta yhtiö on pienentä-nyt töiden tehokkaalla suunnittelulla ja tekemisellä mahdollisuuksien mukaan jännitteellisenä. Näin sähköjä joudutaan katkaisemaan asiakkailta yhä harvemmin. Useimmiten ulkopuolisista tekijöistä kuten myrskyistä johtuvien häiriökeskeytysten määrää se on puolestaan karsinut pienentä-mällä verkkonsa vikaherkkyyttä esimer-kiksi maakaapeleiden osuutta ja verkon automaatiota lisäämällä.

Oulun Energia Siirto ja Jakelu on pa-nostanut voimakkaasti jakelu- ja siirtoverk-konsa parantamiseen, kehittämiseen ja laa-

jentamiseen. Vuonna 2009 sen investoinnit nousivat yhteensä noin 9,5 miljoonaan euroon eli selvästi aikaisempaa tasoa suu-remmiksi. Verkon rakentamisessa pääpaino oli Ritaharjun, Etu-Lyötyn, Alppilan ja Metsokankaan alueilla Oulussa sekä Hako-mäen alueella Kiimingissä, saneerauksessa puolestaan Kastellissa ja Limingantullissa Oulussa sekä Ylikylän, Jäälin, Keskikylän ja Ponnonmäen alueella Kiimingissä.

EtäluEntaan siirtyminen sähkömittareiden luennassa on iso ja vielä useita vuosia

kestävä hanke. Etäluettavat AMR-mittarit välittävät tiedot asiakkaiden sähkönkulu-tuksesta suoraan yhtiölle, eikä perinteistä mittarin lukemista paikan päällä enää tarvita. Lisäksi ne antavat tulevaisuudessa asiakkaille mahdollisuuden seurata tarkasti sähkönkulutustaan tätä varten rakennetus-sa palvelussa internetissä.

AMR-mittarit muuttavat laskutuk-sen ajantasaisemmaksi ja toteutuneeseen kulutukseen perustuvaksi. Vanhat arvio- ja tasauslaskut jäävät pois. Etäluku myös parantaa asiakaspalvelua sekä sähkön ja sen jakelun laadunvalvontaa.

Oulun Energia Siirto ja Jakelulla oli viime vuoden loppuun mennessä käytössä noin 22 000 etäluettavaa sähkömittaria. Kaiken kaikkiaan yhtiöllä on mittareita noin 87 500. Valtioneuvoston asetuksen mukaan mittareista 80 prosenttia on oltava etäluettavia vuoden 2013 loppuun mennessä.

UrakOintitOiminnan

Oulun Energia Siirto ja Jakelu on jakanut sisäiseen

ja ulkoiseen palvelutuotantoon. Yhtiö on Pohjois-Suomessa merkittävä sähkö-urakoitsija ja tarjoaa asiakkailleen – niin

Oulun kaupungille kuin ulkopuolisillekin – sähkö-, ulkovalaistus- ja televerkkojen rakentamis- ja kunnossapitopalveluja. Lisäksi yhtiö rakentaa ja pitää kunnossa katuvalaistusta ja liikennevaloja.

Viime vuonna huomattavia Oulun ul-kopuolella toteutettuja projekteja oli muun muassa Kokkolan, Tornion ja Jyväskylän seudulla. Ulkoisten urakoiden vähentymi-nen ja kilpailun kiristyminen on kuitenkin väistämättä vaikuttanut palvelutuotannon liikevaihtoon.

K aukOlämmön tOimi-

tusmäärää Oulun Ener-gia kasvatti edelleen vuonna

2009. Se toimitti lämpöä asiakkailleen 1 560 gigawattituntia. Määrä on noin 5,1 prosenttia edellisvuotista suurempi. Kauko-lämmön tarvetta lisäsi kylmempi sää sekä asiakkaiden lukumäärän lisääntyminen.

Kaukolämpö on ympäristöystäväl-listä, asiakkaille huoletonta ja edullista – Oulussa runkoverkon alueella Suomen halvinta. Sen tekemisestä vastaa pääosin Toppilan voimalaitos – tehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Oululaisista noin yhdeksänkymmentä prosenttia asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Toppilan tuottamaa kaukolämpöä virtaa Oulun lisäksi Oulunsaloon, Kempeleeseen ja nyt myös Haukiputaalle. Kiimingissä Oulun Energialla on erillisverkko.

Haukiputaan Energia Oy:n kaukoläm-pöverkko liitettiin osaksi Oulun Energian verkkoa loppuvuodesta 2009. Verkot yhdistävä kolmetoista kilometriä pitkä lämpöputki valmistui joulukuun alussa.

Energiaa meille kaikille

18

Haukiputaan Energia oli edellisenä vuon-na siirtynyt Oulun Energian omistukseen. Tällä hetkellä kaukolämmön piirissä Haukiputaalla on kunnan keskusta-alue. Tavoitteena on kuitenkin jatkossa laajentaa kaukolämmön asiakasmäärää ja ulottuvuutta.

Kaukolämmön piiriin tuli viime vuonna kaikkiaan hiukan yli 270 uutta asiakasta Oulun alueella ja lisäksi 250 asiakasta muun muassa Haukiputaalta, Kiimingistä ja Oulunsalosta - joukossa oli Oulun lentoasema Oulunsalossa. Kauko-lämpö korvaa lentoaseman oman lämpö-

laitoksen ja kattaa muun muassa matkus-tajaterminaalin, lennonjohtorakennuksen, kunnossapitotukikohdan ja eräät muut rakennukset. Samalla varauduttiin aseman tulevaan laajentamiseen.

Sähkönjakelukeskeytysten keskimääräinen kestoaika

1

0,75

0,5

0,25

2005 2006 2007 2008 2009

Häiriokeskeytysten yhteenlaskettu kesto

Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kesto

h/asiakas

Kaukolämpöverkon rakentaminen

50

30

20

10

2005 2006 2007 2008 2009km

10 ja 20 kV: n johtojen pituus

1 000

800

600

400

200

2005 2006 2007 2008 2009km

Muuntamoiden lukumäärä (kuluttajamuuntamot mukaanluettuna)

1 200

1 000

800

600

400

200

2005 2006 2007 2008 2009kpl

vuosikatsaus 2009

19

Jätteiden hyödyntämistä energiaksi on Oulussakin pohdittu jo pitkään. Vuonna 1998 todettiin, että polttokelpoista jätettä haudataan turhaan kaatopaikalle suuret määrät. Nyt, reilut kymmenen vuotta myöhemmin, Oulun Energia aloittaa sähköä ja lämpöä tuottavan jätevoimalaitoksen rakentamisen. Laitoksen on määrä valmistua syksyllä 2012.

20

sähkö ja lämpö ovat ihmisille ja yrityksille välttämättömiä hyödykkeitä. Oulun Energia -konserni tuottaa, markki-noi ja toimittaa niitä luotettavasti ja kilpai-lukykyiseen hintaan. Se pyrkii toimimaan kaikin tavoin vastuullisella tavalla: luomaan ja kanavoimaan taloudellista hyötyä omalle alueelleen, noudattamaan tinkimättä lakeja ja muita sääntöjä, huolehtimaan ympäris-töstään ja henkilökunnastaan sekä osallis-tumaan eri tavoin yhteiskunnan elämään.

TalOudEllisEn hy-

VinVOinnin rakentajana Oulun Energialla on alueelleen

huomattava merkitys. Pohjois-Pohjanmaa saa vuosittain noin 35–40 miljoonan euron tulot sen hankkimasta turpeesta ja puusta. Lisäksi Oulun Energia vaikuttaa merkittä-västi Oulun kaupungin talouteen. Vuodelta 2009 se tuloutti kaupungille 30,9 miljoo-

Vastuullista toimintaaPohjois-Suomen hyväksiPohjoista voimaa merkitsee työskentelyä oman alueen ihmisten hyvinvoinnin ja yritysten menestyksen puolesta. Se tarkoittaa myös ympäristöstä huolehtimista ja osallistumista arkipäivän elämään ja tapahtumiin.

naa euroa. Summa koostui sijoitetun pää-oman korvauksista sekä voitonjakoerästä.

Hyvinvointia konserni luo myös isona työllistäjänä. Sen palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 357 henkilöä. Lisäksi välillinen työllisyysvaikutus esimerkiksi tur-peen tuotannossa ja kuljetuksissa on suuri.

VahingOllistEn ym-

päristöVaikutustEn vähentäminen on Oulun

Energian toiminnassa keskeisellä sijalla. Se pyrkii itse toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla ja tuomaan asiakkailleen samaan tavoitteeseen tähtääviä palveluja ja keinoja. Vuonna 2009 se toteutti useita energiatehokkuutta ja ympäristöä paranta-via hankkeita ja toimenpiteitä.

Ympäristötyön keskeinen päämäärä on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Oulun Energia tavoittelee hiilidioksidipäästöjensä

pienentämistä panostamalla uusiutuvien energialähteiden kuten puun, tuulen ja vanhan vesivoiman käyttöön. Vuonna 2009 puun osuus ja määrä energian tuo-tannossa nousi ennätyssuureksi. Samalla hiilidioksidipäästöjen määrä putosi selvästi aikaisempaa pienemmäksi.

Puun käytön lisäämiseen Oulun Energia loi valmiuksia muun muassa investoimalla puupolttoaineiden varas-tointialueeseen Vihreäsaaren satamassa sekä pellettisiiloon ja kuljetinjärjestelmiin Toppilan voimalaitoksella.

Merkittävä ympäristöä parantava hanke on Oulun Energian jätteenpoltto-laitos, joka sai lopullisen ympäristöluvan viime vuonna ja valmistuu suunnitelmien mukaan käyttöön vuonna 2012. Laitos pienentää oleellisesti jätteiden kertymistä kaatopaikoille ja samalla metaanin – joka tiedetään erittäin hankalaksi kasvihuone-kaasuksi – päästöjä ilmakehään.

Yhteinen asiamme vuosikatsaus 2009

21

UusiutuVilla EnErgia-

lähtEillä tuotetut Oulun Sähkönmyynnin vihreät tuot-

teet ovat keskeinen osa ympäristötyötä. Vii-me vuonna markkinoille tulleita tuotteita käyttämällä asiakkaat voivat itse osallistua ilmastonmuutoksen torjumiseen. Asiak-kaiden mahdollisuuksia tarkkailla omaa sähkönkulutustaan puolestaan parantavat uudet etäluettavat mittarit, jotka kertovat kulutuksen tunnin tarkkuudella. Mittarei-den asentaminen on useita vuosia kestävä hanke, joka on parhaillaan meneillään.

Oulun Energia -konserni on myös mukana Energiateollisuus ry:n energiate-hokkuussopimuksessa, joka edellyttää sitä tehostamaan omaa energian käyttöään ja auttamaan asiakkaitaan tekemään samoin. Sopimukseen liittyen konsernin yhtiöiden yhteinen energiapalveluneuvoja aloitti työnsä vuonna 2009. Neuvojan palvelut ovat sekä yhtiöiden että niiden asiakkai-den käytössä.

Ilmastonmuutoksen torjumisen ja energiatehokkuuden parantamisen lisäksi ympäristötyön painopistealueita ovat olleet ilman laadun parantaminen, pölyongelmi-en vähentäminen sekä ympäristötietoisuu-den ja turvallisuuden lisääminen.

TOppilan VOimalaitOk-

sEn nykyinen ympäristölu-pa on vuodelta 2007. Lupa

määrittelee rajat muun muassa laitoksen rikkidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspääs-töille. Oulun Energia seuraa laitoksen vai-kutuksia ympäristöön ja pyrkii pitämään ne mahdollisimman vähäisinä.

Voimalaitoksen päästöjä ja melua vähentää olennaisesti muutaman vuoden

ajan toiminnassa ollut savukaasulauhdu-tin, joka myös tehostaa laitoksen toimin-taa ja säästää polttoaineiden käyttöä. Se ottaa talteen savukaasujen lämpöenergiaa jopa 40-50 megawattia. Lisäksi melua vaimentaa uusittu äänenvaimennin. Pölyn pitävät kurissa rekkojen pesuhalli ja laajennettu turpeen vastaanottohalli sekä tuhkan purkua varten rakennet-tu suojahalli. Viime vuonna Toppilan voimalaitoksessa muun muassa tiivistettiin öljysäiliöiden valuma-altaat.

Loppuvuodesta 2009 toteutettu Haukiputaan liittäminen Oulun Energi-an kaukolämpöverkkoon vaikuttaa myös myönteisesti ympäristöön. Haukiputaan kaukolämpö tuotetaan nyt tehokkaasti Toppilan voimalaitoksessa.

Ympäristöasiat kuuluvat myös osaltaan Oulun Energian laatutyöhön. Sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät, auditoinnit ja johdon katselmukset takaavat sitou-tumisen ympäristöasioiden jatkuvaan ja hallittuun kehittämiseen.

HEnkilöstön työtyy-

tyVäisyys ja hyvinvointi ovat tärkeitä Oulun Energia

-konsernille. Hyvä maine työnantajana on välttämätön, jotta se pystyy jatkossakin saamaan palvelukseensa osaavia ihmisiä. Ammattitaitoinen ja motivoitunut henki-löstö on sille keskeinen kilpailutekijä.

Koko konsernia koskenut työelämän laatuun, työhyvinvointiin ja työn tuotta-vuuteen keskittynyt Tykes-projekti päättyi vuoden 2009 lopulla. Virtaa ja fiilistä -hankkeeseen kuului viime vuonna kehi-tystarveanalyysejä eri yksiköissä ja yhtiöissä sekä esimiesvalmennusta.

Oulun Energiassa toteutettiin vuoden aikana myös Kunnolla sykettä -kampanja, jonka tavoitteena oli henkilöstön kunnon kohentaminen. Kampanja – johon sisältyi informaatiotilaisuuksia, kuntotestauksia,

sykemittarin käytön opetusta, luentoja ja yhteisiä liikuntatapahtumia – vaikutti osaltaan sairauspoissaolojen merkittävään vähentymiseen.

Lisäksi konsernissa järjestettiin henki-löstölle työhyvinvointipäiviä sekä yhteisiä urheiluun, liikuntaan ja kulttuurin liittyviä aktiviteetteja.

YmpäröiVän yhtEiskun-

nan elämässä Oulun Energia -konserniin kuuluvat yhtiöt

ovat aina olleet vilkkaasti mukana. Viime vuonna ne entiseen tapaan muun muassa osallistuivat messuille ja tapahtumiin. Lisäksi yhtiöt kertoivat peruskoululaisille energiasta ja sen säästämisestä valtakun-nallisen energiansäästöviikon ja Energiaa Pohjois-Suomessa -tapahtuman yhteydessä. Ne myös järjestivät erilaisia viihde- ja ur-heilutilaisuuksia asiakkailleen sekä tukivat edustus- ja junioriurheilua.

Yhteinen asiamme

22

Lämmön ja sähkön tuottaminen ja toimittaminen Oulun alueen ihmisille ja yrityksille on Oulun Energian perustehtävä. Kaukolämmön tuotannosta vastaa Toppilan voimalaitos, jonka pääpolttoaine on oman maakunnan turve. Valtaosan siitä toimittaa laitoksen käyttöön Oulun Energia -konserniin kuuluva Turveruukki Oy.

23

Oulun kaupunginvaltuusto päätti koko-uksessaan 13.10.2008 Oulun kaupungin energialiiketoimintojen uudelleenorgani-soinnista ja Oulun energiakonsernin pe-rustamisesta. Kaupungin energiatoimialan yhtiöt, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhdistet-tiin Oulun Energia -liikelaitoksen kanssa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, Oulun Energiaksi, jota voidaan johtaa siten, että ne yhdessä ja koordinoidusti toteuttavat kaupungin energiastrategiaa. Energiakon-serni aloitti toimintansa 1.1.2009.

Toimintaympäristön tapahtumia

Tilikausi 2009 oli erillisistä yhtiöistä ja liikelaitoksesta kootun Oulun Energia -konsernin ensimmäinen.

Energiamarkkinatoiminta käynnistyi maailmanmarkkinatilanteen mukaisesti alavireisenä, hinnat laskivat ja kysyntä heikkeni. Syynä tähän oli hyvän vesiti-lanteen, lauhan talven ja laskusuhdanteen tuoman kysynnän laskun yhteisvaikutus. Keväällä ja kesällä hinnat pysyivät edelli-siin vuosiin verrattuna edelleen alhaisella

tasolla. Loppuvuodesta sähkön markkina-hinta lähti selvään nousuun säiden kylme-nemisen ja hiljalleen heräävän kysynnän seurauksena.

Maailmanlaajuista Kioto-kauden jälkeisen ajan sopimusta käsiteltiin jou-lukuussa Kööpenhaminassa, josta saadut tulokset jäivät kuitenkin ennakoitua vähäisemmiksi. Käytännössä EU-tasolla tehdyt vanhat päätökset 20/20/20 jäivät voimaan, eikä lisäsitoumuksia teollisuus-mailta, kehittyviltä talouksilta tai kehitys-mailta saatu.

Kahden peräkkäisen huonon turve-kesän johdosta Oulun Energian Toppilan voimalaitoksella jouduttiin rajoittamaan tuotantoa ja käyttämään turpeen sijasta erilaisia biopolttoaineita ja raskasta polt-toöljyä. Sähkön hintataso pysyi alhaisena, mikä yhdessä yleisen taloustilanteen kanssa on johtanut Oulun Energian oman säh-köntuotannon pienenemiseen ja ulkopuo-lisen sähkönhankinnan kasvuun. Oman tuotannon väheneminen helpotti osaltaan turvevarastojen tyhjenemisen aiheuttamaa polttoainepulaa.

Turvatakseen polttoainehuoltonsa Ou-lun Energia joutui tuomaan polttoaineita ulkomailta. Taatakseen kaupungin pitämi-sen lämpimänä tulevana talvena ja varmis-taakseen lämmöntoimitukset mahdollisen turvepulan aikana myös jatkossa Oulun Energia varautui hiilen polttoon. Kesä 2009 kuitenkin korjasi turvetilannetta lähemmäs normaalia, eikä hiilen polttoon toimintavuoden aikana ollut tarvetta.

Varautuminen kivihiilen käyttöön-ottoon vaati varastoinnin lisäksi teknisiä muutoksia voimalaitoksella. Toppila 2:een rakennettiin kiertokaasupuhallin, jolla voidaan hallita palamistapahtumaa, jossa hiilen lämpöarvo on turvetta korkeampi. Lisäksi polttoainekuljettimiin tehtiin muutoksia ja lisäyksiä. Muutostyöt ovat koekäyttövaiheessa. Hiilen pitkäaikaiseen varastointiin saatiin lupa Vihreäsaaren alueelle asfaltoidulle hiilikentälle.

Konsernin ja liikelaitoksen kehitys

Konsernin hallinnointia kehitettiin toimin-nan käynnistämiseksi mahdollisimman tehokkaasti, ja konsernistrategiaa varten tehtiin linjauksia, joita viedään käytäntöön.

Oulun Energiajohtokunnan toimintakertomus 2009

24

Konsernin ns. matriisimalliin perustuva organisaatio vahvistettiin 1.9.2009. Oleellisia henkilömuutoksia ei tehty lukuun ottamatta polttoaineiden nostamista omaksi liiketoiminnakseen. Polttoaineiden hankinnan ja logistiikan on oltava hyvin suoraviivaista ja kustannus-tehokasta. Polttoaineista vastaava johtaja tuli vastaamaan logistiikasta, ja siten hän johtaa ja koordinoi pitkäjänteisesti sekä turvetuotannon että puupolttoaineiden kuljetuksia.Oulun Energia on jo usean vuoden ajan valmistellut jätteen hyötykäyt-töön perustuvan polttolaitoksen rakenta-mista. Lainvoimaisen ympäristöluvan laitos sai KHO:n 1.4.2009 antamalla päätök-sellä, jossa KHO hylkäsi luvasta tehdyt valitukset. Laitoksen toiminta ja talous perustuu Kemiran teollisuusalueella olevan infrastruktuurin hyödyntämiseen. Alu-eella on useita kattilalaitoksia, joista yhtä turvekattilalaitosta ja siten turpeenpolttoa jätteenpolttolaitos pääsääntöisesti korvaa. Investointi sai kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksynnän.

Oulun Energiajohtokunnan toimintakertomus 2009

JOhTOkunnan kOkOOnPanO VuOnna 2009

Uuden, 1.1.2009 voimaan tulleen johtosäännön mukaan Oulun Energialla on

johtokunta, johon kuuluu seitsemän varsinaista ja yhtä monta henkilökohtaista

varajäsentä. Kaupunginvaltuusto nimesi kokouksessaan 19.1.2009 Oulun

Energian johtokunnan jäsenet vuosiksi 2009 – 2012 seuraavasti:

Varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen

Jari Latvala Heikki Kaisto

Outi Hägglund Tiina Korva

Reijo Sallinen Tauno Jokinen

Sirkka-Liisa Myllylä Jonna-Marleena Härö

Pirjo Pyörälä Oili Puurunen

Yrjö Harju Pentti Åman

Mikko Viitanen Mika Seppänen

Kaupunginhallitusta johtokunnassa edustaa varsinaisena edustajana

Risto Kalliorinne ja hänen henkilökohtaisena varamiehenään Juha Tapio.

Puheenjohtajaksi kaupunginvaltuusto nimesi Jari Latvalan

ja varapuheenjohtajaksi Outi Hägglundin.

Johtokunnan kokoonpanossa ei vuoden 2009 aikana tapahtunut muutoksia.

Esittelijänä energiajohtokunnan kokouksissa toimi Tapani Kurkela ja sihteerinä Maisa Ilvesviita.

kuvassa vasemmalta alkaen: Jari Latvala, Tapani Kurkela, Outi Hägglund, Yrjö Harju,

Reijo Sallinen, Risto Kalliorinne, Oili Puurunen, Sirkka-Liisa Myllylä, Mikko Viitanen

ja Maisa Ilvesviita

vuosikatsaus 2009

25

merkiksi vaihtoehtoisten energiamuotojen tutkimus, energiatehokkuuden lisääminen (opetus, tietoiskut), ympäristötekojen palkitseminen ja tuulivoimakapasiteetin lisärakentaminen.

Oulun Energia -konserni on sitoutunut Energiateollisuus ry:n energiansäästösopi-mukseen, ja toimenpiteet sen tavoitteiden täyttämiseksi on aloitettu. Käytännössä toteutetaan yhteistyössä muiden Pohjoista voimaa -yritysten kanssa eri asiakasryh-mille suunnattuja toimenpiteitä, jotka edistävät energian loppukäytön tehokkuut-ta siten, että energiapalveluja koskevan direktiivin vaatimus yhdeksän prosentin säästöstä vuoteen 2016 mennessä saavute-taan. Oulun Energia -konsernille ja Oulun Sähkönmyynti Oy:n osakkaille nimettiin yhteinen energiapalveluneuvoja, joka aloitti työnsä keväällä 2009.

Sähkömittauksia koskeva asetus tuli voimaan vuonna 2009. Asetus täsmentää sähkön toimitusten selvityksen ja mittauk-sen tarpeet ja vaatimukset. Sähkönkulu-tuksen ja pienimuotoisen sähköntuotannon mittauksien tulee perustua tuntimit-taukseen ja mittauslaitteistojen etäluen-taan. Myös asiakasryhmiin kohdentuvaa raportointia laajennetaan siirtymäajan jälkeen. Samantapaisia tarpeita on myös kaukolämmössä ja sähkön vähittäismyyn-nissä, joten mittaustiedon määrän kasvun hallinnointiin päätettiin hankkia uusi mittaustietokanta.

Oulun Energia hankki vuoden 2008 kesäkuussa allekirjoitetulla kaupalla omistukseensa Haukiputaan Energia Oy:n ja sai siten uutta kaukolämpökuormaa. Tavoitteeksi asetettiin yhtiön lämpöverkon liittäminen Oulun kaukolämmön runko-verkkoon vuoden 2009 loppuun mennessä. Tavoite toteutui 9.12.2009, mistä lähtien Toppilan voimalaitos on tuottanut lämmön myös Haukiputaan kaukolämpöasiakkaille.

Oulun Energian toiminnassa raken-tamisen hiipuminen alkuvuodesta näkyi

uusien liittymien määrän vähenemisenä: sähköliittymiä rakennettiin vuoden 2009 aikana 401 (480)* ja kaukolämpöliittymiä 270 (484).

Talous

Johtokunta joutui tarkistamaan 3.9.2008 hyväksymäänsä Oulun Energian talous-arviota kaksi kertaa, ensin marraskuussa 2008 toisen peräkkäisen sateisen kesän aiheuttaman huonon polttoainetilanteen ja kohonneiden polttoainehintojen vuoksi ja sittemmin toisen kerran huhtikuussa 2009 Oulun kaupungin talouden tasapainotta-misohjelman yhteydessä.

Liikevaihto

Oulun Energia -konsenin liikevaihto oli 199,9 (199,8) miljoonaa euroa, liikevoitto 33,4 (46,2) miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämä 9,3 (23,9) miljoonaa euroa.

Oulun Energia -liikelaitoksen vuoden 2009 liikevaihto oli 161,4 (161,4) miljoo-naa euroa eli sama kuin edellisenä vuonna. Sähkön myyntitulot laskivat 7,8 pro-senttia ja lämmön myyntitulot kasvoivat 16,2 prosenttia edellisvuodesta. Sähkön myynnin osuus liikevaihdosta oli 64 (69) prosenttia ja kaukolämmön myynnin osuus 35 (30) prosenttia. Tuotannon rajoitusten seurauksena päästöoikeuksia myytiin noin miljoonan euron edestä. Sähkönmyyntituottojen alentuminen johtui polttoainepulan aiheuttamasta tuotannon vähenemisestä ja sähkön markkinahinnan laskusta. Polttoainepula aiheutti sen, ettei riskienhallintapolitiikka sallinut myydä sähköä etukäteen markki-noille. Polttoainetilanteen normalisoidut-tua olivat sähkön hinnat niin alhaiset, että ne alittivat lauhdesähkön tuotantokus-tannukset. Polttoainepulan vaikutukset tulevat näkymään vielä pidemmällekin kuin vuoden 2009 tulokseen.

Vapo Oy:n omistusrakenteessa tapah-tui vuonna 2009 koko energiasektorin kannalta merkittävä rakennemuutos, jossa yhtiön omistusta siirtyi metsäteollisuudelta kuntien omistamille energiayhtiöille. Tätä tarkoitusta varten perustetun Suomen Energiavarat Oy:n suunnatussa osakean-nissa ja myöhemmässä lisämerkinnässä Oulun Energia merkitsi yhteensä noin yh-deksän prosentin omistusosuuden yhtiöstä ja tätä kautta vajaan viiden prosentin osuu-den Vapo Oy:stä. Polttoaineiden hinnan-vaihtelut ja niiden saatavuuteen liittyvät häiriöt ovat kasvattaneet energiayhtiöiden riskejä ja heikentävät tuloksen ennustetta-vuutta. Oulun Energialle Vapon omistus antaa mahdollisuuden olla vaikuttamassa Vapon kehitykseen.

Tuulivoimakapasiteettiaan Oulun Energia lisäsi osallistumalla Etelä-Pohjan-maan Voima Oy:n tuulivoimaprojekteja varten perustetun osakesarjan osakean-tiin. Oulun Energian omistusosuus ko. osakesarjasta on 0,8 prosenttia (30 kW). Oulun Energian tuulivoimatuotanto tulee pääosin PVO-Innopower Oy:n omistusten kautta. Yhtiöllä on työn alla useita tuuli-voimaselvityksiä, ja Oulun Energia tulee sen osakkaana säilymään merkittävänä tuulivoiman tuottajana.

Syksyllä 2009 energiajohtokunta päätti ympäristötilin ja ympäristöraadin perus-tamisesta. Oulun Sähkönmyynti Oy:ltä puulla tai vedellä tuotettua ViherVirtaa tai tuulella tuotettua TuuliVirtaa ostava asiakas maksaa ekologisen vaihtoehdon valitessaan sähköstään lisähinnan, joka siirtyy lyhentämättömänä perustetulle ympäristötilille. Oulun Energia kaksin-kertaistaa kertyneen summan sijoittamalla tilille euron jokaista asiakkailta kerättyä ympäristöeuroa kohti. Tilille kertyneiden varojen käyttökohteet päättää johtokunta kuultuaan perustettua ympäristöraatia, jos-sa ovat edustettuina myös tilille sijoittaneet asiakkaat. Käyttökohteiksi valitaan esi-

* Sulkeissa vuoden 2008 luvut26

Kulut ja liikevoitto

Energiakonsernin liiketoiminnan kulut olivat 167,6 (155,2) miljoonaa euroa eli 8,0 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2008.

Oulun Energia -liikelaitoksen lii-ketoiminnan kulut olivat 136,5 (126,5) miljoonaa euroa eli 7,9 prosenttia suurem-mat kuin vuonna 2008. Materiaalien ja palveluiden osuus oli 115,0 (107,3) miljoo-naa euroa, 71,2 (66,5) prosenttia liikevaih-dosta. Materiaalikuluista euromääräisesti eniten kasvoivat polttoainekustannukset: vaikka polttoaineita käytettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna, oli kustannus 7,2 miljoonaa euroa suurempi. Polttoaine-kustannusten lisäksi kasvoivat lämmön ja palveluiden ostomenot.

Henkilöstökulut olivat 9,5 (8,5) miljoonaa euroa. Henkilöstökuluihin sisältyvät vanhan eläkesäännön mukaisen eläkevarauksen kirjaukset sekä maksetut tulospalkkiot.

Liiketoiminnan muut kulut olivat 1,9 (1,8) miljoonaa euroa. Suunnitelman mu-kaiset poistot olivat 10,2 (9,0) miljoonaa euroa. Poistot on laskettu hankintahintai-sista jäännösarvoista kirjanpitolautakun-nan kuntajaoston suositusten mukaisesti.

Liikevoitto oli 27,2 (37,3) miljoonaa eu-roa ja 16,8 (23,1) prosenttia liikevaihdosta.

Tilikauden tulos

Energiakonsernin tilikauden ylijäämä oli 9,3 (23,9) miljoonaa euroa ja Oulun Ener-gia -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä 9,2 (21,8) miljoonaa euroa.

Investoinnit

Energiakonsernin investoinnit olivat 47,3 (30,3) miljoonaa euroa ilman tytäryhtiö-osakkeiden hankintaa. Konsernin tytäryh-tiöiden osakkeiden siirrot tehtiin kirjanpi-toarvoin 4,9 (2,3) miljoonaa euroa.

Oulun Energia -liikelaitoksen inves-toinnit pysyviin vastaaviin olivat 37,9 (16,3) miljoonaa euroa. Tuotannon inves-

toinnit olivat 8,5 (7,9) miljoonaa euroa ja kaukolämmön investoinnit 14,1 (8,3) miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit olivat Haukiputaan kaukolämpöyhdys-linjan rakentaminen sekä energiantuotan-non hyötyasteen kohottaminen. Muita investointeja oli 0,983 (0,13) miljoonaa euroa, josta 0,73 miljoonaa euroa koh-distui Vihreäsaaren polttoainevarastoon. Osakkeita tai osuuksia hankittiin 17,3 (1,2) miljoonalla eurolla, merkittävimpänä Vapo Oy:n osakkeita omistavan Suomen Ener-giavarat Oy:n osakkeiden osto. Konsernin tytäryhtiöiden osakesiirrot tehtiin kirjan-pitoarvoin, yhteensä 4,9 (2,3) miljoonaa euroa. Päästöoikeuksia myytiin aineet-tomista oikeuksista sähkön ja lämmön tuotantosuunnitelmia vastaavaksi yhteensä 2,9 miljoonalla eurolla.

Oulun Energia -liikelaitoksen inves-tointien kokonaismäärä ylitti poistot 27,7 (7,4) miljoonalla eurolla. Investoinnit pysy-viin vastaaviin ilman osakkeita olivat 23,6 (16,2) miljoonaa euroa. Investointitaso on noussut liiketoiminnan laajentumisen, voimalaitoksissa suoritetun tehonnoston ja hyötyasteen parantamisen johdosta. Oulun Energia on ennakoivasti valmis-tautunut kiristyviin ympäristösäädöksiin ja päästökaupan tuomaan lisävelvoittee-seen. Kaukolämmön investoinnit ylittävät poistot, koska Haukiputaalle rakennettiin runkojohto, joka liittää kaupungin pohjoi-set osat ja Haukiputaan Toppilan voimalai-toksen verkkoon.

Rahoituskulut ja tuloutukset

Energiakonsernin toiminnan ja investointi-en rahavirta oli 17,9 miljoonaa euroa alijää-mäinen. Alijäämää katettiin Oulun Energia -liikelaitoksessa rahoitusjärjestelyin. Konser-nin rahoituksen kassavirta oli 6,4 miljoonaa euroa ja rahavarojen muutos alkuvuoteen verrattuna -11,5 miljoonaa euroa.

Rahalaitoksille maksettiin korkoja 0,9 (1,0) miljoonaa euroa. Kaupunginval-

tuuston Oulun Energialle vuodelle 2009 asettama tuloutustavoite oli alun perin 19,8 miljoonaa euroa, joka nostettiin tilikauden aikana 20,9 miljoonaan euroon. Tämä maksettiin Oulun kaupungille sijoitetun pääoman korvauksena. Lisäksi maksettiin tilinpäätössiirtoina 10 miljoonan euron lisätuloutus Oulun kaupungille.

Suomen Energiavarat Oy:n osake-kaupan, energiakonsernin tytäryhtiöiden osakesiirtojen ja heikentyneen tuloksen takia alkuperäiseen talousarvioon sisäl-tynyttä rahoitusta järjestettiin uudelleen Oulun kaupungin keskushallinnon kanssa. Kertynyt rahoitusvaje 18 miljoonaa euroa konvertoitiin pitkäaikaiseksi rahoituslai-tosehtoiseksi lainaksi.

Oulun Energia -liikelaitoksen liike-toiminnan kassavarojen muutos oli -10,2 (-27,8) miljoonaa euroa. Suurin kassaan vaikuttanut erä oli 10 miljoonan euron voitonjakoerä kaupungille vuodelta 2008, joka maksettiin 2009. Kassan pienene-misestä huolimatta rahoitusasema on kohtuullinen. Liittymismaksukertymä oli 2,5 (2,8) miljoonaa euroa.

vuosikatsaus 2009

27

Henkilöstö

Energiakonsernin henkilöstön määrä 31.12.2009 oli 357 (351). Heistä vakinaisia kuukausipalkkaisia oli 164 ja tuntipalkkai-sia 140 henkilöä. Määräaikaisessa työsuh-teessa vuoden lopussa oli 53 henkilöä, joista 26 toimihenkilöä ja 27 työntekijää. Henki-löstön keski-ikä oli 46,8 (46,5) vuotta.

Oulun Energia -liikelaitoksen palveluksessa oli vuoden lopussa 185 (187) henkilöä. Vakinaisia virkasuhteisia kuukausipalkkaisia oli 22 ja työsopimus-suhteisia kuukausipalkkaisia 60 henkilöä. Tuntipalkkaisia työntekijöitä oli 83. Mää-räaikaisia työntekijöitä vuoden lopussa oli 20 henkilöä, joista 10 tuntipalkkaista ja 10 kuukausipalkkaista työntekijää. Henkilös-tön keski-ikä oli 47,9 (47,4) vuotta.

Henkilökunnalle järjestettiin ammatil-lista koulutusta suunnitelmien mukaisesti. Vuodesta 2007 alkanut TYKES-projekti sai päätöksensä vuoden 2009 aikana. Projektin sisältöinä olivat esimies- ja työntekijävalmennukset Pohjois-Suomen Teollisuusopistossa ja Verven käynnistämät viisi kehitystarveanalyysiä, jotka pureutui-vat organisaation erilaisiin kehittämiskoh-teisiin. Konsernissa käynnistettiin myös Kunnolla sykettä -kampanja henkilös-tön fyysisen ja henkisen vireyden sekä jaksamisen lisäämiseksi. Erilaiset TYHY-tapahtumat vuoden varrella täydensivät tätä projektia.

Voitonjako ja rahoitusvaikutus kaupungille

Oulun Energian tilinpäätös osoittaa 9,197 miljoonan euron ylijäämää, ja johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä siirre-tään omaan pääomaan. Vuodelta 2009 Oulun Energian rahoitusvaikutus Oulun kaupungin talouteen oli 30,9 miljoonaa euroa, joka muodostui sijoitetun pääoman korkona maksetusta 20,9 miljoonan tulou-tuksesta ja tilinpäätössiirtona maksetusta 10 miljoonan euron lisätuloutuksesta.

Riskit ja riskienhallinta

Riskienhallinta on Oulun Energia -konser-nissa sisällytetty osaksi yhtiön liiketoimin-taprosesseja. Oulun Energia -konsernissa noudatetaan yrityskohtaista toiminta- ja kehittämisjärjestelmää, joka täyttää standardissa SFS-EN ISO 9001:2000 esitetyt vaatimukset. Operatiiviset yksiköt ja tytäryhtiöt arvioivat Oulun Energian kanssa yhteistyössä toimintansa riskejä, laa-tivat niihin liittyviä kehityssuunnitelmia ja raportoivat niistä organisaatiorakenteen mukaisesti. Ulkoinen laatuauditointi painottuu havaintojen toteuttamiseen ja jatkuvaan kehittymiseen.

Oulun Energiassa sisäinen tarkastus selvitti toimintasuunnitelmansa mukaisesti toimintaa yhteistyössä Oulun kaupungin sisäisen tarkastuksen kanssa. Sisäisestä valvonnasta annettiin selonteko keskushal-linnolle.

Tavoitteena on riskien välttäminen ja kustannustehokas suojautuminen tulosta tai kassavirtaa heikentäviltä tekijöiltä. Ris-kejä hallitaan suojaamalla niitä sellaisilla tuotteilla, joiden markkina-arvoa ja volyy-miä voidaan luotettavasti seurata.

Oulun Energia -liikelaitoksen merkit-tävimmät riskit liittyvät sähkön markki-nahintaan ja polttoaineiden saatavuuteen ja hintaan ja sitä kautta päästöoikeuksien tarpeen ja niiden hinnan vaihteluun. Ku-luneen tilikauden aikana hintavaihteluiden todettiin kasvaneen merkittävästi, mikä lisää ja osin toteuttaa niihin liittyvää riskiä. Samoin sähkönhankinnan mahdollisuudet ennustaa sähkömarkkinoilla ilmeneviä sattumanvaraisia ns. hintapiikkejä tai pak-kasjaksoja ja vastata niihin ovat haasteelli-set. Merkittävä on polttoaineisiin liittyvä hinta- ja saatavuusriski. Näitä riskejä realisoitui tilikauden aikana. Riskisyyden arvioidaan kasvaneen kuluneen tilikauden aikana, mikä tulevaisuudessa muodostaa haasteen riskienhallintapolitiikalle ja toimintamallille.

Tulevaisuuden näkymät

Oulun Energian tuloksesta tuli kuluneena toimintavuonna 64 (61) prosenttia sähkö-kaupasta. Sähkökaupan osuus on parhaim-millaan ollut lähes 70 prosenttia. Sähkön hinnan lasku tulee vääjäämättä näkymään lähivuosina Oulun Energian tuloksessa. Vuoden 2010 alku on sähköpörssissä mennyt hintapiikkien ja korkeiden spot-hintojen mukana ylöspäin, mutta tulevaa hintatasoa kuvaavat finanssituotteet ovat edelleen halpoja. Ennustettavuus on hei-kentynyt ja riskisyys on edelleen kasvanut.

Mikäli sähkön hinta jää tämänhetkisten finanssituotteiden tasolle tulevina vuosina, Oulun Energian tulos tulee laskemaan edel-leen. Oulun Energian viime vuosina saavut-tama hyvä tulos tulee käyttää energia-alan hankkeisiin, joiden avulla liikevaihto ja tulos voidaan pitää edelleen hyvänä ulkoisten olosuhteiden heikentymisestä huolimatta.

Oulun Energian tuotannollisten inves-tointien määrä tulee tulevina tilikausina säilymään edelleen korkeana, ja esim. jätteenpolttolaitos tullaan rahoittamaan käyttäen vierasta pääomaa. Muita suuria in-vestointeja tulee valmisteluun lähivuosina, ja niihin tulee varautua etukäteen. Kirjan-pitoarvo suhteessa jälleenhankinta-arvoon (JHA) on alhainen. Investointitaso seuraa jälleenhankinta-arvojen vaatimaa tasoa.

Energiajohtokunnan kokoukset ja koulutus

Kulunut vuosi oli energiajohtokunnan nelivuotisen kauden ensimmäinen toimin-tavuosi. Toimikauden aluksi energiakon-sernin yritysten päättävien elinten jäsenille järjestettiin helmikuussa Pohjois-Suomen Teollisuusopistossa perehdyttämissemi-naari. Johtokunta kokoontui vuonna 2009 neljätoista kertaa ja käsiteltyjä asioita oli 132. Johtokunnan jäseniä on vuoden aika-na osallistunut Oulun Energian jäsenyys-organisaatioiden ajankohtaisseminaareihin ja luentopäiviin.

28

Tarkastukset

Oulun Energian tilintarkastajana toimi KPMG Kunta Oy Oulun kaupungin revi-siotoimiston avustamana.

Sähköturvallisuuden sekä paineasti-oiden ja myrkyllisten aineiden käytön ja varastoinnin tarkastivat Turvatekniikka-keskus (TUKES) ja Fimtekno Oy.

Lisäksi Kilpailuvirasto selvittää kauko-lämmön hinnoittelun kohtuullisuutta Suo-men kymmenen suurimman lämmönmyy-jän osalta. Oulun Energia antoi vastineensa selvitykseen vuonna 2009.

Konsernissa Oulun Sähkönmyynti Oy:hyn tehtiin verotarkastus, ja Kuntien eläkevakuutus tarkasti konserniyhtiöiden ja liikelaitoksen toimintaa.

Jäsenyydet

Energiateollisuus ry, Nord Pool ASA, Nord Pool Clearing ASA, Pohjois-Suomen Sähkölaitosten Kehittämisyhdistys ry, Puu-energia ry – Träenergi rf, RECS Internatio-nalin Suomen ryhmä, Suomalaisen Työn liitto ja Turveteollisuusliitto ry.

vuosikatsaus 2009

29

Tilikausi oli Oulun Sähkönmyynti Oy:n yhdeksäs tilikausi. Vuosi alkoi sähkömark-kinoilla laskevassa tunnelmassa hyvän vesitilanteen, laskuun kääntyneen kysyn-nän ja lauhan talven ansiosta. Keväällä ja kesällä hinnat pysyivät edellisiin vuosiin verrattuna alhaisella tasolla. Loppuvuodes-ta sähkön markkinahinta lähti nousuun kylmien säiden ja hiljalleen lisääntyvän kysynnän seurauksena.

Korkein toteutunut viikkokeskihinta Suomen hinta-alueella oli 77,9 (77,38) €/MWh viikolla 51 ja alin viikkokeski-hinta oli 27,61 (27,27) €/MWh viikolla 31. Vuoden keskihinta oli noin 35 €/MWh (noin 45 €/MWh vuonna 2008). Markki-nahintaan liittyvää riskiä lisäsi myös Suo-men markkinan aluehinnan ajoittainen eriytyminen Nord Poolissa laskettavasta systeemihinnasta. Yksittäisten päivien osalta ero kasvoi yli 250 €/MWh -tasoon, vuorokauden sisällä ero oli jopa suurempi. Pitkäjänteisesti toimivan yhtiön riskien-hallintapolitiikalle hintojen suuri vaihtelu asettaa merkittäviä haasteita. Yhtiö päivit-tikin riskienhallintamalliaan.

Sähkön markkinahinnan alentuminen

nopeasti alkuvuodesta kiihdytti kilpailun asiakkaista ennätyksellisen kovaksi, ja hin-taerot eri toimijoiden ja tuotteiden välillä kasvoivat hetkellisesti jopa kymmenien prosenttien suuruisiksi. Markkinamuutok-set vaikuttivat kaikkiin toimijoihin, eikä Oulun Sähkönmyynti Oy:n kilpailuasema merkittävästi muuttunut suhteessa vanhoi-hin kilpailijoihin. Markkinoille tuleville uusille toimijoille markkinatilanne oli edullinen, ja uusien kilpailijoiden hinnoit-telu olikin ajoittain Oulun Sähkönmyynti Oy:n hintatasoa alempi. Useat ulkomaiset merkittävät konsernit tulivat markkinoille ja kilpailu kansainvälistyi.

Oulun Sähkönmyynti Oy:n alueelle kohdistui useita kilpailijoiden kampanjoita. Kilpailun paineessa ja asiakasmenetysten välttämiseksi yhtiö laski 1.2.2009 mää-räaikaisten tuotteiden myyntihintojaan keskimäärin 18 prosenttia markkinahintaa vastaavaksi. Toistaiseksi voimassa olevien asiakkaiden hintoja alennettiin 1.6.2009 ja 31.8.2009 väliseksi ajaksi keskimäärin 10 prosenttia. Myös muut Suomen markkina-toimijat laskivat myyntihintojaan.

Oulun Sähkönmyynti Oy:n myyn-

tihinnat ovat olleet kilpailukykyiset verrat-tuna sähköä valtakunnallisesti markkina-ehtoisesti myyvien yhtiöiden hintoihin. Isompien asiakkaiden myyntihintoihin ja hinnanmuutosriskiä karttaville asiakkaille tarkoitettuihin 1- ja 2-vuotisiin määräai-kaisiin kiinteähintaisiin tuotteisiin tehtiin muutoksia markkinahinnan ja -tilanteen mukaan. Oulun Sähkönmyynti Oy:n säh-könhankintaa rasittivat osaltaan aiemmin hajautetut hintasuojaukset, jotka osoittau-tuivat muuttuneessa markkinatilanteessa epäedullisiksi.

Oulun Sähkönmyynti Oy esitteli uudet vihreät tuotteet ja niihin liittyvän toimintamallin yhdessä Oulun Energian kanssa 22.2.2009. Vihreistä tuotteista saatava lisähinta ohjataan lyhentämättömä-nä erilliselle ympäristötilille, jolle Oulun Energia sijoittaa euron jokaista asiakkai-den maksamaa ympäristöeuroa kohti. Tilille kertyneiden varojen käytöstä päättää energiakonsernin johtokunta perustetun ympäristöraadin esityksestä.

Toimintasuunnitelman mukaisesti panostettiin viestintään ja sähköisiin medi-oihin kaupankäynnin välineenä.

Oulun Sähkönmyynti Oyhallituksen toimintakertomus 2009

30

Asiakaspalvelutoiminnot siirtyivät Tor-nion Energia Oy:stä Oulun Sähkönmyynti Oy:hyn 1.1.2009. Järjestelyssä yhtiön palvelukseen siirtyi kolme henkilöä.

Huolimatta kireästä kilpailusta Oulun Sähkönmyynti Oy piti markkinaosuutensa alueellaan. Yhtiön strategiset tavoitteet, olla ainoana kokonaan pohjoissuomalai-sena sähkönmyyjänä alueellisesti vahvasti läsnä, kohdella asiakkaita tasapuolisesti ja ylläpitää nykyisten ja saavuttaa uusien asi-akkaiden luottamus, näyttivät toteutuvan. Paikallisuutta korostettiin vahvistamalla edelleen Pohjoista voimaa -brändiä.

Taloudellinen tulos

Yhtiön vuoden 2009 liikevaihto oli 105,8 (100,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi noin 4,7 (19,7) prosenttia. Energiaa myytiin noin 1,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Oulun Sähkönmyynti Oyhallituksen toimintakertomus 2009

YhTiön halliTuS 19.3.2009 lähTiEn:

Varsinainen jäsen Varajäsen

Reijo Sallinen Aslak Aikio (k. 29.8.2009)

Timo Heikkilä Kari Viholainen (9.10.2009 - )

Anne Kellokoski Sampsa Aro

Seppo Moilanen (k. 12.12.2009) Heikki Jäälinoja

Pasi Kemppainen (28.1.2010 -) Pasi Syrjälä

Päivi Pesola Vappu Kivelä

Markku Annala Janne Rouvinen

Timo Koskinen

Anne Salo-oja

Kalervo Kaasila

Yhtiön toimitusjohtaja on Tapani Kurkela. Hallituksen sihteerinä toimi

Arto Sutinen. Tilikauden aikana hallitus kokoontui yksitoista kertaa.

Varsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana tilikaudella 2009 toimi

tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT, JHTT Antti Kääriäinen.

kuvassa vasemmalta alkaen: Heikki Jäälinoja, Janne Rouvinen, Sampsa Aro, Anne Salo-oja,

Markku Annala, Timo Koskinen, Arto Sutinen, Anne Kellokoski, Reijo Sallinen, Tapani Kurkela,

Kalervo Kaasila, Päivi Pesola, Pasi Syrjälä, Timo Heikkilä

vuosikatsaus 2009

31

Suurin kuluerä olivat energian hankin-takulut 104,0 (94,5) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat 1,4 (1,13) miljoonaa euroa, ja niiden nousussa näkyy asiakas-palvelutoiminnan siirto Tornion Energia Oy:stä Oulun Sähkönmyynti Oy:hyn. Liiketappio oli 3,9 (+ 0,9) miljoonaa euroa eli 3,7 (+ 0,9) prosenttia liikevaihdosta. Tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätös-siirtoja ja veroja oli -4,1 (+0,8) miljoonaa euroa ja tilikauden tappio oli 4,8 (+0,1) miljoonaa euroa.

Taseen loppusumma oli 33,9 (39,7) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 24,5 (32,1) prosenttia. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli -18,4 (5,6) prosenttia.

Investointeja ei kuluneella tilikaudella tehty.

Yhtiö maksoi korkoja ja lyhensi pää-oma- ja kaupallisia lainoja velkakirjojen ehtojen mukaisesti.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on Oulun Sähkönmyynti Oy:n toimintaperiaatteiden mukaisesti sisällytetty osaksi yhtiön liiketoiminta-prosesseja. Oulun Sähkönmyynti Oy:ssä noudatetaan yrityskohtaista toiminta- ja kehittämisjärjestelmää, joka täyttää standardissa SFS-EN ISO 9001:2000 esitetyt vaatimukset. Operatiiviset yksiköt arvioivat Oulun Energian kanssa yhteis-työssä toimintansa riskejä, laativat niihin liittyviä kehityssuunnitelmia ja raportoivat niistä organisaatiorakenteen mukaisesti. Oulun Sähkönmyynti Oy:hyn tehty ulkoi-nen laatuauditointi painottui havaintojen toteuttamiseen ja jatkuvaan kehittymiseen.

Tavoitteena on riskien välttäminen ja kustannustehokas suojautuminen yhtiön tulosta tai kassavirtaa heikentäviltä teki-jöiltä. Riskejä hallitaan suojaamalla riskejä sellaisilla tuotteilla, joiden markkina-arvoa ja volyymiä voidaan luotettavasti seurata.

Oulun Sähkönmyynti Oy:n merkit-tävimmät riskit liittyvät sähkön markki-

nahinnan vaihteluihin sekä kannattavien asiakkuuksien kehitykseen. Kuluneen tilikauden aikana asiakasvaihtuvuuden to-dettiin kasvaneen merkittävästi, mikä lisää ja osin toteuttaa siihen liittyvää riskiä.

Sähkönhankinnan mahdollisuudet ennustaa ja suojautua sähkömarkkinoilla ilmeneviltä sattumanvaraisilta ns. hinta-piikeiltä ovat rajalliset. Myös näitä riskejä realisoitui tilikauden aikana. Riskisyys kasvoi kuluneen tilikauden aikana, mikä on omiaan haastamaan tulevaisuudes-sa riskienhallinnan ja toimintamallien toimivuuden.

Myyntivolyymien vaihtelu tuo liiketoimintaan riskejä, joita on vaikea en-nakoida. Myyntimäärien vaihtelu johtuu mm. ulkolämpötilan ja teollisuusasiak-kaiden tuotantotoiminnan muutoksesta. Ennusteista poikkeava myyntimäärän muutos yhdessä epäedullisen markkina-hinnan kanssa voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön tulokseen.

Yhtiökokoukset

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 19.3.2009. Kokouksessa olivat edustettuina kaikki yhtiön osakkeet ja äänet. Kaikki päätökset tehtiin yksimielisesti.

Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 9.10.2009. Kokouksessa täydennettiin hallitusta varajäsenellä. Kaikki päätökset tehtiin yksimielisesti.

Yhtiön omistus

Oulun Sähkönmyynti Oy kuuluu 1.1.2009 perustettuun Oulun Energia -konserniin. Yhtiön osakkeet siirtyivät kaupunkikonsernin sisällä Oulun Energia -liikelaitokselle. Varsinaisesti omistus ei muuttunut. Jäljennökset Oulun kaupun-gin konsernitilinpäätöksestä ovat saatavissa liikelaitos Oulun Konttorista, Torikatu 10.

OSakaS omistus-% 31.12.2009

Haukiputaan Sähköosuuskunta 6,33

Kemin Energia Oy 10,04

Keminmaan Energia Oy 4,30

Oulun Energia 60,37

Raahen Energia Oy 3,55

Rantakairan Sähkö Oy 2,80

Tenergia Oy 2,57

Tornion Energia Oy 10,04

YhTEEnSä 100

Jäsenyydet ja osakkuudet

Oulun Sähkönmyynti Oy on Energiateol-lisuus ry:n (ET) ja Oulun kauppakamarin jäsen sekä Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisö.

Yhtiö omistaa 33 prosenttia C-Ella Oy:stä, jonka kotipaikka on Jyväskylä.

Henkilöstö

Henkilöstöä oli tilikauden päättyessä 39 (31) henkilöä, joista vakituisia oli 32 (25) ja määräaikaisia 7 (6) henkilöä. Kaksi henki-löä vakinaistettiin, vuoden 2009 luvuissa näkyy kolme kausiharjoittelijaa. Lisäksi luvuissa näkyy Tornion Energia Oy:n asia-kaspalvelutoiminnan siirtyminen yhtiön hoidettavaksi kolmen henkilötyövuoden verran. Henkilötyövuosia oli keskimäärin 37 (25). Yhtiön vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 41 (42).

TYKES-projektiin liittyvä esimies- ja työntekijävalmennus Pohjois-Suomen Teol-lisuusopistossa (POHTO) saatiin valmiik-si. Koulutus jatkuu Verven järjestämänä kehitystarveanalyysinä, jossa ratkotaan projektin aikana löytyneitä kehityskoh-teita. Osallistuttiin POHTO:ssa järjes-tettyihin Pohjois-Suomen energiapäiviin. Henkilökunta sai ammatillista koulutusta ja henkilöstölle järjestettiin työhyvinvoin-tia edistävää TYHY-toimintaa.

32

Vuoden 2010 näkymät

Sähkön ja päästöoikeuksien hintaan liittyvät epävarmuudet näyttävät kasvavan. Normaalia kylmempi ja vähäsateisempi sää nosti edellisen vuoden lopun hintoja ja vuoden 2010 johdannaisten lähipäätä. Joh-dannaisten vuosituotteiden nousun takana arvioidaan olevan hiilen hinnan nousun ja poikkeuksellisen kylmän ja kuivan sään. Päästöoikeuden hinta on pysynyt 12-14 €/tn -tasossa Kööpenhaminan kokouksen tulos-ten osoittauduttua odotuksia laihemmiksi.

Asiakasvaihtuvuuden arvioidaan edelleen kasvavan toimialan kiristyvän kilpailun takia. Edelleen jatkuva heikko taloussuhdanne näkyy erityisesti yritys-asiakkaiden sähkönkäytön vähenemisenä ja lisääntyneinä luottotappioina. Näiden tekijöiden arvioidaan vaikuttavan negatii-visesti yhtiön kannattavuuteen tulevana tilikautena. Alan pienistä katteista johtuen yrityksillä ei ole varaa hinnoitteluvirheisiin.

Yhtiö panostaa edelleen palveluun ja kehittää asiakkaiden tarpeita vastaavia tuotteita. Sähköä hankitaan hallintamallia ja riskipolitiikkaa noudattaen. Yhtiön omaa ja omistajayritysten mainetta pyritään edel-leen parantamaan olemalla läsnä ihmisten arjessa Pohjoista voimaa -teemalla.

Vuoden 2010 taloudellisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää Oulun Sähkön-myynti Oy:ltä asiakkaiden luottamuksen säilyttämistä, aktiivista sähkön markki-nahinnan seuraamista ja hintamuutosten viemistä asiakashintoihin. Mikäli vuoteen 2010 mahtuu yhtä paljon negatiivista yllä-tystä kuin vuoteen 2009, jää yhtiön tulos edelleen tappiolliseksi.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Yhtiön tuloslaskelma osoittaa tappiota 4.809.718,08 euroa. Hallitus esittää yhtiö-kokoukselle, ettei osinkoa jaeta ja että tappio katetaan yhtiön vapaasta omasta pääomasta aikaisempien tilikausien voittovarojen tililtä.

vuosikatsaus 2009

33

Päättynyt tilikausi oli yhtiön kolmas. Vuonna 2008 alkoi Energiamarkkinavi-raston valvontajakso, joka jatkuu vuoteen 2011. Valvottavia suureita ovat verkko-toiminnan operatiiviset kulut ja sallittu tuotto. Muutos aikaisempaan jaksoon nähden on operatiivisille kuluille asetettu 2,21 prosentin vuosittainen tehostamista-voite, mikä volyymin kasvu huomioiden tarkoittaa kulujen nollakasvutavoitetta.

Valtioneuvoston asetus sähköntoi-mitusten selvityksestä ja mittauksesta astui voimaan 1.3.2009. Asetus velvoittaa sähköverkkoyhtiön varustamaan käyt-töpaikat etäluettavalla tuntimittaukseen perustuvalla mittalaitteella. Muutoksen takarajaksi asetettiin 80-prosenttisesti vuoden 2013 loppu. Asetus edellytti Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n merkittävää lisäpanostusta suunniteltuihin mittaus-järjestelmäinvestointeihin ja aikataulujen kiristämistä jo tilikaudella 2009.

Pohjoista voimaa -viestintää jatkettiin markkinointisuunnitelman mukaisesti. Ta-voitemielikuvassa Pohjoista voimaa -yhtiöt luovat vastuullisella toiminnallaan lisäar-voa, vaurautta, hyvinvointia ja elinmahdol-

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oyhallituksen toimintakertomus 2009

lisuuksia yrityksille ja kotitalouksille.Yhtiö on Energiateollisuus ry:n jäsene-

nä liittynyt kansalliseen energiatehokkuus-sopimukseen ja sitoutunut panostamaan oman ja asiakkaidensa sähkönkäytön tehostamiseen. Tähän liittyvät toimet käynnistettiin vuonna 2009 Oulun Ener-gian, Oulun Sähkönmyynti Oy:n, Kemin Energia Oy:n, Haukiputaan Sähköosuus-kunnan, Tornion Energia Oy:n, Rantakai-ran Sähkö Oy:n ja Raahen Energia Oy:n kanssa. Yritysten yhteinen energiapalvelu-neuvoja aloitti toimintansa, ja näkyvyyttä messuilla, radiossa, televisiossa ja muissa medioissa lisättiin.

Ulkoisten urakoiden väheneminen ja kilpailun kiristyminen ovat vaikuttaneet palveluntuotannon liikevaihtoon, vaikka rakentamisprojekteja on saatu Oulun seutukunnan ulkopuolelta mm. Kokkolan, Tornion ja Jyväskylän seuduilta. Nämä viimeksi mainitut projektit ovat korvan-neet jonkin verran kuntien ja kaupunkien investointien määrän tippumista.

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy on selvittänyt verkon rakentamisen ja kunnos-sapidon eriyttämiseen liittyvää vaihtoeh-

toa. Selvityksen tulokset selviävät vuoden 2010 kevään aikana.

Yhtiö korotti siirtohintoja 1.1.2010 keski-määrin 10 prosenttia. Tavoitteena on turvata yhtiön rahoitusasema investointien ylittäessä poistot ja pitää tulostavoite viranomaisen hyväksymissä rajoissa. Samassa yhteydessä panostetaan merkittävästi lisää automaattisen mittarinluvun ja -hallinnan projektiin, jotta sähkön käytön tehostamistavoitteet voitaisiin saavuttaa annetussa aikataulussa. Korotuk-sen jälkeenkin yhtiön siirtohinnat säilyivät yhtenä Suomen halvimmista.

Yhtiö on saavuttanut strategiset tavoitteensa hyvin. Yhtiön toimintavar-muus jatkui hyvällä tasolla. Häiriöitä oli hieman edellisvuotta enemmän, mutta verkostotöistä asiakkaille aiheutuneet jän-nitekatkoajat puolestaan olivat samaa tasoa edelliseen vuoteen verrattuna.

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy on yhdessä muiden Suomen sähköyhtiöiden kanssa allekirjoittanut markkinaoikeudelle osoitetun muutosesityksen Energiamark-kinaviraston sallitun tuoton nostamiseksi. Ala katsoo, että EMV on määritellyt kohtuullisen tuoton liian alhaiseksi.

34

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oyhallituksen toimintakertomus 2009

Liikevaihto ja tulos

Yhtiön liikevaihto oli 29,3 (26,7) miljoo-naa euroa. Liikevaihto kasvoi 9,6 prosent-tia. Suurimmat yksittäiset kuluerät olivat suunnitelman mukaiset poistot 7,2 (6,7) miljoonaa euroa, palkat 3,0 (3,2) miljoo-naa euroa ja sähkön siirtokorvaukset 2,7 (2,3) miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan toiminnan kulut tilikaudella nousivat 5,1 prosenttia. Liikevoitto oli 6,9 (5,6) miljoonaa euroa, mikä on 23,5 (21,0) pro-senttia liikevaihdosta. Sijoitetun pääoman tuotto ilman liittymismaksuja oli 7,8 (6,6) prosenttia ja liittymismaksujen kanssa 6,3 (5,4) prosenttia.

SmL:n perusteella eriytettävän sähkö-verkkotoimintaa harjoittavan Oulun Ener-gia Siirto ja Jakelu Oy/verkonhallinnan liikevaihto oli 23,6 (20,5) miljoonaa euroa ja liikevoitto 6,2 (4,9) miljoonaa euroa.

YhTiön halliTuS 19.3.2009 lähTiEn:

Yhtiön hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana kahdeksan kertaa.

hallituksen jäseninä toimivat kertomusvuoden aikana seuraavat henkilöt:

Seppo Ahde, puheenjohtaja

Sirpa Erkkilä-Häkkinen, varapuheenjohtaja

Veikko Jänkälä, jäsen

Pirjo Käyhkö, jäsen

Timo Lindborg, jäsen

Yhtiön toimitusjohtajana on Antti Timonen. Hallituksen sihteerinä toimi Maisa Ilvesviita.

Läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksiin on myönnetty seuraaville henkilöille:

Jari Latvala

Marja Kariniemi

Tapani Kurkela

Arto Sutinen

Varsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana kaudella 2009 toimi

tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT, JHTT Antti Kääriäinen.

kuvassa vasemmalta alkaen: Antti Timonen, Seppo Ahde, Veikko Jänkälä, Pirjo Käyhkö,

Maisa Ilvesviita, Timo Lindborg

vuosikatsaus 2009

35

Sähkö-, ulkovalaistus- ja teollisuus-verkkojen ja liikennevalojen sekä ulkoisten televerkkojen rakentamis- ja kunnossapito-liiketoimintaa harjoittavan Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy/urakoinnin yhtiön ulkopuolelle tehdyn urakoinnin liikevaihto oli 5,7 (6,2) miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,65 (0,7) miljoonaa euroa.

Yhtiö saavutti taloudelliset tavoitteensa.

Rahoitus ja investoinnit

Lainapääoman määrä oli vuoden lopussa 75,0 (74,7) miljoonaa euroa. Omavarai-suusaste oli ilman liittymismaksuja 34,7 (33,1) prosenttia ja liittymismaksujen kanssa 28,3 (27,1) prosenttia.

Yhtiön investoinnit olivat yhteensä 9,6 (8,8) miljoonaa euroa. Investoinnit jakelu- ja siirtoverkkoon olivat 9,1 (8,7) miljoonaa euroa, keskeneräiset hankinnat sähköverkkoon 0,23 miljoonaa euroa ja muut investoinnit 0,3 (0,04) miljoonaa euroa. Siirtoverkossa on keskitytty sähkö-asemien peruskorjaustöihin ja ensi vuonna ohjelmassa olevan Kaakkurin sähköaseman laajennuksen suunnitteluun ja valmistelui-hin. Jakeluverkon puolella merkittävimmät työkohteet ovat olleet Oulun Ritaharjun ja Metsokankaan asuinalueet.

Korkoja ja velkoja maksettiin omista-jalle velkakirjojen mukaisesti.

Yhtiön investoinnit ylittävät poistot. Vaikka rakentaminen yleisesti vähenee, yhtiön oman verkon osalta ovat alkamassa merkittävät korvaus- ja parannusinves-toinnit -50- ja 60- luvulla rakennettuihin verkon osiin. Mikäli yhtiön investoinnit edelleen ylittävät poistot, uhka yhtiön velan määrän ja sitä kautta rahoitusriskin kasvuun säilyy parantuneesta rahoitusti-lanteesta huolimatta.

Riskienhallinta

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n riskit liittyvät sähkön siirtomäärien vaihtelui-hin, viranomaispäätöksiin ja hyödykkei-

den markkinahintojen hintavaihteluihin, jotka voivat vaikuttaa yrityksen kannatta-vuuteen. Siirtomäärien vaihtelu voi johtua ulkolämpötilan poikkeamisesta ennus-tetusta, teollisuusasiakkaiden tuotanto-toiminnan muutoksesta tai esimerkiksi yllättävän laajasta verkkokatkoksesta. Investoinnit ovat pitkäikäisiä (> 20 v.), ja uuden teknologian hyväksyttävyys ja vaihtotahti voi olla lyhyempi, mikä johtaa rahoitusriskin kasvuun.

Riskienhallinta on sisällytetty osaksi yhtiön liiketoimintaprosesseja. Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:ssä noudate-taan toiminta- ja kehittämisjärjestelmää, joka täyttää standardissa SFS-EN ISO 9001:2000 esitetyt vaatimukset. Yhti-össä noudatetaan myös SFS-EN ISO 14001:2004 -ympäristöjärjestelmää ja henkilöstön kehittämisen osalta OHSAS 18001 -järjestelmää. Operatiiviset yksiköt arvioivat toimintansa riskejä, laativat niihin liittyviä kehityssuunnitelmia ja raportoivat niistä organisaatiorakenteen ja edellä mainittujen järjestelmien mukai-sesti. Kevään 2009 ulkoisessa auditoinissa keskityttiin havaintojen tekemiseen ja jatkuvaan parantamiseen.

Tavoitteena on riskien välttäminen ja kustannustehokas suojautuminen yhtiön toimintaa, tulosta tai kassavirtaa heikentä-viltä tekijöiltä. Riskejä hallitaan vakuut-tamalla, varahenkilöjärjestelyillä sekä suojaamalla riskejä sellaisilla tuotteilla, joiden markkina-arvoa ja volyymiä voidaan luotettavasti seurata.

Henkilöstö

Yhtiön vakituisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 94 (92). Vakinaisia kuu-kausipalkkaisia oli 37 ja tuntipalkkaisia 57 henkilöä. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 31.12. yhteensä 18 henkilöä, neljä toimi-henkilöä ja 14 työntekijää. Henkilötyövuo-sia oli keskimäärin 112 (111). Henkilöstön keski-ikä oli 46,6 (47) vuotta.

Henkilökunta sai ammatillista koulu-tusta ja henkilöstölle järjestettiin työhy-vinvointia edistävää TYHY-toimintaa. Yhtenä painopisteenä oli Pohjois-Suomen Teollisuusopiston kautta järjestetty TY-KES -esimies- ja työntekijävalmennus, joka jatkui vuonna 2009 Verven kehitystar-veanalyyseillä. Ammatillista koulutusta an-nettiin koulutussuunnitelman mukaisesti. Eettiset säännöt toiminnassa vahvistettiin osaksi jokapäiväistä toimintaa.

Pääomalainat

Yhtiöllä on 33,5 miljoonaa euroa osakeyh-tiölain 12 luvun mukaista pääomalainaa, jonka pääoma merkitään yhtiön taseeseen vieraaseen pääomaan erillisenä eränä. Lai-nan korko on 6,5 prosenttia ja laina-aika 40 vuotta. Pääoma ja korko saadaan mak-saa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Pääoma saadaan palaut-taa ja korko maksaa vain siltä osin, kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tili-kaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääomalle tai korolle ei ole annettu vakuutta. Jos korkoa ei voida maksaa, se siirtyy maksettavaksi ensim-mäisen sellaisen tilikauden perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa.

Yhtiön omistus

Yhtiön osakkeet omistaa Oulun Energia, joka kuuluu Oulun kaupunkikonserniin. Jäljennökset Oulun kaupungin konserni-tilinpäätöksestä ovat saatavissa liikelaitos Oulun Konttorista, Torikatu 10.

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 19.3.2009. Kaikki päätökset tehtiin yksi-mielisesti.

36

Jäsenyydet ja osakkuudet

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy on Energiateollisuus ry:n (ET) ja Oulun kaup-pakamarin jäsen sekä Kuntien eläkevakuu-tuksen jäsenyhteisö.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Yhtiön tuloslaskelma osoittaa voittoa 166.221,27 euroa. Hallitus esittää yh-tiökokoukselle, ettei osinkoa jaeta ja että voitto siirretään yhtiön vapaaseen omaan pääomaan voittovarojen tilille.

Vuoden 2010 näkymät

Yritysasiakkaiden sähkönkäyttö on vähentynyt alueella jonkin verran, vaikka tavoitteet pääsääntöisesti saavutettiin. Riskinä on, että siirtotuotot alittavat ennusteet, ja korkeassa investointivaihees-sa omarahoitusosuus ei riitä kattamaan rahoitusvajetta. Tällöin yhtiö velkaantuisi tilanteessa, jossa rahoituksen saaminen on haasteellista. Myös luottotappioiden arvioi-daan kasvavan edellisvuosia suuremmaksi. Mahdollisesti alentuva yleinen hintataso sekä rakentamisessa ja raaka-aineissa voi auttaa saavuttamaan erittäin haastavat tehostamisvelvoitteet. Toisaalta saman-aikaisesti alentuva korkotaso voi alentaa Energiamarkkinaviranomaisen määrittele-mää tuottotasoa.

Investointien perustaso jatkuu vä-hintään entisellään. Asiakkaille näkyvä-nä muutoksena tulevat reaaliaikaiseen mittaustekniikkaan tähtäävät investoinnit, ja niihin liittyvät raportoinnit aloitetaan asiakkaille. Näin verkon perustehtävää sähkömarkkinoiden markkinapaikkana tullaan vapaaehtoisesti vahvistamaan. Pro-jekti tulee kestämään vuoteen 2013 saakka.

Palveluliiketoiminnan tilauskanta on säilynyt kohtuullisena yleisestä talouskehi-tyksestä huolimatta. Riskisyyden palve-luliiketoiminnassa arvioidaan kasvaneen tilikauden aikana. Verkonrakentamisen

yhteistyöselvitykset pyritään selvittämään loppuun kevään 2010 aikana.

Kiivaan investointitahdin aiheuttaman rahoitusvajeen kattaminen edellyttää yhtiön toiminnan aktiivista kehittämistä ja SmL:n mukaisen kohtuullisen tuoton edellyttämien hintamuutosten viemistä asiakashintoihin.

vuosikatsaus 2009

37

Turveruukki Oy:n 31.12.2009 päätty-neen tilikauden liikevaihto oli 20,2 (16,4) miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto kasvoi vuositasolla 23 prosenttia. Liikevaihdon kasvu johtui myynnin rakenteen muu-toksesta: puuenergia korvasi puuttuvaa energiaturvetta. Turpeen toimitusmäärä laski 20 prosenttia edellisvuodesta, kun samalla energiapuun toimitusmäärä yli viisinkertaistui.

Yhtiön liikevoittoprosentti oli +2,2 (-1,4) ja omavaraisuusprosentti 28,8 (34,4). Alkuvuoden tulosta rasittivat kahden sateisen kesän jälkeinen turvepula sekä heikkolaatuisen turpeen korkeat toimitus-kulut. Loppuvuodesta turpeen menekki oli ennakoitua vähäisempää johtuen sähkömarkkinoista. Samalla puuenergian toimitusmäärät moninkertaistuivat osan hankinnoista kohdistuessa Baltian ja Venä-jän lähteisiin.

Kesän 2009 hyvissä sääolosuhteissa Turveruukki kykeni tuottamaan turvetta yli tavoitteen, ja keväällä 2010 ylivuotisissa varastoissa on turvetta noin kolmannes vuotuisesta myynnistä.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan

Turveruukki Oyhallituksen toimintakertomus 2009

kustannukset olivat 0,3 (0,3) prosenttia liikevaihdosta. Kehitystoiminnan pääpaino oli turvesoiden ympäristönsuojeluteknii-kan kehittämisessä. Tutkimus- ja kehitys-toiminnassa jatkettiin etenkin turve- ja haketuotantoketjujen kehittämiseen liittyvää työtä sekä soiden jälkikäyttömuo-tojen tutkimista.

Investoinnit

Nettoinvestoinnit turvetuotannon konei-siin ja laitteisiin olivat 1,08 (1,07) miljoo-naa euroa. Nettoinvestoinnit suonkunnos-tukseen olivat 3,2 (2,5) miljoonaa euroa.

Riskit

Merkittävimmät rahoitusriskit ovat yleisen korkotason nousu ja varmuusvarastointia varten tehtävän ylimääräisen tuotannon rahoitus.

Yhtiön toiminta perustuu voimassa oleviin suokohtaisiin ympäristölupiin ja omaan laatu- ja ympäristöjärjestelmään. Ympäristölupien saanti ja pitkät käsittelyajat ovat tulevaisuudessa epävarmuustekijöitä.

Turvetuotannossa oleellisen riskin muodostavat vallitsevat sääolosuhteet.

Tuotantomäärät ja yhtiön mahdollisuudet tasaisiin turvetoimituksiin vaihtelevat huomattavasti sateisuudesta riippuen.

Jäsenyydet ja osakkuudet

Yhtiö toimii aktiivisesti alan valtakunnal-lisissa järjestöissä, Turveteollisuusliitossa ja FINBIOssa (Suomen Bioenergiayhdistyk-sessä). Turveruukki on myös Suoseuran, IPS:n (International Peat Societyn) sekä EPAGMAn (European Peat and Growing Media Association) jäsen.

Yhtiön omistus

Turveruukki Oy kuuluu vuoden 2009 alusta Oulun Energia -konserniin.

OSakaS omistus-% 31.12.2009

Oulun Energia 88,9

Savon Voima Oyj 1,8

Raahen kaupunki 1,8

Oy Herrfors Ab 1,6

Siikalatvan kunta 1,9

Siikajoen kunta 1,3

Kärsämäen kunta 1,0

Lämpö Oy Juurakkotuli 0,9

yrityksen johto ja muut henkilöomistajat 0,8

38

Turveruukki Oyhallituksen toimintakertomus 2009

Henkilöstö

Vuonna 2009 Turveruukin palveluksessa oli keskimäärin 19 hen-keä. Yhtiön toiminta perustuu alihankintaan noin 200 sopimus-urakoitsijalta, jotka vastaavat suonkunnostuksista, turvetuotannos-ta, lastauksista ja kuljetuksista.

Tulevaisuuden näkymät

Kuluva tilikausi on käynnistynyt suunnitelman mukaisesti. Hyvälaatuisen turpeen ansiosta koko vuoden tulos tulee olemaan positiivinen. Yhdessä ylivuotisten varastojen kanssa sopimusasiak-kaiden turpeen toimitukset voidaan turvata. Tuotantokesään 2010 on kuitenkin valmistauduttava huolellisesti, sillä tulevia vuosia varten olisi ylivuotisten varastojen taso kasvatettava 70 prosenttiin. Lisääntyvät toimitusmäärät ja turpeen parantuneen laadun myötä alentuvat kustannukset parantavat tulosta, ja kahden vaikean vuo-den jälkeen palataan lähemmäs vuosien 2006 – 2007 tasoja.

Uusien turvetta ja puuta käyttävien laitosten valmistuminen lisää kotimaisten polttoaineiden kysyntää. Myös yleisellä talousti-lanteen kehityksellä on suuri merkitys polttoaineiden kysyntään ja hintasuhteisiin.

Turvetuotannon määrä ja laatu saattavat vaihdella vuosittain sääolosuhteista johtuen merkittävästi.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta ei jaeta osin-koa ja että voitto, 17.142,20 euroa, siirretään voitto(tappio)-tilille.

YhTiön halliTuS 8.5.2009 lähTiEn:

Mikko Viitanen, puheenjohtaja

Harri Juopperi, varapuheenjohtaja

Antti Huttu-Hiltunen, jäsen

Jonna-Marleena Härö, jäsen

Aimo Lehmikangas, jäsen

Sinikka Paakkonen, jäsen

Yhtiön toimitusjohtaja on Aulis Martinmäki.

Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimi KPMG Kunta Oy

päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Antti Kääriäinen ja

toisena varsinaisena tilintarkastajana KHT, JHTT Tapio Raappana.

kuvassa vasemmalta alkaen: Harri Juopperi, Sinikka Paakkonen,

Aimo Lehmikangas, Antti Huttu-Hiltunen, Aulis Martinmäki,

Jonna-Marleena Härö, Mikko Viitanen

vuosikatsaus 2009

39

Sähköä kuluu merkittäviä määriä myös kaupungin katujen valaisemiseen. Yli kolmekymmentä vuotta sitten Oulussa jouduttiin keskustelemaan valaistuksen rajoittamisesta, kun kaupungin rakennusvirasto ilmoitti siihen tarkoitettujen määrärahojen loppuvan kesken.

40

Tuloslaskelma (1 000 €)

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008

LIIKEVAIHTO 199 955 199 762

Valmistus omaan käyttöön (+) 174 329

Liiketoiminnan muut tuotot 898 1 289

Tuet ja avustukset 7 27

Kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 99 936 112 861Palvelut ja muut kulut 33 067 10 827Henkilöstökulut 16 673 15 102Poistot 17 903 16 442

LIIKEVOITTO 33 455 46 175Rahoitustuotot ja -kulut -22 116 -19 451

VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 11 339 26 724

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) -3 918 -2 820

Tuloverot -75 -25

Vähemmistöosuudet 1 904 32

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 9 250 23 911

Tase (1 000 €)

31.12.2009 31.12.2008

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 10 204 14 808Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 2 008 1 770Rakennukset 23 909 23 547Kiinteät rakenteet ja laitteet 190 604 188 326Koneet ja kalusto 4 128 4 699Muut aineelliset hyödykkeet 17 434 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6 265 5 319

Sijoitukset 28 703 16 345

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 8 736 3 655Lyhytaikaiset saamiset 36 004 36 109Rahoitusarvopaperit 9 750 Rahat ja pankkisaamiset 14 374 23 746

VASTAAVAA YHTEENSÄ 352 119 318 324

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Peruspääoma 60 442 55 502Tilikausien ylijäämä yhteensä 104 249 105 930

VÄHEMMISTÖOSUUDET 2 442 4 346

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 12 024 8 110

PAKOLLISET VARAUKSET 1 544 1 416

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 134 883 109 332Lyhytaikainen vieras pääoma 36 535 33 688

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 352 119 318 324

* Yhteenlasketut luvut sisäiset liiketoimet eliminoituna, sekä 2008 että 2009 luvut ovat tilintarkastamattomia.

OULUn EnERGIA -KOnSERnIn KESKEISET TUnnUSLUVUT VUOdELTA 2009*

(Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy)

vuosikatsaus 2009

4141

Taloudelliset tunnusluvut

Tuloslaskelma (1 000 €)

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008

Liikevaihto 161 401 161 405

valmistus omaan käyttöön (+) 30 20

Liiketoiminnan muut tuotot 2 284 2 405

tuet ja avustukset 7 27

Materiaalit ja palvelutaineet, tarvikkeet ja tavarat

ostot tilikauden aikana 106 457 99 793varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -947 -210

Palvelujen ostot 9 476 114 986 7 707 107 290

henkilöstökulutPalkat ja palkkiot 6 951 6 250 henkilösivukulut

eläkekulut 2 121 1 813 Muut henkilösivukulut 442 9 514 462 8 525

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot 10 164 8 966

Liiketoiminnan muut kulut 1 873 1 766

LiikeyLijääMä (-aLijääMä) 27 185 37 310

Rahoitustuotot ja -kulutkorkotuotot 3 864 5 099Muut rahoitustuotot 108 265 kunnalle maksetut korkokulut -114 Muille maksetut korkokulut -898 -1 013 Sijoitetun pääoman korvaus -20 939 -19 839 Muut rahoituskulut -9 -17 988 -2 -15 490

yLijääMä (aLijääMä) ennen SatunnaiSia eRiä 9 197 21 820

Satunnaiset tuotot ja -kulutSatunnaiset tuototSatunnaiset kulut

yLijääMä (aLijääMä) ennen vaRaukSia 9 197 21 820

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+)

vapaaehtoisten varausten lisäys(-) tai vähennys (+)

tiLikauden yLijääMä (aLijääMä) 9 197 21 820

Tase (1 000 €)

31.12.2009 31.12.2008

VASTAAVAA

A PYSYVÄT VASTAAVATI Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 2 952Muut pitkävaikutteiset menot 111 18

111 2 970II Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 1 1Rakennukset 21 117 20 543Kiinteät rakenteet ja laitteet 135 301 123 271Koneet ja kalusto 699 736Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6 040 5 303

163 158 149 854III Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 65 083 47 785Muut saamiset 112 90

A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 65 195 47 875

B VAIHTUVAT VASTAAVATI Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 2 293 1 346II Saamiset

Pitkäaikaiset saamisetLainasaamiset 57 919 53 867

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 40 794 39 349Lainasaamiset 1 705 882Siirtosaamiset 5 948 3 377

48 447 43 608IV Rahat ja pankkisaamiset 12 473 22 633

B VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 121 132 121 454

VASTAAVAA YHTEENSÄ 349 596 322 153

VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008

A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 60 442 55 502IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 139 078 127 258V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 9 197 21 820

A OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 208 717 204 580

B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Poistoero Vapaaehtoiset varaukset

C PAKOLLISET VARAUKSETEläkevaraukset 261 215Muut pakolliset varaukset 199 193

C PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ 460 408

D VIERAS PÄÄOMAI Pitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 35 113 17 122Lainat kunnalta 30 755 30 755Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 32 225 29 765

98 093 77 642II Lyhytaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 5 765 3 142Ostovelat 29 868 28 621Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 3 670 4 447Siirtovelat 3 023 3 313

42 326 39 523

D VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 140 419 117 165

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 349 596 322 153

42

Rahoituslaskelma (1 000 €)

31.12.2009 31.12.2008

Toiminnan ja invesToinTien rahavirTa

TulorahoitusLiikeylijäämä (-alijäämä) 27 185 37 310 Poistot ja arvonalentumiset 10 164 8 965 rahoitustuotot ja -kulut -17 988 -15 490 satunnaiset erät muut tulorahoituksen korjauserät 44 19 405 11 30 796

investoinnit investointimenot -37 967 -20 357 rahoitusosuudet investointimenoihin 60 221 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 -37 899 17 -20 119

Toiminnan ja investointien rahavirta -18 494 10 677

rahoiTuksen rahavirTa

antolainauksen muutokset antolainasaamisten lisäykset kunnalle (-) antolainasaamisten lisäykset muille (-) -22 -32 antolainasaamisten vähennykset kunnalta (+) antolainasaamisten vähennykset muilta (+) -22 2 -30

Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 24 578 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -3 964 20 614 -3 142 -3 142

oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos muut oman pääoman muutokset 4 940 4 940 Ylijäämän palautus kunnalle -10 000 -10 000 -25 000 -25 000

muut maksuvalmiuden muutokset vaihto-omaisuuden muutos -947 -210 saamisten muutos kunnalta 525 -1 312 saamisten muutos muilta -9 415 -8 252 korottomien velkojen muutos kunnalta 673 8 847 korottomien velkojen muutos muilta 1 967 -7 197 -9 372 -10 299

rahoituksen rahavirta 8 335 -38 471

rahavarojen muuTos -10 159 -27 794

rahavarojen muutos rahavarat 31.12. 12 473 22 633 rahavarat 01.01. 22 632 -10 159 50 427 -27 794

vuosikatsaus 2009

43

Taloudelliset tunnusluvut

Tuloslaskelma (1 000 €)

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008

Liikevaihto 105 756 100 758

Liiketoiminnan muut tuotot 286 228

Materiaalit ja palvelutaineet, tarvikkeet ja tavarat

ostot tilikauden aikana 103 762 94 500 Palvelujen ostot 288 104 050 278 94 778

henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 202 884 henkilösivukulut

eläkekulut 207 216 Muut henkilösivukulut 38 1 447 31 1 131

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 1 441 1 472

Liiketoiminnan muut kulut 2 983 2 677

Liikevoitto (-taPPio) -3 879 928

Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitus- ja korkotuotot 180 358 korkokulut ja muut rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille -295 -364 Muille -97 -212 -110 -116

voitto (taPPio) ennen tiLinPäätöS -SiiRtoja ja veRoja -4 091 812

tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -718 -718

tuloverot

tiLikauden voitto (taPPio) -4 809 94

Tase (1 000 €)

31.12.2009 31.12.2008

VASTAAVAA

A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudetLiikearvo 9 350 10 786Muut pitkävaikutteiset menot 4

9 350 10 790III Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 10 10

A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 9 360 10 800

B VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 15 209 17 672Muut saamiset 236 Siirtosaamiset 3 896 3 115

19 341 20 787III Rahoitusarvopaperit

Muut arvopaperit 4 800 6 800IV Rahat ja pankkisaamiset 665 971

B VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 24 806 28 558

VASTAAVAA YHTEENSÄ 34 166 39 358

VASTATTAVAA

A OMA PÄÄOMAI Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma 1 871 1 871IV Edellisten tilikausien voitto (tappio) 6 789 6 695V Tilikauden voitto (tappio) -4 809 94

A OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 3 851 8 660

B TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄPoistoero 6 092 5 374

D VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen

Velat saman konsernin yrityksille 2 121 2 475Pääomalainat 4 348 5 066

6 469 7 541II Lyhytaikainen

Lainat muilta luotonantajilta 249 249Velat saman konsernin yrityksille 15 563 13 389Ostovelat 1 361 447Muut velat 74 521Siirtovelat 507 3 177

17 754 17 783

D VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 24 223 25 324

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 34 166 39 358

44

Rahoituslaskelma (1 000 €)

31.12.2009 31.12.2008

Liiketoiminnan rahavirtaLiikevoitto -3 879 928oikaisut liikevoittoon 1 440 1 472käyttöpääoman muutos 3 417 -374maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -392 -474Saadut osingot liiketoiminnastaSaadut korot liiketoiminnasta 180 359maksetut välittämät verot

Liiketoiminnan rahavirta 766 1 911

inveStointien rahavirta investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin aineettomien ja aineellisten luovutustulot (sumuarvo) myönnetyt lainatLainasaamisten takaisinmaksutinvestoinnit muihin sijoituksiinSaadut korot investoinneistaSaadut osingot investoinneista

investointien rahavirta 0 0

rahoitUkSen rahavirta maksullinen osakeantiPitkäaikaisten lainojen nostotPitkäaikaisten lainojen takaisinmaksutLyhytaikaisten lainojen nostotLyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 072 -1 072maksetut osingotSaadut ja maksetut konserniavustukset

rahoituksen rahavirta -1 072 -1 072

rahavarojen mUUtoS -306 839

rahavarojen muutosrahavarat 31.12. 665 971rahavarat 1.1. 971 132

-306 839

käyttöpääoman muutosLyhytaikaisten liikesaamisten lisäys+/vähennys- -3 681 6 172Lyhytaikaisten velkojen lisäys lisäys+/vähennys- 264 -5 798

3 417 -374

TilinTarkasTuskerTomus

Oulun Sähkönmyynti Oy:n yhtiökokoukselleOlemme tarkastaneet Oulun Sähkönmyynti Oy:n kirjanpidon, tilin-päätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2009–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HalliTuksen ja ToimiTusjoHTajan vasTuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakerto-muksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laa-timista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoi-to on luotettavalla tavalla järjestetty.

TilinTarkasTajan velvollisuudeT

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatetta-van hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausun-to tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkas-tuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimin-takertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpi-teiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimen-piteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintaker-tomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämis-tapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintar-kastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

lausunTo

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus anta-vat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakerto-muksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Oulussa 1. maaliskuuta 2010 KPMG Oy Ab

Antti Kääriäinen KHT, JHTT

vuosikatsaus 2009

45

Taloudelliset tunnusluvut

Tuloslaskelma (1 000 €)

1.1. - 31.12.2009 1.1. - 31.12.2008

Liikevaihto 29 324 26 748

valmistus omaan käyttöön 143 308

Liiketoiminnan muut tuotot 248 277

Materiaalit ja palvelutaineet, tarvikkeet ja tavarat

ostot tilikauden aikana 6 676 5 999varastojen lisäys - tai vähennys + 223 290

Palvelujen ostot 828 7 727 1 196 7 485

henkilöstökulutPalkat ja palkkiot 3 044 3 189henkilösivukulut

eläkekulut 1 100 1 023Muut henkilösivukulut 285 4 429 171 4 383

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot 7 211 6 663

Liiketoiminnan muut kulut 3 454 3 189

Liikevoitto (-taPPio) 6 894 5 613

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot 21 122korkokulut ja muut rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille -3 476 -3 543Muille -3 455 -3 421

voitto (taPPio) ennen tiLinPäätöS- SiiRtoja ja veRoja 3 439 2 192

tilinpäätössiirrotPoistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -3 200 -2 000

tuloverot 73 49

tiLikauden voitto (taPPio) 166 143

Tase (1 000 €)

31.12.2009 31.12.2008

VASTAAVAA

A PYSYVÄT VASTAAVATI Aineettomat hyödykkeet

Muut pitkävaikutteiset menot 228 321II Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 34 34Rakennukset ja rakennelmat 2 345 2 447Koneet ja kalusto 464 717Muut aineelliset hyödykkeet 101 499 98 854Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 225 17

104 567 102 069

A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 104 795 102 390

B VAIHTUVAT VASTAAVATI Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 86 309II Saamiset

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 8 436 7 835Muut saamiset 1 Siirtosaamiset 760 334

9 197 8 169III Rahoitusarvopaperit

Muut arvopaperit 4 950 4 600IV Rahat ja pankkisaamiset 974 617

B VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 15 207 13 695

VASTAAVAA YHTEENSÄ 120 002 116 085

VASTATTAVAA

A OMA PÄÄOMAI Osakepääoma 6 200 6 200

Vapaan oman pääoman rahasto 23 000 23 000IV Edellisten tilikausien voitto (tappio) 330 187V Tilikauden voitto (tappio) 166 143

A OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 29 696 29 530

B TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄPoistoero 5 830 2 630

C PAKOLLISET VARAUKSETEläkevaraukset 392 351Muut pakolliset varaukset 24 35

416 386

D VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen

Velat saman konsernin yrityksille 20 340 20 340Pääomalainat 32 645 33 527Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 21 977 20 870

74 962 74 737II Lyhytaikainen

Ostovelat 2 523 2 397Velat saman konsernin yrityksille 3 778 3 566Muut velat 1 313 1 344Siirtovelat 1 484 1 495

9 098 8 802

D VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 84 060 83 539

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 120 002 116 085

46

Rahoituslaskelma (1 000 €)

31.12.2009 31.12.2008

Liiketoiminnan rahavirtaLiikevoitto 6 894 5 613oikaisut liikevoittoon 7 241 6 606käyttöpääoman muutos -858 -5 146maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -3 476 -3 544Saadut osingot liiketoiminnastaSaadut korot liiketoiminnasta 21 123maksetut välittämät verot -73 -49

Liiketoiminnan rahavirta 9 749 3 603

inveStointien rahavirta investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -9 616 -8 779aineettomien ja aineellisten luovutustulot (sumuarvo) 23myönnetyt lainatLainasaamisten takaisinmaksutinvestoinnit muihin sijoituksiinSaadut korot investoinneistaSaadut osingot investoinneista

investointien rahavirta -9 616 -8 756

rahoitUkSen rahavirta maksullinen osakeantiPitkäaikaisten lainojen nostot 1 107 1 213Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -882 -882Lyhytaikaisten lainojen nostotLyhytaikaisten lainojen takaisnmaksutmaksetut osingotSaadut ja maksetut konserniavustukset

rahoituksen rahavirta 225 331

rahavarojen mUUtoS 358 -4 822

rahavarojen muutosrahavarat 31.12. 975 617rahavarat 1.1. 617 5 439

358 -4 822

käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys+/vähennys- 1 316 1 688vaihto-omaisuuden lisäys+/vähennys- -223 -290Lyhytaikaisten velkojen lisäys-/vähennys+ -235 3 747

-858 -5 145

TilinTarkasTuskerTomus

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n yhtiökokoukselleOlemme tarkastaneet Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2009–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HalliTuksen ja ToimiTusjoHTajan vasTuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakerto-muksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laa-timista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoi-to on luotettavalla tavalla järjestetty.

TilinTarkasTajan velvollisuudeT

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkas-tuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimin-takertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpi-teiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimen-piteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintaker-tomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämis-tapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintar-kastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

lausunTo

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus anta-vat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakerto-muksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Oulussa 1. maaliskuuta 2010 KPMG Oy Ab

Antti Kääriäinen KHT, JHTT

vuosikatsaus 2009

47

Taloudelliset tunnusluvut

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (79/2005)

Sähköverkkoliiketoiminnan tase (1 000 €)

31.12.2009 31.12.2008

VASTAAVAA

A PYSYVÄT VASTAAVATI Aineettomat hyödykkeet

Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 221 312II Aineelliset hyödykkeet

Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 103 877 101 335Muut aineelliset hyödykkeet 306 593Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 226 17

104 409 101 945

A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 104 630 102 257

B VAIHTuVAT VASTAAVATI Vaihto-omaisuus 56 268II Saamiset

Lyhytaikaiset saamisetSisäiset saamiset 7 046 5 567Saamiset muilta 6 089 5 153

13 135 10 720III Rahoitusarvopaperit 4 950 4 600IV Rahat ja pankkisaamiset -5 270 -3 198

B VAIHTuVAT VASTAAVAT 12 871 12 390

VASTAAVAA YHTEENSÄ 117 501 114 647

VASTATTAVAA

A OMA PÄÄOMAI Osake-, osuus-, tai muu vastaava pääoma 6 200 6 200IV Muut rahastot

Muut muut rahastot 23 000 23 000VI Edellisten tilikausien voitto (tappio) -330 202VII Tilikauden voitto (tappio) -412 -532

A OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 28 458 28 870

B TILINPÄÄTöSSIIRTOjEN kERTYMÄPoistoero 5 830 2 630

C PAkOLLISET VARAukSET 414 380

D VIERAS PÄÄOMAI Pitkäaikainen vieras pääoma

Pitkäaikainen korollinen vieras pääomaSisäiset velat 52 985 53 867

Pitkäaikainen koroton vieras pääomaPalautettavat liittymismaksut 21 977 20 870

74 962 74 737II Lyhytaikainen vieras pääoma

Lyhytaikainen korollinen vieras pääomaSisäiset velat 882 882

Lyhytaikainen koroton vieras pääomaSisäiset velat 3 465 3 501Velat muille 3 490 3 647

7 837 8 030

D VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 82 799 82 767

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 117 501 114 647

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (79/2005)

Sähköverkkoliiketoiminnan tuloslaskelma (1 000 €)

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008

Liikevaihto 23 580 20 548

valmistus omaan käyttöön (+) 320 370

Liiketoiminnan muut tuototMuut liiketoiminnan muut tuotot 228 200

Materiaalit ja palvelutaineet, tarvikkeet ja tavarat

ostot tilikauden aikanahäviösähkö 1 884 1 493Muut ostot tilikauden aikana 20 9

varastojen muutos 212 231 Ulkopuoliset palvelut

alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut 2 703 2 331Muut ulkopuoliset palvelut 297 5 116 241 4 305

henkilöstökulutPalkat ja palkkiot 1 866 2 107henkilösivukulut

eläkekulut 741 644Muut henkilösivukulut 176 2 783 103 2 854

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot

Sähköverkon hyödykkeistä 6 685 6 166Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä 444 7 129 385 6 551

Liiketoiminnan muut kulutvuokrakulut 261 259Muut liiketoiminnan muut kulut 2 594 2 855 2 247 2 506

Liikevoitto (taPPio) 6 245 4 902

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot

Muilta 19 114korkokulut ja muut rahoituskulut

Muille -3 476 -3 457 -3 544 -3 430

voitto (taPPio) ennen SatUnnaiSia eRiä 2 788 1 472

Satunnaiset erätSatunnaiset tuototSatunnaiset kulut

voitto (taPPio) ennen tiLinPäätöSSiiRtoja ja veRoja 2 788 1 472

tilinpäätössiirrotPoistoeron muutos

Poistoeron muutos sähköverkon hyödykkeistä -3 200 -2 000

tuloverot -4

tiLikaUden voitto (taPPio) -412 -532

48

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (79/2005)

Muut sähköliiketoiminnot tuloslaskelma (1 000 €)

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008

Liikevaihto 111 205 118 642

Liikevoitto (tappio) 16 071 27 141

Rahoitustuotot ja -kulut -9 196 -8 151

voitto (tappio) ennen tiLinpäätössiiRtoja ja veRoja 6 875 18 990

Ylijäämän palautus kunnalle 0 0

tiLikauden voitto (tappio) 6 875 18 990

Muut sähköliiketoiminnot tase (1 000 €)

31.12.2009 31.12.2008

vastaavaa

a pYsYvät vastaavat i aineettomat hyödykkeet 12 1 771ii aineelliset hyödykkeet 62 794 62 587iii sijoitukset 27 192 14 834

B vaihtuvat vastaavati vaihto-omaisuus 486 186ii saamiset 14 685 15 647iv Rahat ja pankkisaamiset 50 824 54 687

vastaavaa Yhteensä 155 993 149 712

vastattavaa

a oma pääoma 109 214 106 501

C pakoLLiset vaRaukset 209 176

d vieRas pääoma pitkäaikainen vieras pääoma 32 509 21 714Lyhytaikainen vieras pääoma 14 061 21 321

vastattavaa Yhteensä 155 993 149 712

Lisätiedot sähköverkkoliiketoiminnan eriytettyyn tilinpäätökseenSähköverkkotoiminnan käyttöomaiSuuden nettoinveStoinnit 1000 €:

Liikearvo 0

Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 25

Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 9 112

muut aineettomat hyödykkeet 0

muut aineelliset hyödykkeet 157

ennakkomaksut ja keskeneräinen hankinta 209

yhteensä 9 503

Sähköverkkotoimintaan Sijoitetun pääoman tuottoproSentti: 7,2 %

(ilman liittymismaksuja)

vuosikatsaus 2009

49

Taloudelliset tunnusluvut

Tuloslaskelma (1 000 €)

1.1. - 31.12.2009 1.1. - 31.12.2008

LIIKEVAIHTO 20 152 16 380

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 4 387 - 598

Valmistus omaan käyttöön (+) + 3 203 + 2 505

Liiketoiminnan muut tuotot 43 268

Materiaalit ja palvelut 23 656 15 066

Henkilöstökulut 991 952

Poistot ja arvonalentumiset 1 607 1 689

Liiketoiminnan muut kulut 1 086 1 076

LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 445 - 229

Rahoitustuotot ja -kulut - 428 - 404

VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 17 - 633

VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 17 - 633

Tilinpäätössiirrot

Tuloverot 0 + 14

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 17 - 619

Tase (1 000 €)

31.12.2009 31.12.2008

VASTAAVAA

A PYSYVÄT VASTAAVATI Aineettomat hyödykkeet 493 557II Aineelliset hyödykkeet 21 601 18 571III Sijoitukset 12 12

A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 22 106 19 140

B VAIHTUVAT VASTAAVATI Vaihto-omaisuus 6 331 1 943II Saamiset

Lyhytaikaiset saamiset 3 276 2 871IV Rahat ja pankkisaamiset 17 7

B VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 9 624 4 822

VASTAAVAA YHTEENSÄ 31 730 23 962

VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008

A OMA PÄÄOMA I Osakepääoma 1 626 1 626II Ylikurssirahasto 2 075 2 075IV Edellisten tilikausien voitto (tappio) 4 534 5 153V Tilikauden voitto (tappio) 17 -619

A OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 8 252 8 235

C PAKOLLISET VARAUKSET 668 622

D VIERAS PÄÄOMAI Pitkäaikainen 11 629 7 647II Lyhytaikainen 11 181 7 459

D VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 22 810 15 106

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31 730 23 962

50

Rahoituslaskelma (1 000 €)

31.12.2009 31.12.2008

Liiketoiminnan rahavirtavoitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 17 - 633oikaisut

Suunnitelman mukaiset poistot 1 607 1 689muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 46 14rahoitustuotot ja -kulut 428 404

rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 2 098 1 474

käyttöpääoman muutosLyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) - 405 31vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) - 4 387 + 598Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) + 1 431 + 1 259

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja - 1 263 3 362maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluistaSaadut osingot liiketoiminnasta 1 1Saadut korot liiketoiminnasta 20 9maksetut korot liiketoiminnasta - 449 - 414välittömät verot 0 + 14rahavirta ennen satunnaisia eriä - 1 691 2 972

Liiketoiminnan rahavirta - 1 691 + 2 972

inveStointien rahavirta investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin - 4 572 - 3 763

investointien rahavirta - 4 572 - 3 763

rahoitUkSen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen muutos + 2 291 - 997Pitkäaikaisten lainojen muutos + 3 983 + 1 763

rahoituksen rahavirta + 6 274 + 766

rahavarojen mUUtoS - 10 - 25

rahavarat tilikauden alussa - 7 - 32

rahavarat tilikauden lopussa + 17 + 7

TilinTarkasTuskerTomus

Turveruukki Oy:n yhtiökokoukselleOlemme tarkastaneet Turveruukki Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2009–31.12.2009. Tilin-päätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HalliTuksen ja ToimiTusjoHTajan vasTuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakerto-muksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laa-timista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoi-to on luotettavalla tavalla järjestetty.

TilinTarkasTajan velvollisuudeT

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkas-tuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimin-takertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpi-teiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimen-piteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintaker-tomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämis-tapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintar-kastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

lausunTo

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus anta-vat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakerto-muksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Oulussa 19. maaliskuuta 2010 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy

Tapio RaappanaKHT, JHTT

Antti Kääriäinen KHT, JHTT

vuosikatsaus 2009

51

Taloudelliset tunnusluvut

Tuloslaskelma (1 000 €)

1.1. - 31.12.2009 1.1. - 31.12.2008

LIIKEVAIHTO 1 642 1 476

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -810 -637Varastojen muutos -30 18Palvelujen ostot -9 -849 -21 -640

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -234 -219Henkilöstösivukulut

Eläkekulut -40 -38Muut henkilösivukulut -18 -292 -19 -276

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot 275 271

Liiketoiminnan muut kulut 188 138

LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 38 151

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot 1 3Korkokulut ja muut rahoituskulut muilta -34 -33 -50 -47

VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 5 104

Satunnaiset erätSatunnaiset tuotot

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 5 104

TilinpäätössiirrotPoistoeron muutos -102

Tuloverot -1 -1

TILIKAUDEN VOITTO 4 2

Tase (1 000 €)

31.12.2009 31.12.2008

VASTAAVAA

A PYSYVÄT VASTAAVATI Aineettomat hyödykkeet

Liittymismaksut 6 6Asfaltointi 1 1ATK-ohjelmat 14 24

21 31II Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset 498 532Lämmönjakeluverkosto 1 325 1 307Koneet ja laitteet 771 890Kalusto 1 3

2 596 2 733

A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 2 617 2 764

B VAIHTUVAT VASTAAVATI Vaihto-omaisuus 26 56II Saamiset

LyhytaikaisetMyyntisaamiset 267 271Siirtosaamiset 17 27

284 298IV Rahat ja pankkisaamiset 243 10

B VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 553 364

VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 170 3 128

VASTATTAVAA

A OMA PÄÄOMAI Osakepääoma 505 505IV Ed.tilikauden voitto (tappio) 57 55V Tilikauden voitto (tappio) 4 2

A OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 566 562

B TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄPoistoero 102 102

D VIERAS PÄÄOMAI Pitkäaikainen

Lainat rahalaitoksilta 189 316Muut pitkäaikaiset velat 1 598 1 367

1 787 1 683II Lyhytaikainen

Lainat rahalaitoksilta 126 126Saadut ennakkomaksutOstovelat 263 121Siirtovelat 33 41Muut lyhytaikaiset velat 293 493

715 781

D VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 503 2 464

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 170 3 128

52

Rahoituslaskelma (1 000 €)

31.12.2009

Liiketoiminnan rahavirtaLiikevoitto 38oikaisut liikevoittoon 305käyttöpääoman muutos 123maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -34Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot liiketoiminnasta 1maksetut välittämät verot -1

Liiketoiminnan rahavirta 432

inveStointien rahavirta investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -128aineettomien ja aineellisten luovutustulot (sumuarvo) myönnetyt lainatLainasaamisten takaisinmaksutinvestoinnit muihin sijoituksiinSaadut korot investoinneistaSaadut osingot investoinneista

investointien rahavirta -127

rahoitUkSen rahavirta maksullinen osakeantiPitkäaikaisten lainojen nostot 231Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -126Lyhytaikaisten lainojen nostotLyhytaikaisten lainojen takaisnmaksut -175maksetut osingotSaadut ja maksetut konserniavustukset

rahoituksen rahavirta -71

rahavarojen mUUtoS 233

rahavarojen muutosrahavarat 31.12. 243rahavarat 1.1. 10

233

käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys+/vähennys- -16Lyhytaikaisten velkojen lisäys-/vähennys+ -107

123

TilinTarkasTuskerTomus

Haukiputaan Energia Oy:n yhtiökokoukselleOlemme tarkastaneet Haukiputaan Energia Oy:n kirjanpidon, tilin-päätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2009 - 31.12.2009. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HalliTuksen ja ToimiTusjoHTajan vasTuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakerto-muksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laa-timista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoi-to on luotettavalla tavalla järjestetty.

TilinTarkasTajan velvollisuudeT

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkas-tuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitus-johtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunnitelta-essa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakerto-muksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintar-kastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

lausunTo

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus anta-vat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Oulussa 17. helmikuuta 2010 KPMG Oy Ab

Antti Kääriäinen KHT, JHTT

vuosikatsaus 2009

53

Oulun Energia täytti viime vuonna 120 vuotta. Sähkölaitostoiminnan katsotaan alkaneen joulukuussa 1889, kun Kiikelin saaren pieni höyryvoimalaitos ryhtyi syöttämään sähköä Oulun katuvalaistusverkkoon. Vuonna 1979 silloinen Oulun kaupungin energialaitos juhli tasavuosiaan muun muassa järjestämällä vitsikilpailun.

54

Oulun Energiainfo@oulunenergia.fi

Vaihde: (08) 5584 3300

Oulun Sähkönmyynti Oyinfo@oulunsahkonmyynti.fi

Vaihde: (08) 5584 3200

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oyinfo@oulunenergia.fi

Vaihde: (08) 5584 3300

Energiatalo

Kasarmintie 6 (PL 116)

90101 OULU

Turveruukki Oyturve@turveruukki.fi

Teknologiantie 12

90570 OULU

Vaihde: 044 551 5700

Haukiputaan Energia Oyinfo@oulunenergia.fi

Torpantie 18 (PL 14)

90830 HAUKIPUdAS

Vaihde: 0800 30 5000