Sähköinen liiketoiminta&Matkailu

1SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

&MATKAILU SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTAKESKI-SUOMENMATKAILUN TEEMALEHTI

2012

KAIKKI KEINOT KÄYTTÖÖN

Ravintola Hirvikartano on mukana verkon uusimmissa innovaatioissa. 22

Ville Varis uskoo video- klippien herättävän kiinnostusta. 19

VIDEOILLA VAUHTIA MYYNTIINMÖKKIVARAUS VERKOSSA

VilliPeura Oy rakensionline-varausjärjestelmänmökkivuokraukseen. 14

kannen pääkuva vielä pohdittavana

2 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012

Toimenpiteet sähköisen kaupan kehittämiseksi ovat jo alkaneet.

Käsissäsi olevan matkai-lun teemalehden tarkoituk-sena on antaa evästystä ja tietoa sähköisestä liiketoi-minnasta.

Tutustu teemaan ja kehi-tä omaa sähköistä liiketoi-mintaasi ja sen tarjoamia ja-keluteitä!

Sähköisin terveisin!

Seppo VirtaMatkailuhallituksen puheenjohtaja

MATKAILUHALLITUKSELTA

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA & MATKAILU – KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012ISSN: 2242-0509. VASTAAVA TOIMITTAJA: SUVI AHONENTOIMITUSKUNNAN JÄSENET: JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, LIIKETOIMINTA JA PALVELUT: SUVI AHONEN JA KRISTA KARHUNEN (TKI/ MAALLA-TIEDOTUSHANKE) SEKÄ MIKAEL VIITASAARI (MATKAILU- JA PALVELUT/TIETOTEKNIIKKA), LEENA PAJALA (KESKI-SUOMENLIITTO), MIIKKA RAULO (JYVÄSKYLÄ INNOVATION OY, MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON OSKE), MERJA VÄLIMAA (JYVÄSKYLÄNAIKUISOPISTO, HYVINVOINTI JA LIIKETOIMINTA)TOIMITUS JA TAITTO: VIESTINTÄ-PAPRICO OY, JYVÄSKYLÄ. PAINOTYÖ: KOPIJYVÄ OY. PAINETTU G-PRINT-PAPERILLE. 2012KANNEN PÄÄKUVA: KUVATOIMISTO RODEO/BARBRO WICKSTRÖMMAALLA-HANKETTA RAHOITTAA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS EUROOPAN UNIONIN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTOSTA.

SISÄLTÖ

Laajakaista kaikille 4Keski-Suomen laajakaistahanke etenee ripeästi 4 Raija Ruusunen: World of Mouse 6Terhi Hook: Uusien kanavien avulla kansainvälisille markkinoille 8Niina Sauvolainen: Kuluttaja on jo ottanut verkon ja mobiilin omakseen 10Ylä-Saarikon lomamökit: Ilman verkkoa ei olisi asiakkaita 12VilliPeura Oy: Vuokrattavana mökkejä online 14Ravintola Gallén: Verkossa paljastetaan vain osa, loput täytyy kokea itse 16Design Pylsy: Nyt oli oikeampi aika nettikaupalle 18T:mi Erävaris: Toimiva verkko on edellytys liiketoiminnalle 19Kinkamon pirtti: Yrittäjä tarvitsee koulutusta sähköiseen liiketoimintaan 20Ravintola Hirvikartano: Yritysverkosto ja markkinoinnin asiantuntija apuna 22Ilkka Kauppinen: 10 vinkkiä tehokkaaseen internetmarkkinointiin 24Centralfinland.ru, portti Venäjältä Keski-Suomeen 26Nataliya Kohvakko: Venäläisiä asiakkaita verkosta 27 Heikki Karjaluoto: Fiksu asiakas haastaa yritykset 28 Terhi-Anna Wilska: Vastuullisuutta ja vapaa-aikaa 29 Jyrki J.J. Kasvi: Virtaa laskutukseen 30 eAskel, pitkäjänteistä kehittämistä 30 Kalle Kastikainen: Alan sanastoa 31 Koulutusta 32

KEIJO PENTTINEN

SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA KEHITTÄMÄÄN

Keski-Suomen matkailuhallitus on ottanut seuraavak-si tehtäväkseen Keski-Suomen matkailustrategian päivittämisen vuoteen 2020. Alustava strategiako-

kous on jo pidetty. Loppuvuodesta 2012 työryhmä työstää strategiaa kirjalliseen muotoon.

Matkailuhallitus nosti strategiakokouksessaan tärkeim-pien tavoitteiden joukkoon venäläisten matkailijoiden määrän kasvun ja sen tuomat mahdollisuudet. Tavoittee-na on kolminkertaistaa venäläisten matkailijoiden määrä Keski-Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea onnistumista jakelukanavastrategioiden va-linnassa. Vanhojen tilalle tulee uusia jakelukanavia, kun fa-ce to face -kontaktointi vähenee ja kauppaa käydään yhä enemmän sähköissä viestimissä. Matkailuhallitus asettikin tavoitteen, että kaikki yli 500 000 euron liikevaihtoa teke-vät yritykset ovat strategiakauden aikana sähköisen kau-pan piirissä.


PÄÄKIRJOITUS

Kun aamulla herää, ei tiedä mitä on taas tapahtu-nut, mitä uusia asioita on tullut ja mistä pitäisi ol-la perillä. Mistä sitä tietää, mihin pitää keskittyä ja mihin koulutukseen osallistua”, huokaisi matkai-

luyrittäjä keskustelumme sivutessa sähköisen liiketoimin-taosaamisen merkitystä yritykselle.

Teknologian kehitys on viimeisien vuosien aikana ollut niin vauhdikasta, ettei ole ihme, jos pää on pyörällä.

Kotisivujen ylläpito-osaamisen ja päivittämisen lisäksi yrityksillä olisi hyvä olla jo kokonaiskäsitys hakukoneiden toimintaperiaatteista, sosiaalisen median luonteesta ja sen hyödyntämisestä sekä ideoita avoimeen ja mielenkiintoi-seen sisällöntuotantoon.

Erilaiset yhteisölliset palvelut ovat tulleet jäädäkseen, ei-kä paluuta menneeseen ole. Tulevaisuuskin on jo selvillä. Se on mobiili. Nykyään maailmanlaajuisesti myydään jo enem-män mobiililaitteita kuin henkilökohtaisia tietokoneita.

Asenne ratkaisee. Aiemmin teettämästämme sosiaalisen median käytön esteisiin liittyvästä kartoituksesta käy il-mi, ettei iso osa maakuntamme maaseutumatkailuyrittä-jistä rohkene hyödyntää sähköisen markkinoinnin mahdol-lisuuksia omassa yritystoiminnassaan. Sähköistä markki-nointia ei nähdä kustannustehokkaana muita markkinoin-timalleja tukevana mahdollisuutena, vaan se koetaan jopa henkilökohtaisen palvelun vastakohtana, aidon asiakaspal-velun korvaajana.

NASTA LAUTAAN TIEDON VALTATIELLÄ

” On kuitenkin muistettava, että yrityksen toiminnan on mukauduttava asiakkaiden vaatimuksiin ja vaikutettava siellä, missä asiakkaatkin ovat. Vaikka maaseutumatkailu-palvelu olisikin aito, rustiikkinen, romanttinen ja perinteitä vaaliva, se ei tarkoita sitä, että yrityksen teknisten palve-lujen, markkinoinnin ja myynnin tulisi olla vanhanaikaista. Sen sijaan yrityksen tulee olla avoin ja helposti saavutetta-va, mikä on mahdollista sähköisillä markkinoilla.

Kysymys ei kuitenkaan ole mistään sen kummallisem-masta kuin ihmisten halusta kommunikoida toistensa kanssa. Kun ovi sähköiseen maailmaan on avattu, anna lämpimän äänesi kuulua, kokeile rohkeasti. Niin naapuri-sikin on jo tehnyt.

Tämän vuoden julkaisussamme haastatellut yrittäjät in-nostavat teitä kaikkia mukaan kehittämään toimintaan-ne omilla esimerkeillään. Maakunnassamme toimii useita koulutus- ja kehittämisorganisaatioita, jotka tarjoavat ai-heeseen liittyviä tilaisuuksia, koulutuksia sekä yrityskoh-taista neuvontaa ja asiantuntijapalveluita. Ainahan voit myös kilauttaa kaverille, joka on jo perehtynyt sähköiseen liiketoimintaan.

Kiihdytä rohkeasti mukaan – tiedon valtatiellä ei ole ryö-mintäkaistaa!

Toimituskunnan puolestaSuvi Ahonen, Maalla-tiedotushanke

Keski-Suomen matkailun teemalehden toimituskunta. Vasemmalta Leena Pajala, Miikka Raulo, Mikael Viitasaari, Krista Karhunen, Suvi Ahonen ja Merja Välimaa.

TIMO SILLANPÄÄ


Laajakaista kaikille -hankkeen avulla mahdolliste-taan huippunopean laajakaistayhteyden saata-vuus enintään 2 kilometrin etäisyydellä vakituisista asuin- ja sijaintipaikoista. Tukea ei myönnetä koko

rakennettavalle verkolle, vaan laissa määritellyille tukikel-poisille osille siitä.

Hankkeen tavoiteaikataulu on vuoden 2015 loppu, jol-loin tuen tulee olla myönnetty hankkeille. Rakentaminen ja tuen maksaminen voivat jatkua vielä vuoden 2017 lop-puun asti. Hankkeen päätyttyä tavoitteena on, että yli 99 prosenttia suomalaisista asuisi alle kahden kilometrin etäi-syydellä huippunopean laajakaistayhteyden mahdollista-vasta verkosta.

Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeiden tukemiseen on osoitettu valtion varoja 66 miljoonaa euroa. Lisäksi hankeen yhteydessä rakennettavia verkkoja tuetaan noin 25 miljoonalla eurolla EU:n Manner-Suomen maaseutuoh-jelmasta sekä 40 miljoonalla eurolla kuntien varoilla. Hank-keen rahoittamiseen osallistuu valtion ja kunnan lisäksi verkon rakentaja.

Laajakaista kaikilleValtioneuvosto teki vuonna 2008 periaate-päätöksen turvata laajakaistayhteydet kaikille suomalaisille. Julkisin varoin tuettavilla laajakaistahankkeilla edistetään huippunopeiden (100 Mbit/s) laajakaista-yhteyksien saatavuutta haja-asutusalueilla. Yleispalvelusääntely puolestaan turvaa perustasoiset ja kohtuuhintaiset laajakaistayhteydet siellä, missä huippunopeaa laajakaistaa ei ole tarjolla.

periaatepäätöksen mukaan kuluttaja tai yritys maksaa ra-kentamisesta itse enintään kahden kilometrin matkan run-koverkosta kotiin.

Keski-Suomessa Verkko-osuuskunta Kuuskaistan asiak-kailla tilaajayhteys sisältyy liittymämaksuun pituudesta riippumatta ja on siksi valtakunnan edullisimpia.

TeliaSoneran vastuukunnissa tilaajayhteyksien kustan-nuksia voidaan alentaa toteuttamalla ne esimerkiksi tilaa-jien yhteistyönä.

Verkko-osuuskunta Kuuskaistawww.kuuskaista.com

Keski-Suomen liittowww.keskisuomi.fi/laajakaista

Tuki on suunnattu maantieteellisesti syrjäisimpien alu-eiden saatavuuden parantamiseen. Näillä alueilla sijaitsee noin 5 prosenttia (130 000) kotitalouksista.

Yleispalvelu turvaa laajakaistan jokaiselle Aivan kaikkialle valokuituyhteyksiä ei rakennusaikana tai lähitulevaisuudessa ole saatavilla. Yleispalvelusääntelyn tarkoituksena on turvata perustasoiset ja kohtuuhintaiset laajakaistayhteydet kaikille myös siellä, missä palveluja ei muutoin ole tarjolla. Yleispalveluvelvoitteet täydentävät Laajakaista kaikille -hankkeen tavoitteita.

Viestintävirasto on nimennyt 26 teleyritystä 1 Mbit/s-in-ternetyhteyden tarjontaan velvollisiksi yleispalveluyrityk-siksi. Yleispalveluvelvoite on asetettu Suomessa noin 330 kunnan tai kunnan osan alueelle.

Keski-Suomen kunnissa palvelun tarjontaan velvollinen yritys on yleensä TeliaSonera. Laukaassa ja Muuramessa velvoite on asetettu Elisalle. Näiltä yrityksiltä voi pyytää tarjousta yleispalveluliittymästä, jos omaan kotiin tai yri-tyksen toimipisteeseen ei vielä ole saatavilla laajakaistaa.

Yleispalvelu on taattu kaikkiin vakituisiin asuinpaikkoi-hin ja yritysten sijaintipaikkoihin Suomessa. Internetyhteys voi olla kiinteä tai langaton, mutta sen tulee toimia moit-teettomasti vähintään yhdessä pisteessä rakennuksen si-sällä. Useissa tapauksissa palvelu on mahdollista tarjota matkapuhelinverkon liittymällä. Haja-asutusalueilla liitty-män kuuluvuutta voidaan tällöin parantaa ulkoisen anten-nin avulla.

Yleispalveluun kuuluu olennaisena osana ajatus siitä, et-tä perustasoisten viestintäpalvelujen tulee olla hinnaltaan kohtuullisia.

Laajakaistahanke: Päivi Peltola-Ojala, p. 09 6966 732Yleispalvelu: Saara Punkka, p. 09 6966 390www.ficora.fi

Huippunopeiden (100 Mbit/s) verkkojen toteuttamisek-si Keski-Suomen liitto on laajakaistatukilain velvoituksen mukaisesti pyytänyt operaattoreilta kunnittain tarjoukset kaikista Keski-Suomen tukikelpoisista verkkohankkeista. Elokuun loppuun mennessä kaikkiin haja-asutusalueiden tukeen oikeutettuihin hankkeisiin oli valittu operaattorit.

Äänekoskella ja Laukaassa toteuttaja on TeliaSonera Fin-land Oyj ja muissa kunnissa Verkko-osuuskunta Kuuskaista. Myös lähes kaikki kunnat ovat tehneet valtion ja EU:n tuen ehtona olevat omat rahoituspäätöksensä. Rakentamisen painopiste on vuosien 2013 ja 2014 kesällä.

Runkoverkon valmistuttua alueen asukkailla, yrityksillä ja muilla toimijoilla on mahdollisuus hankkia huippunopeat laajakaistayhteydet tarpeidensa mukaan. Valtioneuvoston

Keski-Suomen laajakaistahanke etenee ripeästi


”Tavoitteena on, että yli 99prosenttia suomalaisista

asuisi alle kahden kilometrin etäisyydellä huippunopean

laajakaistayhteydenmahdollistavasta verkosta.”

KUVA: KEIJO PENTTINEN


Kuulin taannoin mieleen jäävän tarinan erääl-tä pohjoismaiselta maaseutumatkailuyrittäjältä. Hän oli osallistunut laajaan markkinointikampan-jaan ja panostanut paljon erilaisiin lehti-ilmoituk-

siin. Vielä suuremman satsauksen hän oli tehnyt yritystään markkinoivaan tv-kampanjaan. Alueorganisaation välitet-täväksi hän kehitteli sesongin ulkopuolelle uusia tuottei-ta saamiensa ohjeiden mukaan kumppaniyrittäjien kans-sa tutussa verkostossa. Yrittäjän satsaus eri keinoihin oli maksanut yli 10 000 euroa.

Arvatkaapa mikä oli tulos? Eräs isä ja poika varasivat ka-lastusmatkan.

Yrittäjä teki tietysti omat johtopäätökset satsauksistaan ja totesi, että paras keino saada uusia asiakkaita on tehdä oma työnsä parhaalla mahdollisella tavalla.

Hänen mukaansa kannattaa sijoittaa siihen, että yrityk-sen ympäristö on kunnossa, palvelu ensiluokkaista ja tuot-teet toimivia.

Missä asiakkaiden kehu kuuluu?Mitä on sitten se arkinen aherrus, jonka yrittäjä hoitaa mallikkaasti?

Sesonkiaikaan päivät kuulostavat varsin täydeltä: aa-musta iltaan asiakkaisiin liittyviä tehtäviä aina siivouksesta ja sänkyjen petaamisesta opastukseen ja ruoan tarjoiluun. Iltaöisin luetaan sähköpostit, vastataan potentiaalisten asiakkaiden sekä matkanjärjestäjien viesteihin ja lasketaan tarjouksia. Viimeisimpänä ennen nukkumaan menoa yri-tyksen Facebook-sivuilta luetaan viestejä ja sinne kirjoite-taan kuulumisia. Melkoinen päivärupeama!

Yrittäjän mukaan uudet asiakkaat tulevat pääosin World of mouth -menetelmällä eli tyytyväisten asiakkaiden ker-toman perustella. Mutta tietääkö yrittäjä, missä tuo asiak-kaiden kehu kuuluu?

Jos matkailuyrityksen paras markkinointikeino ovat tyy-tyväiset asiakkaat ja heidän suosituksensa, yhtä hyväk-si – ellei paremmaksi – voidaan nimetä World of mouse eli kaikki se, mitä tietokoneen hiiren kautta maailmalle ja maailmalta välittyy.

Perustyökalut hallussaTarinan yrittäjän arkeen on kytketty sähköisen liiketoimin-nan perustyökalut eli yrityksen omat internetsivut, säh-köposti ja puhelin. Nettisivuja kuulemma ehtii päivittää sesongin ulkopuolella, jolloin panostetaan myös matkan-

World of mouse

järjestäjien vierailuihin ja uusiin kontakteihin. Varsinaista sisällöntuotantoa nettiin tehdään enimmäk-

seen hiljaisina aikoina, vaikka monena yönä kuulemma se-songin aikaankin tulee kerrottua kuulumisia Facebookin kautta. Videot kertoisivat enemmän kuin pelkät kuvat.

Myyntiä ja taloutta hallitaan sähköisen järjestelmän kautta, mutta mitään web-analytiikkaa, sisällönhallintajär-jestelmää tai laajempaa sosiaalisen median hyödyntämis-suunnitelmaa, saati mobiilisovelluksia, ei ole käytössä.

Esimerkkiyrittäjämme on sähköisen liiketoiminnan tiel-lä vielä alkumetreillä, vaikka tekeekin paljon kansainvälis-tä kauppaa.

Yrittäjä on ottanut haltuun ensimmäisen askelman e-portaista ja osittain siirtynyt toiselle.

Paljon muutakin kuin markkinointiaSähköinen liiketoiminta sisältää paljon muutakin kuin asia-kaskontakteja ja markkinointia. Kehittyneiden työkalujen avulla voidaan selvittää, mitä polkua pitkin asiakkaat löy-

Matkailuyrityksen e-portaat kestävään kasvuun

Sähköinen liiketoiminta antaa pienillekin matkailuyrityksille mah-dollisuuden kurottautua kansainvä-lisille matkailupalvelumarkkinoille. Tämä tapahtuu elämyksiä ja hyvää palvelukokonaisuutta sopiville asiakaskohderyhmille tarjoamalla. Kansainvälisten tutkimusten mu-kaan jo lähes 90 prosenttia matkan suunnitteluun liittyvästä tietojen-hankinnasta tapahtuu verkossa, ja itse matkakin ostetaan verkosta silloin, kun siihen tarjotaan mah-dollisuus.

Sähköisten perustyökalujenhyödyntäminen • Kotisivut• Sähköposti, puhelin, Excel

Tulevaisuuden asiakkaat löytyvät ja löytävät World of mousen kautta.He ovat jo netissä ja mobiilissa, oletko sinä?


eTourism-portaat kehittämistyön apunaYrittäjien avuksi ja työkaluksi Savonlinnan seudun osaa-miskeskus on kuvannut eTourism-portaiden avulla yritys-ten sähköisen liiketoiminnan kehityksen eri vaiheita.

Portaiden avulla voidaan selvittää, mitkä välineet ja ke-hittämistoimet sopivat yrityksen liiketoiminnan eri vaihei-den kehittämiseen.

Millä portaalla yritys on menossa kohti yritysverkoston älykästä ja sähköistä toimintaa? Portaiden avulla yrityksen on mahdollista hahmottaa kehityspolku ja arvioida tarvit-tavat toimenpiteet sähköisen liiketoiminnan kehittämisek-si.

n Tekstit: Raija RuusunenMaaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, Matkailun teemaryhmäwww.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu

tävät yrityksen. Vastaavasti voidaan selvittää, mitä kaut-ta yrityksesi helpoiten löytää potentiaaliset asiakkaat. En-tä onko internetissä keskustelupalstoja, joissa yrityksestä ja sen tuotteista puhutaan? Mitä ja mistä siellä kerrotaan?

Paljon tietoa tarjolla markkinoinnin tueksiAsiakkaista voidaan selvittää, mistä kanavista he hakevat tietoa vastaavanlaisista matkailutuotteista. Myös asiak-kaiden kulutuskäyttäytymisestä saadaan tietoa, mikä aut-taa kehittämään juuri kohderyhmälle sopivia tuotteita ja palveluja.

Voiko yrityksen tuotteita ostaa verkossa, onko käytössä reaaliaikaista varausjärjestelmää? Millaisia mobiilisovelluk-sia voidaan ottaa käyttöön ja kehittää? Millaiset palvelut löytyvät matkanjärjestäjille, onko heille omaa erillistä tie-topankkia tuotekortteineen ja -kuvauksineen? Miten tieto kulkee yritysverkostossa ja miten verkoston toimintaa hoi-detaan sähköisesti? Voidaanko asiakkaalle tarjota sähköi-sessä maailmassa katkeamaton palveluketju?

Matkailuyrityksen e-portaat kestävään kasvuun

Sisällöntuotanto nettiin• CMS

(sisällönhallintajärjestelmä), some, suoramarkkinointi, web-analytiikka, kuva, video

• Taloushallinto, myyntijärjestelmät

Sähköinen kaupankäynti• Verkkokauppatoiminnot

osana web-sivuja, social shopping

• Reaaliaikainen varausjärjes-telmä, CRM (asiakashallin-ta), kansainväliset jakeluka-navat

Yritysverkostonälykäs liiketoiminta• Kehittynyt web-analytiikka

yhdistettynä ERP:iin (säh-köiseen toiminnanohjaus-järjestelmään)

• ERP, kokonaan sähköinen taloushallinto, järjestelmi-en ja yritysten välinen tie-donsiirto

PORRASMALLIN SUUNNITTELU: PELLERVO KOKKONEN JA MARJA TIAINEN, SAVONLINNAN SEUDUN OSAAMISKESKUS (MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON OSKE)


Kartoituksissa etsittiin kohdistetusti aktiviteetti-tuotteille (vaellus, melonta, pyöräily, kalastus, hevosmatkailu ja wildlife) sekä maaseutumat-kailutuotteille sopivia sähköisiä myynti- ja mark-

kinointikanavia. Tavoitteena oli löytää verkkosivustoja, joissa suomalaisten pienten ohjelmapalveluyritysten kan-nattaisi olla näkyvillä. Jokaiselta sivustolta analysoitiin kä-vijämäärä, kilpailijat ja kohderyhmä. Lisäksi kartoitusten tekijät antoivat jokaiselle sivustolle toimenpide-ehdotuk-sen sivuston hyödyntämiseen.

Ennen kuin yritys ottaa käyttöönsä sähköisiä jakelukana-via, sen kannattaa perehtyä niihin kuluttajan näkökulmas-ta. Palvelujen käyttöä on hyvä harjoitella ja vasta sen jäl-keen integroida ne yrityksen markkinointiin.

AlankomaatAlankomaita kartoitettaessa kalliit yleisportaalit jätet-tiin selvityksen ulkopuolelle ja keskityttiin outdoors-maa-ilmaan. Markkinoilla myynti- ja markkinointikanavien ra-jat ovat hämärtyneet, ja hyvissä kanavissa on mahdollista saada näkyvyyttä ilmaiseksi.

Hollannissa on säilynyt internetin alkuajoilta linkkisivut ”startpagina”, jotka ovat runsaudensarvia teemansa ym-pärillä. Kartoituksen tekijä Jyrki Oksanen suosittelee, että Alankomaiden markkinoille pyrkivä yritys tekee pienimuo-toisen videoklipin omasta tarjonnastaan ja sijoittaa sen partnereiden sivuille tai YouTubeen.

RanskaRanskassa ehkä mielenkiintoisin blogiosoite aktiviteet-tien kannalta on www.unmondeailleurs.net. Kyseessä on matkailuaiheinen blogisivusto, jolla on jo 110 000 yksittäis-tä seuraajaa ja yli 700 julkaistua artikkelia. Sivusto toimii Ranskassa tärkeänä inspiraation- ja tiedonlähteenä mat-kaa suunnitteleville.

Edellytyksenä ranskalaisilla sivustoilla on ranskankieli-nen informaatio. Ranskalaiset myös toivovat saavansa lo-mallaan palvelua ranskaksi. Ranskalaiset ovat otollinen kohderyhmä aktiviteeteille: he kaipaavat lomallaan ohjel-maa.

Uusien kanavien avulla

KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE

Kartoituksen tekijä, Annaleena Soult Finprosta, suosit-telee toimittajamatkojen järjestämistä blogien kirjoittajil-le. Vastaava tapa toimii usein myös ammattitoimittajien yl-läpitämille matkailusivustoille ns. travel advice -sivustoille pääsemiseksi.

Iso-BritanniaIson-Britannian kartoituksessa Sähköinen Liiketoimin-ta Suomi Oy:n asiantuntija Sirkku Hirvonen muistutti, et-tä Wikipedian hyödyntäminen teemakohtaisessa mark-kinoinnissa voi tuottaa tulosta. Esimerkiksi tietojen täydentäminen suomalaisista hevosroduista voi herättää alan harrastajien kiinnostuksen.

Kartoituksessa löytyi useita maksuttomia kanavia, ja Hir-vonen antaa analyysissään ohjeet niiden hyödyntämiseen. Maksuton GoFishing-sivusto (www.gofishing.co.uk/Top-na-vigation/Gallery) on kuvagalleriasivusto, jolla käy kuukau-sittain noin 21 000 kävijää. Jokaisella kalastusyrittäjällä on palveluista ja kalastusreissuilta kuvia, joita voi sijoittaa si-vulle ja ohjata kävijöitä hakemaan lisätietoja.

Hirvonen antoi ohjeita myös omatoimiseen sivustojen analysointiin. Yli puolet briteistä käyttää sosiaalista medi-aa etsiäkseen muiden kokemuksia ja suosituksia matkaa suunnitellessaan. Siksi sosiaalisen median kanavissa, ku-ten Tripadvisorissa, on tärkeä olla mukana.

SaksaSaksaa kartoitettaessa pääaktiviteeteiksi nousivat melon-ta, pyöräily ja vaellus, joista löytyi laaja valikoima erityyp-pisiä sivustoja. Sivustoista poimittiin potentiaalisina kana-vina mukaan ne, joissa tarjottiin tietoa myös muista kuin Saksasta tai Alppien alueesta.

Sivuilla näkyivät kilpailijoina Ruotsi, Norja, Baltian maat ja Puola. Saksan kartoituksessa suurin osa sähköisistä ka-navista on todellisuudessa ”perinteisiä matkanjärjestä-jiä”, jotka ovat siirtäneet myyntiään nettiin. Se kertoo sii-tä, että nettimyynti ei ole vain suorakauppaa tuottajalta kuluttajalle, vaan matkanjärjestäjät ovat edelleen tärkeä jakelutie Saksan-markkinoilla. Niiden merkitystä nostaa vielä se, että useat matkanjärjestäjät näkyvät nyt netissä,

Outdoors Finland- ja maaseutumatkailutuotteille löytyi sähköisen jakelukanava-kartoituksen tuloksena 297 potentiaalista nettisivuosoitetta Alankomaista, Ranskasta, Saksasta, Venäjältä ja Isosta-Britanniasta. Mukana on keskustelupalstoja, blogeja, harrastelijasivustoja, portaaleja ja matkanjärjestäjien nettisivustoja.


ei vain oman web-sivunsa kautta, vaan myös Facebookissa ja muissa sosiaalisissa medioissa, kuten internetsivustolla www.schulz-aktiv-reisen.de.

VenäjäVenäjän kartoitus oli määrällisesti laajin. Opas kattaa 84 eri internetsivun analyysin. Kaikki kanavat eivät sovi kai-kille yrityksille, vaikka teema olisikin oikea. Tavoitteena oli löytää uusia vaihtoehtoisia jakelukanavia, minkä vuok-si kartoituksessa oli mukana paljon portaaleita, keskuste-lupalstoja ja verkkolehtiä.

Etuna useissa kanavissa ja medioissa on maksuttomuus, mutta vaatimuksena on venäjänkielinen materiaali. Sivus-tokohtaisista toimenpidesuosituksista löytyy videoiden ja kuvien lisääminen linkkien kanssa, mikä onnistuu vähem-

• Outdoors Finland on Matkailun edistämiskeskuksen vetämä aktiviteettien kehittämisen koordinointihanke. Hanke on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama. Lisätietoja hankkeesta: www.mek.fi u Tuoteteemat u Outdoors Finland

• Kartoituksia voi käyttää vapaasti hyväksi ja linkkiä jakaa eteenpäin yrityksille: www.mek.fi u Tutkimukset ja tilastot u Tutkimukset u Sähköisten jakelukanavien kartoitus Outdoors Finland- ja Kylämatkailu-teemoista

www.unmondeailleurs.net www.gofishing.co.uk

mälläkin kielitaidolla. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että linkki ohjaa suoraan oman yrityksen venäjänkieliselle in-ternetsivulle.

Outdoors Finland -nettisivuilta löytyvät myös kartoitus-ten tuloksista pidetyn seminaarin esitykset, joissa selven-nettiin yleisemmin koko sähköisten jakeluteiden kenttää.

n Teksti: Terhi HookOutdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi Matkailun edistämiskeskus

Venäläisellä veloturist.ru-sivustolla olisi hyvä mainostaa koko perheen pyöräilymatkoja Suomeen.


Suomessa vieraillut Googlen YouTuben Euroopan alueen johtaja David Benson kiteyttää viime vuosi-en muutoksen kuluttajakäyttäytymisessä hienos-ti: ”Aikaa vietetään entistä enemmän verkossa.

Mutta pelkkä käytetyn ajan kasvu ei kerro koko totuut-ta: nykyisin nimenomaan useimmat merkitykselliset het-ket vietetään verkossa. Kun ihmiset tarvitsevat tärkeää tietoa, jolla on vaikutusta heidän päätöksentekoonsa, se saadaan useimmiten digitaalisesta maailmasta.”

”Suomessa yritysten kommunikaatio on edelleen pal-jolti printtiin perustuvaa. Se ei heijasta kuluttajien tarpei-ta. Kuluttajat etsivät palvelua digitaalisesta maailmasta. He eivät tee sitä siksi, että olisivat kiinnostuneita digitaa-lisista asioista. He haluavat tietoja juuri silloin, kun heillä on siihen tarve, eivät silloin, kun me haluamme antaa nii-tä heille.”

”Kalastakaa siellä missä kalat liikkuvat. Jos ette ole ver-kossa, kuluttajat siirtyvät kilpailijoidenne puoleen”, Ben-son sanoo.

Haku on aikomusten tietopankkiHakukone on useimmiten portti tiedon lähteille digitaali-sissa kanavissa, olipa tiedon tarpeen yllättäessä käsillä sit-ten tietokone, älypuhelin tai tablettipäätelaite.

Matkailualaan liittyvät haut lisääntyvät noin kahden-kymmenen prosentin vuosivauhtia. Suomalaiset unelmoi-vat matkoista, suunnittelevat ja tekevät niihin liittyviä ha-kuja eniten viikonloppuisin.

Kun tutkitaan perheiden suosimia lomanviettotapo-ja kotimaassa, hakumäärien perusteella huomataan, että kylpylöiden ja hiihtokeskusten suosio on kasvanut roimas-ti. Vuositasolla hakujen kasvu ollut 30 prosentin luokkaa.

Teemapuistot (huvi-, eläin-, ja sisäleikkipuistot) ja ristei-lytoimijat ovat saaneet tyytyä huomattavasti pienempiin hakujen kasvuprosentteihin: teemapuistohakujen kasvu on ollut 13 ja risteilyhakujen vuosikasvu 14 prosenttia.

Suomalainen kuluttaja siirtyy mobiiliinÄlypuhelimista on tullut erottamaton osa päivittäistä elä-määmme. Älypuhelimen omistaa nyt 38 prosenttia suo-malaisista, ja älypuhelinten käyttäjät tukeutuvat laittei-siinsa aiempaa enemmän. Internetiä käyttää päivittäin 44 prosenttia älypuhelimellaan, eikä suurin osa jätä sitä kos-kaan kotiin.

Kuluttaja on jo ottanut verkon ja mobiilin omakseen

Yhä useammin myös hakukonetta käytetään mobiilipää-telaitteella. Haku tehdään juuri silloin, kun tiedolle on tar-vetta. Päivittäisten mobiilihakujen määrä on noussut jo lä-helle kahta miljoonaa, kun huomioidaan kaikki mobiili- ja tablettipäätelaitteet.

Kaksi kolmesta suomalaisesta älypuhelimen käyttäjäs-tä tekee hakuja ainakin kerran viikossa ja näistä puolet jo-ka päivä.

Miten merkityksellistä on olla läsnä mobiilissa?Alle puolen vuoden aikana hotellien mobiilihakujen osuus kaikista hauista on kasvanut kuudesta viiteentoista pro-senttiin. Pakettimatkojen mobiilihakujen vuosikasvu tä-män vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli lähes 400 prosenttia, lennoissa ja risteilyissä kasvuvauhti oli reilusti yli 200 prosenttia. Eli yhä useammin matkan suunnittelijan tiedonhakua vauhdittaa mobiilipäätelaite.

Googlen Our Mobile Planet -tutkimuksen mukaan suo-malaisista älypuhelinkäyttäjistä yli puolet (55 prosenttia) olettaa verkkosivujen selaamisen älypuhelimella olevan yhtä helppoa kuin tietokoneella. Kuitenkin vain viidennek-sellä suomalaisista yrityksistä on mobiilioptimoitu verkko-sivusto ja alle neljännes hyödyntää mobiilimarkkinointia.

Mobiililla on valtava kaupallinen voima, ja se usein täy-dentää muissa kanavissa tehtyä suunnittelua tai tiedon et-simistä. Älypuhelimella aloitettu ennakkotutustuminen johtaa ostoksiin eri kanavissa.

Suomalaisista 28 prosenttia on tehnyt mobiilitutkimisen jälkeen ostoksen tietokoneella, neljännes ostanut kivijal-kakaupasta.

Älypuhelinten käyttäjät hyödyntävät useita medioita sa-manaikaisesti: 75 prosenttia käyttää puhelintaan tehdes-sään muita asioita, esimerkiksi katsoessaan televisiota (44 prosenttia). Yhä useammin myös ulkomainokset, televi-siomainokset ja printtimainokset johtavat mobiilihakuihin.

Mitä yrityksen kannattaa tehdä?Ole esillä, kun kuluttajat etsivät ja varaavat matkoja, oli vä-lineenä sitten tietokone, älypuhelin tai tablettipäätelaite.

Laita verkkosivusi kuntoon ja markkinoi tuotteitasi kus-tannustehokkaasti siellä, missä kuluttajat ovat. Seitsemän kymmenestä internetissä matkaa suunnittelevasta aloittaa hakukoneella.

Laajentamalla markkinointistrategioita mobiililaitteisiin sekä kehittämällä integroituja monimediakampanjoita on mahdollista tavoittaa tehokkaammin tämän päivän kulut-tajia.

n Teksti: Niina SauvolainenGoogle Finland Oy

Suomalaisten hakukoneen käyttö on maailman kärkiluokkaa. Suomalainen yli 15-vuotias internetin käyttäjä teki jo vuonna 2010 yli 140 hakua kuukaudessa (ComScore).

”Yhä useammin myös haku-konetta käytetään mobiili-päätelaitteella.”


ostoksiin kaikissa kanavissa

Joukko: K48:

Tutkimukset

28%

25%

tietokoneella

offline-ostos AUKI

Kuluttaja on jo ottanut verkon ja mobiilin omakseen

Asunnot ja asuminen

8%

8%Tuotetiedot 39%

Ravintolat, pubit ja baarit

Matkailu 14%

16%

Joukko:K23:

Joukko: K23: JOUKKO: YKSITYISET ÄLYPUHELINTEN KÄYTTÄJÄT, JOTKA YLEISESTI OTTAEN KÄYTTÄVÄT INTERNETIÄ. ÄLYPUHELIN N=1 000K23: MITÄ SEURAAVISTA TEET ÄLYPUHELIMELLASI? ILMOITA, TEETKÖ KOSKAAN MAINITTUA ASIAA. (LÄHDE: GOOGLE, OUR MOBILE PLANET)

JOUKKO: YKSITYISET ÄLYPUHELINTEN KÄYTTÄJÄT, JOTKA YLEISESTI OTTAEN KÄYTTÄVÄT INTERNETIÄ. ÄLYPUHELIN N=1 000K48: ALLA ON LISTATTU ERILAISIA TUOTTEITA JA PALVELUITA. MÄÄRITTELE JOKAISEN TUOTTEEN TAI PALVELUN KOHDALLA, MIKÄ VÄITTÄMÄ PÄTEE SINUUN. (LÄHDE: GOOGLE, OUR MOBILE PLANET)


”Ilman verkkoa ei olisi asiakkaita”

Laukaan Kuusassa toimivan Ylä-Saarikon lomamök-kien markkinointi-idea on selkeä: yrityksen tarjo-amien majoituspalvelujen tulee olla löydettävissä mistä tahansa maailman kolkasta. Yrityksen inter-

netsivutkin tukevat ideaa kansainvälisestä markkinoinnis-ta: kieliversiot löytyvät englanniksi, venäjäksi ja saksaksi.

”Meidän kohderyhmämme etsii majoituspalveluja ver-kosta. Asiakkaitamme ovat perhematkailijat ja pienet seurueet. Myös lähiseudulla töissä olevat matkatyöläiset hyödyntävät palvelujamme”, kertoo Ylä-Saarikon markki-noinnista vastaava Sirpa Hänninen.

Yritys: Ylä-Saarikon lomamökit, Laukaa, Kuusa. Lomamökkejä sekä kokous-, elämys-, ateria- ja ohjelmapalveluja Peurungan verkoston yritysten kanssa.

Sähköisen liiketoiminnan välineet:www-sivut, jossa mm. mökkien panoraama-esittelyt. Mukana huvila.net- ja booking.com-palveluissa, web-sivujen linkitykset Peurungan toimijoiden sivujen välillä, Facebook, Googlen AdWords- ja Analytics.

Hänninen tiivistää sähköisen liiketoiminnan merkityksen Ylä-Saarikolle lyhyesti:

”Ilman verkkoa meillä ei olisi asiakkaita. Emme käytä mi-tään muita markkinointikanavia, siksi myös internetsivujen kävijämääriä seurataan aktiivisesti Google Analyticsin avul-la”, hän toteaa.

Verkoston yritykset tukevat toisiaanSirpa ja Pekka Hänninen aloittivat majoitusbisneksen viiti-sentoista vuotta sitten rakennuttamalla kaksi lomamökkiä maatilansa läheisyyteen Keitele-kanavareitin varrelle. Kun kysyntää näytti riittävän, 2000-luvun alkupuolella raken-nettiin neljä mökkiä lisää.

”Lähialueella on runsaasti kokous-, majoitus-, elämys- ja ravintolapalveluja tarjoavia yrityksiä, joiden kanssa teem-me tiivistä yhteistyötä”, Hänninen toteaa.

Esimerkiksi Varjolan tilan kanssa yhteistyö ja markkinoin-ti toimivat puolin ja toisin. Ylä-Saarikko tarjoaa majoitus-ta Varjolan vieraille, Varjola puolestaan Ylä-Saarikolle ko-kous-, ravintola- ja catering-palveluja.

Venäläisten matkailijoiden määrä Ylä-Saarikossa on koko ajan lisääntynyt. Lisäksi mökeissä majoittuu muun muassa saksalaisia, englantilaisia ja espanjalaisia vieraita.

Sosiaalinen media vahvistuuPietarin ja sen lähialueen asiakkaat löytävät Ylä-Saarikon www-sivut yhä useammin sosiaalisen median ja erilaisten

PIIRROKSET: MARTTI HÄNNINEN


keskustelupalstojen kautta. Päätyökseen it-alalla työsken-televä Sirpa Hänninen seuraa aktiivisesti, millaisten linkki-en kautta Ylä-Saarikon nettisivuille päädytään.

Hänninen ei ole innostunut yrityksen omilla nettisivuilla olevasta varausjärjestelmästä. Hän haluaa henkilökohtai-sen kontaktin vuokraajan kanssa, jotta asiakas varaisi juuri hänelle sopivan majoitusvaihtoehdon.

”Huvila.net-palvelussa meillä on kuvaus vuokrattavis-ta mökeistä. Itse varaus on tehtävä sähköpostitse tai pu-helimitse. Kalenteripalvelua emme ole ottaneet käyttöön, koska se toisi lisää päivitystarpeita. Kun kysely tehdään sähköpostitse, saamme myös mahdollisuuden kerätä tie-toa asiakkaiden sähköpostiosoitteista mahdollista sähkö-postimarkkinointia varten.”

Keväästä 2012 lähtien Ylä-Saarikon mökit ovat olleet nä-kyvissä booking.com-palvelussa. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia.

”Booking.comin kautta meille on tullut asiakkaita, jot-ka eivät olisi muuten palvelujamme löytäneet. Kuluttajat luottavat palveluun, koska siellä tarjotaan hotellitasoista majoitusta.”

Hänninen näkee kuitenkin, että majoituspalveluja tarjo-avan yrittäjän ei kannata ottaa päivitettäväkseen liian mo-nen eri palvelun kalenteria.

”Erilaisten portaalien merkitys saattaa tulevaisuudessa vähentyä ja Googlen palvelujen kasvaa. Tärkeintä on tie-tää hakukoneoptimointia ja Googlen AdWords-palvelua varten ne hakusanat, joita majoituspalveluja etsivät käyt-tävät. Meidän sivumme ovat nousseet hakutuloksissa Ad-Wordsin ansiosta.”

Sosiaalisessa mediassa oltava mukanaYlä-Saarikko on ollut mukana myös Facebookissa kevääs-tä 2012 lähtien. Hänninen näkee, että mukanaolo sosiaa-lisessa mediassa on välttämätöntä. Facebookin merkitys näkyy jo www-sivujen tilastoissa: sivuille tullaan myös Fa-cebookin kautta.

”Tulevaisuuden suunnitelmissa on www-sivujen uudis-taminen. Tuolloin ajankohtaiseksi tulee myös sivujen op-timointi mobiililaitteita varten. Erityisesti mobiiliteknologi-an ja tablettitietokoneiden kehittymistä on seurattava ja reagoitava nopeasti siinä kentässä tapahtuviin muutoksiin. Olennaista yritykselle on, että se on mukana sille tarkoituk-senmukaisissa medioissa ja palveluissa.”

www.ylasaarikko.com

n Teksti ja kuva: Timo Sillanpää

”Booking.comin kautta meille on tullut asiakkaita, jotka eivät olisi muuten palvelujamme löytäneet.”

”Mobiiliteknologian ja tablettitietokoneiden kehittymistä on seurattava ja reagoitava nopeasti siinä kentässä tapahtuviin muutoksiin”, toteaa Sirpa Hänninen.


Internetsivuilla toimiva online-varaamo on järkevin ta-pa lomamökkien vuokraamiseen. Asiakas saa parasta mahdollista palvelua, kun varaustilanne on reaaliajas-sa näkyvillä ja nettikaupassa on mahdollisuus maksaa

varattu mökki verkkopankissa. Asiakas säästää aikaansa ja voi valita itselleen sopivimman ajankohdan tehdä varauk-sia. Lisäksi asiakas voi luonnollisesti ottaa henkilökohtai-sesti yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla.”

Näin tiivistää ajatuksensa lomamökkien online-varaus-järjestelmän eduista VilliPeura Oy:n toimitusjohtaja An-ne Hakkarainen, joka muutama vuosi sitten ryhtyi kehittä-mään pohjoisessa Keski-Suomessa, Saarijärven seudulla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevien lomamökkien varausjärjes-telmää. Idea vuokramökkien nettikaupasta syntyi, kun asi-akkaat alkoivat kysellä Hannunkiven lomakylän vastaan-otto-, siivous- ja kiinteistönhuoltopalveluja tarjoavasta VilliPeurasta mahdollisuutta vuokrata muitakin kuin Han-nunkiven lomamökkejä.

”Aluksi soittelin yksittäisille mökinomistajille ja yritin löy-tää vapaita mökkejä, mutta se osoittautui liian työlääksi. Ajattelin, että VilliPeuralla olisi hyvät edellytykset toimia alueen lomamökkien keskusvaraamona, koska vastaanot-tomme on joka päivä auki ja tunnemme lähiseudun hyvin”, Hakkarainen toteaa.

VilliPeura rakensi nettikaupan yhteistyössä Saarijärven seudun matkailun, Metsäpeuranmaan Matkailu ry:n ja Lo-maseudun kanssa. Nettikaupan pohjaksi valittiin jyväskylä-läisen yrityksen suunnittelema varausjärjestelmä.

Hankkeeseen saatiin tukea myös EU:lta. Yhteistyön tu-loksena syntyi online-varaamo, jonne pääsee kolmelta eri internet-sivustolta. Kaikkiaan vuokrattavia mökkejä on täl-

Vuokrattavana mökkejä onlineYritys: VilliPeura Oy, Kivijärvi. Hannun kiven Lomakylä Oy:n vastaanotto-, siivous- ja kiinteistönhuoltopalvelut. Keskusvaraamo-palvelut (online) Hannunkiven mökkien li-säksi lähiseudun lomamökkiyrittäjille sekä Metsäpeuranmaan ja Saarijärven seudun lomamökeille. Yhteistyössä yritystenkanssa luonto-, ravintola- ja ohjelma-palveluja.

Sähköisen liiketoiminnan välineet: www-sivut, sähköposti, lomamökkienonline-varausjärjestelmä, Facebook,Flickr- ja Picasa-kuvapalvelut, Googlenpalvelut (Analytics, AdWords, Alerts), Facebook, Twitter.

lä hetkellä noin 70.”Mökkien omistajien saaminen mukaan online-varaa-

moon ei ole ollut aivan yksinkertaista. Joillakin mökit ovat vuokrattavina muissa varauspalveluissa, toiset taas eivät ainakaan vielä ole vakuuttuneita nettivarausjärjestelmis-tä. Uskon kuitenkin, että vähitellen nettikaupassa olevien kohteiden määrä kasvaa, sillä omistajalle se on vaivatto-min tapa vuokrata mökkiään”, Hakkarainen pohtii.

Lähiajan suunnitelmissa on saada varaamoon lisää mök-kejä ja tehdä nettikaupasta eri kieliversiot. Myös linkitystä sosiaaliseen mediaan on tarkoitus parantaa.

”Töitä riittää, sillä pelkkä mökkien tietojen ja kuvien päi-vitys ja hankkiminen vaativat aikaa. Mökin omistajat on-neksi itse pitävät varauskalenterit ajan tasalla.”

Vaivaton asiakkaalleAnne Hakkaraisen tavoitteena nettikaupan kehittämises-sä on ollut asiakaslähtöisyys. Asiakkaan tulisi pystyä vuok-raamaan mökki vain muutamalla klikkauksella.

”Sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä keskeinen haaste on tehdä kaupanteosta helppoa sekä asiakkaal-le että myyjälle. Kun asiakas voi online-varaamossa tutkia mökin kuvat ja perehtyä sen varustukseen, katsoa kalen-terista mökin saatavuus, tehdä varaus ja maksaa se saman tien, vältytään monilta sähköpostikyselyiltä ja puhelinsoi-toilta.”

Hakkarainen saa online-varauksesta selkeät tiedot. Kun asiakas on maksanut varauksen, se näkyy reaaliaikaisesti mökin varauskalenterissa. Lisäksi Hakkarainen saa sähkö-postiinsa vahvistuksen varauksesta ja maksusta.

Sosiaalinen media mukaanAnne Hakkarainen hyödyntää VilliPeuran toiminnassa laa-jasti sähköisen liiketoiminnan välineitä ja aikoo jatkossa-kin seurata aktiivisesti niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Suunnitelmissa on muun muassa gps-järjestelmään perus-tuva ”mobiilimatkaopas”, joka opastaisi esimerkiksi kan-sallispuistossa.

Vuonna 2002 perustetun VilliPeuran tuotevalikoimaan sisältyy mökkivuokrauksen ja Hannunkiven lomamökkien isännöinnin lisäksi laajasti erilaisia matkailupalveluja ja ak-tiviteetteja, joita toteutetaan yhteistyössä laajan yritysver-koston kanssa.

”Esimerkiksi viime kesänä toteutimme erilaisia palveluja matkailijoille ja lähiseudun asukkaille yhteistyössä noin 30 yrittäjän kanssa”, Hakkarainen kuvaa toiminnan laajuutta.

Facebook on osoittautunut oivaksi välineeksi markki-noinnissa. Varsinkin Hannunkiven lomakylän viikko-osak-keiden omistajat käyvät usein Facebookissa katsastamas-sa kuulumisia.


14

”


VilliPeuran toimitusjohtaja Anne Hakkarainen esittelee reisjärveläisen keramiikkataiteilijan Virve Räisälän torvijäkälämaljoja, joita on myytävänä Hannunkiven vastaanoton lahjapuodissa.

www.villipeura.fiwww.metsapeuranmaa.fiwww.luonnonvoimaa.netwww.lomaseutu.fi

”Sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä keskeinen haaste on tehdä kaupanteosta helppoa sekä asiakkaalle että myyjälle.”

15


Verkossa paljastetaan vain osa, loput täytyy kokea itse

Ravintola Gallénin Facebook-sivulla tapahtuu jo-tain uutta joka päivä. Facebookiin lisätään ku-via ravintolasta, ruoka-annoksista ja tapahtumis-ta sekä siellä käydään keskustelua ravintolassa

vierailleiden ja ravintolasta kiinnostuneiden asiakkaiden kanssa.

Yritys: Ravintola Gallén,Suolahti. Ravintola-, juhla- ja kokous-palveluita, viinibaari.

Sähköisen liiketoiminnan välineet: www-sivut suomeksi, englanniksi, ranskaksi, ruotsiksi ja venäjäksi, Facebook, VKontakte, Twitter, LinkedIn, Google+, blogi, sähköinen vieraskirja ja viinilista, hakukoneoptimointi, Google Analytics, QR-koodi.

”Haluamme markkinoinnissa herättää enemmänkin ky-symyksiä kuin antaa kaikki vastaukset valmiina. Asiakkaam-me kuulevat meistä suurelta osin puskaradion kautta, niin Facebookissa kuin ihmisten keskinäisissä keskusteluissa”, keittiömestari, ravintoloitsija Ismo Piispanen kertoo.

Ravintola Gallén avasi ovensa keväällä 2012 Suolahden vanhan asemarakennuksen tiloissa. Piispasen mukaan ra-vintolan ideana on saada kiireiset ihmiset istumaan rau-hassa ja nauttimaan hyvästä ruoasta ja laadukkaasta pal-velusta.

”Haluamme olla ruokamatkakohde, joka palkitsee saa-pumisen vaivan nähneen asiakkaan.”

Ravintola Gallénin väki käy säännöllistä keskustelua asi-akkaidensa kanssa sähköpostilla, Facebookissa ja nettisi-vujen vieraskirjan avulla.

Ravintolan nettisivuista on tehty suomen kielen lisäksi neljä muuta kieliversiota. Piispanen sanoo erityisesti Kes-ki-Euroopan ja Venäjän olevan tärkeitä markkina-alueita. Ravintoloitsijan mukaan Gallén etsii koko ajan parhaita ka-navia tavoittaa potentiaalisia venäläisvieraita. Ravintolan nettisivut ovat suolahtelaisen suunnittelijan käsialaa.


”Meillä oli selvä visio, miltä nettisivujen pitää näyttää. Tarkoituksena on ollut kertoa mahdollisimman vähän ja luoda mielikuvaa paljastamatta kaikkea”, Piispanen valot-taa markkinointistrategiaa.

Tiedot juoduista viineistä sähköpostiinRavintola Gallénin blogissa kerrotaan ravintolan tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista aiheista. Piispasen mukaan paikalliset asiakkaat ovat blogin ahkerimpia seu-raajia.

Ravintolan nettisivuille on määrä avata loppuvuoden ai-kana lifestyleblogi, jossa Gallénin omat ihmiset ja yhteis-työkumppanit raottavat muun muassa ruokaan, viineihin ja keittiödesigniin liittyviä trendejä.

Ravintola Gallénin keittiömestari, ravintoloitsija Ismo Piispanen sanoo, ettei markkinoinnissa tarvitse paljastaa ravintolasta heti kaikkea. Kiinnostuneet asiakkaat kysyvät mielellään lisää sähköpostilla, vieraskirjassa ja Facebookissa.

”Blogin on tarkoitus olla enemmän fiilistä nostattava. Sen ei tarvitse olla suoraan sidoksissa ravintolaamme”, Piispanen toteaa.

Loppuvuodesta on tarkoitus saada valmiiksi myös säh-köinen viinilista. Sen myötä asiakkaat saavat halutessaan sähköpostiinsa tietoja nauttimistaan viineistä.

Ravintolan käyntikortit ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Niihin on painettu ravintolan logo ja kääntöpuolelle QR-koodi, josta saa tarkemmat tiedot ravintolasta mobiiliin päätelaitteeseen.

Piispanen sanoo seuraavansa tarkasti, mitkä kuvat ja kir-joitukset keräävät suurimman suosion verkossa. Hän pyr-kii myös selvittämään, mitä kautta asiakkaat hankkivat tie-tonsa.

”Sähköinen maailma on vaatinut uuden opettelua. Olemme miettineet sitä, kuinka asiakas saadaan kiinni ja mikä on tavoittamiseen oikea väline.”

www.gallen.fi

n Teksti ja kuva: Tommi Salo

”Asiakasryhmässämme on yhä enemmän niitä, jotka ovat tottuneet elämään sähköisessä maailmassa.”


Sähköinen markkinointi on kätevää ja nopeaa”, kä-sityöyrittäjä Anu Pylsy tiivistää sähköisen markki-noinnin edut.Nykyisin se myös tavoittaa halutut kohderyhmät.

Tilanne oli toinen 2000-luvun alussa, jolloin joutsalainen Design Pylsy avasi ensimmäiset internet-sivunsa ja netti-kauppansa. Kymmenisen vuotta sitten ostosten teko ver-kossa oli monelle asiakkaalle vielä liian kova paikka.

”Silloin asiakkaat eivät osanneet käyttää nettikauppaa, eivätkä uskaltaneet ostaa sieltä mitään. Nyt ollaan aivan eri tavalla rohkeita ostamaan verkkokaupasta, välillä pel-kästään kuvien perusteella”, Pylsy miettii.

Nettikauppa oli merkittävä investointiUuden nettikaupan avaamiseen tuli vahva toive yrityksen asiakkailta. Nettikauppa onkin ollut Design Pylsyn viime vuosien suurin yksittäinen investointi sähköisen liiketoi-minnan kehittämiseksi. Joulun 2012 kauppa on ensimmäi-nen oikea mittari nettikaupan merkitykselle.

Design Pylsyn tuotevalikoimassa on tarjolla laaja kirjo käsinpainettuja asusteita sekä lahjatavaroita, kuten avai-menperiä, heijastimia ja sisustustekstiilejä. Design Pylsyn

Nyt oli oikeampi aika nettikaupalle

ateljee sijaitsee Joutsassa, entisellä Pynnölän kyläkoululla. Lisäksi yrityksellä on oma liike, Lande, Helsingin Kampissa.

Koko perheen voimin verkossaPylsyn nettisivujen materiaalien tuottamiseen on valjas-tettu koko perhe. Anu itse päivittää sivuille ajankohtaisia asioita ja tyttäret Anna ja Elina kirjoittavat blogeja. Anna kirjoittaa sisustusmaailman näkemyksistä ja Elina laajem-min kulttuurista. Lisäksi Lande-blogi vie lukijat Design Pyl-syn ateljeen ja Helsingin Lande-liikkeen tunnelmiin.

Blogit keräävät lukijoilta kommentteja ja asiakkaiden kanssa vaihdetaan näkemyksiä sähköpostilla, mutta enem-män sähköistä vuorovaikutusta syntyy Facebookissa. Siel-lä Design Pylsyn väki keskustelee asiakkaiden ja yhteistyö-kumppaneiden kanssa sekä aktivoi asiakkaita keksimään tuotteille nimiä ja antamaan palautetta uusista tuotteista.

”Saamme palautetta niin Facebookissa kuin messuilla ja liikkeessä asiakkailta. Puskaradio on edelleen hyvä markki-nointikanava, ja Facebookissa sana leviää tänä päivänä te-hokkaasti”, Anu Pylsy sanoo.

Design Pylsyn nettisivut on toteuttanut joutsalainen yri-tys. Pylsyn Anna-tytär ottaa sivuja varten kuvat ja hallinnoi sivujen sisältöjä.

”Itse keskityn eniten tuotantoon ja jätän muita asioita niitä paremmin taitaville. Tutustun koko ajan tarkemmin sähköisen maailman mahdollisuuksiin, mutta onneksi ty-tär pystyy tekemään jo nyt niin paljon”, Anu Pylsy miettii.

Hän sanoo, että sähköistä markkinointia on mietitty De-sign Pylsyssä osana yrityksen kehittämisstrategiaa. Pylsyn mukaan uusien markkinointi-ideoiden kehittämisen aika on jälleen sen jälkeen, kun nettikauppa on saatu pyöri-mään halutulla tavalla.

www.designpylsy.com

n Teksti ja kuva: Tommi Salo

Yritys: Design Pylsy, Joutsa. Käsinpainettujen tekstiilien ja lahja-tavaroiden valmistus ja myynti. Myymälä Lande Helsingissä.

Sähköisen liiketoiminnan välineet: www-sivut suomeksi, web-kauppa,Facebook, blogit (Anna Pylsy, Elina Pylsyja Lande Shop), YouTube, tiedotteetmedialle.

”

18


Yritys: T:mi Erävaris, Kymönkoski/Viitasaari. Luontoon liittyviä ohjelmapalveluja, mm. seikkailu-, melonta-, kalastus- ja metsästysretkiä. Tarjolla lisäksi savusauna, lauttasauna ja kylpypalju.

Sähköisen liiketoiminnan välineet: www-sivut, Facebook, sähköposti.

Viitasaaren Kymönkoskella toimivassa yhden mie-hen yrityksessä nettiyhteys on perusedellytys lii-ketoiminnalle. Ville Varis tunnustaa, että istuu tietokoneen ääressä vain sen verran, että ehtii

hoitaa T:mi Erävariksen päivitykset ja tilausvahvistukset. Ongelmana Viitasaaren Kymönkoskella ovat vielä tällä

hetkellä huonot verkkoyhteydet: mokkula jumittaa, kun verkossa on paljon kuormitusta. Parin vuoden kuluttua ky-lään tuleva valokuitukaapeli helpottanee tilannetta.

”Sähköisen liiketoiminnan pitäisi olla mahdollisimman vaivatonta silloin, kun yrittäjä hoitaa yksin markkinoin-nin ja bisneksen. Nettisivujen päivityksen tulee olla yksin-kertaista ja nopeaa. Verkkoyhteyksien pitäisi olla riittävän nopeat suurtenkin tiedostojen, kuten videoiden, lataami-seen”, Ville Varis tiivistää toiveensa.

Erävariksen kotisivujen kuvagalleriasta löytyy linkki You-Tubeen, jossa on videoita perhokalastuksesta, köysilas-keutumisesta, jokimelonnasta ja hirvijahdista. Variksen tavoitteena on hyödyntää jatkossakin YouTuben mahdol-lisuuksia aktiviteettien esittelyssä.

”Tavoitteena on tehdä laadukkaita, editoituja videoita, jotka havainnollistavat luontoon liittyviä toiminnallisia la-jeja”, Varis toteaa.

Facebook täydentää kotisivujaVille Varis perusti ohjelmapalveluyrityksen maatilansa yh-teyteen vuonna 1999. Eräoppaan koulutuksen saaneen Variksen ajatuksena oli hyödyntää läheisen Keitele–Koli-ma-koskireitin mahdollisuuksia tuotteistamalla niistä sopi-via ohjelmapaketteja. Asiakkaina on niin yrityksiä kuin yk-sityisiäkin, muun muassa synttäri- ja polttariporukoita.

Yritysten ja Viitasaarella järjestettävien tapahtumien kautta Erävarikseen tulee myös kansainvälisiä asiakkaita.

Vuosien varrella Erävariksen tarjonta on laajentunut. Pe-rinteisten luonto- ja metsästysretkien lisäksi tarjolle on tul-

Toimiva verkko on edellytys liiketoiminnalle

lut erilaisia extreme-lajeja, kuten köysilaskeutumista. Uu-sin investointi on Ilmojärven rantaan vanhoista hirsistä rakennettu savusauna.

Yhteistyötä JAMKin kanssaErävariksen ensimmäiset nettisivut syntyivät 2000-luvun alkupuolella. Pari vuotta sitten Jyväskylän ammattikor-keakoulun opiskelijat uudistivat sivut opiskelijatyönä.

”Itse en ehdi perehtyä www-sivuihin, joten teetin sivut trendit tuntevilla nuorilla opiskelijoilla.”

Sivustolla on lyhyt osuus myös englanniksi. Facebook-linkki löytyy heti etusivulta ja Varis pitääkin sosiaalista me-diaa hyvänä lisänä markkinoinnissa.

”Facebookiin lisään asiakkaan suostumuksella kuvia ja tunnelmia onnistuneista retkistä. Siellä voi nettisivuja va-paamuotoisemmin kertoa viimeisimmistä kuulumisista. Facebook on meillä ainoastaan liiketoiminnan vuoksi, sillä itse en ole luonteeltani sellainen, että viettäisin aikaani so-siaalisessa mediassa”, Varis toteaa.

Varis pitää sähköpostia mainiona työkaluna.”Olen paljon luonnossa asiakkaiden kanssa, joten muis-

tiinpanojen teko puhelimitse tulevista varauksista on han-kalaa. Siksi pyydänkin minulle soittavia asiakkaita lähet-tämään sähköpostilla toiveensa, sillä jokainen ohjelma räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaan. Sähköpostin avulla viestit välittyvät oikein, eikä tule väärinymmärryksiä asiakkaan tilaamasta palvelusta.”

www.eravaris.com


”Tavalliseen perussettiin kuuluu luonto- tai metsästysretki, jonka jälkeen saunotaan, uidaan ja syödään”, kertoo Ville Varis savusaunansa terassilla.

19


Kinkamon pirtin yrittäjältä Mervi Lahtiselta löytyy monia vinkkejä sähköistä liiketoimintaa suunnit-televalle yrittäjälle. Lahtisen mukaan yrityksen kannattaa alkuvaiheessa keskittyä vain keskei-

siin markkinointiväyliin, joita ovat yrityksen www-sivut ja sähköposti. Kun osaamista ja kokemusta karttuu, voi ak-tiivisuutta verkossa lisätä, mutta suunnitelmallisesti, jotta yrittäjä ehtii päivittää varauskalenterit ja kirjoittaa sosiaa-liseen mediaankin.

”Aivan aluksi yrittäjän on hyvä hankkia sähköiseen liike-toimintaan liittyvä peruskoulutus, mikä auttaa arvioimaan eri sivustojen ja palvelujen hyödyllisyyttä liiketoiminnalle.

Yrittäjä tarvitsee koulutusta sähköiseen liiketoimintaan

On muistettava myös, että pelkkä tietojen päivitys verk-kopalveluihin vaatii työaikaa. Kaikessa yksinkertaisuudes-saan sähköposti on edelleen hyvä perustyökalu. Yrittäjän ei pidä luottaa pelkästään siihen, mitä puhelimessa sovi-taan. Sähköpostitse käyty keskustelu dokumentoi asiat ja toimii sopimuksen tavoin”, Lahtinen vinkkaa.

Alkuun pääsee pienillä investoinneillaMervi Lahtinen itse on osallistunut moniin sähköisen liike-toiminnan koulutuksiin ja tuntee verkon haasteet ja mah-dollisuudet.

Yrityksen ensimmäiset kotisivut tehtiin vuonna 2003 ja jokin aika sitten sivut päivitettiin. Lahtinen arvioi, että noin 80 prosenttia yrityksen markkinoinnista perustuu sähköi-seen liiketoimintaan.

”Alkuun pääsee pienillä investoinneilla. Yrittäjälle haas-teita tuottaa erityisesti se, miten omat kotisivut löytyvät internetin valtavasta informaatiovirrasta. Tässä voi hyö-dyntää esimerkiksi Googlen tarjoamia apuvälineitä,” Mer-vi huomauttaa.

Kinkamon pirtillä on testattu systemaattisesti, miten eri verkkopalvelut auttavat asiakashankinnassa. Kesällä 2012 yritys lähti mukaan booking.com-palveluun. Nyt varauksia Kinkamon pirtille voi tehdä suoraan booking.comissa.

”Ratkaisu osoittautui hyväksi, sillä palvelu tarjoaa kan-

Yritys: Kinkamon pirtti Keuruulla Poski-järven rannalla. Vuokramökkejä ja oheis-palveluja yksityisille ja yrityksille.

Sähköisen liiketoiminnan välineet: www-sivut, Facebook, YouTube, huvila.net,booking.com, lomaovi.fi, Googlen palvelut (Adwords, Analytics), sähköpostimarkki-nointi vakioasiakkaille.


sainvälistä näkyvyyttä ja sivuston tarjoamiin majoituskoh-teisiin luotetaan. Booking.comin kautta meille on tullut muun muassa venäläisiä vieraita”, Lahtinen kertoo.

Malako tiivistää yrittäjien yhteistyötäHannu ja Mervi Lahtinen aloittivat mökkivuokrauksen Keuruulla Poskijärven rannalla 2000-luvun alkupuolella Hannun kotitilan mailla. Tällä hetkellä alueella on kolme vuokrattavaa kohdetta, Pirtti, Kytötupa ja Rantasauna, joissa on kaikkiaan 19 majoituspaikkaa. Mökeissä lomailee lapsiperheitä, yritysvieraita ja erilaisia seurueita.

Kinkamon pirtti on mukana JAMKin Matkailusta laatua koko elämään (Malako) -hankkeessa, jossa kehitetään yri-tysten valmiutta tuottaa hyvinvointipalveluja ja -tuotteita. Hanke on tuonut lisäideoita Kinkamon pirtin toiminnan ke-hittämiseen.

Kinkamon pirtti on parhaillaan luomassa yhteistyöver-kostoa lähiseudun yrittäjien kanssa. Tavoitteena on tuoda Kinkamon pirtin tarjontaan muun muassa hyvinvointipal-veluja. Tuotteistusta tehdään yhteistyössä Juurakkopirtin,

Markkulan Marjatilan, Kokkomäen tallin ja T:mi Riitta Kar-vinen-Lassisen kanssa.

”Yhteistyöhön liittyy luonnollisesti myös sähköisen liike-toiminnan kehittäminen, jotta yritysverkosto saadaan toi-mivaksi. Todennäköisesti markkinoimme toistemme pal-veluja omilla verkkosivuillamme. Yritysverkoston ansiosta voimme tarjota vaikkapa hevosajelua meillä majoittuville vieraille. Se on eksoottinen kokemus esimerkiksi Pietarista tuleville lomailijoille”, Mervi Lahtinen suunnittelee.

Lahtisen mukaan venäläiset ovat löytäneet suomalai-sen maaseudun. Suunnitelmissa on seuraavaksi tehdä ko-tisivuista myös venäjänkielinen versio. Projektiin saadaan apua venäläissyntyiseltä miniältä.

”Tulevaisuudessa toiminta verkossa helpottunee, kun kylälle saadaan tehokkaammat nettiyhteydet valokuitu-kaapelin ansiosta”, Hannu Lahtinen toteaa.

www.kinkamonpirtti.fi


Mervi ja Hannu Lahtinen aloittivat mökkivuokrauksen Keuruulla Poskijärven rannalla 2000-luvun alkupuolella.


Yritysverkosto ja markkinoinnin asiantuntija Hirvikartanon tukena

Valtaosa jämsäläisen Ravin-tola Hirvikartanon markki-noinnista tapahtuu verkos-sa. Yrityksessä seurataan

tiiviisti sähköisen liiketoiminnan ke-hittymistä, sillä uudet innovaatiot kiinnostavat ja niitä halutaan hyödyn-tää mahdollisimman tehokkaasti.

Hirvikartanon keskeinen kumppa-ni sähköisen liiketoiminnan toteutta-misessa on jyväskyläläinen mainostoi-misto. Myös linkittyminen Himoksen muiden toimijoiden kanssa on ollut merkittävä osa sähköiseen liiketoi-mintaan liittyvää kehitystyötä.

”Kun Hirvikartano sai ensimmäiset kotisivunsa vuonna 2009, olin suo-raan sanottuna aika pihalla sähköi-sestä liiketoiminnasta ja siihen liitty-

västä terminologiasta. Osaamista on sittemmin karttunut aihepiiriin liitty-vien koulutusten ja käytännön koke-musten kautta”, kertoo yrittäjä Su-sanna Partio.

Pitkän linjan ravintola-alan ammat-tilaiset Susanna ja Jouko Partio avasi-vat Ravintola Hirvikartanon Jämsään vuonna 2009. Ravintolan yhteyteen perustettiin myös hirvitarha, johon idea saatiin Ruotsista. Hirvitarha on luonut Hirvikartanolle persoonallisen imagon, joka houkuttelee turisteja ul-komailta asti katsomaan hirviä.

Sparraaja tarvitaanPartion mukaan matkailualan yrittä-jä tarvitsee sähköisen liiketoiminnan tuntevan kumppanin, joka sparraa yrityksen kehitystyötä.

”Kun mainostoimisto pari vuotta sitten ehdotti meille Facebook-sivu-jen perustamista, olin ensin vastaha-koinen. Kun sivut oli perustettu, parin päivän päästä meille tuli ryhmä nuo-ria naisia Facebook-sivujemme ansi-osta. Siinä vaiheessa vakuutuin so-siaalisen median voimasta”, Partio kertoo.

Yritys: Ravintola Hirvikartano, Jämsä.Ravintola-, kokous- ja ohjelmapalveluja. Hirvitarha.

Sähköisen liiketoiminnan välineet: www-sivutsuomeksi, englanniksi ja venäjäksi ja web-kauppa, Facebook, VKontakte, LinkedIn, Foursquare, markkinointikirjeet, uutiskirje, hakukoneoptimointi, Google Adwords ja Analytics -työkalut, YouTube, Susanna Partion oma blogi

Partio uskoo, että hyvät kotisivut ja Facebook tukevat toisiaan ja molem-milla on oma roolinsa.

”Kun asiakkailta kyselee, mistä he ovat meidät löytäneet, on vastaus yleensä internet. Ja edelleenkin ko-tisivut on se tärkein ja informatiivisin tiedonlähde. Facebook on kuitenkin meillä linkitetty niin näkyvästi koti-sivuille, että siitä on helppo jatkaa seuraamaan kevyempää ja tuttavalli-sempaa tarinointia.”

Venäläiset tärkeä kohderyhmäHirvikartanolla on omat sivut myös venäläisten suosimassa yhteisöpal-velu VKontaktessa, sillä asiakaskun-

”Facebook on meillä linki-tetty niin näkyvästi koti-sivuille, että siitä on helppo jatkaa seuraamaan kevyempää ja tuttavalli-sempaa tarinointia.”


nasta noin 15 prosenttia on venäläi-siä.

Palveluita markkinoidaan venäläi-sille aktiivisesti myös yhteistyössä Hi-mosMaailman kanssa.

Partio on huomannut, että venäläi-set asiakkaat ovat innokkaita kerto-maan kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa. Ruoka-annoksista otetaan kuvia ja kerrotaan palvelun nopeudes-ta. Tiedot siirtyvät nopeasti miljoo-nien ihmisten käyttämään VKontak-te-palveluun.

”Sosiaalinen media tekee yrittäjän toiminnasta läpinäkyvää. Jos inter-net-sivuilla luvataan jotain, on asiak-kaan myös saatava luvattua palvelua.

”Hirvikartanossa Facebookia päivi-tetään ahkerasti. Usein kerrotaan esimerkiksi hirvien kuulumisista, vaikkapa siitä, kun Matti-Esko-nimisen hirven sarvet sahattiin pois”, kertoo Susanna Partio.

Jos jokin menee vikaan, asiakkaat pi-tävät huolen siitä, että tieto leviää so-siaalisessa mediassa.”

Toisaalta sosiaalinen media on hy-vä keino pitää asiakkaisiin kontaktia vierailun jälkeen.

”Sähköisen liiketoiminnan palve-lujen määrä on valtava. Yrittäjän yk-si suurimmista haasteista on opetella perusasiat ja selvittää, mitkä tarjolla olevista palveluista parhaiten hyödyt-tävät juuri kyseisen yrityksen liiketoi-mintaa”, Partio pohtii.

www.hirvikartano.fi

n Teksti ja kuvat: Timo Sillanpää


1. Aseta tavoitteita Päätä, mitä yrität kotisivuillasi saada ensisijaisesti aikaan. Älä tyydy siihen, että haluat enemmän asiakkaita, vaan esitä asia toisin: ”Haluan 10 asiakasta enemmän kuukau-dessa”.

Voit myös määritellä lisätavoitteita, kuten esimerkiksi 150 uutta tykkääjää Facebook-sivuilla joka kuukausi tai 50 tar-jouspyyntöä kuukaudessa.

2. Helpota ostamistaJos yrityksesi yhteystiedot eivät löydy sekunnin sisällä, on verkkosivuillasi korjattavaa. Huolehdi siis, että yhteystie-tosi tai tapa ostaa (esim. verkkokauppa) löytyy jokaisel-ta sivulta erittäin selkeästi. Ne kannattaa laittaa esille niin, että se yhteydenottotapa, jolla saat varmimmin kaupat, on ensimmäisenä isolla. Eli jos olet haka puhumaan puheli-messa, laita puhelinnumero esille isoimmin.

Monilla matkailun kotisivuilla on se ongelma, että siellä ei ole mitään ostettavaa. Siksi kaikista tuotteista ja palveluis-ta kannattaa tehdä verkkosivuille tuotekortit, joissa ker-rot houkuttelevasti, mitä oikeastaan tarjoat asiakkaillesi.*

3. Myy lisääMe kaikki tiedämme, että lisämyynnistä saa parhaan kat-teen. Silti kotimaiset matkailuyritykset eivät sitä harrasta verkossa eivätkä sen ulkopuolella. Monet ajattelevat lisä-myynnin olevan turhaa tyrkyttämistä. Hyvin tehtynä lisä-myynti on asiakaspalvelua parhaimmillaan.*

Lisää siis kaikkiin tuotekortteihin jotain, mitä asiakas voi kyseenomaisen tuotteen lisäksi ostaa. Se voi olla esimer-kiksi loppusiivous, parempi lounas tai vaikkapa luksus-tason mökki pienestä lisähinnasta. Tämä sama käytäntö kannattaa ottaa käyttöön kaikessa myynnissäsi tapahtui se sitten verkossa, puhelimessa tai kasvokkain.

vinkkiä tehokkaaseen internetmarkkinointiin10

Jos teet nämä 10 asiaa, lupaan, että internetmarkkinointisi kehittyy ja myyntisi kasvaa. Artikkeli jatkuu osoitteessa www.liiketoiminta.info/10juttua. Löydät sivulta linkit helppoihin ohjeisiin, kuinka tässä artikkelissa *-merkillä merkityt tehtävät tehdään. Lisäksi voit esittää sivulla kysymyksiä.

4. Anna kunnollinen kuva itsestäsi

Matkailussa kuvilla on kiistaton merkitys asiakkaan osto-päätöksiin. Kuvien laatu on siis täysin väärä paikka sääs-tää.

Listaa kotisivuillasi kaikki ne kuvat, jotka sinun pitää uusia. Listaa lisäksi ne asiat, joista kuvat puuttuvat. Hanki tämän jälkeen ammattivalokuvaaja ottamaan tarvittavat kuvat. Muista tehdä kuvista sellainen kirjallinen sopimus, että voit jatkossa käyttää kuvia kaikessa yrityksesi markkinoin-tiin liittyvässä toiminnassa.

5. Kirjoita lisää tekstiäWww-sivulla kannattaa olla runsaasti tekstiä. Näin käyt-täjät saavat vastauksen heitä kiinnostaviin kysymyksiin ja myös hakukoneet, kuten Google, tykkäävät sivuista. Kir-joita siis aluksi etusivusi teksti kokonaan uusiksi.* Kun olet tämän tehnyt, kirjoita kaikkien sivujesi teksti uusiksi.

6. Hanki linkkejäMitä enemmän kotisivuillesi on linkkejä, sitä enemmän ha-kukoneet niistä pitävät. Linkkien hankinnan pitäisikin olla internetmarkkinoijan yksi tärkeimmistä tehtävistä.*

7. Lähetä myyviä sähköposteja

Sähköposti on internetin eniten käytetty sovellus. Silti sitä käytetään erittäin tehottomasti. Tärkeimpiä ovat tietysti asiakkaillesi lähetettävät tarjoukset. Älä siis enää koskaan lähetä asiakkaallesi sähköpostia, jossa vastaat hänen ky-selyihinsä esimerkiksi pelkällä hinnalla. Aloita sähköposti iloisella tervehdyksellä, kehu itseäsi hieman, esittele ero-


tellusti, mitä palvelu sisältää ja kerro hinta selkeästi. Säh-köpostiin kannattaa myös aina lisätä lisämyyntiä kohdan 3 oppien mukaisesti.

Tämän lisäksi kannattaa sähköpostin loppuun lisätä keho-tus toimintaan, vaikkapa näin: ”Vahvistathan tarjouksen perjantaihin 18.1.2013 mennessä vastaamalla tähän sähkö-postiin.”

8. Lisää itsesi kartalleLisää itsesi Google Places for Business -sivustolle*. Se on täysin ilmaista. Tehtävä alkaa Google-tunnuksien hankki-misella*.

Tämä on kenties tärkein omien kotisivujesi ulkopuolella tapahtuvista tehtävistä. Kun teet sen kunnolla, asiakkaasi löytävät luoksesi paljon helpommin niin internetissä kuin sen ulkopuolella.

9. TripAdvisorTripAdvisor on maailman suurin matkailun verkkosivus-to. Tietojen lisääminen* sivuille on täysin ilmaista ja kes-tää noin 30 minuuttia.

10. MittaaMarkkinoinnin kehittäminen on täysin turhaa ellei tuloksia mitata. Asenna siis verkkosivuillesi Googlen ilmainen Ana-lytics-kävijänseurantaohjelma*, jonka avulla voit aktiivi-sesti seurata internetmarkkinointisi tehostumista.

Miten muuten edes pystyisit katsomaan, pitääkö alussa antamani lupaus paikkaansa?

n Teksti: Ilkka KauppinenSähköinen Liiketoiminta Suomi Oy

Ilkka Kauppinen tarjoaa jatkoa artikkelille osoitteessa: www.liiketoiminta.info/10juttua


Tavoitteiden mukaan ve-näläismatkailijoiden mää-rä kolminkertaistuu Kes-ki-Suomessa vuoteen 2020

mennessä. Toukokuussa 2012 avat-tu venäjänkielinen matkailuportaa-li centralfinland.ru on yksi keskeinen matkailualan Venäjä-markkinoinnin

portti Venäjältä Keski-SuomeenCENTRALFINLAND.RU

Centralfinland.ru-portaali tarjoaa keskisuomalaisille matkailualan yrityksille portin Venäjän mittaville markkinoille. Portaalin ovat toteuttaneet JyväskyläInnovation Oy ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiöJykes Oy yhteistyössäpietarilaisen toimijan kanssa. Näkyvyyttä on tarjolla myös maaseutu- matkailuyrityksille.

väline verkossa. Keski-Suomen mat-kailun markkinointijohtaja Ari Ålan-der Jyväskylän seudun kehittämisyh-tiö Jykes Oy:stä toteaa, että portaali parantaa venäläismatkailijoiden mah-dollisuuksia löytää Keski-Suomen matkailuyritykset.

”Tavoitteena on, että maakuntam-me tunnettuus lisääntyy ja yritykset saavat uusia kontakteja, jotka myö-hemmin toimivat ilman portaaliakin”, kertoo Ålander.

Koska toiveena ovat suorat kon-taktit venäläisten matkailijoiden ja keskisuomalaisten matkailuyritysten välillä, Ålander pitää tärkeänä, että yritykset jatkavat aktiivisesti oman sähköisen liiketoimintansa kehittä-mistä ja varmistavat ostamisen help-pouden asiakkailleen.

Markkinointiyhteistyötä venäläisen kumppanin kanssaÅlanderin mukaan Keski-Suomen matkailumarkkinointi on vasta alku-taipaleella.

”Meidän on tarkennettava, mikä on Keski-Suomen oma jakelutiestra-tegia sähköisessä liiketoiminnassa. Kanavia ja välineitä on valtava mää-rä.”

Centralfinland.ru-portaalin työs-täminen aloitettiin vuonna 2011 yh-teistyössä pietarilaisen suunnittelu-toimiston kanssa. Projektiin haluttiin nimenomaan venäläinen kumppani, jotta sivusto toimisi mahdollisimman tehokkaasti Venäjällä.

”Portaalia rakennetaan ja täyden-netään edelleen. Kävijämäärät ovat vähitellen kasvamassa, mikä kertoo kiinnostuksesta maakuntaamme koh-taan.”

Venäjänkielisessä verkkopalvelussa on yleistä matkailutietoa Keski-Suo-mesta sekä yli kymmenen matkailu-alan suurinta yritystä. Yritykset myös maksavat nettinäkyvyydestään.

”Veturiyritysten kautta lisäämme venäläisten kiinnostusta koko maa-kuntaan. Kun matkailijat kiinnostu-vat maakunnastamme ja tulevat tän-

”Kotisivut on helppo toteuttaa teknisesti, mutta niiden sisältö voi väärin toteutettuna kääntyä yritystä vastaan. Itäisen naapu-rin kulttuurin erityispiirteet on huomioitava”, huomauttaa Ari Ålander.


1. Onko Venäjällä Google? Kyllä. Sen markkinaosuus on noin 25 % Venäjän haku-konemarkkinoista (v. 2012). Johtava hakukone Venä-jällä on Yandex, jonka kautta tietoa etsii noin 65 % ve-näläisistä.

2. Hakevatko venäläiset tietoa englanniksi? Hakevat, mutta paljon vähemmän kuin venäjäksi. Ve-näjällä osataan edelleen englantia suhteellisen huo-nosti. Lähes kaikki tarvittava tieto löytyy venäjäksi. Yandex antaa myös englanninkieliset hakutulokset.

3. Onko venäjänkielinen asiakaspalvelu välttämättömyys? Ei, mutta suositeltavaa. Venäläiset kyselevät paljon ja toivovat, että heitä pal-vellaan venäjäksi. Jos yrityksen palvelu tai tuote on kilpailukykyinen, eikä mah-dollisuutta kommunikoida venäjäksi ole, venäläiset löytävät mahdollisuuden kommunikoida englanniksi – joko tuttavan, sukulaisen, Google-kääntäjän tai sihteerin avulla.

4. Jos teen verkkosivut venäjäksi, syntyykö käsitys, että yrityksellä onvenäjänkielistä asiakaspalvelua? Venäjänkieliset verkkosivut helpottavat venäläisiä asiakkaita. Jos yrityksellä ei ole venäjänkielistä asiakaspalvelua, mutta halutaan venäläisiä asiakkaita, hyvät verkkosivut ovat vieläkin tärkeämmät.

5. Mitä tietoa yrityksen on laitettava venäjänkieliselle sivustolle?Suora käännös toimii harvoin hyvin. Sivuston sisältö täytyy sovittaa (lokalisoi-da) venäläisiä varten. Asiakasryhmiä on paljon, ja jokaisen yrityksen pitäisi sel-vittää, mitä tietoa sen asiakkaat tarvitsevat.

Venäläiset asiakkaat kaipaavat vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyk-siin: Missä tämä on? Onko tämä paikka/yritys luotettava? Voinko minä ostaa täältä? Miten voin maksaa? Millä kielellä palvellaan paikan päällä? Millä kielellä voin ottaa yhteyttä ja miten? Miten palvelu/tuote toimitetaan minulle?

6. Miten yritykset löytävät venäjänkieliset verkkosivut?Hakukoneoptimointi ja hakusanamainonta ovat tärkeimmät keinot.

Hakukoneoptimointi on pitkä prosessi, joka voi kestää useita kuukausia, jopa vuosia. Kustannukset voivat olla hyvin erilaiset – riippuen nettimarkkinoiden laajuudesta, kilpailutasosta ja käytettävissä olevasta budjetista. Pitkällä aika-jänteellä hakukoneoptimointi on edullinen tapa saada venäläisiä asiakkaita in-ternetistä jatkuvasti.

Hakusanamainonta Yandexissa tai Googlessa on nopea ja tehokas tapa saada asiakkaita verkosta. Se alkaa tuoda asiakasvirtaa heti, kun kampanja on aloi-tettu. Siinä maksetaan klikkauksesta, kun potentiaalinen asiakas on nähnyt mainoksesi ja siirtynyt sivustollesi.

7. Mitä muita tapoja on saada kävijöitä sivustollemme? Muitakin tapoja on olemassa: osoitteet painetuille esitteille, suoramarkkinoin-ti sähköpostitse tai puhelimitse ja aktiviteetit sosiaalisessa mediassa.

n Teksti: Nataliya Kohvakko, Infokone Oy, www.infokone.fi

Seitsemän kysymystä ja vastausta

Venäläisiä asiakkaita verkosta

Nataliya Kohvakkoon Infokone Oy:ntoimitusjohtaja.

CENTRALFINLAND.RU

ne, he löytävät myös alan pienemmät yritykset, jotka ovat verkostoituneet suurten toimijoiden, kuten Himoksen ja Peurungan, kanssa.”

Keski-Suomen näkyvyyttä lisätään myös venäläisten suositussa sosiaa-lisessa mediassa, VKontaktessa, nyt kun sivusto on valmis ja hakukoneop-timointi kunnossa.

Näkyvyyttä maaseutumatkailuyrityksilleCentralfinland.ru täydentyy lähiai-koina maaseutumatkailuun liittyvällä teemakokonaisuudella. Suunnitelmis-sa on tarjota perustietoa Keski-Suo-men maaseudusta sekä karttapohjai-nen sovellus, jossa yritykset näkyvät niiden palveluihin liittyvillä symboleil-la. Niitä klikkaamalla pääsee yrityksen omille kotisivuille.

”Näkyvyys on yrityksille maksul-lista, mutta perustiedot eivät paljon maksa. Maaseutumatkailuyritysten mukanaolo tuo esille maakunnan mo-nipuolisia palveluita ja kaunista luon-toa, joita venäläiset Suomesta hake-vat”, Ålander huomauttaa.

Ålanderin mukaan keskisuomalai-silla matkailuyrityksillä on hyvät mah-dollisuudet herättää venäläismatkaili-joiden kiinnostus.

”Esimerkiksi Pietarista tulevat et-sivät rauhaa, puhtautta ja luonnonlä-heisyyttä vastapainoksi suurkaupun-gin elämälle. Jos yrityksen tuotteet ovat kunnossa ja selkeästi hinnoi-teltu, kysyntää varmasti riittää. Kie-limuurista ei pidä tehdä liian suur-ta ongelmaa, sillä venäläiset asioivat yhä enemmän myös englanniksi. Jos venäjän kielen taitoa ei ole, on kuiten-kin tärkeää, että tarjolla on materiaa-lia, esimerkiksi mökin käyttöön liitty-viä ohjeita, venäjäksi.”

www.centralfinland.ru www.centralfinland.net

n Teksti: Timo Sillanpään Kuva: Timo Sillanpää, Martti Hänninen

”Maaseutumatkailun yritysten mukanaolo tuo esille maakunnan monipuolisia palveluita ja kaunista luontoa, joita venäläiset Suomesta hakevat.”

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU 27


Internet on muuttanut perinteistä käsitystämme asi-akkaiden ostamisesta. Muutos koskee niin lomamat-kaa suunnittelevaa kuluttajaa kuin ison organisaation hankintoja tekevä ostajaa. Perinteinen näkemys osta-

misesta on kuvannut ostopäätöksen yksisuuntaiseksi in-formaation vaihtamiseksi. Nykyisin asiakkaan ostopro-sessista hyvin suuri osa, verkkokaupankäynnissä usein kokonaan, tapahtuu asiakkaan aloitteesta ja digitaalises-sa ympäristössä.

Asiakkaat hankkivat lisäinformaatiota tuotteista ja ver-tailevat eri vaihtoehtoja niin keskustelupalstojen kom-menttien valossa kuin hintavertailusivustoilla. Myös os-toprosessin alkuvaihe eli halujen syntyminen tapahtuu entistä useammin asiakkaan aloitteesta. Tätä taustaa vas-ten myös pk-yritysten on olennaista olla siellä, missä asiak-kaat ovat, ja ymmärtää asiakkaiden ostokäyttäytymisessä ja koko markkinoinnin viitekehyksessä tapahtunut muu-tos.

Paluuta entiseen malliin, jossa yritys kontrolloi ostopro-sesseja, ei enää ole.

Kohderyhmät pirstaloituneitaOlemme jo nyt tilanteessa, jossa asiakkaista on tullut en-tistä tietoisempia, vaativampia ja itsenäisempiä. Lisähaas-teita yrityksille tarjoavat kohderyhmien pirstaloituminen ja asiakkaiden erilaistuminen, mikä vaatii yrityksiltä sekä personoitua markkinointiviestintää että räätälöityjä tuot-teita eri asiakkaille. Sama viesti ja tuote kaikille asiakkaille ei yksinkertaisesti tulevaisuudessa enää toimi.

Tulevaisuuden asiakas on fiksu, hänen tietoisuutensa tuotteista ja palveluista ja vaihtoehtoisista ratkaisuista kasvaa koko ajan. Pääsy tietoon on helppoa, nopeaa ja lä-hes aina joku sosiaalisissa verkostoissa tarjoaa omia koke-muksiaan jaettavaksi muille.

Mihin olemme menossa?Kaikki kaupankäynti tulee muuttumaan sähköisen kau-pankäynnin seurauksena. Vaikka yritys ei myisikään tuot-teitaan tai palveluitaan verkossa, asiakkaat etsivät tietoa ja tekevät vertailuja verkossa.

Tulevaisuuden kaupankäyntiä muuttavat ennen kaikkea kaksi trendiä: verkkoa käytetään entistä enemmän mobii-lilaitteiden, kuten älypuhelinten ja tablettien kautta, ja so-siaalisen median vaikutus ostopäätöksissä kasvaa.

Markkinoijille tämä tarkoittaa ensinnäkin haasteita mo-

Fiksu asiakas haastaa yritykset

biilien kuluttajien tavoittamisessa ja oikea-aikaisen viestin-nän kohdentamisessa.

Mobiililaitteet tulevat muuttamaan radikaalisti niitä ta-poja, joilla käsittelemme ja prosessoimme tietoa. Lisäänty-nyt mobiilisuus korreloi voimakkaasti paikkatietopohjais-ten palveluiden kasvun kanssa. Kuluttajien tavoittaminen lokaalisti aikaan, paikkaan ja tiettyyn käyttötilanteeseen liittyen tulee kasvamaan jo lähivuosina voimakkaasti.

Ennustan, että tulemme tulevaisuudessa näkemään pal-jon sekä onnistuneita että epäonnistuneita avauksia kulut-tajien paikkatietoon perustuvassa viestinnässä. Sosiaalisen median vaikutus näkyy selvimmin asiakkaiden lisääntyvänä keskusteluna verkossa ja suosittelukulttuurin kasvuna.

Tavat tuottaa sisältöä muuttuvatSosiaalisen median lisääntyvään käyttöön liittyy myös yri-tysten sisällöntuotantotapojen muuttuminen. Ennuste-taan, että menestyvät yritykset viestivät tulevaisuudessa entistä enemmän sisältömarkkinoinnin keinoin: blogien, keskustelupalstojen ja erilaisten sosiaalisen median palve-luiden, kuten Facebookin ja Twitterin, kautta.

Tulevaisuudessa markkinoijien tulisi keskittyä entistä enemmän dialogiin asiakkaidensa kanssa ja positiivisen suusanallisen viestinnän aikaansaamiseen. Kukaan ei oi-keasti tiedä, miten digitalisoituminen tulee muuttamaan markkinointia ja ostopäätösprosesseja. Liiketoiminnan pe-rusasiat, kuten kaverin suosituksen suuri merkitys valinta-tilanteessa, eivät kuitenkaan muutu. Vain keinot muuttu-vat.

n Teksti: Heikki KarjaluotoProfessori (markkinointi)Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Vanhat markkinoinnin opit eivät digiaikakaudella enää päde. Meille kaikille varsin tutun markkinoinnin johtamisen viitekehyksen, neljän ’peen’ (4P = Tuote, Hinta, Jakelu, Viestin-tä) aikakauden sanotaan olevan ohi. Jopa teorian tunnetuksi tekijä, professori Philip Kot-ler, kertoo tuoreissa oppikirjoissaan 4P-ajattelutavan sopivan huonosti nykyiseen tilan-teeseen, jossa ostopäätöksissä valta on siirtynyt yrityksiltä asiakkaille. Yksi merkittävä syy markkinointiajattelun muuttumiseen on digitalisoitumisen aikakausi.

”Verkkoa käytetään entistä enemmän mobiililaitteiden, kuten älypuhelinten ja tablettien, kautta ja sosiaalisen median vaikutus ostopäätöksissä kasvaa.”


Kuluttajien kulutustapoja muuttavat paitsi asen-nemuutokset ja talouden heilahtelut myös muu-tokset perheiden arjessa. Esimerkiksi ympäristö-myönteisten asenteiden yleistyminen ja bensiinin

hinnan kohoaminen vähentävät yksityisautoilua. Toisaalta autoilua lisäävät kauppakeskuksissa shoppailu sekä lisään-tyvä lasten kuskaaminen harrastuksiin. Ylipäätään vapaa-ajan lisääntyminen ja organisoituminen lisäävät myös va-paa-ajan kulutusta.

Nykyisiä nousevia kulutustrendejä ovat vastuullisuus ja luonnonmukaisuus, terveys ja hyvinvointi, luksus ja elä-myksellisyys sekä teknologiaan kuluttaminen. Vastuulli-nen kulutus näyttäytyi aiemmin lähinnä kulutuksen vähen-tämisenä ja kierrätyksenä. Nykyisin vastuulliset tuotteet ovat yhä useammin luksusta. Kirpputorien tilalle ovat tul-leet vintage-myymälät, antiikkimarkkinoilta etsitään retro-tavaroita ja suunnittelijat tekevät uniikkituotteita kierrä-tysmateriaaleista.

Luomutuotteet ostetaan esteettisistä, houkuttelevista ja kalliista liikkeistä tai suoraan tuottajalta. Myös luonto- ja maaseutumatkailu houkuttavat.

Terveys ja hyvinvointi kiinnostavat kuluttajiaTerveyteen ja hyvinvointiin liittyvä kuluttaminen on kas-vava kulutustrendi. Eniten kulutetaan terveyttä edistäviin tuotteisiin, mutta myös hyvinvointi- ja hemmottelupalve-lujen käyttö on lisääntymässä. Liikuntaan kulutettu raha

Vastuullisuutta ja vapaa-aikaaon lisääntynyt erityisesti keski-ikäisten keskuudessa. Eten-kin varusteisiin ja vaatteisiin satsataan yhä enemmän.

Sen sijaan kauneudenhoitoon suomalaiset kuluttavat edelleen melko pihisti. Tosin varsinkin nuorten kuluttajien keskuudessa tämä on muuttumassa.

Ylipäätään suomalaiset kuluttavat mieluummin tavaroi-hin kuin kotiin ostettuihin tai omaan ulkonäköön kohdistu-viin palveluihin. Tämäkin on muuttumassa, mutta hitaasti. Kodin ulkopuolella kulutetaan mieluiten viihde- ja ravinto-lapalveluihin. Erityisesti lapsiperheet syövät ravintolois-sa aikaisempaa useammin. Myös viihdepalveluihin, kuten huvipuistoihin, elokuviin ja viihdekylpylöihin, lapsiperheet käyttävät varsin paljon rahaa. Yhdessä shoppailusta on myös tullut lapsiperheiden suosittu harrastus.

Enemmän aikaa verkossaTeknologiaan kuluttaminen on Suomessa aivan oma lu-kunsa. Varsinkin viihde- ja informaatioteknologian tuot-teisiin panostetaan suhteellisesti paljon enemmän kuin vaikkapa esteettiseen kulutukseen tai vapaa-ajan palvelui-hin. Tämä liittyy läheisesti myös digitaalisten ostokanavi-en lisääntyvään käyttöön. Tulevaisuudessa onkin mielen-kiintoista nähdä, kuinka paljon digitaalisissa ympäristöissä vietetty vapaa-aika vähentää muuta vapaa-ajan kulutusta.

n Teksti: Terhi-Anna WilskaProfessori (sosiologia), Jyväskylän yliopisto

Informaation etsintä

Tarve

VertailuOsto

Oston jälkeinenkäyttäytyminen

Markkinointi ja myynti

Sosiaalinen mediaAsiakas Yritys

Perinteinen näkemys ostamisesta on kuvannutostopäätöksen yksisuuntaiseksi informaation vaihtamiseksi (kuvassapunainen nuoli yrityksestä asiakkaaseen).


Maailman ehkä suurin bisnes, maksaminen, on kokemassa suurimman mullistuksen sit-ten luottokortin keksimisen

1920-luvulla. Sen jälkeen erilaiset maksu-kortit ovat sadassa vuodessa käytännössä syrjäyttäneet käteisen. Edes kaikista pank-kikonttoreista ei saa enää käteistä rahaa.

Ennen kysyttiin, kelpaako kortti. Nyt kä-teisen kelpaaminen pitää erikseen varmis-taa. Silti käteisen käsittelyyn kuluu Suo-messa edelleen noin 225 miljoonaa euroa vuodessa.

Viime vuosina käteisen ja korttien rinnalle ovat nousseet verkkolaskutus ja -maksaminen. Suurten ja keskisuurten yritysten maksuliikenne on käytännössä jo sähköistä, eikä esimerkiksi valtio ole enää pariin vuoteen ottanut vastaan paperilaskuja. Verkkolaskun käsittely maksaa valtiolle vain kolmanneksen paperilaskun käsittelyn kustannuksista.

Pienille yrityksille suuria haasteitaPienten yritysten maksuliikenne on sen sijaan edelleen suurelta osin paperin varassa. Yrittäjän asema on haas-tava. Yritysasiakkaat vaativat pieniltä yrityksiltä sähköisiä laskuja, mutta yrittäjät itse eivät niistä juuri hyödy.

Pienillä ja mikroyrityksillä ei ole sähköistä taloushallin-toa, joka lähettäisi ja vastaanottaisi verkkolaskut auto-maattisesti. Yrittäjä ei välttämättä pysty itse aina edes avaamaan saamaansa verkkolaskua selkokieliseen muo-toon, vaan joutuu pyytämään laskun pdf-tiedostona säh-köpostiinsa.

Periaatteessa kaikki verkkolaskut ovat avattavissa selko-kieliseen muotoon, mutta käytössä standardoinnista huo-limatta on useita eri tavoilla toimivia verkkolaskuoperaat-

Virtaa laskutukseenMaksaminen ja laskutus siirtyvät nopeasti nettiin. Viimeistään kuluttajien siirtyminensähköiseen laskutukseen pakottaa yrittäjät tarttumaan tietokoneeseen.

ELY-keskusten eAskel-ohjelman tavoitteena on kehittää pk-yritysten tietoteknisiä ratkaisuja pitkäjänteisesti ja lii-ketoimintalähtöisesti. Ohjelman aikana kartoitetaan ko-konaisvaltaisesti yrityksen tietotekniset ratkaisut sekä tarpeet ja käydään läpi tietoverkkojen tuomia mahdolli-suuksia liiketoiminnan, toimintatapojen ja prosessien te-hostamiseksi sekä kilpailuedun vahvistamiseksi.

Lopputuloksena yritys saa konkreettisen ja käytännön-läheisen etenemissuunnitelman liiketoimintaan liittyvien tietoteknisten ratkaisujen kehittämiseksi yrityksessä.

eAskel, pitkäjänteistä kehittämistä

toreita ja verkkosanomamuotoja. Asian setvimiseen kuluu verkkolaskun saajalta ja lähettäjältä helposti laskutetun summan edestä työaikaa.

Ikävimmissä tapauksissa yrittäjä on esi-merkiksi pankkitiliä avatessaan vahingos-sa ilmoittanut pystyvänsä ottamaan vas-taan verkkolaskuja. Rasti väärään ruutuun, ja ensimmäinen kosketus verkkolaskutuk-seen tulee perintätoimistolta. Myös mak-sumuistutukset on lähetetty verkkolasku-

palveluun, jota yrittäjä ei ole tiennyt käyttävänsä.Yrittäjillä ei käytännössä ole enää muuta vaihtoehtoa

kuin tavalla tai toisella ottaa verkkolaskujen lähettäminen ja vastaanottaminen haltuun joko pankin, tilitoimiston tai verkkolaskuoperaattorin avulla tai omin avuin esimerkiksi verkkolasku.fi-sivuston kautta.

Kuluttajatkin haluavat laskut verkkopankkiinsaViimeistään kuluttajat pakottavat myös pienyrittäjät verk-kolaskuttajiksi. Yhä useampi kuluttaja haluaa saada laskut suoraan verkkopankkiinsa. Suomi on itse asiassa yksi Eu-roopan viimeisimmistä maita, joissa valtaosa kuluttajalas-kutuksesta hoidetaan edelleen paperilla.

Siinä sivussa tulee hoidettua kuntoon myös verkkolas-kujen vastaanottaminen.

n Teksti: Jyrki J.J. KasviTIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. TIEKE pitää yllä valtakunnallista verkkolaskuosoitteistoa, josta voi tarkistaa, mitkä yritykset voivat lähettää ja/tai vastaanottaa verkkolaskuja. www.tieke.fi

eAskel sopii kaiken kokoisille eri toimialojen pk-yrityksil-le. Palvelu räätälöidään yrityksen tarpeiden mukaan, ja se on riippumaton ohjelmisto- ja tietotekniikkatoimittajista.

Palvelun hinta on 600 euroa.

n Lisätietoja: Seija Sundqvist Keski-Suomen ELY-keskus p. 0295 0246 02

www.ely-keskus.fi/asiantuntijapalvelutSertifioidut eAskel-konsultit löydät Asiantuntijahaku.fi-sivuilta.


Banneri, mainospainikeBannerit eli eri kokoiset kuvalliset mainospainikkeet nettisivuilla voivat toimia sekä houkuttimina suoraan kaupankäyntiin mainostajan sivulla tai olla perinteisen mainonnan tavoin muistuttamassa tuotteesta, kas-vattamassa tuotteen tai yrityksen tunnettuutta ja luo-massa brandimielikuvia.

BingMicrosoftin hakukone

BlogiEräänlainen yhteisöllinen sähköinen verkossa krono-logisesti julkaistava kolumni, jonka yksi tarkoitus on herättää keskustelua ja jota voi käyttää hakukone-näkyvyyden saamiseksi.

Booking.comYksi maailman suurimmista online-hotellivarauksia välittävistä verkkopalveluista.

Browser; selain, Web-selainSelainohjelma, jota internetkäyttäjä käyttää web-sivu-jen selailemiseen ja lukemiseen ja surfailuun eri sivu-jen välillä. Yleisimpiä selaimia ovat Microsoftin Inter-net Explorer (IE) ja Mozilla Firefox.

Cookie, eväste, ”keksi”, ”pipari”Cookie eli eväste on tiedosto, joka tallentuu selaimen cookie-hakemistoon (käyttäjän koneen kiintolevylle). Niiden tarkoitus on ”numeroida” selain, jolloin käyttä-jän eri sivupyynnöt tunnistetaan saman käyttäjän lä-hettämiksi. Tämä on täysin välttämätön esimerkiksi verkkokauppojen ja -pankkien toiminnalle, koska il-man cookieta ei tiedettäisi yhdistää käyttäjän eri sivu-pyyntöjä samalle asiakkaalle ja yhdistämään esimer-kiksi tuoteklikkauksia ostokoriin.

CPA; cost per action, hinta per tapahtumaLiittyy bannerimainonnan ostotapoihin. Mainostaja maksaa mainoksista vain silloin, kun mainosklikkaus johtaa esimerkiksi ostotapahtumaan tai muuhun etu-käteen määriteltyyn transaktioon sivustolla.

CPM; cost per milleTarkoittaa tuhannen näyttökerran hintaa. Mainosta-ja maksaa siis yksikköhinnan siitä, että mainos nä-kyy tuhat kertaa.

CPC; cost per click, hinta per klikkausLiittyy bannerimainonnan tai hakukonemainonnan os-totapoihin. Mainostaja maksaa mainoksista per klik-kauskerta.

FacebookMaailman suosituin yhteisöpalvelu, jonne käyttäjä voi tallentaa oman profiilin tai yritykselle sivut. Venäläi-nen vastine on Vkontakte. GoogleYritys, jonka palveluita ovat muun muassa maailman suosituin hakukone Google sekä AdWords-, Analy-tics-, Maps- ja Google+-palvelut ja YouTube. Google+Googlen yhteisöpalvelu (vrt. Facebook tai Twitter).

Google AdwordsGooglen luoma järjestelmä, jolla huutokaupataan pa-rempaa näkyvyyttä hakukoneessa. Mainokset näky-

ALAN SANASTOA

vät, kun käyttäjä hakee Googlesta mainostajan valit-semilla avainsanoilla.

Google AnalyticsGooglen rakentama kävijäseurantajärjestelmä.

Google MapsGooglen rakentama maailmanlaajuinen karttaohjelma. Hakusanamarkkinointi, search engine marketing, SEMHakukoneista voi ostaa parempaa näkyvyyttä. Goog-len käyttämä hakusanamainonta on nimeltään Goog-le AdWords. Hakukoneoptimointi, search engine optimization, SEOHakukoneoptimoinnilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joi-den avulla sivuston sijoitusta hakukoneiden luonnolli-sissa hakutuloksissa pyritään parantamaan sivustolle relevanttien hakusanojen osalta. InternetmarkkinointiMarkkinoinnin muoto, jossa hyödynnetään internetin erilaisia työkaluja. Näihin työkaluihin kuuluvat haku-koneet, blogit, kuva- ja videopalvelut, wikit, sosiaali-sen median palvelut, sähköpostikirjeet jne. Julkaisujärjestelmä/CMSOhjelmisto, jonka avulla hallitaan kotisivujen sisältöä. Klikkaus/napsautuksetKäyttäjän tekemä toimenpide, jossa hän mainoksen nähtyään klikkaa sitä hiirellä ja siirtyy kotisivuillesi. Konversio, conversionTapahtuma, joka on tavoitteena digitaalisessa markki-noinnissa, jossa kävijä on ohjattu mainostajan sivus-tolle tekemään transaktio. Esimerkiksi ostotapahtu-ma, rekisteröityminen, yhteydenottopyyntö. Konversioprosentti; conversion rateInternetmarkkinoinnissa konversioprosentilla tarkoi-tetaan sitä suhdetta, kuinka suuri osa sivustolle saa-puvista päätyy tekemään halutun transaktion eli osto- yms. tapahtuman. KävijäseurantaVerkkosivujen kävijäseuranta, web-analytiikka, on verkkosivuston kävijöiden käyttäytymisen tutkimista. MobiiliYleensä mobiililla ymmärretään matkapuhelimia, mutta se tarkoittaa myös mitä muuta tahansa liikku-vaa työskentelyä tai tiedonsiirtoa. MobiilimarkkinointiYllä olevasta johtuen tällä tarkoitetaan yleensä käyttä-jän matkapuhelimeen kohdennettua mainontaa.

PinterestPinterest on ilmoitustaulutyyppinen sosiaalinen linkki-en ja kuvien jakopalvelu. USA:sta lähtöisin oleva Pin-terest on nopeimmin kasvava yhteisöpalvelu.

QR-KoodiKaksiulotteinen viivakoodi, jonka voi lukea ilmaisella kännykkäsovelluksella ja joka johdattaa kävijän verk-kosivuille, videoon tai lataa käyntikortin tai muun tie-doston.

Sosiaalinen mediaSosiaalinen media tarkoittaa yksinkertaisesti ns. Web 2.0 -teknologioiden avulla toteutettua verkkopalvelu-jen kaksisuuntaisuutta. Kaikille kyseisen verkkopal-velujen käyttäjille on avattu mahdollisuus osallistua palvelun sisällöntuotantoon tai ainakin sen kommen-tointiin tai arviointiin/pistetyttämiseen yms. Sosiaali-selle medialle on ominaista yhteisöllisyys ja keskus-telunomaisuus, yhtä tärkeää on osata kuunnella toista osapuolta. Sähköinen markkinointiSähköisellä markkinoinnilla tarkoitetaan verkkopoh-jaiseen teknologiaan perustuvaa markkinointia. Perin-teiseen markkinointiin verrattuna sähköinen markki-nointi on tarkempaa sekä nopeammin mitattavaa ja muokattavaa. Markkinoinnin toimivuudesta saadaan kävijäseurannan avulla tietoa lähes reaaliaikaisesti, ja sähköisessä ympäristössä markkinointi on helppo kohdentaa tietylle kohderyhmälle. Sähköpostimarkkinointi Markkinoinnin keino, jossa potentiaalisille asiakkaille lähetetään sähköpostikirje. Se toteutetaan yleensä tä-hän tarkoitukseen tehdyllä ohjelmalla. TripAdvisorKansainvälinen matkailuun erikoistunut sivusto, jossa on kattavat tiedot kohteista, hotelleista ja ravintolois-ta ja jossa käyttäjät arvostelevat kohteet käyntikoke-musten perusteella.

TwitterYhteisö- ja mikroblogipalvelu, jossa käyttäjät seuraa-vat toisia käyttäjiä ja heidän päivityksiään sekä lähet-tävät omia mikroblogimerkintöjään. Verkkosivu Verkkosivu tarkoittaa maailmanlaajuisessa tietover-kossa, internetissä, julkaistua sivua. Verkko- eli www-sivut ovat olennainen osa nykyaikaista liiketoimintaa. WikipediaMaailman suurin verkossa toimiva yhteisöllisesti tuo-tettu tietosanakirja. ViraalimarkkinointiViraalimarkkinointi tai virusmarkkinointi on markki-nointia, jossa mainosviesti kulkee ihmiseltä toisel-le nopeasti. Viraalimarkkinointi perustuu kuluttajan osallistuttamiseen yrityksen markkinointiproses-siin joko käyttäjätuottajina tai yleisöosallisina. Viraali-markkinoinnin kannalta paras tuote on kiinnostava ja kilpailijoistaan erottuva. Markkinointiviestin tulee olla omaperäinen ja sen tulee sisältää jotain aikaisemmin näkemätöntä. Omaperäiseksi viestin tekee esimerkik-si hauskuus, ajankohtaisuus, ravisuttelu, uusi idea tai ristiriita tilanteen ja sen kontekstin kanssa.

YouTubeMaailman suurin suoratoistovideopalvelu, johon voi lisätä omia videoita tai katsoa muiden lataamia vi-deoita.

n Teksti: Kalle Kastikainen,FlowHouse Oywww.flowhouse.fi


MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON KLUSTERIOHJELMA

SEURAA TIEDOTUSTA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN KOULUTUKSISTAMUUN MUASSA ALLA OLEVIEN ORGANISAATIOIDEN SIVUILTA

Jyväskylän ammattikorkeakoulu/yrityspalvelut Antero ”Andy” Kivelä p. 0400 865 [email protected] Jämsän ammattiopisto

Tuula Rintala-Salminen p. 040 341 4311 [email protected]

Aikuisopiskelu Keski-Suomessa www.aikuisopiskelu.fi

ELY-keskuksen eAskel-ohjelmawww.ely-keskus.fi/asiantuntijapalvelut

Ruoka&Matkailucentria www.ruokacentria.comwww.maalla.info

SSYP Kehitys OyUusi ICT -koulutushanke Visa Törmälä p. 050 544 [email protected] www.uusiict.fi

Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteriAutamme matkailualaa uudistumaan tuomalla tietoa tulevaisuuden trendeistä, heikoista signaaleista ja uusista tutkimustuloksista. Käytännönläheiset palvelumme ja työkalumme auttavat menestyvän matka-kohteen kehittämisessä.www.experiencebusiness.fi/palvelujen-kehittaminen/palvelutwww.experiencebusiness.fi/palvelujen-kehittaminen/kootut-opitwww.experiencebusiness.fi/palvelujen-kehittaminen/trendit-ja-signaalit/trendit-ja-kuluttajatutkimus

Jyväskylän aikuisopistoAntti Honkonen p. 040 341 [email protected] Linnavirta p. 040 341 [email protected]

Yritysten Taitava Keski-Suomi Riikka Vesterinen p. 050 507 [email protected] www.yritystentaitava.fi

Sähköinen liiketoiminta&Matkailu

Documents

Transcript of Sähköinen liiketoiminta&Matkailu