OPS 2016 ja oppivat koulut
Oppimisen tulevaisuus 2016-2030
Avoimet ovet 7.2.2014
Tiina Airaksinen
Aki Luostarinen
Iida-Maria Peltomaa
OPS-hautomoiden taustaa
Mikä OPS-hautomo?
OPS-hautomoiden tavoitteita
• Käynnistää, laajentaa, syventää ja konkretisoi ops-työtä eri tasoilla
• Tukee paikallista työtä ja yhteistöitä• Auttaa hahmottamaan uudistuksen merkitystä• Lisää tulevaisuusnäkökulmien huomiointia
Teemahautomot
Koulu-, alue- ja virtuaalihautomot
OPS-teesit hautomorunkona
Tieto, taito,oppiminen
Opetus, toiminta, yhteisö
Toiminta-Ympäristö
Arvot, asenteetja tavoitteet
OPS-tulevaisuusteesi
LAAJENNETTU OPETTAJUUS
Vuonna 2017 koulun ulkopuoliset vapaaehtoisasiantuntijat ja -
työntekijät hoitavat 10-20 prosenttia kaikesta koulun opetuksesta ja
ohjauksesta.
Selite: Vapaaehtoisten osallistuminen koulutyöhön on suunnitelmallista ja lisääntyvää toimintaa. Hyväkuntoiset eläkeläiset -mukaan lukien eläköityneet opettajat - muodostavat vanhempien ohella motivoituneen toimijavarannon. Koulun ja muun yhteiskunnan lähentyminen edellyttää ja mahdollistaa yhteistyön koulun luonnollisten kumppaneiden kuten oppilaiden vanhempien, naapuruston, kunnan, yritysten ja yhdistysten kanssa.
Vastausjakauma
OPS-teesin kommentitPuolesta Vastaan
Erityneiden asiantuntija-ammattien aika alkaa olla ohi. Kaikenlaiset liittoutumat tuovat lisää resurssia, dialogia ja osallisuutta.
Toivottavasti yhteistyö ei kuitenkaan ns itsekkäin perustein.
Näinhän nytkin tapahtuu. Tosin nimike on nyt sijainen tai koulunkäynninohjaaja. Nyt opettajat kokevat vapaaehtoiset teema-asiantuntija OPSista irrallisiksi oman asiansa saarnaajiksi.
Välitunneille tarvittaisiin ohjaajia liikuttamaan niin lapsia kuin nuoria.
Ulkopuoliset yhteistyötahot jo nyt mielellään koulun kanssa yhteistyössä Eri alojojen ammattiin valmistuvat tekevät jo nyt harjoittelujaksojaan koulussa. Yhteistyö monipuolistaa toimintaa.
Tahoja täytyisi löytää enemmän ja selventää, että kouluilla ei oikeasti ole varaa maksaa kaikesta. Olisi oltava selvää, että yhteistyö on koko yhteisön etu!
Suomessa koulu tuntuu olevan edelleen erillinen saareke, johon vanhemmat ja muut toimijat eivät tarpeeksi pääse mukaan - tai paikka, jonka vastuulle koko kasvatus halutaan kaataa. Nykyinen ilmiö on myös se, että vanhemmat entistä hanakammin haastavat opettajan tai rehtorin oikeuteen, jos joku koulun tekemä ratkaisu ei miellytä. Tarvitaan lisää aitoa yhteistyötä yhteisten lasten hyväksi.
OPS-teesit eDelfoissa ja hautomoissa
OPS-teesit OPS-välitunneilla
Maarit Kallio-Savela
Kuntaliitto
Iida-Maria Peltomaa OPS-hautomot
KOEPORAUKSIA
OPPIVAT KOULUT
Barometrien ja OPS-hautomon
jäljillä kohti kehittyvää koulua
Oppimisen tulevaisuus maastokarttana
Oppivat koulut oppimisen lähi- ja
kaukotulevaisuuden maastoissa
(1) opetustiimit sekä ammatillinen erilaistuminen ja
moninaistuminen
(2) oppimisen henkilökohtaistaminen, mahdollistuminen
ja poluttuminen
(3) oppimisen eksosysteemi eli ulkoresurssien
käyttöönotto ja opetuksen autentisointi
(4) monikko-oppiminen ja teknologisen, fyysisen ja
sosiaalisen ympäristön laajeneminen
(5) laaja-alaiset osaamiset, sivistyskäsitys ja yleissivistys
Mitä ovat oppivat koulut?
KOULUN YHTEISÖIDENTITEETTI JA -OSAAMINEN.
JAETUSTA VERTAISOPPIMISEN KIERTEESEEN
3. Eksosysteemi
Ulkoiset motivoituneet resurssit, toiminnanja kehittämisen keskus
1. Opetus
Monirooliset yhteisöllisettiimit, profession
siirtymät
5. Osaamiset
Laaja-alaiset osaamiset, yleissivistys, systeemi-ajattelu
2. Oppiminen
Itseohjautuvat ja ohjatutoppimisen polut,
henkilökohtaistettuopetus ja ohjaus
4. Monikko-oppi
Kollektiiviset oppimisen muodot, ryhmäoppi, globaalivastuu
Koulu
Kehitysalueet
Oppivat koulut
JAETTU JOHTAJUUS 120 KM KIMPPA-OPS 89 KM
KOKONAISTYÖAIKA 55 KM
KARTTA: http://osm.org/go/0fLCA-
JAETTU JOHTAJUUS 120 KM KIMPPA-OPS 89 KM
KOKONAISTYÖAIKA 55 KM
KARTTA: http://osm.org/go/0fLCA-
Oppivien koulujen kysymyksiä
• Miten koulua voidaan kehittää oppivana yhteisönä ja mitä se tarkoittaa
opetussuunnitelmatyön organisoinnin ja toimintamallien näkökulmasta?
• Kuinka vahvistetaan koulun pedagogista yhteisökulttuuria ja -osaamista?
• Miten opetussuunnitelma saadaan toimimaan dynaamisena koulutyön
tukena?
• Mitä aito koulujen sisäinen, ulkoinen ja välinen yhteistyö edellyttää?
• Mitä edellyttää oppilaiden ja huoltajien sekä muiden koulun ulkopuolisten
toimijoiden mukaan ottaminen koulutyön suunnitteluun, toteutukseen ja
arviointiin?
• Miltä opettajan roolin muutos koulun murroksessa näyttää ja tuntuu?
• Kuinka suomalaisen koulun poikkeukselliset vahvuudet, kuten pätevä ja
motivoitunut henkilöstö ja laajan autonomian koulu, päivitetään
toimintaympäristön muutoksiin?
YHTEYSTIEDOT
Tiina AiraksinenOpetussuunnitelmat-yksikön vetäjä
[email protected] Iida-Maria PeltomaaOpetussuunnitelmatyöskentelyn kehittäjä
Aki LuostarinenVerkko- ja ilmiöpedagogi
Top Related