Sääntelyn mahdollisuudet, saavutukset ja
epäonnistumiset – muutamia näkemyksiä
finanssimarkkinasääntelystä Tieteiden yöhön 12.1.2017
Peik Granlund, Analyytikko, Finanssivalvonta, Yritysjuridiikan dosentti, Aalto yliopisto
-esitetyt näkemykset eivät välttämättä vastaa yllämainittujen instituutioiden näkemyksiä
Finanssimarkkinasääntely on osaksi globaalia ja osaksi myös
kansallista • yhteensä satoja tuhansia
sivuja• jaetaan usein pankki-, arvo-
paperimarkkina-, vakuutus- ja infrastruktuurisääntelyyn
• vakaussääntely (prudential) eroaa menettelytapasääntelystä (conduct)
• vakaussääntely jaetaan makro-vakaus- (systeeminen) ja mikro-vakaussääntelyyn
Kv-sääntelyn tuotantoarkkitehtuuri on kompleksiEU-structures for the regulation and supervision of financial markets:
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Other international regulatory and supervisory architecture:
ECOFIN European Parliament
EU Commission
ECB Financial Services
Committee (FSC)
Economic and Financial Committee
(EFC)
European Systemic
Risk Board
European Banking
Committee
European Securities
Committee
European Insurance
Committee
Financial Conglom.
Committee
European Banking
Authority (EBA)
European Securities and
Markets Authority
European Insurance and Occupational
Pensions Authority
3L3 cooperation
International Monetary Fund
(IMF)
Organisation for Economic Cooper. and Development
Basel Committee on Banking Supervision
(BCBS)
Financial Stability Borad (G20)
(FSB)
Intern. Association of Insurance Supervisors
International Accounting
Standards Board
International Audit and Assurance
Standards Board
Financial Action Task Force on
Money Laundering
Accounting Regulatory Committee
Audit Regulatory Committee
European Financial Reporting Advisory
Group (EFRAG)
Intern. Organization of Securities Commissions
Vallitsevat paradigmat muokkaavat finanssimarkkinasääntelyä, mutta niiden tunnistaminen vie oman aikansa!
Rahoituksellinen (vakaus) arviointi
Taloustieteellinenarviointi
Oikeustieteellinenarviointi
Taloustieteellinen näkökulma sääntelyyn – muokkaa arvopohjaa, kysymyksenasettelua ja metodologiaa
Perinteinen epävarmuus
Asymmetrinen informaatio (adverse selection)
Kilpailu ja markkinat
Hyötyajattelu (talouskasvu)- aggregoidun hyödyn maksimointi- distribuution toissijaisuus
ja ulkoisvaikutukset (externalities)
Tehokkuus (Pareto, Kaldor-Hicks jne.), economics of scale sekä (siirto)kustannukset
Rahoituksen paradigma ja vakaus – muita operationaalisempi lähestymistapa
Markkinoiden luottamus ja sen suhde vakauteen
Moral hazard
Riski, volatiliteetti ja kannattavuus
Vakavaraisuuskäsite, likviditeetti ja läpi-näkyvyyden rooli
Oikeustieteellinen paradigma on perinteinen osa viranomaiskoneistoa
• Antaako paradigma päätöksentekijälle (lainsäätäjälle ja soveltajalle) enemmän vapausasteita verrattuna muihin näkökulmiin?
Samanarvoisuus ja kohtuus
Oikeusvarmuus (Ennakoitavuus)
Muuta: Ohjaako konservatiivisuus ajattelua liiaksi?•Edistämmekö vakautta suojelemalla olemassa olevaa? (Jean-Charles Rochet)•Onko tulevaisuus uhka vai mahdollisuus?•Kuka jää konsensuspäätöksenteon ulkopuolelle?•Miksi huonosti hoidettu pankki ei mene konkurs-siin?
- ”bad bank” ja ”bridge bank” osana resoluutiota
Muuta: Sääntely on mielipiteiden ja tiedon yhdistelmä
•Sääntely on politiikkaa, vaikutusvaltaa ja intressejä•Mielipide ei ole sama asia kuin (empiirinen tai muu) tieto •Kansainvälistymisen vaikutus ja Atlantin merkitys•Vertailun ja toimivien markkinoiden tärkeys
Johtopäätökset: Nykysääntelyn vahvuudet ja heikkoudet Vakausajattelu ja oikeudelliset arvot dominoivatTaloustieteelliset oivallukset ilmenevät melko heikosti eurooppalaisesta ja suomalaisesta sääntelystäTaipumusta olemassa olevan suojelemiseen on välillä tunnistettavissaMielipide ja intressit jyräävät usein tiedon
Esimerkkejä: Vakausajattelu ja oikeudelliset arvot dominoivat
# 1 Sääntelyä on paljon ja se on suureksi osaksi vakaussääntelyä- Vakavaraisuuskonsepti hallitsee vakausajattelua ja Basel III:n myötä sen rinnalle on noussut likviditeettisääntely
# 2 Jokaista finanssikriisiä seuraa ”regulaatio-tsunami”- Finanssimarkkinoiden tuleviin uhkiin vastataan perinteisellä tavalla
# 3 Tarve kehittää vakaussääntelyä dynaamisemmaksi ei ole linjassa oikeudellisen paradigman tavoitteiden kanssa
- Etenkin makrovakausnäkökulma edellyttää sääntelyltä aiempaa enemmän joustavuutta
# 4 Oikeudellinen paradigma ei luontaisesti huomioi yhteiskunnan aggregoitua hyötyä
- Kasvava kiinnostus sääntelyn arviointia sekä kustannus-hyöty (cost-benefit) analyysejä kohtaan
Esimerkkejä: Taloustieteellisen paradigman oivallukset ilmenevät melko heikosti eurooppalaisesta ja suoma-laisesta sääntelystä# 5 Markkinatalous ja kilpailu ovat nykysääntelyn lähtökohtia…
# 6 …mutta sääntely kasvattaa viranomaistoimintaa ja antaa viran- omaisille jatkuvasti uusia tehtäviä - EU-komission ”Better Regulation”-initiatiivi
# 7 Tieteellistä perinnettä finanssimarkkinalainsäädännön netto- vaikutusten selvittämiseen ei ole
- Syitä tähän on monia
# 8 Ilmiöiden kuten asymmetrisen informaation ja epävarmuuden merkitystä sääntelyssä tunnetaan huonosti
- Myös peliteorian potentiaalisia hyötyjä sääntelytoiminnalle on tutkittu vähän
Top Related