H A L S T A R I

LOHJAN

ROTARYKLUBI

LOJO

ROTARYKLUBB

SELOSTE N:o 2

2009-2010

ISSN 0781-4151

On joulussa tuok-

sua, lämpöä, taikaa.

On joulussa hitunen

mennyttä aikaa

2

HALSTARI Seloste 2009-2010 N:o 2 joulukuu 2009 Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta – Joulun alla 5 100 th Rotary International convention Birmingham 9 Näkökulmia elektroniikkateollisuuden valmistustoimintaan

Suomessa 10 Vuosikokous 11 Eläketurvan haasteet 13 Tekijänoikeudet – mitä ne ovat? 14 Vuosikokous 15 Hiiden opisto ja Lohjan muisti 17 Urheilusukeltajan kohteita 18 Piiri kouluttaa 19 Grease-musikaali Lohjan teatterissa 20 Vaalikokous 20 Klubineuvottelu 21 Itsenäisyyspäivä 21 Talvisodan muistoja 22 Joulujuhla Vivamossa Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta:

Veikko Salminen Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, teksti, taitto, kuvat)

3

Presidentin palsta

JOULUN ALLA

Näin Joulun lähestyessä ja klubiemme viettäessä taas perinteistä Joulujuhlaansa, on hyvä alkaa palautella mieleemme elämän pe-rusarvoja ja arvostuksia. Ja samalla irrottautua hiukan, ainakin lyhyeksi aikaa, tästä työkeskeisestä oravanpyörästä, missä varsin useat vastuullisessa työssä olevat melkein koko muun aikansa viettävät. Näistä perusarvoista tai ihmiselämän tärkeimmistä kiintopisteis-tä ja peruspilareista ehkä tärkein on oma perhe ja perheyhteisö. Se on yhteisö mihin synnymme avuttomina pikkuvauvoina, jot-ka vaativat 24h hoitoa, ruokaa, vaatetta, paljon kasvatusta ja opetusta, lämpöä ja läheisyyttä. Nämä asiat ovat edellytyksenä, että meistä kasvaisi hyviä ja kelpoja yhteisömme jäseniä, jotka toiminnallaan kehittävät yhteisöämme eteenpäin ja kantavat vas-tuunsa yhteisön jäseninä. Perhe on myös useimmiten se viimeinen linkki tähän maanpääl-liseen yhteisöömme, kun täältä lähdemme perheenjäsenten val-voessa ympärillämme. Näin ainakin useimmat toivoisivat ole-van. Perhe on se kiintopiste, jonka turvin me voimme luottavai-sina kohdata maailman myrskyt ja tyvenet. Mutta jos perheyhte-ys on karilla, on yleensä karilla myös moni muu asia elämässä. Kannattaa myös muistaa se mitä meistä tänne jää, kun joudum-me jonain päivänä poistumaan rivistä. Rahaa ja omaisuutta em-me mukaamme saa. Samassa asussa poistumme kuin synnyim-mekin. Muistetaan siis lapsemme ja lapsenlapsemme aina, anne-taan heille aikaamme, neuvotaan heitä viisaasti, ollaan kärsiväl-lisiä ja muistetaan myös se, että asioilla on muitakin tapoja jär-jestyä ja organisoitua kuin oma vanha ja hyvä tapamme. Joulukuu vuoden pimeimpänä aikana onkin otollista aikaa tutkia ja miettiä elämän perusteita ja olla perheen parissa ja työntää ul-kopuoliset hyörinät hiukan sivummalle. Myös Rotary Interna-

4

tional on nimennyt joulukuun perheen kuukaudeksi. Joulukuun teemalla RI haluaa muistuttaa, että me rotarit muodostamme myös maailmanlaajuisen perheen. Meidän yhteenkuuluvuutem-me on voima, jolla voimme saada paljon aikaan. Klubi voi tehdä enemmän kuin yksittäinen rotari ja koko rotaryliike enemmän kuin yksittäinen klubi. Tämän voimme taas palauttaa mieleemme viimeistään silloin, kun kinkku on syöty loppuun ja kuusen neulasten enemmistö on siirtynyt lattialle. Hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa kaikille! Pidetään huolta perheestämme!

5

100 TH ROTARY INTERNATIONAL CON-VENTION BIRMINGHAM 21-24 JUNE 2009

MATKAKERTOMUS OSALLISTUMISESTA 100. ROTA-RIEN MAAILMANKONGRESSIIN Kimmokkeen osallistua Rotary-järjestön sadanteen maailman-kongressiin me Lohjan Rotaryklubin jäsenet Matti Kupari ja Markku Paasonen saimme vuoden 2008 joulukuun alussa Wie-nissä pidetyssä Eurooppa-kongressissa, johon klubistamme osal-listui peräti viisi jäsentä. Birminghamin Rotaryklubien edustajat olivat näkyvästi esillä mainostamassa tulevaa kokousta ja toivot-tamassa rotary-sisaria ja -veljiä tervetulleeksi Englantiin. Tämä sai meidät innostumaan ja lähtemään kokemaan maailmanlaajui-sen kokouksen tunnelmaa.

Varsinaiset matkavarauk-set tehtiin jo maaliskuussa, vaikka itse matka alkoikin vasta juhannusaamuna varhain Finnairin turvalli-sella lennolla Helsingistä Lontooseen. Sieltä matka jatkui Coach-bussilla va-jaan 200 kilometrin mat-kan Birminghamiin, Kes-

ki-Englantiin. Matkalla näimme kaunista englantilaista maaseu-tua ja mm. Silverstonen kuuluisan formula-keskuksen. Ainoa pysähdys matkan varressa oli Coventryssä. Perille päästyämme ajoimme aidolla englantilaisella taxilla va-litsemaamme Jurys Inn Birmingham hotelliin, aivan kaupungin ydinkeskustaan. Hotelli osoittautui ensiluokkaiseksi tiloiltaan ja palveluiltaan ja joka-aamuinen ”English breakfast” tukevine pe-konisiivuineen maistui matkalaisille. Vihanneksia suomalaiseen hotellitapaan ei juuri aamiaisella ollut, ainoastaan tomaatteja ja nekin grillattuina.

6

Kokouspaikkana oli valtaisa kongressikeskus National Exhibiti-on Centre, NEC. Siellä englantilaiset rotaryt hoitivat ilmoittau-tumis- ja rekisteröintimuodollisuudet joustavasti huolimatta suu-resta osanottajamäärästä. Vasta tässä vaiheessa kuulimme, että kokoukseen ilmoittautuneita rotareita oli kaikkiaan noin 20.000. Mukaan saatu informaatiopaketti käsitti mm. esitteitä ja muuta materiaalia täyteen pakatun ison olkalaukun, täydellisen tehopa-ketin kaikkien kokouspäivien varalle. Tutustuttuamme kokousoh-jelmaan huomasimme, että sangen suuri osa ohjelmaan merkityistä tapahtumista olo tarkoitettu järjestön ja klu-bien johtohenkilöille. Meille ”rivirotareille” oli tarjolla hiukan vapaamuotoisempaa ohjelmaa. Matkan suurin anti koostui ehdottomasti suuresta määrästä keskuste-luja eri puolilta maailmaa saapuneiden osanottajien kanssa, heidän kokemuksis-taan rotarytoiminnasta ja tutustumisesta heidän kaut-taan hyvinkin eksoottisten kulttuurien edustajiin. Osanottajien joukko oli myös hyvin välitön ja visuaalisestikin värikäs. Tuntui, että kaikki olivat saapuneet tapaamaan juuri eri maiden edustajia ja keskustelujen avaaminen oli helppoa ja mut-katonta. Kun osanottajien oli maailman kaikilta mantereilta, oli mm. pukeutumisen värikkyys sen mukaisesti silmiinpistävää. Panimme merkille, että rotaryrattaan käytöllä vaatetuksessa ja asujen kankaissa ei ollut mitään idearajoituksia. Mm. afrikkalai-silla rotareilla niin miehillä kuin naisillakin vaatetus pitkine kaf-taaneineen oli mitä värikkäintä koristeltuina rotarysymbolein.

7

Suomessahan olemme tottuneet, että rotarytunnuksen käytöllä on varsin rajoitetut säännöt. Kävimme monet mielenkiintoiset keskustelut mm. muiden eu-rooppalaisten, kanadalaisten, japanilaisten, ghanalaisten, austra-lialaisten ja monen muun maan rotarien kanssa. Suomesta osan-ottajia oli nelisenkymmentä, joista ”törmäsimme” vain neljään. Kokouksen avausseremoniat pidettiin sunnuntaina iltapäivällä 21.6.2009 kansainvälisen presidentin Dong Kurn Leen johdolla. Kansainvälisesti ehkä kuuluisin esiintyjä kongressissa oli Unice-fin hyväntahdon lähettiläs, näyttelijätär Mia Farrow, joka kiin-nitti huomiota mm. Darfurin kriisiin ja sen hoitamiseen. Erityi-sesti hän painotti myös rotarien mittavaa työtä taistelussa poliota vastaan RI Fundin kautta ohjatuilla varoilla. Ns. vapaaehtoisia tapahtumia oli järjestetty runsaasti mm. pai-kallisten rotaryperheisen toimesta. Ehkä suurin va-paaehtoistapahtuma oli The Concert of Conserts Birminghamin valtavalla National Indoor Arenalla (NIA). Konserttiin osallis-tui noin 16.000 juhlavie-rasta. Tähtiesiintyjänä oli mezzosopraano Katherine Jenkins, walesilainen oopperalaulajatar Bir-minghamin 90-jäsenisen sinfoniaorkesterin säes-tyksellä. Konsertti oli to-dellinen elämys. Muista tapahtumia olivat mm. iso mieskuorokon-sertti, keskiaikaiset turna-

8

jaiset ja Birminghamin kaupungin järjestämä neljän tunnin ba-lettiesitys Hippodrome-teatterissa. Esitys koostui kolmesta eri osasta ja täytyy myöntää, että esitys miellytti miehistäkin sil-mää. Muutoin tapahtuman keskipiste oli NEC:in suuressa messuhal-lissa järjestetty laaja näyttely- ja messutapahtuma, joka antoi lä-pileikkauksen rotarytoimintaan maailmanlaajuisesti. Mm. hallin takaseinä oli täytetty ja koristeltu sadoilla rotaryklubien viireillä. Pahoittelemme, ettemme huomanneet ottaa oman klubimme vii-riä mukaan. Tämän puutteen voivat korjata seuraavaan maail-mankokoukseen Montrealiin osallistuvat jäsenemme. Kaiken kaikkiaan matka oli erityisen onnistunut kokonaisuus ja antoi perspektiiviä järjestön suuruudesta ja maailmanlaajuisesta toiminnasta. Tällaisen ”pyhiinvaellusmatkan” tekemistä ja ko-kemista voi lämpimästi suositella jokaiselle rotarylle ainakin kerran elämässä. Itse Birminghamin kaupunki Keski-Englannin sisämaassa oli mielenkiintoinen tutustumiskohde. Miljoonan asukkaan kaupun-ki on Lontoon jälkeen maan toiseksi suurin. Vanhan teollisuus-kaupungin katukuvassa oli runsaasti jäljellä myös vanhoja tiili-vuorattuja teollisuuskäytössä olleita rakennuksia, jotka oli entis-tetty ja saatettu uusiokäyttöön uudessa tarkoituksessa. Yllättävää ja kaupunkikuvalle leimaa antavaa olivat lukuisat vesistökana-vat, joita on enemmän kuin konsanaan Venetsiassa ja joita on hyödynnetty mm. vilkkaalla turistien risteilyliikenteellä. Neljän kokouspäivän jälkeen paluuaikataulu mahdollisti vielä piipahtamisen iltapäiväksi Lontoon cityyn. Vanha sanonta mat-kustamisen avartamisesta pitää paikkansa myös näiden rotary-matkojen suhteen. Kansainvälisen järjestömme luomat mahdol-lisuudet kannattaa hyödyntää. Silloin myös oman klubin toimin-ta saa oikeat mittasuhteet. Matkailuterveisin Matti Kupari ja Markku Paasonen

9

NÄKÖKULMIA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN VAL-MISTUSTOIMINTAAN SUOMESSA

NSN:n tehtaista vastaava Timo

Luukkala pohti esityksessään 7.10.2009 edellytyksiä elektroniik-kateollisuuden toiminnalle Suomes-sa. Paikalla olleet 12 jäsentä kuun-telivat korvat höröllä esitettyjä nä-kemyksiä. Nokia Siemens Networks toimii noin 150 maassa ja sen palveluk-sessa on noin 60 000 henkilöä. Suo-messa yhtiöllä on henkilökuntaa noin 8 000 ja toimipisteet Espoossa, Oulussa ja Tampereella. Yhtiön lii-

kevaihto vuodelta 2008 oli noin 15,3 mrd. euroa. Tuotantolai-tokset sijaitsevat Suomessa, Saksassa, Kiinassa ja Intiassa. NSN on toiseksi suurin sekä langattomien verkkojen toimittajana että operaattoripalveluissa. Yhtiöllä on kuusi jakelukeskusta ja 9 tehdasta. Espoon tehdas lopetettiin. Ainoastaan Ouluun jää tehdas, koska siellä on tuote-kehitysyksikkö. Tuotannon painopiste on Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Tuotannossa on kuusi sopimusvalmistajaa ja noin 1000 avaintoimittajaa. Tuotannon viitisentuhatta työntekijää valmistaa noin 120 tuhatta linkkiasemaa kuukaudessa. Oulusta veli Timo kertoi anekdootin. Jossakin EU:n listalla Ou-lun tehdas joutui mustalle listalle lapsityövoiman käytöstä. Syy tulkintaan oli selvä. Portilla ei erikseen tarkistettu henkilön ikää. Olisi pitänyt Esityksessään Veli Timo pohti erilaisia mahdollisia toiminta-muotoja, jolla elektroniikkateollisuudella olisi toimintaedelly-tyksiä Suomessa. Sopimusvalmistus edellyttäisi todella suurta

10

yritystä, mihin suomalaisilla ei ole mahdollisuuksia. Edellytyk-senä ovat suuret volyymit, koska katteet ovat matalat. Keskisuu-ret yrittäjät joutuvat kasvamaan ostamalla muita toimijoita. Muuten seurauksena on konkurssi tai ostetuksi tuleminen. Pieni on tässäkin tapauksessa kaunista. Keskittyminen huipputeknolo-giaan ja design-palveluihin näyttää kuitenkin tuottavan hyvää tulosta. Sopimusvalmistajien pitää onnistuakseen tarjota kumppanipal-velut asiakkaalleen. Suunnittelua, valmistusta ja huoltoa on ul-koistettu tällaisille yrityksille. Toisaalta sopimusvalmistajan pi-tää sijoittaa tuotantolaitoksensa sinne, missä markkinat ovat. Se ei mitenkään suosi valmistusta Suomessa. Lopuksi Veli Timo siteerasi professori Raimo Sepposta. ”Suomi on logistisesti kehno paikka kulutuselektroniikan tuottamiseksi. Koulutettujen henkilöiden suhteellisen alhainen palkkataso on toistaiseksi pitänyt tuotekehityksen Suomessa. Hyvä yhteiskun-tajärjestys ja korkea työhön sitoutuminen ovat merkittäviä etu-ja.” Esitys herätti innostuneen keskustelun 12 paikalla olleen kes-kuudessa.

VUOSIKOKOUS Klubin vuosikokous pidettiin 28.10.2009. Puheenjohtajaksi va-littiin veli Markku Paasonen. Hänen johdollaan hyväksyttiin edellisen hallituksen toimet myöntämällä sille tili- ja vastuuva-paus. Kokouksessa hyväksyttiin myös talousarvio kuluvalle toiminta-vuodelle. Olennaisinta siinä oli jäsenmaksun korotus kuudella eurolla, jolloin puolivuotismaksun suuruus on 73 euroa.

11

ELÄKETURVAN HAASTEET

Risto Mikkola Mandatum Li-festä kävi 14.10.2009 puhumas-sa klubikokouksessamme tee-masta ”Rahat & Henki”. Aihe sisältyy artikkelin otsikkoon.

Aluksi hän kertoi edustamastaan yrityksestä. Mandatum Life on henkivakuutusyhtiö, jonka palveluihin kuuluu olennaisena osana vakuutuksellinen varainhoito. Yritys tarjoaa koko elämän katta-via säästö- ja sijoitusratkaisuja. Mandatum Life toimii Suomen lisäksi kaikissa Baltian maissa. Yrityksen palveluksessa on n. 500 sijoituksen ammattilaista. Mandatum Life on yhdessä If Va-hinkovakuutusyhtiön kanssa osa Sampo-konsernia. Mandatum Lifella on 243 000 henkilöasiakasta ja 24 000 yritys-asiakasta. Maksutulo on 529 miljoonaa euroa ja henkivakuutus-säästöt 5,8 miljardia euroa. Yritys on suuri kansainvälinen sijoit-taja, joka tarjoaa varainhoitopalvelua ja eläkesäästämistä yksi-tyisille henkilöille ja rahoituspalveluja yrityksille. Esitelmöitsijä loi uhkakuvan Suomen eläkelainsäädännöstä ja eläkkeiden riittävyydestä pitkällä tähtäimellä. Ongelmana on vä-estön ikääntymisen myötä heikkenevä huoltosuhde ja toisaalta terveys-, eläke- ja sosiaalimenojen kasvu. Toisaalta yritysten

12

kustannukset nousevat ja poukkoileva lainsäädäntö vaikeuttaa niiden pitkän aikavälin suunnittelua. Hän esitti, että todellinen eläke ei vastaa odotuksia. Jos oletettu eläketaso on 60% kolmen viimeisen vuoden palkasta, mutta se jääkin vain 40 prosenttiin, on sen ostovoima eläkkeensaajan ol-lessa 90-vuotias vain 28% palkasta. Ei ole suurtakaan merkitystä eläkkeen suuruuteen jääkö ihminen eläkkeelle 63- tai 65-vuotiaana. Mikkola kertoi, että YEL-työtulo on keskimäärin 17,500 € vuodessa ja eläke vastaavasti keskimäärin 750 € kuu-kaudessa. Erityisesti Risto Mikkola varoitti taitetusta eläkeindeksistä. Vuo-den 2005 alusta alkaen kaikkia työeläkkeitä on tarkistettu indek-sillä, jossa kuluttajahintaindeksin paino on 80 ja ansiotasoindek-sin 20 prosenttia. Tätä työeläkeindeksiä kutsutaan myös taite-

tuksi indeksiksi. Aiemmin ansiota-soindeksin ja kulutta-jahintaindeksin vai-kutus oli yhtä suuri. Ansiotasoindeksin painoarvon lasku 50:stä 20 prosenttiin hidastaa työeläkkei-den nousuvauhtia, koska ansiotasoin-deksin nousu on ollut selvästi kuluttajahintaindeksin nousua nopeampaa, kuten kuvi-osta nähdään. Suurimmaksi ongelmaksi eläkeläisten kannalta jää se, että eläk-keet jäävät jälkeen palkkojen yleisestä korotustahdista. Näin eläkkeelle jäämisen aikainen kulutustaso jäätyy paikoilleen ja työssäkäyvien kulutuksen reaalinen kasvu jää eläkeläisiltä saa-vuttamatta.

13

Tämän pohjustuksen jälkeen Risto Mikkola esitteli erilaisia va-rojen sijoitusmahdollisuuksia, jolla kuulijat voivat turvata varal-lisuutensa ja saada niille kohtuullisen tuoton. Esitys kirvoitti mielenkiintoisen keskustelun. Valitettavasti vain muutama klu-bilainen oli vaivautunut tulemaan kokoukseen.

TEKIJÄNOIKEUDET, MITÄ NE OVAT? Veli Raimo esitelmöi 21.10. sy-däntään lähellä olevasta otsikon aiheesta klubikokouksessamme. Yritän siteerata sitä parhaan ky-kyni mukaan. Yleisimmin immateriaalioikeu-

det jaetaan tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin. Tekijänoikeus voi olla suppeassa mielessä, jol-loin teoksen pitää olla riittävän omaperäinen (teoskynnys). Toi-nen tapa on saada tekijänoikeudet eli lähioikeudet vaikkapa valoku-vaan, mikä ei edellytä teoskyn-nyksen ylittymistä.

Teollisoikeudet voivat olla a) yksinoikeuteen perustuvat teolli-suusoikeudet kuten patenttioikeus, hyödyllisyysmallioikeus,

Raimo Mäkelä

14

mallioikeus, tavaramerkkioikeus, toiminimioikeus, integroitujen piirien suoja, kasvinjalostusoikeus b) suoja sopimatonta menet-telyä vastaan esimerkiksi teollisuusvakoilua vastaan. Immateriaalioikeuden käytöstä sen omistajalle maksettavaa so-pimuspohjaista korvausta kutsutaan rojaltiksi tai lisenssimak-suksi. Teollisoikeuksien tyyppinä patentit perustuvat tavoitteeseen, että yleishyödylliset keksinnöt eivät mene keksijänsä mukana hautaan. Vastineeksi keksinnön julkistamisesta keksijä saa rajoi-tetun yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen. Keksinnölle voidaan myöntää patentti, jos keksintö on uusi, keksinnöllinen ja luonteeltaan tekninen. Tekijänoikeus sekoitetaan usein muihin aineettomiin oikeuksiin eli immateriaalioikeuksiin (IMR) kuten patenttioikeuteen ja ta-varamerkkioikeuteen sekä liikesalaisuuksiin. Hyödyllisyysmalli on patentti muistuttava yksinoikeus keksin-töön. Siltä ei vaadita yhtä suurta keksinnöllisyyttä kuin patentil-ta. Hyödyllisyysmallin hyväksyntä voi olla helpompi kuin pa-tentin, mutta sen voimassaoloaika on lyhempi 10 vs. 20 vuotta. Patentointimenettely on kallista ja patenttioikeudenkäynti erit-täin kallista. Mahdollisen oikeudenkäynnin kuluihin on varatta-va vähimmilläänkin sadasta kahteensataan tuhanteen euroon. Jos patentti halutaan suojata maailmanlaajuistesti, ovat kustannukset helposti yli 15 000 euroa patenttia kohti. Lisäksi patentti on uu-distettava vuosittain sen voimassaolon aikana (20 v). Lopuksi veli Raimo kosketteli televisioiden formaattiohjelmia ja niiden patentoitavuutta. Hänen näkemyksensä mukaan nekin voitaisiin patentoida siinä kuin tietokoneohjelmistot. Syynä lie-nee kalleus ja toisaalta uutuustutkimuksen vaara. Se saattaisi osoittaa idean jo aiemmin käytetyksi.

15

HIIDEN OPISTO JA LOHJAN MUISTI

Vierailimme isolla joukolla (22) Hii-den opistolla 4.11.2009. Emäntinäm-me toimivat rehtori Marjatta Siik-

järvi ja apulaisrehtori Anne Koto-

nen.

Aluksi rehtori esitteli meille opiston monipuolista tarjontaa. Samalla sivut-tiin laitoksen pitkää historiaa. Juuret sillä on Lohjan työväenopistossa, joka perustettiin vuonne 1944. Kymmenen vuotta myöhemmin se siirtyi kunnal-liseen rahoitukseen. Nykyään Hiiden opisto kuuluu Lohjan kaupungin kult-tuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan alaisuuteen. Opiston johtokun-taan kuuluu edustus kunnista, joiden alueella opetustoimintaa tapahtuu. Näitä ovat Lohja, Vihti, Nummi-Pusula, Siuntio ja Karjalohja. Asu-kaspohja on n. 72 000 henkilöä.

Opistolla on hyvin vähän omaa vaki-naista henkilökuntaa. Pääosin opetus hoidetaan tuntiopettajien voimin (n.220/lukukausi) Vakinaista henkilö-kuntaa ovat rehtori, vararehtori, 3 osastonjohtajaa, 4 päätoimista opetta-jaa, 4 toimistosihteeriä ja vahtimestari.

Muutamia tunnuslukuja vuodelta 2008

Opetustunnit 19 600 Kurssilaiset (brutto) 11 500 Opiskelijat (netto) 6 400 Tuntiopettajat 225 Kustannukset €/opetustunti 58,53 Kustannukset €/opetustunti/netto-opiskelija 15,77

Anne Kotonen

Marjatta Siikjärvi

16

Kunnat ovat suhtautuneet positiivisesti opiston toimintaan. Nii-den kustantamat tuntimäärät ovat pysyneet paineista huolimatta samalla tasolla. Erilaisten harrastekurssien lisäksi opisto järjestää avoimen yli-opiston opetusta, joista mainittiin kuvataiteen ja käsityötieteen perusopetus. Tilauskursseja yrityksille ja yhteisöille on järjestet-ty. Opisto on valmis tarjoamaan koulutusta, jota muut oppilai-tokset eivät pysty järjestämään. Hiiden opisto järjestää tapahtumia, juhlia, näyttelyitä ja konsert-teja. Tapahtumat rakennetaan jonkin teema ympärille kuten ita-lialaiset karnevaalit viime keväänä. Hiiden opistossa on mahdollista suorittaa myös tutkintoja kuten kielitutkinnot, ATK-ajokortti, rannikko- ja avomerilaivuritutkin-to. Erityisesti maahanmuuttajat ovat kiinnostuneet keskitason suomenkielen tutkinnosta. Virkamiesruotsin tutkintoa ei opistos-sa voi suorittaa, koska se on virallistettu muualla hyväksyttäväk-si.

Lohjan muistista kertoi Anne Kotonen. Projektin tarkoituksena on kerätä muistitietoa Lohjalta. Tieto tallennetaan sähköiseen arkistoon. Arkistoon liittyvä suuri projekti on valokuvien digi-tointi. Materiaalin keräämiseksi järjestetään vanhojen kuvien katseluiltoja, sotalapsiseminaareja, kylähistoriapiirejä ja iltamia arkitiedon keräämiseksi. Muitakin hankkeita asian tiimoilta on vireillä. Opetusministeriöltä haetaan parhaillaan hankeapurahaa projektityöntekijän palkkaamiseen.

17

URHEILUSUKELTAJAN KOHTEITA

Veli Tero piti omasta lempiharrastuk-sestaan esityksen 11.11. näyttäen ku-via eri puolilla maailmaa käymistään sukelluskohteista. Tero on Lohjan Urheilusukeltajat ry:n jäsen. Se kuuluu puolestaan Sukelta-jaliittoon, joka valvoo valtakunnalli-sesti urheilusukeltajien etuja. ”Lohjalla on Euroopan parhaat koulu-tusolosuhteet”. Meillä on kaski tal-

viallasta: Meriturvan ja Neidonkeidas. Ojamon kaivos on ainut-laatuinen paikka, vaikka siellä on monta toimijaa: Meriturva, Innofocus ja Kaivosvaltaajat. Lisäksi lähellä on järviä, eikä me-relle ole pitkä matka. Niinpä suuri osa koulutuksesta annetaan merellä Porkkalanniemen ja Utön välisellä alueella. Veli Tero kuuluu seuran kouluttajiin (NAUI Instructor), joita on kaikkiaan kolme. Lisäksi joukkoon kuuluu kuusi lähikouluttajaa. Veli Tero aloitti sukellusmatkakatsauksensa Myanmarista. Ta-voitteena oli mennä paikkaan, joka ei ole vielä turistivaelluksen kohteena. Päivärytmi kuulosti mielenkiintoiselta. Aamulla oli sukellus, jota seurasi aamiainen. Sitten oli vuorossa päiväsukel-lus, lounas ja lopulta iltapäiväsukellus. Päivän rasitus toi unen silmään ilman erityistä odottelua. Sharm el-Sheik on sukeltajien suosiossa, jopa siinä määrin, että suosituimmilla paikoilla saa pitää varansa ollakseen eksymästä omasta joukostaan. Alueen mielenkiintoisimpia kohteita Teron mielestä on sota-aikana upotetun rahtilaivan hylky. Siellä on nähtävissä läjäpäin moottoripyöriä, autoja ja panssarivaunuja.

18

Norjaa veli Tero kehui yhdeksi mieluisimmista kohteistaan. Ve-det ovat kirkkaat. Kaloja ja hylkyjä on runsaasti eikä muista su-keltajista ole häiriötä. Lofooteilla Kristiansund ja Kapelvågen tulivat mainituiksi. Eksoottisin sukelluskohde on Jukatanin niemimaalla Mexicossa. Viidakossa on luolastoja, jossa valaistus vaihtelee. Valoa kui-tenkin riittää, koska maassa on taajasti aukkoja. Mielenkiintoa lisää kuulemma se, että kyseessä on murtovesi. Välillä vastaan tulee aina suolaisen veden rintama, vaikka pääosin liikutaan ma-keassa vedessä. Esitys oli mielenkiintoinen niillekin, jotka eivät lajia harrasta.

PIIRI KOULUTTAA Piirimme koulutuskokonaisuuden viimeinen osio pidettiin maa-nantaina 14.12.2009 klo 18.30 - 20.30 Lohjalla Laurea-ammattikorkeakoulussa, Nummentie 6 aiheena: "Rotaryn jul-kisuuskuva ja tiedottaminen" Tilaisuudessa jaettiin klubeille myös ilmastonmuutokseen liittyvä kirjanen.

Kuvassa tilaisuuden osallistujat

19

GREASE-MUSIKAALI LOHJAN TEATTE-RISSA

Ohjelman mukaisesti osallistuimme Lohjan teatterin Grease-musikaalin esitykseen 18.11.2009. Veli Kimmo oli järjestänyt liput. Meitä rotareita paikalla oli kymmenkunta, useimmat puo-lisoineen. Esitys oli todella vauhdikas varsin minimalistisissa lavasteissa. Grease on 1950-luvulle sijoittuva rokkipitoinen musikaali. Se on

kertomus Rydell-High Schoolin nuorista, jotka juhlivat elämänsä innol-la hittimusiikin siivittä-minä. Grease kertoo hassuttelun ja hauskojen tyyppien ohella myös rakkaustarinan, jossa sievä Sandy tapaa ko-mean Dannyn lomallaan

ja rakastuu häneen peruuttamattomasti. Mukana vauhdikkaassa menossa on Tuomas Törmin harjoittama Pink Panthers -orkesteri. Vierailevana artistina esiintyi Janne Virtanen ja naistähtenä vuoden LUMOLAINEN Henni Steidel (Sibelius-lukio). Lisäksi esityksessä oli mukana toistakymmentä Lohjan Teatterin lahjakasta harrastajanäyttelijää! Käsikirjoitus ja musiikin sävellys: Jim Jacobs - Warren Casey Suomennos on Pauliina Hulkon, ohjaus Sari Niinikosken. Mu-siikin oli sovittanut Tuomas Törmi ja koreografian Helena Kon-tio ja Sari Niinikoski. Puvustus oli Sanna Peltosen ja lavastus Jari Jalosen käsialaa.

20

VAALIKOKOUS Vaalikokous pidettiin 25.11.2009 hotelli Lohjan tiloissa. Läsnä oli 14 jäsentä. Kokouksen aluksi otettiin palopäällikkö Pekka Hynynen jäse-neksi. Hän kertoi lyhyesti omasta taustastaan. Suomen maata on tullut kierrettyä eri puolilla. Alan työt hän aloitti sairaankuljetta-jana ja jatkoi palomiehenä. Nykyään hän toimii Läntisen-Uudenmaan aluepalopäällikkö ja Lohjan aseman palopäällikkö. Vaimo on sosiaali- ja terveystoimen (Karviainen) toimialajohta-jana Vihdissä. Veli Pekka harrastaa avantouinti ja liikuntaa. Presidenttien komitea oli istunut Tero Sandbergin johdolla ja ehdotti seuraavan luettelon mukaisia toimihenkilöitä toiminta-vuodeksi 2010-2011: Presidentti Kalevi Laakso Presidentti elect Timo Luukkala Varapresidentti Klaus Turhanen Sihteeri Klaus Turhanen Taloudenhoitaja Aki Hellgren Kokous hyväksyi ehdotuksen mukaisesti toimihenkilöt. Koska 1/3 osa jäsenistä oli paikalla, oli kokous päätösvaltainen. KLUBINEUVOTTELU - KLUBIN OHJELMASTA Klubikokous pohti 2.12. tulevaa ohjelmaa. Siinä vaiheessa oli jo selvää, että Itsenäisyyspäivän konserttitanssiaiset eivät toteutui-si. Niiden siirtämistä keväämmälle pohdittiin. Muita ideoita va-rojen keräämiseksi erilaisiin avustuksiin heiteltiin. Toisaalta käytiin syvällistä keskustelua koko klubin tarkoituksesta ja toi-mintaperiaatteista.

21

ITSENÄISYYSPÄIVÄ 2009 Vanhaa tapaa noudattaen klubim-me osallistui kirkonmenojen jäl-keen kulkueeseen sankarihaudoille. Lippua kantoi veli Klaus Turha-

nen. Airuina toimivat veljet Raimo Mäkelä ja Eero Rantalaiho. Tilai-suuden jälkeen osa meistä osallistui vielä seurakuntatalossa tarjottuun kirkkokahvitilaisuuteen.

MUISTOJA TALVISODASTA Viimeisessä kokouksessa ennen joulutau-koa 16.12. sisar Tellervo Kangas kertoi muistoistaan talvisodan ajalta. Osana esi-tystään hän luki veljensä Pentin kirjeen omaisille. Sen oli lähettänyt luottohenkilö, kun veli oli kaatunut rintamalla. Sen sanoma oli säväyttävän ihanteellinen ja kotiväkeä lohduttava. Sisar Tellervo oli värvännyt paikalle kolme kuorossa laulavaa jäsentämme. Vahvistuksekseen he olivat pestanneet Lohjan kanttorin Timo Saarion. Tältä kokoonpanolta Veteraanin ilta-huuto kajahti meiltä sykähdyttävästi.

22

ROTARYKLUBIN JOULUJUHLA VIVA-MOSSA Kolmisenkymmentä rotaria ja perheenjäsentä kokoontui Särky-neen sydämen kirkkoon torstaina 10.12.2009. Ohjelmasta huo-lehtivat Matti Kolehmainen ja Hannu Nyman. Seuraava teksti perustuu Hannu Nymanin puheeseen Vivamon historiasta ja ny-kypäivästä. Teksti on sisar Irja Olkinuoran kynästä.

Jouluinen ilta alkoi hartaushetkellä Vivamon Särkyneen Sydä-men kirkossa, jossa hiljennyimme kuuntelemaan myös Kansan Raamattuseuran omistaman Vivamon tarinaa. Senaattorin tytär Karin af Björkesten oli lapsuudessaan viettänyt kesiä Lohjanjärven tuntumassa Pikku-Ojamossa. Vuosien vieri-essä Karinin mielessä oli herännyt ajatus hankkia oma paikka maaseudulta. Hänelle tuli 1916 tilaisuus ostaa Vohloisten karta-non omistajalta paroni Cronstedtilta Horniemen torppa. Hän sai ystävältään hengellisen viestin ” Talo, joka rakennetaan, tulee ylen suureksi.” Karin antoi tilalle nimen Vivamo äitinsä Vivan af Björkestenin etuminen ja Ojamon lopputavun mukaan, olihan hän viettänyt Ojamossa 13 kesää. Vivamoon ohjautui hänen ystäviään: tanskalaissyntyinen tohto-rinna Elisabeth Selmer, Iitin Sääksjärven Perheniemen tilalta leskirouva Evi Stråhle ja hänen tyttärensä pyhäkoulunopettaja Mary sekä lähetyssaarnaaja Karin Stråhle ja muita ystäviä. Heis-tä tuli Vivamon kehittäjiä. Tässä työssä Karin ja Mary Strålella,

23

Vivamon tädeillä, oli keskeinen rooli. ”Vivamo on ollut vahvo-jen naisten paikka” kertoi runoilija Anna-Mari Kaskinen kirjoit-tettuaan Vivamon historiikin musikaaliin Kädet. Karin af Björkesten testamenttasi Vivamon Karin Strålelle. Kun Vivamon tädit ikääntyivät, Vivamo siirtyi Kansan Raamattuseu-ran omistukseen vuonna 1953. Toimintaa Vivamossa on vauvas-ta vaariin mm. perheleirejä ja Vivamo-opiston toimintaa varttu-neelle väelle. Yksi Vivamon merkittävistä toimintamuodoista on rippikoululeiritoiminta. Vuosittain Vivamossa vierailee kymmeniä tuhansia matkailijoi-ta, jotka saavat nauttia Vivamon rauhasta. Vaellusnäytelmät kut-suvat väkeä pääsiäisen aikaan ja kesällä. Näin joulun alla saam-me kokea siellä Ihmeellisen ilon, kun osallistumme vaellukselle ensimmäisen joulun tapahtumiin Vivamon Raamattukylässä. Kirkosta siirryimme Eväskartanoon jouluaterialle. Alkupaloiksi saimme nähdä Lockstepin kahden nuoren esittämät kolme lati-nalaistanssia. Ennen kahvia klubimme presidentti Raimo Mäkelä piti puheen, joka on luettavissa presidentin palstalla. Illan kruu-nasi sisar Marjatan järjestämä hedelmäkorin arvonta.

Kuvissa Lockstepin tanssijat Jani Sorvoja ja Petra Mero

24

Kuva on otettu kokouksessamme 16.12.2009 Hotelli Lohjassa, jossa Tellervo Kangas muisteli talvisotaa. Kuvassa vasemmalta Tellervo Kangas, Irja Olkinuora, Veikko Salminen, Jorma Mäenpää, Matti Lehtinen, Tom Lindeberg (piilossa), Matti Kupari, Marjatta Rasanen, Timo Saario, Markku Paasonen (piilossa), Aki Hellgren, Simo Laurila Lohjannummi, Jouko Castrén Pasilan rotaryklubi, Kalevi Laakso, Tuire Nystén (piilossa), Ilkka Salvén, Oli Tanner ja Iris Tanner

Veteraanin iltahuuto. Vasemmalta veljet Markku Paasonen, Eero Rantalaiho ja Aki Hellgren sekä säestäjä, soolon laulanut kanttori Timo Saario klubkikokouksessa 16.12.2009.