KUVATAITEEN UUDET TOIMINTAMALLIT
MATTI KOISTINEN ESITYS NETISSÄ: WWW.SLIDESHARE.NET/KOISTINEN
KUKA?
Opinnot l Taidehistorian opintoja Jyväskylässä 2001-03 l Kulttuurituottaja (AMK) 2007 l Kulttuurituottaja (ylempi AMK) 2011 Työt l Free-teatterituotantoja ja yleistä säätöä 2004-07 l Järjestöjyrä 2007-2009 l Kuvataidemanageri Art360-hankkeessa 2009-2011: www.art360.fi → paljon materiaalia taiteilijoille!
l Kesäkuusta lähtien tuottajana Frei Zimmer Oy:ssä.
MISTÄ KUVATAITEILIJAT OVAT SAANEET TULOJA?
• oma taiteellinen työ (esim. teosten myynti/ esityskorvaukset) 64 % • palkkatyö joka vaatii oman taiteenalan tuntemusta 44 % • apuraha 32 % • muu palkkatyö 14 % • oma yritys/liiketoiminta (esim. oma galleria) 10 % • työttömyyskorvaus 14 % • taiteilijaeläke 8 % • opintoraha 5 % • perhevapaaseen liittyvät päivärahat ja tuet 5 % • vuorottelu- tai virkavapaaseen liittyvät korvaukset 0 % • muu (mm. muut eläkkeet, puolison tms. avustus, säästöt) 20 % Vastaajia yhteensä 425.
Lähde: Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla? Työn ja toimeentulon rakentuminen eri ammateissa 2000-luvun Suomessa. 2007.
Taiteesta saatujen myyntitulojen vuosivaihtelu vaihtelevat paljon 63 % vaihtelevat jonkin verran 26 % pysyvät samoina 11 %
TAITEESTA SAADUT MYYNTITULOT (V. 2000)
JOKAISEN ON KEKSITTÄVÄ OMA TULONLÄHTEENSÄ KOSKA TEOSMYYNNILLÄ JA APURAHOILLA ELÄÄ HYVIN HARVA.
PALKKATYÖ PALKKATYÖSUHTEIDEN LUKUMÄÄRÄ ei lainkaan palkkatyössä 51 % yhdessä 29 % useammassa 20 % PALKKATYÖANSIOT VIIMEISEN VUODEN AIKANA alle 1.000 € 8 % 1.000–4.999 € 23 % 5.000–9.999 € 24 % 10.000–19.999 € 26 % 20.000–29.999 € 13 % vähintään 30.000 € 6 % PALKKATYÖANSIOIDEN VUOSITTAINEN VAIHTELU vaihtelevat paljon 36 % vaihtelevat jonkin verran 35 % pysyvät samoina 29 %
YRITTÄJYYS • Lähes puolet kuvataiteilijoista tunnisti taiteilijan työssään
ammatinharjoittamisen tai yrittäjyyden piirteitä. Yhtymäkohtia nähtiin etenkin työn itsenäisyydessä.
• Kuvataiteilijat ovat yrittäjien lailla vastuussa muun muassa töiden synnystä, laadusta, esillepääsystä ja toiminnan taloudellisesta kannattavuudesta, kuten palkasta, sosiaalikuluista, eläkemaksuista ja veroista.
• Vapaus päättää työajoista- ja tavoista.
Vancouver Art Gallery, teos taiwanilaisen Micheal Linin ”The Modest Veil”. Kuva: Brandon Godfrey (CC), 2010.
MAAILMA ON MUUTTUNUT
MAAILMA ON MUUTTUNUT PAIKALLISESTA GLOBAALIKSI
PORTINVARTIJOIDEN MERKITYS VÄHENTYNYT SUORA KONTAKTI KENEEN TAHANSA ON MAHDOLLISTA
TIETO LIIKKUU HETI, EI POSTIMIEHEN AIKATAULUN MUKAAN
TULONMUODOSTUS
• Ei ole olemassa oikotietä. • Sinulle ominaisia asioita → korosta vahvuuksiasi! Muista
pyytää osaamisestasi käypä hinta. • Ole ihan oikeasti luova. Lopeta muiden kuuntelu. Mutta jaa
osaamisesi ja opi muilta. • Älä kuuntele elämäänsä pettyneiden taiteilijoiden
urputuksia baaripöydässä. • Jaa ideoitasi: luennoi, bloggaa, kirjoita, ole yhteydessä
mediaa, esitä teoksia eri paikoissa, ole aktiivinen kansalaistoimija.
• Open source -ajattelu = anna muidenkin jakaa.
TULONMUODOSTUS
• Jos olet jossain kiinnostavassa asiassa hyvä, niin silloin voit saada tuloja kouluttajana, asiantuntijana, tuotekehittäjänä jne.
• Kommunikaatio, markkinointi ja näkyminen on nykyään tärkeää. Olemme infoähkyn alla ja esiin nousee harva. Älä odota Aamulehden kritiikin merkitsevän mitään. Jos haluat kritiikin, niin hanki se vaikka keskustelutilaisuudessa.
• Tulevaisuusajattelu & heikot signaalit
Amnestyn kampanjointia Pariisissa. Kuva: Arturo de Albornoz (CC), 2006
IDEA RATKAISEE
KULTTUURITUOTANNON MEGATRENDEJÄ 1. Tarjoa elämys kaikille aisteille 2. Chillaa, leppoista ja hidasta! 3. Tarjoa uusia, yllätyksellisiä yhteisöjä 4. Sekoittele reaali- ja virtuaalitodellisuutta elämyskentäksi 5. Käytä teknologiaa mahdollistajana ja inspiroijana 6. Glokalisaatio ja monikulttuurisuus värittävät kaikkea 7. Nomadina rakennettu portfolioura jatkossakin kulttuurialan arkea 8. Arvoketjuista siirrytään yhteistuotantoihin 9. Vaikeasti tavoitettavat kuluttajat ovat yhä pienempien segmenttien mosaiikki 10. Kaupunkitilat vallataan uudeksi leikkikentäksi Lähde: Katri Halonen: Kulttuuri katalysoi (Tuottaja2020 -hanke)
ELÄMYS KAIKILLE AISTEILLE
• Visuaalisuus, haju, maku, kuulo, tunto. • Vaatii monialaisempaa osaamista kuvataiteilijalta tai
monialaista yhteistyötä. • Myös taiteilijan markkinoinnissa korostettava asia. • Hypertodellisuus • Esim. teemapuistot ja ostoskeskukset. Huvitus- ja
kulutuselämä läpäisee yhteiskunnan: Disnelyland on kaikkialla. Tavaratalot ovat elämyskeskuksia ja uimahallit kylpylöitä.
LEPPOISTAMINEN l Hitaan taiteen tapahtuma Ateneumissa. Katsottavien
taulujen määrä kohtuullistetaan: valitse 1–2 taulua ja keskity koko museokäynnin ajan vain niihin.
l Voisiko yksittäinen taiteilija tehdä saman? Kiireisen galleriakierroksen jälkeen teekupilliselle työhuoneelle?
l Voisiko leppoistajien aikaa käyttää projekteissa hyväksi? Onko heillä enemmän aikaa taiteelle ja kulttuurille?
l Onko tämä sittenkin laskeva trendi taloushuolien vuoksi?
YLEISÖ TEKIJÄKSI
l Sosiaalisen median myötä niiden käyttäjät pääsevät esille → ero ammattitaiteilijan ja harrastajan välillä kapenee. Esim. Kiasman Tee ite parempi -fb kampanja.
l Kaverien välittämän linkityksen ja hakuviestinnän (friendcasting) on arvioitu ohittaneen Yhdysvalloissa vuoden 2010 alussa Googlen.
l Star Wreck & Iron Sky, Ravintolapäivä
l Taiteilijoiden ja muiden kulttuurien tuottajien haaste: kyky muodostaa kuluttajien, tuottajien ja välittäjien muuntuvia verkostoja tuotteiden luomisen prosessin osaksi. Vaatii paljon kulttuurista ja sosiaalista osaamista.
SAMI LUKKARINEN: PIIRUSTUSLUOKKA
TAITEEN KULUTTAJIEN PIRSTOUTUMINEN
l Ihmiset pirstoutuvat yhä pienempiin kuluttajasegmentteihin.
l Taiteilijan on pystyttävä huomioimaan joku tai joitakin segmenttejä hyvin. Kaikkia et voi tavoittaa.
l Löydä oma segmenttisi ja mieti miten voit viestiä heille paremmin.
l Suuret mediat eivät ymmärrä marginaalisia juttuja -> hae yleisösi netistä yhteisöistä, jossa sinua ymmärretään.
l Älä luota siihen, että FB-kaverisi riittävät, jos vain 8 niistä ymmärtää mitä teet.
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN
AVOIMUUS JA VERKOSTOT Tieto leviää nopeasti. Avoimella tiedon levittämisellä voit saat mainetta, verkostoja ja työmahdollisuuksia. Hyvä kyllä kiertää, jos vain olet rohkea. Kun ehdotat yhteistyötä, mieti mitä kukin taho siitä hyötyy. Käytä tätä hyväksesi. Mieti mitä sinä tarvitset ja haluat:
- Näkyvyyttä?
- Myyntiä?
- Näyttelytilaisuuksia? - Tilaustöitä?
- Osaamista joltakin erikoisalalta?
MAHDOLLISUUDET YRITYSTEN KANSSA Yrityksiä kiinnostaa pääsääntöisesti tulos. Miten kuvataide voi lisätä tuottoa? - Teos nostaa esim.
rakennuksen arvoa - Yrityksen imagon parannus - Julkisuus -> yritysten hankala
saada positiivista mediajulkisuutta
- Tuotekehitys, esim. graafinen betoni
- Työhyvinvointi - Liikelahjat Modern Art –lautapelin kortteja
YRITYSYHTEISTYÖN VAATIMUKSET • Pitää ymmärtää yritysten toimintamallit • Selkeää, ymmärrettävää viestintää. Yritysten on hankala
hahmottaa kuvataiteesta saatavia hyötyjä. • Myynnin haasteet
• Sisältöosaaminen
MITÄ SINÄ VOISIT TARJOTA YRITYKSILLE TAI YHTEISÖILLE?
• Fyysinen teos vai palvelu? • Millä sisällöllä ja tavoitteella? • Kenelle? • Jos palvelu, niin kuinka kauan kestää? • Mitä maksaa?
• Materiaalit • Oma palkka (esim. 40 €/h työpajoissa/opetuksessa) • Mahdollinen tila • Työnantajakulut voi laskea kertomalla oman palkkansa
1,30:llä • Teoksen kohdalla teoksen hinnoittelu
ASENNE RATKAISEE
ONNEA URALLE!
ESITYS: WWW.SLIDESHARE.NET/KOISTINEN
WWW.ART360.FI WWW.FREIZIMMER.FI
Top Related