Post on 29-Oct-2014
description
SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUT VASU-/OPS-TYÖN
TUKENA
Harto Pönkä5.12.2008
1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN3. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS4. ESIMERKKEJÄ5. ”OPS-WIKI”
Sosiaalisen median taustalla on Web 2.0 teknologioineen ja design-periaatteineen.
Sosiaaliselle medialle on ominaista käyttäjien verkostoituminen ja yhteisöllinen toiminta.
Sosiaalisen median palvelut keskittyvät johonkin tiettyyn käyttötarpeeseen.
Yksinkertainen on paitsi kaunista, myös helppokäyttöistä.
Sosiaalisen median palveluita on paljon, ja niitä voi yhdistellä.
1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN4. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS3. ESIMERKKEJÄ5. ”OPS-WIKI”
Useita sosiaalisen median palveluita voidaan käyttää yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen tukena.
Tällaisia ovat esimerkiksi blogit, wikit sekä keskustelun ja yhteisöllisen tuottamisen mahdollistavat palvelut.
Yhteisöissä voidaan tuottaayhdessä sisältöä sekäkehitellä uusia ideoita ja parannella vanhoja.
1/19/80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä19% osallistuu sisällön tuottamiseen80% osallistuu passiivisesti
On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä.
Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
Keskeistä on yhteinen tavoite tai ratkaistava ongelma, vastavuoroisuus ja älyllistenponnistelujen jakaminen.
Yhteisöllinen tiedonrakentelu edellyttää omien ajatusten ulkoistamista – selittämistä muille. Keskustelussa ajatukset kehittyvät ja ketjuttuvat.
Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan
käsitteellinen luomus,
joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Tavoitteeseen pääseminen voi olla vaikeaa. Tarvitaan tukea ja ohjausta.
Verkkoympäristöön voidaan liittää ns. yhteisöllisiä skriptejä, jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN3. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS4. ESIMERKKEJÄ5. ”OPS-WIKI”
Suljetussa verkkoympäristössä ulkopuoliset eivät pääse häiritsemään työskentelyä. Se on turvallista.
Lopputulos pysyy rajojen sisäpuolella – hyvässä ja pahassa.
Avoimessa verkkoympäristössä voidaan saavuttaa enemmän.
Avoinkin verkkoympäristö voi olla hallittu kokonaisuus.
Avoimuus vaatii ennen muuta näkökulman muutosta ja uskallusta.
1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN3. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS4. ESIMERKKEJÄ 5. ”OPS-WIKI”
http://jaiku.com/channel/LVMsosmedia/
Osallistuminen paikan päällä vs. sosiaalisessa mediassa
PAIKAN PÄÄLLÄ• 180 osallistujaa• Yksi kerrallaan
äänessä, loput kuuntelee
• Ei juurikaan keskustelua
• Videoiden ja esitysten julkaisu netissä jälkikäteen*
SOSIAALISESSA MEDIASSA• 29 osallistujaa Jaiku-
kanavalla + lukijat (116?)• Monta raportoijaa• Runsaasti keskustelua• Reaaliaikainen
videostreamaus, esitykset netissä etukäteen
Kumpi tapahtuma oli sosiaalisempi? Kumman kautta osallistujat saivat enemmän?
* http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/?38_m=257&s=109
Crowdsourcing
• Suom. joukouttaminen, talkoistaminen, ”sorsastus”
• ”työ, jonka perinteisesti teki erikseen nimetty toimija, tavallisesti palkattu työntekijä, ulkoistetaan määrittelemättömälle, yleensä suurelle joukolle ihmisiä avoimen kutsun muodossa” (Howe, 2006)
Parveilu, parveutuminen, parvi (crowd)
• Yhteistyöverkosto, joukko ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samasta aiheesta, ”löytäneet saman makupalan luo” Yhteinen tavoite tai ongelma Tilannesidonnaisuus
• Itseorganisoituvat nopeasti ja aloittavat yhteisen toiminnan Ryhmäytyminen
• Yhteisöllinen tuottaminen, vertaistuki Yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentaminen Jaettu asiantuntijuus Teknologian tuki yhteisölliselle toiminnalle
Sometu-yhteisö
• Sometu = Sosiaalinen media oppimisen tukena
• http://sometu.ning.com/– Perustettu 1.11.2007– 600 jäsentä (4.12.2008)– 20 ryhmää– Jäsenten blogeja, ryhmien keskusteluja,
kuvia, sosiaalisia kirjanmerkkejä, tapahtumia
ihmisiä, tietoa, kokemusten vaihtoa, tiedonrakentelua, oppimista
1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN3. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS4. ESIMERKKEJÄ5. ”OPS-WIKI”
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden vaatimukset (2005)• ”Varhaiskasvatussuunnitelmat ovat
kunnallisen varhaiskasvatuksen ohjauksen väline ja keskeinen henkilöstön työväline. Varhaiskasvatuksen linjauksista ja varhaiskasvatussuunnitelmasta tulisi käydä kunnassa laaja-alaisia keskusteluja. Koko henkilöstö sitoutuu niiden tuottamiseen, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin.”
• ” Varhaiskasvatussuunnitelma on yksi keskeinen perusta kun luodaan hyvä ja toimiva vanhempien sekä henkilöstön muodostama kasvatuksellinen yhteisö.”
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden vaatimukset (2000, 2003)• ”Lapsi elää samanaikaisesti kodin,
esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta lapsen kokonaisvaltaisen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa.”
• ”On pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni opetusta toteuttava henkilö osallistuisi opetussuunnitelman laadintaan, jotta sitoutuminen sen noudattamiseen varmistuisi. Myös lasten huoltajien on voitava vaikuttaa työhön varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteita suunniteltaessa.”
OPS-wiki voi vastata vaatimuksiin
• Henkilökunta, vanhemmat ja tutkijat samassa verkkoympäristössä
• Tiedon ja kokemusten vaihtaminen• Kasvatus- ja arvokeskustelu• Läpinäkyvyys ja avoimuus. Myös
niillä vanhemmilla mahdollisuus seurata OPS:in valmistelua, jotka eivät osallistu aktiivisesti.
Yhteisöllisen työskentelyn edut
• Yhdessä voidaan saavuttaa kaikin puolin parempi lopputulos.
• Yhteisön sosiaalinen tuki (ja paine) opetussuunnitelman laatimisessa
• Yhteisöllisesti laadittu opetussuunnitelma tunnetaan paremmin ja siihen ollaan valmiimpia sitoutumaan.
• Keskustelujen kautta opetussuunnitelman taustalla vaikuttavat tekijät voidaan ymmärtää ja tiedostaa entistä paremmin
• Hiljainen tieto tulee esille
OPS-wikin muut edut
• Työskentelyä voidaan vaiheistaa, ohjata ja ”skriptata” monin tavoin.
• Työskentelyä voidaan seurata reaaliajassa ja tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti.
• Lopputulos voidaan julkaista verkkosivustona.• OPS:in jatkokehitys erittäin helppoa.• Saatuja kokemuksia ja verkkoon jääviä
keskusteluja voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä sekä tutkimuksellisesti.
• Työskentelytapaa ja verkkoympäristöä voidaan jatkossa hyödyntää muissa tarkoituksissa.
OPS-wikin keskeisten ominaisuuksien hahmottelua
• Osittain suljettu, osittain julkinen?• Käyttäjäryhmät: henkilökunta,
vanhemmat, tutkijat• Yhteisöllinen tekstin tuottaminen wikissä
– Versiointi, muiden käyttäjien tekemät muutokset– Muut sisällönhallinnan vaatimukset
• Keskustelut ja kommentointi• Yhteisöllisyyden tuki, käyttäjien välinen
viestintä• Työskentelyn ohjaus: tiedotteet, ohjeet,
aikataulut, kyselyt tms.
OPS-wikin suunnittelun pedagogisia lähtökohtia
• Kyse on oppimisympäristön suunnittelusta.• Verkkoympäristön ja sen käyttötavan tulee
loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä työskentelyä ja tiedonrakentelua.
• ...eli olla oppimisteoreettisesti perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia.
• Teknisen ja pedagogisen käytettävyyden kriteerit
• Työskentelyä ja sen vaiheita tulee voida ohjata, seurata ja arvioida helposti.
• Suunnittelussa tulee olla mukana kaikki osapuolet.
Kiitos!Kysymyksiä?
harto.ponka@oulu.fiharto.ponka@innowise.fi
http://harto.wordpress.com/