Arvioinnilla laatua varhaiskasvatukseen Arviointiagenttikoulutukset syksy 2019

Fasilitaattorit:Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, KarviSanna Parrila, kehitysjohtaja, EdivaMarina Lundkvist (Tindra), yliopistonlehtori, HY

Koulutuspäivän ohjelma:

9.30 – 10 Kahvitarjoilu

10 – 10.15 Ajankohtaista Opetushallituksesta

10.15 – 11.30 Arvioinnilla laatua varhaiskasvatukseen -luento

11.30 – 12.15 Lounas (omakustanteinen)

12.15 – 12.30 Ohjeistus ryhmätyöhön

12.30 – 14 Ryhmätyöskentely (sis. omaehtoinen kahvittelu)

14 – 15 Yhteinen purku ja päivän päätös – miten tästä eteenpäin?

Luennon sisältö

1. Arviointi osana laadunhallintaa

➔ Paikallisella tasolla – yksikkötasolla – ryhmätasolla

2. Indikaattoreista arviointiperusteiksi

3. Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – kansallisen arvioinnin tuloksia

4. Arviointiagentin rooli ja tehtävät (pohdittavaksi ryhmissä)

Kertauksena videolta:

Yhteiset tavoitteet ja käsitteet

▪ Yhteinen arvopohja

▪ Vahva tutkimuksellinen perusta

▪ Rakenteiden ja prosessien laatu

▪ Varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit

▪ Arviointiperusteet eli kriteerit

▪ Kokonaislaadunhallinta

▪ Arvioinnin systemaattisuus

Arviointi osana kokonaislaadunhallintaa

Kuva: bradleym/iStockphoto

Laadunhallinnan suunnittelu paikallisella tasolla

▪ Hyödynnetään jo olemassa olevia johtamisen, suunnittelun sekä arvioinnin

rakenteita ja pyritään luomaan laadunhallinnasta mahdollisimman hyvin

arkitoimintaan kytkeytyvä.

▪ Laadunhallinnan ja arvioinnin rakenteet eivät saisi olla liian raskaita.

▪ Tärkeää on, että keskeinen arviointitieto saadaan riittävän nopeasti

kehittämistyön perustaksi kaikilla eri tasoilla.

Kaikkea ei voi arvioida kerrallaan.

Tärkeä osa arvioinnin suunnittelua on kulloinkin keskeisten arvioinnin

kohteiden hahmottaminen ja rajaaminen. Osa arvioinnin kohteista ja

menettelytavoista määrittyy johdetusti paikalliselta tasolta.

Osa kunkin lapsiryhmän ja yksikön omista tarpeista käsin.

Laadunhallinnan ja arvioinnin vastuuryhmä

▪ Perustetaan vastuuryhmä suunnittelemaan, organisoimaan ja selkiyttämään

laadunhallinnan kokonaisuutta.

▪ Vastuuryhmään voidaan nimetä esim. hallinnon, pedagogiikan toteutumisen,

eri sidosryhmien, asiakasryhmien että yksityisen palveluntuottajien edustajia.

▪ Vastuuryhmän tehtävänä suunnitella ja linjata laadunhallinnan

kokonaisuutta, arvioinnin ja kehittämisen painopistealueita, menettelytapoja

ja tiedonkeruuta yhdessä organisaatio- ja toimialajohdon kanssa.

▪ Vastuuryhmä edistää ja varmistaa, että arviointi toteutuu kaikilla tasoillaan

sille asetettujen velvoitteiden mukaisesti.

➔ Entä yksikkötasoinen vastuuryhmä? Arviointiagentin rooli?

Vastuuryhmän tehtävät

Suunnittelee ja miettii paikallisen tason arvioinnin rakenteet,

painopistealueet, aikataulun, menetelmät ja arvioinnin osalliset:

▪ Miten ja mitä arviointitietoa kerätään kunta- / yksikkötasoisesti vanhemmilta,

lapsilta, henkilöstöltä ja muilta mahdollisilta arviointitahoilta?

▪ Miten toteutetaan paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen

arviointi eri toimintamuodoissa?

▪ Miten kerättyä tietoa analysoidaan, kootaan ja julkistetaan?

▪ Miten varmistetaan arviointitiedon kulku päätöksenteon ja johtamisen

rakenteissa?

▪ Miten varmistetaan arviointitiedon hyödyntäminen kehittämisen ja

päätöksenteon perustana?

Toimivalla

laadunhallinta-

järjestelmällä

varmistetaan

arviointitiedon

läpivirtaus

organisaatiossa

Toimialajohtaja

Päätöksentekijät

Vaka johtaja

Aluevastaavat, suunnittelijat

Yksiköiden esimiehet

Henkilöstö ryhmätasolla

Jokaisella tasolla on

lisäksi omat

laadunhallinnan ja

arvioinnin rakenteensa

Mistä tavoitteet arvioinnille?

Kunnan strategiset tavoitteet

Paikalliseen vasuun kirjatut

tavoitteet

Lapsiryhmästä nousevat tarpeet

Varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit

Indikaattoreista arviointiperusteiksi

Kuva: bradleym/iStockphoto

Varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit

▪ Indikaattori on laatulausuma,

eli konkreettinen ja todennettavissa

oleva kuvaus laadukkaan varhaiskasvatuksen

olennaisista ja tavoiteltavista ominaisuuksista.

▪ Laatuindikaattorien tarkoitus on tarjota

varhaiskasvatuksen toimijoille selkeät,

kansallisesti yhtenäiset kuvaukset siitä,

mitä varhaiskasvatuksessa tulee tapahtua,

jotta se olisi laadukasta ja lapsen edun

mukaista.

Arviointiperuste eli kriteeri

▪ Indikaattorista johdetaan laadun arviointiperusteet, joita kutsutaan

kriteereiksi.

▪ Kriteerit ovat selkeitä, käytäntöä kuvailevia väittämiä ja kysymyksiä.

▪ Kriteerejä voidaan arvioida ennalta määrätyllä skaalalla

➔ Toteutuu erittäin hyvin, toteutuu hyvin, toteutuu kohtalaisesti, ei toteudu.

➔ Tai yksinkertaisesti kyllä / ei -vaihtoehdoilla

▪ Kriteerin avulla voidaan todentaa ja tarkastella sitä, miten hyvin indikaattorit

toteutuvat toiminnassa.

▪ Kriteerit auttavat konkretisoimaan myös paikallista vasua sekä

yksiköiden tai ryhmien mahdollisia toimintasuunnitelmia!

Miten kriteerejä muodostetaan?

▪ Ensin päätetään, mitä tavoitellaan – esimerkiksi mihin vuorovaikutuksen osa-

alueeseen huomiota tulisi kiinnittää.

▪ Jos valittu indikaattori on esim.:

”Vuorovaikutus on myönteistä, välittävää, kannustavaa ja hellää. Henkilöstö

sitoutuu lapseen ja lapsiryhmään.”

▪ Käydään tiimissä arvokeskustelu ➔ mitä tarkoittaa myönteinen ja hellä

vuorovaikutus? Miltä se näyttää, kun kohdataan lapsi?

▪ Muodostetaan kriteerit:

▪ Kriteeri (esimerkki 1): ”Lapsille puhutaan myönteiseen äänensävyyn

kaikissa tilanteissa.”

▪ Kriteeri (esimerkki 2): ”Henkilöstö varmistaa päivittäin, että kaikille lapsille

osoitetaan lämpöä, kiintymystä ja hyväksyntää.”

Esimerkkejä erilaisista kriteereistä toiminnan itsearviointiin:

(kyllä / ei)

▪ Olemme yhdessä miettineet ryhmämme kaikelle toiminnalle pedagogiset perusteet.

▪ Ryhmämme henkilöstö osallistuu lasten leikkeihin päivittäin.

▪ Olemme rakentaneet ja muunnelleet oppimisympäristöjä yhdessä lasten kanssa

säännöllisesti.

(ei koskaan – yksittäisiä kertoja – kuukausittain – viikoittain – päivittäin)

▪ Ryhmässämme on toteutettu suunnitelmallista toimintaa, jossa kaikki lapset hengästyvät.

▪ Ryhmässämme on toteutettu suunnitelmallista ja ohjattua kuvataidekasvatusta (esimerkiksi

maalaaminen, piirtäminen, näyttelyt, multimediaesitykset).

ERILAISET ARVIOINTIMENETELMÄT, MITTARIT

Tavoitetila / laatutekijä

Tavoitetilaa kuvaava ominaisuus

(indikaattori)

Tavoitetilaa kuvaava ominaisuus

(indikaattori)

Arviointiperuste

(kriteeri) Arviointiperuste

(kriteeri)Arviointiperuste

(kriteeri)

Arviointiperuste

(kriteeri)

Reflektoiva keskustelu arviointituloksista, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden

tunnistaminen ja kehittämistoimet (Vaikutukset ja kehittämiskohteet)

Tavoitepohjaisen arvioinnin rakenne - Esimerkki

ERILAISET ARVIOINTIMENETELMÄT, MITTARIT

Tavoitetila / laatutekijä

Tavoitetilaa kuvaava ominaisuus

(indikaattori)

Tavoitetilaa kuvaava ominaisuus

(indikaattori)

Arviointiperuste

(kriteeri) Arviointiperuste

(kriteeri)Arviointiperuste

(kriteeri)

Arviointiperuste

(kriteeri)

Reflektoiva keskustelu arviointituloksista, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden

tunnistaminen ja kehittämistoimet (Vaikutukset ja kehittämiskohteet)

Päiväkodissa on

pysyviä ja muuttuvia

leikkialueita, joihin

leikin voi jättää sen

jatkamista varten

Henkilöstön ja lasten yhdessä suunnittelema ja rakentama

pedagoginen oppimisympäristö kannustaa lapsia leikkimään,

liikkumaan, tutkimaan, luomaan ja ilmaisemaan.

Oppimisympäristöä arvioidaan ja muokataan säännöllisesti

lasten tarpeiden ja mielenkiinnonkohteiden mukaisesti siten, että

se haastaa ja innostaa lapsia oppimaan.

Henkilöstö rakentaa myönteisen oppimisympäristön lapsille.

Ryhmän ilmapiiri on turvallinen, lämmin, oppimaan innostava

ja välittävä.

Toimintakulttuuria kehitetään leikkiä ja

vuorovaikutusta tukevaksi

Henkilöstö

havainnoi ja

dokumentoi leikkiä

viikoittain

Henkilöstö varmistaa

päivittäin että kaikki

lapset pääsevät

mukaan leikkiin ja

liittyvät ryhmään

Henkilöstö on

päivittäin mukana

lasten leikeissä

Tunnistetaan vahvuudet, päätetään kehittämistoimet.

Tavoitepohjaisen arvioinnin rakenne - Esimerkki

Toimintayksiköiden oma laadunhallinta

▪ Perustuuko yksikkötasolla ja tiimipalavereissa tapahtuva arviointi

suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti kerättyyn arviointitietoon vai

”mututuntumaan”?

▪ Miten tiimeissä tuotettu ja siellä käsitelty arviointitieto liikkuu yksikön eri

tasoilla (esim. yksikkötason pedagogiset palaverit)?

▪ Onko ryhmillä toiminnan suunnittelua tukeva työväline (esim. ryhmävasu,

ryhmän toimintasuunnitelma tms.)?

▪ Jos on – niin käytetäänkö sitä tarkoituksenmukaisesti myös systemaattisen

arvioinnin, dokumentoinnin ja kehittämisen perustana? Miten ja milloin?

▪ Ovatko toimintaa ohjaavat, kirjatut pedagogiset tavoitteet riittävän

konkreettisia, kattavia ja arvioitavissa olevia?

Tiimipalavereissa toteutuva arviointi

(Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset, s. 32)

▪ Varhaiskasvatuksen opettajan johdolla

tiimi pysähtyy säännöllisesti pohtimaan,

mistä tarvitaan tarkempaa arviointitietoa ja

miksi.

▪ Osa arvioinnin tavoitteista määritellään

paikallisella tasolla, osa ryhmän tarpeista.

Lapsen tarkoituksenmukainen ja mielekäs osallisuus arvioinnissaTukee lapsen oppimista, kehitystä ja hyvinvointia

▪ Turvaa lapsen oppimisen jatkumon, tukee lasta oppijana

▪ Auttaa näkemään, mikä on merkityksellistä lapsen oppimisen edistämisessä

▪ Auttaa näkemään, mikä on merkityksellistä lapsen hyvinvoinnin edistämisessä

▪ Auttaa tunnistamaan tehostetun ja erityisen tuen tarpeita

Mahdollistaa lapsesta/lapsista lähtevän varhaiskasvatuksen suunnittelun

▪ Havainnointi/arviointitieto lapsikohtaisen suunnittelun perustana

▪ Havainnointi/arviointitieto toiminnan- ja toimintaympäristön suunnittelun perustana

Mahdollistaa lapsen osallisuuden varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja arvioinnissa

▪ Auttaa tavoittamaan lapsen omat mielipiteet, toiveet, tarpeet, mielenkiinnonkohteet ja

kokemukset

▪ Myös lapsen arvioinnin tulisi kohdentua oppimisympäristöön ja toteutettuun

varhaispedagogiseen toimintaan (laajemmin ajateltuna)

(Sanna Parrila 2019)

LAPSI ARVIOITSIJANA – miten tavoittaa lapsen oma kokemus

(Sanna Parrila 2019)

KAKSI NÄKÖKULMAATIEDON TUOTANTOON

HENKILÖSTÖN LAPSIPERSPEKTIIVI

- toiminnan strukturoitu /avoin havainnointi,

vanhempien haastattelu

LASTEN OMA PERSPEKTIIVI

- sadutus, strukturoitu / avoin haastattelu, lasten

vapaat keskustelut, ”jutustelu”, valokuvaus,

piirrokset…

EPÄSUORA SUORA

Kun lapsi itse arvioi, on tärkeää huomioida…

▪ Arvioitavan asian konkreettisuus ja ajallinen läheisyys

▪ Paras keino tavoittaa lapsen kokemus on jutella lapsen kanssa mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa

(esim. Leikkiessä, pukiessa, riisuessa, päiväunille mennessä, herätessä jne.)

▪ Erillinen haastattelutilanne saattaa korostaa lapsen halua vastata oikein ts. niiden olettamusten

ohjaamana, mitä aikuinen toivoo hänen vastaavansa

▪ Vastaako lapsi eri tavalla jos asiaa kysyy vanhempi eikä henkilöstö?

▪ Voiko tietoa kerätä sekä henkilöstö että vanhemmat?

▪ Haastateltaessa tärkeää varmistaa että lapsi ymmärtää arviotavan asian halutulla tavalla

▪ Jos käytetään erilasia symboleja arviointiasteikkona, täytyy varmistaa että lapsi ymmärtää ne

tarkoitetulla tavalla (esim. Hymynaamat tms.)

▪ Huomioon arviointitilanteen ajallinen kesto, tila ym.

▪ Tärkeää, että lapset saavat arvioida ja ilmaista mielipiteensä muustakin kuin omasta suoriutumisestaan

ja oppimisestaan ➔ mahdollisuus vaikuttaa ja arvioida toimintaa ja toimintaympäristöä

▪ Tärkeää, että arvioinnin jälkeen lapselle välittyy kokemus siitä, että hänen arvioinnistaan seuraa jotain

➔ arviointitulosten käsittely ja hyödyntäminen!

(Sanna Parrila 2019)

Vanhempien / huoltajien osallisuus arvioinnissa

▪ Käytetään joustavasti eri menetelmiä ➔ muutakin, kuin kuntakohtaisia

asiakaspalautekyselyitä

▪ Kerätty arviointiaineisto pitää käsitellä ja tuloksista, sekä niistä seuranneista toimenpiteistä

tulee tiedottaa vanhempia. ➔ Vanhemmilta kerätyn palautteen tai arviointitiedon tulee siis

johtaa kehittämiseen!

Esimerkki 1)

▪ Ryhmässä havaitaan, että useampi huoltaja on ihmetellyt ja antanut palautetta ulkoiluun

liittyvistä periaatteista ➔ päätetään kerätä vanhemmilta laajempi arviointiaineisto ulkoilun

ja/tai ulkotilojen toimivuudesta.

Esimerkki 2)

▪ Huoltajien osallisuutta arvioinnissa halutaan vahvistaa ”kuukauden arviointikysymyksillä”

➔ kysymykset kohdennetaan erityisesti ryhmän tarpeista nousseisiin, tärkeisiin ja

ajankohtaisiin teemoihin.

Kuva: bradleym/iStockphoto

Varhaiskasvatuksen laatu arjessa –kansallisen arvioinnin tuloksia

1) Miten vasun perusteiden asettamat

sisällölliset tavoitteet toteutuvat

päiväkodeissa ja

perhepäivähoidossa?

2) Mitkä tekijät edistävät tai estävät

vasun perusteiden toteutumista

päiväkodeissa ja

perhepäivähoidossa?

www.karvi.fi/varhaiskasvatus

Arvioinnin tarkoitus

▪ Tuottaa tietoa, jonka avulla varhaiskasvatuksen henkilöstö voi nähdä ja

tunnistaa oman toimintansa kehittämiskohteita ja vahvuuksia.

▪ Arviointi on tarkoitettu työn tueksi ja keskustelun pohjaksi päiväkodeissa ja

perhepäivähoidossa ja työvälineeksi johtajille, järjestäjille ja palveluntuottajille.

▪ Arvioinnin pohjalta kansallisella ja paikallisella tasolla voidaan tehdä päätöksiä,

jotka parantavat varhaiskasvatuksen laatua entisestään.

▪ Arvioinnin avulla voidaan tarkastella lasten yhdenvertaisuuteen ja tasa-

arvoon liittyviä kysymyksiä

Arvioinnin kohteena oli varhaiskasvatuksen henkilöstön pedagoginen toiminta, jota he itse arvioivat suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

asetettuihin tavoitteisiin.

Vasujen toteutuminen arjessa – arvioinnin tulokset

Vasun perusteiden asettamat sisällölliset tavoitteet eivät kaikkialla toteudu perusteiden edellyttämällä tavalla.

Suurelta osin tavoitteet toteutuvat hyvin, mutta osassa päiväkoteja ja perhepäiväkoteja

tavoitteet toteutuvat heikosti.

Pedagogisen toiminnan vahvuudet

Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan

vahvuuksia ovat erityisesti:

▪ Leikkipedagogiikka

▪ Ryhmien myönteinen ilmapiiri

▪ Liikkumiseen kannustava toiminta

▪ Ruokailukasvatus

”Kävimme sirkuksessa, harjoittelimme päiväkodilla esityksiä ja suunnittelimme asut, myimme lippuja ja aikuinen auttoi etsimään asut

ja musiikin, kutsuttiin lapsia yleisöksi, leikki kesti monta päivää – kunnes tuli täiepidemia.”

Pedagogisen toiminnan vahvuudet:Ilmapiiri ja leikki

Pedagogisen toiminnan vahvuudet:Liikunta ja ruokailukasvatus

Pedagogisen toiminnan

kehittämiskohteet

Vastauksista kokonaisuutena piirtyi pedagogisen toiminnan keskeisten aihealueiden paikoin heikko toteutuminen.

”Ryhmässä ei ole erikseen musiikkituokioita, koska talossa on kerran viikossa muskari talon ulkopuolelta. Mutta tähän ei kaikki lapset osallistu eli he, jotka eivät ole muskarissa niin heillä ei ole musiikkia päiväkodissa lainkaan. Lapsille on päivittäin puukynät ja paperit tarjolla piirtämiseen.”

Pedagogisen toiminnan kehittämiskohteet

▪ Päiväkotien henkilöstöstä 51 % on perehtynyt vasun perusteisiin enintään

kohtalaisesti.

▪ Vain puolet vastaajista kertoi, että ryhmän lapsille luetaan päivittäin kirjoja.

Vastaavasti vain puolet vastaajista kertoi, että ryhmässä lorutellaan,

riimitellään, tavutellaan ja leikitään sanoilla päivittäin.

▪ Noin 20 % vastaajista kertoo, että ryhmissä on lapsia joilla ei ole kaveria

sekä ryhmissä on lapsia, jotka jäävät toistuvasti leikkien ulkopuolelle.

▪ 10 % vastaajista kertoi, että monilukutaitoa vahvistavaa toimintaa ei ole

tarjolla lainkaan ja 29 % kertoi, että monilukutaitoa vahvistavaa toimintaa on

tarjolla satunnaisesti.

Vastaajien arviot vasun mukaisen toiminnan toteutumisesta olivat yhteydessä vastaajien arvioihin johtamisen ja paikallisen vasun

laadukkuudesta.

Mikäli vastaaja arvioi yksikön johtamisen laadukkaaksi ja resurssit riittäviksi, hän todennäköisimmin arvioi vasun mukaisen työn toteutuvan.

Mikäli vastaaja arvioi paikallisen vasun olevan onnistunut, hän arvioi ryhmässään toteutettua pedagogista toimintaa positiivisesti.

Vasun toteutumista estäviä tekijöitä

▪ Henkilöstö raportoi osaamiseensa liittyviä puutteita.

▪ Tämä näkyi sekä suorina mainintoina tai epäsuorasti siten, että vasun

toteutumisen esteeksi mainittiin lapsiin tai lapsiryhmään liittyviä syitä

▪ esim. lasten ikä, kiinnostuksen kohteet, ryhmien heterogeenisuus,

tuen tarpeet, kielellinen osaaminen, läsnäoloajat.

▪ Henkilöstö raportoi myös asenteiden ja toiminnan suunnittelemattomuuden

olevan esteenä vasun toteutumiselle.

Vasun toteutumista estäviä tekijöitä

”Arki on hetkessä elämistä ja kovin vaihtelevaa. Tilanteita määrittää usean

kasvattajan poissaolo päivittäin. Tämä vaikeuttaa pitkäjänteisesti, yhdessä

suunnitellun kasvatustoiminnan toteuttamista. Vastuullisella ja tiedostavalla

sekä heittäytyvällä kasvattajan roolilla näitäkin elementtejä saadaan arkeen

ujutettua ajoittain.”

▪ Heikkoudet rakenteellisessa laadussa näkyvät heikkoutena vasun

toteutumisessa.

▪ Näitä olivat mm. henkilökunnan riittävyys ja vaihtuvuus, materiaalien puute,

puutteet tiloissa, kiire, arjen rakenteet, puutteet johtamisen rakenteissa →

taloudelliset resurssit.

▪ Esimieheltä saatava tuki ja hyvät johtamisen rakenteet

▪ Tiimin sisäisen yhteistyön toimivuus

▪ Sopiva työkuorma

▪ Hyvin konkretisoitu paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma

▪ Täydennyskoulutus

”Käytiin paljon keskustelua varhaiskasvatussuunnitelman perusteista niiden tullessa voimaan. Käytimme aikaa keskusteluun sekä talopalavereissa että

iltapalavereissa ja pedatiimeissä. Tutustuimme myös opetushallituksen verkkoluentomateriaaleihin.”

Vasun toteutumista edistäviä tekijöitä

Kuva: bradleym/iStockphoto

Pohdittavaksi omassa kunnassa tai organisaatiossa: Mikä on

arviointiagentin rooli ja tehtävät?