www.lipsanen.com

Rakennusliike U.Lipsanen Oy:n tiedotuslehti 2/2009

Varkauden akkutehtaalla harjannostaiset

Uusi Sale Lapinjärvelle

Uusi aikakausi alkoi Rakennusliike U.Lipsasessa ja Lipa-Betonissa

Jyväskylä kasvaa ihmisten mukana

2

Vakaasti valituilla linjoilla kohti uusia haasteita

- Menikö tämä näin helposti?, kyselivät Matti ja Antti taannoin toisiltaan veto-vastuun vaihtumisen onnistumisesta.

- Samoilla linjoilla mennään. Omia työtapoja pitää toki tehostaa, mut-ta mitään radikaalimuutoksia ei ole näköpiirissä, kommentoi Antti, antaen samalla ymmärtää hänen suuren kun-nioituksensa isoisänsä, Rakennuslii-ke U.Lipsanen Oy:n perustajan Uuno Lipsasen menestyksekkääseen uraan kuin isänsä Matin aikana yrityksessä tehtyihin päätöksiin ja valittuihin toi-mintalinjauksiin.

Uunon aikaan rakennusliike toimi Pieksämäen, Suonenjoen ja Varkauden talousalueilla. Matin toimikauden aika-

sään, Mikkeliin, Kuopioon, Joensuu-hun, Savonlinnaan ja Porvooseen sekä näiden lähialueille, pääkaupunkiseutua unohtamatta.

- Ammattitaitoiset työntekijät ovat yksi yrityksemme vahvuuksista, Antti Lipsanen muistaa kiittää yrityksen hen-kilökuntaa. Olemme onnistuneet hen-kilökuntamme valinnassa ja työtekijöi-den pysyvyys on ollut hyvällä tasolla.

- Työntekijämme ovat myös tiedos-taneet että, kotoa käsin näitä hommia ei voi tehdä.

Tulevaisuuden haasteet

Tulevaisuus tuo tullessaan monia haas-teita. Yhteen niistä, pian meitä koh-taavaan suurten ikäluokkien eläköity-miseen Rakennusliike Lipsasella on jo ryhdytty valmistautumaan.

Myös rakennussuunnitelmien taso on ollut vuosikaudet monien keskuste-lujen aiheena.

- Suunnitelmat ovat viime vuosi-na kehittyneet, mutta vielä asian eteen pitäisi tehdä töitä, painottaa Antti Lip-sanen.

Valmistuttuaan rakennusinsinöö-riksi vuonna 2000 ja aloittaessaan työt rakennusliikkeessä, oli hän ensitöik-seen tuomassa tietotekniikkaa raken-nustyömaille. Tietotekniikasta on muo-dostunut korvaamaton apu nykyaikai-sen yrityksen toiminnassa. Kehitys on johtanut siihen, että myös rakennus-piirustuksia tarkastellaan työmaiden tietokoneiden näyttöpäätteiltä. Nyt rakennussuunnittelukin on kokemas-sa mittavaa muodonmuutosta. Monel-la teollisuuden alalla jo arkipäivää ole-va 3D-suunnittelu tekee tuloaan myös rakentamiseen. Tällä uskotaan olevan paljon käänteentekeviä, laatua paranta-via vaikutuksia.

Pian on vuosi vierähtänyt siitä, kun Antti Lipsanen nousi Raken-nusliike U.Lipsanen Oy:n toimitusjohtajaksi vuoden 2009 alussa, täyttämään isältään Matti Lipsaselta saadut suuret saappaat.

na yritys piti huolen tilauskannastaan keskittymällä siihen, minkä se parhai-ten hallitsi - julkisen rakentamisen.

Vaikka työkohteita on riittänyt lähi-alueilla, julkisten tilojen rakentamiseen erikoistuminen ja työmaiden valitsemi-nen kohteiden tyypin mukaan on joh-tanut toiminta-alueen laajenemiseen totutun toimintasäteen ulkopuolelle. Tehdyt linjaukset ovat turvanneet yri-tykselle vakaan tilauskannan ja tarjous-pyyntöjen tasaisen virran näihin päiviin saakka.

Keskittyminen on varmistanut yri-tyksen työntekijöille hyvän työllisyy-den, vaikka työmatkat monelta ovat-kin pidentyneet Jyväskylään, Jäm-

Avainasemassa laatu ja aikataulut

Rakennusliike U.Lipsanen Oy:ssä on aina pidetty laadusta ja rakennuksen luovutuspäivästä kiinni. Uuno Lipsasen aikoihin yrityksessä kuljetettiin raken-nusmiehiä jopa bussilla työmaille ja työmiesten lakkoillessa mestarit kävi-vät viimeistelemässä betonivaluja, jot-ta rakennuskohteet saatiin ajoissa val-miiksi.

60-vuotisjuhlansa kynnyksellä Rakennusliike U.Lipsanen Oy:ssä kun-nioitetaan perinteitä, mutta samalla otetaan tulevaisuus vastaan haasteina, kehittämällä järjestelmiä ja tehostamal-la toimintatapoja.

Lapinjärven Salen avajaiset sai kuntalaiset sankoin joukoin liikkeelle

Osuuskauppa Osla Handelslagin vuonna 2001 aloitetussa Sale-myymä-läverkoston uudistusprojektissa päästiin upeaan fi naaliin, kun Lapin-järvelle juuri valmistuneessa Salessa juhlittiin avajaisia 8.10.2009.

Kahdeksan vuoden aikana Osuuskaup-pa Oslan toiminta-alueella rakennet-tiin kaiken kaikkiaan seitsemän uutta Salea, joista Rakennusliike U.Lipsanen Oy oli urakoimassa neljää uutta myy-mälää, Pukkilaan, Askolaan, Pornaisiin ja nyt Lapinjärvelle. Myös Liljendalin, Monninkylän sekä Loviisan asukkaat saivat projektin aikana uudet Sale-myy-mälänsä.

Osuuskauppa Osla on harjoitta-nut päivittäistavarakauppaa Lapin-järven keskustassa 30-luvulla raken-netussa kiinteistössä vuodesta 1997 alkaen. Myymälärakennus ei enää täyttänyt nykyaikaisen päivittäistavara-kaupan toiminnalle asetettuja kriteere-jä, ja Osuuskaupassa päätettiin uudis-taa kauppaliike hyväksi havaitulla kon-septilla.

Lapinjärven Salen varsinaiset raken-nustyöt aloitettiin huhtikuun lopul-la 2009 ja rakennus luovutettiin tilaa-jalle lokakuun alussa. Tätä edelsi vuo-sia kestänyt vivahteikas oikeusprosessi, joka kohdistui Oslan myymälätontil-la kaupparakennuksen vieressä sijaitse-van ns. Tarasoffi n talon suojeluun. Asia eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksessään puolsi Ympäristö-

keskuksen näkemystä, että vanha talo kuuluu oleellisesti kyläraitin maisema-kuvaan sekä kulttuurihistoriaan, ja että se tulee säilyttää.

Tonttijärjestelyin ja kunnan sekä Osuuspankin myötämielisellä tuella Oslan tontti saatiin suojeltavasta raken-nuksesta huolimatta laajennettua niin, että paikalle voitiin sijoittaa toimiva ja nykynormien mittainen, myyntipinta-alaltaan noin 400 neliön Sale-myymä-lä pysäköintialueineen.

Välitöntä avajaistunnelmaa

Lapinjärven Salen avajaiset käynnis-tyivät fanfaareilla, jonka jälkeen Oslan toimialajohtaja Hannu Sievers toivot-ti juhlakansan tervetulleeksi tapahtu-maan. Oman puheenvuoronsa käytti-vät Osuuskauppa Osla Handelslagin hallintoneuvoston jäsen Hannu Fabri-tius sekä Lapinjärven kunnanhallituk-sen puheenjohtaja Thomas Antas.

Puheita seurasi perinteinen sini-valkoisen nauhan leikkaaminen, jonka suorittivat Hannu Sievers, Hannu Fab-ritius, Thomas Antas, Oslan toimiala-

johtaja Jukka Pöyhönen ja Salen myy-mäläpäällikkö Tove Åström.

Virallisen osuuden päätyttyä lapin-järveläiset tulvivat sankoin joukoin upouuteen kauppaan. Haitari soi ja asi-akkaat nauttivat leivoskahveista. Lapset saivat myös suunsa makeaksi ja veivät muistoksi tapahtumasta keltaisia ilma-palloja.

3

Akkutehtaan harjannostajissa valettiin uskoa tulevaisuuteen

Siniristiliput liehuivat korkealla, kun noin 200 henkilöä kokoontui 12.10.2009 European Batteries Oy:n akkutehtaan harjannostajaisiin, Varkauden Kuvan-sinjoen teollisuusalueelle.

Harjannostajaisiin osallistunut pää-ministeri Matti Vanhanen maalasi juhlapuheessaan kuvia tulevaisuuden Suomesta ilmastonsuojelun edellä-kävijämaana maailmassa. Tavoitteet, että hiilidioksidipäästöt Suomes-sa alenisivat 80-95 prosenttia vuo-teen 2050 mennessä, ovat Vanhasen mielestä saavutettavissa. Liikentees-sä, jonka osuus päästöistä on nyky-ään noin viidennes, tavoite tarkoit-taisi päästötöntä energian käyttöä. Sähköautojen ja bioenergian avulla visiot olisivat toteuttavissa.

- Tämän akkutehtaan kaltaiset hankkeet ovat konkreettinen osoi-tus siitä, mitä hallituksen ajama edel-läkävijyys merkitsee, pääministe-ri Vanhanen lausui puheessaan, tuo-den esille Valtion merkittävän roolin hankkeen rahoittajana.

- Sähköajoneuvoteknologia tarjo-aa Suomen kaltaiselle monista kes-kuksista muodostuvalle maalle hyvät mahdollisuudet päästöjen vähentä-miseen. Ajoneuvoteknologian kehi-tys ja biopolttoaineet mahdollistavat liikenteen päästöjen vähentämisen nopeammin kuin uskomme, vakuut-taa Vanhanen ja luottaa Varkauden akkutehtaan menestymiseen.

Harjannostajaisten seremoni-at pidettiin tahdasrakennuksen kokoonpanohallissa, jonka sanotaan olevan maailman suurin kuivatila.

Tilaisuudessa kuultiin päämi-nisteri Vanhasen lisäksi Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohta-ja Allan Hahtalan, Varkauden kau-punginjohtaja Hannu Tsuparin, European Batteries Oy:n hallituksen

Pilarin tarinat, valokuvat ja lehden taitto: Heikki Luukkonen

4

puheenjohtaja Eero Nuutisen sekä Rakennusliike U.Lipsanen Oy:n toi-mitusjohtaja Antti Lipsasen puheet. Pekka Viljakainen käytti työtekijöi-den puheenvuoron. Perinteinen her-nekeitto maistui juhlallisuuksien päätteeksi haitarimusiikin soidessa.

Ensimmäinen Euroopassa

European Batteries Oy:n akkuteh-das on suurikapasiteettisten litiumio-niakkujen valmistajana ainoa lajis-saan Euroopassa, eikä Yhdysvallois-takaan vielä vastaavaa löydy. Kiina, Japani ja Korea ovat alalla edelläkä-vijöitä.

Akkutehtaan rakennuttajana toi-mii Keski-Savon Teollisuuskylä Oy ja pääurakoitsijana Rakennusliike U.Lipsanen Oy.

Rakennustyöt käynnistyivät lokakuussa 2008 ja kooltaan noin 10 000 neliömetrin tehdas valmis-tuu rakentamisen osalta saman vuo-den loppuun mennessä.

Kokonaisuudessaan lähes 40 miljoonan euron investointiprojek-ti on yksi Suomen suurimmista täl-lä hetkellä käynnissä olevista teolli-sista uudishankkeista. Hanketta ovat tukeneet mm. työ- ja elinkeinomi-nisteriö, Tekes, Pohjois-Savon TE-Keskus, Finnvera, Euroopan unioni sekä Varkauden kaupunki.

- Vuoden vaihteessa rakennuk-sessa alkavat laiteasennukset. Kevät kuluu testiajojen merkeissä ja maa-liskuussa 2010 on tarkoitus aloittaa varsinainen akkujen tuotanto, kerto-vat European Batteries Oy:n tehtaan-johtaja Mikko Vuoristo sekä raken-nuttajapäällikkö Marja Ristikartano.

Henkilökunnan rekrytointi on jo käynnistynyt. Tehdas työllistää alussa

noin 30 henkilöä. Kesää kohti henki-lökunnan määrän arvioidaan koho-avan noin 60:een. Liikevaihtoa yri-tykselle on budjetoitu 60 miljoonaa euroa.

Harjannostajaisia vietettiin vai-heessa, jossa talossa tehtiin jo vii-meistelytöitä.

- Aluksi näytti siltä, että tilaa on kamalasti, kuvailee Marja Ristikar-tano tuntemuksiaan, kun rakennus alkoi sisäosiltaan hahmottua.

- Nyt tila on täyttymässä talotek-niikasta ja laitteista. Kun ovista tulee koneita ja putken osia, välillä tuntuu, että kuinka ne kaikki oikein mahtu-vat tänne, naurahtaa Ristikartano.

- Kohteemme on haasteellinen, kertoo tehtaanjohtaja Mikko Vuo-risto.

- Esimerkkejä vastaavanlaises-ta ei ole ja rakentaminen eteneekin enemmän prosessin ehdoilla. Koska prosessiamme kehitetään koko ajan, muutostöiltä ei ole voitu välttyä.

- Rakentajillekin tämä on vai-kea paikka, myöntää tehtaanjohtaja Vuoristo avoimesti. Kaikki on suju-nut kuitenkin hyvässä yhteisymmär-ryksessä.

Lisää luvassa

Suurikapasiteettisiin sähköautojen akkuihin kohdistuu niin paljon odo-tuksia ja suuria kysynnän paineita, että European Batteries Oy:ssä jo val-mistellaan akkutehtaalle laajennus-osaa, jonka rakentaminen on suunni-teltu käynnistyvän ensi vuoden aika-na. Sen myötä henkilökunnan määrä kasvaa kahteensataan ja tuotantoka-pasiteetti kolminkertaistuu.

Marja Ristikartano ja tehtaanjohta-ja Mikko Vuoristo kiittelevät raken-nusprojektiin osallistuneiden tahojen hyvää yhteishenkeä ja korkeaa työmo-raalia. Ammattitaitoisella organisoin-nilla ja välittömällä, sovittelevalla ilma-piirillä rakentaminen on edennyt suun-niteltujen aikataulujen mukaisesti

5

6

Uusi ja vanha sulassa sovussa

Lähes sata vuotta tulee rakennuksille ikäeroa, kun nuorempi valmistuu vanhemman rinnalle. Yksi Jyväskylän keskustan ylpeyden aiheista, ark-kitehti Wivi Lönnin suunnittelema, vuonna 1913 toimintansa aloittanut Puistokoulu ja sen tontti ovat myllerryksen keskipisteenä.

rakennustoiminnasta huolimatta. Kes-kustan alueen pienten lasten määrä on kasvanut, ja siksi koulun pihalle on pystytetty viipalekoulu, jossa kaksi esi-kouluikäisten luokkaa saavat opetusta. Samoihin parakkeihin ovat joutuneet muuttamaan rakennustöiden alta myös koulun rehtori ja sihteeri.

Päivärinteen päiväkodin ja Puis-tokoulun laajennuksen rakennustyöt aloitettiin pääurakoitsijan Rakennuslii-ke U.Lipsanen Oy:n johdolla kesäkuus-sa 2009 ja valmista pitäisi tulla touko-kuuhun 2010 mennessä.

Merkittävä kaupunkikuvallinen kohde

- Puistokoulun sekä sen alueen kult-tuurihistoriallinen ja kaupunkikuvalli-nen arvo on erittäin merkittävä, toteavat kuin yhteen ääneen rakennuttajapäällik-kö Kari Sensio ja projektipäällikkö Ilmo Viitanen Jyväskylän Tilapalvelusta.

Puistokoulu sijaitsee Yliopistonka-

dun ja Puistokadun risteyksessä, liiken-teellisesti Jyväskylän pääväylän varrella. Rakennuskohteen keskeisen sijainnin ja sen historian takia kaupunki halusi jär-jestää rakennuksen ja sen tontin suun-nittelusta arkkitehtuurikilpailun.

Arkkitehti Sari Nieminen voitti keväällä 2008 pidetyn kilpailun ratkai-sullaan, jossa raadin mielestä oli onnis-tuttu sulauttamaan uudisrakennus sata vuotta vanhan Puistokoulun yhtey-teen kaupunkikuvaa ja kiinteistökoko-naisuuden identiteettiä kunnioittavalla tavalla. Ratkaisu sai kiitosta myös toi-

Suojelukohteeksi määritellyn, mutta yhä toiminnassa olevan Puistokoulun viereen kohoaa kokonaisalaltaan rei-lun 2500 neliön uudisrakennus, johon sen valmistuttua muuttaa Päivärin-teen päiväkoti, lajissaan Jyväskylän van-hin. Uuteen rakennukseen sijoittau-tuu myös koulun ja päiväkodin yhtei-siä tiloja.

Rakennuksesta tulee kaksikerroksi-nen. Alakertaan valmistuu kaksi luok-kaa perusopiskelulle, luokat musiikin ja teknisten töiden opiskeluun sekä tilat terveydenhoitajalle. Toiseen kerrokseen tulee päiväkoti- ja opiskelutilojen lisäk-si rehtorin ja päiväkodin johtajan huo-neet sekä kirjasto, keittiö että ruokailu-tila.

Puistokoulussa opiskelee noin 180 ala-asteikäistä oppilasta 12 opettajan johdolla. Päivärinteen päiväkoti puoles-taan tulee tarjoamaan tilat neljälle lap-siryhmälle.

Koulu toimii aivan normaalisti

7

minnallisuutensa ja kustannuksil-taan toteuttamiskelpoisen lähesty-mistavan ansiosta.

Välittömästi suunnittelukilpai-lun voittajan selvittyä kesällä 2008 tehtiin arkkitehdin kanssa toteutus-suunnittelusopimus. Rakennustöi-den valmisteluja työstettiin samaan hengenvetoon kilpailuttamalla eri-koissuunnittelijat ja rakentajat.

- Arkkitehdin luonnosta tul-laan noudattamaan mahdollisim-man pitkälle, kertoo projektipääl-likkö Ilmo Viitanen.

Julkisivu vastaa ikkunadetal-jeineen talon alkuperäisiä kuvia. Rakennuksen toiminnallisuuteen on jouduttu silti tekemään joitain korjauksia. Muun muassa talotek-niikan takia kerroskorkeutta on nostettu metrillä ja sillä on ollut vaikutusta myös uudisrakennuksen räystäskourulinjan tasoon.

- Haasteellista on, tunnus-taa projektipäällikkö Ilmo Viita-

nen, mutta uskoo rakennuskoh-teen valmistuvan ajallaan kokenei-den rakennusalan ammattilaisten käsissä.

Vanhakin nuortuu

Samaan aikaan kun uudisrakennus kohoaa, on Puistokoulun vanhan rakennuksen osalta menossa kou-lun tarvesuunnittelu.

- Tarkoituksenamme on saattaa kaikki tontin rakennukset teknises-ti samalle tasolle, kertoo Ilmo Vii-tanen.

Jyväskylän kaupunki jättää Puistokoulun peruskorjaustyös-tä Opetusministeriölle valtion-osuushakemuksen vuoden loppuun mennessä. Investointibudjetissa on varauduttu aloittamaan peruskor-jaus vuoden 2013 kuluessa. Alusta-vien suunnitelmien mukaan hanke saadaan valmiiksi vuonna 2015.

Jyväskylän Tilapalvelun projektipäällikkö Ilmo Vii-tanen tarkastelemassa Päivärinteen päiväkodin ja Puistokoulun laajennuksen rakennuksen pohjapii-rustuksia.

Rakennustyöt edistyvät säistä piittaamatta suojausten alla.

Jyväskylän seutu on viime vuodet paistatellut vetovoimaisuudessaan niin asukasluku- ja työllisyystilas-tojen kuin rakentamisenkin valos-sa. Seudulla ei silti olla jähmetyt-ty seuraamaan sivusta tilanteiden kehittymistä, vaan kasvun muka-naan tuomiin yhdyskuntaraken-teellisiin tekijöihin on haluttu tart-tua hallitusti.

Jyväskylän seudulla vuonna 2008 esiselvityksin käynnistetty rakennemallityö pyrkii vastaamaan kysymykseen, miltä seutukun-ta näyttää, kun asukkaita alueel-la on 200 000. Seudulle on lähdet-ty luomaan taloudellista ja kestävää yhdyskuntarakenteen tulevaisuus-kuvaa. Rakennemallityö valmistuu vuoden 2010 aikana. Aika näyttää kuinka seutu visioi tulevaisuuttaan ja millaisiin ratkaisuihin se johtaa.

Tulevaisuustyö koskettaa myös Jyväskylän Tilapalvelua, joka vastaa hallinnassaan olevien julkisten tilo-jen arvosta, tuottavuudesta ja käy-töstä. Tilapalvelu hallinnoi nyt noin 569 000 neliön kiinteistöomaisuut-ta. Seuraavan viiden vuoden aikana noin 80 % Tilapalvelun investoin-

neista kohdistuu koulu- ja päiväko-tiverkkoon, vuosittaisten satsausten liikkuessa 45 - 50 miljoonan euron tuntumassa. Samaan aikaan Tila-palvelussa viedään eteenpäin päivä-koti- ja kouluverkon rakenneuudis-tustyötä, jossa opinahjoja pyritään tiivistämään päiväkotikouluiksi ja yhtenäiskouluiksi. Päiväkotikou-luissa samassa rakennuksessa pien-ten lasten kanssa koulua käyvät 1-4 luokkien oppilaat. Yhtenäiskouluis-sa lapset opiskelevat luokilla 3-9.

Jyväskylän seudulla haasteiden paikka

Myllykatu 14, 76100 PieksämäkiPuh. 0403 000 500, fax 015-487 890www.lipsanen.com

8

Lipa-Betoni Oy:ssä

rikotaan ennätyksiä

Aktiivista toiminnan kehittämistä

Uuden toimitusjohtajan tartuttua yhtiön ohjaksiin, Lipa-Betonissa avau-tui luonnollinen tilaisuus tarkastel-la toiminnan tehokkuutta ja kannatta-vuutta uunituoreesta näkökulmasta.

Pohdinnan seurauksena yritykses-sä selkeytettiin varsinkin toimihenki-löiden tehtäväkuvia. Uuden linjauk-sen ansiosta pitkään Lipa-Betonin pal-veluksessa ollut Osmo Auvinen on päässyt keskittymään täysillä myynti-työhön, Aki Antilan ottaen tuotannon henkilöstöhallinnan vastuulleen osana koko tuotannon pyörittämisestä.

Satu Lipsanen näkee tehtaan oman elementtisuunnittelun kuuluvan oleel-lisesti yrityksen voimavaroihin.

- Suunnittelijamme osallistuessa jo tarjouslaskentavaiheeseen, voimme yhdessä asiakkaan kanssa luoda laatua parantavia sekä rakentamista helpotta-via ratkaisuja, kuvailee Lipsanen.

Myös tuotannossa on tehty paljon tehokkuutta edistäviä toimenpiteitä. Vaikka Lipa-Betoni tunnetaankin kaut-ta Suomen korkeasta laadustaan, jous-tavasta toiminnastaan sekä toimitus-varmuudestaan, ja nykyaikainen val-mistuslinja toimii moitteettomasti, on tuotantohallissa silti tehty töitä tehok-kuusajattelun eteen.

Yksi yrityksen tavoitteista on omak-sua Kaizen-ajattelumalli. Japanista Suo-meen rantautuneella Kaizenilla pyri-tään poistamaan prosesseista turha tekeminen ja jatkuvan parantamisen avulla kehitetään työvaiheita pienin askelein. Satu kertoo, että tehtaalla Kai-zenia ollaan otettu hiljalleen käyttöön ja tavoitteena on saada toimintamalli viedyksi jokapäiväiseen toimintaan.

Satu Lipsanen luottaa uuden oppi-misen ja yhdessä tekemisen voimaan.

- On hyvä tarkastella asioita myös uusista, avarista näkökulmista, silti tunnistaen, minne olemme menossa, kiteyttää Lipa-Betonin toimitusjohtaja Satu Lipsanen.

työllistämiskurssien kautta. Vuonna 1976 toimintansa aloit-

tanut, rakennusten jännittämättö-miin betonielementteihin erikoistunut Lipa-Betoni Oy toimittaa tuotteitaan ympäri Suomea, aina pääkaupunkiseu-tua myöten. Nyt kuitenkin Etelä-Suo-men ylikuumentuneiden elementti-markkinoiden takia Lipa-Betonin toi-mitukset painottuvatkin enimmäkseen Jyväskylän seudulle. Yrityksen tilaus-kannassa näkyy viime aikojen Valtion vuokra-asuntotuotantoon suuntaamat elvytysrahat.

Pieksämäen Naarajärvellä, Lipa-Betoni Oy:n element-titehtaan muotteihin betonia valuu ja rautaa uppoaa suuret määrät. Ja tuotantoennätyksiäkin on rikottu.

- Yhden työpäivän aikana on parhaim-millaan valmistunut betonielementte-jä jopa 300 neliömetrin verran, kertoo Lipa-Betoni Oy:n uusi toimitusjohtaja Satu Lipsanen.

Vaikka alan markkinahinnat ovat pohjalukemissa ja kisa on kuumaa, ele-menttitehtaan nykyaikainen kierto-muotillinen tuotantolinja on onnistut-tu pitämään koko ajan käynnissä. Ja täl-lä hetkellä kaikki lomautetut on otettu takaisin töihin. Yrityksessä työskentelee noin 35 alan ammattilaista, joista muu-tamat ovat kotiutuneet yrityksen palve-lukseen tehtaan tarpeisiin räätälöityjen

Satu Lipsanen aloitti Lipa-Beto-nin palveluksessa vuonna 2005. Ympäristöinsinööriksi opiskelleen ja Saksassa diplomi-insinöörin tut-kintoamme vastaavan M.Sc.-tut-kinnon suorittaneen Satu Lipsasen työtehtävinä oli aikaisemmin tar-jouslaskenta sekä osa tuotannon laadunseurannasta. Hän on suorit-tanut myös Yrittäjäkoulun yMBA-koulutuksen.

Satu Lipsanen nimitettiin Lipa-Betoni Oy:n toimitusjohtajaksi 1.1.2009, hänen isänsä Matti Lip-sasen keskittyessä konsernin joh-totehtäviin.