AIKA P4 Opetus, ohjaus, oppiminen - Vilkkahanna.vilkka.fi/wp-content/uploads/2012/01/AIKAP4.pdf ·...

AIKA P4Opetus, ohjaus, oppiminen

Opettaja Hanna Vilkka

maanantaina 26. syyskuuta 2011

LUENTOTEEMAT

• Yhteiskunta ja opettajuus

• Moderni aika ja käsitys oppijasta

• Opetus- ja oppimisteoriat

• Opetuksen ja ohjaamisen sekä oppimisen välinen pedagoginen vuorovaikutussuhde - sukupuolen ja temperamentin rooli opetuksessa ja oppimisessa


Lapset eivät ole värityskirjoja.Heitä ei pääse täyttämään lempiväreillään.

(Khaled Hosseini, Leijapoika)


OPETUS, OHJAAMINEN JA OPPIMINEN YHTEISKUNNASSA


Yhteiskunnan arvot, normit

Käsitys yhteiskuntatyypeistä

Käsitys kulttuurista

Käsitys ihmisestäKäsitys tulevaisuuden yhteiskunnasta

Politiikka

Työelämä ja sen muutokset

Opettaja/ohjaaja Oppilaat, opiskelijatHenkilöstö

Opettajan käsitys asiantuntijuudesta,

sen kehittämisestä ja jakamisesta

Olemassa oleva tieto

opetuksesta, ohjauksesta ja oppimisesta

Oppimiskulttuuri

Oppimisympäristö

Pedagogiset ratkaisut ja käsitys pedagogisesta vuorovaikutuksestaOpetussuunnitelma

Piilo-opetussuunnitelmaKäsitys arvioinnista

Toimintaverkosto

Talous


• Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (1986/609)

• Yhdenvertaisuuslaki (2004/21)

• Perusopetuslaki (1998/628)

• Perustuslaki (1999/731)

• Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004)


• Yhteiskunnan ja yksilön (opettajan ) välillä vallitsee dialektinen suhde eli suhde, jossa osapuolet pyrkivät maailman laajempaan ymmärtämiseen

• Yhteiskunnan ja yksilön välisessä suhteessa, opettaja on sekä vallan käyttäjä että sen kohde. (Tomperi & Piattoeva 2005)


• Opetus, ohjaaminen ja tavoitteellinen oppiminen (kasvatus) ponnistaa aina tietyistä olosuhteista ja tiettyihin päämääriin. Se on kytköksissä yhteiskunnalliseen valtaan, sen jakautumiseen ja käyttöön. (Tomperi, Vuorikoski &Kiilakoski 2005)


• Mihin ”muottiin” oppilaita/opiskelijoita opetetaan ja ohjataan?

• Mitä päämääriä opetuksella/ohjauksella tavoitellaan?

• Millaiseen yhteiskuntaan oppilaita/opiskelijoita ohjataan?


• Kasvatustieteiden yksikön tehtävä:

”Kasvatustieteiden yksikkö on kasvatuksen ja yhteiskunnan muutosta tutkiva ja sivistysperustaa uudistava tutkimus- oppimisyhteisö. Yksikkö kouluttaa yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti tietoisia ja taitavia sekä kriittisesti ja laaja-alaisesti ajattelevia kasvatusalan asiantuntijoita.”


• Yksilöllisyys sinänsä ei ole arvokasta. Yksilöllisyys on arvokasta silloin, kun se asettuu suhteessa yhteiseen eli mitä opitaan suhteessa maailmaan. (Varto 2005)


• Koulu on tärkeä yhteiskunnassa siinä, joka koskee monella tavalla kasvatusta yhteiseen todellisuuteen eli kaikkeen siihen, joka on ihmisten välillä. Siihen liittyy kasvaminen siihen, että osaamme puhua toisillemme ja ymmärtää toisiamme. Tärkeää on myös, että opittaisiin sietämään erilaisuutta sekä kestämään monia tapoja ymmärtää ja kokea. (Varto

2005)


”Jos ihminen ei ymmärrä, mitä tekee ja miksi toimii, hän kyllä saattaa selvitä elämässään, mutta hän ei pysty toteuttamaan ihmisyyttään kuin satunnaisesti. Satunnainen ihmisyys on toisten armoilla, joten sellaisesta ei ole perustaksi vapaudelle ja järjelle." (Varto 2005, Aristoteleeseen viitaten) - aktiivinen kansalaisuus


MODERNI AIKA JA KÄSITYS OPPIJASTA


• Individuaali ihminen

✓ yksilönä ehdoton arvo

✓tunnustettu osaksi tiettyä historiallista ja yhteiskunnallista merkityssuhdetta

✓ hänen itsenäisyyttään korostetaan

✓ itsesuhde eli vastuu omasta itsestä

✓tilanteisuuden vaatimus


• Individuaali (modernin ajan) ihminen kysyy

✓millainen minä olen?

✓millaisia taitoja, tietoja, kykyjä, tunteita, vahvuuksia, heikkouksia, tarpeita, voimavaroja, rajoja ja rajoituksia minulla on?

✓mihin uskon?

✓mitkä ovat toiveeni ja tavoitteeni?

✓millaisia tuloksia haluan elämässäni?

Tämän pohjalta luodaan käsitys itsestä: itsearvostuksesta, -tunnosta ja -luottamuksesta.


• Individualistinen ihmiskäsitys

✓ihmisarvo - ihminen on itseisarvoinen

✓itsenäisyys - ihminen on autonominen

✓yksityisyys - ihmisellä on oikeus yksityiselämään

✓itsensä kehittäminen - ihmisellä on oikeus ja velvollisuus kehittää kykyjään ja taitojaan


OPETUS, OHJAUS JA OPPIMINEN


‣ Mitä on opetus?

Sosiaalista vuorovaikutusta, joka on suunniteltua ja sillä on tavoite ja päämäärä sekä tarkoitus aikaansaada oppimista.

Opetus on oppimaan auttamista.

Opetus on kasvatusta.


‣ Mitä on ohjaus?

”Oppimaan saattamista”, ”Kasvamaan saattamista” esimerkiksi opetustilanteessa


‣ Mitä on oppiminen?

Kaikissa arjen tilanteissa tapahtuvaa ihmisen ymmärryksessä, tiedoissa tai taidoissa tai käyttäytymisessä tapahtuva muutos.

• Oppiminen on aktiivista tiedon konstruoimista

• Oppiminen on toimintaa, tekemällä oppimista

• Oppiminen on aina tilannesidonnaista

• Oppiminen on kokeilua, ongelmanratkaisua ja ymmärtämistä


Mekanistinenihmiskäsitys

OPPIMISKÄSITYSTEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT

Humanistinen tiedonkäsitys

Positivistinen tiedonkäsitys

Konstruktivistinen tiedonkäsitys

Behavioristinen oppimiskäsitys

Kognitivistinenoppimiskäsitys


OPPIMISKÄSITYKSET


Behavioristinen oppimiskäsitys

Oppiminen

- tapahtuu käyttäytymisen muutoksena

- ärsyke-reaktiokytkentöjen muodostumisena ja vahvistamisena esim. palkkioin

- tarkoittaa, että reaktio muuttuu pysyväksi käyttäytymiseksi


Pedagogisesti tärkeää periaate käyttäytymisen vahvistamisesta ja välittömästä palautteesta.

Opettava aines pilkotaan osiin ja virheelliset vastaukset sivuutetaan nopeasti.

Opetus keskittyy tietojen ja taitojen ulkoiseen ohjaukseen, säätelyyn ja vakiinnuttamiseen.

Oppijan valmiuksia ajatella ja ymmärtää opittavia asioita ei tueta.


Kognitiivinen oppimiskäsitys

Oppiminen

- on tiedon prosessointia

- tapahtuu tiedon vastaanottamisena, havaintojen tekemisellä, valikoimalla, taltioimalla, tulkitsemalla ja tietoa aktiivisesti kehittämällä joko yksilöllisesti tai yhteisöllisesti


- alkaa käytännön ongelmasta tai pulmasta, joka muodostaa oppijalle tiedollisen ristiriidan

- tapahtuu ratkaisemalla ja ratkaiseminen tapahtuu hankkimalla uutta tietoa (assimilaatio) tai järjestelemällä aiempaa tietoa uudella tavalla (akkommodaatio)

- näkyy jäsentyneinä ajatuksina ja selittävinä periaatteina, joista muodostuu oppijalle toimintaa ohjaavia malleja


Pedagogisesti tärkeää on oppijan taitojen kehittäminen, oman oppimisen kriittisen arvioinnin kehittyminen (metakognitiiviset taidot).

Oppilasta tuetaan ymmärtämään, mitä hän ymmärtää ja ymmärtämään, mitä hän ei ymmärrä.


Humanistinen/Kokemuksellinen oppiminen

Oppiminen

- tapahtuu kokemuksen, pohdinnan, käsitteellistämisen ja toiminnan sarjana

- perustuu oppijan kokemuksiin ja kykyyn arvioida omia (itsereflektio) kokemuksiaan ja oppimaansa uuden oppimisen pohjaksi

- on tiedon syventämistä, ymmärtämistä ja tietämisen rakentamista, kokemuksen muuttumista ja laajentumista


Pedagogisesti on tärkeää tukea oppijan itseohjautuvuutta, persoonallista ja sosiaalista kasvua, itsetuntemusta, valmiuksia itsereflektioon, oppimismotivaatiota, vapaata tahtoa, ja vastuuta omasta oppimisestaan sekä oppimaan oppimista.

Pedagogisesti oppimisessa hyödynnetään aktivoivia toiminnallisia prosesseja, kaikkia aistikanavia, tunteita, elämyksiä, mielikuvia, kokemuksia ja mielikuvitusta.


Kokemuksellisen oppimisen lähtökohta on

- oppijan tarpeissa ja motivaatiossa

- tavoitteiden ja sisältöjen yhteisessä suunnittelussa

- oppimisen mielekkyyden rakentamisessa


Konstruktivistinen oppiminen

Oppiminen

- on aktiivista tiedon rakentamista uudelleen oppijan aikaisempien tietojen, käsitysten ja kokemusten pohjalta

- on toiminnallista: oppiminen liittyy toimintaan ja palvelee toimintaa

- on oppijan oman toiminnan tulosta eli siinä, miten hän havaitsee ja miten hän asian tulkitsee


Pedagogisesti olennaista ovat lähtökohtana oppijan omat kokemukset, opittavaan asiaan liittyvät kysymykset, oma kokeilu ja ajatusleikki, ongelmanratkaisu ja ymmärtäminen.

Pedagogisesti tuetaan ymmärtämään tiedon tilannesidonnaisuutta, tulkinnanvaraisuutta. sidoksisuutta asiayhteyteen (kontekstuaalisuus), tiedon suhteellisuutta ja muuttuvuutta.


Pedagogisesti tärkeää on tukea tiedon tuottamiseen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tärkeää oppimisessa on se, mitä oppija tekee ja miten hän kytkee tietojaan ja taitojaan omassa ja sosiaalisessa toiminnassa toisiinsa.


Opettajakeskeinen Oppijakeskeinen

Opettaja arvioi oppimistuloksia

Oppija itse osallistuu oman

oppimisensa arvioitiin, jopa

arviointiperusteiden suunnitteluun

Opettajasta ohjaajaksi, valmentajaksi, suunnanantajaksi, oppimisympäristöjen luojaksi


PEDAGOGINEN VUOROVAIKUTUS

• PEDAGOGINEN VUOROVAIKUTUS

Opetus on hyvää, mutta miksi ei tapahdu oppimista?

- Pedagoginen vuorovaikutus on aina oppijan ja opettajan kohtaaminen. (esim. sukupuoli, seksuaalisuus, temperamentti, persoona, arvot, ihanteet ja käsitykset.)


TEMPERAMENTTI

• Temperamentti on sana, jolla kuvataan ihmisen yksilöllistä laatua, hänen omanlaistaan tapaansa toimia ja käyttäytyä, mutta se ei ole ihmisen lopullinen käyttäytyminen tai toimintamalli.

• Sillä viitataan ihmisen jo vauvaiässä ilmaantuviin tunnereaktioihin ja toimintoihin, jotka heijastavat lapselle tunnusomaista ulkoista tyyliä, käyttäytymistapaa, -taipumusta ja valmiutta. Temperamenttia voidaan pitää ihmisen perusorientaationa maailmaan.


• Temperamenttia voi kuvata henkilön sisäiseksi tutkaksi.

• Se kertoo siitä, kuinka ihminen tekee sen, mitä hän tekee.

• Vastaa kysymyksiin

✓miksi ihmiset ovat erilaisia?

✓Miksi he reagoivat samoihin asioihin eri tavoin?


• Mikä on temperamentin ja lahjakkuuden välinen ero?

✓Temperamentti kertoo siitä, kuinka henkilö toimii.

✓Lahjakkuus kertoo siitä, miten hän suoriutuu annetusta tehtävästä.


• Temperamenttipiirteet

✓ muuttuvat ja painottuvat eri tavoin eri elämänvaiheissa

✓ilmenevät eri vahvuuksilla

✓arvottuvat sosiaalisesti eri tilanteissa


Temperamenttitutkimuksen uranuurtajatAlexander Thomas & Stella Chess

Temperamenttityypit:1. Helppo ja joustava temperamentti

2. Vaikea, aktiivinen tai ärhäkkä temperamentti

3. Hitaasti lämpenevä tai varovainen temperamentti


Toiminnan taso

Rytmi

Lähestymistapa

SopeutumiskykyIntensiteetti

Mieliala

Pysyvyys ja tarkkaavaisuus

HäirittävyysAistiherkkyys

Temperamenttipiirteet


Liisa Raina & Rauno Haapaniemi

Ajattelun laatu Tunnelaatu Tahtolaatu

Intuitiivinen

Mielikuviin perustava

Analysoiva taikäsitteellinen

Tunteella reagoiva

Yhteydenhakija

Tunteen pohjaltatoimiva

Päättäväinen

Arvostava

Tekijä


• Temperamentti antaa perustan persoonallisuuden kehittymiselle.

• Persoonallisuudessa yhdistyvät temperamentti ja elämänkokemus sekä ympäristön arvopäämäärät ja selviytymiskeinot.

• Temperamentti taipumuksena ei muutu, mutta sitä seuraava käytös tulee itsekontrollin, tunnesäätelyn ja oman ohjauksen alle. (Cacciatore&Koiso-Kanttila 2008;

Keltikangas-Järvinen 2006)


• Persoonallisuuden kehitykselle on siten tärkeää, millaisia kokemuksia itsestä muodostuu opetus-, ohjaus- ja oppimistilanteissa.

• Temperamenttiin, kuinka oppilas toimii, liittyvä palaute vaikuttaa oppilaan minäkuvaan ja käsitykseen itsestä oppilaana.


• Temperamentin ymmärtäminen on lähtökohta ei päämäärä opettajan työvälineenä oppilaan kohtaamisessa mutta myös itsensä kohtaamisessa.

• ”Ihmisen on käännyttävä katsomaan itseensä”. Ihminen ei tule ympäristöön ”sopivaksi”, jos hän ei tutustu itseensä ja tunne itseään. (Bergson 2000)


• Millä tavalla opettaja näkee oppilaansa/opiskelijansa?

• Millä tavalla hän tukee, ohjaa ja opettaa kyseistä oppilasta/opiskelijaa?

• Miten hän ohjaa oppilaan/opiskelijan temperamenttia rakentavasti ja suuntaa sinne, missä se tuottaa lisääntyvää itseymmärrystä ja ymmärrystä maailmasta ja toisista niin, että myös oppimistavoitteet saavutetaan?


TEMPERAMENTTI JA SUKUPUOLI


➡Tuloksia

✓Koulun odottama tyyli on toisille luontevampaa kuin toisille - Koulu on ”tyttöystävällisempi” (Keltikangas-Järvinen 2007; Lahelma 2009)

✓Suoriutumiseen vaikuttavat monesti toisarvoiset seikat kuten taipumus suhtautua asioihin ja olosuhteisiin = temperamentti (Keltikangas-Järvinen 2007)


➡ Tuloksia:

✓Oppilaan arvosanaan vaikuttaa erityisesti opettajan havainto oppilaan temperamentista ja ensisijaisesti vain se käytös oppilaasta, joka kohdistuu opettajaan itseensä. (Keltikangas-Järvinen 2007)

✓Koulussa ei ehkä pärjää paras oppilas. (Keltikangas-Järvinen 2007)

✓Tyttöjä ja poikia arvioidaan erilaisten asteikkojen mukaan. Matematiikassa pojilta vaaditaan tyttöjä enemmän. Äidinkielessä pojat saavat tyttöjä helpommin hyvän arvosanan. (Syrjäläinen & Kujala 2010)


✓Amerikkalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että kouluvaikeuksista kärsivät lapset ovat usein temperamentiltaan hitaasti lämpeneviä ja vaikeudet koulussa usein vaikuttavat myös koulumenestykseen.(Keltikangas-Järvinen 2007)

✓Koulumenestys taas vaikuttaa yksilön sosioekonomiseen asemaan ja sitä kautta sosiaaliseen pääomaan, joka muun muassa muodostuu yksilön koulutuksesta ja psyykkisistä tekijöistä. Sitä kautta temperamentti kantaa jopa yksilön somaattiseen terveyteen. (Keltikangas-Järvinen 2007)


✓Oppilaan temperamenttia koskeva tulkinta opetus, ohjaus- ja oppimistilanteissa saattaa klusteroitua eli saada heijastusvaikutuksia (halo-efekti). (Keltikangas-

Järvinen 2007; Alatupa 2007)


✓Opettajat saattavat tulkita tietyt oppilaan temperamenttipiirteet kypsyyden, kiinnostuksen ja motivaation osoituksiksi ja toiset taas kypsymättömyydeksi, vähäiseksi kiinnostukseksi tai motivaation puutteeksi. (Keltikangas-Järvinen 2007)

✓Koulussa arvostetaan menestymistä. Menestyminen koulussa tulkitaan usein johtuvan lapsen älystä, keskittymisestä ja sitkeydestä. (Cacciatore & Koiso-Kanttila 2008)

✓Sinnikkyys ja positiivinen mieliala ovat yhteydessä hyvään koulumenestykseen. (Alataupa 2007)


✓Koulun oppimistehtävät tukevat temperamenttia, jossa korostuvat erityisesti sitkeys ja keskittymiskyky. Sen sijaan fyysinen aktiivisuus ja sosiaalisuus ovat ominaisuuksia, joita ei useinkaan tarvita tehdessä koulun tehtäviä. (Cacciatore & Koiso-Kanttila 2008)


Sukupuolittunut temperamentti koulussa

➡ Tuloksia:

✓Negatiivinen emotionaalisuus, impulsiivisuus ja häirittävyys ennakoivat matalaa keskiarvoa sekä tytöillä että pojilla. (Keltikangas-Järvinen 2007)

✓Temperamentti saattaa vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti koulumenestykseen. (Komsi 2008)

✓Tytöillä korkea negatiivinen emotionaalisuus on suurempi riskitekijä koulussa kuin pojilla. (Alataupa 2007; Keltikangas-Järvinen 2007)


➡Tuloksia:

✓Tytöt hyötyvät poikia enemmän sopeutuvuudesta, myönteisestä mielialasta ja sinnikkyydestä. (Alataupa

2007; Keltikangas-Järvinen 2007).

✓Koulun toimintakulttuurissa opettajat toimivat tiedostamattaan siten, että he tukevat tytöissä vähäisiäkin koulunkäyntiä tukevia ominaisuuksia herkemmin kuin poikia ja palkitsevat heitä keskinkertaisella tai hyvällä koulumenestyksellä. (Alataupa 2007)


OPETUKSEN, OPPIMISEN JA OHJAUKSEN TAVOITETILA?

• Esteettömyys: Toimintakulttuuri, joka rakentuisi sellaisille rakenteellisille ja pedagogisille ratkaisuille, jotka edistävät oppimista, ohjausta ja opettamista yksilöllisistä eroista huolimatta.

• Lapsen ja tilanteen luonteen ymmärtäminen lapsen kokemusten kautta, kuunnellen. (Keogh 2003)


”Vanhemmat eivät koskaan opi, jos lapset ovat aina kilttejä.”

(Elokuvasta Heinähattu ja Vilttitossu)


AIKA P4 Opetus, ohjaus, oppiminen - Vilkkahanna.vilkka.fi/wp-content/uploads/2012/01/AIKAP4.pdf ·...

Documents

Transcript of AIKA P4 Opetus, ohjaus, oppiminen - Vilkkahanna.vilkka.fi/wp-content/uploads/2012/01/AIKAP4.pdf ·...