Yritysverkostot&Matkailu

1YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

&MATKAILU YRITYSVERKOSTOTKESKI-SUOMENMATKAILUN TEEMALEHTI

2013

MONISSA VERKOSTOISSAYhteistyöverkosto auttaa Purola Farmin kehittämisessä 12

EU-HANKKEET TUKENAVilla Hiidenmäki uskooEU-hankkeiden vahvistavanyritysverkostoja 14

LUPAUS LEPPOISTAAMalako-hanke houkuttelieri alojen asiantuntijatyhteistyöhön 16

32 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013 YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

PÄÄKIRJOITUS

YRITYSVERKOSTOT & MATKAILU – KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013ISSN: 2242-0509. VASTAAVA TOIMITTAJA: SUVI AHONENTOIMITUSKUNNAN JÄSENET: JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, LIIKETOIMINTA JA PALVELUT: SUVI AHONEN JA MARI HAKKARAINEN (TKI/MAALLA-TIEDOTUSHANKE), MARI HOLOPAINEN (TKI/MALAKO-HANKE); LEENA PAJALA (KESKI-SUOMEN LIITTO), MIIKKA RAULO (JYVÄSKYLÄ INNOVATION OY, MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON OSKE), SIRKKA PAANANEN JA REIJO HIMANEN (WITAS OY / FINNBEING-HANKE), TIMO SILLANPÄÄ (VIESTINTÄ-PAPRICO OY)TOIMITUS JA TAITTO: VIESTINTÄ-PAPRICO OY, JYVÄSKYLÄ. PAINOTYÖ: KIRJAPAINO KARI KY 2013. PAINETTU G-PRINT-PAPERILLE. PAINOS: 1 500 KANNEN KUVANKÄSITTELY: MARTTI HÄNNINEN/ VIESTINTÄ-PAPRICO

MAALLA-, MALAKO- JA FINNBEING-HANKKEITA RAHOITTAA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS EUROOPAN UNIONIN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTOSTA.

SISÄLTÖ

Raija Ruusunen: Ajatellaan yhdessä! 4

Kimmo Aalto: Valtakunnallisen yhteistyön tarve kasvaa 6

Hyvän yritysverkoston resepti: Tarkasti kuvatut tuotteet ja sitoutuneet yritykset 8

Lasten löytöretket Jyväskylän seudulla: Tuloksellista yhteistyötä 10

Peukkulan palvelujohtaja Marika Paananen: Hyötyä koko seudulle 11

Purola Farm: Monissa verkostoissa 12

Villa Hiidenmäki: EU-hankkeet tukevat verkostoitumista 14

Lupaus leppoistaa: Ilosta syntyy uutta iloa 16

Karelia à la carte: Verkosto rakentuu yhteisten arvojen pohjalle 18

Saimaan Charmantit: Tavoitteena mielikuva korkeasta laadusta 20

Maisa Kuha: Ideat rahax – luova tuotekehitysohjelma matkailuyrittäjille 22

Petri Sipilä: Verkostoitumisen ABC 24

Ulla Huovinen: Kirjallinen sopimus turvaa selustan 26

Raija Komppula: Yhteinen hyöty vahvistaa verkostoa 27

Yritystukiin tulossa tauko 28

Mika Kylänen: Menestystekijöitä ja haasteita 30

”No nyt lähtee!” nauroi maaseutumatkailuyrittäjä Maalla-hankkeen järjestämässä Matkailuyritysverkosto-tilaisuu-dessa. Vaikka toisin voisi luulla, kommentti ei sisältänyt sarkasmia. Lokakuisessa tilaisuudessa nimittäin päätet-tiin tiivistää keskisuomalaisten maaseutumatkailuyrittäji-en keskinäistä yhteistyötä ryhmäytymällä.

Kysymykseen, miksi tällainen pienyrittäjien ryhmä tarvi-taan Keski-Suomeen, saatiin osallistujilta lähes 60 pätevää vastausta. Päätarpeiksi yrittäjät valitsivat yhdessä liiketoi-minnan kehittämisen sekä edunvalvonnan ja vaikuttami-sen.

Miten yhteistyö sitten alkaa? Harvoin kukaan verkostoituu ilman omaa aktiivisuuttaan. Yhteistyökumppaneihin täy-tyy tutustua. Tämä tarkoittaa sitä, että joskus vain on las-kettava se mela, vapa, kauha, liinavaatteet ja suitset kä-sistä ja kutsuttava kollega kahville, vastattava kutsuihin ja saavuttava yhteisiin tilaisuuksiin, kuten tekivät keskisuo-malaiset paikalle ennättäneet 30 yrittäjää lokakuun alussa.

Aktiivinen yhteistyömahdollisuuksien etsiminen on tus-kin koskaan haitannut kenenkään liiketoimintaa – päinvas-toin! Aktiivisimmat nappaavat rusinat pullasta, sillä luot-tamuksellinen yhteistyö lähtee kohtaamisista ja yhteisistä keskusteluista.

Menestyksekkään yhteistyön ja verkostossa toimimisen edellytys on luottamus. Yritysverkostoteemaamme käsi-telleet asiantuntijat ja haastatellut yrittäjät ovat tästä kii-tettävän yksimielisiä. Kun luja luottamusperusta yhteistyöl-

VERKOSTOITUJA SAA RUSINAT PULLASTA

le on luotu, sen päälle on helppo rakentaa kumppanuus, joka antaa suojaa suhdannemyrskyiltä ja yrityselämän yl-lättäviltä käänteiltä. Sen suojissa on turvallista ajaa yhteis-tä etua, luoda uusia, rohkeita ideoita, testata ja kehittää, ilman pelkoa ideoiden varastamisesta tai naurunalaisek-si joutumisesta. Jokaisen vastuulla on myös rakennetun luottamuksen ylläpito, sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja kunnioittavan yhteishengen ylläpito. On myös annetta-va, jotta voi saada.

Jos nyt vielä on niin, ettet tunne naapurin melontayrittä-jää, mökkivuokraajaa tai ruokapalveluyrittäjää, on aika teh-dä asialle jotakin. Mitäpäs jos kutsuisit hänet käymään, joi-sitte pullakahvit ja juttelisitte. Jos et muuten, niin ”huvin vuoksi ja urheilun kannalta”, kuten eräs yrittäjä tilaisuu-dessamme tokaisi.

Kuinka maaseutumatkailuyrittäjäryhmän tarina tästä jat-kuu, jää nähtäväksi. Toivotamme teille kaikille yrittäjille on-nea ja menestystä, voimaa ja viisaita päätöksiä!

Toimituskunnan puolesta

Suvi AhonenMaalla-tiedotushanke

P.S. Tämä yritysverkostot & matkailu on sarjassaan viimei-nen Keski-Suomen matkailun teemalehti. Aikaisempien lehtien teemoina olivat Laatu & matkailu ja Sähköinen liiketoiminta & matkailu. Nämä löydät Maalla-hankkeen julkaisupankista www.ruokacentria.com-sivuilta.

Toimituskunta vas. Reijo Himanen, Sirkka Paananen, Leena Pajala, Suvi Ahonen, Mari Holopainen ja Mari Hakkarainen. Miikka Raulo erillisessä pikkukuvassa.


Todellisuudessa yhdessä ajatteleminen, puhumi-nen, ihmisten välinen hyvä vuorovaikutus ja dialo-gi ovat kaikkea muuta kuin helppoa. Kun joukko ihmisiä kokoontuu, meillä on jokaisella mukanam-

me omat tarpeemme, tunteemme, arvomme, kokemuk-semme, ennakkokäsityksemme ja tapamme toimia.

Haluamme puolustaa omaa kantaamme, pitää siitä kiin-ni viimeiseen asti. Haluamme tulla kuulluiksi ja ymmärretyik-si, mutta usein unohdamme kuunnella ja ymmärtää toisia osallistujia, saati nähdä asioita meille vieraista näkökulmista.

Ollaan läsnä!Monesti meillä on menossa niin monta asiaa yhtä aikaa, ettemme yhteen kokoontuessamme malta olla vähän väliä lukematta sähköpostejamme tai seuraamatta jännityksel-lä uutisista toisella mantereella sammutettavaa metsäpa-loa. Emme keskity siihen, mitä muut sanovat tai tarkoitta-vat, emme ole tietoisesti läsnä tässä ja nyt.

Toisaalta emme pysähdy ajattelemaan, miten omalla fyysisellä läsnäololla, mutta henkisellä poissaolollamme vaikutamme tilaisuuden ilmapiiriin. Sitten kotiin mennes-sä valitamme tarpeettomasta tapaamisesta sen sijaan, et-tä katsoisimme peiliin ja huomaisimme itse olleemme se, joka sammutti tilaisuudessa kyteneen tekemisen palon.

Keskustelumme johtaa helposti puolustuspuheisiin, eri-laisten näkemysten kilpalaulantaan ja lopulta toisten näkö-kulmien nujertamiseen. Harvemmin osaamme kuunnella il-man vastustusta, tutkia mielipiteiden taustalla vaikuttavia näkemyksiä ja edetä niistä ennalta tuntemattomiin mah-dollisuuksiin ja uusiin oivalluksiin. Olemme ennakkoluulo-jemme ja -käsitystemme orjia ja yritämme keksiä päähän-pinttymien kahleissa uusia näkökulmia ja innovaatioita.

Eipä ihme, ettei tulosta synny!

Kuunnellaan, kunnioitetaan ja odotetaan! Ensimmäinen ohje hyvään keskusteluun ja vuorovaikutuk-seen on yksinkertainen: kuuntele. Kuuntele toista ilman, että samaan aikaan valmistelet omaa puhettasi. Kuuntele ilman omia ajatuksiasi, ennakkokäsityksiäsi tai hätäisiä joh-topäätöksiäsi. Kuuntele niin, että mielesi on hiljaa ja avoin ja voit nähdä asiat toisen ihmisen näkökulmasta.

Toiseksi: kunnioita. Kunnioita toisia ihmisiä, heidän oi-keuttaan olla olemassa ja ajatella sekä toimia itsestäsi poikkeavalla tavalla. Kunnioittaessamme toisia voimme oppia heiltä jotakin uutta. Usein puheemme sisältää tuo-mitsevia ilmauksia, kuten mikä on mielestämme oikein tai väärin, mikä liian monta tai huonommin sen sijaan, että osaisimme ilmaista asiat sellaisina kuin ne ovat ilman luo-

Erityisasiantuntija Raija Ruusunen:

Ajatellaan yhdessä!

kittelua. Kunnioitus on tasa-arvoista suhtautumista toisiin. Se on sitä, ettei arvostele ja osoita, että arvoistamme poik-keavat ihmiset ovat väärässä tai huonoja, koska sellainen saa ihmiset puolustuskannalle ja tukahduttaa hedelmälli-sen keskustelun.

Kolmanneksi: odota. Odota oman mielipiteesi muodos-tamista. Odota, ennen kuin muodostat asioista ehdotto-man varmoja käsityksiä, jotka lukitsevat asenteesi. Odot-tamalla annat tilaa muiden ihmisten tärkeiden kysymysten nousta esille, annat tilaa toisille.

Puhutaan suoraan eikä lannistuta!Neljäs ohje hyvään vuorovaikutukseen kuulostaa helpol-ta, muttei ole sitä: puhu suoraan. Ilmaise sitä, mitä näet ja koet, mitä todella ajattelet ja tunnet, millaisia tarpeita sinulla on ja mitä haluat. Se vaatii itseluottamusta ja roh-keutta, mutta parhaimmillaan vapauttaa muutkin osallis-tujat olemaan läsnä omana itsenään ja puhumaan suoraan sydämestään.

Viidenneksi ohjeeksi voisi lisätä: älä luovuta. Älä luovu-ta, vaikka huomaisit vanhojen keskustelukaavojen toistu-van ja itsesi sortuvan entisiin, tuloksettomiin toimintamal-leihin. Uuden oppiminen ei tapahdu kerralla, vaan vaatii sinnikkyyttä ja aikaa.

Samoin verkoston rakentaminen vie oman aikansa. Olemme kärsimättömiä ja haluamme heti ratkaisuja on-gelmiin sen sijaan, että keskittyisimme luomaan luotta-muksen ilmapiirin ja opettelemaan yhdessä keinot siihen, miten näitä ratkaisuja voi yleensäkään syntyä. Pienet muu-tokset nykyisessä toimintatavassamme voivat johtaa lo-pulta suuriin tuloksiin, mutta se vie aikaa.

Verkostoissa toimiminen perustuu toisten tuntemiseen ja sitä kautta syntyvään luottamukseen. Verkostoissa sovi-taan yhdessä päämääristä ja toimintamalleista, keskustel-laan, kuunnellaan ja neuvotellaan. Hyviin verkostoihin si-toudutaan, niissä opitaan yhdessä ja tuotetaan ratkaisuja ongelmiin, joita varten on alun perin kokoonnuttu. Hyvä verkosto on houkutteleva ja tuottaa lisäarvoa osallistujil-leen. Se on parhaimmillaan tekemisen iloa ja paloa, roh-keutta tarttua uuteen ja nöyryyttä huomata, miten paljon opittavaa meillä jokaisella vielä onkaan.

n Teksti: Raija Ruusunen,Erityisasiantuntija, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,Matkailun teemaryhmäwww.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu

n Kirjallisuutta: Isaacs William. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito.

Kyky ajatella yhdessä ratkaisee sen, millaisia tuloksia verkostossa saadaan aikaan.Kun halutaan yhteistyötä, kokoonnutaan, ajatellaan, puhutaan sekä toimitaan yhdessä. Yksinkertaista vai mitä?

”Kuuntele toista ilman, että samaan aikaan valmistelet

omaa puhettasi. Kuuntele ilman omia ajatuksiasi,

ennakkokäsityksiäsi tai hätäisiä johtopäätöksiäsi.

Kuuntele niin, että mielesi on hiljaa ja avoin ja voit

nähdä asiat toisen näkökulmasta.” Raija Ruusunen

KUVAT: MARI HOLOPAINEN


Kuinka elinkeinoa tukeva toiminta ja verkostot ovat kehittyneet, olemmeko pystyneet vastaa-maan elinkeinon tarpeisiin, pysymään elinkeinon eturintamassa ja kärkivauhdissa mukana viemäl-

lä alaa eteenpäin? Paikoin on menty eteenpäin, paikoin poljetaan paikal-

laan. Nähtävissä on, että maaseutumatkailuelinkeinon tu-kena toimiville alueellisten ja valtakunnallisten verkosto-jen vahvistamiselle sekä tuloksekkaalle ja vaikuttavalle toiminnalle on tilausta. Tukiverkoston koneisto on monin paikoin koossa tai ainakin lopullista kasausta odottamas-sa, mutta vaatii ylläpitoa, huoltoa sekä oikeansuuntaisia kehityssysäyksiä ja aukkopaikkojen täyttöä.

Eroja maakuntien välilläAluetasolla maaseutumatkailuyritysten tukena olevat ke-hittämisprojektit ja yritysneuvonta sekä matkailun alue-, seutu- ja kuntatason organisaatiot ovat vieneet kehityssy-säyksillä maaseutumatkailuelinkeinoa eteenpäin. Projek-teilla on saatu paljon hyvää aikaan, mutta projektitoimin-nan lyhyt elinkaari tuo omat haasteensa pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Maaseutumatkailun viime vuosien kehitys on ollut suotuisaa. Alan kärkiyritykset ovat kehittäneet toimintaansa suunnitelmallisesti, määrätietoisesti ja tehokkaasti. Investoinnit toiminnan puitteisiin ja rakennuksiin, asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen sekä uusiin markkinointi- ja myyntikanaviin yritystasolla ovat tuoneet tulosta.

Alueorganisaatiot ovat maakunnasta riippuen vaihtele-vasti maaseutumatkailun tukena. Joissakin maakunnissa maaseutumatkailu nähdään vahvana ja aitona osana alu-een matkailua, toisissa se tuntuu olevan mukana lähinnä paperilla tai juhlapuheissa. Maaseutumatkailun tähänas-tiset saavutukset, sille kuuluva arvo ja kasvu edellyttävät entistä enemmän vahvaa alueellisen tason ja valtakunnalli-sen tason vuoropuhelua ja yhteistyötä. Esimerkiksi MEKin kanssa voisimme tehdä yhdessä nykyistä enemmän.

Maaseutumatkailuyrittäjiä valtakunnallisesti yhdistävä yhdistys, Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry, on toimi-nut vuodesta 1995. Jäsenyrityksinä on maaseudun majoi-tus-, ohjelma- ja ruokapalveluja tuottavia yrityksiä ja kan-nattajajäseninä keskeisiä maaseutumatkailun toimijoita sekä kehittäjiä. Yhdistys toimii yrittäjien välisenä yhteis-työfoorumina ja kannanottajana ajankohtaisiin, edunval-vonnallisesti merkittäviin kysymyksiin.

Tällä hetkellä tapetilla on muun muassa alkoholilain uu-distaminen. Lain tulevaan sisältöön viedään maaseutu-matkailuyritysten tarpeet ja näkökulma. Tulevan ohjelma-kauden rahoituksen tarpeisiin ja sisältöihin tarvitaan myös elinkeinon näkökulma ja tarpeet. Viestiä viedään päättäji-

en ja viranomaisten suuntaan myös yrityksiä koskevan hal-linnollisen taakan vähentämiseksi ja kohtuullistamiseksi. Lisäksi yhdistys on yhteistyökumppani markkinointitoi-menpiteissä, kuten messuosallistumisissa.

Yhteistyötä pitäisi lisätäMaaseutumatkailuyritysten järjestäytymisaste omaan yh-distykseensä tulisi olla huomattavasti nykyistä korkeampi. Myös arvokasta maaseutumatkailun kehitystyötä tekeviä kannattajajäseniä otetaan mieluusti mukaan yhdistyksen toimintaan. Näin saadaan yhdessä kuuluviin voimakkaam-pi maaseutumatkailun ääni sekä yrittäjä- että kehittäjänä-kökulmista alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Reviireistä, lokeroinnista ja kuka tekee -tyyppisestä ra-kenneajattelusta sekä odottelusta ja pallonheitoista ns. muille tahoille päästään positiivisesti eteenpäin yhteisel-lä vuoropuhelulla: mitä voimme tehdä yhdessä ja millä voimme saada vaikuttavia tuloksia aikaan. Verkostot ja yh-teistyö muuttuvat sanoista lihaksi siinä vaiheessa, kun nä-kökulma siirretään yhdessä tavoiteltaviin tuloksiin ja va-litaan niihin oikeat toimenpiteet sopivalla työnjaolla niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Tähän tarvitaan teki-

Valtakunnallisen yhteistyön tarve kasvaaMAASEUTUMATKAILU

jöitä, rakenteita ja resursseja, mutta ne eivät ole itseisar-vo. Mielestäni tämä on oivallettu Keski-Suomen maaseu-tumatkailussa hyvin.

Maaseutumatkailuyritysten upeat, vetovoimaiset ja mo-nipuoliset tuotteet tarvitsevat nykyisessä markkinatilan-teessa arvoisiaan, näkyviä ja runsasta kävijäliikennettä tuovia sähköisiä jakelukanavia. Valtakunnallisesti maaseu-tumatkailua edistävä yhdistys, Lomalaidun ry, on tarttu-nut haasteeseen maaseutumatkailun yhteisen näkyvyy-den, markkinoinnin ja myynnin merkittäväksi lisäämiseksi yhteistyössä maaseutumatkailuyritysten kanssa.

Keväällä lyötiin alkutahdit matkamaalle.fi-sivuston kehit-tämiseksi. Sivusto avautuu vuoden 2014 aikana. Tämän yh-teisen ponnistuksen onnistuneeseen toteutukseen ja tu-loksiin tarvitaan aktiivista otetta, osallistumista ja vankkaa uskoa maaseutumatkailun kasvuun.

n Teksti: Kimmo Aalto,Toiminnanjohtaja, Lomalaidun ryAsiantuntija, MTK

www.lomalaidun.fi


KUVA: KEIJO PENTTINEN

”Verkostot ja yhteistyö muuttuvat sanoista lihaksi siinä vaiheessa, kun näkökulma

siirretään yhdessä tavoiteltaviin tuloksiin ja valitaan niihin oikeat toimenpiteet

sopivalla työnjaolla niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.” Kimmo Aalto


Matkailualalla on Keski-Suomessa ainakin kah-denlaisia toimivia yritysverkostoja.

Ensimmäisessä mallissa veturiyrityksen ympärille syntyy pienemmistä palveluntuot-

tajista verkosto, joka tarjoaa asiakkailleen laajan tuotteis-tetun palveluvalikoiman. Toisaalta verkostoja hyödyn-netään myös tietojen, kokemusten ja vinkkien vaihdossa sekä uusien ideoiden kehittämisessä.

Lomakeskus Revontulen toimitusjohtaja Tiia Valkama pitää ensin mainitun kaltaisia verkostoja elinehtona keski-suomalaisille matkailuyrityksille. Keski-Suomeen saapuvil-le matkailijoille voidaan tarjota riittävän laaja palvelukat-taus, kun sitä ovat yhdessä rakentamassa ja tarjoamassa ammattitaitoisesti ja joustavasti palvelevat yritykset.

”Hyvin toimivan verkoston yritykset tarjoavat laadukkai-ta tuotteita. Yritykset ovat sitoutuneet toimintaan ja teke-vät työtä yhdessä. Verkostossa tarvitaan myös asiakasläh-töistä ajattelua ja riittävästi malttia”, Valkama listaa.

Ketterille yrityksille tilaustaMatkailualalla käydään jatkuvaa keskustelua siitä, miten esimerkiksi pienet maaseutumatkailuyritykset pääsevät mukaan veturiyrityksen vetämään verkostoon.

HimosLomat Oy:n toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju sa-noo, että tuotteen ulosmyyvä veturiyritys tarvitsee pienel-tä yritykseltä selkeän tuotteen ja tuotekuvauksen.

”Myyntipalvelumme on tiedettävä tarkasti, mitä ovat myymässä. Joskus voi olla parasta, että pieni tuottaja myy

Hyvän yritysverkoston resepti Keski-Suomen matkailuhallitukselta

Tarkasti kuvatut tuotteet ja sitoutuneet yrityksetHyvin toimivassa verkostossa matkailuyritykset täydentävät toistensa palveluita. Yhtä lailla verkosto toimii silloin, kun yritykset uskaltavat jakaa luottamuksellista tietoa toinen toisilleen.

spesiaalipalvelun itse. Verkostot kuitenkin kaipaavat kette-riä pieniä toimijoita”, Mäntyharju huomauttaa.

Toimivan tuotteen ja tarkan tuotekuvauksen lisäksi Val-kama korostaa pienten yritysten sitoutumista palvelun tuottamiseen ja tuotteen testausmahdollisuutta.

”Verkostosta putoavat yleensä pois ne, jotka eivät pys-ty sitoutumaan toimintaan. Verkostossa ei kannata olla mukana vain mukanaolon takia. Hyvin toimivat tuotteet ovat syntyneet yleensä pitkän yhteistyön kautta”, Valka-ma miettii.

”Yhteistyö ei kanna pitkään, jos palvelu ei vastaakaan lu-vattua. Likapyykin pesee silloin palvelun myynyt yritys, siis usein se verkoston veturi”, Mäntyharju täydentää.

Matkailuhallituksen jäsenyritykset muistuttavat, et-tä pienet matkailuyritykset voivat rakentaa verkostojaan myös ilman isoja veturiyrityksiä esimerkiksi yhteisten asi-akkaiden kautta.

”Aina kannattaa kuitenkin soittaa ja kysyä rohkeasti yh-teistyöstä. Näin voi avautua hyviäkin uusia mahdollisuuk-sia”, Valkama vinkkaa.

Matkailualallakin pätee vanha sanonta siitä, että verkos-to on juuri niin vahva kuin on sen heikoin lenkki. Jokaisen osan on toimittava yhtä korkealla laatutasolla.

”Asiakkaat lopulta ratkaisevat verkostojen toimivuuden ja tarpeellisuuden. He käyttävät palveluita ja antavat niistä palautetta”, kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Kes-ki-Suomen liitosta muistuttaa.

Asiakaslähtöisyys näkyy siinä, kuinka verkostot syntyvät

ja elävät. Mäntyharju sanoo HimosLomien ympärillä toimi-vien yritysverkostojen syntyneen aitoon tarpeeseen joko asiakaskysynnän tai HimosLomien oman tarpeen mukaan.

Kumppanit eivät salaa tietojaanToinen tärkeä verkostoitumisen muoto, keskinäinen tie-tojen ja ideoiden vaihto, elää ainoastaan avoimuudesta ja luottamuksesta. Esimerkiksi Keski-Suomen matkailuhalli-tuksen yritykset käyvät jatkuvasti keskinäistä keskustelua ryhmässä tai yritysten välillä.

”Verkosto toimii, kun tietoja uskalletaan jakaa avoimes-ti aina yksittäisten lukujen tasolle asti. Emme voi nähdä toi-sia yrityksiä kilpailijoina”, Mäntyharju sanoo.

Tiedonjaon lisäksi verkostosta voi löytyä yhteistyökump-paneita. Tällaista kumppanuutta Keski-Suomessa on toteu-tettu muun muassa venäläisille suunnatun matkailun ke-hittämisessä.

Yksi osoitus yritysten yhteisestä halusta kehittää mat-kailualaa on helmikuussa 2013 julkaistu Keski-Suomen mat-kailustrategia 2020. Virallisesti matkailustrategia on Keski-Suomen matkailuhallituksen laatima, mutta sen sisältö on tullut yrityksiltä. Keski-Suomen kauppakamarin matkailu-

hallituksen jäsenyritykset ottivat syksyn 2012 aikana teh-täväkseen maakunnan matkailustrategian uudistamisen.

”Strategiassa näkyvät ne tavoitteet, joihin yritykset ha-luavat yhdessä pyrkiä. Koko strategia on syntynyt yritys-ten verkostoitumisen kautta”, Päivänen korostaa.

n Teksti: Tommi Salo

Keski-Suomen matkailustrategia 2020:n tavoitteet• Venäläisten matkailijoiden määrä

kolminkertaistetaan.• Yritykset ja seudut laativat ja toteuttavat yhdessä

sähköisen jakelukanavastrategian.• Keski-Suomi kasvattaa markkinaosuuttaan

Suomen majoitusvuorokausista 6 prosentista 6,5 prosenttiin.

• Yritykset kehittävät ympärivuotisia säänkestäviä palveluinnovaatiota.

tt Tiina Mäntyharju (HimosLomat).

t Veli-Pekka Päivänen (Keski-Suomen liitto) ja Tiia Valkama (Revontuli)

TIMO SILLANPÄÄ TOMMI SALO

KUVA: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINENKUVA: JOHANNES MYLLYMÄKI

KUVA: KEIJO PENTTINEN

Hyvin toimivan verkoston yritykset tarjoavat laaduk-kaita tuotteita. Yritykset ovat sitoutuneet toimin-taan ja tekevät työtä yhdessä.


Nyrölä

Laukaa

Jyväskylä

Yhteistyö sai alkunsa noin viisi vuotta sitten. Alu-eella oli useita lapsiperheille soveltuvia uniikkeja ja toisiaan sisällöllisesti täydentäviä ”helmiä”, jot-ka muodostivat valtakunnallisestikin katsottuna

ainutlaatuisen kokonaisuuden. Kohteita yhdisti seikkailulli-suus ja toiminnallisuus. Visuaalisesti syntyi idea Afrikan täh-ti -tyylisestä seikkailullisesta kartasta, jonka toiminnallisissa kohteissa lapsiperheet voisivat vapaa-ajallaan seikkailla.

Ymmärsimme alueen vahvuudeksi ja kilpailuvaltiksi val-takunnallisella pelikentällä monipuolisen kokonaisuuden, jota kannatti lähteä markkinoimaan yhteisin voimin.

Löytöretkikokonaisuutta on kehitetty yhteistyössä ko-ko sen elinkaaren ajan. Kehitystyö on pitänyt sisällään pal-velumuotoilua, tuotteistamista, tulosmittareiden luomista ja kohderyhmätutkimusta. Asiakasta on haluttu ymmärtää yhä paremmin esimerkiksi ostokäyttäytymisen ja sähköis-ten palveluiden näkökulmasta.

Huomiota on kiinnitetty myös verkoston jäsenten kes-kinäiseen tuntemukseen. Yhteiset kehitysprojektit ja val-mennukset ovat lisänneet luottamusta, yhteenkuulu-vuuden tunnetta ja sitoutuneisuutta sekä madaltaneet kynnystä ryhtyä myös muihin yhteisiin projekteihin.

Löytöretkiyhteistyön aikana on toteutettu lukuisia val-takunnallisia kampanjoita, messuja ja tapahtumia. Pää-tuotteeksi on muodostunut yhteisen hankkeen loppu-tuotteena ideoitu koko perheen Löytöretkipassi, jonka toteutuksessa avainsanoja ovat olleet asiakaslähtöisyys ja käytön helppous. Passin ideana on saada matkailevat perheet sitoutumaan kerralla useampaan kohteeseen ja tuoda esille laaja kohdekattaus yhdellä silmäyksellä. Mie-luisimman ja kullekin perheelle parhaiten soveltuvan koh-dekombinaation valinta on jätetty asiakkaalle.

Merkittävimmät mitattavat markkinoinnilliset tulokset Löytöretkien osalta on saatu sosiaalisen median kampan-jakokeiluista. Niissä on etsitty asiantuntijavoimin yhteis-markkinoinnille mahdollisimman hyvin toimivia markki-

Tuloksellista yhteistyötä

LASTEN LÖYTÖRETKETJYVÄSKYLÄN SEUDULLA

nointimalleja. Pääkanavana kokeiluissa on hyödynnetty Facebookia.

Tarkkaan kohdennettujen kampanjoiden avulla kävijä-määrät lastenloytoretket.fi-sivuilla ovat parhaimmillaan tuplaantuneet sesonkien välillä. Kesäkaudella 2013 sivuilla vieraili jo yli 12 000 uniikkia kävijää. Löytöretkikokonaisuu-den yhteyteen luotu Löytöretkiklubi on puolestaan saanut jäsenikseen vuodessa jo lähes 1 000 perhettä. Myös kävijä-määrät kohteissa ovat kasvaneet tasaisesti yhteistyön ai-kana.

Verkostoyhteistyön haasteet ja mahdollisuudetSuurin haaste verkostoyhteistyöhön lähdettäessä on muuttaa asetelma kilpailijoista yhteistyökumppaneiksi. Myös kohteiden erilaisuus on haaste. Erilaisten toimin-taympäristöjen, taustojen, sisältöjen, resurssien ja odo-tusten yhteensovittaminen ei ole helpoin tehtävä. Myös yhteistyön motiivi voi vaihdella. Toisilla se on yleisen tun-nettuuden lisääminen, toisilla taas konkreettinen kassavir-ran kasvattaminen.

Onnistuakseen verkoston on tärkeää luoda yhteinen ta-voite ja näkemys päämäärästä. Löytöretkiyhteistyössä se on ollut lapsiperhekohderyhmän tehokkaampi tavoittami-nen ja sen vakuuttaminen Jyväskylän alueesta seuraavana perhelomakohteena. Mitattavia välitavoitteita onkin sit-ten enemmän.

Erilaisuus on kuitenkin ennen kaikkea vahvuus ja mah-dollisuus matkailuyhteistyössä, sillä se synnyttää sisällöl-listä rikkautta. Tämä rikkaus yhdistettynä hyvin toimivaan verkostoyhteistyöhön on lyömätön yhdistelmä vetovoi-man kasvattamiseksi.

n Susanne SarvilinnaViestintä- ja markkinointikoordinaattoriJyväskylän Seudun Matkailu/Jyväskylän kaupunkiwww.lastenloytoretket.fi

Jyväskylän seikkailupuisto Peukkulan palvelujohtaja Ma-rika Paananen näkee, että Lasten löytöretket on kas-

vanut koko seudun matkailua hyödyttäväksi brändiksi. Jyväskylän seudun näkyvyyden ja vetovoimaisuuden li-sääntyminen tuo uusia mahdollisuuksia kaikille matkailu-alan yrityksille. Lasten löytöretket nostaa lapsiperheiden tietoisuuteen laajemmin Jyväskylän seutua ja luo tarpeita myös verkoston ulkopuolisille palveluille.

Paanasen mukaan elämysten oheen tarvitaan esimer-kiksi hotelli- ja ravintolapalveluita. Siksi hän uskookin, että eri kohderyhmille räätälöityjen palvelukokonaisuuksien ra-kentaminen lisää matkailijoiden viipymistä Jyväskylän seu-dulla. Verkostomaisella työskentelytavalla saavutetaan asi-akkaita, joita kaikki yritykset eivät yksin tavoittaisi.

”Yhdessä tekeminen on käytännössä muun muassa markkinointia. Esimerkiksi Helsingissä järjestettävillä Lap-simessuilla olemme samalla osastolla.”

Jokainen yritys kantaa vastuutaPeukkula on verkostoitunut erityisesti lapsiperheiden nä-kökulmasta Jyväskylän seudun matkailualan toimijoiden sekä alueen palveluntarjoajien kanssa.

”Verkostoituminen lähtee siitä näkökulmasta, että kaik-ki verkoston jäsenet ja myös asiakkaat hyötyvät yhteis-työstä”, Paananen toteaa.

Verkostoyhteistyöhön sisältyy myös vastuuta, jota jokai-nen mukana oleva yritys omalta osaltaan kantaa.

”Verkoston yritykset ovat vastuussa toisten yritysten imagosta. Siksi verkostossa on tärkeää noudattaa sen toi-mintaan liittyviä sopimuksia. Monet toimijat ovat tuttuja keskenään, joten luottamusta pidetään itsestään selvänä. Aina emme toki ole samaa mieltä kaikista asioista, mutta jokainen tekee kompromisseja yhteisen edun vuoksi.”

Paanasen mukaan verkostoyhteistyössä tärkeää ovat vapaaehtoisuus ja mahdollisuus osallistua esimerkiksi markkinointitoimenpiteisiin omien tarpeiden ja mahdolli-suuksien mukaan.

”Varmasti jokainen mukana oleva yritys osaa arvioida, millaisiin yhteistyökuvioihin se lähtee mukaan. Tätä arvi-oidessaan yritys joutuu punnitsemaan verkoston imma-teriaaliset ja materiaaliset hyödyt sekä haitat. Asiakkaalle suurin etu Lasten löytöretkistä on yhden luukun periaate, mikä tarjoaa myös selkeää taloudellista hyötyä.”

n Teksti: Timo Sillanpää

www.peukkula.fi

Peukkulan palvelujohtaja Marika Paananen:

Hyötyä koko Jyväskylän seudulle

Peukkulan palvelujohtaja Marika Paananen näkee, että verkostossa siirtyy kokeneimmilta yrittäjiltä tietoa ja osaamista muille yrittäjille. ”Kun kokemuksia ja ideoita jaetaan, syntyy aina jotain uutta. Ideoita tarvitaan, sillä Lasten löytöretket -verkostonkin on uudistuttava ja kehi-tyttävä. On luontevaa, että Lasten Löytöretket -verkoston vetäjänä toimii julkinen taho.”

Jyväskylässä tiivistä verkostoyhteistyö-mallia on hyödynnetty erityisesti matkai-levien lapsiperheiden saavuttamiseksi. Yhteistyö on kantanut nimeä ”Lasten Löy-töretket Jyväskylän seudulla”. Yhteistyö-tä on koordinoinut julkisen toimijan omi-naisuudessa Jyväskylän Seudun Matkailu tiimipelaajinaan vuosittain reilut kymme-nen matkailutoimijaa ja -yritystä.

Jyväskylän seikkailupuisto Peukkula on osa Jyväskylän seudun Lasten löytöretket -verkostoa.

JIRI HALTTUNEN

JIRI HALTTUNEN

JYVÄSKYLÄN SEUDUN MATKAILU


Pipsa ja Fränz Wagnerin ylläpitämä Purola Farm on verkostoitunut tiiviisti Pajupuron kyläläisten ja lä-hiseudun mikroyritysten kanssa. Uudet yrittäjät on otettu Saarijärven kupeessa sijaitsevassa maa-

seutukylässä hyvin vastaan. ”Uskon, että kyläläiset ovat ajatelleet uusien yrittäji-

en vahvistavan kylän elinvoimaa. Ehkä juuri siksi jokai-nen maanomistaja antoi luvan käyttää maitaan, kun ra-kensimme reittejä ratsastusvaelluksiin. Meillä on noin 100 kilometriä vaellusreittejä lähiseudulla ja lisäksi olemme saaneet luvan käyttää kyläläisten mailla olevia retkikotia levähdyspaikkoina”, kertoo Pipsa Wagner.

Ekologisuutta ja paikallisuutta arvostava Purola Farm tekee tiivistä yhteistyötä lähiseudun pienyrittäjien kanssa. Raaka-aineiden tuoreus on tärkeää. Wagnerit ostavat tilal-leen kylän ruisleipää, jonka leipuri valmistaa yli sata vuot-ta vanhasta taikinajuuresta. Kalat hankitaan tuoreina pai-kalliselta kalastajalta.

”Tärkeä osa raaka-aineverkostoamme on Iitan lähipuoti, jossa myydään paikallisia elintarvikkeita. Pyrimme siihen, että liha, vihannekset, jauhot ja muut perusraaka-aineet ovat paikallisia”, Wagner kertoo.

Purola Farmin ja Arto Ahosen Saarijärven Eräpalvelut Ky:n välille on muodostunut kiinteä yhteistyösuhde. Aho-sen yritys tarjoaa Purola Farmille ohjelmapalveluja, joita Wagnerit eivät itse järjestä. Ahonen puolestaan hyödyntää muun muassa Purola Farmin tarjoamia ratsastuspalveluja.

Tilan kehittämiselle oma verkostonsaWagnerit kehittävät aktiivisesti Purola Farmin liiketoi-mintaa. Purola Farm on mukana Kestävyydestä kilpai-luetua maaseutumatkailuun KESMA II -hankkeessa se-kä hyvinvointipalvelujen kehittämiseen tähtäävässä Finnbeing-hankkeessa.

”Hankkeiden myötä vuorovaikutus muiden yrittäjien kanssa on säännöllistä. Toistuvat tapaamiset vahvistavat verkostoitumista ja uusien yhteistyökumppanuuksien syn-tymistä”, Wagner pohtii.

Wagnerin mukaan hankkeissa oppii tuntemaan muita saman alan yrittäjiä, joiden kapasiteettia voi hyödyntää ruuhka-aikoina.

”Suosittelemme muiden majoitusalan yritysten palvelu-ja silloin, kun omat tilamme ovat täynnä. Muiden yrittäjien tapaaminen hankkeiden yhteydessä tuo lisäksi vertaistu-kea, mikä on tärkeää pienelle yritykselle.”

PUROLA FARM

Monissa verkostoissaPurola Farmin verkostoituminen Pajupuron kyläläisten kanssa alkoi, kun Fränz ja Pipsa Wagner ryhtyivät remontoimaan ostamaansa maatilaa. Urakassa käytettiin mahdollisim-man paljon paikallisia ammattilaisia ja rakennusmateriaaleja. Tilan liiketoiminnan aloitta-misen jälkeen yritysyhteistyö on laajentunut. Tärkeä rooli verkostossa on liiketoiminnan kehittämiseen, green care -toimintaan sekä hevosiin liittyvillä kumppanuuksilla.

Issikoita ja hyvinvointipalvelujaIslanninhevosilla on tärkeä rooli Purola Farmin liiketoimin-nassa. Vieraita ratsastusvaelluksille tulee ympäri Suomea. Wagner on kouluttautunut myös sosiaalipedagogiseen he-vostoimintaan, jossa hevosia hyödynnetään terapeuttises-ti. Issikoiden ja osaavan ohjaajan avulla voidaan esimerkik-si auttaa syrjäytyneitä nuoria tai ylivilkkaudesta kärsiviä lapsia.

”Olen kiinnostunut luontoon perustuvista terapia- ja hoitomuodoista. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan li-säksi tarjoamme turvehoitoja. Uskon, että jatkossa lisääm-me green care -ajatteluun pohjautuvia hoitomuotoja”, Pip-sa Wagner kertoo.

Green care -toiminnan kehittämiseen Wagner hakee op-pia muun muassa Green Care Finland -yhdistyksen jäsenyy-destä. Myös islanninhevosiin ja vaellusratsastukseen liitty-vät omat verkostonsa.

Verkostoituminen on välttämätöntäPipsa Wagner näkee, että Purola Farm on onnistunut ra-kentamaan verkoston, joka mahdollistaa tilan liiketoimin-nan sujuvuuden ja kehittämisen sekä tarjoaa tarpeellista vertaistukea. Yrittäjien välisille juridisille sopimuksille ei ole nähty tarvetta, vaan yhteistyö perustuu suullisiin sopimuk-siin.

Wagnerin mukaan luottamus verkoston jäseniä kohtaan syntyy ajan mittaan. Luottamusta heikentää se, jos verkos-tossa mukana oleva yritys ei toimita riittävän laadukkaita tuotteita tai palveluita.

”Verkoston toimivuutta arvioidaan fiilismittarilla. Jos jo-ku toimittaa heikkolaatuisia raaka-aineita, asiasta tietenkin keskustellaan tavarantoimittajan kanssa.”

”Asiakkaalle verkostoituminen luonnollisesti tuo mo-nenlaista hyvää. Jos asiakas haluaa palveluja, joita meillä ei ole tarjolla, yhteistyökumppanimme tulevat avuksi. Lisäk-si paikallisten ja tuoreiden raaka-aineiden ansiosta asia kas saa, mitä lupaamme: esimerkiksi maistuvia aamiaisia ja il-lallisia.”

”Ja emme me kahdestaan Fränzin kanssa pystyisi kaik-kea tekemäänkään”, Pipsa Wagner tiivistää.

n Teksti ja kuvat: Timo Sillanpää

www.purolafarm.fi

Suomen Islanninhevosyhdistys

Paikalliset yrittäjät(leipuri, kalastaja,

eräopas)

Hankkeet(KESMA II, Finnbeing)

Saman alanyrittäjät seudulla

Pajupuron kylän maanomistajat

Green CareFinland

Suomen Islannin-hevosyhdistys

Suomen Vaellustallien Liitto

Oppilaitokset(POKE, JAMK)• harjoittelijat

• opinnäytetyöt

PUROLA FARMIN VERKOSTO

Pipsa ja Fränz Wagner sekä islanninhevonen Ylur frá Lang-husum. Islanninhevoset muodostavat tärkeän osan Purola Farmin palvelutarjonnasta. Pipsa Wagner pitää monipuo-lista verkostoitumista niin kyläläisten, alueen yrittäjien kuin maaseudun yrityksiä kehittävien hankkeiden kanssa välttämättömänä Purola Farmin kehittymisen kannalta.

Purola Farm• Purola Farm on Saarijärven Pajupuron kylässä

sijaitseva maaseutumatkailuyritys, joka tarjoaa majoitusta, maatilalomia, tyky-toimintaa, ravitse-mispalveluja, kokouspalveluja, ratsastusta ja vael-lusretkiä islanninhevosilla sekä erilaisia hyvinvoin-ti- ja terapiapalveluja, kuten sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja turvehoitoja.

• Perheyrityksen toiminnasta vastaavat Fränz ja Pip-sa Wagner, jotka asuivat 12 vuotta Luxemburgissa ennen muuttoaan Saarijärvelle.

• Pitkään kytenyt haave oman maatilamatkailu-yrityksen perustamisesta Suomeen toteutui, kun Wagnerit ostivat vanhan maatilan Saarijärveltä vuonna 2009. Yritystoiminta alkoi asteittain vuosien 2010–2011 tienoilla, kun tilan remontti valmistui.

Hevosteema on esillä ma-joitustiloissa. Purola Farmilla on 18 hengen majoitustilat.

SSYP Kehitys Oy/Matkailupalvelut

Lähiruokaa myyvät kaupat

Purola Farm


Usein pienet matkailualan yrittäjät toimivat yksin. Verkostoituminen on luonteva tapa tutustua sa-man seudun yrittäjiin, löytää yhteistyökump-panuuksia sekä toteuttaa yhteistä myyntiä ja

markkinointia. Työkaverit löytyvät tavallaan verkostosta”, Marjatta Kunnaton tiivistää.

Villa Hiidenmäki kuuluu HimosMaailma-yritysverkos-toon, mikä tukee palveluiden myynti ja markkinointia se-kä yrityksen liiketoiminnan kehittämistä.

”Monet matkailualan yritysten kehittämishankkeet Jäm-sän seudulla kohdistuvat HimosMaailman yritysverkos-toon, mikä tiivistää mukana olevien yritysten yhteistoimin-taa. Osallistuminen hankkeisiin synnyttää uusia kontakteja ja verkostoja. Pienen yrityksen kehittämiselle hankkeet ovat korvaamaton kehittämisen väline: omia vahvuuksia ja yrityksen palvelujen kehittämistä tulee mietittyä aivan uusista näkökulmista.”

Villa Hiidenmäessä verkostoituminen on lähtenyt selke-ästi yrityksen tarpeista.

”Olemme halunneet tehostaa tuotteistamista ja luoda sosiaalisia kontakteja sekä saada myyntiapua, malleja ja ideoita verkostoista”, Kunnaton toteaa.

Hankkeet auttavat löytämään vahvuuksiaKunnaton näkee, että vastuullisuuteen ja kestävään kehi-tykseen liittyvät teemat lisääntyvät matkailualalla.

”Olemme mukana Kesma II -hankkeessa, jossa kehite-tään maaseutumatkailun kestävyyttä ekologisen, kulttuu-risen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.”

Osallistuminen EU-rahoitteisiin hankkeisiin on ollut kes-keinen kehittämisen ja verkostoitumisen työväline Villa Hiidenmäessä. Kunnaton uskoo, että hankkeisiin osallistu-minen tarjoaa ideoita ja osaamista muun muassa vastuulli-suuteen liittyvään markkinointiin. Kunnaton pitää hankkei-ta myös hyvänä sparraajana pienelle yritykselle.

”Haasteena on luonnollisesti ajankäyttö. Pienessä yri-tyksessä asiakkaita on palveltava, ja sijaisjärjestelyjä on usein vaikea toteuttaa.”

”Etuna on myös se, että pienelle yritykselle EU-hankkei-den omarahoitusosuus on alhainen, mikä laskee osallistu-misen kynnystä. Kouluttajat ja kehittäjät ovat oman alansa ammattilaisia ja kehittämistoimenpiteet kohdistuvat juu-

EU-hankkeet tukevat verkostoitumista

VILLA HIIDENMÄKI

Villa Hiidenmäki syntyi, kun Marjatta Kunnaton ja Timo Korpela päättivät kunnostaa vanhasta sukutilasta kokous- ja majoituspalveluja tarjoavan matkailuyrityksen 2000-luvun puolivälin tienoilla. Yrityksen liiketoiminnasta vastaava Marjatta Kunnaton tekee koko ajan aktiivista työtä tilan palvelutuotteiden monipuolistamiseksi. Kehittämistyön apuna ovat hankkeet, verkostoituminen ja täydennyskoulutus.

ri pienille yrityksille tarpeellisiin asioihin, kuten myyntiin, markkinointiin, viestintään ja verkostoitumiseen. Lisäksi yritysvierailut ovat antoisia ja antavat oman liiketoiminnan suunnitteluun uusia näkökulmia.”

Tuotteistamiseen liittyviä ideoita Kunnaton on hakenut ”Himoksen matkailuyritysten vastuullisuuden palvelutes-taus ja asiakasdialogi – konseptista tuotantoon” -hank-keesta, jossa keskitytään käyttäjälähtöiseen suunnitte-luun. Käyttäjäaineistosta etsitään tuotemahdollisuuksia, tarpeita sekä uusia tapoja tehdä ja ajatella.

Maaseudun Sivistysliiton organisoima Näkökulmavers-tas puolestaan on tarjonnut mikroyrityksille koulutusta, opintomatkoja ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen, min-kä Kunnaton on kokenut antoisana.

Kunnaton sai hyviä kokemuksia myös Keski-Suomen Hel-met -verkostosta, joka kehitti yrityksiä vuosina 2007–2010. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa kokousasiakkaisiin kes-kittyneiden yritysten yhteistä markkinointia.

Suosittelulla on voimaaMonet Villa Hiidenmäen yhteistyökumppanuudet ovat syntyneet hankeyhteistyön myötä. Joidenkin yritysten kanssa yhteistyö on kiinteää, mutta aika paljon esimerkiksi HimosMaailman verkostoa tuetaan suosittelemalla omille asiakkaille verkoston muita yrityksiä.

Villa Hiidenmäki tekee kiinteää yhteistyötä Eräopaspal-velu Ilkka Talven kanssa ohjelmapalveluiden järjestämi-seksi Villa Hiidenmäen vieraille. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa, kuten Hiidenmäen historiaan perustuva leikki-mielinen joukkuekisa, toimintaseikkailuja, vaellusta ja oh-jelmallisia nuotioiltoja.

Kunnaton on myös linkittänyt monen lähiseudun yrityk-sen nettisivut Villa Hiidenmäen omille sivuille, koska uskoo suosittelun voimaan.

”Meille on tärkeää paikallinen yhteistyö. Yhteistyö on vapaamuotoista ja perustuu suullisiin sopimuksiin. Himos-Maailman kanssa yhteistyöstä on tehty kirjallinen sopi-mus.”

n Teksti ja kuvat: Timo Sillanpää

www.villahiidenmaki.fi

Villa Hiidenmäki• Villa Hiidenmäki on Jämsän keskustassa sijaitseva

maaseutumatkailukohde, joka tarjoaa majoitusta, kokouspalveluja sekä erilaisia vapaa-ajan virkistys- ja ohjelmapalveluja.

• Alueella sijaitsee Hiidenmäen luonnonsuojelualue, jolla on muinaismuistolain mukainen rautakautinen polttokalmisto.

• Villa Hiidenmäki kuuluu HimosMaailma-yritysverkostoon.

”Monet matkailualan yritysten

kehittämishankkeet Jämsän

seudulla kohdistuvat HimosMaailman

yritysverkostoon, mikä tiivistää

mukana olevien yritysten

yhteistoimintaa.”Marjatta Kunnaton

”

14 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013


Toimintaterapeutti Satu Linnamo ja Maatilamatkai-lu Kumpusen yrittäjä Hanni Kumpunen ovat tun-teneet toisensa pari vuotta. Heidän kanssaan Ma-lakon pienryhmässä ovat myös Linnamon kollega

Eine Mäkinen, naurujoogakouluttaja Tuula Piira sekä Kum-pusen kollega, Taipaleen luomu- ja matkailutilan yrittäjä Pia Taipale. Verkostoa ja uutta maaseutumatkailutuotetta lähdettiin käytännössä luomaan tyhjältä pöydältä.

”Hankeasiantuntijat ’pakottivat’ meidät verkostoitu-maan. Enää ei tarvitse pakottaa”, ystävystyneet Linnamo ja Kumpunen nauravat.

Hankkeesta saadun alkupotkun jälkeen pienryhmän jä-senet huomasivat, että henkilökemiat toimivat hyvin ja eri aloilla työskentelevät ammattilaiset voivat tuoda aivan uu-denlaisia näkemyksiä maaseutumatkailutuotteen rakenta-miseen. Parin vuoden aikana on analysoitu kohderyhmiä, tehty kannattavuuslaskelmia ja ideoitu erilaisia hyvinvoin-timatkailuun liittyviä tuotteita, joiden miljöinä voisivat toi-mia Petäjävedellä sijaitsevat Kumpusen ja Taipaleen tilat.

Tuote rakentui vähitellenRyhmän ensimmäisissä tapaamisissa tärkein tehtävä oli pienryhmän verkostoituminen. Alkuvaiheessa verkostoi-tumista sparrasivat JAMKin asiantuntijat, jotka muun mu-

LUPAUS LEPPOISTAA

Ilosta syntyy uutta iloaToisinaan verkostoituminen aloitetaan lähes tyhjästä ja katsotaan, mitä tapahtuu, kun eri alojen luovat persoonat löytävät toisensa. Toimintaterapiaan, aivojumppaan ja naurujoogaan erikoistuneet asiantuntijat kohtasivat maaseutumatkailuyrittäjät Malako-hankkeen järjestämissä työpajoissa, ja tuoteidea syntyi lähes oppikirjamaisesti eri alojen rajapinnalta.

assa auttoivat erilaisten tuote- ja talousanalyysien teossa.Myös itse tuoteidea alkoi muotoutua. Ryhmä lähti kehit-

tämään työn ja perhe-elämän kiireiden keskellä eläville nai-sille leppoistamisviikonloppua. Tuote sai nimekseen ”Lu-paus leppoistaa”. Sen tavoitteena on tuoda arjen keskelle hemmottelua, liikuntaa ja aineksia oman itsetuntemuksen lisäämiseen.

Vaellusretket luonnossa ovat keskeinen osa tuotetta, jo-ka on suunnattu 8–15 hengen ryhmille. Satu Linnamo ai-koo hyödyntää myös aivojumppaan liittyvää osaamistaan ”leppoistamisessa”.

”Tavoitteena on lisätä tietoista läsnäoloa ja kulkea luonnossa aistit avoimena. Lupaus leppoistaa sopii työ-yhteisöille ja ystäväporukoille. Ajatuksena on myös, että voisimme koota avoimen ryhmän ilmoittautumisten perus-teella”, Linnamo ideoi.

Lupaus leppoistaa toteutetaan Kumpusen tai Taipaleen tilalla. Hyvät ateriat ja lähiruoka ovat tärkeä osa hemmot-telua.

”Viikonlopun ohjelmaan on suunniteltu paljon pieniä yk-sityiskohtia, jotka lisäävät viihtymistä ja auttavat irtautu-maan arjesta. Osa näistä paljastuu vasta viikonlopun aika-na”, Hanni Kumpunen kertoo.

Lupaus leppoistaa -tuotteen lisäksi suunnittelua jatke-

taan muilla hyvinvointiin ja luontoon liittyvillä tuoteide-oilla muun muassa keskieurooppalaisten matkailijoiden houkuttimeksi. Matkailutuotteisiin voisi liittyä esimerkik-si marjojen poimintaa ja sienestystä tai jokin teema, kuten sauna tai jooga.

Lupaus leppoistaa on tarkoitus toteuttaa ensimmäisen kerran vuoden 2014 alkupuolella, kunhan viimeisetkin yk-sityiskohdat on hiottu valmiiksi.

Hanke yhdisti eri alojen osaajatLinnamo ja Kumpunen sanovat, etteivät ryhmän jäsenet olisi kohdanneet ilman Malako-hanketta saati ryhtyneet suunnittelemaan yhdessä matkailutuotetta. Tuotetta on suunniteltu hyvässä ilmapiirissä. Iloinen porukka on muun muassa testannut vaellusreitit itse ja aikatauluttanut oh-jelman niin, että sen eri osaset niveltyvät toisiinsa luonte-vasti.

”Yhteistyön kuluessa jokainen meistä on saanut uusia ystäviä ja asiakkaita sekä oppinut tuntemaan muiden alo-jen osaamista. Myös tietoisuus siitä, että eri alojen ammat-tilaiset voivat luoda yhteistyössä uusia tuotteita, on vah-vistunut. Verkostoyhteistyö on tuonut kehittämistyöhön uudenlaisia näkökulmia, laatua ja iloa”, Linnamo toteaa.

”Ryhmässä on sisäinen luottamus siihen, että yhteistyö toimii myös käytännössä, kun ensimmäiset viikonloppupa-ketit toteutetaan. Luottamukselle hyvä yhteistyö juuri ra-kentuukin. Silloin ei tarvitse miettiä, tekeekö joku ryhmän jäsenistä sen, mikä on yhdessä sovittu”, Kumpunen tote-aa.

Haasteitakin on matkan varrella noussut esille. Verkos-ton työskentelyä kiusaa se, että ryhmän jäsenet ovat kii-reisiä ja yhteisiä tapaamisaikoja on vaikea löytää. Maa-

seutumatkailuyrityksissä vieraita on palveltava virka-ajan ulkopuolellakin, joten yrittäjillä myös illat ja viikonloput täyttyvät.

”Loppujen lopuksi suunnittelun lähtökohta oli yksinker-tainen. Päätimme luoda sellaisen tuotteen, jonka voimme toteuttaa ryhmässä olevan osaamisen ja maaseutumatkai-luyritysten tarjonnan pohjalta”, Linnamo summaa.

n Teksti: Timo Sillanpään Kuvat: Satu Linnamo (s. 16) ja Timo Sillanpää (s. 17)

ruokacentria.com/index.php/malakowww.kumpunen.fiwww.nic.fi/~taipale

Lupaus leppoistaa• Lupaus leppoistaa on JAMKin Malako-hankkeessa

(Matkailusta laatua koko elämään) syntynyt tuoteidea. Mukana tuotteen rakentamisessa ovat olleet Petäjävedeltä Maatilamatkailu Kumpunen ja Taipaleen luomu- ja matkailutila, Jyväskylästä toimintaterapeutit Satu Linnamo ja Eine Mäkinen sekä Laukaan Vehniältä naurujoogakouluttaja Tuula Piira.

• Lupaus leppoistaa on elämän ruuhkavuosien keskellä eläville naisille suunnattu ohjelmallinen rentoutusviikonloppu.

• Malako-hankkeessa syntynyt projektiryhmä suunnittelee myös muita hyvinvointiin, ”downshif-taukseen” ja maaseutuvaelluksiin liittyviä tuote-paketteja.

Lupaus leppoistaa -tuotteeseen liittyvä vaellusreitti on testat-tu myös lumikengillä. Kuvassa vas. Pia Tai-pale, Eine Mäkinen ja Hanni Kumpunen.

Ensimmäinen Lupaus leppoistaa toteutetaan vuoden 2014 alkupuo-lella. Hanni Kumpunen ja Satu Linnamo esitte-levät markkinointima-teriaalia.


Sitoutuminen yhteisiin arvoihin ja pelisääntöihin on edellytys yritysverkoston toimivuudelle. Karelia à la carte -yritysverkostossa varmistetaan yhteisil-lä arvoilla, että yritysten käyttämät raaka-aineet

ovat alkuperäisiä, ruokakulttuuri perustuu pohjoiskarjalai-suuteen ja luonto on vahvasti esillä annosten suunnitte-lussa.

”Uudelle jäsenelle verkoston perusarvot selvitetään tar-koin. Tavoitteena on, että verkoston jäsenyys on asiakkaal-le takuu korkeasta laadusta ja aidosta paikallisuudesta. Tä-nä päivänä moderni karjalaisuus näkyy vahvasti Karelia à la carten yleisilmeessä”, kertoo palvelupäällikkö, toiminnan-johtaja Johanna Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjalan Yritys-palveluista/Maa- ja kotitalousnaisista.

Verkoston alkuvaiheessa mukana oli kymmenkunta ra-vintolaa ja matkailualan yritystä. Verkostoa rakennettiin ProAgrian vetämän hankkeen avulla, mutta 1990-luvun loppupuolella yhteinen toiminta jonkin verran hiipui. Kun Johanna Rinnekari tuli ProAgrian palvelukseen vuonna 2004, verkoston kehittäminen jatkui taas aktiivisena.

”Vuonna 2006 käynnistetyn kehittämishankkeen myötä mukaan otettiin myös elintarvikealan yritykset ja verkos-ton toiminta elpyi.”

KARELIA À LA CARTE

Verkosto rakentuu yhteisten arvojen pohjalleVuonna 1991 perustettu matkailu-, elintarvike- ja käsityöalan yritysten verkosto Karelia à la carte on kasvanut kymmenen yrityksen yhteenliittymästä koko Pohjois-Karjalan maakun-nan alueella toimivaksi yli 70 yrityksen kokonaisuudeksi. ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaisten vetämässä verkostossa on määritelty tarkasti arvot, joita yritysten tulee noudattaa.

Rinnekarin mukaan pitkään toimineessa verkostossa tu-lee väistämättä eteen myös suvantovaiheita, mutta sen kehittäminen ei saisi pysähtyä koskaan. Tällä hetkellä visio-na on, että vuonna 2015 Karelia à la carte on valtakunnal-lisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokapalveluverkosto.

”Olemme muiden suomalaisten toimijoiden mukana käynnistämässä kansainvälistä hanketta, jonka avulla ha-emme kansainvälistä tunnettuutta muun muassa Keski-Eu-roopasta.”

Hankkeen avulla halutaan ruokamatkailijoita Suomen ra-jojen ulkopuolelta, sillä kasvun nähdään tulevan kansain-välisiltä markkinoilta.

ProAgria on verkoston moottoriEnimmillään verkostossa oli mukana 106 yritystä. Jäsenyy-den kriteerejä kuitenkin tiukennettiin vuonna 2007. Au-ditoidusta laatujärjestelmästä tuli keskeinen ehto jäse-nyydelle. Tiukennuksella haluttiin taata se, että mukana olevien yritysten toiminta täyttää brändiin liittyvät laatu-mielikuvat.

”Muutos sai monet yritykset rakentamaan laatujärjes-telmän, jotta ne voivat kuulua verkostoon”, Rinnekari to-teaa.

ProAgria Pohjois-Karjalalla on vetovastuu verkoston toi-minnassa. Jäsenyritykset maksavat ProAgrialle jäsenyy-destään vuosittain vajaan sadan euron jäsenmaksun. Li-säkustannuksia tulee sen mukaan, miten aktiivisesti yritys osallistuu erilaisiin markkinointikampanjoihin.

Vuonna 2007 ProAgriaan perustettin valiokunta, jolla on vahva rooli verkoston ohjaamisessa. Rinnekari on va-liokunnan puheenjohtaja ja mukana on 12 yrityksen edus-tajat. Valiokunta päättää uusien jäsenten valinnasta ja tar-vittaessa voi irtisanoa jäseniä. Uuden yrityksen kanssa tehdään aina kirjallinen sopimus, jossa yritys sitoutuu ver-koston arvoihin ja sääntöihin.

”Irtisanomiset ovat yleensä tapahtuneet taloudellisista syistä, kun verkoston yritys on esimerkiksi jättänyt mak-samatta laskuja toisille yrityksille tai ProAgrialle. On myös tapauksia, joissa yritys ei ole noudattanut verkoston arvo-ja. Verkosto edellyttää vahvaa sitoutumista”, Rinnekari to-teaa.

Yhteinen toiminta vahvistaa me-henkeäVerkoston sisäistä luottamusta vahvistavat säännölliset tapaamiset ja vahva sisäinen viestintä. Rinnekarin mukaan on tärkeä ideoida tulevaa ja ylläpitää yhteistä henkeä. Rin-nekarin mielestä on selvää, että suuressa verkostossa vali-koituu aktiivisten jäsenten joukko, joka osallistuu ahkeras-ti yhteisiin tilaisuuksiin.

”Monet pienet yritykset hakevat verkostosta vertaistu-kea ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteismarkkinointi esimerkiksi Matkamessuilla vahvistaa yhteishenkeä. Kou-lutus ja laatuvalmennukset sekä yhteinen tuotekehitys puolestaan vievät eteenpäin yritysten osaamista.”

”On ymmärrettävää, että kaikki eivät ehdi mukaan yh-teisiin tapaamisiin. Oma merkityksensä on suurilla veturi-yrityksillä, esimerkiksi Sokos Hotel Kolilla, joka tuo vahvaa näkyvyyttä koko verkostolle. Suurista yrityksistä hyötyvät myös kaikkein pienimmät toimijat, jotka saavat mahdolli-suuden kasvaa suurten imussa.”

Hyötyä yrityksille ja asiakkailleYksi verkoston tavoite on mukana olevien yritysten liike-toiminnan kehittäminen. Monen yrityksen liikevaihto on-kin kasvanut Rinnekarin mukaan juuri Karelia à la carten ansiosta.

”Verkosto tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa ja kehittää liiketoimintaa ja saada vertaistukea. Mukana olevissa yri-tyksissä myös tiedetään, mistä saa parhaat, paikalliset raa-ka-aineet”, Rinnekari pohtii verkoston hyötyjä.

Yhteistyöstä hyötyvät myös yritysten asiakkaat. Palvelu-jen laatu paranee ja asiakas tietää jo Karelia á la carte -lo-gosta, millaisiin arvoihin yritys on sitoutunut.

Asiakastyytyväisyyskyselyillä hankitaan jatkuvasti ver-koston yritysten toiminnasta tietoa, jonka ProAgrian valio-kunta käsittelee.

”Asiakaspalautteiden analysointi on yksi keino mitata verkoston toimintaa. Muita keinoja ovat yritysten liikevaih-don ja tuloksen kehitys, jäsenmäärän kehitys ja uusien ha-kemusten määrä”, Rinnekari toteaa.

n Teksti: Timo Sillanpään Kuvat: Suvi Ahonen ja Pro Agria Pohjois-Karjala

www.kareliaalacarte.fi

Karelia à la carte• Karelia á la carte on pohjoiskarjalaisten ravinto-

loiden sekä matkailu-, elintarvike- ja käsityöalan yritysten verkosto.

• Vuonna 1991 perustetun verkoston arvoja ovat paikallisuus, karjalaisuus, omaleimaisuus, luonto ja vieraanvaraisuus.

• Verkoston yritykset toimivat Pohjois-Karjalan maa-kunnan alueella ja sen vetovastuu on ProAgria Pohjois-Karjalan Yrityspalveluilla ja Maa- ja kotita-lousnaisilla.

• Tällä hetkellä mukana verkostossa on 72 yritystä.

Johanna Rinnekari


Saimaan Charmantit syntyi yritysten tarpeista 2000-luvun alkupuolella. Ajattelimme, että yhdes-sä olemme vetovoimaisempia ja pystymme tar-joamaan asiakkaillemme enemmän elämyksiä ja

palveluja”, kertoo verkoston perustamisvaiheessa Antto-lanhovin hotellinjohtajana työskennellyt Maisa Häkkinen. Hän toimii nykyisin Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n matkailujohtajana.

Charmantteihin lähdettiin kokoamaan suosittelutarjo-tinta kokeneelle, kulttuurista kiinnostuneelle matkailijal-le, joka haluaa laadukkaita palveluja ja matkailutuotteita.

”Avainsana oli ja on edelleen asiakaslähtöisyys. Haluam-me tuoda esille seudun ’parhaat palat’. Hotellinjohtajana koin verkoston perustamisvaiheessa, että asiakkaat tarvit-sevat muutakin kuin majoitusta.”

Verkostoon haluttiin yrityksiä, jotka ovat aidosti paikalli-sia ja perinteikkäitä kohteita.

”Kriteerit määriteltiin jo verkoston perustamisvaihees-sa ja niissä on pysytty”, toteaa Häkkinen, joka on edelleen mukana verkoston kehittämistyössä.

”Verkoston onnistumista voi arvioida sen jatkuvuudella, koska yritykset viime kädessä päättävät, mikä on hyödyl-listä niiden liiketoiminnalle. Jatkuvuudesta voi päätellä, et-tä Saimaan Charmantit on tuonut lisäarvoa mukana olevil-le yrityksille”, Häkkinen pohtii.

Luottamus kasvaa ajan myötäLuottamus verkoston yritysten kesken on syventynyt vuo-sien varrella. Vaikka mukana on kilpaileviakin yrityksiä, ne kokevat verkoston tuovan hyötyä liiketoiminnalleen. Sai-maan Charmanttien tarjoama yhteinen markkinointi on ar-vokas lisä jokaisen yrityksen omaan markkinointiin.

Häkkisen mukaan Saimaan Charmanttien kehittämis-tä on jatkettava aktiivisesti. Verkoston brändiä, tarjontaa, saavutettavuutta ja tuotteita pitää edelleen kehittää.

”Kasvu tulee kansainvälisiltä markkinoilta. Uudet avauk-set Aasian-markkinoille ovat tärkeitä. Erityisesti Japaniin ja Kiinaan meillä kohdistuu suuria odotuksia. Uskomme, et-tä paikallisuus ja aitous houkuttelevat aasialaisia matkai-lijoita.”

”Saimaan Charmanttien kaltaisen brändin luominen on hidasta. Kymmenessä vuodessa verkostosta on tullut jo-tain sellaista, mitä alussa ajattelin”, Häkkinen toteaa.

15 yrityksen verkostoSaimaan Charmantit Oy:ssä on mukana 15 matkailualan palveluja tarjoavaa yritystä. Verkoston toiminnan tueksi perustettua osakeyhtiötä johtaa Janne Leinonen, sisävesi-risteily-yritys Oy Vip Cruise Ltd:n yrittäjä.

Saimaan Charmantit Oy:n hallituksella ja sen toimitus-johtajalla Janne Leinosella on aktiivinen rooli. Emoyhtiön tulee kasvattaa mukana olevien yritysten liikevaihtoa ja li-

Toimivan yritysverkoston luominen vaatii aikaa, työtä ja aktiivista otetta. Saimaan Char-manttien kehittäjät ovat vuosien varrella todenneet, että verkosto vaatii vahvan johtajan. Verkostoa perustamassa ollut Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n matkailujohtaja Maisa Häkkinen näkee, että verkostolla on suuri merkitys koko Saimaan alueen matkailun kehittämisessä.

sätä huomionarvoa yhteisellä markkinoinnilla. Lisäksi ver-kostoon kuuluminen tuo säästöjä yrityksille esimerkiksi yh-teisten hankintojen ja koulutusten kautta.

”Muutaman viimeisen vuoden aikana olemme tehneet aktiivista brändityötä. Meillä on vakiintunut eettinen ja moraalinen ohjeisto, joka määrittää arvojamme. Saimaan Charmantit -logo on laatulupaus korkeatasoisesta palve-lusta ja paikallisuudesta. Verkostossa halutaan, että sen kohteet ovat laadullisesti samantasoisia.”

Saimaan Charmanttien toimintaa on kehitetty vuosina 2011–2013 EAKR-rahoitteisella Saimaan Charmanttien liike-toiminnan kehittäminen -hankkeella. Tavoitteena on ollut kasvattaa yritysten liikevaihtoa ja lisätä verkoston liiketoi-minta-, laatu- ja ympäristöosaamista. Leinosen mukaan ta-voitteessa on onnistuttu: vuodesta 2011 vuoteen 2012 yri-tysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi noin 15 prosenttia.

Mittaaminen on haasteellistaJanne Leinosen mukaan haasteena on verkoston tuomien hyötyjen mittaaminen.

”Seuraamme verkoston yritysten liikevaihdon ja asiakas-määrien kasvua ja suhteutamme ne muihin samalla alalla toimiviin yrityksiin. Vaikeinta on mitata sitä, mikä vaikutus Charmanttien imagolla on koko alueemme matkailun ke-hitykseen. Uskon sen olevan kuitenkin vain positiivista.”

Verkoston yksi toimintatapa on suosittelu. Jokainen yri-tys suosittelee verkostossa olevien kumppaniyritysten pal-veluja asiakkailleen. Kun Saimaan Charmanttien kohteissa käy vuosittain noin 600 000 asiakasta, on suosittelulla suu-ri merkitys. Suosittelu on mahdollista luottamuksen ansi-osta: yrittäjät tuntevat toisensa ja ovat vakuuttuneita ver-kostossa toimivien yritysten toiminnan laadusta.

”Verkosto tarvitsee valmentajan”Vuosien varrella on käynyt selvästi esille, että verkosto tar-vitsee yhteisiä tavoitteita ja päämääriä toimiakseen hyvin. Mikäli toiminnasta puuttuu ohjaava ote, verkoston toimin-ta hiipuu. EU-rahoitteiset hankkeet ovatkin olleet tehok-kaita ajureita toiminnalle.

”Verkostossa tarvitaan valmentaja, joka aktivoi verkos-ton jäseniä. Tämän roolin olen verkostossa omaksunut. Se, että kaikki yritykset eivät aina lähde mukaan yhteisiin pon-nistuksiin, johtuu ainakin osittain mikroyritysten resurssi-pulasta ja kiireestä. Kehittämiseen ei riitä aikaa, kun itse liiketoimintakin on hoidettava. Kiireisten yrittäjien markki-noinnin helpottamiseksi olemme luoneet erilaisia sähköi-siä työkaluja, kuten mediapankin”, Janne Leinonen kertoo.

n Teksti: Timo Sillanpään Kuvat: Suvi Ahonen ja Saimaan Charmantit

www.saimaancharmantit.fi

Tavoitteena mielikuva korkeasta laadusta

SAIMAAN CHARMANTIT

Saimaan Charmantit• 15 matkailualan yrityksen muodostama verkosto

Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla. • Perustettu noin 10 vuotta sitten.• Yritysverkostoa ylläpitää ja johtaa vuonna 2006 pe-

rustettu osakeyhtiö Saimaan Charmantit Oy.• Tavoitteena ylläpitää osakasyritysten korkeaa laatua

ja markkinoida verkostoa myös kansainvälisesti.

”



Matkailuviennin haasteena väitetään olevan yritysten kokorakenne: 90 prosenttia Suo-men matkailuyrityksistä on pieniä. Suuria yri-tyksiä tarvitaan lisää. Toisaalta, ovatko pie-

net omaleimaiset yritykset Suomen matkailun mauste? Mauste, joka takaa myös yksilöllisyyttä etsivien matkaili-joiden odotusten ylittymisen.

Kannattavuus vaatii kuitenkin kustannustehokkuutta, jota harvoin saavutetaan toimimalla yksin. Tarvitaan oma-leimaisten yritysten yhteistyötä, verkostoja, jotka mahdol-listavat palvelujen tehokkaan markkinoinnin, myynnin ja tuotannon. Tarvitaan yhteistyön tuomaa kasvuvoimaa.

Matkailuyrityksen ulkomaan- tai kotimaankaupan kas-vun ensimmäisiä edellytyksiä on, että yrityksellä on kilpai-lukykyiset tuotteet. Tuotteet, joita asiakkaat himoitsevat ja jotka ovat pitkään yritykselle tuottavia. Palvelutuottei-den kehittäminen vaatii osaamista, systemaattista työs-kentelyä ja tehokkaita työkaluja.

Käytännönläheistä valmennustaOnko yrityksesi tavoitteena olla matkailun vientiteolli-suuden kasvuyritys? Jos on, voit testata yrityksesi tuote-kehitystä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Erotatko yrityksesi tuotekehitys- ja tuotantoprosessin toisistaan? Li-vahtaako myyntiin tuotteita, jotka unohtui testata? Naut-tivatko asiakkaasi joskus palveluja, joiden kustannuksia et ole ehtinyt laskea?

Myöntävästi vastanneilla on mahdollisuus joulukiirei-den jälkeen hyödyntää veloituksetta Ideat rahax -ohjelmaa tuotekehityksessään.

Malako-hankkeessa* on kehitetty matkailun tuotekehi-tysprosessi, joka valmentaa käytännönläheisesti yrityksiä yhdessä tai yksin kehittämään matkailutuotteita. Palvelu-tuotteiden kehittämismalli on muokattu Poskelan (2006) esittämästä innovaatioprosessista**. Työkaluja ovat tes-tanneet hankkeen toiminnoissa mukana olleet yrittäjät.

Neljän vaiheen prosessiIdeat rahax -ohjelman innovaatioprosessi kattaa palvelu-tuotteen suunnittelun alusta loppuun. Ohjelmassa hyö-dynnetään palvelumuotoilun ja -liiketoiminnan työkaluja. Prosessi ei tee työtä yrittäjien puolesta vaan ohjaa ja opas-taa työkalujen käytössä. Alussa ohjelman käyttö edellyttää yrittäjiltä aikaa ja intensiivistä työskentelyä. Kustannuste-hokasta kehittäminen on vasta, kun perusta on luotu.

Ideat rahax -ohjelman prosessi jakautuu neljään eri vai-heeseen.

Ensimmäisessä Lähtökohta ja ideat -vaiheessa määritel-lään yrityksen tarve ja edellytykset. Yrittäjä arvioi, minkä

yrityksen ongelman uusi tuote ratkaisee. Mistä saadaan kassavirtaa kustannustehokkaasti?

Tässä vaiheessa yrittäjä arvioi myös yrityksen resurs-sit, kilpailuvaltit sekä omat ja alueen bränditavoitteet. Te-hokas elämystuotanto edellyttää optimaalista omien ja kumppaneiden vahvuuksien hyödyntämistä. Vaiheen ta-voitteena on myös tunnistaa kysyntä, koota kohderyhmä-tietoa, ennakoida ja havainnoida.

Vaiheen lopussa valmennetaan rikkomaan rohkeasti ra-joja ja luomaan täysin mahdottomasta mahdollista. Synny-tetään luomisen tuska ja onnistumisen ilo! Vaiheen tuotok-sia yritykselle ovat kasa käyttötyökaluja ja kolme arvioitua tuoteideaa.

Toinen Protokonsepti-vaihe opastaa optimoimaan ideoi-den kilpailukyky, ansaintalogiikka ja palveluprosessi. Tässä vaiheessa testataan tuoteaihion elämyksellisyys ja asiak-kaiden maksamisen ilo. Opastetaan laskemaan resurssien riittävyys ja kustannukset. Syntyykö kassavirtaa riittävästi? Lopputuloksena on käytännönläheinen suunnitelma, pro-tokonsepti.

Kolmannessa Palveluntuotantojärjestelmä-vaiheessa pro-tokonsepti muotoillaan niin näkyväksi ja konkreettiseksi kuin palvelualalla voidaan. Koulutetaan henkilöstö ja jake-lukanavien myyjät, muotoillaan kuuden aistin tuotantoym-päristö ja hankitaan tuotantovälineet. Testataan tuote ja hinta sekä arvioidaan riskit.

Neljännessä Lanseeraus-vaiheessa opastetaan tuotteen lopullista tuunaamista markkinoille. Vaiheessa hyödynne-tään jo edellisissä vaiheissa tehtyä työtä. Arvioidaan kam-panjan ajoitus: aika, jolloin asiakas haaveilee lomasta Suo-messa kehä kolmosen pohjoispuolella.

Ideat rahax -ohjelma ei pelasta konkurssikypsää mat-kailuyritystä. Ohjelma helpottaa kuitenkin yrittäjää yhdes-sä yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa luomaan innovatiivisia tuotteita ja lisää kassavirtaa.

n Teksti: Maisa Kuha, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikköAsiantuntijajäsen, Matkailusta laatua koko elämään -hanke

*) Lisätietoa: Malako-hanke, projektipäällikkö Mari Holopainen, [email protected], www.ruokacentria.com

**) Kirjallisuutta: Poskela Jarno. 2006. Tuotekehityksen suunnittelu ja toteutus strategisesta näkökulmasta.

Kaikille avoin maksuton Ideat rahax -ohjelma tulee käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä. Sen löytää mm. osoitteista www.ruokacentria.com ja www.jamk.fi.

3. Palveluntuotantojärjestelmä Lanseeraus2. Protokonsepti

• Mihin tarpeeseen?• Millä mielikuvalla?• Kenelle?• Odotukset?• Ideapajat

• Optimaalinen käyttöarvo• Elämys kaikille aisteille• Ansaintalogiikka• Resurssitehokkuus

• Toimintaympäristö• Tuotantovälineet• Toimintakonsepti• Koulutus• Hinnoittelu• Jakelukanavat

• Markkinointi• Viestintä• Ajoitus• Kampanja

1. Lähtökohdat ja ideat

Luova tuotekehitysohjelma matkailuyrittäjille

Ideatrahax

Harva matkailun pk-yrittäjä mieltää itsensä vientiyrittäjäksi. Jokainen ulkomaalaisia asiakkaita viime vuonna palvellut yritys on kuitenkin osa matkailun 4,4 miljardin euron vientiteollisuutta. Matkailun osuus koko Suomen vientiteollisuudesta on yli 8 prosenttia. Kannattaa siis tunnistaa, missä bisneksessä oikeasti on.

KUVA: RODEO

Ideat rahax -ohjelman innovaatioprosessi.



7. LaatuKannattaa varmistaa, että kaikkea verkoston toimintaa ohjaavat asiakastarpeet ja -odotukset. Yksinkertainen ohje asiakaslaadulle on: pidä mitä lupaat, lupaa mitä pidät! Verkosto oppii virheistään tekemällä poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet verkostotasolla näkyviksi. Asiakaspalautetta on kuunneltava herkällä korvalla.

6. Hengen ja innon ylläpitäminenVerkoston toimintaa sekä jäsenten tunnetiloja ja sitoutumista on jatkuvasti huollettava. Keskeistä on löytää ne voimat ja tekemistavat, jotka kannustavasti ylläpitävät verkoston toimintaa.

5. Sopimukset ja pelisäännötVerkoston sisäiset sopimukset on tehtävä ennen ristiriitojen syntymistä. Aiesopimuksella on helppo aloittaa. Ydinryhmä laatii keskinäisen verkostosopi-muksen, joka kattaa ja rajaa yhteisen tekemisen, määrittää rahan liikkumisen periaatteet sekä ottaa kantaa päätöksentekoon ja tulevaan kehitykseen. Salassapidosta sekä yhteisiin keksintöihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sovitaan tarvittaessa. Toiminnan laajentamiseen ja uusien jäsenten mukaan ottamiseen on oltava säännöt. Varsinaisen tekemisen pelisäännöt tarkennetaan yhdessä koko verkoston kanssa.

4. Rakenne ja johtaminenVerkosto kannattaa rakentaa kerrosmaiseksi. Ydin johtaa ja ulkokerrokset osallistuvat tekemiseen sopimusten mukaisesti. Päätöksenteko ja toiminnan ohjaus on tehtävä oikeudenmukaisiksi ja jäseniä kannustaviksi. Verkoston sisäkerroksille toimintatavat ovat tiukemmin säädeltyjä, vastaavasti edut ovat suurempia. Jäsenyyden pelisäännöt on tehtävä selviksi: rekrytointikriteeris-tö, arvoihin pohjaava verkoston sisäinen palvelulupaus, eettiset perusperiaatteet sekä ongelmati-lanteiden toimintaohjeet (kuka tarttuu ongelmaan, miten poikkeamat ratkotaan, miten väärästä toimintatavasta varoitetaan tai tarvittaessa erotetaan).

3. SuunnitelmaYdinryhmä tarkentaa verkostoitumisidean liiketoimintasuunnitelmaksi: mitä, kenelle ja miten myydään. Määritetään palvelutarjotin, jota verkosto asiakkaille tarjoaa. Kuvataan, miten kokonaisuutta johdetaan, kuka myy, miten markkinoidaan, miten raha liikkuu, miten laadusta vastataan, mitä osaamista tarvitaan jne.

2. KumppanitOle tarkka, kenen kanssa verkostoidut. Selvitä kumppaniesi taustat, toimintatavat ja tekemisen laatu. Keskustele pitkästä aikajänteestä ja arvoista, joilla tahdot verkoston toimivan.

1. Oma tahtotilaSelvitä, miksi verkostoituminen on sinulle tärkeää, mitä tavoittelet, mitä riskejä haluat välttää ja mitä olet valmis yhteistyöhön panostamaan.

Verkostoituminen on käsitteenä epämääräinen. Toiset ymmärtävät verkostoitumisen yhdessä toteutetuksi liiketoiminnaksi, toisille verkostoi-tuminen tarkoittaa sosiaalisessa mediassa käytä-

vää keskustelua. Tässä artikkelissa keskitytään tavoitteel-liseen ja verkostomaiseen liiketoimintaan väheksymättä vapaamuotoista yhteisöllisyyttä.

Verkostoitumisen syvyys voi vaihdella. Toisessa ääri-päässä on löyhä, usein tapauskohtainen yhteistyö ilman merkittäviä panostuksia yhteiseen markkinointiin, tuot-teistukseen tai tuotantoon. Löyhä verkosto on elävä, jä-seniä tulee ja menee. Toisessa ääripäässä on kiinteä, so-pimuksin tarkasti määritetty yritysyhteistyö, mahdollisesti yhteisyrityksen muodossa.

Aluksi usein löyhä yhteistyöVerkoston toiminta alkaa usein löyhästä yhteistyöstä, jos-sa kokeillaan yhteistyön toimivuutta, toimijoiden keski-näisen arvopohjan pitävyyttä ja luottamukseen perustu-van tekemisen edellytyksiä. Asteittain yhteistyö tiivistyy ja määrämuotoistuu ydinryhmän ja yhteisen tarjonnan ym-pärille.

Verkostoja syntyy monista eri syistä. Teknologian nopea kehittyminen ajaa pieniä toimijoita yhteisiin investointei-hin. Isot asiakkaat edellyttävät suurempia kokonaisuuksia yhden sopimuskumppanin kanssa. Kuluja jakamalla syntyy säästöjä kaikille. Laatuun liittyvät asiakasvaatimukset lä-hentävät pieniä toimijoita toisiinsa yhteisen koulutuksen ja hankkeiden kautta.

Verkosto ei synny sattumalta, se rakennetaan syste-maattisesti. Mitä paremmin keskeiset toimijat tuntevat toisensa, sitä pienempi on yllätysten riski. Valmiiseen ver-kostoon on helpompi liittyä, koska siinä on jo konkreettista toimintaa ja verkostoon kuuluvat jäsenet tunnetaan. Mah-dollisuudet ja uhat ovat arvioitavissa. Verkostoon liittymi-sen tai siitä pois jäämisen vaikutukset ovat laskettavissa.

Eettiset säännöt ja sopimukset pohjanaVerkostoa käynnistävän ydinryhmän tärkeimpiä tehtäviä on konkretisoida, miten verkosto ja sen jäsenet yhdessä

Verkostoitumisen ABC

synnyttävät lisäarvoa asiakkaalleen ja itselleen. Verkoston liikeidea jalostetaan liiketoimintasuunnitelmaksi, joka kat-taa myös verkoston kasvattamisen, palvelutarjonnan ke-hittämisen ja tulevat liiketoimintatavat.

Liiketoimintasuunnitelman mukaisesti verkostoon han-kitaan lisää osaamista. Jo toimiva verkosto herättää mie-lenkiintoa ja toimintaan on tulijoita. On valittava erityisen tarkasti uudet jäsenet. Väärät valinnat kostautuvat.

Verkosto on organisoitumistapa, jossa erityyppiset toi-mijat yhdessä tarjoavat asiakkaille tuotteita ja palveluja. Verkostoa on johdettava yhteisöllisesti, itsenäisiä toimijoi-ta on vaikea käskyttää. Asiakkaan suuntaan kokonaisuu-den tulee toimia laadukkaasti ja vastuullisesti. Toiminnan runkona ovat verkoston jäsenten väliset perussopimukset, eettiset säännöt sekä perustoimintojen kuvaukset ja toi-mintaohjeet.

n Teksti: Petri Sipilä, verkostoasiantuntijaService Park Provider Oy/SPP Verkostokonsultitwww.verkostokonsultit.fi, www.spp-finland.fi

1. Jatkuvan hyödyn kokeminen. On varmistettava, että jokainen tuntee saavansa toiminnasta itselleen lisäarvoa panostustaan vastaavasti.

2. Yhteinen visio, tavoitteet ja arvot.

3. Johtajuus ja yhdessä sovittu päätöksenteon tapa.

4. Avoin ja luottamuksellinen tekemisen ilmapiiri sekä laaja ja vuorovaikutteinen osallistuminen. Jokainen verkoston jäsen tuntee olevansa mukana kokonaisuudessa ja tietää, mihin ollaan menossa. Oikeudenmukaisesti kohdelluksi tuleminen korostuu.

Yritysten verkostoituminen on tavoitteellis-ta, usean tasavertaisen toimijan yhteistä lii-ketoimintaa. Jokaisen yrityksen on saatava verkostosta hyötyä. Yhteistyön on oltava oikeudenmukaista, eikä iloakaan saa unoh-taa. Verkostoa on johdettava. Verkoston henkeä ja intoa on ylläpidettävä. Verkos-ton jäsenten valinta on kriittistä menestyk-sen kannalta. Asiakkaan kokema laatu oh-jaa verkoston toimintaa.

PITKÄIKÄISEN JA MENESTYVÄN VERKOSTON KULMAKIVET

5. Verkosto oppii ja verkostosta oppii. Pienelle toimijalle on arvo sinänsä pysyä mukana kehityksessä. Oppiminen on syytä tehdä näkyväksi.

6. Erilaisuuden hallinta. Verkosto muodostuu yksilöistä ja sen voima on erilaisuuksissa ja niiden hyödyntämisessä.

7. Verkostossakin voi olla hauskaa, yhdessä tekemisen ilo kantaa. Kannattaa vaalia niitä hengenluojia, jotka ovat tässä hyviä.

GRAFIIKKA: MARTTI HÄNNINEN


€§1. Sopimuksen osapuolet2. Myytävät tuotteet ja palvelut

Miten myyntijärjestelyt aiotaan käytännössä hoitaa, molemminpuolinen tuotteiden ja palveluiden myynti, perehdyttäminen myytäviin tuotteisiin ja palveluihin.

3. MarkkinointiMiten tuotteita ja palveluita markkinoidaan puolin ja toisin, panostukset (euroa/ajanjakso).

4. Myynnin edistäminenAmmattilaismyynti, sidosryhmät. Veloitukset ja kustannusperusteet.

5. Myynnin tavoitteetMolemminpuolinen myyntitavoite.

6. Tuotteiden ja palveluiden laatuMiten määritellään myytävien tuotteiden laatu (kriteeristö).

7. AsiakaspalauteMiten kuunnellaan ja raportoidaan asiakkaiden palautteet puolin ja toisin.

8. Reklamaatioiden hoitaminenMiten nopeasti raportoidaan, miten mahdollinen hyvitys voidaan hoitaa asiakkaalle, yritysten välinen kustannusten jako.

Kirjallinen sopimus turvaa selustan Vielä 1990-luvun loppupuolella matkailu-alan yritysten väliset kirjalliset sopimukset olivat harvinaisia. Yrityksissä tehty laatutyö kuitenkin vauhditti sopimusten tekoa. Yrit-täjät oivalsivat, että keskinäisen yhteistyön dokumentointi sopimuksella varmistaa ja lujittaa yhteistyötä.

Millainen sopimus verkostossa toimivien yritysten tu-lisi tehdä keskinäisestä yhteistyöstä? Matkailualan

konsulttina ja kouluttajana toimivalla OTK Ulla Huovisel-la on kysymykseen selkeä vastaus: ”Tehkää aina kirjallinen sopimus, ellei kyse ole aivan pienimuotoisesta yhteistyös-tä, johon ei sisälly suuria riskejä.”

Huovisen mukaan sopimus tuo yrittäjille mielenrauhaa ja toimii eräänlaisena muistilistana niistä asioista, joista yrit-täjät ovat keskenään sopineet.

”Pelkkä keskustelu ei aina takaa sitä, että molemmat osapuolet ovat ymmärtäneet, millaisista asioista on sovit-tu. Kun asiat kirjataan paperille ja sopimus allekirjoitetaan, on yhteistyön muodot ja toteuttamistavat määritelty tar-kasti. Myös ikävät asiat tulisi nostaa esille sopimusneuvot-teluissa. On uskallettava sopia, miten toimitaan silloin, jos

yhteistyö ei toimi halutulla tavalla”, Huovinen toteaa.Huovinen korostaa, ettei kirjallinen sopimus ei ole ainoa

sopimuksen muoto, vaan suullinenkin sopimus on juridi-sesti pätevä.

”Suullisen sopimuksen yhteydessä voi olla ongelmia to-distaa, mitä on sovittu, jos osapuolet muistavat asiat eri tavalla. Mutta on toki parempi sopia joistain asioista edes suullisesti, kuin ohittaa asiat kokonaan.”

n Teksti: Timo Sillanpää

www.laki24.fi, www.edilex.fi (osin maksullinen), www.finlex.fi

Mitä yrittäjän on huomioitava sopimustilanteessa?• Pidä huoli siitä, että ymmärrät liiketoiminnan

kokonaisuuden. • Sovi myös asioista, jotka tuntuvat vaikeilta.• Tee sopimuksesta looginen muistilista.• Vältä turhaa juridiikkaa: sopimus pätee myös

kansankielisenä. • Huomioi kaikkien osapuolien tavoitteet:

sopimustilannekin voi olla osa kaupankäyntiä.

Verkosto- ja yhteistyösopimuksen esimerkkisisältö

9. SopimusseurantaTapaamiset ja raportointi aikataulutetaan.

10. VakuutuksetAsiakkaiden vakuuttaminen, vastuuvakuutukset.

11. MyyntipalkkiotMitä myyntipalkkioita maksetaan.

12. Maksu- ja rahaliikenneMaksuaikataulut, ennakkojen maksaminen, luottotappiot.

13. Sopimuksen voimassaoloMääräaika: toistaiseksi voimassaoleva, määräaikainen tai määräaikainen, joka jatkuu automaattisesti, ellei irtisanota. Jokin muu.

13. Sopimuksen päättäminenIrtisanominen ja määräajat. Syyt sopimuksen purkamiseen.

14. Luottamuksellisuus ja keskinäinen kilpailuLiikesalaisuuksien salassapito, kilpailukielto, asiakkuuksien kunnioittaminen.

15. ErimielisyydetMiten ja missä ratkaistaan.

Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professorin Raija Komppulan mukaan matkailualalta löytyy esimerk-

kejä monentyyppisistä verkostoista. Joskus yhteistyö voi olla löyhää ja lyhytkestoista. Toisinaan se voi kehittyä vuo-sia kestäväksi kumppanuudeksi, joka johtaa yhteisen juri-disen olomuodon, esimerkiksi osakeyhtiön tai osuuskun-nan, perustamiseen.

”Yhteistä kaikissa toimivissa verkostoissa ovat yhteinen päämäärä, hyödyn saavuttaminen omalle liiketoiminnalle sekä ennen kaikkea toimivat henkilösuhteet.”

Komppulan mukaan selkeät sopimukset ovat tarpeen ai-nakin silloin, kun verkoston toiminta edellyttää yhteisiä re-sursseja ja tuottojen jakamista. Myös yhteiset omistukset edellyttävät selkeitä sopimuksia. Tällöin selkeä yhtiömuo-toinen organisoituminen on järkevää.

Vapaaehtoista vai ei?Verkostossa voi syntyä ongelmia useiden eri syiden vuok-si. Jos verkostossa on liian paljon jäseniä ja sitoutuminen yhteistyöhön löyhää, ei aitoa yhteistyötä synny. Komppu-lan mielestä toimivan verkoston luominen ja kehittäminen ovat viime kädessä kiinni ihmisten yhteistyökyvykkyydes-tä.

”Verkosto tarvitsee toimiakseen sosiaalista kanssakäy-mistä ja aktiivisen vetäjän. Myös sen jäsenten keskinäinen luottamus ja aktiivinen viestintä ovat keskeisiä verkostoa vahvistavia tekijöitä. Niin ikään yhteinen päämäärä ja ver-koston jäsenten hyötyminen yhteistyöstä ovat keskeisiä verkostoa ylläpitäviä tekijöitä”, Komppula toteaa.

Komppulan mukaan verkoston yritysten yhteistyön pi-täisi perustua vapaaehtoisuuteen. Silti rajatapauksiakin löytyy vapaaehtoisuudesta, ja toisinaan yhteistyö vahvem-man kanssa voi olla elinehto oman yrityksen toiminnalle.

Yhteinen hyöty vahvistaa verkostoaProfessori Raija Komppula:

Asiantuntija Ulla Huovinen:

Pienyritysvaltaisuus lisää yritysverkostojen merkitystä matkailualalla. Koska matkailualalla markkinoidaan kokonaisuuksia, verkostoitumisen avulla pienetkin yritykset löytävät paik-kansa alan liiketoimintaketjusta. Osuuskunta on monelle maaseutumatkailuyritysverkos-tolle harkinnan arvoinen yhteistyön muoto.

”Tavallinen esimerkki matkailualalta on verkosto, jo-ta vetää iso kärkiyritys. Joissakin tapauksissa kärkiyritys omistaa matkailutuotteeseen liittyvät keskeiset resurssit – esimerkiksi maat ja rakennukset – ja omistuksensa myö-tä käyttää määräysvaltaa sopiessaan hinnoista ja toimitus-ehdoista verkoston pienten yritysten kanssa. Valta-asema voi johtaa pelkästään oman edun tavoitteluun, eikä kump-paneilla ole paljonkaan sanan sijaa päätöksenteossa. ”

”Toisaalta vahva kärkiyrityskin voi nähdä yritysverkos-ton niin tärkeänä liiketoiminnan kokonaisuudelle, että se pitää pieniä kumppaneitaan tasavertaisina, ja näkee suh-teet molemminpuolista arvoa tuottavina.”

Yhdellä on aikaa, toisella rahaaVerkostossa toimiminen vaatii osapuolilta erilaisia panos-tuksia, kuten aikaa, rahaa ja asiantuntemusta. Eri yrityksil-le näillä panoksilla on erilainen merkitys: suurelle yrityksel-le kymppitonni on pieni raha, pienelle se voi olla puolen vuoden liikevaihto.

”Keskeinen kysymys on, miten yhteistyössä arvotetaan nämä resurssit siten, että jokainen kokee olevansa omiin resursseihinsa suhteutettuna tasavertaisesti mukana. Yh-teisen hyvän eteen tehtävistä uhrauksista on pystyttävä sopimaan”, Komppula korostaa.

Komppulan mukaan osuuskunta on yleistynyt maaseu-tuyritysten verkostojen yhtiömuotona.

”Osuuskunta on monissa tapauksissa osakeyhtiötä pa-rempi verkoston juridinen muoto maaseutumatkailuyrityk-sille. Osuuskunnan perustehtävänä on edistää jäsentensä hyvinvointia, mikä lisää sen yhteisöllisyyttä ja vahvistaa so-siaalista pääomaa. Lisäksi osuuskunta on maaseudulla his-toriasta tuttu tapa jakaa yhteistä hyvää”, Komppula pohtii.n Teksti: Timo Sillanpää

KEIJO PENTTINEN

HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

KEIJO PENTTINEN


Päättyvällä kaudella Keski-Suomessa on tuettu yri-tysten omia kehittämishankkeita ja investointeja yhteensä noin 16,5 miljoonalla eurolla. Maaseutu-matkailuyritykset ovat hakeneet tukia kiitettäväs-

ti: alan yrityksiin on kohdentunut tuista noin neljännes eli 4,15 miljoonaa euroa. Seuraavina tulevat hevostalous-, bioenergia- ja koneurakointialat. Tukien piirissä ovat olleet muut Keski-Suomen alueet paitsi Jyväskylän kaupunkikes-kusta sekä Palokan ja Vaajakosken taajama-alueet.

EU-ohjelmakauden päätös on vauhdittanut yritystukira-hojen myöntämistä. Myös Keski-Suomen ELY-keskuksen intresseissä on saada tuet tehokkaasti kohdennettua hy-viin hankkeisiin.

”Keski-Suomen ELY-keskus haluaa toimia niin, että tuki-en hakeminen olisi yrityksille mahdollisimman mutkaton-ta”, yritysasiantuntija Risto Piesala sanoo.

”Olemme järjestäneet klinikkapäivien kierroksen eri puolilla Keski-Suomea yhteistyössä seudullisten kehittä-misyhtiöiden edustajien kanssa. Heidän tehtävänään on olla tukemassa yrityksiä esimerkiksi investointien valmis-telussa ja mahdollisten tukihakemusten teossa.”

”Haluamme mennä maakuntaan yrittäjien luo ja näin madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä ELY-keskuksen asian-tuntijoihin. Mukana on ollut myös Finnveran edustaja ker-tomassa yritysten lainamahdollisuuksista”, Piesala kertoo.

Piesala kiersi mukana myös Maalla-hankkeen järjestä-

missä maaseutumatkailuyrittäjien seutuinfoissa kertomas-sa rahoitusmahdollisuuksista.

Vuosi 2014 on välivuosiVuosi 2014 tulee näillä näkymin olemaan välivuosi maaseu-turahastosta myönnettävien yritystukien myöntämisessä. Vuoden 2013 lopulla rahoitusta kuitenkin vielä on jäljellä.

”Rahoitusta voidaan myöntää vielä loppuvuoden aika-na yrityksen kehittämistä tukeviin ja nopeasti toteutetta-viin toimenpiteisiin, esimerkiksi investointeihin, kehittämi-seen tai ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen”, Piesala vinkkaa.

Maaseuturahoituksesta myönnettäviä yritystukia on painotettu ELY-keskuksen omissa rahoituslinjauksissa matkailukeskittymien ja yritysverkostojen vahvistamiseen ja monipuolistamiseen. Muualla maakunnassa sijaitsevia maaseutumatkailuyrityksiäkään ei ole luonnollisesti suljet-tu pois, vaan tukikelpoisuutta tarkastellaan aina liiketalou-dellisin perustein.

Tulevan rahoituskauden linjauksista on jo alustavaa tie-toa, mutta tarkempia painotuksia hiotaan EU-tasolla vie-lä pitkään. Risto Piesala arvioi, että seuraavan kerran maa-seuturahaston yritystukia päästään myöntämään vuoden 2015 alusta.

”Tulevalla kaudella ei tule olemaan maaseutumatkailu-yrityksiin vaikuttavia radikaaleja muutoksia. Alueellises-

ti tulemme painottamaan tuotteistamista ja paketointia – ne ovat edelleen tarpeellisia maaseutumatkailuyrityksille.”

”Voi olla myös, että jatkossa tukea ei myönnetä pel-kän loma-asuntojen vuokraustoiminnan käynnistämiseen, vaan vuokraukseen olisi liitettävä alusta alkaen muutakin palvelutoimintaa. Tukiprosentit tulevat valitettavasti vä-hän laskemaan”, Piesala kertoo.

Kun vuonna 2014 ELY-keskuksen maaseuturahoitukses-ta ei ole todennäköisesti yritystukia haettavissa, aikaa kan-nattaa käyttää tulevien hankkeiden huolelliseen valmiste-luun.

”Nyt on hyvä aika tehdä suunnitelmat ja piirustukset val-miiksi. ELY-keskuksen asiantuntijoita kannattaa informoi-da yrityksen suunnitelmista ja hyödyntää myös heidän asi-antuntemustaan”, Piesala kehottaa.

Rakennerahastokauden päättyessä myös maaseutua ke-hittävien toimintaryhmien myöntämään Leader-rahoituk-seen tulee katko, mutta sen jälkeen toiminta jatkunee pää-piirteissään nykyisen kaltaisena.

Verkostoituminen voi auttaa menestymäänYritystukia on myönnetty pääasiassa kunkin yrityksen omaan kehittämistyöhön tai investointeihin. Yritysverkos-tojen tukemiseen on ollut tarjolla oma rahoitustyökalu, yritysryhmän kehittämishanke. Tämä tukimuoto ei ole kui-tenkaan ottanut Keski-Suomessa tuulta alleen.

”Tukimuoto on koettu hankalasti hallinnoitavaksi, ja sii-tä tullaankin sellaisenaan näillä näkymin seuraavalla ohjel-makaudella luopumaan”, Piesala toteaa.

Sen sijaan kehittämishankkeiden malli tulee yksinker-taistumaan. Samassa hankkeessa voi olla kaikkia kehittä-mistoimenpiteitä siten, että tukiprosentti hankkeen sisäl-lä vaihtelee toimenpiteiden mukaan. Kaikille kohdistetussa yleisessä tiedotustoiminnassa tuki on suurempi ja yritys-kohtaisempaan kehittämiseen mentäessä yrityksen oma panostus kasvaa.

”Lähtökohta on edelleen kuitenkin se, että kun yritystoi-mintaa kehitetään, siihen pitää aina sijoittaa myös omaa rahaa.”

Vaikka verkostoitumista ei jatkossa omalla tukimuodol-la tuetakaan, voi verkostoituminen kuitenkin tukea yritys-tä menestymään.

”Toimintaa tukevat verkostot voivat olla plussaa rahoit-tajan näkökulmasta. Verkostoitumisen on kuitenkin läh-dettävä yrityksistä itsestään – se ei saa syntyä vain rahoi-tuksen hakemiseksi.”

Piesala näkeekin, että ihanteellinen yritysverkosto toi-misi samassa hengessä kuin kylähankkeet: yhteisen hy-vän eteen työskennellen, kannattavaa yritystoimintaa ta-voitellen.

n Teksti : Mari Hakkarainen

Yritystukiin tulossa taukoManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 rahoituskauden päättyessä myös merkittävin maaseutumatkailuyritysten tukirahoitusmuoto, maaseuturahaston yri-tystuet, jää tauolle. Hankkeiden toteutusajat jatkuvat vielä vuoden 2014 loppuun saakka.

KUVA: MARI HAKKARAINEN

Yritysasiantuntija Risto Piesala arvioi, että seuraavan kerran maaseuturahaston yritystukia päästään myöntämään vuoden 2015 alusta.

KUVA: PETTERI KIVIMÄKI


Matkailualueilla verkostoihin uskotaan lujasti, etenkin juhlapuheissa. Yritysten väliset suh-teet puhuttavatkin niin tutkijoita kuin toimi-alalla työskenteleviä. Viimeaikaisen teoria- ja

tutkimuskirjallisuuden sekä käytännön verkostoesimerkki-en valossa seuraavia tulevaisuuden haasteita ja mahdolli-suuksia voidaan pitää matkailualueiden verkostoitumises-sa menestystekijöinä:

• Kilpailijayhteistyö määrätietoisena strategiana • Verkostoituminen yllättävien tahojen kanssa• Julkisen sektorin ja yritysten kumppanuudet• Asiakkaan ja alueen pitkäjännitteisen edun asettaminen

yrityksen välittömien hyötyjen edelle• Asiakeskeisen suhtautumisen korvaaminen verkostoi-

tumisen arvopohjaisella sitoutumisella• Verkostoitumisprosessien johtaminen verkostoraken-

teiden ylläpitämiseksi – ei toisinpäin

Moninainen kilpailijayhteistyöYritysten välisissä suhteissa on keskitytty perinteisesti kah-denlaisten suhteiden vastakkainasetteluun: kilpailuun ja yhteistyöhön. Viime aikoina on alettu korostaa kilpailua ja yhteistyötä samanaikaisesti ilmenevinä, toisiinsa limittyvi-nä suhteina, kilpailijayhteistyönä.

Matkailualueilla kilpailijayhteistyö on moninaista. Mat-kailualueet tarjoavat innostavan areenan tarkastella näi-tä verkostoitumisen jännitteitä johtuen neljästä erityispiir-

Menestystekijöitä ja haasteita

VERKOSTOJEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Palvelutuotteen ja sen saavutettavuuden

luonne

Toiminnanverkostomaisuus

Paikan merkitystoiminnassa

Tuote

kokonaisvaltaisena

kokemuksena

Matkailualan neljä erityispiirrettä tarjoavat areenan kilpailijayhteistyölle.

teestä. Ne tekevät verkostoitumisesta paitsi luonnollista myös mutkikasta. Oheisessa kuviossa (s. 31) esitetyt neljä tekijää kannustavat kilpailijayhteistyöhön:

• Matkailualalla asiakas tuodaan tuotteiden luokse – ma-joitusliikkeisiin, ravintoloihin, retkeilyreiteille, kauppoi-hin, museoihin ja tapahtumiin.

• Globaalikin kilpailu on voitettavissa paikallisilla erityi-syyksillä.

• Matkailun ja vapaa-ajan palvelukeskittymät ovat ver-kostomaisia kokonaisuuksia, joissa verkostoituminen on jopa perusedellytys toiminnalle.

• Tuotteessa on yhä useammin kyse kokonaisvaltaisesta tunnekokemuksesta, jossa asiakas tulee yksittäisen yri-tyksen sijaan enemmänkin kohteeseen ja muodostaa kokemuksensa monen tekijän summana.

Ilmeisestä yllättävään verkostoitumiseenPaikallisten ja alueellisten verkostosuhteiden varaan on tervettä rakentaa matkailualueen yhteistoimintaa. Vaikka joskus matka lähellekin tuntuu pitkältä, pitäisi katseen ol-la vieläkin kauempana kuin välittömässä toimintaympäris-tössä.

Naapurissa sijaitsevien kilpailijayritysten lisäksi tulisi ”verkostosalkussa” kuljettaa myös suhteita, jotka vievät lähemmäksi asiakkaita. Globaaleihin arvoverkostoihin mu-kaan pääseminen edellyttää yhteistyötä matkanjärjestäji-en ja muiden jakeluportaan edustajien kanssa – asiakkaita

unohtamatta. Suhteita olisi tärkeää luoda myös yllättävään suuntaan, esimerkiksi kilpailevien toimialojen kanssa. Tä-mä avaa matkailuyrityksille mahdollisuuksia niin monipuo-listen teknologioiden, käyttäjiä kutsuvan muotoiluosaami-sen, paikallisuudesta kumpuavien kulttuurisisältöjen kuin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin hyödyntämiseen.

Strategiat paperilta arjen käytäntöihinFyysisesti asiakas voi olla samanaikaisesti vain yhdessä pai-kassa. Verkostoitumisen menestyksen siemen on kuiten-kin kylvetty ajatukseen siitä, että on aivan sama, tuleeko asiakas meille – kunhan hän tulee meidän alueellemme. Tässä on kilpailuhenkisten yrittäjien keskuudessa tekemis-tä – niin meillä kuin muualla.

Erottautuminen muista on otollinen perusta yhteistyöl-le, koska näin kilpailu on kauempana ja palveluntarjoajat voivat täydentää toisiaan. Yhteismarkkinointi herättää ym-märrettävästi tunteita, kun tällöin oman yrityksen suhteel-

lista näkyvyyttä uhrataan alueen maineen alttarilla. Ongel-mana yhteismarkkinoinnissa tuntuisi kuitenkin olevan se, että painopiste on yhteisessä viestinnässä, mutta yhteisen alueellisen matkailutuotteen kehittämiseen ei panoste-ta samalla tarkkuudella. Lisäksi verkostoitumisessa juutu-taan liian usein rakenteiden tekohengittämiseen, eikä or-ganisoimisen prosesseja ole oivallettu.

Verkostoitumisessa onkin tärkeää sitoutua yhteisöön ennen muuta arvopohjaisesti. Tällöin ollaan liikkeellä pitkä-jänteisesti, alueen etua ja asiakkaan saamia hyötyjä painot-taen. Parhaimmillaan verkostoitumisessa otetaan mukaan erilaisia toimijoita ja osaamisalueita. Julkisten viranomais-ten roolia ei voi matkailualueen kehittämisessä vähätellä, päinvastoin. Jos yhteistoiminta ontuu yritysten sitoutumi-sen puutteen vuoksi, eivät julkisen sektorin kannustimet-kaan rakenteita pitkään kannattele.

n Teksti: Mika Kylänen, yliopettajaLahden ammattikorkeakoulu

Mika Kylänen on aloittanut matkailualalla Lapissa ollen mukana muun muassa laajasti käytetyn Elämyskolmio-mallin ja Matkailun tuotekehittäjän käsikirjan suunnittelussa. Kylänen on myös toi-minut tutkijana Lapin yliopistossa. Väitöskirjassaan hän tutkii yh-teistyötä ja kilpailua matkailualueen kehittämisessä.

”Paikallisten ja alueellisten

verkostosuhteiden varaan on tervettä

rakentaa matkailualueen yhteistoimintaa.

Vaikka joskus matka lähellekin

tuntuu pitkältä, pitäisi katseen olla

vieläkin kauempana kuin välittömässä

toimintaympäristössä.” Mika Kylänen



MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON KLUSTERIOHJELMA

• Yrityspalvelut www.witas.fi

• Matkailupalvelut www.lomaseutu.fi

• Kehittämishankkeet

KehittämisyhtiöWitas Oy

Finnbeing® – suomalaista hyvinvointia luonnosta

• www.finnbeing.fi

MATKAILUBISNES KASVUUN!Haluatko vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijäksi?Tarvitsetko apua kansainvälistymiseen?

Lue lisääwww.jamk.fiwww.ruokacentria.com

Keski-Suomen maaseutumatkailuyritykset ovat myös Facebookissa! Tutustu: Facebook.com/MatkaMaalle

MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON OSAAMISKLUSTERI

Palvelutwww.experiencebusiness.fi/palvelut

Kootut opitwww.experiencebusiness.fi/palvelujen-kehittaminen/kootut-opit.html Ota yhteyttäMiikka [email protected], 040 731 0022

• Autamme matkailualaa uudistumaan tuomalla tietoa tulevaisuuden trendeistä, heikoista signaaleista ja uusista tutkimustuloksista.

• Käytännönläheiset palvelumme ja työkalumme auttavat menestyvän matkakohteen kehittämisessä.

www.keskisuomi.fi/matkailu www.keskisuomi.net

KESKI-SUOMEN LIITTO - verkostojen rakentaja

Yritysverkostot&Matkailu

Documents

Transcript of Yritysverkostot&Matkailu