ERITYISNUORISOTYÖ 90-LUKU KESÄKERHOT

5

2013

Kasvatusasiain keskuksen tiedotuslehti

44sivuarakkaudesta

nuorisotyöhön

2 Zookkonen 5/2013

Zookkonen On Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän

kasvatusasiain keskuksen tiedotuslehti.

Zookkonen ilmestyy 12 kertaa vuodessa.

Linkki vakioaineistoon http://turunseurakunnat.fi/portal/fi/toimintaa/kasvatus/zookkonen/

Oheisesta linkistä löytyy kokouskalenteri,

toimialakohtaisia suunnitelmia,

seurakunnan nuorisotyöntekijöiden ja

partiovastaavien yhteystietoja.

Linkistä löytyy myös saarnan aiheita.

Juhlavuoden ilmestymisaikataulu 2013

Lehti nro DL Ilmestyy

Zookkonen 6 DL pe 17.5. Ilmestyy pe 24.5.

Zookkonen 7 DL pe 7.6. Ilmestyy pe 14.6.

Zookkonen 8 DL avoin Ilmestyy avoin

Zookkonen 9 DL avoin Ilmestyy avoin

Zookkonen 10 DL avoin Ilmestyy avoin

Zookkonen 11 DL pe 11.10. Ilmestyy pe 18.10.

Zookkonen 12 DL pe 15.11. Ilmestyy pe 22.11.

Päätoimittaja Kasvatustoimen johtaja: Hannu Hurme

040 341 7250, hannu.hurme@evl.fi

Ulkoasu ja taitto Jani Käsmä www.kasma.fi

Kannen ja sisällysluettelon kuva Kasvatusasiain keskuksen kuva-arkisto

ZOOKKONEN

Sisällys

Juhlavuoden artikkelit.

Ajan-kohtaista

5

2013

Perässähiihtäjät 4

Rippikoulun erilainen 5oppilas - ja opettaja

Erityisnuorisotyö 6nuorisotyön ytimessä

Pikamatka kasvatuksen 16historiaan - 90 luku

Kivakesä kokoaa 20taas kesän

Haku seurakuntien 22kesäkerhoihin käynnissä

Mikä ihmeen 23lapsiasiahenkilö?!

Maria Kaisa Aulan 24haastattelu

Junailemalla paras 26Jokke tuo kesän

Nuoret oppivat 28mediataitoja leirillä

Mediakurssilaiseten 30näyttely kirjastossa

Tee Vihreä -kesähitti 30

Kukkia, mehiläisiä 34ja koulutuksia

4 Zookkonen 5/2013

N uorisotyön suuri ongelma on nuoriso. Se kun ei osaa käyttäytyä siten, kuin nuorison kanssa työskentelevät aikuiset sen haluaisivat käyttäytyvän. Vaikka nuoriso-

työnohjaaja olisi vastavalmistunut ja juuri työnsä aloittanut, on hän nopean muutoksen maailmassa jo ehtinyt lipua ulos nuor-ten maailmasta. Perässähiihtäjäksi jääneenä hänelle ei tarjou-du mahdollisuutta joukon johtamiseen. Mutta aidosti nuoresta kiinnostuneena hän voi löytää paikan nuoren luottohenkilönä, turvallisena aikuisena. Hyvä niin. On parempi sopeutua nuorten maailmaan kuin sopeuttaa nuori omaansa. Sillä kautta historian nuoriso on aina edeltäjänsä jyrännyt. Jeesuksen sanat Pietarille ovat totta myös meidän ja nuorisomme suhteen: kun olit nuori, niin sinä vyötit it-sesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo. Nuorison olemukseen kuuluu vanhempiensa maailman kriit-tinen arviointi. Eikä vain arviointi, vaan kapinallinen marssi kohti omaa uljasta maailmaansa. Siksi Elvistä tarvittiin häiriköimään. Tai Woodstockin kukkaiskansaa. Ei rokissa, rauhassa ja rakkau-dessa sinänsä mitään pahaa ollut, mutta siihen liittyneet moraa-liset irtiotot ravistelivat rajusti aikansa henkistä ilmapiiriä. Nuorten ihannemaailmassa löytyy aina aihetta barrikadeil-le nousuun. Vietnamin sodan vastustus on vaihtunut taisteluun ydinenergiaa vastaan, naispappeuden puolustaminen samaa sukupuolta olevien oikeuksien ajamiseen. Luonnon hyvinvoin-ti ja elämän monimuotoisuuden turvaaminen ovat löytäneet nuorista puhemiehensä. Nuoria pitää aidosti kuulla ja heidän pyrkimyksiään paremman maailman rakentamiseen tukea, sillä tahdomme me tai emme, on nuorten maailma huomisen todellisuus. Nuoret eivät odota pääsevänsä heitä edeltävien su-kupolvien toimenpiteiden kohteiksi. Nuoret haluavat toimia itse, tässä ja nyt heti. Kirkon kehittämisasiakirjassa Nuoret seurakuntalaisina kirkko haastaa itsensä kohtaamaan nuorten todellisuuden.

PerässähiihtäjätEntä jos-kysymykset ovat hyviä. Mutta jos ne jäävät vain kysy-myksiksi jää kirkko hiihtämään yhä kauemmaksi nuorison pe-rään. Asiakirja kysyy: Entä jos...• seurakunta hakeutuisi aitoon kohtaamiseen uuden sukupolven kanssa sen ehdoilla...• seurakunnassa puhuttaisiin nuorille ymmärrettävää kieltä ja otettaisiin enemmän huomioon Z-sukupolven (1990-2000-luvuilla syntyneiden) koulutuksen, verkkomaailman ja median kautta saatu yleissivistys ja tiedon määrä...• nuorten omaa toimintaa mahdollistettaisiin...• kirkko käyttäisi sosiaalista mediaa enemmän kuulemiseen kuin omaan viestintään...• seurakunta julistaisi itsensä syrjinnästä vapaaksi alueeksi...• kirkko profiloituisi ekologisena vastuunkantajana...

Nuorten into ja kapina voivat johtaa myös ylilyönteihin. Myös yk-sinäisyys ja päämäärättömyys oman elämän suhteen voivat vai-vata. Silloin tarvitaan aikuisen aikuisuutta, hienovaraista opas-tusta ja tukea elämän suunnan etsintään. Kirkon erityisnuorisotyö on vuosikymmenten ajan pyrkinyt tarjoamaan turvallisen olkapään. Hetkeksi tai pitemmäksi aikaa kunnes omat siivet taas kantavat. Upeaan nuorisoomme ja kirkon perässähiihtäjien yrityksiin pysytellä mukana sen vauhdissa keskitymme juh-lavuotemme tässä numerossa. Nuoria meistä varttuneista ei enää tule, mutta nuorison kanssa kulkiessamme me saam-me voimaa heidän voimastaan.

Huppehannu.hurme@evl.fi

”Nuoruuteen kuuluvat hullut ideat ja niiden nopea hoituminen. Kasvatusasiainkeskus haluaa vielä viisikymppisenäkin säilyttää nuoruutensa voiman.”

Kasvatusasiain keskus1963-2013

”Usko on sydämen asia.”

S iinä yhteydessä arkkipiispa Kari Mäkinen kertoi kokemuk-sistaan siihen tyyliin, että kaik-

kein tärkeimmät asiat rippikoulusta hän on oppinut kehitysvammaisten rippikou-lussa. Koska Mäkinen on elämässään sekä kuullut monta viisasta ajatusta että sanonut monta viisasta ajatusta, on tätä lausahdusta syytä hetki miettiä.

Niin, mikä on loppujen lopuksi tärkeää ja viisasta? Aloittaessani erilaisten oppi-joiden rippikoulujen pitämistä olivat yli-opiston dogmatiikan opinnot vielä koh-tuutuoreessa muistissa. En kuitenkaan muista, että näistä tenttikirjoissa vas-taan tulleista erilaisista latinankielisis-tä termeistä olisi noussut kovin montaa hedelmällistä keskustelua kehitysvam-maisten parissa. Sen sijaan pystyn hyvin palauttamaan mieliin riemastuneita fii-liksiä käytännönläheisissä rippikouluti-lanteissa: juuri tästä nämä paljon minua viisaammat teologit puhuivat!

”Rippikoulu kaikille”, toisteltiin kampanjan sanoin muutama vuosi sitten.

Ja mitä onkaan käytäntö kehitysvam-maisten rippikoulussa? Paljon teke-mistä, runsaasti naurua, välillä äk-syyntymistä, keskittyneitä hartauksia, syömistä, pelaamista, elämistä… Niin, elämää… Siitähän uskossa ja rippikou-lussa oikeastaan on kysymys!

Itse asiassa RKS2001 ohjaa rippikoulu-käytäntöjä juuri siihen samaan suun-taan, mihin kehitysvammaiset helposti itse ovat rippikoulukokemustaan vie-mässä. Elämä – Usko – Rukous… Usko on sitä, että eletään Jumalan kanssa, Häneen turvaten. Usko on sitä, että ele-tään konstailemattomassa suhteessa Jumalaan – siis rukouksessa. Viisaat ajatukset uskosta (latinalla tai ilman)

saavat jalostua hienoimmilleen silloin, kun niitä joutuu oikein pelkistämään ja kääntämään selkokielelle.

Tällöin usko – rippikoulun ydin – on itse asiassa sydämen asia. Usko on elämää ja turvautumista. Järki ja ymmärrys jäävät toissijaisiksi, sillä eihän suurta Jumalaa kukaan voi lopulta ymmärtää tai selittää. Tällöin ei olekaan enää itsestään selvää, kuka loppujen lopuksi on opettaja ja op-pilas. Parhaimmillaan rippikoulu voi olla prosessi, jossa opitaan, eletään ja ru-koillaan yhdessä. Ja konstailemattomat kehitysvammaiset, nuo sydämen ihmi-set, voivatkin vaivihkaa ottaa opettajan paikan. Ja ottakoot! Silloin ei yhteinen elo ainakaan käy tylsäksi.

Pertti Arolakehitysvammaistyön pappi

Kuva Pertti Arolan kotialbumi

”Elämää… Siitähän uskossa ja rippikoulussa oikeastaan on kysymys!”

Rippikoulun erilainen oppilas - ja opettaja

Zookkonen 5/2013 5

6 Zookkonen 5/2013

Juhlavuoden

artikkeli

myös YK:n lapsen oikeuksien julistukseen ja toteaa, että koko yhteisö on vastuussa lapsistaan ja nuoristaan. Strategiassa sanotaan, että ”seurakunnan toteuttaman erityisnuorisotyö on kristillistä kasvatustyötä, joka tapahtuu virallisen lastensuo-jelutyön tukena ja rinnalla. Erityisnuorisotyössä noudatetaan kirkon kasvatustyön periaatteita sekä lakisääteisen lastensuo-jelutyön- ja sosiaalityön ja muiden lakien tuomia velvoitteita”. Kirkkohallitus julkaisi vuonna 2013 ”Nuoret seurakunta-laisina” - kirkon kehittämisasiakirjan. Kehittämisasiakirjan mukaan erityisnuorisotyössä korostuu kirkon strategia mennä sinne missä ihmiset ovat, sekä ihmisestä lähtevä työote, läs-näolo ja luottamus.

Erityisnuorisotyön alku kasvatusasiain keskuksessaErityisnuorisotyön työote ja työnäky ovat olleet kasvatusasi-ain keskuksen työssä mukana sen perustamisesta lähtien. Etenkin yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen eri toi-mijoiden kanssa ovat olleet kasvatusasiain keskuksen joh-tolankoina alusta saakka. Koulut, kaupungin nuorisotoimi ja paikalliset järjestöt ovat olleet alusta asti kasvatusasiain kes-

Erityisnuorisotyö- nuorisotyön ytimessä

Tämänhetkinen Kirkon erityisnuorisotyön strategia on otsikoitu sanoilla ”Läsnäolon nuorisotyö”. Strategi-an mukaan erityisnuorisotyön toimintanäky on sama

kuin diakoniatyössä, eli etsiä niitä, joiden hätä on suurin ja joi-ta ei muulla tavoin auteta. ”Erityisnuorisotyölle on luonteen-omaista etsiä ja liikkua siellä, missä nuoret viettävät aikaan-sa, sekä kohdata heitä ja reagoida asioihin, jotka ovat heille ajankohtaisia ja tärkeitä.” Erityisnuorisotyön strategia vetoaa

”Koulutuksen järjestäminen ja toiminnan ajan tasalla pysyminen olivat jo vuoden 1965 toimintakertomuksen teemoja.”

”Erityisnuorisotyön työote ja työnäky ovat olleet kasvatusasiain keskuksen työssä mukana sen perustamisesta lähtien.”

Erityisnuorisotyön juuret ovat palvelussa,nuorten kohtaamisessa ja diakoniatyössä.

6 Zookkonen 5/2013

Erityisnuorisotyö- nuorisotyön ytimessä

Lähde: Päivis 13.10.1966 Turku sai nuorisotalon.

8 Zookkonen5/2013

Zookkonen 5/2013 9

Vuonna 1967 kasvatusasiain keskus, muutaman seurakunnan nuorisopapit,

Turun poliisilaitos, Turun kaupungin nuorisotyölautakunta ja muutamat nuorisojärjestöt alkoivat järjestämään

”nuorisoklubitoimintaa”.

kuksen yhteistyökumppaneina. Ajankohtaisen koulutuksen järjestäminen ja toiminnan ajan tasalla pysyminen kuuluivat jo vuoden 1965 toimintakertomuksen kärkiteemoihin.

Erityisnuorisotyön haasteet tulivat näkyviksi vuonna 1967, kun kasvatusasiain keskus, muutaman seurakunnan nuorisopapit, Turun poliisilaitos, Turun kaupungin nuorisotyölautakunta ja muutamat nuorisojärjestöt alkoivat järjestämään ”nuoriso-klubitoimintaa”. Toiminnan taustaelimeksi perustettiin Turun nuorisoklubiyhdistys, jonka puheenjohtajana toimi silloinen kasvatusasiain keskuksen (Nuorisotyökeskuksen) johtaja Las-se Urho. Nuorisoklubitoiminta toimi aktiivisesti vuodesta 1967 vuoteen 1977. Vuonna 1971 kasvatusasiain keskuksen toimintakertomus kiinnittää huomiota nuorten keskuudessa lisääntyneeseen huumausaineiden käyttöön. Turun kaupungin kaupunginhal-lituksen nuorisotyökysymyksiin nimetty toimikunta luovutti samana vuonna mietintönsä, joka käsitteli ”nuorisorikollisuu-den, huumausaineiden käytön ja niihin liittyvän ennaltaehkäi-syn, huollolliseen nuorisotyöhön sekä viranomaisyhteistyön kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.”

Jengityöntekijänä konstaapeliVuoden 1972 lopulla aloitti kasvatusasiain keskuksessa tehtä-vänsä jengityöntekijänä konstaapeli Markku Meriluoto ja teh-tävässä jatkoi vuonna 1974 teologian ylioppilas Antti Koponen. Koponen oli toiminut yhden nuorisoklubin vetäjänä ja hänet palkattiin tutkimaan jengityötä, koska kirkkovaltuusto halusi selvyyden nuorisoklubien toiminnasta.

Vuonna 1974 Kirkon nuorisotyön keskuksen erityisnuorisotyön jaosto järjesti Turussa yhteistyöseminaarin, johon kutsuttiin

edustajat kunnan, poliisin ja seurakunnan nuorisotyön piiristä. Erityisnuorisotyö alkoi työmuotona vakiintumaan ja järjestäy-tymään kasvatusasiain keskuksessa.

Riitta Pyysalo aloitti tehtävänsä elokuussa 1975 erityisnuori-sotyöntekijä nimikkeellä ja samana vuonna alkoi toimimaan erityisnuorisotyön työryhmä. Työryhmään kuului toimijoita koulusta, nuorisotoimesta, sosiaalitoimistosta, poliisista, ter-veydenhuollosta ja seurakunnista. Työmuotoina vakiintuivat myös nuorten henkilökohtainen ohjaus, yhteistyö eri viran-omaisten kanssa ja klubi-iltojen järjestäminen. Ennaltaehkäi-sevä toiminta nähtiin tärkeänä.

Palveluoperaatio SaapasPalveluoperaatio Saapas tuli kokeiluluonteisesti työmuoto-na mukaan vuoden 1977 Ruisrockissa. Parin vuoden päästä, vuonna 1979 Saapas oli jo vakiintunut ja säännöllinen työmuo-to. Erityisnuorisotyö painottui kolmeen osaan: ”1) päivystys ja toimistotyö 2) etsivä työ kaduilla ja nuorten kokoontumispai-koissa 3) yhteistyö paikallisseurakuntien ja yhteisten työmuo-tojen sekä palvelevan ja huollollisen työn kanssa Turussa.”

Kasvatusasiain keskuksella on ollut myös loistava tausta-voima omassa johtokunnassaan. Kasvatusasiain keskuksen johtokunnassa on aina ollut edustettuna kasvatusalan ja nuo-risotyön ammattilaisia, jotka ovat pystyneet hyödyntämään omaa tietotaitoaan tehdessään päätöksiä. Tälläkin hetkellä johtokunnan puheenjohtajana toimii seitsemättä vuotta Antti Koponen, entinen teologin ylioppilas, nykyinen Turun NMKY:n pääsihteeri, jolla todellakin on perspektiiviä ja kokemusta myös erityisnuorisotyöhön.

Verkostoituminen ja yhteistyöMonia vaiheita mahtuu erityisnuorisotyöhön historiaan, mutta muutama asia ei ole muuttunut ja tuskin tulee muuttumaan-kaan. Erityisnuorisotyön näkökulmana läpi vuosien on ollut verkostoituminen ja yhteistyö. Tavoitteena on ollut tehdä yh-teistyötä niin paikallisseurakuntien, kuin ulkopuolisten toimi-joiden kanssa. Aikojen saatossa erityisnuorisotyön kenttä on muuttunut entistä laajempaan suuntaan. Nuorten haasteet elämässä ovat monipuolistuneet ja monimutkaistuneet. Nuo-risotyössä vaaditaan erityisnuorisotyön osaamista ja erityis-nuorisotyön kentän tuntemusta. Nuorten haasteet voivat olla niin hankalia, että niiden selvittämiseksi tarvitaan toimivaa yh-teistyöverkostoa, joka voi auttaa niin nuorta, kuin tämän nuo-risotyönohjaajaa.

Nykyajan haasteitaTällä hetkellä erityisnuorisotyö ja siihen liittyvät termit syrjäy-tyminen, yksinäisyys ja kiusaaminen ovat yhteiskunnassamme

”Palveluoperaatio Saapas tuli kokeiluluonteisesti työmuotona mukaan vuoden 1977 Ruisrockissa.”

Lähde: Turun Sanomat 3.5.1969

Zookkonen 5/2013 11

Kuvat. Nuorten klubi-illoissa sai etsiä ja olla epävarma.

kaikkien huulilla. Nämä ovat negatiivissävytteisiä sanoja, niin kuin usein erityisnuorisotyöhön liittyvät sanat ovat, mutta täy-tyy myös muistaa että paljon positiivista tehdään jo.

Se, että olemme kirkon työntekijöinä avoimia yhteistyökump-paneidemme suuntaan ja heittäydymme mukaan uuteen yh-teistoimintaan, tuo enemmän resursseja toimintaan ja luo hyvää kasvuilmapiiriä nuorten kasvuympäristöön. Se, että olemme näkyvästi mukana erilaisissa yhteistyön verkostoissa ja toiminnoissa, antaa meille mahdollisuuden kehittyä ja pa-rantaa palveluitamme. Olemme luotettava yhteistyökumppani niin nuorelle, vanhemmille, koululle, kaupunkien muille toimi-jatahoille ja kolmannen sektorin toimijoille.

Yksi tärkeä ja positiivinen asia on seurakuntayhtymän erityis-nuorisotyön työryhmä, joka koostuu kasvatusasiain keskuksen ja jokaisen seurakunnan edustajasta. Työryhmän tarkoitukse-na on kehittää erityisnuorisotyön työmuotoja seurakuntayh-

tymässä ja pohtia yhteisesti ajankohtaisia teemoja. Tällainen yhteisöllinen jakaminen ja yhdessä jakaminen luo parempaa ilmapiiriä ja voimaannuttaa työntekijöitä.

Hyvin pitkälle erityisnuorisotyön työryhmän, sekä Nuorisotyö-tä johtavien (Nujo) ansiota on, että Palveluoperaatio Saappaan taival jatkuu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Mika-elin seurakunnan siirtyessä pois toiminnan vetämisestä, vas-tuu siirtyy kasvatusasiain keskuksen ja kuuden (Mikael, Maa-ria, Paattinen, Piikkiö, Kaarina ja Tuomiokirkko) seurakunnan vastuulle vuonna 2013. Yhteisillä resursseilla saadaan paljon toimintaa aikaiseksi, mutta se ei rasita yksittäistä tahoa koh-tuuttomasti. Yhteistyöllä saamme myös Saapas-toiminnan kattamaan koko Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän maan-tieteellisen alueen.

Sopimusten jatko on taas katkolla syksyllä, koska toimintaso-pimukset tehdään vuodeksi kerrallaan. Toivon mukaan saam-

12 Zookkonen 5/2013

Zookkonen 5/2013 13

me paljon uusia vapaaehtoisia koulutukseen, mutta samalla täytyy toivoa, ettemme kouluta heitä turhaan ja yhteistyösopi-muksia jatketaan myös tulevina vuosina.

Erityisnuorisotyön työryhmässä pohditaan myös tarpeelli-sia ja ajankohtaisia koulutustarpeita. Työryhmän ideoista on järjestetty koulutuksia nuorten päihteiden käytöstä, nuorten mielenterveyteen liittyvistä haasteista ja seuraavaksi tulee koulutus nuorten pelaamiseen liittyvistä ongelmista ja ratkai-sukeinoista. Koulutukset ovat olleet ilmaisia ja niitä on tarjottu kaikille Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijöille, sekä yhteistyökumppaneille.

Yhteistyökumppaneiden avulla olemme saaneet koulutuksia myös meidän seurakuntiemme aktiivisille nuorille. SPR:n Tu-run Nuorten Turvatalo koulutti vanhempia nuoria seurakun-tien yhteisellä Kanuuna-leirillä ja isosia Tykki-leirillä omaan jaksamiseen ja nuorten mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Nämä koulutukset muistuttavat myös meitä työntekijöitä siitä, että innokkaista vapaaehtoisista nuorista tulee pitää huolta ja samalla muistuttaa nuoria itseään pitämään itsestään huolta.

Yhteistyötä tehdään moniammatillisestiYksi tärkeimmistä työmuodoista erityisnuorisotyössä on edelleen verkostoituminen. Verkostoitumisen kautta kas-vatusasiain keskus on mukana Jopo (joustava perusopetus) luokkien toiminnassa, Varsinais-Suomen Lastensuojelujär-jestöjen Linkki-toiminta-hankkeessa, Yhteisvastuu Nuoresta-hankkeessa, Turun kaupungin Nuoret aikuiset verkostossa ja Varsinais-Suomen tyttötyöverkostossa. Erityisnuorisotyön yhteistyöverkostojen toiminta kattaa 12-25-vuotiaiden nuorten

toimintoja. Yhteistyötä tehdään mm. Suomen Mielenterveys-seuran, Suomen Punaisen Ristin Nuorten Turvatalon, Man-nerheimin Lastensuojeluliiton, Turun NMKY:n, Turun Tyttöjen talon, Poliisin ja Turun kaupungin kanssa.

Verkostoituminen kasvatusasiain keskuksen osalta tukee myös paikallisseurakuntien toimintaa. Linkki-toiminnan kanssa tuotettiin opas ”Vauhdilla aikuisuuteen” murrosikäis-ten vanhemmille, jota on saatu ilmaiseksi jaettavaksi esim. rippikoulujen vanhempain-iltoihin.

Yhteisvastuu nuoresta hankkeen yksi työmuoto on MLL:n Kai-kille kaveri-hanke. Kasvatusasiain keskuksen nuorisosihteeri tarjoaa kesällä 2013 rippileireille ilmaista ”Kaikille kaveri-op-pituntia”, jossa keskitytään mm. kaverina olemiseen, kiusaa-miseen ja yksinäisyyteen ja haetaan ratkaisuja näihin teemoi-hin yhdessä nuorten kanssa.

Nuoret aikuiset-verkoston kautta kasvatusasiain keskus tuot-taa tietoa nuorten palveluista seurakuntien näkökulmasta Tu-run kaupungin päättäjille.

Erityisnuorisotyö ei ole mielestäni mitenkään erityistä työtä sanan varsinaisessa merkityksessä. Tarkoitan sitä, että eri-tyisnuorisotyön työnäky on hyvä pitää esillä omassa arkipäi-väisessä työssä ja muistaa Presidentti Sauli Niinistön tavoin, että arkisilla asioillakin on merkitystä (ks. linkki artikkelin lopusta.) Tietenkin on erikseen erityisiä tukitoimenpiteitä sel-laisille nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Meidän tulee kouluttaa itseämme jatkuvasti ja olla myös selvillä paikallisis-ta auttajatahoista, jotta pystymme tällaisia nuoria auttamaan.

Erityisnuorisotyössä tulee esille kirkon tärkein viesti:

”Sinä kelpaat.”

Viereisen sivu kuva. Klubinuoria ja pastori Jarmo Rauhala.

14 Zookkonen5/2013

Nuoret seurakuntalaisina – kehittämis-asiakirjan mukaan tulevaisuudessa on olennaista se, miten erityisnuorisotyön työotetta ja osaamista osataan hyödyntää muissakin työmuodoissa. ”Ainoastaan yhteistyöllä voidaan tarjota paras mah-dollinen tuki tämän päivän moninaisissa haasteissa. Tämä koskee seurakunnan eri työmuotoja ja muita yhteistyötahoja.”

Tärkeintä on, että nuori tulee kohdatuk-si, omana itsenään ja omine tarpeineen. Erityisnuorisotyössä tulee esille kirkon tärkein viesti: ”Sinä kelpaat”.

Meidän tulee pitää mielessä oma roolim-me ennaltaehkäisevänä toimijana ja muis-taa kysyä nuorelta ”mitä sinulle kuuluu, ihan oikeasti?” Nämä sanat voivat vaikutta naiiveilta, mutta niillä voi olla suuri merki-tys yksittäisen nuoren elämässä.

Henki päällä -kiertueLopuksi haluan vielä siteerata Piispa Kaarlo Kallialan puhetta ”Nyt on henki päällä –tilaisuudessa Turussa 5.2.2013 (koko puhe oheisesta linkistä) ”Syrjäytymisen sijaan voisimme puhua enemmän osallisuudesta. Huono-osai-

suutta peratessamme meidän kannat-taisi käyttää energiamme pikemminkin osallisuuden tukemiseen kuin syrjäyty-misen vastustamiseen – samaan tapaan kuin Raamattu olennaisesti enemmän yllyttää edistämään hyvää kuin vastusta-maan pahaa. Kannattaa etsiä aktiivisesti keinoja ja tapoja, jotka tukevat jokaisen osallisuutta yhteiskunnassa. Hyväksy-tyksi tulemista, arvostusta, nähdyksi ja tunnistetuksi tulemista, sitä että on jolle-kulle kallis ja tärkeä. Sitä, että maailma ei näyttäydykään uhkana ja vaatimuksena vaan lupauksena ja kädenojennuksena.

Zookkonen 5/2013 15

Lähde: Turun Sanomat 1967

EsiteSelvitys erityisnuorisotyön tilastaTurun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä 2011

Tukialus - haastattelujen tuloksetSeurakuntien syrjäytymistä ehkäisevä nuorisotyö – Haastatteluiden yhteenveto

PuhePiispa Kaarlo Kallialan puheNyt on henki päällä -kiertueen aloituksessa

LinkkiTällä sivustolla on arjen asiantuntijoiden ehdottamia keinoja, joita jokainen jaksava aikuinen voi toteuttaa. Arkikeinoja on ollut kehittämässä myös joukko tunnettuja tutkijoita

EsiteVauhdilla aikuisuuteenSelviytymisopas nuoren vanhemmille

Osallisuus syntyy välittämisestä, sii-tä että minä en ole toisille yhdenteke-vä. Meidän on luotava tähän maahan ja maailmaan selkeämpi välittämisen kulttuuri, sellainen olemisen tapa, jossa joka ainut ihminen on osallinen toisen ihmisen, edes jonkun toisen, ymmär-tävästä, hyväksyvästä ja ystävällisestä katseesta. Sellainen olemisen tapa, jos-sa välitetään myös täysin ventovieraasta ihmisestä.”

Teksti Tiina karppinen

Kuvat Kasvatusasian keskuksen arkisto

Zookkonen 5/2013 15

16 Zookkonen5/2013

5

1990

V anhat toimintakertomukset kertovat siitä, miten kasvatusasiainkeskuksesta tuli se keskus, joka se tänään on. Kat-

saus nostoihin menneistä toimintakertomuksista nostaa mieleen muistoja, hymyilyttää ja saattaa joitakin jopa ihmetyttää. Mikä kumman DDR? Mis-sä lienee Leningrad? Mutta kun matka on alkanut pian Berliinin muurin nousemisen jälkeen, nähnyt sen murtumisen ja uuden Euroopan syntymisen, niin menneiden vuosien matkalle mahtuu paljon ollutta ja mennyttä.

Miten historian saatossa kehittyivät varhaiskasva-tuksen työmuodot tai leirikeskukset, miten kasva-tusasiainkeskus on ollut tukemassa nuorisotyötä, partiotyötä ja partioveneitä tai millaisia haasteita on oppilaitostyö kohdannut.

Tervetuloa mukaan pikamatkalle kasvatusasiainkes-kuksen kasvutarinaan!

Sarjan neljännessä osassa tutustumme 90-lukuun.

Seuraavissa lehdissä seuraamme vuosikymmen

kerrallaan kasvatuksen historiaa Turussa.

Tervetuloa aikamatkalle.

Pikamatkakasvatuksen historiaan

16 Zookkonen 2/2013

1990• Kertomusvuonna valmistui Kunstenkarin uusi majoitusrakennus.• Kupittaan Henrikinpoikien koulutusaluksen rakentaminen on jatkunut siten, että Henrika-alus laskettiin vesille toukokuussa ja sillä on tehty jo muutamia koe-luontoisia purjehduksia.• Kasvatusasiainkeskus järjesti koululaisille luontopäiviä syyskuussa Kunsten-niemessä. Toteutus tapahtui yhdessä paikallisseurakuntien työntekijöiden kanssa.• Vuoden alusta perustettiin kolmas opiskelijapastorin virka. Uusi virka osoitettiin ammattioppilaitoksia varten. Uusi viranhaltija Risto Suominen aloitti työnsä 1.4.

Zookkonen 5/2013 17

3

1970

2

1960

4

1980

5

1990

6

2000

7

2010

• Kertomusvuosi oli Turun seurakunnissa nimetty jumalan-palveluksen teemavuodeksi, jota varten palkattiin oma projekti-sihteeri, Markku Ahlstrand.• Vuoden lopulla jaettiin niihin turkulaisiin ja kaarinalaisiin koteihin, joissa oli 10-vuotiaita tai sitä nuorempia lapsia, noin 20000 kappaletta Kotien rukouskirjoja.• Kirkkoneuvoston päätöksen mukaisesti voi lastenohjaaja toimia äiti-lapsi-piirissä lapsiryhmän ohjaajana. Vastuu äiti-lapsi-kerhon toiminnasta on kuitenkin paikallisseurakunnalla.

• Kustenpään uusi saunarakennus valmistui.• Taloudellinen tilanne oli yleisesti heikentynyt. Kasvatus-asiain keskuksen vastuualueilla tehtiin talousarviossa eräi-tä supistuksia. Lastenohjaajia ei ole irtisanottu, mutta työstä poisjäävien ohjaajien tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä. Hennalan leirikeskuksesta luovutaan aivan lähitulevaisuudes-sa. Määrärahojen pieneneminen merkitsee sitä, että palkattua työvoimaa ei voida lisätä, vaan on etsittävä muita mahdollisuuk-sia työn kehittämiseksi.

Kuva ylhäällä. Heinänokan poluilla.1991

18 Zookkonen 5/2013

Kasvatusasiain keskus1963-2013

Parasta palvelua saat Kasvatusasiain keskuksesta.

1992• Hennala on toiminut kesäkautena rippikoululeirikeskukse-na, minkä jälkeen Hennala poistettiin kokonaan leirikäytöstä. Samalla tehtiin päätös 60-luvun alussa rakennetun kevytraken-teisen majoitusrakennuksen purkamisesta.• Alkuvuodesta tehtiin lisätalousarvio, jolla määrärahoja edelleen vähennettiin. Käytännössä tämä näkyy muun muassa työvoiman supistuksena. Kasvatusasiainkeskuksen sektorilla nämä supistukset ovat olleet merkittävimmät päiväkerhotyös-sä, jossa lastenohjaajien viikkotuntien määrää on supistettu kolmessa vuodessa lähes 20 %. Tästä huolimatta ei ketään ole jouduttu irtisanomaan. Eläkkeelle jääneitten lastenohjaajien ti-lalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä. Kolmesta oppilaitospas-torin virasta yksi lakkautettiin kirkkovaltuuston päätöksellä.• Seurakuntien leirikeskusten käytön suunnittelussa on ker-tomusvuoden aikana sovittu siitä, että leirikeskuksia voidaan käyttää kulloisenkin tarpeen mukaan ristiin.

1993• Kunstenniemeen rakennettiin uusi puhdistuslaitos.• Koululaisten iltapäiväkerhoja on järjestetty yhdessä paikal-lisseurakuntien kanssa Hannunnitun ja Jaanin seurakuntata-loissa, Kaarinan kirkolla ja Varissuon seurakuntakeskuksessa. Lapsia kerhoissa kävi 59.

1994• Kasvatusasiain keskuksen tuottamana ja koordinoimana valmistettiin ja jaettiin muun muassa kaikkien suomenkielisten koulujen käyttöön oppimateriaalipaketti, jonka yksikköhinnaksi tuli noin 800 markkaa ja jota valmistettiin lähes 100 kappaletta.

1995• Kulunut vuosi oli päiväkerhotyön juhlavuosi. Keväällä tuli ku-luneeksi 50 vuotta siitä, kun päiväkerhotoiminta alkoi Turussa.

Kuva ylhäällä. Parasta palvelua.

Zookkonen 5/2013 19

1996• Kunstenniemen leirikeskus vietti 50-vuotisjuhlavuotta.• Keskusta-alueen nuorisotyön Verkko-projekti aloitti toimin-tansa syksyllä 1996 vetäjänään Mika Häkkinen.• Mika Häkkinen ja Mika Tunturi (Mikaelinseurakunta) osal-listuivat seurakunnan edustajina Pernon yläasteen suomalais-ten ja ulkomaalaisten koululaisten konfliktien ratkomiseen.• Korkeakoulutyössä vuosi oli kiireinen. Maassa vallitseva lama, korkeakoulujen pakolliset säästöt ja näistä johtuva opiskelijoiden tulevaisuuden epävarmuus lisäsivät korkeakoulupapin työpaineita.

1997• Kertomusvuonna päiväkerholaisten määrä laski edellisvuo-tisesta jonkin verran. Tämä teki mahdolliseksi sen, että pieni osa päiväkerhojen lastenohjaajien työajasta voitiin siirtää, ko-konaisviikkotuntimäärää korottamatta, kouluikäisten, lähinnä ensiluokkalaisten iltapäiväkerhotoimintaan.

3

1970

2

1960

4

1980 5

1990

6

2000

7

2010

Kuva ylhäällä. Kuningas ei jäänyt yhtymään vaan siirtyi ansaituille eläkepäiville. Lasse Urho siirtyi eläkkeelle 31.3.1998.

1998• Kasvatusasiainkeskusta alusta saakka, vuodesta 1963, joh-tanut Lasse Urho, siirtyi eläkkeelle 31.3. Hannu Hurme aloitti uutena johtajana 1.8.• Päiväkerhoryhmiä oli 46 ja lapsia mukana toiminnassa 987.Avoimeen päiväkerhon osallistujia oli 293. Lastenohjaajia oli mu-kana 12 paikallisseurakunnan kerhossa. Pyhäkouluryhmiä oli 31, pyhäkoulunopettajia 54 ja lapsia kaikkiaan 533, joista säännölli-sesti 299. Rippikoulun kävi noin 90 % ikäluokasta.• Yhteistyössä leirihenkilökunnan ja leirikeskusten käyttäjien kanssa valmisteltiin leiritoiminnan kokonaishinnoittelu-uudistus.

1999• Tietokonekantaa uudistettiin ja lisättiin siten, että jokaisella työntekijällä on nyt mahdollisuus atk:n käyttöön työssään.• Oberhausenin seurakunnan ryhmä vieraili Turussa ystä-vyystoiminnan 35-vuotisjuhlan merkeissä.• Kasvatusasiainkeskus avaa www-sivut.

20 Zookkonen5/2013

Kivakesä-esite löytyy myös netistä osoitteista www.kivakesa.fi ja www.sommarskoj.fi. Lisäksi tapahtumatie-dot löytyvät Turun kaupungin nettisi-vujen tapahtumakalenterista, joka löy-tyy osoitteesta www.turkukalenteri.fi. Tapahtumatietoja täydennetään nettiin koko kevään ja kesän ajan.

Kivakesä-esitteen painos on 23.000 kappaletta ja se julkaistaan Turussa nyt viidettä vuotta peräkkäin. Esitteen jul-kaisevat Turun kaupungin vapaa-aika- ja sivistystoimiala ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä.

Materiaalit: http://www.kivakesa.fi/ta-pahtumat/lataa-materiaalit

LisätietojaJani Käsmä, nuorisosihteeriTurun ja Kaarinan seurakuntayhtymä/ kasvatusasiain keskus040 341 7247, jani.kasma@evl.fi

Netissäwww.kivakesa.fiwww.turunseurakunnat.fiwww.turku.fiwww.turkukalenteri.fi

Facebookissawww.facebook.com/kivakesa

Kuva Jussi Vierimaa

Lasten ja varhaisnuorten kesämenot yksiin kansiin keräävä Kivakesä-esite ilmestyy jakoon kouluihin, esikouluihin ja useisiin julkisiin tiloihin tämän ja ensi viikon aikana.

Kivakesä-esite pamahtaa kouluihin ja julkisiin tiloihin

kesasommarskoj

..kiva

.kesa

Opinahjojen lisäksi esitteen saa napattua mukaansa muun muassa nuoriso- ja liikuntati-

loista, kirjastoista sekä Turun ja Kaari-nan seurakuntayhtymän toimipisteistä. Kivakesä jaetaan tänä vuonna myös Kaarinan ja Piikkiön koululaisille ja es-karilaisille.

Taskuun mahtuvaan esitteeseen on koottu tiedot eri tapahtumajärjestäji-en, seurojen ja järjestöjen lapsille ja varhaisnuorille suunnatuista leireistä, retkistä, kerhoista, liikunnasta, kult-tuuritapahtumista ja monesta muusta värikkäästä kesäpuuhasta ötökkäsafa-reista kesäkerhoihin.

Kuuntele Kivakesä radiomainos

Zookkonen 5/2013 21

22 Zookkonen 5/2013

Kerhot kokoontuvat 12 seurakuntatalossa eri puolilla kaupunkia päivittäin klo 9-15. Kerhopaikat löytyvät osoitteesta www.kirkonrotta.fi ja ilmoittautuminen

tapahtuu sähköisesti sivulla olevien ohjeiden mukaan.

Kerhoja ohjaavat koulutetut lastenohjaajat ja kerhoissa tarjo-taan lämmin ateria. Kerhoihin voivat osallistua vuosina 2004-2006 syntyneet lapset. Ryhmään otetaan noin 20 lasta.

Kerhoihin on 85 euron maksu, jonka maksuvapautusta voi anoa perheen taloudellisten syiden vuoksi. Ilmoittautumisen jälkeen kerhopaikka vahvistetaan ilmoittautujalle sähköpostil-la. Kerhopaikan saamisessa etusijalla ovat kirkkoon kuuluvat lapset.

>> Ilmoittaudu kerhoihin

sähköisesti osoitteessa

www.kirkonrotta.fi

Teksti Juho Niemelä

Kuva Jussi Vierimaa

Haku seurakuntien järjestämiin lasten kesäkerhoihin käynnissäSuositut seurakuntien kesäkerhot ovat täynnä leikkiä, liikkumista, taidetta ja monta muuta iloista kesäpuuhaa.

22 Zookkonen 5/2013

Zookkonen 5/2013 23

Turun ja Kaarinan seura-kuntayhtymässä on nimetty kuuteen seurakuntaan lapsi-asiahenkilö. Lapsiasiahenkilö voi olla työntekijä, luottamus-henkilö tai seurakuntalainen, joka ymmärtää lapsen ja nuoren edun ja osallisuuden merkityksen.

K ukin lapsiasiahenkilö toimii tehtävässään omalla taval-laan. Lapsiasiahenkilö on pu-

heeksiottaja, viestien tuoja, muistuttaja ja eteenpäin katsoja. Omalla paikallaan seurakunnassa, hän tuo esiin lasten ja nuorten ääntä, mielipiteitä sekä merki-tystä seurakunnassa.

Lapsiasiahenkilön on tärkeää pohtia omia verkostojaan lasten, nuorten ja perhei-

Mikä ihmeen lapsiasiahenkilö?!

den asioissa. Hän voi koota ympärilleen tukiryhmän nuorista tai lapsiperheistä. Tätä kautta hän kuulee seurakunnassa lapsille ja nuorille ajankohtaisia asioita. Kumppanuuksien kautta mielipiteitä ja ajankohtaisasioita voidaan välittää tie-doksi päätöksentekijöille.

Lasten ja nuorten näkökulman huomi-oiminen kaikessa seurakuntatyössä, ei pelkästään kasvatustyössä, on tärke-ää. Jumalanpalveluelämä, musiikkityö, diakoniatyö ja seurakuntien talous sekä tilakysymykset koskettavat keskeisesti eri-ikäisiä seurakuntalaisia. Lasten ja

nuorten kuuleminen näiden asioiden ar-jessa ja kehittämisessä on merkityksel-listä. Pienetkin lapset pystyvät ilmaise-maan mikä heille on tärkeää. Perheiden kautta voidaan saada palautetta toimin-nasta. Nuoret vaikuttavat itsenäisesti heille tärkeissä asioissa, kun siihen an-netaan mahdollisuus. Näin on tapahtu-nut esimerkiksi nuorten heimokäräjillä.

Osallisuuden vahvistaminen seurakun-nissa tarkoittaa, että seurakunta kuulee, näkee ja ottaa lapsen tai nuoren todesta kirkon jäsenenä. Lapsiasiahenkilöt ovat omalla paikallaan uudenlaisen keskus-telu- ja toimintakulttuurin aloittajia. Ta-voitteena on, että lapset ja nuoret saavat seurakunnassa mahdollisuuden toimia itselleen luontevalla tavalla ja kokea ole-vansa seurakunnan jäsenenä arvokkaita.

Teksti Mirkka TorppaKuva SXC-kuvapankki

”Pienetkin lapset pystyvät ilmaisemaan mikä on tärkeää.”

24 Zookkonen 5/2013

Miten lapset ja nuoret voisivat vaikuttaa tehokkaammin itseään koskeviin asioihin seurakunnissa?Seurakunnan aikuisten pitäisi järjestää lapsille ja nuorille mahdollisuuksia antaa palautetta ja arvioida toimintaa. Seu-rakunta voi perustaa myös lasten ja nuorten vaikuttajaryhmän, jonka kanssa kirkkoneuvosto käy säännöllisesti keskustelua.

Mitä erityisiä keinoja seurakuntien lapsi-, perhe- ja nuorisotyöllä on lasten ja nuorten aseman vahvistamiseen?Lasten ja nuorten asemaa vahvistaa jo sekin että tarjolla on mu-kavaa tekemistä, kuuntelevia ja läsnä olevia aikuisia, jotka ovat kiinnostuneita lasten ja nuorten jutuista. Lapset ja nuoret voivat valmistella jumalanpalveluksia ja olla mukana avustajina. Seurakunta voi jakaa tietoa lasten ihmisoikeuksista ja tu-kea vanhempia huomioimaan ne. Seurakunta antaa neuvontaa vanhemmille perheriidoissa ja erotilanteissa. Näissä pitää neuvoa ottamaan selvää myös lasten ja nuorten mielipiteistä.

Mitkä asiat ovat kirkon kasvatustyössä hyvin, mitä voisi kehittää?Hyvää on se, että lapsi- ja nuorisotyötä on niinkin paljon ja siihen on annettu työntekijöitä ja rahaa. Lapsityössä on mai-niosti löydetty ”leikkivä kirkko”. Lapsia mielestäni ovat kyllä kaikki alle 18-vuotiaat! Lasten, nuorten ja vanhempien yhdes-sä tekemistä voisi olla enemmän. Nyt työ on aika eriytynyttä eli enemmän yhteistyötä seurakunnissa eri ammattilaisten ja työalojen kanssa. Lapsen ihmisoikeudet ja osallisuus on otet-tu hyvin mukaan kirkon kasvatustyöhön. Se pitäisi vaan saada levitettyä koko kirkon toimintaan.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan haastattelu

Millaisena näet kirkon kasvatustyön verrattuna kuntien lasten ja nuorten vapaa-ajan aktiviteetteihin?Kirkon kasvatustyöllä on tietysti oma erityinen hengellinen sa-nomansa ja viesti jokaisen lapsen ja nuoren ihmisarvosta. Eli sisällöllisesti kirkon työ on vahvempaa. Toisaalta molemmis-sa on tärkeää, että lasten ja nuorten mielipiteitä selvitetään ja että on mukana aikuisia joilla on aikaa ja intoa olla lasten ja nuorten kanssa.

Miten kirkko/seurakunnat voisivat toimia aktii-visemmin syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi?Perheiden tuen ja diakoniatyön kautta voidaan auttaa myös nuoria. Ylivelkaantuneita nuoria pitäisi auttaa saamaan elä-mänsä hallintaan. Siihenhän on kirkolla oma rahastokin. Kaduille ja toreille mukaan menevät seurakunnan aikuiset pääsevät puheisiin nuorten kanssa ja voivat tukea heidän it-setuntoaan, tulevaisuuden kuvittelua ja motivaatiota. Nuorten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksen vähentäminen on avainasia. Nuorten kohtaamisen taidot ovat tärkeitä.

Onko rippileiri toimiva, vai pitäisikö jotakin siinä muuttaa?Kummipoikani oli äsken leirillä. Hän tuntui ihan tyytyväiseltä. En osaa sanoa mitään erityistä koska en ole eri seurakuntien käytännöistä niin hyvin perillä. On tärkeä kerätä palautetta nuorilta ja hyödyntää sitä kehittämistyössä. Tuntuu että rippi-koulu on yksi kirkon parhaiten toimivia asioita.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (oik.) vastasi Katariinanseurakunnan nuoren Saba Bobergin kysymyksiin.

Zookkonen 5/2013 25

Millä keinoilla seurakunnat voisivat houkutel-la kristittyjä maahanmuuttajia toimintaansa?

Järjestämällä vaikka yhteisiä ruokahetkiä ja tukihenkilöitä, jotka auttavat maahanmuuttajia tutustumaan suomalaiseen arkeen. Tiedottamalla toiminnastaan aktiivisesti eri kielillä. Kohtaamalla ja toivottamalla maahanmuuttajat henkilökoh-taisesti tervetulleeksi.

Pitäisikö järjestää enemmän nimenomaan nuorille suunnattuja messuja ja muita tapah-tumia? Jos, niin millaisia?

Kyllä se olisi aivan hyvä asia. Nuorten pitäisi itse olla ta-pahtumia tekemässä ja suunnittelemassa. Epämuodollista, luovaa ja leikkisää se voisi olla.

Teksti Saba BobergKuva Lapsiasia.fi

”Lasten, nuorten ja vanhempien yhdessä tekemistä voisi olla enemmän.”

Lue lisää tästä.

Kuka voitti?

kesä Lasten

Kesäkerhot Kesäkahvilat Leirit Tapahtumat

www.kirkonrotta.f i Kesä löytyy osoitteesta:

Aurinkoa, kavereita,

ulkoilua, leikkiä ja

yhdessäoloa.

”

26 Zookkonen 5/2013

J okke muutti Turkuun viime vuon-na Savon sydämestä. Mutta mistä Jokke on ihan oikeasti kotoisin?

Kuvittele mielessäsi italialainen maa-seutu. Viinitilan tilukset jatkuvat sil-män kantamattomiin, ilma on suloisen lämmin ja aurinko hellii ihoa. Viinitilalta kuuluu puksutusta. Mistä se voi olla pe-räisin? Jokkesta tietysti. - Jokke oli ennen viinitilatyöläisenä, ju-najohtaja Heidi Jaarinen valaisee.

Junailemalla paras!

Mutta kuka nyt jaksaisi tehdä samaa työtä elämänsä loppuun asti. Varmasti tätä mietti myös italialainen Jokkemme, sillä kaiho matkusteluun on junilla sel-västi veressä. Kuinka ollakaan, sai Jokke mahdollisuuden puksutella Suomeen.

- Jokke muutti ensin Savoon katujunak-si ja sai siellä hännystelijöikseen kolme vaunua, Jaarinen kertoo.

Koska Jokkesta oli tullut yli 40 matkus-tajaa kuljettava komistus, alkoi sana kii-riä pitkin Suomea. Kuinka ollakaan, oli eräs turkulainen herra Pasi Tamminen erittäin nokkela ja vikkeläkin, sillä hän sai napattua Jokken jokirantamme yl-peydeksi. Siitä alkoi Jokken matka tur-kulaisten sydämiin.

Huomasit varmasti viime kesänä jokirannassa puksuttavan kolmivaunuisen junan. Kyseessä on tietysti Jokke Jokijuna. Se heräilee pian talviuniltaan ja ottaa taas iloisia matkalaisia kyytiin aina syksyyn asti.

”Tee iloinenjokirantaretki.”

26 Zookkonen 5/2013

Zookkonen 5/2013 27

Zuku zuku, zukkuloidu! Jokke ei ole pelkästään hauska kulku-väline. Samalla lipulla voi ajella koko päivän ja jäädä matkallaan monelle py-säkille Turun Linnalta Tuomiokirkolle asti. Lähde Turun Linnan sopukoihin ja tutustu sen villiin historiaan. Vai hyppäi-sitkö pois Förin kohdalla ja tekisit ilmai-sen föriajelun joen yli ja takaisin?

Kesken matkan voi napata teatterisillan jäätelökioskista annoksen. Vähän mat-kan päässä on Apteekkimuseo. Turun Tuomiokirkolla kannattaa jäädä piispan-munkille ja katsella turkulaista jokimai-semaa kirkon portailta.

Jokke on meidän jokaisen oma lempiju-na. Sen hymyilevä veturisuu on aina hil-peässä virneessä, sillä Jokkea naurattaa aina. Hyppää kyytiin ja tee iloinen joki-rantaretki Jokken kanssa!

Teksti Anna-Mari Taipalus

Kuva Mainostoimisto Happening

Kun ostat edestakaisen lipun Onnibussilla Helsinkiin, saat Linnanmäen myyntipalvelusta Hupirannekkeen Onnibussista saadulla matkalipulla. Rannekkeella voivat huvitella huoletta niin nuoremmat kuin vanhemmatkin asiakkaat.

Alkaen 40 €/henkilö sisältäen:• hupirannekkeen päiväksi Linnanmäen huvipuistoon• Onnibus-matkan Turku-Helsinki-Turku tai • Tampere-Helsinki-TampereLinnanmäen huvipuisto on avoinna 27.4.-22.10.2013.

Onnibussilla Helsinkiin Linnanmäelle!

Lisätiedot, aikataulut ja liput: www.onnibus.fi

Kesätarjousalkaen 40 €/hlö

Ryhdy enkeliksija auta yksinäisiä vanhuksia.

Lahjoita 0600 1 7010 (10,18 € / puh+pvm )

YHTEISVASTUU

Yhteisvastuu kutsuu enkeleitä lähimmäisenrakkauden kansan- liikkeeseen. Tänä vuonna autamme yksinäisiä vanhuksia.

Lahjoita, tule kerääjäksi, anna aikaasi vanhukselle, levitä sanaa verkossa.

Mikä on sinun tapasi? Enkeleiden pienimmät teot ovat klikkauksen kokoisia.

facebook.com/yhteisvastuu yhteisvastuu.fi

28 Zookkonen5/2013

”Leiri motivoi nuoria jatkamaanja syventämään mediaharrastustaan.

Nuoret oppivat

mediataitoja Danceleirillä

Leirillä eri media-alojen asi-antuntijat opettivat nuorille mediataitoja. Lisäksi pidettiin workshoppeja, joissa nuoret saivat kokeilla itseään kiin-nostavia juttuja.

L eiriä edeltävä Dancemessu jär-jestettiin jo toista kertaa nuorille tanssimusiikin ystäville. Messu

erosi ulkoisesti tavallisesta kirkollises-ta toimituksesta hyvin paljon, ja väkeä oli koko kirkon täydeltä. Tapahtuma oli näyttävä ja sen järjestämiseen oli nähty paljon vaivaa. Nuoret saivat nauttia isosta valo-tuotannosta ja laadukkaasta dancemu-siikista sekä yhteislaulun että vapaiden tanssiosuuksien myötä.

Tuomiokirkkoseurakunnasta Dancelei-rille lähtenyt Kauri pääsi syventämään musiikin tekemisen taitoja.- Messussa esiintyneen Audilen tapaa-minen kiinnosti minua. Leirillä pää-sin kokeilemaan musiikintekoa heidän kanssaan, Kauri kertoo.

Leiri motivoi nuoria jatkamaan ja syven-tämään mediaharrastustaan. Nuoret saavat kokeilla myös aivan uusia asioita.- Musiikkia olen tehnyt ennenkin, mutta leirillä opin paljon uutta siihen liittyvää, kuten projektin johtamista, Henrikin-seurakunnasta tuleva Sara kertoo.

Leirillä tutustui helposti uusiin ihmisiin eri seurakunnista. Pienen porukan ansi-osta kukin sai juuri haluamaansa ohja-usta ja vastauksia tyhmiinkin kysymyk-siin. Ilmapiiri oli koko leirin ajan avoin ja kaikki innostivat kokeilemaan uusia juttuja. Taustalla lähes koko ajan soiva musiikki piti huolen rennosta ja mene-västä ilmapiiristä. Danceleirin järjestivät Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Dancemessun projek-titiimi. Leirille suunnitellaan myös jatkoa.

Juttu ja kuvat Elina Johansson ja Noora Ketola

kesasommarskoj

..kiva

.kesa

kivakesa.fisommarskoj.fi

uimista kerhoja retkiä

ötökkäsafari teatteria

kummituskierros leirejä

polkuautolla päristelyä

tapahtumia konsertteja

liikuntaa kulttuuria

Koko kesä taskussa!

30 Zookkonen 5/2013

”Kesähittikisa on suunnattu 13-25-vuotiaille.”

Tee Vihreä kesähitti – Voita äänitys studiossa

K esähittikisa on suunnattu 13-25-vuotiaille ja kilpailuai-ka jatkuu kesäkuun 14. päi-

vään asti. Tehtävänä on äänittää oma Vihreä kesähitti, ladata se nettiin ja laittaa linkki Vihreiden ripareiden Face-book-sivuille. Biisin voi äänittää vaikka puhelimella, sillä äänenlaadulla ei kil-pailuvaiheessa ole väliä.

Pääpalkintona on biisin äänitys studios-sa, jossa lopullinen versio hiotaan val-miiksi ammattilaisten avulla.

Vihreät riparit -hanke järjestää kevään aikana kesähittikisan, jonka pääpalkintona on oman kesähitin äänitys ammattilais-studiossa.

Vihreät riparit -hankkeen Ituhippi-video-kisassa tammikuussa vei voiton ja 1000 euron palkinnon Evijärven, Kortesjärven ja Ylihärmän seurakuntien nuorten yh-teistyössä syntynyt Pienet teot -leffa.

Vihreät riparit on WWF:n, Nuorten Kes-kuksen ja kirkkohallituksen yhteistyö-hanke, jolla vahvistetaan krsitillistä ympäristökasvatusta rippikoulu- ja isos-toiminnassa.

Teksti Noora Wikman Kuva Ruutukaappaus

Tykkää Facebookissa meistä.

Katso Ituhippi-videokisan voittaja: yhteinen elo ainakaan käy tylsäksi.

N äytillä on viiden mediakurs-sille osallistuneen nuoren ku-vaajan sekä kurssin ohjaaja

Maija Jauholan ottamia kuvia. Kuvat löy-tyvät pääkirjaston katutasosta, nuorten osasto Stoorin seinältä. Näyttelyn aiheena on ”Kirja - mitä se minulle merkitsee”. Aihe on nuorten itsensä suunnittelema. Näyttely on vuo-den 2013 mediakurssin loppunäyttely.

Syksyllä 2012 alkaneella mediakurssilla nuoret opiskelivat usean ammattilaisen ohjaamana valokuvauksen perusteita. Kurssiin kuului muun muassa tutustu-minen studiokuvauksen saloihin Kame-ra-Aitassa, kuvankäsittelyn harjoittelu Photoshopilla sekä erilaisten kuvitus-harjoitusten tekeminen. Nuorten mediakurssilaisten valoku-vanäyttely pääkirjaston nuorten osastolla 26.4. asti, avoinna kirjaston aukioloaikojen mukaan. Näyttelystä voi kysyä lisätietoja tai antaa palautetta kurssin ohjaaja Maija Jauholalle, maijajauhola@suomi24.fi

Teksti Juho Niemela Kuva Nina Riskin näyttelykuva ”Aikaa ennen”

Seurakuntien järjestämän nuorten mediakurssin kuva-satoa pääsee katselemaan pääkirjaston nuorten osastolla 26.4. asti.

Nuorten mediakurssilaisten valokuvanäyttely kirjastossa

30 Zookkonen 5/2013

Zookkonen 5/2013 31

K aipaatko vaihtelua opetukseesi tai uutta näkökulmaa kan-sainvälisyyskasvatukseen? Onko järjestettävänäsi teema-päivä tai muu tapahtuma? Lapsen oikeuksien lähettiläät

vierailevat ja järjestävät päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotaloissa ja -järjestöissä toiminnallisia hetkiä lapsen oikeuksista ja kehitysmai-den lasten arjesta! Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin hyväksyt-ty ihmisoikeussopimus, joka takaa yhtäläiset oikeudet kaikille alle 18-vuotiaille lapsille. Lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20.11. Plan on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, kansainvä-linen lapsikeskeistä kehitysyhteistyötä tekevä järjestö, joka pyrkii edistämään lapsen oikeuksia ja tekemään niitä tunnetuksi. Lapsen oikeuksien lähettiläämme ovat koulutettuja lapsen oikeuksien puo-lestapuhujia, joiden tehtävänä on viestiä lapsen oikeuksista ja kehi-tysmaiden lasten arjesta. Lähettiläidemme vierailut käsittelevät kansainvälisyyteen ja ih-misoikeuksiin liittyviä asioita. Teemat liittyvät tiiviisti perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmien arvoihin ja aihekokonaisuuksiin sekä ainekohtaisiin opetussuunnitelmiin. Tunnit toteutetaan moni-puolisia työtapoja käyttäen sekä osallistujat huomioon ottaen. Lä-hettiläillemme voi esittää toiveita vierailun aiheesta ja tunnin sisäl-löstä. Tunnit ovat vastaanottajalle maksuttomia.Hyvää alkanutta lukuvuotta!

Mikäli sinulla heräsi kysyttävää lähettiläiden työstä tai Planin muus-ta toiminnasta, kerromme mielellämme lisää. Lisätietoja: Anna-Kaisa Hiedanniemi, Koordinaattori, lähettilästyöanna-kaisa.hiedanniemi@plan.fiPuh. (09) 6869 8089

Hei sinä lasten ja nuorten parissa työskentelevä.

Äitienpäivänjatkot

Lauantaina 18.5. klo 14-16 Linnateatteri (Linnankatu 31)

Aftertaste -tanssiteos ja keväinen kahvitarjoilu

Aftertaste on tanssiteos rakkaudesta ja sen monimuotoisuudesta.

Teos käsittelee sitä, millaista rakkaus on parisuhteessa, kuinka se muuttaa muotoaan ja minkälaisia

ilmenemismuotoja se saa ajan mittaan. Tanssi ja koreografia: Katja Koukkula ja Jussi Väänänen.

Esityksen kesto 50 min. Tilaisuuteen mahtuu 200 osallistujaa. Esitys on osa kasvatusasiain keskuksen 50-juhlavuotta.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

29.4-8.5. osoitteessa: www.kirkonrotta.fiEsityksen

tarjoaa:

Maksuttomat lapsen oikeuksien tunnit lapsille ja nuorille

32 Zookkonen5/2013

Hanke kehittää toimintamuotoja lasten ja nuorten kaverisuhtei-den vahvistamiseksi sekä yk-

sinäisyyden tunnistamiseksi ja ehkäise-miseksi. Hankkeessa kokeillaan lasten ja nuorten kanssa toiminnallisia harjoi-tuksia, jotka käsittelevät kaveruutta ja yksinäisyyttä. Kaikille kaveri-oppitunteja on pidetty Helsingin seurakuntayhtymän ripareilla kesällä 2012.

Tilaa rippileirille ”Kaikille kaveri” –oppitunti

Harjoitusten tavoitteet: • herättää keskustelua kaveruudesta

ja kaverisuhteiden merkityksestä • ymmärtää, että kenenkään ei kuulu

olla yksinäinen • ymmärtää, että yksinäisyys ei ole

oma syy • huomata, että yksinäisyydestä voi

päästä eroon • oivaltaa, että yksinäisyydestä kan-

nattaa kertoa aikuiselle • ymmärtää, että porukasta ulossul-

keminen on kiusaamista • huomata, miten pienillä teoilla voi

huomioida toisia • ymmärtää, miten tärkeää on ottaa

kaikki mukaan

Tilaa nyt rippileirillenne Kai-kille kaveri – oppitunti• Oppitunnin kokonaiskesto on 1,5-2 tuntia, riippuen leirin aikataulusta• Oppitunnin ohjaajana toimii Tiina Karppinen, yhdessä kesätyöntekijän ja/tai isosten kanssa• Oppitunti olisi klo 9-15 välisenä ai-kana ja tässä päivämäärät milloin olen käytettävissä: 3.-6.6., 17.-20.6., 24.-28.6., 1.-5.7. ja 8.-12.7.

Ota yhteyttä!tiina.karppinen@evl.fip. 040 341 7298

Yksinäisyys vaikeuttaa monen lapsen ja nuoren jokapäi-väistä elämää, mutta se jää helposti muilta huomaamatta. Yhteisvastuu nuoresta hankkeen yksi kehitettävistä työmuodoista on MLL:n Kaikille kaveri – hanke.

”Toiminnallisetharjoitukset käsit-televät kaveruutta.”

Kuva Kaikille kaveri-oppitunteja on pidetty Helsingin seurakuntayhtymän

ripareilla kesällä 2012.

Zookkonen 5/2013 33

SINAPIN LUONTOPOLKU PARATIISIPOLKUheinanokka.fi kunstenniemi.fi sinapinleirikeskus.fi

Tutustu ja ihastuLeirikouluun

saaristoon!Sijainti ja etäisyys Turun keskustasta: Heinänokka, Satava Turku, 20 km, Kunstenniemi, Naantali, 38 km Sinappi, Kakskerta, Turku, 24 km

Turussa 17. -18.9.2013 klo 9 - 16Nuorten taide ja toimintatalo Vimmassa os. Aurakatu 16. Kurssin maksimiosallistujamäärä on 32.

10–12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien mediankäyttö

Lasten mediabarometri 2012

L asten mediabarometri -tutki-muksen tarkoituksena on tuottaa luotettavaa ja kansallisella ta-

solla edustavaa tietoa lasten mediankäy-töistä. Tutkimuksen ytimessä on maan-laajuinen kyselytutkimus, jonka avulla pyritään saamaan kansallisesti kattavaa tietoa tutkittavan ikäluokan mediankäy-töstä. Vuonna 2012 Lasten mediabaro-metri -tutkimuksen erityisteemana oli-vat 10–12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien mediankäyttöjen – mahdolliset – erot.

Tutustu Barometriin tästä.

Kohderyhmä: koulutukseen kutsutaan nuorisopalvelujen kanssa yh-teistyötä tekevien sopimusjärjestöjen, seurakunnan ja nuorisopal-velujen nuorisotyöntekijöitä/ohjaajia. Osanottajat saavat koulutuk-

sen, materiaalipaketin sekä kokouskahvit aamulla ja iltapäivällä. Lounas on omakustanteinen. Kiinnostuneiden tulee ilmoittautua viimeistään perjantai-hin 16. elokuuta 2013 mennessä sähköpostiviestillä Ritva Jykelälle ritva.jyke-la@turku.fi. Tähän pilottikoulutukseen mukaan pääseville lähetetään osan-oton varmistuksena vastaus, jossa on linkki sitovaan ilmoittautumiseen.

OKM:n rahoittama Lions Quest -koulutus

34 Zookkonen5/2013

”Kukkia, mehiläisiä ja seikkailua” – ”Blommor, bin och äventyr” Varsinais-Suomen ympäristökasvatuspäivä – Egentliga Finlands miljöpedagogik dag Aika: Tiistai 7.5. klo 12–19 Paikka: Yrkeshögskolan Novia, Nunnankatu 4, Turku Varsinais-Suomen ympäristökasvatuspäivän 2013 teemoina ovat seikkailukasvatus ja ulkona oppiminen. Lisäksi tutustutaan kaupunkiviljelyyn ja mehiläishoitoon, jotka molemmat lisäävät kaupunkiluonnon moni-muotoisuutta. Tapahtuma järjestetään kaksikielisenä, suomeksi ja ruotsiksi. Ympäristökasvatuspäivän tavoitteena on lisätä osaamista ympäristökasvatuksen menetelmistä, tuoda esille ajankohtaisia asioita ja lisätä eri toimijoiden kohtaamista ja yhteistyötä. Päivä on avoin kaikille kaupunki-luonnosta ja ympäristökasvatuksesta kiinnostuneille. Järjestäjinä toimivat Valonia, Osuuskunta Noving, Turun NMKY ja Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat. Ympäristökasvatuspäivässä on kaksi kokonaisuutta Heittäydy seikkailuun iltapäivällä klo 12–17 Vartiovuorella. Pienryhmissä koetaan seikkailuja ja kokeillaan erilaisia ulko-opetuksen menetelmiä. Lisäksi pohditaan seikkailukasvatuksen mahdollisuuksia omassa työs-sä. Sukella kukkien ja mehiläisten maailmaan illalla klo 17–19 Vanhalla Suurtorilla. Kaupunkiviljelyyn perehdy-tään teoriassa ja perustetaan kaupunkiviljelypalsta. Kurkistetaan myös mehiläispesään ja tutustutaan mehi-läisten hoitoon kaupunkiolosuhteissa sekä tarvittavaan kalustoon. Lisäksi esitellään mehiläisille ja perhosille hyödyllisiä kasveja. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Viimeinen ilmoittautumispäivä on 23.4. Osallistua voi koko päivään tai vain toiseen osioon. Tapahtumaan ei ole osallistumismaksua. Ennen tapahtumaa (klo 11.00–11.45) on mahdollisuus lounastaa Café Kårenissa. Iltapäivän työpajoissa on tarjolla kahvia, teetä ja hedelmiä. Lisäksi ennen illan osuutta on myytävänä pientä purtavaa, joista varat menevät S:t Olofsskolanin 8 F luokan matkakassaan. Martina Uotinen, Valonia, p. 050 360 0203, martina.uotinen@valonia.fi

Ympäristökasvatuspäivän tavoit-teena on lisätä osaamista ympä-ristökasvatuksen menetelmistä,

tuoda esille ajankohtaisia asioita ja lisä-tä eri toimijoiden kohtaamista ja yhteis-työtä. Päivä on avoin kaikille kaupunki-luonnosta ja ympäristökasvatuksesta kiinnostuneille. Järjestäjinä toimivat Va-lonia, Osuuskunta Noving, Turun NMKY ja Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat.

Ympäristökasvatuspäivässä on kaksi kokonaisuuttaHeittäydy seikkailuun iltapäivällä klo 12–17 Vartiovuorella. Pienryhmissä koe-taan seikkailuja ja kokeillaan erilaisia ulko-opetuksen menetelmiä. Lisäksi pohditaan seikkailukasvatuksen mah-dollisuuksia omassa työssä.

Sukella kukkien ja mehiläisten maail-maan illalla klo 17–19 Vanhalla Suur-torilla. Kaupunkiviljelyyn perehdytään teoriassa ja perustetaan kaupunkivilje-lypalsta. Kurkistetaan myös mehiläispe-sään ja tutustutaan mehiläisten hoitoon kaupunkiolosuhteissa sekä tarvittavaan kalustoon. Lisäksi esitellään mehiläisil-le ja perhosille hyödyllisiä kasveja.

Ilmoittautuminen ja lisätietojaViimeinen ilmoittautumispäivä on 23.4. Osallistua voi koko päivään tai vain toi-seen osioon. Tapahtumaan ei ole osallis-tumismaksua.

Ennen tapahtumaa (klo 11.00–11.45) on mahdollisuus lounastaa Café Kårenissa. Iltapäivän työpajoissa on tarjolla kahvia,

Varsinais-Suomen ympäristökasvatuspäivän 2013 teemoina ovat seikkailukasvatus ja ulkona oppiminen. Lisäksi tutus-tutaan kaupunkiviljelyyn ja mehiläishoitoon, jotka molem-mat lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Tapahtu-ma järjestetään kaksikielisenä, suomeksi ja ruotsiksi.

Varsinais-Suomen ympäristökasvatuspäivä – Egentliga Finlands miljöpedagogik dag

”Kukkia, mehiläisiä ja seikkailua” – ”Blommor, bin och äventyr”

teetä ja hedelmiä. Lisäksi ennen illan osuutta on myytävänä pientä purtavaa, joista varat menevät S:t Olofsskolanin 8 F luokan matkakassaan.

Martina Uotinen, Valonia, p. 050 360 0203, martina.uotinen@valonia.fi

YmpäristökasvatuspäiväTiistai 7.5. klo 12–19Yrkeshögskolan Novia, Nunnankatu 4, Turku

Tykkää Valoniasta.

34 Zookkonen 5/2013

“Mitä tänään opit

Pikku-Kala?”

Kevätjuhla koko perheelle

Pyhän Henrikin ekumeenisessataidekappelissa ke 15.5 klo klo 18Seiskarinkatu 35

Kas Kummaan! “Mitä tänään opit Pikku-Kala?”Musiikkia ja laululeikkejäHannu Konolan taidenäyttely

Järj. Taidekappeli ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Kaikki tiedot osoitteesta:

www.kirkonrotta.fi

”Tupulta voi kysyä sitäkin mitä ei muuten kehtaa.” Lasten suusta

040 3417 787Tukitekstari koululaisille

NMKY:nleirikesä 2013Nyt kannattaa ilmoittautua Turun NMKY:n isä-lapsi- ja perheleireille Harvan leirisaareen. Perheille suunnatut leirit ovat heinäkuun lopulla. Perheleiri 19.-21.7. (2 vrk)Perheleiri on suunnattu kaikenlaisille perheille ja ohjelmassa on tekemistä aikuisille ja lapsille, yhdessä ja erikseen. Mahdol-lisuus myös vanhempien kahdenkeskiseen aikaan.

Isä-lapsi-leiri 25.-28.7. (3 vrk)Tälle leirille eivät äidit pääse. Ohjelma on rento ja kaikki tekeminen on vapaaehtoista. Isä ja lapset rakentavat leirin ohjelman haluamallaan tavalla. Ajatuksena on, että isä ja lapsi tekevät asioita yhdessä.

Ilmoittautumiset ovat nyt auki ja leirit täyttyvät nopeasti, joten kannattaa olla ajoissa.

Tarjolla on myös hauskoja leirejä lapsille ja nuorille.

Linkki Tiedot ja ilmoittautumiset tästä.

36 Zookkonen5/2013

Ilmoittautuminen ohjelmaanToukokuun aikana turku.koulutus@evl.fi Ilmoittautuessasi kerro myös ruoka-aineallergiasi. Viestin aiheeksi: ”Yyteri”

Ilmoittautuminen majoituk-seen Mielellään myös toukokuun aika-na, kuitenkin viimeistään 8.8. Varaukset voi tehdä numerosta 02-6285 300 tai vastaanotto@yyterinkylpyla.fi Ilmoit-tamalla osallistumisesta Kasvatuksen teemaseminaariin saat huoneet hintaan: 57 €/hlö/vrk/H2 ja 87 €/vrk/H1 Hintaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. HUOM! jokainen siis huolehtii majoituksensa itse.

OHJELMA(pieniiltä osin vielä luonnos – muutoksia saattaa tulla)

Torstai 29.8.

10.00 RantaMessu – ihan tavallinen messu, mutta Yyterin hiekkarannalla. Anna merituulen, Sanan ja Sakrament-tien tuulettaa mieltäsi heti aluksi. Pappi-na paikalla Noora Tapiainen ja laulussa meitä auttaa Lasse Kortelainen11.00 Ilmoittautuminen kylpylän au-lassa. Materiaalinäyttely auki. Näyttelyn ohessa IDEATORI = tuo omasi, vie toisen

11.30 Yhdessä koolla – tutustumista ohjelmaan, toisiimme sekä agentteihin ”Partio”, ”Vihreät Riparit” ja ”KUA”

12.30 Lounas + materiaalinäyttely

13.30 ”Haastettu Kirkko” nelivuotis-raportti haastoi meidät, mutta mihin? Miten tuota tulisi tulkita? Pitäisikö ken-ties jotain tehdä toisin? – Hanna Salo-mäki, Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja

14.30 Kahvit - Kirkon Nuorisotyönte-kijöiden Liitto, KNT tarjoilee tämän kat-tauksen. Vapaaehtoinen osallistuminen infotilaisuuteen

15.00 Teemakanavat

1. Varhaiskasvatus – monikulttuuri-suutta ja villejä viikareita! Tämä työsken-tely klo 16.30 asti. Aiheita työstää ”Lap-set globaalikasvattajina” näkökulmasta Yhdessä Maailmassa hankkeen työn-tekijä ja sekä toinen henkilö jonka nimi vielä vahvistamatta… Emännöi Noora Tapiainen

Kasvatuksen teemaseminaariYyterissä

L uvassa monipuolinen ohjelma kasvatuksen eri näkövinkke-leistä. Ilmoittautuminen alkaa

toukokuussa.

Aika ja paikka29.-30.8. Porin Yyterissä

Kenellelapsityönohjaajille ja nuorisotyössä mu-kana oleville ammattilaisille

Osallistumismaksu 125 €

Kasvatuksen teemaseminaari järjestetään 29.-30.8. Porin Yyterissä.

”Luvassa monipuolinenohjelma kasvatukseneri näkövinkkelistä.”

Zookkonen 5/2013 37

Perjantai 30.8

9.00 Aamuhartaus

9.15 Entä jos… Jeesus olisikin koh-dannut ihmisiä ihan toisin? Entä jos… hän ei olisikaan tehnyt Isän tahoa? Entä jos… Jumalan valtakunta ei olisikaan ollut lapsille? Raamatun äärellä Pekka Lindqvist Åbo Akademista

10.00 Entä jos… Kehittämisasiakirjat kehiin! ”Lapsi on osallinen”, ”Tytöt ja Pojat seurakuntalaisina”, ”Nuoret seu-rakuntalaisina” Työskentelyä yhdessä ja pienemmissä porukoissa kirjojen äärel-lä. Meitä ohjaa eteenpäin Katri Vappula Kirkkohallituksesta

11.30 Huoneiden luovutusta

12.00 Seppoinfoa, järjestöuutisia ja muuta ajankohtaista

12.30 Lounas

13.30 Kehittämisasiakirjatyöskente-lyn antia ja yhteenveto Katri Vappula ja hiippakuntasihteeri

14.30 Kiitos, Rukous ja Päätöskahveet

Miestyön fooruumi

Isän hymy - lapsella oikeus isän hymyyn?

Turun kristillisellä opistolla 22.-23.5. Puhujina mm. Kari Sinkkonen, Leo Nyqvist, Katariina Bildjuschkin ja Veeti Kallio.

Järjestäjät: Ensi- ja turvakotien liiton Miestyön kehittämiskeskuksen yhteistyökumppaneina ovat MLL:n isä-hanke, Turun ja Kaarinan seura-kuntayhtymä, Turun ensi- ja turvakotiyhdistys ja Turun kristillinen opisto.

Miestyön Foorumi on koulutus- ja verkostota-paaminen sosiaali-, terveys- ja kirkollisentyön ammattilaisille, jotka haluavat kehittää mies-ten kanssa tehtävää työtä organisaatiossaan. Miestyön Foorumi on merkittävin miehen ja perheiden auttamista pohtiva valtakunnallinen seminaaritapahtuma.

Koko seminaarin hinta 80€. Ilmoittautuminen viimeistään 3.5.2013 http://www.miestyonfoorumi.fi/7

Teksti MLLKuva SXC-kuvapankki

Seuraavat kanavat kahdesti – klo 15.00 ja 15.45

2. Työalavastaavat /-johtajat. Miten voi-sin johtaa työalaani? Kipupisteitä ja roh-kaisevia oivalluksia. Työskentelyn vetää Mika Wallin, Turun NMKY3. Ihmisoikeudet toiminnallisin mene-telmin – tule ja tutustu, PTK4. Kokoontuvaa vai kouluttavaa nuori-sotyötä – Sanna Jattu, Nuorten Keskus5. Wanhaa Wiisautta? Istu hetkeksi pei-laamaan ajatuksiasi työstä ja tulevasta, kuunnellen mitä on mieltä eläkeläiset ovat tästä kaikesta. Eläkeläisviisautta tarjoilevat Pertti Frisk & co

16.45 ”Palmu ja omenapuu” –näytel-mä …on fiktiivinen kertomus afrikkalai-sen miehen matkasta Euroopan halki Suomeen. Antti Sevanto ja Sakari Löytty välittävät kerronnan, laulujen ja kuvien kautta koskettavan tarinan, jossa koske-tuspintoja moneen eri teemaan. Tarjoili-jana Suomen Lähetysseura

17.30 Hetkirukous pastori Pauliina Järvinen Luvialta + kahvia & suolaista

Kylpemistä, ulkoilua, lepoa ja jutustelua

21.00 IllallinenIllallisen ja jälkiruuan lomaan sopii kuulla onnistumisia hiippakunnassa sekä laulua Sakari Löytyltä (puku vapaa mutta pakollinen)

38 Zookkonen5/2013

HaasteKasvatusasiain keskuksen Nuorisotyön tiimi haastaa kaikki paikallisseurakun-nat ja yhtymän muut yksiköt osallistu-maan Vanhemmuuden viikkoon (22.-28.4.2013) Haastetta voitte jatkaa haluamillenne yhteistyötahoille. Yksityishenkilönä voit osallistua Vanhemmuuden viikkoonFacebookissa Sivuilla tietoa, tulostettavaa mainos-materiaalia, vinkkejä ja käyttökelpoisia ideoita kyseiseen viikkoon!

Lisätietoja, ja ideavinkkejä Nuorisosihteeri Leena Lähde leena.lahde@evl.fi p.0403417348

Mikäli ilmoitatte minulle s-postilla 31.3. mennessä omat Vanhemmuuden viikon tapahtumanne, niin laitan ne kootusti Point:in sivuille.

Haastelinkin löydät tästä:

Viikon teemoina ovat • yhdessä tekemisen tärkeys perheissä• vanhempien vastuu lasten ja nuorten kasvattajina• perheiden yhteistyön pelisäännöt las-ten ja nuorten parissa toimivien kanssa. Teemaviikolle rakentuva ohjelma antaa varmasti jokaiselle jotakin: niin lasten ja nuorten vanhemmille kuin lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Teemaviikon tapahtumat ja toimin-not kootaan pointti.info/vanhemmuu-denviikko-sivustolle kaikkien tiedoksi. Nettisivuilla mm. vanhempainyhdistyk-set, harrasteyhdistykset ja -seurat, par-tiolippukunnat, koulut ja oppilaitokset, liikunta-, -nuoriso, -sosiaali ja kulttuu-ripalvelut, kirjastot, seurakunnat, poliisi

ja muut lasten ja nuorten parissa toivivat tahot voivat ilmoittaa tapahtumasta ja viikkoon osallistumisesta. Yksityishenkilöt voivat osallistua Vanhemmuuden viikkoon klikkaamalla Facebookin tapahtumalinkkkiä ja ilmoit-taa näin itsensä mukaan. Lisätietoja http://www.pointti.info/van-hemmuudenviikko

Vanhemmuuden viikko tulossa Vanhemmuuden viikon teemaviikkoa vietetään 22.-28.4.2013. Mukana Turun läntisistä kunnista ovat Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko sekä itäisistä kunnista Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo sekä Turku. Vanhemmuuden viikon teemaviikon voi pongata myös muista Varsinais-Suomen kunnista.

”Ilmoita tapahtumasi mukaan vanhemmuuden viikkoon.”

Zookkonen 5/2013 39

Miten opetan rippikoulussa -koulutus rippikoulutyötä tekeville

Mitä on opettaminen rippikoulussa? Oppi, jonka Opettaja Opet-taa oppilaille vai yhdessä elämistä, kokemista ja fiilistelyä.Mikä on oma roolini opettajana?

Tule mukaan koulutuspäivään, joka järjeste-tään torstaina 25.4. klo 9.30-15.00. Paikkana Vimma (Aurakatu 16)

Koulutus on osallistujille ilmainen. Kasvatusasiain keskus vastaa kustannuksista.

Sitovat ilmoittautumiset 17.4. mennessä marja.ruusu@ev.fi Koulutus toteutuu jos mukaan ilmoittautuu 20 henkilöä. Ylä-rajaa ei ole.

Kouluttajina Jarmo Kokkonen ja Saara Huhanantti.

Kuva Jussi Vierimaa

Zoot vuonna 2013

Torstaina 25.4. klo 9-15 koulutus rpk-työtä tekeville ks. erillinen ilmoitus s. 39.

Torstaina 12.9. klo 11.30-15

Torstaina 7.11. klo 11.30-15

Torstaina 12.12. klo 16- pikkujoulukuusi (kutsutilaisuus)

Mikä Zoo on?

ZOO - Nuorisotyöntekijöiden neuvottelukoko-us. Seurakunnat sitoutuvat toimimaan niin, että nuorisotyön johtoryhmään kuuluvat työntekijät sekä nuorisotyössä mukana olevat työntekijät osallistuvat yhteisesti sovittuihin kasvatusasiain keskuksen koolle kutsumiin kokouksiin.

ZOO - Kaikkien lapsi -ja nuorisotyössä mu-kana olevien työntekijöiden yhteinen neuvot-telukokous, joka kokoontuu 4-6 kertaa vuo-dessa.

ZOO - Informatiivisten aiheiden lisäksi käsi-tellään aiheita, jotka koskettavat nuorisotyön kenttää, aiheita, joita jokaisen nuorisotyönteki-jän on hyvä tietää, aiheita, joista ammentaa vi-rikkeitä työhön.

ZOO - Jokaisella nuorisotyöntekijällä on mahdollisuus esittää toiveita käsiteltävistä asioista kasvatusasiain keskukseen nuoriso-sihteeri Marja Ruusulle 040 3417 284, marja.ruusu@evl.fi).

Puheen tai kielen kehitys vii-västyy noin 15–20

Zookkonen 5/2013 41

HELATORSTAIN

PERHEPÄIVÄSeikkailupuistossa koko perheelle to 9.5 klo 10-14

kirkonrotta.fi

10.00 VARTTIKIRKKO JA KIRKKOMEHUT Helmiteltta

11.00 PEKKA LAUKKARISEN KONSERTTI Helmiteltta

11.30 TEKEMISTÄ KOKO PERHEELLE > kasvomaalausta, paikka Monitoimitalon vieressä oleva katos > hiekkakakkukisa > leikkivarjoilua ja pihaleikkejä > muskarihetkiä (klo 11.30, 12.30,13.30) paikka Timantti > NMKY äijäohjelmaa, Linnavuorella Puhallusputkiammuntaa, säbälämärikisaa ja softismiekkailua

13.00 PEKKA LAUKKARISEN KONSERTTI Helmiteltta

13.30-14 TEKEMISTÄ KOKO PERHEELLE > kasvomaalausta > leikkivarjoilua > muskarihetki (klo 13.30) Timantti > NMKY äijäohjelmaa, Linnavuorella Puhallusputki ammuntaa, säbälämärikisaa ja softismiekkailua

Mukana kirkonrotta Rouskis ja Naakka + muuta eläinkuntaa.

Maksuton - tervetuloa!

SOPPAA!klo 11.30 alkaengrillikatoksen edustallaIlmainen.

42 Zookkonen5/2013

Haastavat nuoret rippikoulussa -koulutus

Lähestymistapa ja oppimistavoitteet Koulutuksessa painotutaan tarkastele-maan ohjaajan omia tunteita, tulkintoja ja toimintatapoja voimakkaammin kuin analysoimaan haastavaksi koettuja nuo-ria. Prosessissa on tilaa pohtia omaa suhtautumistaan rippikoulussa toimimi-seen ja nuorten kanssa työskentelemi-seen. Koulutus palvelee hyvin myös RKS 2001:n syventämistä.

Haastavat nuoret rippikoulussa -koulu-tuksen jälkeen osallistuja • osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia

toimintatapoja itselleen haastavissa rippikoulutilanteissa

• osaa pohtia omia reaktioitaan ja tul-kintojaan suhteessa hänelle haasta-viin nuoriin

• vahvistaa motivaatiotaan rippikoulu-työtä ja haastavien nuorten kanssa toimimista kohtaan

• osaa soveltaa selkeyden, kärsivälli-syyden ja rakenteen periaatteita oh-jatessaan rippikoulua

Koulutuksen sisältöjä ovat esimerkiksi • Minä suhteessa haastavasti käyttäy-

tyvään nuoreen• Minä oppimisen mahdollistajana ja

arvioijana• Minä havaintojen tekijänä• Välitehtävien purkaminen• Tukea rakenteista

Koulutuksen työtavoissa painotetaan rippikoulujen ohjaajien oman proses-soinnin mahdollistamista. Aktivoivat ja osittain toiminnalliset menetelmät pyri-tään valitsemaan sellaisiksi, joita sovel-tamalla ohjaaja saa välineitä haastavien nuorten oppimisen ohjaamiseen rippi-koulussa.

Haastavat nuoret rippikoulussa -koulutuksessa rippikoulujen ohjaajat vahvistavat haastavaksi koettujen nuorten opettamiseen ja ohjaamiseen liittyviä taitoja.

LaajuusKoulutus on laajuudeltaan 2 opintopis-tettä. Siihen sisältyy kolme lähiopetus-päivää sekä etäopiskelua ennen lähiope-tuspäiviä ja lähiopetuspäivien välissä.

Koulutukset vuonna 2013Turussa 17.-18.9. ja 24.10.2013

Katso koulutuksen tiedot Kirkon koulutuskalenterista Linkki koulutuskalenteriin tästä.

Lisätietoja Koulutussuunnittelija Sanna Jattu sanna.jattu@nuortenkeskus.fi, 0400 105 072

”Koulutuksessa painotutaan tarkastelemaan ohjaajan omia tunteita, tulkintoja ja toimintatapoja.”

Zookkonen 5/2013 43

turunoppilaitospapit.fi

Atteammatilliset oppilaitokset040 341 7349atte.airaksinen@evl.fi

Peteryliopistot040 341 7296peter.gustavson@evl.fiMia

yliopistot ja kv-työ040 341 7308mia.pusa@evl.fi

Kun tarvitset pappia kastamaan, vihkimään tai haluat tulla juttelemaan luottamuksellisesti!

Linkki toiminta MurkkufoorumitTM jatkuvat koko kevään Turussa, Raisiossa ja Salossa

Elämä murrosikäisen kanssa on toi-sinaan melkoista selviämistä ja on helpottavaa kuulla, että samoista asi-oista väännetään muissakin perheis-sä. Murkkufoorumi™ on paikka, jossa vanhemmilla on mahdollisuus kuun-nella, jutella, purnata, iloita ja vaihtaa ajatuksia murrosiästä, nuoruudesta ja vanhemmuudesta. Ryhmät ovat avoi-mia kaikille nuorten vanhemmille ja niissä on aina paikalla kaksi ohjaa-jaa, jotka johdattelevat illan teemaan.

Huhtikuun Murkkufoorumit kokoontuvat seuraavasti:

Aiheena ”Nuoren rahankäyttö”. Tur-ku 23.4. klo 17.30-19.00 (Perhetalo Hei-deken, Sepänkatu 3). Ei ennakkoilmoit-tautumista, tervetuloa! Olemme mukana Päivä perheel-le -tapahtumassa Raisiossa 22.4. klo 12.00-18.00. Tapahtuma on maksuton ja järjestetään osana Vanhemmuuden viikkoa 22.-28.4.2013. Lisätietoja: www.pointti.info/vanhemmuudenviikko

Lisätietoja toiminnasta

Anu Nurmi, p. 044 7355 130 Kirsi Rosten, p. 044 7355 131 anu.nurmi@vslapset.fi kirsi.rosten@vslapset.fi

Linkki-toimintaa kehitetään Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuosina 2011-2015 yhteistyössä kunta- ja järjes-tökumppaneiden kanssa. Tarkoituksena on kehittää varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita. Linkki-toiminta on tarkoitettu 12-18 -vuotiaille varsi-naissuomalaisille nuorille ja heidän van-hemmilleen. Toimintaan voi hakeutua itse tai ammattilaisen ohjaamana.

Lisätietoja: www.linkkitoiminta.fi

LINKIN löydät Perhetalo Heidekenistä,

Sepänkatu 3

GOSPELKUORO

TULE KOELAULUUN!

Ke 15.5. klo 17 eteenpäin

Henrikinkirkko (Peltolantie 2)

Nuortentila Piikki

Nyt paukkuu...

Aitoa jenkkigospelia.

Bändi on.

Kuoronjohto on.

Vain laulajat vielä

ja siitä

se lähtee.

Keksi nimi!

Voita palkinto.