KURPANHARJUN PÄIVÄKOTI ESIOPETUSRYHMIEN … · o lapsille luodaan rauhallinen oppimisympäristö,...
25
1.8.2018 KURPANHARJUN PÄIVÄKOTI ESIOPETUSRYHMIEN vuosisuunnitelma 2018 -2019 HEINOLAN KAUPUNKI 27.4.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄ
Transcript of KURPANHARJUN PÄIVÄKOTI ESIOPETUSRYHMIEN … · o lapsille luodaan rauhallinen oppimisympäristö,...
1.8.2018
KURPANHARJUN PÄIVÄKOTI ESIOPETUSRYHMIEN vuosisuunnitelma 2018 -2019
HEINOLAN KAUPUNKI 27.4.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄ
1. ESIOPETUS
ETELÄISEN VARHAISKASVATUSALUEEN KURPANHARJUN PÄIVÄKODIN
ESIOPETUSRYHMÄT sijaitsevat Myllyojan ja Vierumäen koulun yhteydessä.
Eteläisen varhaiskasvatusalueen varahoitajana toimii päivähoitaja Susanna Nenonen
HENKILÖKUNTA
Varhaiskasvatuksen opettajat
SIRPA KROGERUS-HÄKKINEN
JAANA JOKINEN
Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
(50%)
TUULA PULLINEN
Erityiskasvatuksen päivähoitaja
ANNIKA NYLUND
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja
(VEO)
RIITTA HELLSTEN
HENKILÖKUNTA
Varhaiskasvatuksen opettaja
KRISTIINA NUUTTILA
Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
(50%)
HENNA ÄIJÄLÄ
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja
( VEO)
NINA LEHTINEN
MYLLYOJAN KOULUN
ESIOPETUSRYHMÄ
KARJALANTIE 90
18600 MYLLYOJA
P. 044 797 2987
VIERUMÄEN KOULUN
ESIOPETUSRYHMÄ
TUPAMÄENTIE 2
19110 VIERUMÄKI
P. 044 797 6913
vierumaenkoulun.esiopetusryhma@
heinola.fi
2. ETELÄISEN VARHAISKASVATUSALUEEN KURPANHARJUN PÄIVÄKODIN
ESIOPETUSRYHMIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT
Toimintaamme ohjaavat arvot pohjaavat koko Heinolan kaupungin yhteisiin sekä
varhaiskasvatukselle erikseen määritettyihin arvoihin.
Heinolan kaupungin yhteiset arvot ovat
Heinolan kaupungin varhaiskasvatukselle määritetyt yhteiset arvot ovat
Välittäminen kylvää merkityksellisen elämän siemenen. Välittäminen on toisen ihmisen kohtaamista ja hänen tarpeidensa ymmärtämistä.
Yhteisöllisyys itää välittämisestä. Yhteisöllisyys on yhteisiä tavoitteita, jaettuja kokemuksia ja yhdessä luotuja onnistumisia.
Rohkeus versoaa välittämisestä
ja yhteisöllisyydestä.
Rohkeus ottaa elämä
omiin käsiinsä ja luottaa
omiin
mahdollisuuksiinsa.
Innovatiivisuus kukoistaa rohkeudesta.
Innovatiivisuus
kyseenalaistaa
vallitsevaa, löytää
kulkemattomia polkuja
ja luo viisaasti uutta.
Tuloksellisuus kypsyy
innovatiivisuudesta.
Tuloksellisuus ruokkii
hyvinvointia, uutta
kasvua ja menestymisen
kulttuuria.
Oikeuden-
mukaisuus Asiakaslähtöisyys Ekologisuus
Yhdessä
eläminen Turvallisuus
Lapsuuden
kunnioittaminen,
lapsen arvostus
3. ETELÄISEN VARHAISKASVATUSALUEEN KURPANHARJUN PÄIVÄKODIN TOIMINTAA
OHJAAVAT ARVOT
TURVALLISUUS
- SYLI, LÄMPÖ
- AITO LÄSNÄOLO
- LAPSEN KOHTAAMINEN
YHTEISTYÖ
- AVOIMUUS
- LUOTTAMUS
- KUNNIOITUS
- OSALLISUUS
- KAIKKI YHDESSÄ LAPSEN
PARHAAKSI KIIREETTÖMYYS
- LASTA ARVOSTAVA ARKI
- KUUNTELEMINEN
- LÄSNÄOLO
LAPSILÄHTÖISYYS/
YKSILÖLLISYYS - LAPSILÄHTÖINEN TOIMINTA
- ELÄMYKSET
- KOKEMUKSET
- LUOVUUS
LEIKKI OSALLI-
SUUS
HYVÄ
YHTEISHENKI
- YHDESSÄ TEHDEN
POSITII-
VISUUS
EKOLOGI
-SUUS
ETELÄISEN VARHAISKASVATUSALUEEN PALVELUIDEN VISIO
Eteläinen varhaiskasvatus / esiopetus tarjoaa
monipuoliset, laadukkaat palvelut toimivassa kasvu- ja oppimisympäristössä
ammattitaitoisen henkilökunnan huomassa.
ETELÄISEN VARHAISKASVATUSALUEEN TOIMINTA-AJATUS
on tarjota lapsille hyvää perushoitoa, laadukasta varhaiskasvatusta / esiopetusta
turvallisessa sekä lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukevassa
oppimisympäristössä.
Toimintamme pohjautuu valtakunnalliseen, paikalliseen ja yksikkökohtaiseen
esiopetuksen vuosisuunnitelmaan sekä yksikkökohtaiseen
varhaiskasvatussuunnitelmaan. Sekä positiiviseen pedagogiikkaan ja ratkaisu- ja
lapsilähtöisyyteen.
Arvostamme lapsuutta ja rauhallista leikki- ja kasvuympäristöä, jossa jokaisella
lapsella on oikeus tasapainoiseen ja yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen.
Pyrimme luomaan lapselle turvallisen, kiireettömän, kannustavan ja positiivisen
ilmapiirin.
Yhteistyö huoltajien kanssa luo perustan lapsen hyvinvoinnille.
Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lasten
kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden.
Esiopetus Myllyojalla ja Vierumäellä
Alkuluokka-/ Yhteistoiminta 1- lk:n kanssa
Toimimme näin: Arviointi:
VIERUMÄEN ESIOPETUSRYHMÄ : Esiopetuksessa toteutetaan suunnitelmallista, toiminnallista yhteistyötä Vierumäen koulun 1- luokan kanssa. Yhteinen liikunta kerran viikossa, lisäksi muuta toimintaa. Huomioiden oppimiskokonaisuudet ja lasten osallisuus.
MYLLYOJAN ESIOPETUSRYHMÄ : Esiopetuksessa toteutetaan suunnitelmallista, toiminnallista alkuluokka- toimintaa Myllyojan koulun ensimmäisen luokan kanssa 10 tuntia viikossa. Alkuluokan kanssa oppimiskokonaisuuksiin sisältyy; kasvan ja kehityn, tutkin ja toimin ympäristössäni, minä ja meidän yhteisömme, kielen rikas maailma ja ilmaisun monet muodot.
4. LUKUVUODEN TOIMINTA
Esiopetusvuoden toimintakausi
ESIOPETUS 13.8.2018 – 31.05.2019
Esiopetusta ei järjestetä koulujen loma-aikoina. Päivähoitoa järjestetään
perheiden tarpeen mukaan.
- 22.-28.10.2018 ( vko 43 )
- 24.12.2018 – 06.01.2019
- 25.02.2019 - 03.03.2019 ( vko 9)
Päivittäinen esiopetusaika ja päiväohjelma
Myllyojan esiopetusaika klo 9-13
Vierumäen esiopetusaika klo 9-13
MYLLYOJAN ESIOPETUSRYHMÄN PÄIVÄOHJELMA:
klo 9-10 Esiopetusryhmän omaa toimintaa
klo 10-10.50 Myllytunti (alkuluokkatoiminta)
klo 10.50-11.20 Ulkoilu (alkuluokkatoiminta)
klo 11.20-12.00 Lounas (alkuluokkatoiminta)
klo 12.00-12.20 Esiopetusryhmän omaa toimintaa
klo 12.20-13 Myllytunti (alkuluokkatoiminta)
VIERUMÄEN ESIOPETUSRYHMÄN PÄIVÄOHJELMA:
klo 9-10.30 Toiminta, ulkoilu
klo 10.30-11 Lounas
klo 11-12.30 Toiminta, ulkoilu, leikki
klo 12.30-13 Satu-/Rentoutushetki
Poissaolojen ilmoittaminen
Poissaoloista ilmoitetaan soittamalla, tekstiviestillä, sähköpostilla tai Wilman
kautta suoraan esiopetusyksikköön.
Yli kahden viikon poissaoloista myös ilmoitus päiväkodin johtajalle
Yksikön säännöt/järjestyssäännöt
-esiopetusryhmän säännöt laaditaan yhdessä lasten kanssa toimintakauden alkaessa
- koulujen tiloissa toimivat esiopetusryhmät noudattavat koulujen kanssa yhdessä
sovittuja sääntöjä
ETELÄISEN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSALUEEN ORGANISAATIOKAAVIO
HYVINVOINTIJOHTAJA
PIRJO HEPO-OJA
PÄIVÄKODIN JOHTAJA
SALME KOSKI-LAMMI
p.044 797 8536
VARAJOHTAJA
KIRSI RANTANEN
kirsi.rantanen@ heinola.fi
p. 044 469 4207
HENKILÖSTÖ
3 VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJAA
2 VARHAISKASVATUKSEN LASTENHOITAJAA
( 50%)
1 ERITYISKASVATUKSEN PÄIVÄHOITAJA
1 ALUEEN VARAHOITAJA
HYVINVOINTILAUTAKUNTA
VA. VARHAISKASVATUSJOHTAJA
PÄIVI SALMINEN
(31.12.2018 asti)
MYLLYOJAN ALUEEN
VARHAISKASVATUKSEN
ERITYISOPETTAJANA ( VEO) TOIMII
RIITTA HELLSTEN
p.044 469 4258
VIERUMÄEN ALUEEN
VARHAISKASVATUKSEN
ERITYISOPETTAJANA (VEO) TOIMII
NINA LEHTINEN
p. 044 7976860
Myllyojan ja Vierumäen esiopetusryhmissä huomioidaan laaja-alainen osaaminen
ja edetään esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien mukaan
OSALLISTUMINEN,
VAIKUTTAMINEN
JA KESTÄVÄN
TULEVAISUUDEN
RAKENTAMINEN
AJATTELU JA
OPPIMAAN
OPPIMINEN
KULTTUURINEN
OSAAMINEN, VUOROVAIKU-
TUS JA ILMAISU
ITSESTÄ
HUOLEHTIMI-
NEN JA ARJEN
TAIDOT
IHMISENÄ
KASVAMINEN
MONILUKUTAITO
TIETO- JA
VIESTINTÄTEKNO-
LOGINEN
OSAAMINEN IL
MA
ISU
N
MO
NET
MU
OD
OT
5. ETELÄISEN ALUEEN ESIOPETUSRYHMIEN TAVOITTEET JA ERILLISSUUNNITELMAT
Toimintamme päätavoitteena on luoda laadukasta esiopetusta yhdessä lasten ja
heidän huoltajiensa kanssa huomioiden erilaiset oppijat. Toiminnassamme korostuu
osallisuus ja leikki.
Esiopetuksessa ja alkuluokassa lapsen oppiminen perustuu oppijan aktiiviseen rooliin
ja hänen kokemusmaailmaansa ottaen huomioon oppijan mielenkiinnon kohteet.
Tämä tapahtuu aktiivisesti tutkimalla, oivaltamalla, harjoittelemalla ja ratkaisemalla
ongelmia yhdessä vertaisryhmän kanssa. Toiminnallisissa oppimistehtävissä lapsi
muokkaa hankkimaansa tietoa kokeilemalla, tutkimalla, kyselemällä, pelaamalla tai
leikkimällä. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat sekä toisiltaan
että yhdessä toisten kanssa. Toiminta on tarkoituksenmukaista, haasteellista,
elämyksellistä ja antaa mahdollisuuksia leikkiin osana oppimisprosessia. Esiopetuksessa
ja alkuluokassa työskennellään pääosin pienryhmissä ja toiminnassa korostuu yhdessä
toimiminen ja vuorovaikutus.
Toiminta Näin me toimimme Arviointi
Perustoiminnot:
ruokailu
lepo
pukeutuminen
ulkoilu
wc-toiminnot
siirtymät
Ruokailu tapahtuu koulun ruokalassa - hyvät ruokatavat - maistaminen (sapere) - lapset harjoittelevat ruuan annostelua -rauhallinen yhdessäolon hetki - päivittäinen satu-/lepohetki - säänmukainen pukeutuminen - ulkoilemme joka säällä, (sään mukainen varustus)
- harjoitellaan itsenäistä wc-toimintaa.
- siirtymissä vältetään ruuhkaa, kiirettä. Joustavat siirtymät. Siirtymämäärien vähentäminen esiopetus- ja alkuluokkatoiminnassa
Osallisuus:
aloituskäytännöt
tiedonvaihto
yhteistyömuodot
lasten ja vanhempien toiveet
Tutustuminen eskariin toukokuussa lapsille sekä perheille. Vanhempainilta esiopetuksen alussa Wilma, lapsen henkilökohtainen esiopetussuunnitelma, päivittäinen tiedonvaihto, puhelin/tekstiviestit, toiminnan havainnollistaminen vanhemmille oppimiskokonaisuuskartan avulla Päivittäisten kuulumisten vaihto, vanhempainillat, yhteiset toiminnalliset illat, Wilma Päivittäiset keskustelut lasten ja vanhempien kanssa. Tartutaan lapsilta tuleviin ideoihin toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Lapsen henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman laatiminen yhteistyössä lapsen, huoltajien ja henkilökunnan kanssa
Juhlat ja retket:
arjen ja juhlan erottaminen
juhlaperinteet
Juhlapäivien huomioiminen kts. juhlat ja retket vuosikello ( Liite 1 ) Kirkolliset ja liputettavat juhlapäivät, Kivalterin talo, museo, teatteriretki, Runebergin kahvila, laskiainen
Toiminnan erityiset tavoitteet ja kehittämiskohteet
Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen
Jatkuva toiminnan arviointi
Koulutus
Kehityskeskustelut kerran vuodessa
Tyhy-toiminta
Tiimisopimukset:
Kuvataan, miten yksikössä toimitaan ja miten vastuut jakaantuvat esiopetusryhmässä.
Liitteenä yksikön käyttämä tiimisopimus ( Liite2 )
Myllyojan alkuluokkatiimi ( esiopetuksen ja 1.luokan henkilökunta ) kokoontuu kerran
viikossa.
Vierumäen ja Myllyojan esiopetustiimi kokoontuu kerran kuukaudessa.
Työhyvinvointisuunnitelma on laadittu yhteistyössä Kurpanharjun alueen kanssa.
Kurpanharjun alueen koulutussuunnitelma on laadittu huomioiden uusien
opetussuunnitelmien tuomat erityispiirteet.
Arvioinnista 7.6.2018 nousseet kehittämiskohteet
kaudelle 2018 – 2019:
RATKAISUKESKEISYYS
VIERUMÄEN JA
SINILÄHDETALON
VARHAISKASAVATUSYK-
SIKÖIDEN SUUNNITTELU
OSALLISUUS
POSITIIVINEN
PEDAGOGIIKKA
Toiminnan erillissuunnitelmat
6.OPPIMISEN, KASVUN JA HYVINVOINNIN TUKI
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja ( VEO ) on esiopetusryhmissä säännöllisesti
seuraamassa ja havainnoimassa lasten yksilöllisiä tuen tarpeita yhteistyössä
henkilökunnan ja huoltajien kanssa.
VEO laatii huoltajien luvalla yhteistyössä ryhmän henkilökunnan ja huoltajien kanssa
tarvittavat oppimisen tukeen liittyvät asiakirjat ja kirjaa ne Wilmaan.
Erityiskasvatuksen päivähoitaja on lisäresurssi ryhmässä, joissa lapsilla on tuen
tarvetta. Toimintakauden alussa erityiskasvatuksen päivähoitajan rooli ja
vastuualueet suunnitellaan yhdessä ryhmän henkilökunnan, VEON ja päiväkodin
johtajan kanssa.
TASA-ARVO JA
YHDENVERTAISUUS
-SUUNNITELMA
TUEN MUODOT ESIOPETUKSESSA; KOLMIPORTAINEN TUKI
Yleinen tuki;
Varhaiskasvatuksen erityisopettajan toiminta ryhmän kaikkien lasten kanssa
o havainnointi
o oppimisympäristön ja erilaisten apuvälineiden suunnittelu yhdessä esiopettajien ja
erityiskasvatuksen päivähoitajien kanssa esim. kuvat, kynätuet, kuulokkeet
o pienryhmätyöskentely ja tarvittaessa lapsen kanssa työskentely kahden kesken
esim. r-kerho
o samanaikaisopetus esiopettajan ja erityiskasvatuksen päivähoitajan kanssa yhdessä
o tarvittaessa osallistuu keskusteluihin vanhempien kanssa
Tehostettu tuki;
o lastentarhanopettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja laativat pedagogisen
arvion yhdessä vanhempien / huoltajien kanssa, kun lapsen yleinen tuki ei riitä ja
tuen tarve on jatkuvaa ja säännöllistä
o lapselle tehdään oppimissuunnitelma yhteistyössä vanhempien ja asiantuntijoiden
kanssa
o kaavakkeet löytyvät Wilmasta, allekirjoitetut paperit säilytetään lukollisessa
kaapissa esiopetuspaikassa
o tuen tarvetta arvioidaan tarvittaessa ja viimeistään huhtikuussa
o asiakirjat siirtyvät Wilmassa sähköisenä kouluun siirryttäessä
Erityinen tuki;
o lastentarhanopettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja laativat pedagogisen
selvityksen yhdessä huoltajien kanssa
o huoltajat hakevat erityiseen tukeen siirtoa koulutusjohtajalta, liitteeksi tarvitaan
psykologin tai PHKS:n asiantuntija lausunto
o lapsen siirtyessä erityiseen tukeen hänelle laaditaan HOJKS ( henkilökohtainen
opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ) yhteistyössä vanhempien /
huoltajien ja asiantuntijoiden kanssa
o kaavakkeet löytyvät Wilmasta, allekirjoitetut paperit säilytetään lukollisessa
kaapissa esiopetuspaikassa
o tuen tarvetta arvioidaan tarvittaessa ja viimeistään huhtikuussa
o asiakirjat siirtyvät Wilmassa sähköisenä kouluun siirryttäessä
Pidennetty oppivelvollisuus /lapsi aloittaa oppivelvollisuuden vuotta aikaisemmin;
o koulutusjohtaja tekee PHKS:n asiantuntijalausunnon perusteella päätöksen
pidennettyyn oppivelvollisuuteen siirtämisestä, joka on samalla erityisen tuen
siirtopäätös
o pidennetyssä oppivelvollisuudessa oleva lapsi sijoittuu ikäistensä lasten
päiväkotiryhmään
Oppilashuolto
Yhteisöllinen oppilashuolto;
Myllyojan ja Vierumäen esiopetusryhmiin on laadittu yhteinen
oppilashuoltosuunnitelma.
Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu vähintään kerran syyskaudella ja kerran
kevätkaudella, tarvittaessa useammin. Työryhmään kuuluvat esiopetusryhmien
lastentarhanopettajat, terveydenhoitaja, varhaiserityiskasvatuksen opettaja,
päiväkodin johtaja. Kevätkaudella mukana lisäksi koulun erityisopettaja, tulevat
ensimmäisten luokkien opettajat sekä koulun rehtori.
Asiantuntijaryhmän kutsuu koolle päiväkodin johtaja.
Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut on kirjattu oppilashuoltosuunnitelmaan
Yksilöllinen oppilashuolto;
o Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan
suostumukseen
o Asiantuntijaryhmän kutsuu koolle varhaiserityiskasvatuksen opettaja
o Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan
oppilashuoltokertomus
Ohjauksellinen- ja muu tuki
Varhaiserityiskasvatuksen opettaja
Erityiskasvatuksen päivähoitaja
Arviointi oppilashuollon palveluista yhteistyössä vanhempien/ huoltajien,
henkilökunnan ja eri asiantuntijoiden kanssa.
YHTEISTYÖ JA TOIMINTATAVAT NIVELVAIHEISSA :
Siirtyminen esiopetukseen
Esiopetuksen opettajan vierailut keväällä 5- vuotiaiden ryhmissä.
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja ( VEO) on tuttu lapsille ja vanhemmille /
huoltajille.
Keväällä lasten tutustumispäivä koulun esiopetusryhmässä.
Keväällä lasten ja vanhempien / huoltajien yhteinen tutustumisilta.
Vanhempainilta esiopetuksen alussa.
Nivelvaihe esiopetuksesta kouluun
Alkuluokkatoiminta/ Yhteistyö 1 luokan kanssa
Vanhempainilta keväällä
Vanhempainilta edellisenä iltana ennen koulun alkua
Arviointi nivelvaiheitten toimivuudesta yhdessä lasten, vanhempien / huoltajien
ja henkilökunnan kanssa.
Suomi toisena kielenä
Heinolan kaupungilla on laadittuna suomi toisena kielenä- ohjelma
esiopetusikäisille
Yksikön arvioinnin menetelmät ja aikataulu
Arviointi on tärkeä osa toiminnan kehittämisessä
o henkilökunnan oman työn arviointi; reflektointi
o ryhmäpalavereissa viikoittain ja tiimipalavereissa kerran kuukaudessa toiminnan
arviointi
o syyskauden ryhmän toiminnan arviointi yhdessä päiväkodin johtajan kanssa
o kevätkaudella kehityskeskustelut
o suunnitteluilloissa esiopetussuunnitelman toiminnan arviointia
o kehittämiskohteiden kirjaaminen, seuraaminen ja arviointi
o kesäkuun alussa yhteinen koulutuspäivä, jossa arvioidaan toimintavuoden toiminta
ja laaditaan kehittämiskohteet
Maakunnallinen arviointi
o toteutetaan parillisina vuosina kevätkaudella
o arviointiin osallistuvat lapset, huoltajat sekä henkilökunta
o arviointi toteutetaan Zef-ohjelmalla
7. Opetus-ja opetusjärjestelyt
LAAJA-ALAINEN OPPIMINEN
o laaja-alaisella oppimisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja
tahdon muodostamaa kokonaisuutta
o lasten laaja-alaiseen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä
enemmän se, MITEN esiopetuksessa työskennellään, MILLAISIKSI
oppimisympäristöt rakennetaan sekä MITEN lasten oppimista ja hyvinvointia
tuetaan.
Laaja-alaisen oppimisen painopistealueet toimintakaudella 2018–2020 Heinolassa
ovat:
Heinolassa toimintakaudella 2018-2019 painopistealueena on lasten kulttuuri.
PROJEKTIMME toimintakaudella 2018 – 2019
Teema: Näin toimimme: Näin seuraamme ja arvioimme:
Lasten kulttuurivuosi
Lasten ideat, osallisuus, museo, kulttuuripolku ja eteläisen alueen yhteinen projekti
VUOROVAIKUTUS-
TAIDOT OSALLISUUS MEDIAKASVATUS
JA TVT-TAIDOT
Runeberg -projekti
Perinne, toteutetaan kahvilana Tutustuminen henkilönä Runeberg
Lasten ideoima oma tvt-projekti Satapäivä
Tartumme lapsilta tuleviin ideoihin toteuttaa mediakasvatusta Laskemme eskaripäivien määrää. Juhlimme toiminnallisesti sadatta eskaripäivää
Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja oppimisympäristö:
o lapsille luodaan rauhallinen oppimisympäristö, jossa mahdollisuus luovuuteen,
kokeiluun, tutkimiseen ja itseohjailtavuuteen. Ajatuksena ’tyhjä taulu’, johon lapset
otetaan mukaan ideoimaan ja toteuttamaan oppimisympäristöään
o huomioidaan ergonomia
o pienryhmätoiminta
o yhdessä oppiminen
o kannustava ja lasta kehittävä palaute
o oppimisympäristö muokataan opetettavan asian mukaiseksi huomioiden
oppimismateriaalit ja opetusvälineet
o tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa esim. tablettien käyttö
o Seikkailujen eskari esiopetuskirjana
o Oppimisympäristö muodostuu erilaajuisista ja eritavoin toteutetuista
oppimiskokonaisuuksista, joka on luonteeltaan eheyttävää.
Sinilähde-talon suunnittelussa huomioidaan uusien opetussuunnitelmien mukaiset
oppimisympäristöt.
OPPIMISKOKONAISUUDET
Ilmaisun monet
muodot
Näin me toimimme
Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön
Arviointi
MUSIIKILLINEN
TOIMINTA
KÄSITYÖT
KUVALLINEN AJATTELU JA ILMAISU
SUULLINEN JA KEHOLLINEN ILMAISU
Säännölliset musiikkihetket Monipuoliset käsityöt, sisältäen vähintään yhden pitkäkestoisen työn Monipuoliset kädentaidot, taidekasvatus -draama -teatterit -sadutus -satujen lukeminen ja kuunteleminen, jatkotarinat
Rytmisoittimet Cd-soitin Seikkailujen eskarikirjan laulut ym Tarvittavat materiaalit, puukäsityöluokan käyttö Lasten töiden esille laitto, monipuoliset välineet, välineet lasten saatavilla Pöytä- ja nukketeatteri, lasten omat esitykset, kirjaston käyttö teatteriretket
Kielen rikas
maailma
KIELELLINEN TIETOISUUS
LUKI-JA KIRJOITUSVAL-MIUKSIEN LUOMINEN
Näin me toimimme Sadut, lorut, riimit, laulut Lasten omat tarinat, sadutus roolileikit draama Vuorovaikutustaidot Nimeäminen Rohkeus puhumiseen Keskustelu Äänne, tavu, sana, lause, lukusuunta Kirjain, oikea kirjainmuoto Lasten oman ajattelun kehittäminen Ongelmanratkaisu Monipuolinen ja rikas kielenkäyttö
Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Kuvien käyttö tukena Rikkaan kielen käyttäminen Kirjat lasten saatavilla Aakkoset näkyvillä Oppimispelit/ tabletit Päivittäiset lukuhetket Sanomalehtiviikko Tietokonekirjoittami- nen, molla abc Monipuoliset toimintatavat Keskustelu, ei valmiita ratkaisumalleja, lapsen oman ajattelun tukeminen. Erilaisten oppijoiden huomioiminen Monipuolisuus ( sadut, lorut, riimit, laulut)
Arviointi
ERI KIELIEN JA KULTTUURIEN HUOMIOIMINEN
Leikittelemme erikielillä, laulut, S2-opetus
Huomioidaan monikulttuuriset perheet, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuun-nitelma ( Liite 3)
Minä ja meidän yhteisömme
Näin me toimimme
Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön
Arviointi
HISTORIAN
NÄKÖKULMA
YHTEISKUNNALLI-NEN POHDINTA
EETTINEN KASVATUS
PERUSARVOJEN OPETTELU
KATSOMUSKAS-VATUS YHTEISEN TUTUSTUMISEN KOHTEENA
Tutustumme Heinolaan Historiallinen henkilö Runeberg Pieni kaupunki iso elämä Ajankohtaiset lasta kiinnostavat asiat Itsetunnon vahvistaminen Tunnekasvatus Suvaitsevaisuus Oikeudenmukaisuus Hyvät tavat Käytössä Mini-verso Huomioimme kirkolliset ja liputettavat juhlapyhät
Kaupunkivierailut, museot Runebergin kahvila Heinolan kaupunki Citypolku Poppeli-peli Arjen tilanteet Erilaisissa ryhmissä toimiminen Retket kirkkoon ja muihin srk:n tapahtumiin. Huomioidaan eri vakaumukset ja järjestämme vastaavaa toimintaa.
Tutkin ja toimin ympäristössäni
Näin me toimimme
Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön
Arviointi
MATEMAATTISET
TAIDOT
YMPÄRISTÖKASVA-TUS
TEKNOLOGIAKAS-VATUS
LIIKENNEKASVA-TUS
Matemaattisen loogisen ajattelun pohjan luominen liitettynä lapsen arkiympäristöön ja leikkiin Lukukäsitteen kehittäminen Luonnon monipuolisuuden ja vuoden aikojen vaihtelevuuden havainnointi ja tutkiminen Rakennettu ympäristö Kestäväkehitys Erilaisten medialaitteiden käyttö opetuksessa kts. liikennekasvatuksen vuosikello ( Liite 4)
Lasten saatavilla matemaattiset pelit ja- välineet Arjen matematiikka ja toiminnallinen matematiikka Retket lähiympäristöön Seikkailukeskus Saksala Messi Menninkäinen Kamera, tietokone, tabletit, CD-soitin, dokumenttikamera, apple-tv Lähiympäristö Liikkuminen kaupungissa Kulkeminen bussilla
Kasvan ja kehityn
Näin me toimimme
Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön
Arviointi
TERVEYS- JA
HYVINVOINTI
LIIKUNTA
TURVALLISUUS
Lepo Ruokailu; sapere Hyvät ihmissuhteet Oma terveys Itsesäätely Perusliikuntataidot Karkea- ja hienomotoriikka pelien ja leikkien avulla Ilo kasvaa liikkuen Liikuntasuunnitelma ( Liite 5) Tuetaan lasten turvallisuuden tunnetta Turvallisuussuun- nitelma Kiusaamisen ehkäisysuunnitelma ( Liite 6 ) Mini-verso Liikenneturvallisuussuunnitelma ( Liite 7 )
Päivittäinen satuhetki, mahdollisuus päivälepoon Viihtyisä ruokala, Arjen tilanteet Mieli-ohjelma Mini-verso Liikunta pienissä tiloissa, Vierumäen koulun sali, jää- ja uimahalli, koulun piha, ympärillä oleva luonto ja luontoretket Turvallinen oppimisympäristö Poistumisharjoitus
Osallisuus arvioinnissa:
lasten itsearviointi, peukutus
lapset osallisena esiopetussuunnitelman laadinnassa ja arvioinnissa
8. YHTEISTYÖ
Kodin ja esiopetuksen yhteistyö:
o tutustuminen eskariin toukokuussa lapsille sekä perheille
o Wilma, esiopetussuunnitelma, päivittäiset keskustelut lasten ja vanhempien kanssa,
puhelinkeskustelut/tekstiviestit, blogi
Vanhempaintoiminta:
o vanhempainillat
o perheille järjestetyt tapahtumat
o koulun/ päiväkodin vanhempaintoimikunta
Koulun kanssa tehtävä yhteistyö:
o alkuluokkatoiminta/ Yhteistyö 1. luokan kanssa
o henkilökunnan osallistuminen koulun viikkopalavereihin tarpeen mukaan
o erilaiset tapahtumat
Muut sidosryhmät:
o yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa
o yhteistyö seurakunnan, eri liikuntaseurojen, kirjaston, liikuntatoimen kanssa
9. LASTEN OSALLISUUS
Osallisuus toiminnan suunnittelussa:
lasten ideoiden ja toiveiden kuunteleminen ja niiden kehittäminen ja
mahdollistaminen yhdessä henkilökunnan kanssa
Osallisuus toiminnassa:
Lapset aktiivisia toimijoita; toiminnallinen oppiminen
Lasten kokoukset :
tarvittaessa otetaan käyttöön
lasten mielipiteet huomioidaan heitä kuunnellen ja yhdessä keskustellen
Eskarissa opittiin
monta hauskaa juttua.
Eskarissa tavattiin
monta hauskaa tuttua.
Eskarissa laulettiin
monta hauskaa laulua.
Eskarissa piirrettiin
monta hauskaa taulua.
Eskarissa kasvettiin
monta pitkää senttiä.
Eskarissa juoksenneltiin
puistoja ja kenttiä.
Kesä odottaa
pientä kulkijaa.
Kesän jälkeen koulun portti
meille aukeaa!
(Tuula Kallioniemi )
Liitteet :
Juhlat ja retket suunnitelma
Tiimisopimus
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Liikennekasvatuksen vuosikello
Liikuntasuunnitelma
Kiusaamisen ehkäisysuunnitelma
Liikenneturvallisuussuunnitelma
Esiopetuksen osallistumistodistus
Turvallisuussuunnitelma; kansio yksiköissä
