Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden …...2018/02/16 · Lastensuojelun systeeminen...
Transcript of Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden …...2018/02/16 · Lastensuojelun systeeminen...
Keski-Suomen lapsi- ja
perhepalveluiden muutosohjelma
Tilannekuva, maakunnallinen LAPE-ryhmä / ohry 16.2.2018
Raija Harju-Kivinen
19.2.20182
Muutostyön tausta ja keskeiset asiakirjat
Lasten oikeuksien sopimus ja yleiskommentit
LAPE muutosohjelma, hallituksen kärkihanke
Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi, Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä, STM 8/2018 https://www.epressi.com/media/userfiles/108707/1517993297/lape-loppuraportti_final.pdf
UNICEF: lapsiystävällisten maakuntien ohjeistus
Maakuntalakiluonnos: 35§, 97§http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170015#idp463860784
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä: 14§, 15§http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2969576/02+J%C3%A4rjest%C3%A4mislaki+2016-06-27
Keski-Suomen maakuntahallituksen kokouksessa 10.11.2016 maakuntahallitus ja maakunnan johto ilmaisivat vahvan poliittisen tahtotilan.
Keski-Suomen lapsiohjelma http://www.ks2020.fi/wp-content/uploads/2017/10/KESKI-SUOMEN-LAPSIOHJELMA.pdf
Uusi (lapsiystävällinen) maakuntastrategia
Raija Harju-Kivinen
19.2.20183
Mitä tavoitellaan?
Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut
Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuuri
Raija Harju-Kivinen
19.2.20184
Strategiset päätavoitteet
YHDESSÄammattilaisten, johtajien, päättäjien sekä lasten, nuorten ja vanhempien kumppanuutta, SI-SOTE – yhteistyötä. Yhdessä
kuntien, maakuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten toimijoiden ja tutkimuksen kanssa.
HYVÄÄ ARKEALapsi ja nuori kasvaa ihmissuhteissa ja yhteisöissä: kotona, vertaisryhmissä, varhaiskasvatuksessa, koulussa, oppilaitoksessa, terveys- ja sosiaalipalveluissa, asuinympäristössä, erilaisissa kohtaamisen paikoissa, järjestöissä, seurakunnissa, harrastuksissa. Tuomme sopivan tuen oikeaan aikaan osaksi elämää ja arkea.
LÄHELLÄHyvä kohtaaminen luo luottamusta. Palvelut ovat lapsille ja nuorille ihmisiä ja yhteisöjä. Vältämme ”pois lähettämistä”. Lisätään kotiin, kouluun ja varhaiskasvatukseen jalkautuvia ja konsultoivia palveluita sekä tukea. Hyödynnämme digitaalisten ja liikkuvien palveluiden mahdollisuuksia.
Raija Harju-Kivinen
Lapsiystävällinen Keski-Suomi
19.2.20186
Toimintakulttuurin muutos – näin etenee
Keski-Suomen lapsiohjelma: julkaistu (80 %)
101 lapsitekoa –kampanja (50 %)
Raija Harju-Kivinen
19.2.20187
Toimintakulttuurin muutos – näin etenee
Vaikuttaminen sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun mm. järjestämissuunnitelma (50 %)
ICT-kokonaisarkkitehtuurin kuvaus: 1. versio valmis (70 %)
Osallisuuden vahvistaminen: ryhmätoiminta, yhteiskehittämispäivät, kokemusasiantuntijat, asukasosallisuus (40 %)
Koulutussarja: LAPE, LOS, LAVA, osallisuus (50 %)
UNICEF yhteistyö, lapsiystävällinen maakunta –ohjeistus (30 %)
Lapsivaikutusten arviointi, kysely kuntajohtajille, kuntien päätösasiakirjat (30 %)
Perheystävälliset työpaikat: Työ@Elämä (50 %)
Vaikuttamistyö: sisote-törmäytys, lape-ryhmät, kansanedustajat, opiskelijat ja tutkimus (40 %)
Kuntakohtainen LAPE-muutoksen tilannekuva rakenteilla (20 %)
Raija Harju-Kivinen
19.2.20188
Toimintakulttuurin muutos: Lapsiystävälliset työpaikat
Työ@Elämä –kysely: yritykset valmis, julkinen käynnissä (40 %)
Työpajat (ja valmennus): käynnissä (40 %)
10 keskisuomalaista yritystä (myös Lapsiohjel-massa): Jyväskylän Laatta Leevi Oy, Tmi Soppa Koivisto, Kuljetusliike Ville Silvasti Oy, TL-Maint Oy ja Soikea Solutions Oy Jyväskylästä; Elekmerk, HT Laser Keuruun tehdas ja Keuruskopio Oy Keuruulta; Pihtiputaan Autokoulu Oy Pihtiputaalta.
Julkiset työnantajat: Keski-Suomen liitto, JKL kaupunki, Pelastuslaitos, K-S sairaanhoitopiiri, TE-toimisto, ELY-keskus
Raija Harju-Kivinen
19.2.20189
Perhekeskustoimintamalli – näin etenee
Avointen kohtaamispaikkojen mallintaminen ja liittäminen osaksi perhekeskustoimintaa: kartoitus, verkostot (40 %)
Kunta- ja maakuntatason rakenteiden luominen - sisältäen toimijoiden ja toiminnan määrittämisen, yhteistyörakenteet ja toimintakäytännöt, organisoinnin ja johtamisen, tilat. (50%)
Perhekeskustoiminta toteutuu kaikissa kunnissa verkostomaisena (70%)
Fyysinen perhekeskus tai sen toimipiste on kolmessa kunnassa ja tulossa neljään kuntaan. Useat myös suunnittelevat fyysistä perhekeskusta tai sen toimipistettä. (50 %)
Digitaalinen perhekeskus. Perhekompassin kehittäminen ja Familyroom yhteistyö. (20 %)
Vanhemmuuden tuki: nykytilan kartoitus, maakunnallisen perhevalmennusmallin kehittäminen, Baby trail -oppimispelin pilotointi, SUUNTA yhteistyö (50%)
Raija Harju-Kivinen
19.2.201810
Perhekeskustoimintamalli – näin etenee
Eroauttamisen palvelut: toimijoiden osaamisen lisääminen koulutussarja, vanhemmuussuunnitelman levittäminen ja erofoorumin laajentaminen maakunnalliseksi kehittämisryhmäksi (50%)
Integraatio: jalkautuvat palvelut, mielenterveystyö (15%)
SOS-kumppanuus –pilotti: käynnissä (15%)
Raija Harju-Kivinen
19.2.201811
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos – näin etenee
Hyvien käytäntöjen levittäminen ja kansallisesta kehittämistyöstä tiedottaminen (20 %)
Varhaisvuosien fyysinen aktiivisuus –suositusten jalkauttaminen: käynnissä (50 %)
Kouluikäisten lasten harrastustoiminnan aktivointi (40 %)
Joustava koulupäivä / kerho- ja harrastustoiminta; alueellisen työpajan malli (kysely, toimijat) (20%)
Family School –pilotti: työryhmä, menetelmäkoulutukset käynnistymässä (20 %)
Yhteisöllisen oppilas- ja opiskeluhuollon kehittäminen: maakunnallisen oppimisverkoston perustaminen, keskeisten hyvien käytäntöjen kartoittaminen, toimenpide-ehdotukset yhteneväisistä työtavoista ml. perhekeskustoimintamallin mukainen työ (20%)
Oppilas- ja opiskeluhuollon yhdyspinnat: perhekeskus-neuvola-varhaiskasvatus-koulu (ei käynnissä)
Raija Harju-Kivinen
19.2.201812
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos – näin etenee
Yksilökohtaisen oppilashuollon kehittäminen esiopetuksessa: nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus (erit. kiusaaminen) (25%)
Kasvatusyhteistyökoulutus VESO-päivillä, syksy 2018 (suunnittelussa)
Raija Harju-Kivinen
19.2.201813
Erityistason palvelut – näin etenee
Lapsen hoito- ja palvelupolut. Monitoimijainen case-työskentely ja alatyöryhmät 1. diabetesta sairastava, 2. psyykkisesti oireileva ja 3. vammainen lapsi, integrointi perhekeskustoimintamalliin. (60 %)
Nuorisopsykiatrian kuntakierros 22 kuntaa, toimivampien yhteistyö- ja konsultaatiokäytänteiden kehittäminen: (100%)
Laaja-alaisista oppimishäiriöistä kärsivien, asperger- ja autismipiirteisten lasten ja nuorten monitoimijaisen tuen mallintaminen ja pilotointi: (20%)
Monitoimijaisen arviointimallin kehittäminen, kuntakohtaiset pilotit, 2 kuntaa: (50%)
Lastensuojelun systeeminen toimintamalli –pilotointi: (50 %)
Monitoimijainen perhetyö- ja perhekuntoutus –pilotointi, 3 kuntaa (40%)
Raija Harju-Kivinen
19.2.201814
Erityistason palvelut – näin etenee
Maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten perheiden ja turvapaikanhakijoiden palveluiden kehittäminen: (20 %)
Lastensuojelun perhehoidon maakunnallisen ja monitoimijaisen toimintamallin sisällön ja rakenteiden luominen, sijaisvanhempien psykoedukatiivisen ryhmän pilotointi (70 %)
Sijaishuollon laitoshoidon ohjauksen ja valvonnan kehittäminen osana kansallista kehittämistyötä: vertaisarvioinnin pilotointi ja kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen (50 %)
Raija Harju-Kivinen
19.2.201815
Vaativimman tason palvelut – näin etenee
Osaamis- ja tukikeskuksen kehittämistyö valtakunnallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti, päävastuu Pohjois-Savolla (20 %)
Raija Harju-Kivinen
19.2.201816
Hallinto ja arviointi – näin etenee
2017 toteutui talouden osalta suunnitellusti
Tiimi on edelleen kasassa
Ohjausryhmä, jaostot ja lukuisat työryhmät kokoontuvat
Kaikki hankesalkkuraportit ja suunnitteluasiakirjat tehty aikataulussa
Hankinta- ja hallinnointisopimukset valmiina (95 %)
Yhteistyö kansallisen ohjauksen ja aluehallintoviraston kanssa toimii hyvin. OKM tuli vahvemmin mukaan syksyllä 2017
Yhteistyö kuntiin perustettujen lape-ryhmien kanssa on ollut aktiivista
Verkostoyhteistyötä tehdään myös järjestöjen ja yritysten aamukahvitilaisuuksien muodossa
KSLAPEn arviointi edennyt suunnitelmien mukaisesti
Raija Harju-Kivinen
19.2.201817
KSLAPE 2017
> Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
270962; 49 %
191266; 35 %
1114; 0 %
14300; 3 %
3956; 1 %
26764; 5 %
40000; 7 %
154; 0 % KSLAPE "toteutuma" 2017
Henkilöstömenot
Osatoteuttajat
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Vuokrat
Koneet ja kalusto
Palvelujen ostot
Asiantuntijapalvelut
Muut menot
2017: 548 516 e (budjetoitu 562 552 e)
19.2.201818
KSLAPE TALOUSNÄKYMÄ 2018
> Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
Henkilöstömenot; 290610; 46 %
Osatoteuttajat; 200000; 32 %
Aineet, tarvikkeet ja tavarat; 1042; 0 %
Vuokrat; 0; 0 % Palvelujen ostot; 132676; 21 %
Muut menot; 8875; 1 %Talousnäkymä 2018
Käytettävissä 633 203 e (budjetoitu 619 167 e)