TYÖ+ ILO= TYÖN ILO, käsi kädessä työ-elämän kanssa. Työelämäyhteistyön innovatiivinen kokeilu, pilottina teemoitetut sparrauspäi-vät.

26.10.2015 Itä-Lapin ammattiopisto/ Lapin Matkailuopisto/ Lapin ammattiopisto Kaisa Mansikka, matkailun opettaja, työelämäkehittä(misen hanketyönteki) jä

1

Sisällys

1 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-LAPIN AMMATTIOPISTOSSA .......................... 2

1.1 KOKEILUKULTTUURIA OPETTELEMASSA, INNOVAATIOKULTTUURIA LUOMASSA ....... 3

1.2 SPARRAUSTOIMINNAN PILOTOINTI ITÄ-LAPIN AMMATTIOPISTOSSA ............................. 5

1.3 TAPAHTUMIEN MARKKINOINTI .................................................................................................12

2 KOOSTE PALAUTTEISTA, KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA SUOSITUKSET .............................14

2.1 SAATTEEKSI .....................................................................................................................................18

3 LÄHTEET .............................................................................................................................................19

4 LIITTEET ...............................................................................................................................................20

2

1 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-LAPIN AMMATTIOPISTOSSA

Tämän raportin tarkoituksena on mallintaa vuonna 2014 Itä-Lapin ammattiopistossa ( ILO)

tehtyjä työelämäyhteistyön kokeiluja; yrityksille tarjottavaa sparrauspalvelua ja luonnonva-

ra-alalla toimijoiden kartoittamista yrityshautomotoimintaa varten. Kokeilut tehtiin Opetus-

hallituksen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä hankkeen aikana Itä-Lapin ammat-

tiopiston luonnonvara ja ympäristöalalla ja matkailualalla. Hankkeen suunnittelussa oli mu-

kana monialainen tiimi luonnonvara-alan ja matkailualan työntekijöitä sekä oppilaitoksen

johtoa. TYKE 2013 tavoitteena oli kartoittaa alueen hyvinvointi- ja matkailupal-

velusektorin osaamistarpeet luonnon raaka-aineiden hyödyntämisessä ja hy-

vinvointia lisäävien palvelutuotteiden kehittämisessä. Kartoitus toimi pohjana yrityshauto-

motoiminnalle. Tavoitteena on vastata toimijoiden osaamistarpeisiin koulutussuunnittelulla

ja sparrauksella, mikä auttaa yrityksiä profiloitumaan luonnontuotteita ja Green Care toi-

mintamallia hyödyntäviksi yrityksiksi Itä-Lapissa. Samoin lisätään toimijoiden välistä ver-

kostoitumista.

Opetusministeriö on asettanut ammatillisen koulutuksen tehtäväksi kehittää oppilaitosten

ja työelämän välistä yhteistyötä. (OPM. 2007a, 20.) Itä-Lapin ammattiopiston perustehtä-

vää oli nuorten ja aikuisten perustutkintokoulutuksen järjestäminen monialaisessa oppilai-

toksessa, oppisopimus, täydennys- ja henkilöstökoulutuksen järjestäminen Itä-Lapin seu-

tukunnan asukkaille. Perustan koulutuksen laadulle ja vaikuttavuudelle luovat koulutuksen

työelämäyhteydet ja opiskelun kytkeminen aitoihin työympäristöihin Opettajan tehtävään

nivoutuu jo nyt, mutta myös tulevaisuudessa, säännöllisiä työelämäjaksoja sekä erilaisia

työelämälähtöisiä projekteja yritysten kanssa. Teimme oppilaitoksessa aktiivista yhteistyö-

tä muiden ammattialojen kanssa työelämän toimeksi antamia palvelu, - ja tuotekehityspro-

jekteja sekä järjestimme tapahtumia yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. Matkailualan ja

luonto- ja ympäristöalan tutkinnon suorittajat tekivät myös yhdessä tuotekehitys- ja palve-

luprojekteja oppien laaja-alaisesti molemmista ammattialoista keskeisiä työtehtäviä ja työn

kehittämistä sekä hyödyntäen toistensa osaamista.

Oppilaitoksen lähtiessä kehittämään yrityksille myytäviä tuotteita tässä tapauksessa kokei-

lemaan sparrauspalvelua, tulee ratkaistavaksi myös oppilaitoksen asiakaslähtöinen rooli

uuden innovatiivisen palvelutarjoomaan tuottajana. Ketkä ovat sitten oppilaitoksen asiak-

3

kaita? keskustelua on käyty useissa organisaatioissa ovatko esimerkiksi tutkinto-opiskelijat

asiakkaita? Asiakkaat ovat ihmisiä tai organisaatioita, jotka maksavat tarjoamasta jotain.

Uuden arvon luomisen kannalta olennaista on ymmärtää, että asiakaskunta voi olla tur-

hankin annettuna otettu, näin on aina ollut- tyylinen asia, jonka perusolettamusta ei ole

kyseenalaistettu vuosikymmeniin. Tyypillisimmin asiakkaina suoraan itsestämme seuraa-

vaa asiakasryhmää, eli sitä porukkaa arvosysteemissä jolle olemme tottuneet myymään

suoraan tai loppuasiakasta jotka tarjoomaa varsinaisesti käyttävät ( Tuulenmäki.2010, 94-

97.) Oppilaitoksessa loppuasiakas on luonnollisesti tutkinnonsuorittaja nuori, joka tulee

ammattikouluun opiskelemaan ensimmäistä ammattia. Tuulenmäki, 2010 luokittelee asi-

akkaat nykyisiin ja ei-asiakkaisiin. Ei-asiakkaita ovat mm. yrittäjät, jotka eivät käytä oppilai-

toksen ydinpalveluita, mutta ovat kiinnostuneita palvelutarjoomasta. Tähän tarpeeseen on

räätälöity sparraustapahtumat. Asiakkaiden arvolähtöinen luokittelu ottaa huomioon myös

muut toimialat kuin omamme ja heidän asiakkaat ja ei- asiakkaat.

Kun palveluntarjoaja alkaa rakentaa uutta palvelua, suunnittelun aikana otetaan väistämät-

tä kantaa ainakin seuraaviin asioihin: mihin palvelu kohdistuu, kenelle se on suunnattu,

millä resursseilla asiakas ja palveluntarjoaja osallistuvat palveluprosessiin, kuinka stan-

dardoitu tai asiakkaan tarpeiden mukaan muunneltavissa palvelu on, miten palvelusta las-

kutetaan, miten palvelu toimitetaan asiakkaalle ja miten palveluprosessi on tarkoitettu ete-

neväksi.(Koivisto 2011, 35.)

1.1 KOKEILUKULTTUURIA OPETTELEMASSA, INNOVAATIOKULTTUURIA LUOMASSA

Kehittämistyössä lähdettiin rohkeasti ja luovasti toteuttamaan uudenlaista työelämälle tar-

jottavaa palvelua kokeilevan kehittämisen mallilla samanaikaisena tavoitteena oli myös

kehittää ammattioppilaitoksen innovaatiotoimintaa ja -kulttuuria ketterämpään suuntaan;

punaisena lankana kehittämisessä on tehdä nopeita kokeiluja, skaalata prosesseja muille

ammattialoille, mallintaa parhaita käytänteitä sekä luoda avoimempaa innovaatiokulttuuria.

Organisaation muuttaminen innovatiiviseksi ei ole helppoa. Se on kuitenkin välttämätöntä,

mikäli organisaatio haluaa menestyä. Luovuus ja innovatiivisuus ovat keinoja joiden avulla

organisaatiot lunastavat hyödyllisyytensä, olemassa olonsa ja taloudellisen kannattavuu-

tensa. Harisalo toteaakin, että johtajien tulisi ymmärtää työssään luovuuden haaste ja

mahdollisuus. (Harisalo 2011, 43.)

4

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on organisaatio, joka pyrkii ennustamaan tulevia

yhteiskunnallisia muutoksia ja suunnittelemaan uusia toimintamalleja yritysten kilpailuky-

vyn edistämiseksi (Sitra 2011). Yksi näistä tulevaisuuden haasteisiin vastaavista ratkai-

suista on kokeilukulttuuri, joka on myös hyvä esimerkki rennommasta suunnittelu- ja kehit-

tämismenetelmästä. Kokeilukulttuurissa tutkimuksen ja suunnittelun rinnalla tehdään käy-

tännön kokeiluja (SitraFund 2012). Kokeilu tarkoittaa, että tehdään jotain uutta rajatussa

mittakaavassa. Se sopii esimerkiksi tuotekehitykseen, ryhmätyöskentelyyn, strategiapro-

sesseihin ja kehityshankkeisiin. Kokeilukulttuuri toimii ympäristössä, jossa kannustetaan

kokeiluihin ja jossa hyväksytään rento suunnittelumetodi ja mahdolliset epäonnistumiset.

(Berg, Hildén, Lahti 2014, 11 –14.)

Uusien ideoiden ei tarvitse olla tarkkaan mietittyä ja ideoita kannattaa kysyä erityisesti niil-

tä, joita asia koskee. Käytännön kokeilut tehdään nopeasti ja pienellä budjetilla, jotta näh-

dään mikä toimii ja mikä ei. Tämä nostaa ideoiden laatua ja säästää aikaa ja rahaa. Myös

epäonnistunut kokeilu on tulos, josta voi oppia. (SitraFund 2012.) Sen lisäksi, että kokeilut

edistävät oppimista, ne luovat yrityksille uusia verkostoja ja valmiuksia sekä luovat visiois-

ta konkreettisia esimerkkitarinoita. Kokeiluilla voidaan myös lähestyä muutoin hankalaksi

koettua aihetta. (Berg ym. 2014, 13– 14.)

Kokeilukulttuuri on hyvä esimerkki rennosta suunnittelumetodista. Siinä ideoita voivat esit-

tää kaikki yrityksen työntekijät ja ne, joita asia koskee, pääsevät käytännössä selvittämään

ideoiden toimivuuden. Kokeilut ovat nopea ja helppo tapa selvittää, mitkä uudet ideat ovat

toimivia ja mitkä eivät. Ne soveltuvat sekä uusien tuotteiden kehittämiseen että vanhojen

parantamiseen. Erityisen hyvin kokeilukulttuuri sopii tilanteisiin, jossa tuotetta voi testata

jatkuvasti. Esimerkiksi kerran vuodessa järjestettävän konsertin kehittämiseen kokeilukult-

tuuri ei välttämättä ole toimivin ratkaisu.

Innovaatiotoiminnan tehtävänä on jatkojalostaa saatuja innovaatioita. Innovaatiotoiminnal-

la tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka tuottavat tai joiden tavoitteena on tuottaa

uusia tai parannettuja tuotteita tai prosesseja eli innovaatioita. Innovaatiotoiminnassa on

kysymys kehittämisestä, jossa ideoita

• luodaan

• testataan ja parannellaan

• tuotteistetaan

5

• otetaan lopulta käyttöön mm. kaupallistaminen ja kasvuyritystoiminta) (Hautamäki ym.

2010, 4.)

Innovaatiotoiminta on innovaatioiden eli hyödynnettävissä olevien tuotteiden ja palvelujen

testaamista, tuotteistamista ja kaupallistamista tai tuotteen saattamista muuten käyttöön

(Hautamäki ym. 2010, 4). Myös Apilo ym. toteavat, että tehokkuutta ja joustavuutta hae-

taan nykyaikana osittain erilaisin keinoin kuin viime vuosisadalla. Esimerkkinä he mainit-

sevat laatukäsityksen kehityksen prosessikuvauksista aktiiviseen laadunhallintaan ja pro-

sessien laaduntuottokyvyn parantamiseen. (Apilo ym. 2007, 15.)

1.2 SPARRAUSTOIMINNAN PILOTOINTI ITÄ-LAPIN AMMATTIOPISTOSSA

Sparrauksen synonyymeinä on käytetty termiä coaching sekä suomenkielistä vastinetta

(johtajuus-/yritys-)valmennus. Ajatus yritysten sparraustoiminnan aloittamisesta virisi tal-

ven aikana työelämäyhteistyössä ja työssäoppimisen ohjaus – ja arviointikäynneillä. Yri-

tyselämän edustajat kaipasivat kevyempää väylää uuden tiedon hankkimiseen ja yrityksen

toimintojen kehittämiseen kuin tulla opiskelemaan tutkintoa tai osatutkintoa, tarvittiin siis

täsmätietoa ongelmien ratkaisemiseen. Tulevaisuuden tutkimusmenetelmät voivat auttaa

löytämään uusia tarpeita. Empaattinen suunnittelu ( empathic design) on yleiskäsite erilai-

sille asiakkaan havainnointiin ja ymmärtämiseen liittyville menetelmille, jonka tavoitteena

on päästä selville tarpeista, joita asiakas ei osaa artikuloida, mutta jotka ovat selvästi ha-

vaittavissa. (Leonard, Rayport 1997.) Empaattisen suunnittelun lähtökohta on mennä sin-

ne missä asiakkaatkin ovat ja tuntea asiakkaan toimintaympäristöt. Oppilaitoksessa am-

matilliset opettajat henkilöstössä ovat niitä, jotka sujuvasti sukkuloivat yritysten ja oppilai-

toksen välillä rajapinnoilla, tuntevat yrittäjät ja ovat verkostoituneet yrittäjien kanssa. Otin

tavoitteeksi saada tuotua sparraustoiminta osaksi oppilaitoksen toimintaa, edes vähäksi

aikaa ja mahdollistaa Itä-Lapin alueen yrittäjille kokeilla sparrauspalvelua.

Aikaisemmin olin uudistanut matkailualan opetussuunnitelman työelämälähtöisemmäksi,

moduloinut tutkinnon osat niin, että niitä voisi myydä täydennyskoulutuksena tai henkilös-

tökoulutuksena. Nyt oli vielä yhden haasteen aika, miten räätälöidä lyhytkestoista neuvon-

ta ja ohjauspalvelua yrityksille. Sparraustoiminnan suunnittelu aloitettiin talvella vuonna

2014 ja syksyllä sparraustoiminta alkoi.

Hirvihuhta 2006, jakaa sparrausprosessin viiteen eri vaiheeseen seuraavasti:

6

Sparrausprosessin rakentamisen vaiheet:

1) Osapuolten kartoitukseen

2) Valmennuksen sisältöön

3) Tavoitteisiin

4) Väliarviointiin ja korjauksiin

5) Loppuarviointiin.

Sisällöllisesti valmennuksessa on syytä ottaa huomioon muun muassa ajanjakso, jolla ta-

paamiset toteutetaan, sekä yksittäisten tapaamisten lukumäärä ja kesto, tavoitteet, arvi-

oinnit ja salassapitoasiat. (Hirvihuhta 2006, 27–29.) Valmentajan rooli voi vaihdella suoria

ohjeita antavasta konsultista fasilitaattoriin, joka toimii työskentelyn mahdollistajana, käyn-

nistäjänä tai prosessin ohjaajana (Hirvihuhta 2006, 41–51). Hankkeessa sparraaja on fasi-

litaattorin roolissa, eli hän huolehtii tilanteen etenemisestä antaen valmennettavien olla

tilanteessa pääosassa. Fasilitaattori seuraa ja arvioi keskustelua asetettujen tavoitteiden

ja sovittujen pelisääntöjen pohjalta (Kuusela 2005, 53). Tarvittaessa hän suuntaa keskus-

telua tavoitteiden avulla ja jäsentämällä keskustelua esimerkiksi tekemällä yhteenvetoja,

tarkentavia kysymyksiä tai vaikka avaamalla keskustelun seuraavan vaiheen.

Osallistujien aktivointimenetelmiä ovat esimerkiksi aloitteet, kysymykset, juonnot, yhteen-

vedot ja selkeytykset, innostaminen ja rohkaisu erilaisten näkökulmien esittämiseen (Kan-

tojärvi 2012, 35–40; Nummi 2013, 63–65). Prosessiohjauksessa tarvitaan tietoa ja taitoa

7

havaita, ymmärtää ja käsitellä prosessimaista tilannedynamiikkaa. Tärkeitä kykyjä ovat

vuorovaikutustaidot, kuunteleminen ja yhdessä pohtiminen. (Toikko–Rantanen 2009, 51.)

Sparraustoiminnan pilotointia lähdettiin viemään konkretiaksi nopealla aikataululla kirjoitta-

jan idean mukaisesti kokeilukulttuuria hyödyntäen. Tuulenmäki 2010 jakaa kokeilut kol-

meen osaan; myynnin kokeilut, tuotannon kokeilut ja levittämisen kokeilut ( ja oppimisen

kokeilut) Kokeilevan kehittämisen työpajassa lähdettiin suunnittelemaan kolmen vaiheen

ja kysymyspatterin avulla. Kokeilukulttuurin ja kokeilevan kehittämisen menetelmän käyt-

töönotossa ajateltiin myös sparrauksen osanottajia, joille menetelmä myös jaettiin ja ope-

tettiin käyttöä.

1. Millaisen kokeilun haluaisin tehdä?

2. Miten teen sen?

kuka, ketkä mukana milloin tehdään toimenpiteet viestintä

3. Mitä kokeilun jälkeen tapahtuu? miten saatu oppi jaetaan? kenelle?

4. Mihin voisi johtaa? tulokset kokeilusta?

Kantavina teemoina sparrausta suunnitellessani pidin Itä-Lapin alueelle hyvin sopivia Mat-

kailun edistämiskeskuksen matkailun markkinointiin lanseeraamien tuoteteemoja:

Hiljaisuutta, kiitos ( Silence, please- luonto, kulttuuri ja mm. sauna)

Erikoisuuksien Suomi ( Cultural Beat- terveysruoka ja mm. design sekä

Villi ja Vapaa ( Wild and Free- kalastus ja mm. safarit. www.mek.fi

Teemoitetut sparrauspäivät otettiin erilaisena lähestymistapana käyttöön. Itä-Lapin ammat-

tiopiston sparrausmallissa ei menty yrityksiin sparraamaan ja neuvomaan, vaan yritykset

tulivat tapahtumiin omien kehittämistehtäviensä ja toiveidensa kanssa. Lisäarvoa osallistu-

jille tuotiin erityisasiantuntijoilla, jotka toimivat mielenkiinnon herättäjinä myös, oli mahdol-

lista saada valtakunnallisestikin tunnetulta asiantuntijalta apua oman yrityksen kehittämi-

8

seen. Yhtenä tavoitteena oli myös lanseerata Itä-Lapin yrittäjien ja yritystoimintaa suunnit-

televien henkilöiden keskuuteen MEK:n markkinointistrategian tuoteteemat ja luoda tee-

moista liiketoimintaa nopealla tähtäimellä.

Sparraustapahtumat aloitettiin syksyllä: lokakuussa yrittäjien toiveiden mukaisesti Ideasta

liikkeelle päivällä. Marraskuussa oli tapahtuman ja ohjelmapalveluiden vastuukysymykset,

matkailupalvelujen turvallisuus sekä toiminta-alueeseen kohdistuvien rasitusten mini-

moimiseen liittyvät päivät sekä joulukuun alussa oli vielä palvelujen konseptointi ja palve-

luketju- arvoketju logistiset toiminnot tapahtumat, jotka päättivät vuoden. Liitteessä 1. s. on

esite tapahtumista ja sekä asiantuntijoiden esittely. Tänä vuonna järjestettiin yksi sparraus-

tilaisuus 21.5. Jari Parantaisen tuotteistamisen ja hinnoittelun teemalla. Luonnonvara- ja

ympäristöalalla järjestettiin Villi ruoka kokkauskurssi Pyhä-Luostolla ja kaksi illanviettoa

luonnosta saatavan hyvinvoinnin teemoilla Sallassa.

Sparrauksen kohderyhmäksi oli ajateltu Itä-Lapin alueen yrittäjät, osuuskuntalaiset ja yri-

tystoimintaa suunnittelevat. Tarkoituksena oli saada luonnonvara-alan toimijoita ja matkai-

lualan väkeä yhteen, tutustumaan ja verkostoitumaan. Suunnittelin ennakkotehtävän, jos-

sa kartoitettiin osallistujien tarpeet ja toiveet sparrauksen suhteen ja lähetin sen sähköpos-

tilla kiinnostuneille, toki sparraukseen sai tulla ilman ennakkotehtävääkin.

Itä-Lapin ammattiopiston sparrausmallissa sparraaja / fasilaattori suunnitteli ja aikataulutti

jokaiselle tapahtumapäivälle erityisasiantuntijan alustamaan aiheesta ja auttamaan osan-

ottajia päivän aikana heidän tarpeidensa mukaan. Sparrauspäivien aikana osallistujille an-

nettiin mahdollisuus pienryhmätyöskentelyyn tai kaksin asiantuntijan kanssa käytävään

ohjaukseen ja neuvontaan. Kun tieto on tuotu lähelle, ja se on helposti sovellettavissa ja

saatavissa, helpottaa se yritysten tulevaisuustyöskentelyä siltä osin, kun se liittyy tiedon

saamiseen. Pienryhmätyöskentelyn avulla vertaisoppiminen mahdollistui, keskustelut ja

verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa. Innovaatioille hedelmällinen toimintaympäristö

on sellainen, jossa erilaisen taustan omaavat yksilöt työskentelevät samojen ongelmien

parissa. Innovaatioyhteisöt voivat olla tiiviitä, päivittäin kokoontuvia tiimejä tai verkostomai-

sesti toimivia löyhempiä yhteisöjä.

Jokaisen teemoitetun sparrauspäivän jälkeen osanottaja sai välitehtävän, jossa hän jatkoi

sparrauksessa saamien vinkkien pohjalta työskentelyä itsenäisesti. Lopuksi osanottajat

kertoivat fasilaattorille yhteenvedon ja jatkosuunnitelmat miten aikovat edetä yritystoimin-

9

nassaan sekä antoivat palautetta toiminnasta. Sparraajat auttoivat yrittäjiä koko prosessin

ajan.Kuviossa 4. ILON sparraustoiminta mallinnetaan palvelumuotoilun avulla.

Kuvio. Sparraustoiminnan mallinnus. Mansikka 2015.

Palvelumuotoilun avain menestykseen on asiakaspalveluun ja sen laatuun keskittyvä ih-

miskeskeinen lähestymistapa (Design Management Review: Bottom line experiences:

measuring the value of design in service 2008). Palvelut eivät ole standardoituja ja konk-

reettisia tuotteita, joita varastoidaan ja joita voidaan laskea inventaarioissa. Ne luodaan

asiakkaan ja asiakaspalvelijan välisessä kanssakäymisessä, jossa asiakas on avainase-

massa. Itse asiassa palvelun ei voida sanoa olevan olemassakaan ilman asiakkaan ole-

massaoloa ja toimintaa.

Visualisoinnit ja prototyypit tekevät mahdolliseksi, että kehitteillä olevasta palvelusta pysty-

tään keskustelemaan ja sitä pystytään arvioimaan etukäteen. (Tuulaniemi 2011: 63.) Ide-

oiden visualisointi muuntaa abstraktit ajatukset konkreettiseen, helposti ymmärrettävään

muotoon. Visualisointi varmistaa, että kaikki ymmärtävät asian samalla tavalla tai että yli-

päänsä keskustellaan samasta asiasta. Asiakkaan asiointipolun ja prosessien kuvaaminen

10

auttaa myös tunnistamaan vaiheet, jossa on eniten potentiaalia arvon luomiselle ja asia-

kaskokemuksen kehittämiselle.

Palvelupolku muodostuu palvelutuokioista, ja jokainen palvelutuokio taas lukemattomista

kontaktipisteistä (Miettinen 2011, 50). Palvelupolulla kohdattavat kontaktipisteet voivat olla

konkreettisia asioita, joiden kautta palvelu koetaan: ihmiset, toimintaympäristöt, esineet tai

esimerkiksi palveluprosessit (Service Design: Practical access to an envolving field 2005).

Niiden avulla asiakkaan on mahdollista olla kontaktissa palveluun kaikilla aisteillaan. Pal-

velutuokioista voidaan kontaktipisteiden avulla rakentaa tavoitteiden mukaisia ja tehokkai-

ta. Ne pyritään suunnittelemaan siten, että asiakas kokee palvelun monipuolisesti ja arvoa

tuottavasti. Palvelutuokioiden avulla palvelupolkua on mahdollista pidentää. Niitä voidaan

lisätä polun varrelle, mutta niiden tulee tukea haluttua tavoitetta. Palvelutuokiot, jotka eivät

tuota arvoa tai joista asiakas ei pidä, tulisi pyrkiä poistamaan palvelupolusta. (Miettinen

2011, 50.)

Asiakasymmärrys- yritysten osallistuminen sparraukseen.

Sparraukseen osallistuvan asiakkaan palvelupolku ja epävarman käyttäytymisprofiilin ”to-

tuuden hetket” ja kontaktipisteet. Sparraajan keinot asiakkaan luottamuksen saavuttami-

seksi ja sparraustoiminnan vakiinnuttamiseksi osaksi yrittäjän arkea.

1. Kotona, asiakas miettii lähteäkö sparraukseen vai ei. Näkeekö asia-

kas arvokkaaksi ja hyödylliseksi itselle tulla hakemaan tietoa ja ohjausta työn kehittämi-

seksi vai jääkö tekemään oikeita töitä? Kokeeko asiakas saavansa lisäarvoa sparraukses-

ta? Sparraaja miettii keitä yrittäjiä olisi tulossa tapahtumaan, olenko onnistunut tavoitta-

maan ihmiset, vakuuttamaan heidät myyntipuheellani? olenko tehnyt oikeita valintoja tee-

moissa ja erityisasiantuntijoiden suhteen?

totuuden

hetki

11

2. Asiakas päättää lähteä katsomaan mitä sparrauksessa tapahtuu, onhan hänellä paljon

kehitettäviä asioita yrityksessään, joista on jo aiemmin keskustellut oppilaitoksen edusta-

jan kanssa. Asiakas on täyttänyt ennakkotehtävän, eli kartoituksen minkälaista apua hän

tuntee tarvitsevansa sekä toiveet mitä toivoo sparraukselta. Sparraaja toivottaa tervetul-

leeksi tapahtumaan, kerrotaan sparrauksen idea & toteutustavat, esittäydytään, osanotta-

jat kertovat toiveet & tarpeet sparraukselle. Sparraaja esittelee päivän erityisasiantuntijan

sekä kerrataan päivän teemaa. Erityisasiantuntija alustaa aiheesta ja sen jälkeen alkaa

ohjaus ja neuvonta joko pienryhmissä tai kaksin sparraajan kanssa. Päivän päätteeksi eri-

tyisasiantuntija tekee yhteenvedon päivästä ja tuo erilaisia näkökulmia esille sekä konk-

reettisia kehittämisehdotuksia yrityksille. Sparraaja on fasilaattorin roolissa kannustaa, oh-

jaa, neuvoo ja pitää keskustelua yllä sekä tuo myös erilaiset näkökulmat ja ideat koko

ryhmälle tiedoksi. Päivän lopuksi osanottajat saavat välitehtävän asiantuntijoilta mitä seu-

raavaksi kerraksi olisi hyvä saada tehtyä, jotta kehittämisprosessi etenee.

5. Asiakas poistuu miettimään ja valmistelemaan välitehtäväänsä esim. yrityksen ko-

tisivuja myyvempään muotoon, palvelujen hinnoittelua, kehittää uusia tuotteita/ pal-

veluita yritykselleen ja verkostoituu muiden osanottajien kanssa. Tarvittaessa hän

saa apua väliaikana sparraajalta oppilaitoksesta soittamalla ja sopimalla ohjausaika

joko asiakkaan tiloissa tai koulun tiloissa. Sparraaja miettii onnistuiko luomaan asi-

akkaille kuvan matalan kynnyksen palvelusta, motivoimaan ja innostamaan osallis-

tujia tulemaan uudestaan. Ohjauskäyntejäkin on ja innostuneita soittoja sekä yhtey-

denottoja sähköpostilla ja TravEd facebook ryhmässä.

6. Asiakas päättää uhrata vielä yhden päivän sparraukselle ja on vähän innostunutkin

kuulemaan mitä asiantuntijat sanovat hänen välitehtävästään. Sparraaja esittelee

päivän erityisasiantuntijan, esittäydytään, kerrotaan kehittämistehtävistä ja niiden

etenemisestä. Erityisasiantuntijan alustuksen jälkeen toimintaa jatketaan joko pien-

kontaktipiste

kontaktipiste

välitön palaute, syy tulla uudestaan, toiminnan

vakiinnuttaminen

12

ryhmissä tai kaksin asiantuntijoiden kanssa. Sparraaja ohjaa keskusteluja, teemoit-

taa ideoita, neuvoo asiakkaita yhdessä erityisasiantuntijan kanssa. Tärkeää on tar-

tuttaa asiakkaalle fiilis oikeaan paikkaan tulemisesta ja viiteryhmään kuulumisesta.

Sparraaja tsemppaa jaksamiseen, motivoi, antaa palautetta, kehuu onnistumisista

sekä tuottaa hyvää mieltä asiakkaille. Päivän päätteeksi tehdään yhteenveto päi-

västä ja saadaan välitehtävä.

Sparrausprosessin päätteeksi tehdään asiakkaiden kanssa yhteenveto mitä on saatu ai-

kaan ja miten kehittämistä voi alkuun päästyään oma-aloitteisesti jatkaa. Osaamisen joh-

tamisen asiantuntijoina opettajat ovat avainasemassa tuomaan yritysten hiljaista tietoa

näkyväksi ja johtamaan myös työelämän oppimisen prosesseja. Palvelua voi kehittää jat-

kuvasti. Tuulaniemi (2011, 243) toteaa, että muuttuva ympäristö, muuttuvat markkinat,

ihmisten muuttuva kulutuskäyttäytyminen tekevät palvelun kehittämisestä jatkuvaa.

Jotta palvelu vastaa tulevaisuudessakin asiakkaiden tarpeisiin, on kaikkia muuttuvia

tekijöitä seurattava jatkuvasti.

1.3 TAPAHTUMIEN MARKKINOINTI

Tapahtumamarkkinoinnin tavoitteena on tuoda yritystä tai sen tuotteita tunnetuksi tai vah-

vistaa jo olemassa olevaa brändiä. Tapahtuma voidaan järjestää sidosryhmille tai kuluttajil-

le. Tapahtuman avulla voidaan vahvistaa jo olemassa olevia asiakassuhteita tai luoda uu-

sia asiakassuhteita. Tapahtumamarkkinointi on markkinoinnin ja tapahtuman yhdistämis-

tä. Tapahtumamarkkinointi on tavoitteellista toimintaa, jonka tarkoituksena on yhdistää

organisaatio ja sen kohderyhmät vuorovaikutteisella tavalla valitun teeman ja idean ympä-

rille.

Tuotteen eli tapahtuman tarkoituksena on tuottaa mielihyvää ja hyötyä kuluttajalle. Tapah-

tumasta voidaan markkinoinnin avulla luoda kokonaisuus, jolloin se ei ole vain yksittäinen

tuote. Asiakkaan tarpeiden ja odotusten tyydyttäminen on yksi tapahtuman tärkeimmistä

välitön palaute, syy tulla uudestaan, hyvä jälkimaku

13

tehtävistä. Tapahtuma on tapahtumatuote, jonka yritys järjestää asiakkailleen tai henkilös-

tölleen. Tapahtumalla on sekä strategisia että operatiivisia tavoitteita. Tapahtumamarkki-

noinnille on aina asetettava tavoitteet, jotka ovat järjestäjän määrittelemät.

Strategisia tavoitteita ovat:

kohderyhmäsuhteiden vahvistaminen ja sitouttaminen uusien asiakkaiden löytäminen mielikuvan vahvistaminen mielikuvan muuttaminen markkinointiviestinnän tukeminen hiljaisen tiedon kerääminen henkilökunnan kouluttaminen henkilökunnan sitouttaminen ja motivoiminen

Operatiivisia tavoitteita ovat:

myynnin kasvattaminen medianäkyvyyden hankkiminen

tapahtuman onnistuminen prosessina (Vallo - Häyrinen 2012, 41.)

Tapahtumia markkinoitiin facebookissa TravEd- ryhmässä, puskaradio Kemijärvellä sekä

lehtimainoksella Koti-Lapissa ja suoraan yrityksille lähetetyillä sähköpostilla sekä Pyhä-

Luosto news- sähköposteilla sekä keskusteluissa arviointi- ja työssäoppimiskäynneillä.

Palautteista ilmeni, että Pyhä-Luosto news-sähköposteja ja tiedotteita luettiin ahkerasti ja

suurin osa yrityksistä oli huomannut tiedotteen ja kutsut sieltä. Myös TravEd Pyhä face-

book ryhmä on ollut perustamisestaan v. 2010 asti hyvin luettu tiedotuskanava, jolla tavoi-

tetaan varsinkin facebookin käyttäjät. Kuvakaappauksessa esimerkki facebookin vaikutta-

vuudesta viestimenä Itä-Lapin seutukunnan alueella. TravEd Pyhä facebook ryhmällä on

284 tykkääjää/ seuraajaa ja viimeisen päivityksen on nähnyt 142 henkilöä.

14

Kuva. kuvakaappaus TravEd ryhmän facebookista, 142 henkilöä tavoitettu.

2 KOOSTE PALAUTTEISTA, KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA SUOSITUKSET

Palautetta kysyttiin osanottajilta suullisesti kaikkien sparrauspäivien päätyttyä ja toiminnan

lopuksi tein alla olevan palautelomakkeen, jossa pyydettiin arvioimaan sparrauspäivien

kulkua.

Sparraukseen osallistujat antoivat todella hyvää palautetta ja kiitosta yksilöllisestä/ yritys-

kohtaisesta palvelusta ja huomioimisesta. Sparraajien ammattitaitoa on kehuttu, Eeva Ai-

ras nuorena yrittäjänä ja kirjoittaja ”vanhana kettuna” osasimme yhdessä tehden auttaa ja

kehittää yritysten palveluita, tuotteita ja hinnoittelua oikeaan suuntaan. Turvallisuusasian-

tuntijaa Aleksi Latvalaa kehuttiin käytännönlähtöisestä ohjaamisesta ja käytännön caseis-

ta, joita Aleksi toi mukanaan. Saimme myös hyvät riskien kartoittamisen lomakkeet ja työ-

kalut käyttöömme. Loppuhuipennus kaikkien osallistujien mukaan oli tuotteistamisen gurun

15

Jari Parantaisen tuotteistamisen ja hinnoittelun Palopuhe esiintyminen Kemijärvellä, jonne

tuli luonnonvara-alan toimijoita ja matkailualan toimijoita. Hyviä keskusteluja käytiin, ver-

kostoiduttiin ja erilaiset näkökulmat saatiin hyvin näkyväksi kuin myös hiljainen tieto. Ta-

pahtumia ja neuvontaa tulisi jatkaa, koska nyt osanottajat ajattelivat että kehittäminen jäi

kesken ja vaatii todella paljon itseohjautuvuutta, aikaa ja energiaa jatkaa yksin toiminnan

kehittämistä Yksilöllisen sparrauksen tarve yrityksissä tulisi myös kartoittaa ja tarjota pal-

velua. Suunnitelmallinen työelämän kehittäminen parantaa toiminnan tuloksellisuutta ja

työelämän laatua samanaikaisesti.

Oppimisprosessina paikalla olleet opiskelijat ovat saaneet uusia ideoita lähteä kehittämään

omaa työtään, yritystoimintaa, verkostoituneet yrittäjien kanssa; yhteisiä projekteja on jo

vireillä. Kaikki osanottajat ovat jakaneet tietojaan auliisti sekä keskustelu on ollut vilkasta =

vertaisoppimista parhaimmillaan. Hienoa oli huomata, että yrittäjät arvostavat opiskelijoi-

den mielipiteitä järkevinä ja tuoreina koska he ovat pääsääntöisesti muualta kuin Pyhän

alueelta ja näin ollen näkevät ”ulkopuolisin silmin” alueen ja tarjoomaan. Yrittäjät myös

luottavat opiskelijoiden ammattitaitoon ja pitävät opiskelijoiden näkökulmia ja kehittämis-

ehdotuksia arvossa.

Palautteista nousi esille ohjelmapalvelujen tarjonta Itä-Lapin alueella. Ohjelmapalveluissa

on asiakaskyselyiden ja palautteiden mukaan suuri käppi tällä hetkellä ja nimenomaan

luonnosta saatavan hyvinvoinnin hyödyntämistä on hyvin yksipuolisesti tarjolla ja jotain

ihan uutta tarjoomaa tarvittaisiin alueelle pikaisesti. Green Care toiminnan hyödynnettä-

vyys alueen tarjonnassa on otettava haltuun, alueen toimijat tarvitsevat koulutusta tähän.

Myös alueen luonnosta saatavien raaka-aineiden saatavuus on syytä selvittää, kuinka pal-

jon kutakin raaka-ainetta ja on mahdollista saada ja miten jatkojalostus saadaan tehok-

kaaksi sekä miten raaka-aineet saadaan myydyksi yrityksiin.

Palautelomake: Kokemuksesi sparrauspäivistä Anna arviosi seuraaviin kohtiin asteikolla 1-5 (1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä, 5=erinomainen) Vastasivatko sparraustilaisuudet niille etukäteen asettamiasi toiveita/tavoitteita? Oliko asiantuntijan tapaamisesta Sinulle tai edustamallesi yritykselle hyötyä? Asiantuntijoiden ammattitaito Asiantuntijoiden asenne

16

Yhteistyön sujuvuus asiantuntijoiden kanssa Yhteistyön sujuvuus järjestäjän kanssa (esim. ilmoittautumiset, viestintä, käytännön järjestelyt) Mistä sait tiedon sparrauspäivistä? Sana on vapaa:

17

YHTEENVEDOT KÄSITELTYINÄ JA LUOKITELTUINA

Tapahtumien palautteista tehtiin yhteenvedot luonnonvara-alan ja matkailualan toimijoiden

toimesta erikseen. Luokittelin palautteet ja koostin niistä kehittämisehdotuksia ja suosituk-

sia. Yhteenvedot ovat raportin liitteenä.

Tapahtuman

teema

palautteet kehittämisehdotukset suositukset muut huomiot

Ideasta liikkeelle,

ideatyöpajoilla villin

luonnon mahdolli-

suudet esille.

suunnittelupäivien toiminnallisuutta kehuttiin, niistä oli saatu apua yrityksen markkinointiin ja hinnoitteluun. -erilaisten osaamisten kohtaaminen

toimialojen ja rajapinta

työskentelyä pitäisi vielä

kehittää. Nyt asiakkaat

pääosin erillään, matkai-

lualan ihmiset kaipasivat

sparrauspäiville luon-

nonvara-alan toimijoita.

enemmän mahdolli-suuksia kohtaamisiin, tapahtumat, messut, rekrytilaisuudet: yrittä-jien aamukahvitilai-suudet ym. nyt vain aktiiviset yrittäjät tuli-vat tapahtumiin.

yksilöllisyys mahdollis-

tuu pienellä porukalla,

toisaalta verkostoitu-

minen ja yhteisöllisyys

kärsivät

tapahtuman ja

ohjelmapalvelujen

vastuukysymykset,

turvallisuus

uusia asioita tuli

esille paljon.

-ihmeteltiin pientä osanottajajoukkoa suhteessa teemojen tärkeyteen yritys-toiminnassa

saatiin dokumentointiin

hyvät lomakkeet, opetel-

tiin lomakkeiden käyttö.

kaikissa tapahtumissa kehuttiin asiantuntijoi-den ammattitaitoa.

lanseerattiin Lapin

amk:n uudet turvalli-

suuden dokumentointi

materiaalit yritysten

käyttöön.

Villin luonnon raa-ka-aineet markki-noille & palvelujen konseptointi

ideoita ja yksilöllistä ohjausta myyntiin ja markkinointiin, luonnonvara-alan toimijaverkoston kokoaminen ja koulutus, pohjoisen puhtauden viesti tuotteiden ytimeen

markkinoinnin kehittä-

minen luonnonttuotteille

ja hyvinvointimatkailu- ja

luontomatkailutuotteille.

Green Care toiminta-

mallin hyödyntäminen,

materiaalittyökirjat

käyttöön

villiruokaan liittyviä

ideoita ruokalistalle

neljässä ravintolassa,

kiinnostus hyvinvointi-

palveluihin on herän-

nyt.

osaamisen lisää-

minen luonnonva-

rojen hyödyntämi-

sessä

täyttä ja oikeaa tietoa yrteistä, käyttötavois-ta ja vaikutuksista

yksilöllisen sparrauksen mallin kehittäminen, tulosten hyödyntäminen koulutustarjoomassa, hautomotoiminnan ke-hittäminen toiminnalle on selvästi tarvetta, koulutussuun-nittelussa tulisi hyödyn-tää

luonnonvara-alan osuuskunnan mahdol-lisuudet toiminnan kehittämiseen.

Lapin ammattiopiston luonnonvara-alan tuotekehityskeittiön mahdollisuudet työ-elämäkehittämisen palveluille. Lapin matkailuopisto, miten hyödyntäisi tuloksia?

tuotteistaminen,

hinnoittelu

mahtava päätös

sparrausprosessille

tuotteistamisen

gurun toimesta!

lisää tällaista toi-

mintaa.

mukana luonnonvara-alan ihmisiä ja matkailualan ihmisiä paljon. Keskuste-lua ja verkostoitumista.

jaoin facebookissa

TravEd ryhmässä

kaiken jaettavaksi

annetun materiaalin,

osallistuja sai materi-

aalit halutessaan

myös sähköpostiinsa.

osanottajat lämpesivät loppua kohti, joten tapahtumia ja ohjaus ja neuvontatoimintaa tulisi ehdottomasti jatkaa.

18

2.1 SAATTEEKSI

Sparraus parhaimmillaan on voimakkaasti ratkaisukeskeistä neuvonta- ja asiantuntijuus-

työtä, johon sisältyy kuuntelua, kyseenalaistamista ja vaikeiden kysymysten työstämistä.

Sparrauksella voidaan avata yrityksille reitin kulkea omaa polkuaan ja unelmia kohti. Spar-

raus on myös yrittäjän haastamista katsomaan eteenpäin ”sinisille merille” ja löytämään

uutta liiketoimintaa sieltä.

Palvelu parhaimmillaan tuo esille yrittäjän parhaat puolet, oman halun ja kiinnostuksen

sekä uskalluksen alkaa kehittämään omaa liiketoimintaansa.

Sparraajan on oltava elämänmyönteinen, hyvä kuuntelija ja intoa ratkoa yrittäjien ongelmia

ja tuoda niihin erilaisia ratkaisuja ja näkökulmia. Sparrauksesta voi tehdä myös kannatta-

vaa liiketoimintaa ja oppilaitoksen tarjoomaa aikuisille laajentavaa ja rikastavaa palvelua.

Verkostoista saadaan moniammatillista apua ja neuvoja ongelmien ratkaisemiseen. Spar-

raus ja sparrausmenetelmien kehittäminen on myös tulevaisuutta. Ryhmissä mahdolliste-

taan vertaisoppiminen ja verkostoituminen samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa,

yksilöllisesti saadaan neuvoja luottamuksellisiin asioihin ja erityisasiantuntijoilla tuodaan

sparraustapahtumiin lisäarvoa ja osanottajille mahdollisuuden saada vinkkejä kehittämi-

seen alan guruilta. Pekka Krook Luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistyksen Di-

ges Oy:n toiminnanjohtaja ja sparraaja toteaa sparraajan olevan kaikki näkevä silmä, joka

hahmottaa ja ymmärtää liiketoiminnan kaikki ulottuvuudet. Ja tuottaa asiakkaille välineitä,

joilla hänen on mahdollista pitää jalat maan pinnalla ja arvioida omaa tilannettaan viileän

objektiivisesti.

19

3 LÄHTEET

Apilo, T. – Taskinen T. 2006. Innovaatioiden johtaminen. VTT tiedotteita 2330

Berg, A., Hildén, M. & Lahti, K. 2014. Kohti kokeilukulttuuria: Analyysi Jyväskylän resurssiviisaista kokeiluista strategisen kehittämisen työkaluina [viitattu 14.11.2014]. Sitran selvityksiä 77. Saatavissa: http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksia77.pdf.

Downs, C. Lovlie, L. & Reason, B. 2008. Design Management Review: Bottom line experiences: measuring the value of design in service. Julkaistu 19.1.2008. Luettu 2.7.2014. http://cdn3.liveworkstudio.com/assets/dmi-2008.pdf

Förbom, J. 2012. toim. Luovan Suomen julkaisuja. Sparrajan käsikirja. Diges ry.

Harisalo, Risto. 2011. Luovuuden teknologia. Tampere : Tampereen Yliopistopaino Oy, 2011.

Hirvihuhta, H. 2006. Coaching – valmenna ja sparraa menestykseen. Helsinki: Tammi.

Matkailun edistämiskeskus. Tuoteteemat. osoitteessa: http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat-ja-tyokalut/tuoteteemat/.

Kantojärvi, P. 2003. Fasilitointi luo uutta. Menesty ryhmän vetäjänä. Talentum.

Koivisto, M. 2011. Palvelumuotoilun peruskäsitteet. Teoksessa Palvelumuotoilu: Uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. (Toim.) Satu Miettinen. Helsinki: Tek-nologiateollisuus. S. 42–59.

Kuusela, P. 2005. Realistinen toimintatutkimus? - toimintatutkimus, työorganisaatiot ja realismi. Työturvallisuuskeskus .

Matkailun Edistämiskeskus. Osoitteessa htpps://www.mek.fi

Moritz, S. 2005. Service Design: Practical access to envolving field. Slideshare-esitys. Julkaistu 18.7.2009. Luettu 8.8.2014 http://www.slideshare.net/fred.zimny/practical-access-to-service-design

Nummi, P. 2013. Virtuaalifasilitaattorin käsikirja - Tarina siitä, miten Ykä Hirvi teki virtuaalikokouk-sista mukavia ja tehokkaita. Grape People Finland Oy.

Rother, M. 2011. Toyota Kata. Readme.fi.

Sitra. 2011. Sitra. Saatavissa: http://www.sitra.fi.

SitraFund. 2012. Kokeilukulttuuri. Youtube. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=1YEM2pQQNEc.

Toikko, T. – Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampereen yliopistopaino Oy.

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum. Tuulenmäki, A. 2010. Lupa toimia eri tavalla.Porvoo. Bookwell Oy. Vallo, T.- Häyrinen, 2012. Tapahtuma on tilaisuus. Helsinki: Tietosanoma Oy.

20

4 LIITTEET

LIITE 1. Esite sparrauspäivistä:

Teemoitetut Itä-Lapin ammattiopiston työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä ja siihen liittyvä han-

ketoiminta eli kotoisammin TYKE- hanke järjestää teemoitettuja sparrauspäiviä syksyn aikana.

Sparrauspäiviin ovat tervetulleita Itä-Lapin alueen yrittäjät, osuuskuntalaiset ja myös yritystoimintaa

suunnittelevat. Sparrauspäivät järjestetään Pyhällä kulttuuri- ja luontokeskus Naavan tiloissa ja ne

ovat osallistujille ilmaisia. Sparrauspäivien aikana saat neuvoja ja opastusta asiantuntijoilta, ver-

kostoidut muiden yrittäjien ja yritystoimintaa suunnittelevien; samanhenkisten ihmisten kanssa.

Kantavina teemoina sparrauksessa pidämme Itä-Lapin alueelle hyvin sopivia MEK:n matkailu-

markkinointiin lanseeraamia teemoja sekä alueen yritysten tarvekartoituksista saatuja palautteita ja

tuloksia.

Hiljaisuutta, kiitos (Silence, please - luonto ja mm. sauna)

Erikoisuuksien Suomi (Cultural Beat - terveysruoka ja mm. design) sekä

Villi ja vapaa (Wild and Free - kalastus ja mm. safarit). www.mek.fi.

Tule sparraukseen! Sparrauksessa saat asiantuntijoilta ohjausta ja neuvontaa yksilöllisesti tarpeit-

tesi mukaan. Sparraukseen ilmoittautuessa saat ennakkotehtävän, jossa kartoitetaan tarpeesi ja

kuullaan toiveitasi sparrauksen suhteen.

Lokakuu 29.10.– 30.10. 2014. klo 10.00- 16.00. Ideasta liikkeelle. Suunnittelun aloittaminen.

Onko sinulla mielessäsi uuden tapahtuman tai ohjelmapalvelun kehittäminen tai idean testaami-

nen? haluatko kehittää tapahtumaasi tai monipuolistaa ohjelmapalveluitasi kaupallisemmaksi?

1. päivä. Teemapäivän alustus ja ennakkotehtävän läpikäyminen. Workshop työskentely,

ideariihet ja ohjaus ja neuvonta.

2. päivä. Suunnittelu jatkuu, tapahtumakäsikirjoituksen valmistelu, asiakkaan elämyspolun

hahmottaminen, Workshop työskentelyä ja neuvontaa sekä ohjausta. Välitehtävän anto.

Marraskuu 5.11.- 7.11. klo 10.00- 16.00.Teknisen tuotannon suunnittelu, tapahtuman ja oh-

jelmapalvelun vastuukysymykset.

Osaatko ottaa huomioon suunnittelussa viranomaisten ohjeet, määräykset ja suositukset? unohtui-

ko turvallisuussuunnitelma; pelastussuunnitelmasta puhumattakaan? osaatko ottaa huomioon ym-

päristökysymykset minimoimalla toiminta-alueeseen kohdistuvat rasitukset`? entäs asiakkaan elä-

myspolku, ja sen hahmottaminen?

21

1.päivä. Alustus vastuukysymyksistä. Omaan tapahtumaan tai ohjelmapalveluun liittyvien ohjeiden

ja määräysten kirjaaminen, ohjausta ja neuvontaa.

2. päivä. Alustus turvallisuudesta. Miten suunnitellaan yleisön ja toimijoiden näkökulmasta turvall i-

nen tapahtuma. Workshop työskentelyä, ohjausta ja neuvontaa. Välitehtävän anto.

3.päivä. Teemapäivän alustus. Miten minimoida toiminta-alueeseen kohdistuvat rasitukset. Alue- ja

rakennesuunnitelman rakentaminen asiakkaiden viihtyvyys, turvallisuus ja palvelun toimivuus

huomioiden. Workshop työskentelyä, ohjausta ja neuvontaa.

Joulukuu 2.12.- 3.12.klo 10.00- 16.00. Palvelujen konseptointi. Palveluketjun toiminta, logis-

tiset toiminnot.

Konseptoinnin merkitys palvelutuotteiden suunnittelussa ja toteutuksessa kasvaa, vaikkakin kon-

septointi voi tarkoittaa varsin erilaisia asioita eri yrityksissä. Tule kuulemaan asiantuntijaa ja kerto-

maan omista kokemuksistasi.

1. päivä. Teemapäivän alustus. Palvelujen konseptointi. Workshop työskentelyä,ohjausta ja neu-

vontaa.

2. päivä. Teemapäivän alustus. Logistiset toiminnot. Catering palvelujen merkitys tapahtuman

kannalta. Välitehtävän läpikäynti. Workshop työskentelyä, ohjausta ja neuvontaa. Välitehtävän

anto.

22

Jari Parantainen. Noste Oy. Tuotteista palvelusi, tuplaa tulosi.

Näin tuotteistat osaamisestasi kannattavaa palvelubisnestä- keskustelu- ja sparraustilai-

suus Kemijärven Kulttuurikämpällä 21.5. klo 11.30 - 16.00. Lapin Matkailuopiston työelämän

kehittämis- ja palveluhankkeen järjestämänä. Hankkeen tavoitteena on vastata toimijoiden

osaamistarpeisiin koulutussuunnittelulla, yritysneuvonnalla ja sparrauksella sekä lisätä

toimijoiden välistä verkostoitumista ja kumppanuutta.

Sparrauspäivään ovat lämpimästi tervetulleita Itä-Lapin alueen yrittäjät, osuuskuntalaiset ja myös

yritystoimintaa suunnittelevat sekä kaikki kiinnostuneet. Sparrauspäivän aikana saat neuvoja ja

opastusta asiantuntijoilta, verkostoidut muiden yrittäjien ja yritystoimintaa suunnittelevien; saman-

henkisten ihmisten kanssa.

Ohjelma: 11:30 Ilmoittautuminen 12:00 Mitä tuotteistaminen tarkoittaa käytännössä? Kuinka tuotteistat palvelun lupausvaiheen? Miten hinnoittelet pakettisi houkuttavasti? Kuinka rakennat vakuuttavan sisäänheittotuotteen? 13:30 Tauko 13:45 Kuinka tuotteistat palvelusi lunastusvaiheen? Mikä on ainoa toimiva työohjeen muoto? Käytännön esimerkkejä onnistuneista tuotteistuksista 14:55 Pikatauko 15:00 Kuinka ohjaat asiakastasi tuotteistuksen keinoin? Esimerkkejä kätevistä psykologisista vivuista 15:45 Päivän koonti 16:00 Kiitos & näkemiin! Tarjoilua varten pyydämme ilmoittautumaan 15.5. mennessä: Kaisa Mansikka gsm. 0401538193 tai sähkö-postilla kaisa.mansikka@redu.fi.

23