Ilmiöperustainen oppiminen käytännössä

ILMIÖ oppiminen käytäntöön

Miten tulevaisuudessa tarvittavia laaja-alaisia taitoja voidaan edistää perusopetuksessa? Miten ilmiöpohjaisuutta voidaan toteuttaa käytännössä? Miten oppimistilojen ja teknologioiden avulla voidaan tukea ilmiöpohjaista oppimista? Miten ilmiöpohjaista oppimista voidaan arvioida? Työpajassa tutustutaan ilmiöpohjaisen oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paja tarjoaa käytännön toimintamallin ja työvälineitä toteuttaa ilmiöpohjaisuutta siten, että oppilaat pääsevät harjoittelemaan laaja-alaisen osaamisen taitoja.

perustainen

Opetushenkilöstön koulutuspäivä

15.10.2016FT Henriikka Vartiainen

"

KANSALAISUUS "

HENKISET JA MORAALISET LUONTEENPIIRTEET

VIESTINTÄ

KRIITTINEN AJATTELU JA ONGELMANRATKAISU

KOLLABORAATIO

‣Taloudellinen ja sosiaalinen yri/eliäisyys ‣Uusien ideoiden tavoi/elu ja tuo/aminen

‣Toiminnan johtaminen

‣Rehellisyys ‣Itsesäätely ‣Vastuullisuus ‣Sitkeys ‣Empa=a ‣Itseluo/amus ‣Omasta hyvinvoinnista huoleh=minen

‣Työurasuuntauneisuus ‣Elämisen (arjen) taidot

‣Suullinen vies=ntä ‣Kirjallinen vies=ntä ‣Digitaalisten työvälineiden käy/ö ‣Taito kuunnella

‣Projek=n suunni/elu ‣Projek=n toteutus ‣Ongelman ratkaisu ‣Päätöksenteko ‣Digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen

‣Toisilta oppiminen ‣Toisille jakaminen ‣Toisen ajatuksen tai ehdotuksen edelleen kehi/ely ‣Verkostoituminen ‣Myötäeläminen ‣Yhteenkuuluvuuden tunteminen

‣Tieto globaalista ‣Herkkyys ja kunnioitus muita kul/uureja kohtaan ‣Osallistuminen kestävän kehityksen edistämiseen

SYVÄLLINEN OPPIMINEN

Fullan & Langworthy 2013

LUOVUUS JA MIELIKUVITUS

"Elää päässä ja

kirjoissa”TIEDÄ MITÄ”

explisiittinen tieto

”TIEDÄ MITEN” ”TIEDÄ KUKA”

hiljainen tietoElää ihmisissä ja heidän

käytänteissää

TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely Brown

"

”Koulu joka ei edistä aitoa halua ja tarvetta oppia, ei pysty tuottamaan oppimista, jota nykyajan ja tulevaisuuden

yhteiskunnassa vaaditaan” (Sahlberg, 2010)

"

OSALLISTAVA KULTTUURI

""

AVOIMUUS! Matala osallistumiskynnys, jolloin kuka tahansa voi lii<yä mukaan yhdessä tapahtuvaan suunni<eluun ja innovoinAin " "SYSTEEMINEN AJATTELU! Yhteisö pyrkii ilmiön systeemiseen ymmärtämiseen, etsimään selityksiä ja keksimään vaihtoehtoisia toimintatapoja, näkökulmia ja ratkaisuja "UUDEN LUOMINEN! Kehi<yvässä toiminnassa korostuvat ideoinA, mielikuvitus, design-‐aja<elu, toisilta oppiminen sekä opitun tai rakennetun jakaminen "EKOLOGISUUS! Yhteisön jäsenet luovat, muokkaavat ja rakentavat yksin ja yhdessä oppimisAloja ja oppimisympäristöjä oppimishaasteen tai kehitystehtävän vaaAmalla tavalla ""

ITSEORGANISOITUMINEN! Itseorganisoituva oppimisyhteisö muodostuu itse yhteisöstä sekä sen ympäristöstä. Yhteisö muu<aa toimintatapaansa tai rakenne<aan sopeutuakseen ympäristönsä vaaAmuksiin. "KOKEILEMINEN JA TUTKIMUS! Toiminnan parantaminen edelly<ää tutkimusten ja kokeilujen tekemistä sekä niistä saatujen tulosten hyödyntämistä. ""OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI! ”ReflecAon for”, ”reflecAon in” ja ”reflecAon on”. Toiminnan kehi<äminen edelly<ää jatkuvaa yhteissuunni<elua sekä suunnitelmien toteutumisen ja tuloksena olevan kriiNstä arvioinAa

Osallistava

OPPIMISKULTTUURI

(esim. Jenkins ym., 2008 ; Thomas ja Brown, 2011; NETP, 2010; Enkenberg, 2014; Bereiter & Scardamalia, 2003; Scardamalia ym.,2011; Hakkarainen ym., 2013; Eckert ym., 1997; Wells, 2008; Lemke, 2002; Roth ja Lee, 2006 ym.)

"

toimintakulttuuriamme organisoivia käytänteitä ja kasvat-tamaan lapsissamme taitoja, jotka tämän mahdollistavat

Meidän tulisi kyetä

jatkuvasti uudistamaan

prof. emeritus Jorma Enkenberg

"

Oppimisprojek+n lähtökoh-‐tana aito, avoin ja merkityk-‐sellinen ongelma tai haaste, joka edelly:ää tutkimista

Suunni:elun kohteena sekä lopputulos e:ä keino, jolla sin-‐ne päästään (oppimisprojek+n suunni:elu ja toteutus)

Oppimisen tiloja ja oppimis-ympäristöjä muotoillaan tarpeen mukaan

SUUNNITTELIJOINA ARKKITEHTEINÄTUTKIJOINA

OPPIJAT

"

TALVIKALASTUS (Liljeström, Enkenberg & Pöllänen, 2013)

www.openmetsa.fi/dopvideo

http://www.openmetsa.fi/dopvideo

http://www.openmetsa.fi/dopvideo

"

”Ennen joulua veimme metsän eläimille vanhoja leivankannikoita syötäväksi. Eräs tyttö laitteli evästä rantakallion koloon ja huuhdahti näkevänsä norpan. Tokko tuo totta lienee ollut, kuka tietää, mutta tuosta lausahduksesta meidän norppatutkimuksemme sai alkunsa.”"Kellarpellon Viikarit, esikouluryhmä

ILMIÖN TUNNISTAMINEN

Ilmiöt voivat nousta

oppilailta

"

"”Syksyllä 2014 osallistuimme yhdessä koulun 3. luokkalaisten kanssa retkeen, joka tehtiin Metsämuseo Lustoon Punkaharjulle. Retkeä edelsi kysymysten laatiminen yhdessä 3. luokan oppilaiden kanssa: mitä haluat selvittää metsään liittyvää Lustossa? Kysymyksiä syntyi paljon ja kaikkia asioita ei tällä retkellä ehditty selvittämään. "Erityisen kiinnostava ja myöskin opetussuunnitelmaan liittyvä oppilaiden laatima kysymys oli, miten eläimet selviytyvät talvesta, jonka otimme tammikuussa uudelleen esillle. Pohdimme aihetta ja tuotimme tähän ilmiöön liittyen lisäkysymyksiä. Kaikilla tuntui olevan omia kokemuksia ja omaa tietoa aiheesta, jota päätimme aloittaa tutkimaan tarkemmin. ” "Sulkavan yhtenäiskoulun 1.luokka

KYTKEYTYÄ OPETUSSUUNNITELMAAN, KOULUN TAPAHTUMIIN, TEEMOIHIN…


"

Löytyä

lähiympäristöstä ”Anttolan koulun 6.luokka innostui tutkimaan koulunsa lähialueen hirviä ja karhuja, koska niistä on havaintoja lähes päivittäin koulun ympäristössä. Molemmista eläimistä on jopa näköhavaintoja. Lisäksi 6.lk. n biologian opintokokonaisuuteen kuuluu sekä hirvi että karhu.”"An:olan koulu, Savonlinna


"

""

mitä tiedät tai oletat tietäväsi jääkaudesta

PIIRRÄ

KIRJOITA ja / tai

”

”

Projektin alussa

Projektin lopussa

EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN

(Liljeström, Enkenberg & Pöllänen, 2013)

"

IDEOIDAAN mistä, keneltä, millä tavalla

TIETOA ilmiöstä löytyy

EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN

"EKOSYSTEEMIN

MALLINTAMINEN

”Norppaa voisi tutkia lasten mielestä tutkimalla ensin Hilman äidin tuomia isoja kangasjulisteita ja katselemalla DVD:tä. Muina apuvälineinä voisivat olla kirjat, tietokone, tabletit, retket rannoille ja museoon, isovanhempien norppatieto, laulut, leikit, WWF:n norppamateriaaali lapsille ja joku, jolta voisi kysellä. Oppimiskohteena voisi toimia ainakin museo, missä on laaja näyttely ja esitys norpasta. Rannalla voisi käyda myös tähyilemässä norppaa” "Kellarpellon Viikarit, esikouluryhmä

Tutustutaan ilmiön

ASIAYHTEYTEEN ”Aloitimme projektimme viettämällä ensimmäisten viikkojen oppitunnit lähimetsässä. Oppilaat olivat juuri tulleet kahdesta eri koulusta meidän kouluumme, joten he kaikki eivät olleet minulle eivätkä toisilleen tuttuja. Metsäretkillä tutustuimme toisiimme, teimme havaintoja ja mietimme, mitä kaikkea oppilaat tietävät metsästä. Otimme metsään mukaan muistiinpanovälineet ja oppilaat laittoivat ylös, mikä heitä kiinnostaa metsässä. ” "

KONTEKSTIIN TUTUSTUMINEN

Talvisalon koulu 6. lk

"Yhteisölliseen suunnitteluun ja tutkimiseen kannustava oppimistehtävä on luonteeltaan

Siihen on mahdollista muotoilla ERILAISIA näkökulmia, tutkimuskysymyksiä ja ratkaisuehdotuksia.

OPPIMIS-TEHTÄVÄN MUOTOILU

"

KOHDERYHMÄ MUOTO KONTEKSTIesim. toiset oppilaat, vanhemmat, pää:äjät, pakolaiset, vanhukset

Esim. näytelmä, video, raporN, käsityö, peli, leikki,

näy:ely, opetus, wiki

esim. koulun lähiympäristö, museo, teatteri, linnoitus,

Pulp, Senaatintori, virtuaalinen ympäristö

MUOTOILUOppimistehtävän


TEHTÄVÄNÄ ON …"

…opettaa jääkauteen liittyvät asiat nuoremmille (ei selkeästi määritä mitä ja miten opettaa

jääkaudesta jne. ) "

"…tehdä pienryhmissä tutkimus

talvikalastuksesta, esittää ja jakaa se digitaalisessa

muodossa.

"…tehdä pettuleivästä video/

videoita wikiin, joista joku toinen voi oppia (ei määritä selkeästi

kohdejoukkoa ja videoiden sisältöä jne. )

"…tuottaa päättäjille perusteltu

ratkaisuehdotus koulun lähiristeyksen turvallisuuden parantamiseksi (ei määritä

selkeästi miten ehdotus tuotetaan jne.)

"…pienryhmissä suunnitella

tutkimus joka vastaa kysymykseen: Millainen on

arvokas metsä?

"…tehdä Lauritsalasta peli toisille oppilaille

Esimerkkejä oppimistehtävistä


”Ryhmissä sovittiin myös, kuka on ryhmän vastuuhenkilö, jonka tehtävä on pitää ryhmän toiminta järjestyksessä. Oppilaat sopivat mm. mitä tehdään, jos vastuuhenkilö rupeaa liikaa pomottamaan (huomautetaan asiasta ja jos ei auta, vaihdetaan vastuuhenkilöä). Oppilaat sopivat, että jokainen tekee parhaansa eikä kukaan laiskottele. Mahdollisiin ristiriitatilanteisiinkin mietittiin ratkaisukeinot (arpominen vaihtœhtojen välillä tai vastuuhenkilö päättää tai kivi-paperi-sakset-ratkaisu).” "Anttolan koulun 1.-2. lk

TYÖSKENTELY-SÄÄNTÖJEN SOPIMINEN

ITYÖSKENTELYYN LIITTYVÄT SOPIMUKSET: Miten työtä jaetaan työryhmän sisällä? Kuka ase<aa deadlinet? Mitä tehdään, jos joku lipeää sovituista aikatauluista? Mitä tehdään, jos jäsenillä on erilaisia käsityksiä lopputuloksen laadusta? Mitä tehdään, jos jäsenillä on erilaisia tapoja työskennnellä? " TYÖRYHMÄN VASTUUHENKILÖÖN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Toimiiko joku työryhmän vastuuhenkilönä? Miten ao. henkilö valitaan? Kierrätetäänkö vastuuta (toivo<avaa)? Mitkä ovat vastuuhenkilön vastuut? " VIESTINTÄÄN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Milloin viesAtään, mitä viesAtään ja millä välineellä sitä toteutetaan (esim. kasvokkain, sähköposA, FB, twi<er)? " TAPAAMISIIN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Mikä on itsekunkin jäsenen aikataulu? Vastaako joku jäsenistä tapaamisien organisoinnista? Missä ja milloin tapaamiset toteutetaan? Mitä tehdään, jos joku myöhästyy? Mitä tehdään, jos joku ei tule paikalle? " MUITA SOPIMUKSIA Voivatko jäsenet nauNa kahvia tai syödä kokoontumisien aikana? Mitä tapahtuu, jos joku dominoi keskustelua? Mitä tehdään, jos joku ei ole tyytyväinen työryhmän työskentelyyn? Miten risAriidat selvitetään?

"TUTKIMUS-

NÄKÖKULMAN VALINTA

VALINTA Millaisia tutkimuskohteita- ja kysymyksiä eri alojen tutkĳoilla on ilmiöstä? Mihin eri alojen asiantuntĳat kohdistavat toimintojaan ? Mitä välineitä tai menetelmiä he hyödyntävät työssään? Kenen kanssa he tekevät yhteistyötä? ""

"• Tiedonalataulukko • Luovat tekniikat (esim. de Bonon hattumenetelmä)

KIINNITTÄMINENTutkimuskysymyksen

TUTKIMUS-KYSYMYKSEN

KIINNITTÄMINEN

”Aluksi muistelimme kesällä ja syksyllä tekemiämme viikoittaisia retkiä lähimetsään. Olin tuonut ryhmätilaamme myös vanhoja koulun opetuskuvia kuivasta ja tuoreesta kangasmetsästä sekä lehtometsästä. Lapset nimesivät asioita kuvista ja sitten alkoi tulla kysymyksiä: - onko tuo eläin? - mitä tuon kannon päällä on? - miten tuo puu on saatu katkastua tuolta ylhäältä? "Mietimme yhdessä, ketkä voivat tutkia metsää? - tiedemiehet ja tutkĳat vois tutkia puita, mitä niissä on tai eläimiä ja kasveja ja kiviä. - taidemaalari - se kattoo sitä metsää, että voi maalata siitä kuvan. "Lopuksi pohdimme, mitä lapset voisivat tutkia metsästä. - eläimiä, että seuraa niitten jälkiä. - miten laho tai vanha puu on…..” "Kellarpellon Vekkulit

tutkimuskysymysten - ja kohteiden ideointia sekä

voidaan tukea mm. vierailujen, retkien ja ilmötä välittävien digitaalisten tai paineittujen materiaalien

tuella

”Norppaa voisi tutkia lasten mielestä tutkimalla ensin Hilman äidin tuomia isoja kangasjulisteita

Tutkimuskysymykset voivat olla luonteeltaan TOSISEIKKOJA

ETSIVIÄTOIMINNALLISTA TIETOA ETSIVIÄ

STRATEGISTA TAI KONDITIONAALISTA

TIETOA ETSIVIÄ"

konkreettisiin ja ulkoisesti havaittaviin asioihin liittyvää;

mitä, missä, milloin, kuinka monta jne. (= kysymyksiä, joita lapset

usein spontaanisti esittävät)

"miten jokin toimii, miten jonkin asia tehdään jne.

"miksi ja millä ehdoilla jokin asia

esiintyy/toimii, miten se on suhteessa johonkin muuhun jne.

TUTKIMUS-KYSYMYKSEN

KIINNITTÄMINEN

Hakkarainen, 1998

”

RESURSSIEN KARTOITTA-

MINEN

”Ryhmät kirjasivat ylös, mitä tutkimusvälineitä he tulevat tarvitsemaan. He sopivat myös tarkasti, kenen vastuulla on minkäkin välineen tuonti ja mitkä asiat pitää "tilata opelta”. Kiikarit, kukkakirja, muistiinpanovälineet, suurennuslasi ja reppu sekä älypuhelimia löytyi kotoa, tabletit, suurennuspurkit ja lapio jäi opettajan hommattavaksi” "Anttolan koulun 1.-2. lk

POHDITAAN MISTÄ, KENELTÄ, MILLÄ TAVALLA “TIETOA” LÖYTYY OMAAN TUTKIMUSKYSYMYKSEEN TAI SUUNNITTELUTEHTÄVÄÄN

"

TUTKIMUSKOHTEITA TUTKIMUSMENETELMIÄ TUTKIMUSVÄLINEITÄ"

luontokohde, rakennus, kanava, tori, maalais/kaupunkimaisema, teos, ajankohtainen tai historiallinen

tapahtuma, liikenneympyrä, risteys, ihminen, eläin, kasvi, laite,

toimintatapa jne.

"haastattelu, kysely, havainnointi,

mittaaminen, näytteiden ottaminen, kokeen tekeminen, simulaatioiden

tekeminen, prototyyppien tekeminen, pienoismallin tekeminen,

ohjelmointi, mallintaminen painetun tai digitaalisen aineiston

analyysi (kuva, video, teksti, kaavio, reaaliaikainen data) jne

"kamera, ääninauhuri, video,Google

kysely, mitta, kaikuluotain, riistakamera, sivellin, 3D-tulostin,

kasvukaira, legot, mikroskooppi, jne.

Esimerkkejä

TUTKIMUSKOH-TEIDEN JA -

MENETELMIEN KIINNITTÄMINEN

"Tutkimus/toiminta-

SUUNNITELMA TUTKIMUSNÄKÖKULMA

Minkä tieteenalan/tiedonalan/ kenen näkökulmasta lähestymme luokan yhteistä teemaa?

TUTKIMUSKOHDE- JA KYSYMYS Mikä on se kysymys, johon (luonto- ja kulttuuriympäristön) kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen? Mikä on se kysymys, johon kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen?

TUTKIMUSMENETELMÄ"

Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseksi ? Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?

TOTEUTUS

Miten tutkimuksemme toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on valitun tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään?

Oppilaat tekivät tietokoneella ryhmissä valmiille lomakkeelle tutkimussuunnitelmat. Lomakkeeseen kirjattiin ryhmän jäsenten nimet, ilmiö eli tutkimuskohde, tutkimuskysymykset tai -ongelmat, mahdolliset asiantuntĳat, omat tutkimustavat ja tutkimusvälineet. Kävimme jokaisen ryhmän tutkimussuunnitelmat yhteisesti läpi, jolloin kaikilla oppilailla oli mahdollisuus ideoida tai tehdä omia ehdotuksia myös muiden ryhmien suunnitelmiin. Jokaiselle ryhmälle tulostettiin lomakkeet ja ne toimivat työskentelyn apuna. "Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk

SUUNNITELMAN RAKENTAMINEN

TUTKIMUS-AINEISTON

KOKOAMINENMONIMEDIAISTAaineistoa voidaan kerätä esim.

museokohteita tutkimalla Sulkavan yläkoulun 8. lk Kellarpellon Viikarit

TUTKIMUS-AINEISTON


Anttolan koulun 1.-2. lkKellarpellon Vunnukat

luontokohteita tutkimalla

TUTKIMUS-AINEISTON


asiantuntĳoiden kanssa ja heidän tutkimusvälineillä

"

Anttolan koulu, Savonlinna

esim.. Kantapuu, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, SA-kuva-arkisto asiantuntĳoiden tuottaman tutkimusdatan ja informaatioresussien tuella Kellarpellon Vintiöt ja Vekarat

aineistoa voidaan kerätä esim.MONIMEDIAISTA

TUTKIMUS-AINEISTON

KOKOAMINEN

aineistoa voidaan kerätä esim.

TUTKIMUS-AINEISTON

KOKOAMINENMONIMEDIAISTA

mallien, prototyyppien ja simulaatioiden avulla sekä niitä itse tekemällä ""

Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk Anttolan koulu, Savonlinna

esim. Pume , Nasa , Biodigital human…

aineistoa voidaan kerätä esim.


AINEISTON JÄRJESTÄMINEN

JA KÄSITTELY

KÄSITTELYAineiston järjestäminen ja

Esim. "• Pilvipalvelut (tallentaminen) • Avainsanat (Tags, sisällön

luokitteluun) • Paikkatieto (paikka ja aika, usein

automaattisesti) • Kategorisointi yläluokkiin ja

alaluokkiin (esim. haastatteluaineistolle)

• Editointi (esim. video) • Taulukointi • Graafiset esitykset (esim. Google

forms) • Tilastollinen käsittely (frekvenssit,

moodi, mediaani, keskiarvo jne.) • jne.

Talvisalon koulu 6. lk

TUTKIMUS-AINEISTON


mallien, prototyyppien ja simulaatioiden avulla sekä niitä itse tekemällä ""

Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk Anttolan koulu, Savonlinna

esim. Pume , Nasa , Biodigital human…

KOHDE MUOTO TOIMIJAT"

Oppimisen kokeminen

(sitoutuminen) "

"Yksittäinen oppilas

"Itsearviointi

"Oppilas

"Oppimis-prosessi

Pienryhmä Havainnointi "

Itsearviointi

Opettaja/ opettajien ryhmä

"Oppilaiden pienryhmä

"Tiedollinen ja

taidollinen oppiminen

"Digitarina

"Valkoinen paperi

(pre/post)

"Vertaisarviointi

"Dokumentti-

analyysi

"Opettaja/

opettajien ryhmä /asiantuntija

"Oppilasryhmä

PAIKAN MÄÄRITYS JA

SUUNNAN OTTO

RATKAISUN RAKENTAMINEN

JA ARVIOINTIOPPIMISEN ARVIOINTI

TUTKIMUS-KYSYMYKSEN

KIINNITTÄMINEN

Elää päässä ja kirjoissa

”TIEDÄ MITÄ” explisiittinen tieto

”TIEDÄ MITEN”

Elää ihmisissä ja heidän käytänteissään

TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely Brown

”TIEDÄ KUKA”

hiljainen tieto

TUTKIMUS-NÄKÖKULMAN

VALINTA

AJATTELUvoi näyttäytyä esim.

Ideointina, kysymysten esittämisenä, keskusteluna tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä, ennustusten tekemisenä, aineiston koontina, keskusteluna mahdollisista asiantuntijoista, keskusteluna työskentelysäännöistä, keskusteluna tavoitteista, ratkaisun luonnosteluna, asioiden/aineiston jäsentelynä ja järjestämisenä, keskusteluna tutkimusnäkökulmista, asioiden kuvaamisena graafisesti, kohteiden tutkimisena ja niistä keskusteluna, suunnitelmien laatimisena


SUUNNAN OTTO

TYÖSKENTELY-SÄÄNTÖJEN SOPIMINEN

TUTKIMUS-KYSYMYKSEN

KIINNITTÄMINEN

”Aluksi muistelimme kesällä ja syksyllä tekemiämme viikoittaisia retkiä lähimetsään. Olin tuonut ryhmätilaamme myös vanhoja koulun opetuskuvia kuivasta ja tuoreesta kangasmetsästä sekä lehtometsästä. Lapset nimesivät asioita kuvista ja sitten alkoi tulla kysymyksiä: - onko tuo eläin? - mitä tuon kannon päällä on? - miten tuo puu on saatu katkastua tuolta ylhäältä? "Mietimme yhdessä, ketkä voivat tutkia metsää? - tiedemiehet ja tutkĳat vois tutkia puita, mitä niissä on tai eläimiä ja kasveja ja kiviä. - taidemaalari - se kattoo sitä metsää, että voi maalata siitä kuvan. "Lopuksi pohdimme, mitä lapset voisivat tutkia metsästä. - eläimiä, että seuraa niitten jälkiä. - miten laho tai vanha puu on…..” "Kellarpellon Vekkulit

tutkimuskysymysten - ja kohteiden ideointia sekä

voidaan tukea mm. vierailujen, retkien ja ilmötä välittävien digitaalisten tai paineittujen materiaalien

tuella

TOIMINTAajatusten materialisointi voi näyttäytyä esim.

Luonnosteluna, materiaalikokeiluina, simulaatioiden tekemisenä, leikkimisenä,

musisointina, rakentamisena, nikkarointina, ohjelmointina, asioiden/osien yhteen

kokoamisena, kohteen tai rakennetun purkamisena, muiden tutkimisen tai tekemisen

havainnointina, ohjelmointina, toiminnan dokumentointina, ym.


SUUNNAN OTTO

TUTKIMUS-KYSYMYKSEN

KIINNITTÄMINEN

"

KYSYMYSTEN EVOLUUTIO Tosiseikkoja etsivät kysymykset voivat kehittyä kohti strategista tietoa etsiviä kysymyksiä. Edellyttää usein lempeää ohjausta. "(Hakkarainen, 1998; Vartiainen & Enkenberg, 2013)"

PARANTAMINENAjattelun ja toiminnan

Voi ilmetä tilanteen pohtimisena pienryhmän kanssa, koko luokan keskusteluna ongelmista,

ongelman/toiminnan tarkasteluna uudesta/toisen näkökulmasta, materiaalin vaihtamisena,

muuttujien kontrollointina, pohtimalla miten vastaava ongelma tuli ratkaistuksi aiemmin, vastaavien projektien/ongelmien etsimisenä

internetistä tai kirjallisuudesta, asiantuntijalta tai vanhemmilta kysymisenä,

hermostumisen välttämisenä, happihypyn tekemisenä/yli

yön nukkumisena, ym.


SUUNNAN OTTO

RESURSSIEN KARTOITTA-

MINEN

”Ryhmät kirjasivat ylös, mitä tutkimusvälineitä he tulevat tarvitsemaan. He sopivat myös tarkasti, kenen vastuulla on minkäkin välineen tuonti ja mitkä asiat pitää "tilata opelta”. Kiikarit, kukkakirja, muistiinpanovälineet, suurennuslasi ja reppu sekä älypuhelimia löytyi kotoa, tabletit, suurennuspurkit ja lapio jäi opettajan hommattavaksi” "Anttolan koulun 1.-2. lk

POHDITAAN MISTÄ, KENELTÄ, MILLÄ TAVALLA “TIETOA” LÖYTYY OMAAN TUTKIMUSKYSYMYKSEEN TAI SUUNNITTELUTEHTÄVÄÄN


SUUNNAN OTTO

TUTKIMUS-KOHTEIDEN JA - MENETELMIEN

KIINNITTÄMINEN

• Keskustelimme siitä mitä haluamme oppia ja tulla tietämään tutkimusta tekemällä/toimintaa uudistamalla

• Keskustelimme ilmiöstä sekä siitä miten ja missä se on nähtävissä (esim. missä paikassa, tilanteessa, olosuhteessa jne.)

• Mietimme mistä suunnasta ilmiötä voisi lähestyä ja kenen silmin sitä voisi tutkia (tutkimus/työskentelynäkökulma)

• Ideoimme ilmiölle (tutkimus)kysymyksiä ja muokkasimme niitä edelleen • Pohdimme mitä tiedämme jo ilmiöstä ja miten se tieto on saatu • Pohdimme mistä, keneltä ja millä tavalla voisimme löytää uutta tietoa • Teimme ennustuksia, olettamuksia tai hypoteeseja ilmiön toiminnasta tai

käyttäytymisestä • Sovimme työnjaosta (kuka, mitä, miten, milloin jne.) • Keskustelimme eteentulleista ongelmista ja niiden ratkaisuehdotuksista • Kysyimme asiantuntijalta tietoa ja/tai neuvoja siihen mistä, keneltä tai millä

tavalla voimme löytää uutta tietoa • Otimme selvää tai seurasimme miten ilmiön parissa työskentelevä asiantuntija/

henkilö toimii tai käyttäytyy • Laadimme tutkimus- /toimintasuunnitelmaa tai muokkasimme sitä edelleen • Testasimme ennustuksiamme, olettamuksiamme tai hypoteesejamme tekemällä

kokeiluja • Pyrimme tekemällä välittämään muille ideoitamme ja ajatuksiamme

(esim. miellekartalla, luonnostelemalla, nikkaroimalla, rakentamalla, purkamalla, ohjelmoimalla)

• Kerroimme tai esittelimme luokkatovereille sitä mitä olemme tähän mennessä tehneet ja saaneet selville

• Kysyimme neuvoa toisilta (esim. luokkakavereilta,opettajalta tai kotiväeltä) • Autoimme toisia (esim. luokkakavereita, opettajaa tai kotiväkeä) • Keräsimme aineistoa ideoinnin ja/tai toteutuksen tueksi (esim. katsomalla mitä

eri tietolähteissä sanotaan, tekemällä omia havainnointeja, haastatteluja tai tutkimuksia paikan päällä jne.)

• Kokeilimme ajatella tai tehdä asian uudella tavalla (esim. miettimällä asiaa jonkun toisen näkökulmasta, vaihtamalla menetelmää, materiaalia, välinettä tms.)

• Tallensimme omaa toimintaa / tutkimusta (esim. ottamalla valokuvia, videota, tekemällä muistiinpanoja siitä miten tutkimusta on tehty)

• Järjestimme, luokittelimme, yhdistelimme ja editoimme kerättyä aineistoa • Arvioimme toimintaamme liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia (esim. missä

olemme olleet hyviä ja missä voisimme tehdä paremmin?) "


SUUNNAN OTTO


JA ARVIOINTIOPPIMISEN KOKEMINEN


Oppilaat tekivät tietokoneella ryhmissä valmiille lomakkeelle tutkimussuunnitelmat. Lomakkeeseen kirjattiin ryhmän jäsenten nimet, ilmiö eli tutkimuskohde, tutkimuskysymykset tai -ongelmat, mahdolliset asiantuntĳat, omat tutkimustavat ja tutkimusvälineet. Kävimme jokaisen ryhmän tutkimussuunnitelmat yhteisesti läpi, jolloin kaikilla oppilailla oli mahdollisuus ideoida tai tehdä omia ehdotuksia myös muiden ryhmien suunnitelmiin. Jokaiselle ryhmälle tulostettiin lomakkeet ja ne toimivat työskentelyn apuna. "Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk

TUTKIMUSNÄKÖKULMA

Minkä tieteenalan/tiedonalan/ kenen näkökulmasta lähestymme luokan yhteistä teemaa?

TUTKIMUSKOHDE- JA KYSYMYS Mikä on se kysymys, johon (luonto- ja kulttuuriympäristön) kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen? Mikä on se kysymys, johon kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen?

TUTKIMUSMENETELMÄ"

Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseksi ? Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?

TOTEUTUS

Miten tutkimuksemme toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on valitun tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään?


SUUNNITELMATutkimus/toiminta-

OPPIMISPROSESSINarviointi

• Omien ideoiden ja tulkintojen hyödyntäminen

• Ilmiön kuvaaminen käsitteillä

• Kysymysten tekeminen ja tutkimus/kehittämiskysymyksen muotoilu

• Yhdessä tapahtuva suunnittelu ja oppimispolun rakentaminen (yhteistyö, verkostoituminen, toiminnan organisoituminen)

• Työvälineiden hyödyntäminen (ajatteluun, tekemiseen, vuorovaikutukseen)

• Opettajan ja asiantuntijoiden neuvojen ja ohjauksen hyödyntäminen

• Erilaisten informaatiolähteiden ja todellisten tutkimus/kehittämiskohteiden hyödyntäminen

• Oppimiseen sitoutuminen

• (innokkuus, rohkeus kokeilla, rajojen ylitys, sitkeys)

• Uusien tutkimus/kehittämistehtävien syntyminen ja esilletuonti


JA ARVIOINTI

Projektin alussa

Projektin lopussa


JA ARVIOINTI

TIEDOLLINENTAIDOLLINENoppiminen

&

(Liljeström, Enkenberg & Pöllänen, 2013)


JA ARVIOINTIDIGITARINA/lopputuote

(ks. Liljeström, Enkenberg, & Pöllänen, 2013)

AVOIMUUS

MUODOT

• avoin (esim. lehdistö, sosiaalinen media)

• rajoitettu tietylle yhteisöille (esim. kotijoukot, asiantuntijat)

• vain koulun sisällä

• esitys (esim. näytelmä, .ppt) • digitaalinen tarina • verkkodokumentti • lasten konferenssi (esim.

posterinäyttely, webinar) • artefakti (esim. näyttely) • jne.

RATKAISUN JAKAMINEN

"

ILMIÖIDEN IDEARIIHI Pohtikaa pienryhmissä Savonlinnan seudulta löytyviä ilmiöitä tai kehittämiskohteita. Miten ne voitaisiin valjastaa yhteisöllisen oppimisen lähteeksi laaja-alaista osaamista edistävällä tavalla?

henriikkavartiainen.com

KIITOS!

http://henriikkavartiainen.com

http://henriikkavartiainen.com

"DOPOPPIMISTUTKIMUSLiljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instruc5onal approach for media5ng the prac5ces of authen5c science inquiries. Cultural Studies of Science Educa5on. 8 (1), 51-‐86. DOI: 10.1007/s11422-‐012-‐9416-‐0

Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). The case of design-‐oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Educa5on and Informa5on Technologies. DOI:10.1007/s10639-‐013 9284-‐6

Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., VarAainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-‐developing in studing of a mul5disciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-‐F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the Interna5onal Conference on Educa5onal Technologies (ICEduTech 2014) and The Interna5onal Conference on Sustainability, Technology and Educa5on (STE2014). IADIS Press.

Liljeström, A., VarAainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-‐year teacher educa5on students reflec5ons and interpreta5ons about sustainable development and enhancing learning prac5ces: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the Interna5onal Conference on Sustainability, Technology and Educa5on (STE2013). IADIS Press. 53-‐63.

Vanninen, P., Liljeström, A., VarAainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher educa5on: The Open Forest portal as a novel resource for learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Educa5on. Proceedings of Interna5onal Conference on Sustainability, Technology and Educa5on (STE2013). IADIS Press. 111-‐114.

VarAainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspec5ves, environment, and emerging learning systems. Educa5onal Technology Research & Development, 61(5), 841-‐862.

VarAainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Par5cipant-‐led photography as a media5ng tool in object-‐oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-‐88.

VarAainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflec5ons of design-‐oriented pedagogy for sustainable learning: An interna5onal perspec5ve. Journal of Teacher Educa5on for Sustainability, 15 (1), 43-‐53.

VarAainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-‐oriented pedagogy for technology-‐enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.

VarAainen, H. (2014).Principles for Design-‐Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publica5ons of the University of Eastern Finland. Disserta5ons in Educa5on, Humani5es, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.

VarAainen, H. (2014). Designing par5cipatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-‐F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the Interna5onal Conference on Educa5onal Technologies (ICEduTech 2014) and The Interna5onal Conference on Sustainability, Technology and Educa5on (STE2014). IADIS Press.

VarAainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-‐Savon kulguurin vuosikirja 2015.

VarAainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (2016). Designing connected learning: Emerging learning systems in a crah teacher educa5on course. Design and Technology Educa=on: An Interna=onal Journal, February 2016

http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs11422-012-9416-0




"Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century

skills (pp. 17–66). New York: Springer. Dillon, P., & Howe, T. (2003). Design as narrative: objects, stories and negotiated meaning. International Journal of Art and Design Education, 22(3), 291-298. Cole, M., & Engeström, Y. (1993). A cultural-historical approach to distributed cognition. In G. Salomon (Ed.) Distributed cognitions: Psychological and educational considerations (pp. 1-46).

Cambridge: Cambridge University Press. Enkenberg, J. (2014). Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html Fischer, G. (2013). Learning, social creativity, and cultures of participation. In A. Sannino, & V. Ellis (Eds.), Learning and collective creativity: Activity-theoretical and sociocultural studies (pp. in press).

New York: Taylor & Francis/Routledge. Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/ Hakkarainen, 1998. Epistemology of inquiry and computer-supported collaborative learning. Unpublished Ph.D. thesis. University of Toronto. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki, WSOY. Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning: Towards collaborative knowledge creation. In C. Hmelo-

Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). New York: Routledge. Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison, A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL: John D. and

Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713 Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M. Watts

(Eds.), The Routledge International Handbook of Learning (pp. 112-125). London : Routledge. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science

Education, 8(1), 51–86. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and

Information Technologies, 9(3), 583–601. Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making, Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58. Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012). Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh, A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collaborative knowledge creation: Practices,

tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers. Pöllänen, S., & Vartiainen, L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft

Science, 20(3), 33-49. Robinson, K., & Aronica, L. (2015). Creative schools: The grassroots revolution that's transforming education. New York: Viking. Sahlberg, P. (2010). Rethinking accountability for a knowledge society. Journal of Educational Change, 11(1), 45-61. Sawyer, K. (2000). Improvisation and the Creative Process: Dewey, Collingwood, and the Aesthetics of Spontaneity. The Journal of Aesthetics and Art Criticism, 58 (2), 149-161 Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2006). Knowledge building: Theory, pedagogy, and technology. Teoksessa K. Sawyer (Toim.), Cambridge handbook of the learning sciences (s. 97–118). New

York: Cambridge University Press. Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and

teaching of 21st century skills (pp. 231–300). New York, NY: Springer. Seitamaa-Hakkarainen, P., Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International Journal of Technology and Design

Education, 20(2), 109–136. Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning: Technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning,

26(1), 53–64. Thomas, D., & Brown, J. (2011). A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace. Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press. Wells, G., & Claxton, G. (2002). Introduction: Sociocultural perspectives on the future of education. In G. Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for Life in the 21st Century (pp. 1-17). Oxford:

Blackwell Publishing.

kirjallisuutta

http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html

http://design-o

http://design-o

http://www.newpedagogies.info/

http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713

http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html

http://design-o

http://design-o

http://www.newpedagogies.info/

http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713

Ilmiöperustainen oppiminen käytännössä

Education

Transcript of Ilmiöperustainen oppiminen käytännössä