Rakentamisen tulevaisuus ja vaihtoehtoiset toimintamallit
description
Transcript of Rakentamisen tulevaisuus ja vaihtoehtoiset toimintamallit
Rakentamisen tulevaisuus ja vaihtoehtoiset toimintamallit
27.3.2009Liikunnan olosuhdeseminaari, Tampere
Tarmo PipattiRakennusteollisuus RT ry
2Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys
muutos, %
Lähde: Tilastokeskus, RT
-15
-10
-5
0
5
10
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Kokonaistuotanto
Rakentaminen
3Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Rakentaminen 2008
Muutos %• Rakentaminen 0,0
– Talonrakentaminen -1,4– Maa- ja vesirakentaminen +5,2
• Rakennusinvestoinnit +0,1– Talorakennukset -1,1
• Asuinrakennukset
-9,4• Muut talorakennukset
+8,1– Maa- ja vesirakennukset +6,1
• Talonrakennustöiden aloitukset - 20– Asunnot, 24 353 kpl - 21– Liike- ja toimistorakennukset -30 – Julkiset palvelurakennukset +29 – Teollisuus- ja varastorakennukset -23
• Luvat -13• Uudisrakentaminen -2,2
4Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
-17
-17
-11
-8
-8
1
7
8
10
11
11
-30 -25 -20 -15 -10 -5 0 5 10 15 20
Rahoitus
Paneelit
Sähköjohdot
Sahapuutavara
Puukannatteet
Betoniteräs
Kokonaisindeksi
Valaisimet
Bitumikate
Patteriputket
Kuljetukset
Työmaan energia
Rakennuskustannusindeksin suurimmatmuutokset helmikuu 2008/2009
prosenttia
Lähde: Tilastokeskus
5Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Talonrakennusinvestointien muutos, muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä, %
Lähde: Tilastokeskus
-20
-10
0
10
20
30
40
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Asuinrakennukset Muut talorakennukset
6Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Talonrakennustöiden aloitukset
2005 2006 2007 2008 2009
milj. m3
Asuinrakennukset 15,0 15,1 13,5 11,3 9,8
Liike- ja toimistorakennukset 5,8 8,2 12,2 8,5 6,5
Julkiset palvelurakennukset 2,4 1,9 2,4 3,0 3,0
Teollisuus- ja varastorakennukset 11,8 10,0 15,2 11,5 9,0
Maatalousrakennukset 4,0 4,2 4,5 3,7 4,5
Muut rakennukset 3,7 3,9 3,9 3,5 3,2
Yhteensä 42,7 43,3 51,7 41,5 36,041,4 <30,0
7Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Jos talonrakennustöiden aloitustenkäy kuten viime laman aikana ?
0
10
20
30
40
50
60
70
1988-1992
2006-2008
Mitä, jos
19882006
19892007
19902008
19912009
19922010
milj. m3
Mitä, jos: 42 31 23RT-arvio: 41,4 < 30 25?
8Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Rakentamisen määrä supistuu 12-15 prosenttia 2009
Asuntoaloitukset 24 500 vuonna 2008 ja korkeintaan 18 000 vuonna 2009
Korjausrakentaminen kasvaa tasaisesti
Maa- ja vesirakentaminen vähenee 2,5 prosenttia 2009 (MANK), uusia väylähankkeita käynnistyy tänä vuonna, painopiste kuitenkin vuonna 2010
Työllisyys vähenee, työttömyys lisääntyy
Käynnistyvät talonrakennustyöt supistuvat kolmanneksen
Yhteenveto
9Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Liikuntapaikkojen korjaustarve
• Liikuntapaikkojen yhteenlaskettu uushankinta-arvo 11,5-12,5 mrd €
• Vuosittainen korjaustarvearvio 230-250 m€• Vuoden 2008 avustushakemusten peruskorjausarvio 90
m€ eli vain n. 35-40 % peruskorjaustarpeesta
10Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Liikuntapaikkarakentamisen volyymit budjettivaroin OPM:n hallinnonalalla
2007 2008 2009
1 000 € 1 000 € 1 000 €
• Liikuntapaikkarakentaminen 17 150 17 750 19 900
• Liikunnan koulutuskeskukset 15 729 15 821 16 306
• Yhteensä 32 879 33 571 36 206
Lähde Opetusministeriö
11Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Liikuntapaikkahankkeiden avustusmäärärahat lääneittäin 2008
Lähde Opetusministeriö
Lääni OPM:nmyöntämä
avustus
Läänin-hallitusten jaettavana
Avustuksia yhteensä
Etelä-Suomen lääni 4 270 2 050 6 320
Länsi-Suomen lääni 3 930 1 900 5 830
Itä-Suomen lääni 30 550 580
Oulun lääni 2 110 600 2 710
Lapin lääni 560 500 1 060
Yhteensä 10 900 5 600 16 500
12Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma 2009-2012
Kustannus- 2009 20102011 2012
arvio 1000 € 1000 € 1000 €1000 € 1000 €
• Etelä-Suomen lääni 176 368 3 9003 8002 6602 400
• Länsi-Suomen lääni 108 068 3 3603 9502 560 430
• Itä-Suomen lääni 24 440 1 5001 420 220 500
• Oulun lääni 16 364 1 330 440 0 800
• Lapin lääni 9 904 800700 230 0
Yhteensä 335 144 10 89010 3105 6704 130
Lähde Opetusministeriö
Näin rakennusala vastaa uusiin haasteisiin
14Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
33% Liikenteen
energiankulutus
26% Teollisuuden
energiankäyttö
41% Rakennuskannan energiankulutus
Rakennusten energiankulutuksesta 2/3
kohdistuu lämmitykseen ja jäähdytykseen
Energian kulutuksen jakautuminen EU:ssa
80% rakennuskannan energiasta käytetään pienissä
< 1000 m2 rakennuksissa
Lähde CEPMC
Rakennusvaihe Rakennuksen käyttö esim. 50 vLämmitys, lämmin vesi, laitteet, ylläpito
Purkuvaihe, jätteet, kierrätys
Elinkaari
Ympäristökuormitus
Rakennuksen elinkaaren aikainen ympäristökuormitus
Energiatehokas
Määräysten mukainen
16Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Rakennusalan vastuullinen toiminta ilmastokysymyksissä - yhteistyötä
• Rakennusliikkeet– Vähentävät rakennusvaiheen energiakulutusta ja rakentavat
energiatehokkaita rakennuksia• Rakennustuoteteollisuuden yritykset
– Vähentävät tuotannon ympäristöpäästöjä ja etenkin energia-kulutusta sekä kehittävät osaltaan energiatehokkuutta parantavia tuotteita ja laitteita
• Kiinteistöjen omistajat– Aktivoituvat vaatimaan nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden
parantamista • Suunnittelijat
– Hyödyntävät parempaan energiatehokkuuteen johtavia suunnittelumenettelyjä
• Järjestöt– Laativat ohjeistusta ja huolehtivat tiedonvälityksestä
• Viranomaiset– Kehittävät rakentamismääräyksiä ja ohjeita, jotka johtavat
energiatehokkuuden konkreettiseen parantamiseen ja kannustavat siten eri osapuolia ottamaan käyttöön energiatehokkaita ratkaisuja
17Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Rakennusalan vastuullinen toiminta energiatehokkuuden parantamisessa
• RT pitää uusia energiamääräyksiä hyvinä mutta tukee myös uuden energiatehokkuusdirektiivin tavoitteita
• tähtäin oltava jo vuoden 2012/2015 määräysuudistuksissa– kokonaisenergiatarkastelu (kWh/m2) sekä siihen liittyvät
laskenta-/osoittamismenetelmät• järkevien rajojen hakeminen – kokonaisoptimointi
– matalaenergia-, nollaenergia- vai passiivitalo– kokonaistaloudellisuus / elinkaariajattelu– rakennusfysikaalinen toiminta
• energiamuotojen merkitys (suorasähkö/ kaukolämpö/uusiutuvat) - primäärienergiakertoimet
• tarve laajapohjaiselle asiantuntijayhteistyölle!
18Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Rakennusalan vastuullinen toiminta terveellisessä rakentamisessa
• Terveellisen rakentamisen kokonaisuuden hallinta– rakennusfysikaalinen toiminnan ymmärtäminen– matalaemissioisten rakennusmateriaalien käyttö– rakentamisen ja rakennusten käytönaikainen kosteudenhallinta
• Uudistettu Sisäilmastoluokitus 2008– ohjeet epäpuhtauksien vähentämiseen rakennuksissa– rakennustuotteiden M1-päästöluokitus keskeisenä tekijänä
• jo yli 1200 vähäpäästöistä rakennusmateriaalia ja -tuotetta
• Suomessa korkea osaamistaso ja pitkä eri osapuolten yhteistyö sisäilma-asioissa mutta ongelmiakin on– hallitus käynnistänyt ”hometalkoot” – uudisrakentamisessa painopiste ennaltaehkäisyssä
19Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Elinkaarimalli julkisen sektorin hankintamuotona
19
Elinkaarimalli on kattavan kokonais-ratkaisun hankinta kilpailuttamallamarkkinoiden kokonaistaloudellisestiedullisin vaihtoehto ja palvelun-tuottaja:
• Elinkaarimallit sisältävät vähintään suunnittelun ja toteutuksen sekä vastuuta rakennuksen ylläpidosta ja kunnossapidosta erikseen sovittavalla tavalla.
• Elinkaarimalleihin voidaan liittää myös vastuuta rakennushankkeen rahoituksesta sekä erilaisista rakennuksen käyttäjille suunnatuista palveluista.
Tilaaja(Valtio/ kunta)
Rakennusliike(Suunnittelu, rakentaminen,
huolto ja ylläpito)
Pankit(80-90%)
Omistajat(Eläkeyhtiö
t ymv.)
(10-20%)
Palveluntuottaja(Projektiyhtiö)
Palvelusopimus(elinkaari)Laina-
sopimus Omistus
Urakka-sopimus
Huolto- ja ylläpitosopimus
Lähde: Infia Oy
20Rakennusteollisuus RT ryT. Pipatti 27.3.2009
Kansallinen investointirahasto (KAIRA)
Kansallineninfrastruktuu
ri-Rahasto(KAIRA)
[2 mrd. €]
Pankit
Eläkelaitos
Eläkeyhtiö
Valtio
Vieras pääoma
Oma pääoma
• Verkostot• Laitokset• Väylät• Satamat• Julkiset rakennukset• Jne.
Julkisetkohteet
Kunnat
Valtio
Asiakkaat(Tilaajat)
InvestointirahastotSijoitus, omistus ja rahoitus
Oma pääoma
Tilaajakohtaisetrahastot
Tilaajienhankkeet
Kunnat
Valtio
Loppukuluttajat
Loppukuluttajat
4 x 400M€(80%)
400M€(20%) 1 Mrd
€
¼ OPO
¾ OPO
5 x
20 x
1 Mrd €
20
(Min. 20 M€/hanke)
Lähde: Infia Oy
Kunnat/ valtio