Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 2

www.kotimaassa.fi3

TÄSSÄ NUMEROSSA

Erikoishaastattelussa Kike Elomaa .................... 4-5

Alue-esittelyssä Ahvenanmaa ja

Turun saaristoseutu .......................................... 8-45

Veneily ja risteilyt ........................................... 46-52

Ihana Suomen suvi .......................................... 54-64

Reissun päällä ...................................................... 67

Kansikuvassa Askaisten Louhisaaren linna. © Joni Rantasalo

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

Matkailu kotimaassa.fi -lehtitoimitus@kotimaassa.fiwww.kotimaassa.fi3. vuosikerta

Päätoimittaja:Ahti Oksman puh. 0500 439 857ahti.oksman@kotimaassa.fi

Toimitussihteeri:Eeva Oksman puh. 0500 439 863eeva.oksman@kotimaassa.fi

Toimittajat:Matleena Ikonen puh. 0400 302 066matleena.ikonen@kotimaassa.fi

Suvi Rosellipuh. 0440 437 362suvi.roselli@kotimaassa.fi

Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi

Valokuvaaja:Joni Rantasalo puh. 0400 316 414joni.rantasalo@adphoto.fi

Myyntipäällikkö:Marjut Koikkalainenpuh. 050 512 5311marjut.koikkalainen@kotimaassa.fi

Taitto:Mainostoimisto Penboxpuh. 044 375 3254www.penbox.fi

Painopaikka:Jaakkoo-Taara Oywww.jt.fi

Internet-sivut ja verkkolehti:webmaster@kotimaassa.fi

Julkaisija:Menuetti Group Oypuh. (02) 841 8404asiakaspalvelu@menuetti.fiwww.menuetti.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

puh. (02) 841 8404

myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus

Tilaushinnat (5nroa) -määräaikaistilaus 30 €

-kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 €

Tässä kesänumerossa olemme vilvoittavien vesien äärellä. Pääosin olemme merellisissä

maisemissa, sillä alue-esittelyssä on Ahvenanmaa ja Turun saaristoseutu. Risteilyteemassa tutustumme myös Suomen Kultareitti -risteilyyn, joka kulkee Repoveden kansallispuiston jylhissä maisemissa.

Ahvenanmaa on mielenkiintoinen maakunta, jolla on Suomen oloissa poikkeuksellinen itsehallinto. Turusta Maarianhaminaan on linnuntietä vain noin 130 kilometriä, mutta meri erottaa saariryhmän jopa Turun saaristosta. Niinpä Ahvenanmaa on säilyttänyt vahvan omaleimaisuuden. Meri myös yhdistää Ahvenanmaata ja Turun saaristoa, alueellisista eroista huoli-matta. Saaristossa meri on antanut ravinnon ja elannon. Sitä pitkin on kuljettu ja kuljetettu sekä vesitse että jäätä pitkin. Saaristoseudun historia ja oma saaristokulttuuri tekevät seu-dusta mielenkiintoisen.

Turun saaristoseudun esittelyn aloitamme itäosista, Kemiönsaarelta. Kemiönsaaren kuntaan kuuluvat Västanfjärd, Kemiö ja Dragsfjärd. Alue on erityistä kulttuuriseutua, josta kertovat alueen lukuisat kartanot sekä Sagalundin ulkomuseo. Paimionlahti tekee myös Paimiosta merenrantakaupungin, jossa matkailijat pääsevät tutustumaan sähköntuotannon historiaan ja Alvar Aallon arkkitehtuuriin. Länsi-Turunmaan kaupunki muo-dostettiin vuonna 2009 Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kunnista sekä Paraisten kaupungista. Alueella voi viettää päivän jos toisenkin, siksi laajaa ja monipuolista on matkailutarjonta. Mielenkiintoisia ja jännittäviä kohteita ovat esimerkiksi lähes 100 metriä syvä avolouhos Paraisilla sekä Suomen vanhin ma-jakka Utössä. Tutustumiskierroksemme jatkuu länsirannikkoa pitkin aina Uuteenkaupunkiin asti.

Saaristossa voi nauttia kiireettömyydestä. Saaristomeri tuhansine pikku saarineen ja luotoineen on ainutlaatuinen koko maailmassa. Luonto on monimuotoista ja kiehtovaa. Sen omim-pia erityispiirteitä ovat aaltojen hiomat silokalliot, kalliojyrkän-teet, vehreät lehdot ja tuulen tuivertamat männyt. Kallioiden ainutlaatuiset muodot ovat rakentuneet tuhansia vuosia sitten, kun mannerjää liikkui kallioiden yli.

Saaristossa tarjolla on myös erilaisia aktiviteetteja ja palvelu-ja majoituksesta taksiveneisiin, ja asiakkaita palvellaan ammat-timaisesti ja ystävällisesti. Lähiruoka on todellista lähiruokaa, sillä puhtaat raaka-aineet matkailuyrittäjille toimittavat alueen omat kalastajat ja maanviljelijät. Saaristo on vaikuttava kaik-kina vuodenaikoina ja palveluja on saatavana ympäri vuoden. Syksyinen myrskyävä meri valtavine aallokkoineen on vaikutta-va, ja saa ihmisen tuntemaan pienuutensa ja voimattomuutensa raivoavien luonnonvoimien edessä.

Jälleen kerran kotimaan matkailutarjonta yllättää monipuoli-suudellaan. Turku 2011 -kulttuuripääkaupungin tarjonta yhdes-sä esiteltävän alueen tarjonnan kanssa ei jätä ketään kylmäksi. Nähtävää ja koettavaa riittää koko loma-ajaksi.

Rentouttavaa ja antoisaa kesää kaikille!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 4

Erikoishaastattelu

Erikoishaastattelussa tuore kansanedustaja

KikeElomaa

Eeva Oksman Joni Rantasalo

Miten luonnehtisit itseäsi?

Minulla on ollut lapsesta lähtien missio, että saisin työssäni edustaa oikeudenmu-kaisuutta tavalla tai toisella ja olla muille hyödyksi. Asiaa voidaan lähestyä niin fyysiseltä kuin henkiseltä kannalta. Haluan olla viemässä asioita eteenpäin, olla kansan äänitorvi. Olen ollut monessa mukana ja olen kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä tällaista työtä. Ammatiltani olen röntgen-hoitaja ja sen lisäksi olen työskennellyt am-mattiurheilijana, laulajana, juontajana sekä liikunnan ja ravintotietouden luennoitsijana. Yksi tärkeä asia on pyrkiä saamaan suoma-laisten selät kuntoon. Politiikka on ollut minulle tuttua nuoruudestani asti mm. isäni kansanedustajuuden myötä. Nyt kansanedus-tajantyössä voin yhdistää kaiken sen, mitä olen elämän varrella oppinut ja kokenut. On arvokasta päästä paalupaikalle näkemään missä mennään.

Onko kansanedustajan työssä jokin asia yllättänyt sinut nyt, kun työ on alkanut?

Täytyy myöntää, että yllätys oli se, että heti alusta lähtien työpäivät olivat pitkiä, yleensä kellon ympäri. Oletin, että työtahti olisi kiihtynyt vasta hallituksen muodosta-misen jälkeen. Tietoa ei ole aikaa etsiä, vaan se pitäisi olla heti käytettävissä. Minulla ei ole vielä edes eduskunta-avustajaa, ja olen joutunut heittäytymään moniin tilanteisiin valmistautumatta. Olin muun muassa BBC:n toimituksen haastateltavana - englanniksi. Sivistysvaliokunnan vanhimpana tehtäväni oli kutsua valiokunta koolle sekä avata en-simmäinen kokous. Eli työ on paljon, paljon muuta kuin istumista eduskuntasalissa.

Varsinais-Suomen vaalipii-ristä eduskuntaan päässyt Kike Elomaa oli vaalien

suosituin julkkisehdokas saa-millaan 13 130 äänellä. Hurja äänisaalis on osoittaa, että moni luottaa Kikeen.

www.kotimaassa.fi5

Miten oma elämäsi on muuttunut kansan-edustajuuden myötä?

Koska olen ollut yrittäjä, olen aiemmin-kin ollut ”aina työssä”, lähtövalmiina. Nyt kuitenkin pohdin asioita todella paljon, sillä vastuu maakuntaa kohtaan painaa. Monet yksittäiset ihmisetkin ovat ottaneet minuun yhteyttä, mikä osaltaan velvoittaa minua. Vastuu saa liikettä niveliin!

Vaikka työtä on todella paljon, pyrin siltä huolehtimaan kunnostani, kuten olen neuvonut muitakin tekemään. Olen iltaisin kahdeksan aikaan mennyt Eduskunnan salille treenaamaan. On tärkeää pitää kroppa kunnossa, niin silloin pääkin pelaa parem-min. Itsekuria se kuitenkin vaatii, ja sitähän minulta löytyy.

Mitä muuta kesääsi mahtuu kuin rooli Samppalinnan kesäteatterissa?

Minulla ei todellakaan ole vapaa-ajanon-gelmia! Olen iltaisin lukenut roolia ja tree-nejä pidetään kesäkuussa viikonloppuisin. Eduskunta on yleensä aloittanut kesäloman-sa juhannuksen jälkeen ja Samppalinnan Blondin esitykset alkavat 23.6., joten kiirettä pitää. Olen myös luvannut vetää muutamia keikkoja esim. Naantalin Merisalissa. Ne tietysti hoidan, kuten puheet kesätapahtu-missa, joihin olen lupautunut menemään. Tietysti käyn myös Lokalahdella, jossa on lapsuudenkotini.

Missä ja miten rentoudut?

Olen sellainen, oma itseni, etten vedä mitään roolia. Niinpä voin rentoutuakin mel-kein missä vain. Minulla on tuttavia ja ystäviä ympäri Suomea, joiden luona voin rentou-tua. Hyviä paikkoja ovat tietysti lapsuuden-koti sekä oma koti.

On rentouttavaa popsia jotain hyvää naposteltavaa ja talvella esimerkiksi katsella hyvää leffaa tai televisiota. Pippalotkin voisi-vat olla kivoja, kun elämäni muuten on ollut varsin kurinalaista keikkoineen. Ei rentou-tumiseen tarvita muuta, sen kun on vaan. Treenitkin käyvät rentoutuksesta, enhän olisi muuten jaksanut niitä tehdä 35 vuotta! Itse asiassa työnikin on omalta osaltaan ollut rentouttavaa, sillä olen tykännyt työstäni, esiintymisistä ja terveysluennoista ja juonto-keikoista. Se ei ole ollut minulle pakkoa.

Miten olet vuosien aikana huolehtinut kunnostasi?

Meillä on autotallissa oma punttisali, jossa olen treenannut säännöllisesti monta kertaa viikossa. Joukko lähialueen ihmisiäkin käy

siellä treenaamassa, ja minä olen ohjannut heitä ilmaiseksi. Siinä pysyy oma inspiraa-tiokin yllä, kun saan seurata innokkaita kuntoilijoita.

Mitä Suomi sinulle merkitsee?

Olen erittäin isänmaallinen. Suomi merkitsee itsenäisyyttä, ja arvostan suuresti sota-veteraaneja.

Mitä varsinaissuomalaisuus sinulle mer-kitsee?

Paljon. Olen halunnut pysyä täällä enkä lähteä maailmalle, vaikka minulla olisi ollut siihen hyvä mahdollisuus. Asun edelleen Varsinais-Suomessa, Maskussa.

Sinut tunnistetaan kaikkialla Suomessa. Lomailetko silti kotimaassa?

Ei minua häiritse, vaikka minut tunniste-taan. En muuten edes muista, koska olisin lomaillut…

Mitä esittelisit ulkomaalaisille vieraillesi Suomesta?

Esittelisin saaristoa. Se on aivan upea. Ja Lappi on aina Lappi. Ympäri Suomen on aivan ihania paikko-ja: Savonlinnassa Olavinlinna, Turussa Turun linna, ja Helsinki on ihan oma maailmansa. Luonto ja arkkiteh-tuuri ylipäätään ovat Suomessa upeita.

Mitä esittelisit vieraillesi Varsinais-Suomessa?

Saaristo on aivan huikea. Myös kaikki pikkupitäjät ovat ihania, vaikka olemmekin vähän tällaisia impivaaralaisia!

Mikä on suosikkisi Varsinais-Suomessa?

Karjurock, täytyy vetää vähän kotiinpäin!

Onko Suomessa jokin paikka, jossa haluai-sit käydä, mutta et vielä ole käynyt?

Olen käynyt lähes kaikissa paikoissa vuosien varrella, mutta mielelläni käyn kyllä uudestaankin!

Minkälainen on tyypillinen varsinaissuo-malainen?

Sillä on murre hallussa. Tietää heti, missä ollaan, kun varsinaissuomalainen avaa suun-sa! Minä en ikinä yritä vääntää sitä kirjakie-leksi, vaikka osaan toki sitäkin. Murre on osa identiteettiä. Suurin osa varsinaissuoma-laisista on sellaisia, ettei heihin heti ”pääse sisälle”. Mutta se onnistuu kyllä, ajan kanssa!

Kiteytä Varsinais-Suomi ja/tai Turku kolmeen sanaan.

Suomen kulttuurin kehto.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 6

Rauhalahteen - totta kai

Rauhalahti on kesän

unelmakohde. Tekemistä

on koko perheelle aamusta

iltaan, kylpylä, tanssia,

tukkilaisiltoja, herkullista

ruokaa ja hemmottelevia

hoitoja.

KUOPIO www.rauhalahti.fiP. 030 608 30

KesätarjouksetAlkukesän loma 1 vrkalk. 57 e / hlö / 2 hh. Perhe alk. 112 e.Voimassa 24.6.2011 saakka.

Keskikesän loma 1 vrk alk. 70 e / hlö / 2 hh. Perhe alk. 130 e.Voimassa 24.6.-15.8.2011. Hinnat sisältävät aamiaisen, vapaan kylpylän ja kuntosalin käytön sekä monipuolista lomaohjelmaa arkisin. Perhehinta sisältää 2 aikuista ja 1-2 lasta alle 17 v.

Lankapuh. 0,032 e/min. + 0,0821 e/puhelu, matkapuh. 0,19 e/min.

Puijon Torni017 255 5253

• Matkamuistomyymälä• Tornikahvila

• Torniravintola p. 017 255 5255

Puijon Maja 017 255 5250

• Hotelli • Ravintola • Sauna • Kokous

Puijontie 135, 70300 Kuopio

myynti@puijo.com044 552 4810

www.puijo.com

Puijolle!Tervetuloa

www.kotimaassa.fi7

TUTUSTU ROVANIEMEN KESÄTARJONTAAN - VISITROVANIEMI.F

I/KES

APAS

SI

Sisältää kylpylän ja uimahallin vapaan käytön sekä herkullisen noutopöytäruokailun.

AikuinenEläkeläinen, opiskelija, varusmies ja työtönLapsi (4 - 15-vuotiaat)

25 €20 €15 €

MAJOITUS

KYLPYLÄ

RAVINTOLAT

HOIDOT

RYHMÄT

LIIKUNTA

VESIPUISTO

LEIRINTÄALUE

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 8

Ahvenanmaa

Ahvenanmaa on

Yleensä väitetään, että Suomessa ei sama henkilö pysty harrastamaan sekä

golfia että veneilyä, koska kum-mankin sesonki on lyhyt ja paras golfaus- ja veneilykausi osuu kesään. Ahvenanmaalla tämä ei pidä paikkaansa. Golfbägit voi pakata veneeseen ja saarta kier-täessään pelata kaikilla kolmella kentällä.

Kastelholman vierasvenesataman suo-jaisesta laiturista on hyvä näkymä Ålands Golf-Klubb’in Linnakentälle ja tietysti myös toisinpäin. Omaa laiturissa keinahtelevaa ve-nettään voi ihailla lahden toiselta puolelta, Linnakentän rantaa myötäileviltä väyliltä.

Venesataman vieressä kohoava Kastelholman keskiaikainen linna ja Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo valottavat maakunnan historiaa ja ovat kävijöille auki kesällä päivittäin.

Anne Pentti Visit Åland

Maarianhaminan vierassatamaa. Kuva: Peter Karlsson

www.kotimaassa.fi9

Havsviddenin hotelli ja vierasve-nesatama sijaitsevat Ahvenanmaan pääsaaren pohjoisimmalla nie-mellä. Aallonmurtaja suojaa veneitä Selkämeren mainingeilta ja myrskytuulilta. Maarianhaminasta matkaa on 40 kilometriä. Kiireisimmät voivat laskeutua helikopterilla hotellin omalle kentälle. Tunnelma on haus-ka yhdistelmä ylellisyyttä ja rennon ystä-vällistä kodikkuutta. Illalla hotellin aulassa palaa takkatuli ja rantakalliot ovat lämpimät vielä auringon laskun jälkeenkin.

Havsviddenin kehittämisen käynnisti pankinjohtaja Thorvald Eriksson, joka halusi rakentaa itselleen kesämökin niin kauas Ahvenanmaan muusta asutuksesta kuin suinkin mahdollista. Thorvaldille ja hänen Birgitta-rouvalleen syttyi ajatus virkistyskes-kuksen perustamisesta. Erikssonit hankkivat

lisää maata ja suunnitelma alkoi edetä.

Hotellin ympäristössä on ruotsa-laisen arkkitehdin Thomas Sandellin

suunnittelemia vapaa-ajan asun-toja, joita vuokrataan lomalaisille. Rantakallioiden huviloista avautuu

koko päätyseinän kokoinen näkymä avomerelle ja terassit ovat suunnilleen yhtä suuria kuin tilavat

huvilatkin.

Getan luontopolut kulke-vat kallioisessa merimaise-

massa ja vievät luonnon muovaamiin luoliin. Suuri siirtolohkare muistuttaa

laivaa ja luontoäiti on murskannut granii-tista portaittain nousevan katsomon, josta maisemaa voi ihailla. Djupvikenin lahti työntyy satoja metrejä pitkänä kallioiden väliin. Lahden pohjukka on melkeinpä suora kallionseinämä. Parhaimmillaan vuonomai-nen Djupviken on hyvä ankkurointipaikka huviveneilijälle, mutta kun pohjoistuuli alkaa puhaltaa Selkämereltä, on pois pääseminen kapeasta lahdesta tuulta ja aal-toja vastaan lähes mahdotonta.

Havsvidden Geta-vuorilla

Ahvenanmaan pohjoisinta osaa kutsu-taan Geta-vuoriksi. Vuoret ovat punai-sena auringossa hohtavia, toista sataa metriä korkeita graniittikallioita. Ylhäältä kallioilta avautuu aava Selkämeri vaale-an sinisen usvaisena, kun aamusaunan jälkeen pulahtaa lämpimään porealtaaseen terassilla. Joku on jo ehtinyt irrottautua kallioiden alapuolella olevasta laiturista, mutta nostetut purjeet riippuvat mastossa ja keulavantissa eikä vene tunnu tuulen puutteessa liikkuvan juuri minnekään. Maisema on rauhallinen ja aika tuntuu pysähtyneen.

Oik. Antoisan lomapäivän kokemuksia voi kerrata vaikka viihtyisällä Ravintola Indigon

pihalla Maarianhaminassa.

Alla väylän avauslyönti on juuri lähtenyt hie-nolla Kastelholmin Slottsbanalla.

Kuvat: Daniel Eriksson

Lautasella vas. saaristoherkkua.Photo: Kjell Söderlund

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 10

Ahvenanmaa

Saariston Lasten satama

Ahvenanmaan läntisellä rannalla on Eckerön vierasvenesatama, Käringsund. Satama on suojainen laguuni, jota ympä-röivät 50-vuotiaat ranta-aitat. 60-luvulla tai sitä ennen syntyneet saattavat hyvinkin tunnistaa maiseman Astrid Lindgrenin kirjan ”Saariston lapset” pohjalta tehdystä musta-valkoisesta elokuvasta. Veneestä kannattaa jälleen kaivaa esiin golfbägi ja tilata taksi muutaman kilometrin päässä sijaitsevalle kentälle. Kenttä on rauhallinen, metsäinen ja mukava. Loppukesästä palloa joutuu ehkä etsimään väylien vieressä kasvavilta sipulipelloilta, mutta lohdutukseksi seuraa-van tiiauspaikan vieressä kasvaa muhkeita vadelmia, joita sopii napsia välipalaksi.

Käringsundista matkaa jatkettaessa Ahvenanmeren ylittämiseen kannattaa valita lempeätuulinen päivä, sillä mainingit saatta-vat nousta korkeiksi ja tuuli pääsee puhalta-maan avoimelta mereltä. Maarianhaminan länsisatama on päivän purjehduksen matkan päässä Eckeröstä. Tietä pitkin matka kestää vajaan tunnin.

Kobba Libre

Maarianhamina on kansainvälinen ja me-rihenkinen kesäkaupunki. Kaksi vierasvene-satamaa, mielenkiintoinen merimuseo, laiva-veistämön ympärille kasvanut merikortteli ja museolaiva Pommern saavat melkein kenet tahansa lauleskelemaan merimieslauluja. Pommern on maailman ainoa alkuperäis-asussaan säilytetty nelimastoparkki. Alus on rakennettu Skotlannissa 1900-luvun alussa ja maarianhaminalainen laivanvarustaja Gustav Erikson osti sen osaksi maailman suurinta purjerahtilaivastoaan vuonna 1923.

Maarianhaminassa matkat ovat lyhyitä, pyörätiet mukavia ja poljettavia kulkuneu-voja on vuokrattavana useassa paikassa. Polkupyörän vaihtoehdoksi tarjolla on myös kahden hengen polkuautoja, joissa on katto siltä varalta, että sadekuuro poik-keuksellisesti osuisi kesäiseen kaupunkiin. Maarianhaminaan tutustuminen käy helpos-ti. Pyöräilyreittejä on paljon ja ne kulkevat hienoissa maisemissa. Polkupyörän voi pysäköidä ja lukita kaupungin eteläpuolella olevaan kalasatamaan, josta lähtee merikul-jetus Kobba Klintarin luotsisaarelle. Luotsit eivät saarella enää

päivystä, mutta luotsituvassa voi syödä hyvän retkilounaan ja nauttia palanpainik-keeksi paikallisen sokerijuurikkaasta tehdyn Kobba Libre -snapsin.

Ahvenanmaan herkkuja

Kalasatamassa, josta Kobba Klintarin alus lähtee, on pieni kalakauppa, josta voi ostaa joko suupalan kokoisen valkosipulilla maustetun lohenpalan tai sitten savukala-fileen, josta riittää syötävää koko veneen miehistölle. Hyllyt ja kylmätiskit ovat täynnä erilaisia kala- ja äyriäisherkkuja. Kauppa menee kiinni normaalin työpäivän päätty-misen aikoihin, joten iltaan ei ostosreissua kannata jättää.

Maukkaat kermajuustot, pientuottajien lampaanmakkarat ja kirpakka tyrnimehu ovat myös saaren erikoisherkkuja. Tjudön viinitila valmistaa ahvenanmaalaista ome-noista Ålvadosta, omenaviinaa, jota myydään niin hienoissa pulloissa, että kierrätyksen sijaan ne kannattaa tes-

Kastelholmin linnaKuva: Daniel Eriksson

www.kotimaassa.fi11

ta-mentata perinnöksi.

Vaikka sitten tyhjinä. Suupuhalletun pullon sisällä on lasinen omena.

Tjudön viinitilan ravintolassa vieraat pääsevät maistamaan myös tilalla kasvatet-tujen strutsien lihaa, joko padassa kypsy-tettynä tai sitten hiilillä paistettuna fileenä. Ei nyt varsinaisesti ahvenanmaalaista perinneruokaa, mutta hyvältä maistuu.

Jälkiruuaksi tai tuhdiksi välipalaksi so-piva Ahvenanmaan pannukakku maistuu kardemummalta ja se tarjoillaan tuoreen marjasurvoksen ja runsaan kermavaah-don kera. Pannukakkutaikinaan käyte-tään puuroksi keitettyjä mannaryynejä, joilla saadaan aikaan pannukakun ruokaisa koostumus.

Käringsundin kylä EckerössäKuva: Thierry Martinez

Lämpimillä ja sileillä rantakallioilla on muka-va juosta. Kuva: Jacob Saurén

Tienviitat Maarianha-minan aukiolla.Kuva: Kjell Söderlund

Kuninkaan hirvimetsässä

Maarianhaminasta on vajaan puolen tunnin ajomatka takaisin Kastelholman golf-kentälle, josta Ahvenanmaan kierto-matkamme alkoi. Nyt on aika pelata Ålands Golfklubb’in toinen kenttä, Kuninkaankenttä. Tällä kertaa tarjolla ei ole merellisiä maise-mia, mutta sen sijaan runsaasti ahvenanmaa-laisen maaseudun tunnelmaa. Väylien varsilla ammuvat lehmät ja lampaat vaativat omaa vuoroaan ”mää-mää” -huudoillaan. Kentällä havisee historia, sillä 1500-luvulla kuningas Kustaa Vaasa kävi hirvestämässä nykyisen golf-kentän maastossa.

Kierroksen jälkeen maistuu klubin sauna. Täällä ei onneksi noudateta ruotsalaista saunomisperinnettä, vaan löylyä saa heittää. Klubiravintolan ruoka on mukavan kotite-koista ja terassilta voi seurata yhdeksännellä reiällä pelaavien onnistumisia.

Kentät ovat läntisestä Manner-Suomesta katsoen yllättävän lähellä. Pikaisimmillaan pelireissun ehtii tehdä Turusta lähtiessään runsaassa vuorokaudessa. Suuremman nau-tinnon matkasta kuitenkin saa, jos sille varaa hieman enemmän aikaa.

Ahvenanmaalle pääsee päivittäin lii-kennöivillä Tallink Siljan tai Viking Linen laivoilla. Muita vaihtoehtoja ovat oman veneen lisäksi saariston yhteysalukset, jotka kulkevat Ahvenanmaan pääsaarelle joko Kustavista Brändön kautta tai sitten Korppoosta Kökarin kautta.

golf a, veneilyä ja nautintoja

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 12

Turun saaristoseutu

Eeva Oksman

Kemiönsaaren kunnan alue koostuu noin 3 000 saaresta, joista ympärivuotisesti asuttuja on 30. Runsaan 7 000 asukkaan lisäksi Kemiönsaarella viihtyy yli 10 000 kesä-asukasta. Vierailijoita alueelle houkuttavat upeat merimaisemat, lukuisat historialliset kohteet sekä mielenkiintoiset kesätapahtu-mat. Kemiönsaari osaa myös yllättää. Vaikka yleisölle avoinna olevia varsinaisia kartano-rakennuksia on vain yksi, kartanoiden mailta löytyy muuta nähtävää!

Tuoretta lampaanlihaa ja taidenäyttelyitä

Mjösundintien varrella sijaitseva Westankärrin tila muodostui 1620-luvulla kuuden eri maatilan yhdistämisen kautta. Tilan historiallisiin tapahtumiin kuuluu mm. Suomen sodan aikainen Westankärrin taistelu vuonna 1808. Kartanon komea pää-rakennus on edelleen asuinkäytössä, mutta

vieraat ovat tervetulleita tutustumaan tilan kartanomyymälään.

Kartano on erikoistunut aitojen saaristo-laislampaiden kasvatukseen. Tällä hetkellä tilalla on yli 300 emälammasta, jotka lai-duntavat kesät perinteiseen tapaan vapaina saaristossa. Kartanokaupassa on myytävänä karitsanlihaa, taljoja ja oheistuotteita sekä erikoispuutavaraa ja koristekiviä. Kauppa on pääsääntöisesti avoinna perjantai-iltapäivi-sin, mutta keskikesällä ostoksille pääsee joka iltapäivä. Ennakkoon sopimalla puoti avataan aina tulijoille.

Kemiönsaaren Musiikkijuhlat järjestävät konsertin Westankärrin juhlasalissa heinä-kuun 13. päivä. Vanhaan navettarakennuk-seen on kunnostettu hulppeat näyttely- ja juhlatilat, jonne mahtuu jopa 300 ruokailijaa. Konsertin yhteydessä on kahvitarjoilu ja sa-malla voi tutustua Westankärrin tämän kesän taidenäyttelyyn, jossa on esillä Outi Heiskasen guassi- ja akvarellimaalauksia.

Suomen suurin rannikkosaari, Kemiönsaari, sijaitsee Lounais-

Suomen saaristossa. Maanteitse sinne pääsee joko Turun suun-

nalta komeaa Rungonsalmen siltaa pitkin, Salon suunnalta

Strömman nostosiltaa pitkin tai leppoisasti lossilla Angelniemen reittiä

käyttäen. Vesitse saapuvia vieraita vastaanottavat kolme täysimittaista

vierassatamaa sekä useat palvelusatamat ja vieraslaiturit.

Kekseliäisyyttä kerrakseen

Museona toimiva Söderlångvikin kartano on Amos Anderssonin perustama.

Kuva: Söderlångvikin kartano

Westers kukkii. Kuva: Westersin puutarha

www.kotimaassa.fi13

Eeva Oksman

Elämyksiä metsän keskellä

Storfinnhova Gård on monipuolinen kokous- ja koulutuspaikka. Navetan Ylisille mahtuu noin 100 henkeä pitämään palaveri-aan, kun taas Villa Axel, Villa Cecilia ja Villa Ida tarjoavat tilat pienemmille tilaisuuksille majoitusmahdollisuuksineen.

Storfinnhova Gårdin erikoisuus on vajaan kilometrin päässä tilalta sijaitseva elämyk-sellinen Metsäkylä, jonka ehdoton huippu on puron varrella sijaitseva maanalainen graniittinen savusauna. Soljuva metsäpuro kulkeutuu osaksi saunan läpi muodostaen saunaan kaksi vesiallasta. Ylemmästä altaasta puron vesi putoaa pienenä vesiputouksena alempaan altaaseen, joka toimii saunojien vilvoittelualtaana. Tunnelmallisen valaistuk-sen luovat vesiputouksen taakse asetetut valot, useat myrskylyhdyt sekä sadat tuikku-kynttilät.

Metsäkylässä on 28-hengen saunan lisäksi komea Metsähovi-rakennus, joka toimii sekä kokoustilana että illallissalina korkeintaan 40 hengelle. Yöpyminenkin on ikimuistoi-nen kokemus, sillä Metsäkylän viisi mökkiä on rakennettu kelottujen ja parin metrin korkeudelta katkaistujen männynrunkojen päälle. Näihin kuusikulmaisiin puumajoihin kiivetään tikkaita pitkin ja niissä on jokaises-sa kolme makuupaikkaa. Tummaksi tervatut majat ovat lämpöeristettyjä ja niissä on lattialämmitys, joten niissä voi yöpyä ympäri vuoden!

Amos Andersonin kartano

Söderlångvikin kartano Kemiönsaaren eteläkärjessä on avoinna yleisölle toukokuun puolivälistä elokuun loppuun ja syyskuussa-kin viikonloppuisin. Söderlångvikin kartanon 47 metriä pitkä päärakennus toimii sekä taidemuseona että museon perustajan, Amos Andersonin, elämäntarinan kertovana henki-löhistorian museona. Suomalaisten taiteli-joiden 1900-luvun alkupuolelta olevien noin 100 maalauksen lisäksi esillä on pienoisveis-toksia ja grafiikkaa. Pääosin teokset olivat esillä jo Amos Andersonin aikana. Kesän 2011 vaihtuva näyttely on Ragnar Ekelundin ”Espanja”.

Kartanon kahvilan ohessa on käsityö-puoti ja kaksi taidegalleriaa, joissa kesällä on Kemiönsaaren taideyhdistyksen valoku-va- ja taidenäyttely. Puodissa on myytävänä saariston käsityöläisten töitä, kuten koruja, keramiikkaa ja tauluja. Kesägalleria Almassa esillä on Gloria Badaraun koiraperspektiivistä tehtyjä piirustuksia ja maalauksia.

Kivenheiton päässä kartanosta sijaitsee moderni kokousrakennus Villa Sundsvedja. Rauhallisten kokoustilojen lisäksi vieraiden käytettävissä ovat edustussauna ja tyylikkäät majoitustilat.

Söderlångvikin kartanon moderni kokousrakennus Villa Sundsvedja.

Kuva: Söderlångvikin kartano

Storfinnhova Gårdin Metsäkylän graniittisessa savusaunassa virtaa puro vesiputouksineen. Kuva: Janne Vidfält

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 14

Tapa

htum

at

Turun saaristoseutu

Söderlångvik on toimiva maatila, ja tou-kokuusta lokakuuhun avoinna olevasta tilan suoramyyntipisteestä voi ostaa tilan tuottei-ta. Tilalla on omenatarhoja sekä kasvihuo-neita, joissa viljellään vuodenaikojen mukaan joko kukkia tai tomaatteja.

Yrttien huumaa ja kulinaristisia konsertteja

Westersin puutarha sijaitsee Kiilankylässä, Kemiönsaaren koillisosassa, jonne suunnan löytää pääteiltä Angelniemen viittoja seuraa-malla. Westersin ekologisessa puutarhassa kauneus ja hyöty ovat yhtä tärkeitä ja siellä kasvaa kukkia, yrttejä ja vihanneksia rinta-rinnan. Puutarhaan saa tilauksesta opastetun kierroksen, josta saa virikkeitä ja ideoita omaan puutarhaan. Westersin vanhaan navettaan on kunnostettu tyylikäs tilausra-vintola, joka kesäisin toimii kesäkahvilana. Westersin mielenkiintoinen taidenäyttely on nimeltään arSboretum 11. Myymälässä on taimien, kukkien, yrttien, vihanneksien lisäksi koriste- ja sisustusesineitä. Westers on avoinna yleisölle kesäiltapäivisin tiistaista sunnuntaihin ja muina aikoina sopimuksen mukaan.

Kesätapahtumia Kemiönsaarella

11.6. Puutarhapäivä Söderlångvikin kartano

www.soderlangvik.fi

11.–12.6. Retropäivät Sagalundin museo www.sagalund.fi

18.6. Lövön siltajuoksu Taalintehdas-Kasnäs

www.siltajuoksu.com

28.6. Lasten aurinkojuhla www.aurinkojuhla.net

2.7. Kalamarkkinat Taalintehdas

3.7. Huvila-elämää Sagalundin museossa

www.sagalund.fi

5.7. Kapellimestarit konsertissa Hiittisten kirkko

7.7. Opera Meets Jazz www.balticjazz.com

8.-10.7. Baltic Jazz festivaali www.balticjazz.com

9.7. Traktorikavalkaadi 2011 Axxell, Brusaby

9.-10.7. Rosalan Viikinkipäivät www.rosala.fi

12.–17.7. Kemiönsaaren Musiikkijuhlat www.kemionsaari.fi/musiikkijuhlat

15.–17.7. Kansainväl. ratsastuskilpailut Brusaby, Axxell

20.7., 27.7., 3.8. Taiteen puutarhassa-Kulinaariset konsertit

www.westers.fi

23.7. Kasnäsin päivä www.kasnas.com

29.–31.7. Konstrundan 2011 www.konstrundan.fi

30.7. Kemiönsaaren meripäivä ja Hiittisten soutu

Hiittisissä

5.8. Saarimarkkinat Kemiön tori

6.-7.8. Nurmikenttäcup Ksf.sporttisaitti.com

27.8. Muinaistulien yö Ohjelmaa kaiken ikäisille eri puolilla saarta

17.–18.9. Sadonkorjuujuhla www.sadonkorjuujuhla.fi

Kemiönsaaren matkailuneuvonta puh. (02) 426 0170, www.visitkimitoon.fi

Westersin myymälässä on myynnissä myös koriste- ja sisustusesineitä. Kuva: Westersin Puutarha

Westankärrin vanhaan navettarakennukseen on kunnostettu hulppeat näyttely- ja juhlatilat. Kuva: Thomas Lindberg

Westankärrin lampaita. Kuva: Thomas Lindberg

Yrttipuutarhan lisäksi Westers tunnetaan kulinaarisista kesäkonserteistaan, jotka tar-joavat nautintoja niin sielulle kuin ruumiille. Jokaiseen konserttiin kuuluu illan teemaan liittyvä kolmen ruokalajin illallinen, joten osallistuminen edellyttää ennakkovarausta. Tänä kesänä Westersissä järjestetään jälleen myös suosittu Lasten Aurinkojuhla, jossa taide ja ekologia liittoutuvat saumattomasti yhteen.

www.kimitoon.fi www.westankarr.fi www.storfinnhova.com www.soderlangvik.fi www.westers.fi

www.kotimaassa.fi15

Varaa mökki tai muu majoitus saaristossahelposti meiltä!

Puh. 02-410 6600info@suomensaaristovaraus.fi

Varaa myös kesäretket, Saariston Rengastielle, Seiliin tai majakoille, kalastusmatkat, purjehdukset,

kokous- ja ohjelmapalvelut sekä leirikoulut.

Onnistunut loma alkaa osoitteessa:www.suomensaaristovaraus.fi

PUKKILAN KARTANOMUSEORyytejä ja rokokoota

Tule vieraaksi maaherra Rappen maaseutukotiin. Tutustu 1700-luvun interiööreihin kartanossa, joka tarjosi viihtyisän kodin suurperheelle. Kävele

puistossa ja anna ryytimaan yrttien valloittaa aistisi.

KUUSISTON KARTANOEverstin virkatalo omenapuutarhassa

Kuusiston kartano keskiaikaisten piispanlinnan raunioiden läheisyydes-

sä houkuttelee tutustumaan alueen kulttuurimaisemaan ja rikkaaseen

luontoon. Poikkea kahville tai ostoksille museokauppaan.

LOUHISAAREN KARTANOLINNA Barokkilinna 1600-luvulta ja C.G.E. Mannerheimin synnyinkoti

Linnanrauniontie 577, 21620 KUUSISTO (Kaarina) puh. (02) 255 7038

www.nba.fi

Astu sisään Louhisaaren kartanolinnaan ja eläydy aatelisperheiden elämään

Flemingeistä Mannerheimiin. Interiöö-rejä ja esineistöä kolmelta vuosisadalta.

Englantilainen maisemapuutarha. Museokauppa ja kahvilapalvelut.

Louhisaarentie 244, 21240 ASKAINENpuh. (02) 431 2555

www.nba.fi

Littoistentie 114, 21500 PIIKKIÖpuh. (02) 479 5320

www.nba.fi

Avoinna 15.5.−31.8. ke−su 11−17

Avoinna: 1.6.–14.8. ke–su 11–17

Avoinna: 15.5.–31.8. ma–su 11−17

kotimaassa.fi.indd 1 27.4.2011 13:25:41

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 16

Turun saaristoseutu

Länsirannikolla, kuuluisan Kuninkaantien varrella, sijaitsevan kymmenen tuhannen asukkaan Paimion kaupungin suurena ylpey-denaiheena on kansalliseksi kulttuurimaise-maksikin nimetty Paimionjokilaakso, jossa maisemia elävöittävät laajat viljelyalueet, pikkukylät ja komeat kartanot peltoineen.

Parhaiten Paimio tunnetaan kuitenkin Alvar Aallon suunnittelemasta vuonna 1933 valmistuneesta parantolasta, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Se tunnetaan nykyään Paimion sairaalana. Parantolassa hoidettiin varsinais-suomalaisia, pääasiassa aikuisia, tuberkuloo-si- eli keuhkotautipotilaita noin viidenkym-menen kunnan alueelta.

Sairaalan 286 potilaspaikkaa tulivat kovaan tarpeeseen, sillä tuberkuloosi oli Suomessa maailmansotien välisenä aikana yleinen sairaus. Maahan perustettiin samoihin aikoi-hin useita muitakin hoitolaitoksia. Paimion parantola erosi niistä kuitenkin merkittävästi.

– Tuberkuloosipotilaat viettivät sairaalassa tavallisesti pitkiä aikoja – kuukausia tai jopa vuosia. Siksi Alvar Aalto halusi painottaa suunnittelussa erityisesti potilaiden viihty-vyyttä, Paimion kulttuuriasiainhoitaja Jouni Lehtiranta kertoo.

Toisin kuin muut sairaalat, jotka 1920-lu-vun lopulla olivat laatikkomaisia pitkiä nelikerroksisia rakennuksia, Paimion sairaala muodostui neljästä rakennussiivestä, jotka oli yhdistetty toisiinsa porrasosaston kautta.

Tällä tavoin eri toiminnot oli jaettu omiin yk-siköihinsä, minkä ansiosta potilaat saattoivat nauttia rauhasta potilassiivessään yleisten toimintojen aiheuttaman melun puuttuessa.

Sairaalaan toi viihtyvyyttä myös runsas värienkäyttö sekä suuret ikkunat, jotka avautuivat etelään päin päästäen sisälle mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Potilashuoneissa ikkunat sijoitettiin riittävän alas jotta asukkaat pystyivät maatessaankin näkemään ulos. Käyttäjänäkökulma huomioi-tiin kaikessa kalustusta myöten.

– Alvar Aalto suunnitteli sairaalaan lukuisia huonekaluja ja valaisimia. Niistä tunnetuin on Paimio-tuoli, jonka asennon hän suunnitteli keuhkojen kannalta mahdollisimman otolli-seksi, Lehtiranta kertoo.

Inhimillistä arkkitehtuuria

Paimion tunnetuin rakennus – kansainvälisestikin kuuluisa Paimion sairaala – suunniteltiin suurella sydämellä.

Myrskyluodon tarina

Paimion Kesäteatterissa nähdään ensi kesänä rakastettu musikaali Myrskyluodon Maija, jonka elämänmakuisessa tarinassa korostuu kunnioitus ihmisiä ja luontoa, erityisesti merta, kohtaan. Musikaali kertoo saaristomeren asukkaiden ankarasta elämästä sekä heidän lannistumattomasta taistelustaan luonnonvoimi-en keskellä.

Musikaalin tapahtumia siivittää Matti Puurtisen säveltämä musiikki, joka esitetään elävän orkesterin säestämänä.

Suvi Roselli Paimion kaupunki

Kuva

: Kar

i Hon

gist

o

www.kotimaassa.fi17

Mäntymetsän keskellä

Lukuisat tarkkaan harkitut yksityiskohdat lisäsivät asukkaiden viihtyvyyttä, mutta pyrki-vät myös aktivoimaan heitä toimintaan.

– Portaikon porrasväli esimerkiksi tehtiin tavallista matalammaksi jotta potilaiden olisi helppo kiivetä rappusia ylös. Tämän tarkoituksena oli kannustaa heitä valitsemaan hissin sijasta portaat ylempiin kerroksiin noustessaan, Lehtiranta sanoo.

Tuberkuloosin pääasiallisia hoitokeinoja 1930-luvulla olivat raitis ilma ja hyvä ruoka, sillä tautiin ei ollut vielä tuolloin keksitty lääkettä.

– Potilaat vietiin Paimiossa päivittäin kolme kertaa suurelle 120-paikkaiselle kattoterassille hengittämään raitista ilmaa. Parantolat myös sijoitettiin mäntymetsikön keskelle, mikä perustui yleiseen ajatukseen, jonka mukaan männyt luovuttavat ilmaan keuhkojen kannalta suotuisia ainesosia, Lehtiranta kertoo.

Tyylipuhdasta funktionalismia edustava Paimion sairaala oli Alvar Aallon ensimmäi-nen merkittävä suunnittelutyö ja muodostui hänen urallaan läpimurroksi. Tänä päivänä se on kansainvälisesti tunnettu nähtävyys, joka houkuttelee paikkakunnalle vuosittain tu-hansia turisteja. Paimion sairaala on toiminut vuodesta 1987 saakka osana Turun yliopistol-lista sairaalaa.

Sähköä joesta

Paimion kaupungin halkaisevalla noin 110 kilometrin pituisella Paimionjoella on ollut historian saatossa suuri vaikutus paikkakun-talaisten elämään. Joki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan Saaristomereen laskevista joista suurin.

Vesivoiman tarjoamat mahdollisuudet tiedostettiin Suomessa jo 1800-luvun lopulta alkaen. Paimiossa vesivoima valjastettiin käyttöön vuonna 1916, kun joen yläjuok-sulle perustettiin ensimmäinen voimalaitos. Myöhemmin rakennettiin vielä kaksi muuta voimalaitosta.

– Muun muassa Turun raitiovaunut kulkivat 1920-luvulla Paimionjoesta tuotetulla sähköl-lä, Jouni Lehtiranta mainitsee esimerkin.

”Uusia” keksintöjä

Paimion ja samalla koko Suomen sähköi-seen menneisyyteen voi tutustua Paimion Sähkömuseossa, missä on kuvattu sähkön tuottamisen, jakelun ja käytön vaiheita eri aikakausina. Esillä on muun muassa monia ”uutuuksia” ja kotitalouslaitteita jotka olivat aikanaan merkittäviä keksintöjä, mutta joita moni nykyajan ihminen pitää itsestäänsel-vyyksinä.

– Esimerkiksi 1920-luvulla tulivat ensim-mäiset pölynimurit, radiot ja leivänpaahtimet ja 1940-luvulla pulsaattoripesukoneet, jotka pesivät pyykin, mutta eivät vielä lingonneet, Lehtiranta kertoo.

Kokoelmasta löytyy myös lukuisia erikoi-suuksia, kuten vuoteenlämmitin ja kravatin silityslaite.

Paimion Sähkömuseo sijaitsee kaupungin keskustassa kauppias C.A.Hallmanin 1800-lu-vun lopulla rakennuttamassa komeassa kivirakennuksessa. Se on avoinna yleisölle kesäkuun alusta elokuun loppuun sekä muul-loin sopimuksen mukaan. Museon yhteydes-sä toimii Museopuoti ja Holvikahvila.

Inhimillistä arkkitehtuuria

Askalan voimalaitoksen pato

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 18

Turun saaristoseutu

saaristoon on helppo tullaLänsi-Turunmaan

Anne Pentti Kari Koski / trinimedia.com

Rantakaislikkoa keikuttaa läm-min kesätuuli. Ahven polskah-taa pintaan ja katoaa kirkkaa-

seen rantakivikkoon. Kallio on lämmin ja avatussa voipaperipaketissa on pala tuoksuvaa savukalaa. Laiturilta kuuluu lasten iloisia ääniä. Saariston kesä on parhaimmillaan. Nauvon ran-noille pääsee mantereelta maantietä ja siltoja pitkin, yksi saarten välinen osuus ajellaan lossilla.

– Nauvosta pääsee sitten eteenpäin yhteysaluksilla kymmeniin saariin, kertoo Länsi-Turunmaan kaupungin matkailupäällik-kö Niclas Gestranius.

Saaristosta ja saarten maisemista nautti-akseen ei välttämättä tarvitse omaa venettä. Hyvät tiet, saarten väliset sillat, lautat, lossit ja yhteysalukset kuljettavat kesämatkaajia Turusta Paraisille, Nauvoon, Korppooseen, Houtskariin, Iniöön ja Rymättylään. Nauvon venesataman rannassa seisoo lähtövalmii-na Rymättylään kulkeva yhteysalus, johon mahtuu toista sataa matkustajaa ja kaksi linja-autoa. Aluksella on ravintola ja yläkan-nelta aukenevat huimat maisemat kimmel-tävälle merelle ja saarten rantojen idyllisiin pihapiireihin.

Spitaalisairaalassa ja seilissä

Matkan varrella Nauvosta Rymättylään alus pysähtyy historialliselle Seilin saarelle, joka aikanaan oli paikka, jonne mentiin, mutta pois ei tultu. 1600-luvulla spitaaliset eristettiin saareen ja lopulta haudattiin saaren kirkkomaahan, johon lukuisat taudin runtelemat onnettomat oli helppo peittää, sillä paikalla on hiekkaharju. Leprasairaalan asukkaat yrittivät parantaa taloudellista toimeentuloaan valmistamalla saaressa alkoholia, jota Turusta Tukholmaan matkal-la olleet merenkulkijat kävivät ostamassa. Tarina kertoo, että humalatilaa kuvaava sana ”seilissä” on saanut alkuperänsä Seilissä poltetusta ja liiallisina annoksina nautitusta alkoholista.

www.kotimaassa.fi19

saaristoon on helppo tullaLänsi-Turunmaan

1700-luvulla saaren elämä ei ollut yhtään helpompaa, vaan saarelle perustettiin mie-lisairaala, joka toimi vuoteen 1962 saakka. Hoidot eivät olleet aivan nykykäytännön mukaiset, sillä lääkkeinä käytettiin lähin-nä Jumalan sanaa ja terveyslähteen vettä. Sairaalan viimeisinä vuosikymmeninä poti-laina oli vain naisia. Mielisairausdiagnoosin saamiseksi saattoi joskus riittää pelkkä aviorikos.

Useimmat alueen saaret ovat historialtaan aurinkoisempia. Saaristokyliin voi polkea myös pyörällä.

– Kaupunki hankki viime vuonna kahdek-sankymmentä uutta polkupyörää, joita voi vuokrata alueen yrityksistä, Niclas Gestranius kertoo. Vuokrauspisteitä on kolmetoista ja pyörän voi lainata yhdestä paikasta ja jättää toiseen. Puolen päivän mittainen pyörälaina maksaa 7,50 euroa.

Uutta ja vanhaa purjehtijaperinnettä

Nauvon vierasvenesataman laitureissa on pari sataa venettä. Suurimmat ovat lähes parinkymmenen metrin mittaisia ja mastot nousevat saman metrimäärän verran korke-uksiin. Lomalaiset nauttivat auringosta pe-räkansilla ja purjeveneiden avotiloissa. Hyvä ruuan tuoksu leijailee nenään sekä veneiden suunnilta että rannan lukuisista ravintoloista ja kahviloista.

Merelliseen tunnelmaan virittää myös Nauvon kirkonkylässä viime kesänä avattu Merenkulkutalo. Ennen huviveneilijöiden aikakautta merelle lähdettiin paremman toimeentulon toivossa. Kauppamerenkulku ja laivanrakennus keskittyivät 1800-luvulta lähtien Turunmaan saaristoon. Nauvossa rakennettiin uusia purjelaivoja vuosittain. Lähihistoriaa Merenkulkutalossa edustavat Paulinin ja Engshipin varustamot sekä Delfin Cruises.

Merenkulkutalossa on esillä myös myö-hemmän ajan laivanrakentajan työkalut ja työpiste. Åke Sandvall on rakentanut lukuisia laivojen pienoismalleja sekä useita votiivi-laivoja, jotka riippuvat kirkkojen katosta. Merenkulkutalossa on esillä useita Sandvallin rakentamia pienoismalleja, kuten esimerkik-si kaljaasi Svan, pelastusalus Protector, rahti-alus Wiiri, rannikkotankkeri Esso Finlandia, autolautta Fix ja höyryalus Östern.

Saaristolautta kuljettaa saarelta saarelle.Nauvon vierassatamaa

Nauvossa rakennettiin 1800-luvulla oikeita isoja purjelaivoja vuosittain, kertoo Länsi-Turunmaan matkailupäällikkö Niclas Gestranius. Kuva: Anne Pentti

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 20

Turun saaristoseutu

Hyttisilliä lasinpuhaltamossa

Kahdeksan kilometrin päässä Nauvosta Paraisten suuntaan on tien oikealla puolella vanha meijeri. Oven avaa Jari-Matti Solin. Oven raosta kuononsa tunkevat esiin myös paimenkoirat Asla ja Leevi. Oven takaa au-kenee lasipuhaltajan verstas ja monivärisinä hohtavien lasiesineiden paljous.

– Olin seilannut täälläpäin aikaisemmin ja viisi vuotta sitten löysin tämän vanhan raken-nuksen, kertoo Solin. Aika huonossa kunnos-sa tämä oli, monenlaisten toimintojen jäljiltä. Täällä on meijerin lisäksi toiminut vuosien mittaan suolakurkkutehdas, viljavarasto, sika-la ja karttapaino. Viimeiset viisitoista vuotta rakennus oli tyhjillään.

– Kyllä minä aluksi arvelin, että en mi-tenkään jaksa tätä valmiiksi asti kunnostaa, mutta nyt alan olla jo melko tyytyväinen,

Solin sanoo, ja aivan hyvällä syyllä. Alakerran myymälän päädyssä on kauniisti valaistu näyttelytila uniikeille lasiesineille. Seinän vierustan hyllyillä on värikkäitä lasipalloja, maljakoita, lasisia valkosipuleita ja yksilöl-lisesti hiukan kallellaan seisovia erivärisiä snapsilaseja.

Rakennuksen toisessa kerroksessa on lasinpuhaltajan työpiste ja uuni.

– Vuonna 2007 sain uunin ensimmäisen kerran kuumaksi ja seuraavana vuonna myy-mälässäkin alkoi jo olla vilskettä. Remontti siinä hiukan hidastui, kun piti puhaltaa lisää ja palvella asiakkaita. Yläkerran asuintilat valmistuvat viimeisenä.

Kävijät pääsevät seuraamaan läheltä lasin-puhaltajan työtä. Keuhkojen on toimittava täsmälleen oikein. Liian nopeasti puhal-lettu esine hajoaa ja hitaus jättää työn alla

olevan esineen turhan pieneksi, koska sula lasi ehtii jähmettyä. Verstaan peräseinällä on jäähdytysuuni, johon puhalletut esineet asetetaan jäähtymään hitaasti, jotta rakenne ei rikkoutuisi.

– 200 vuotta sitten Etelä-Ruotsissa skoo-nelaiset lasinpuhaltajat kiertelivät verstaalta toiselle töitä tekemässä ja yöpyivät lasinpu-haltamoissa eli lasihyteissä. Ruoka valmistet-tiin näissä jäähdytysuuneissa, jälkilämmössä.

– Minulla on tarkoitus elvyttää samainen perinne täällä Nauvossa ja järjestää täällä Hyttisilli-iltoja. Katan pöydän tänne verstaalle ja vieraat saavat ennen ruokailua kokeilla leikkimielisessä kilpailussa lasipallojen puhaltamista. Suurimman pallon puhaltanut voittaa kisan. Tänne mahtuu 20–30 vierasta kerrallaan, Solin suunnittelee.

Solin on selvästi innostunut työstään, verstaastaan ja lasinpuhaltamisesta kiinnos-tuneista vieraistaan. Yksi ainoa murhe kalvaa miehen mieltä. Retkellä saariston vaelluspoluilla

Jari-Matti Solin valmistaa Nauvossa Hippoglass-yrityksessään suupuhallettuja hehkuvan värisiä lasiesineitä.

Kuva: Anne Pentti

www.kotimaassa.fi21

– Purjehtimiselle ei aikaa oikein enää riitä. Tuossa juuri vähän aikaa sitten pistin polt-topuiksi vanhan saaristolaiskryssarini, mies kertoo murhemielin.

– 1940-luvun kosteri sentään tuolla vielä tulevaisuuden projektina odottelee vesille pääsyä.

Nauvo palaa keskiaikaan

Pro Nauvo -yhdistys järjestää Nauvossa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna keski-aikaiset Olavin markkinat. Tämän vuoden teemana on ”Meri ja merenkulku vuosien saatossa Nauvossa”. Olavi, joka on antanut nimensä markkinoille, oli viikinkikuningas ja eli keskiajalla. Ajanjakso antaa markkinoille tulijoille monta vaihtoehtoa pukeutumisen suhteen. Viikonloppuna Nauvossa esitellään keskiaikaisia käsityötaitoja ja ruokakulttuu-ria.

Maailman pisin saaristolaispöytä

Loppukesän samettisista ja hämärtyvistä illoista osataan saaristossa nauttia. Elokuun viimeisenä viikonloppuna Nauvossa viete-tään Muinaistulien Yötä, jolloin asukkaat ja mökkiläiset sytyttävät rannoille nuotioita, kokkoja, jätkänkynttilöitä ja tervapatoja. Venesatamassa esiintyy tulisirkus ja lapsille on tarjolla hiekkalinnakilpailu, johon toki aikuisetkin saavat osallistua.

Syksykään ei autioita Länsi-Turunmaan saaria. Syyskuun puolivälissä juhlitaan ja herkutellaan kasvukauden tuoreella sadolla. Pääosassa ovat paikalliset, saarilla kasvaneet ruoka-aineet, perunat, porkkanat, kaalit, lan-tut sekä muut vihannekset, juurekset ja he-delmät. Torien tarjonta on runsaimmillaan ja saariston maatilat avaavat porttinsa ja ovensa ja kestitsevät vieraitaan ja myyvät tuottei-taan. Viikonloppu on todellisen lähiruuan juhlaa. Tuottajien kanssa pääse juttelemaan ja katsomaan tiloilla kasvatettuja eläimiä.

Rannoilla ja toreilla kalastajat kertovat saalis-tusmenetelmistään ja esittelevät kalansaalii-taan – joko tuoreena tai savustettuna. Lapset pääsevät harjoittelemaan maajussin elämää ajamalla rataa pienillä polkutraktoreilla.

Kun Länsi-Turunmaalla katetaan sadon-korjuupöytä, ei kyse olekaan aivan pienen seurueen tarjoilusta. Tämän vuoden syksyllä Nauvoon katetaan maailman pisin saaristo-laispöytä.

– Meille tulee vieraaksi matkailuasiamies-ten kongressi ja väkeä saapuu suunnilleen tuhat eri puolilta maailmaa ja me tarjoamme heille saariston herkkuja, kertoo matkailu-päällikkö Niclas Gestranius.

– Tukholmassa 25 vuotta sitten rakennettu saaristolaispöytä oli 729,26 metriä pitkä. Nauvon vierasvenesataman alueella tämä maailmanennätys lyödään tämän vuoden syyskuussa!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 22

Turun saaristoseutu

Saaristokeskus Korpoström

Korpoströmin hotelli

Saaristokeskus Korpoström on Länsi-Turunmaan Korppoon saarella toimiva taiteen ja tieteen keskus. Vierailijoille

Saaristomeren kansallispuiston alueella sijaitse-va keskus tuo tutuksi saariston elämää ja arkea.

Talviaikaan saaristo hiljenee. Saaristo-keskus Korpoströmissä tiedettä tehdään kui-tenkin ympäri vuoden, sillä siellä työskente-levät mm. Åbo Akademin ja Metsähallituksen tutkijat. Massiivisessa puisessa pääraken-nuksessa sijaitsevat toimistotilojen lisäksi julkiset tilat, kuten ravintola ja kokoustilat. Viereisessä rakennuksessa sijaitsee työnteki-jöiden työpajat sekä laboratoriot.

Saaristossa vuodenaikojen vaihtelut on koettavissa voimakkaana. Jään ja lumen keskellä Koproströmissä on tunnelmallista ja rauhallista, joten se soveltuu silloinkin hyvin arkisista ympyröistä poikkeavaksi, inten-siiviseksi kokouspaikaksi. Kokoustamisen lomaan tarjolla on ruokailujen ohella myös saaristoluontoon liittyvää oheisohjelmaa. Tilaa on jopa 200 hengelle ja käytettävis-sä on moderni kokoustekniikka. Ja vaikka Saaristokeskus sijaitseekin saarella, autolla pääsee perille ympäri vuoden.

Veneilijöiden keidas Kesän koittaessa elämä saaristossa vil-

kastuu, kun mökkiläiset, veneilijät ja muut lomalaiset saapuvat sinne. Korpoströmin vie-rasvenesatamassa on noin 70 kiinnityspaik-kaa sekä palvelukeskus, jossa on uudistetut saunat, suihkut, wc:t, pyykkitupa ja seuruste-lutila. Ensisijaisesti palvelurakennuksen tilat on tarkoitettu veneilijöille, mutta ne ovat myös muiden vierailijoiden käytettävissä. Veneilijätkin voivat yöpyä välillä maissa, sillä vuonna 2009 valmistuneessa hotellissa on 16 modernia kahden hengen huonetta.

Korpoströmin ravintola valmistaa mait-tavia annoksia aidosta lähiruuasta. Lihaa saadaan esimerkiksi korppoolaiselta tilalta ja vihannekset naapurisaarelta Houtskarista. 120-paikkaisesta ravintolasta on upea merinäköala. Lämpimällä säällä on mukava istua ravintola terassilla ihailemassa rannan veneitä. Ennen matkan jatkumista voi muonavarastot tankata Korpoströmin kii-tellyssä kesäkaupassa ja tankit polttoaineen jakelupisteessä.

Näyttelyjä ja tapahtumiaSaaristokeskus Korpoströmin näyttely-

tilassa voi heinäkuun alkuun asti tutustua Artist in the Archipelago (Aia) -näyttelyyn, joka koostuu saaristolaistaiteilijoiden mo-nimuotoisista teoksista. Loppukesän esillä on Maria Wolframin Pinta- ja alivirtauksia -näyttely.

Saaristokeskus jakaa myös tietoa Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyväs-tä, kansainvälisestä Contemporary Art Archipelago -nykytaidenäyttelystä. Maisemaan sijoitettu näyttely on koettavissa eri puolilla saaristoa, niin risteilijöiltä kuin pienveneistä, maanteitse ja virtuaalisesti, meressä tai vaikkapa radioaalloilla. Teokset saattavat saada muotonsa esimerkiksi kerto-muksina muuttuvasta ilmastosta, saariston elokuvallisina sci-fi visioina, vedenalaisena kasvienhoitona tai särkyvän lasisena luon-nonketona.

Myös monenlaiset kesäiset konsertit ja tapahtumat tuovat väkeä Korpoströmiin. Tänä kesänä ohjelmassa ovat lasten tai-deleiri, Korpo Sea Jazz, Elokuvafestivaali, Motströms – Vastavirtaan -minifestivaali sekä 1700-luvun teemapäivä. Jokaiselle siis jotakin!

Ympärivuotista toimintaa saariston sydämessä Eeva Oksman Pette Rissanen

www.kotimaassa.fi23

www.viherlandia.fi

Avoinna ympäri vuoden!Kammintie 6, 40520 Jyväskylä

Puh. 010 617 1932

Kahvila-Ravintola Eeden(Lounas, A-oikeudet)

Puh. 010 617 1920

Keidasmatkasi varrella.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 24

Turun saaristoseutu

Eeva Oksman Maskun kunta

Maskun historialliset kohteet johdattavat aina Ruotsin suurvallan ajoista viime sotiin asti. Askaisten Louhisaari, aateliskirkko ja Ritaripuisto sekä Kankaisten kartano Kanta-Maskussa kertovat kukin omalta osaltaan Suomen historiasta.

Mannerheimin Louhisaari

Museoviraston hallinnoima Louhisaaren kartanolinna on rakennettu jo 1650-lu-vulla. Louhisaaren omistajina ovat olleet monet Suomen historian merkkihen-kilöt Flemingeistä Mannerheimeihin. Ainutlaatuinen barokkilinna tunnetaan nykyään parhaiten Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina. Museona Louhisaari on ollut vuodesta 1967 lähtien.

Kolmikerroksisessa kartanolinnassa on upeita interiöörejä kolmelta vuosisadalta. Ensimmäinen ja kolmas kerros ovat pääosin 1600-luvun asussa, mutta varsinainen asuin-kerros on sisustettu 1700- ja 1800-lukujen tyyliin ja edustaa Mannerheimien aikaa. Keskiajalta periytyneiden asuintottumusten mukaisesti ensimmäinen eli pohjakerros oli linnanväen ja palveluskunnan valtakuntaa, kun taas herrasväki asusti keskikerroksessa eli varsinaisessa asuinkerroksessa. Ylin ker-ros oli juhlakerros.

Juhannusta lukuun ottamatta linna on avoinna toukokuun puolivälistä elo-kuun loppuun joka päivä klo 11–17. Opastuskierrokset alkavat aukioloaikoina puolen tunnin välein, mutta tilauksesta linnakierroksille pääsee myös muina aikoina. Mielenkiintoisia rooliopastuksia järjestetään tilauksesta korkeintaan 25 hengen ryhmille, jolloin Louhisaareen tutustutaan Helene Mannerheimin johdolla. Kierroksen aikana

Marsalkan äiti kertoo miehensä suvusta ja aatelisperheen elämästä.

Erityisohjelmaa lapsille

Lapsiperheiden kannattaa olla etukä-teen yhteydessä museonhoitajaan, ja sopia erikoisohjelmasta. Sisäpiika Bertan kier-roksella oppaana toimii Berta, Louhisaaren puutarhurin tytär, joka työskenteli sisäpiika-na Louhisaaressa 1870-luvulla. Bertalla on paljon mielenkiintoista kerrottavaa kartanon tapahtumista.

Sivurakennuksessa sijaitsevassa idyllisessä työpajassa järjestetään lapsille vaakuna- ja kruunutyöpajoja. Samalla on mahdollisuus Kartanon lasten karderoopissa sovittaa entisajan lasten juhla-asuja ja vaikka ottaa valokuva muistoksi vierailulta Louhisaaressa. Tilaa vuokrataan linnan avoinnaoloaikoina. Koululaiset pääsevät Louhisaaressa itse selvittämään historian arvoituksia ja kokei-lemaan kykyjään tutkijoina Nuoren tutkijan salkun avulla.

Masku – yhdistelmä historiaa ja nykyaikaa

Maskun yhteysjohtaja Pekka Määttäsen mukaan entisaikoina Suomen asioita hoidettiin Askaisista, joka nykyään on osa Maskun kuntaa. Maskulla onkin nyt tarjota sekä historiaan perustuvia että moderneja

matkailuelämyksiä.

Kankaisten kartano Kuva: Pette Rissanen

Askaisten Louhisaaren linna Kuva: Joni Rantasalo

www.kotimaassa.fi25

Aateliskirkko

Askaisten uusklassista tyyliä edustava kirk-ko on rakennettu vuonna 1653. Koska ken-raalikuvernööri Herman Klaunpoika Fleming rakennutti sen Louhisaaren kartanon kappe-likirkoksi, johtaa kirkon ovelta lähes kolmen kilometrin pituinen tie suoraan linnanpihal-le. Kirkossa on huomattava Flemingien, hei-dän voutiensa ja Mannerheimien lahjoittama esineistö. Hautausmaalla on Mannerheim-suvun hautakappeli. Askaisten aateliskirkko kuuluu Suomen vanhimpaan matkailureittiin “Seitsemän kirkon reittiin”.

Kirkon lyijylasi-ikkunat on arvioitu Suomen vanhimmiksi.

– Salmiakinmuotoisista paloista kootut 18 suorakaiteenmuotoista ikkunalasia antavat kirkkosaliin hyvin erikoisen ja juhlallisen tunnelman, tietää Pekka Määttänen.

Ritaripuisto

Askaisten kirkkoa vastapäätä sijaitsee vuonna 2007 avattu Askaisten Ritaripuisto. Mannerheim-ristin ritarien ja sotaveteraa-nien kunniaksi perustetussa Ritaripuistossa on jo-kaisella 191 ritarilla Kurun mustaa graniittia oleva muistokivi, ja alueen keskuselement-tinä on yhteinen kunniakivi. Noin 3400 m²:n Ritaripuisto on muistomerkkinä ainutlaatui-nen.

– Ritaripuisto on kaikkien

puisto, sotamiehestä kenraaliin, painottaa Määttänen. Mannerheim-risti annettiin erityisistä sotilasansiois-ta, sotilasarvoon katsomatta.

– Puisto muistuttaa jälkipolviakin siitä työstä, jonka ansiosta Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä, toteaa Määttänen, joka on tehnyt aktii-

vista työtä Ritaripuiston hyväksi. Ansioistaan ritarien perinteiden vaalijana Määttäselle on myönnetty mm. Mannerheim-ristin ritarien säätiön pöytästandaari.

Rantalomaa, golfia ja shoppailua

Maskun Rivieran uimarannat ovat tunnettuja virkistyskeitaita, jonka hiekka-rannoilla kesäpäiviä viettävät muutkin kuin maskulaiset. Määttäsen mukaan Rivieran aluetta ollaan kehittämässä edelleen tulevien vuosien aikana. Viime syksynä avattiin Rivieran kuntopolun lähistöllä polveileva maksuton frisbeegolf-rata. Golfin peluu-seen tarjoutuu mahdollisuus läheisessä Kankaisten Golfpuistossa, jonka 18-reikäi-nen kenttä antaa haasteita kaikentasoisille pelaajille. Rantaloman ohessa Masku tarjoaa hyvät mahdollisuudet shoppailuun. Pekka Määttänen toteaa, että Maskun kauppa-keskuksesta saa lähes kaikkea mahdollista. Sadepäivän yllättäessä liikuntaakin voi harrastaa kauppakeskuksen Kuntoileville-liikuntakeskuksessa. Kesäistä ruusujen huumaa tarjoaa Masku-Seuran ylläpitämä Rosarium Maskuntien varrella.

Ritaripuiston kunniakivi

Juhlaväkeä Askaisten aateliskirkolla

Kankaisten Golfpuisto

Pekka Määttänen ja vas. aateliskirkon päätyikkuna.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 26

Turun saaristoseutu

Kankaisten kartano Maskussa uinui kuin Ruususen unta lähes kaksikym-mentä vuotta. Nyt kartano on he-

rännyt uuteen kukoistukseen, sillä upeassa kartanomiljöössä sijaitsevan kartanolinnan navetasta on kunnostettu juhla- ja konfe-renssipaikka.

Vuodesta 1992 lähtien Kankaisten-säätiön hallinnoiman kartanon uudet suunnitelmat esiteltiin yleisölle huhtikuussa 2010, jolloin Kankaisissa järjestettiin avoin kevättempaus. Jo samana syksynä valmistui entiseen 120 lehmän navettaan upea juhla- ja kokoustila, jonka isoon 400 m²:n saliin mahtuu 200 henkilöä ja muihin tiloihin noin 50–100 henkilöä.

Lähitienoon asukkaissa kartano herät-tää muistoja, sillä moni on aikanaan ollut kesätöissä tilan viljelmillä. Siksi Kankaisten uudet yleisötapahtumat, kevätmarkkinat, syyssatopäivä ja joulumarkkinat on otet-tu ilolla vastaan. Tapahtumat järjestetään yhdessä paikallisten tuottajien ja yhdistysten kanssa. Tarjolla on työnäytöksiä, ohjelmaa ja informaatiota sekä vihanneksia, kukkia ja lampaanlihaa paikallisilta tuottajilta. Joulumarkkinoiden aikaan naapurikunnassa Nousiaisissa on entisessä asemarakennuk-sessa ruokapainotteiset joulumarkkinat. Toimitusjohtaja Pia Relanto visioi jo yhteis-

työtä sekä museojunakuljetusta tapahtumien välille.

Relannon mukaan navetasta on tullut suosittu syntymäpäivien, yritysjuhlien ja hääjuhlien viettopaikka. Navetan etuina ovat tilojen monipuolisuus ja muunneltavuus sekä upea ympäristö. Tarjolla on myös monenlai-sia palveluja.

– Meiltä voi vuokrata vain tilan, tai ottaa halutessaan koko paketin pitopalveluineen ja mahdollisine oheispalveluineen, kertoo Relanto.

Linnan asukkaat

Kankaisten kartanon miljöö on erittäin hy-vin säilynyt. Sen yli 500 vuotta päärakennus on maamme vanhimpia asuinlinnoja, jota asutettiin keskiajalta lähtien aina vuoteen 1992 asti. Kankaisten (ruots. Kankas) omis-tajasukuja ovat olleet mm. Djeknit, Dettloffit, Ribbingit, Hasselbom-Fredenskiöldit ja Hornit. Viimeinen omistajasuku oli Aminoff.

Linnaa on uusittu raunioitumisen jälkeen 1750-luvulla, jolloin mm. kolmas kerros purettiin ja julkisivu sai symmetrisen ulkonäkönsä. Kolmas kerros jälleenrakennet-tiin vuonna 1935 silloisen omistajan Claes Fredrik Aminoffin toimeksiannosta. Myös vanhat kellariholvit on aikoinaan restau-roitu. Toisessa kerroksessa interiöörit ovat 1700-luvun lopun kustavilaisessa asussa

rintapaneeleineen, pannoo-maalauksineen ja lasitettuine kaakeliuuneineen. Alakerrassa Kustaa Vaasasta ja Kustaa II Aadolfista tee-tetyt muotokuvajäljennökset muistuttavat arvovieraiden vierailusta linnassa. Kankaista pidetäänkin merkittävänä ruotsalaisen kult-tuurin tyyssijana Suomessa.

Viimeinen Aminoff jätti lähtiessään kaiken linnaan. Niinpä vierailu linnassa antaa toden-mukaisen käsityksen siitä, minkälaista elämä kartanolinnassa on ollut. Linnaa esitellään tilauksesta ryhmille, joiden koko on rajoitet-tu 25 henkilöön.

Pia Relannon mukaan suunnitelmia on myös linnan kehittämiseksi. Kaksi alinta kerrosta on Museoviraston suojelemia, mutta linnan kolmanteen kerrokseen suun-nitteilla ovat kokoustilat ja henkilökunnan yöpymishuone. Toiseen sivurakennukseen kunnostetaan galleriatila ja kahvila, ja toiseen sivurakennukseen kokoustila. Tilan puistoalue on suuruudeltaan noin viisi hehtaaria. Ydinpihan ulkopuolella on useita rakennuksia, kuten kartanon oma meijeri, työväen asunnot, kasvihuone, talli ja useita huoltorakennuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi maaliskuussa 2011 tukea Kankaisten linnan peruskorjaukseen, joten linnan tulevaisuus vaikuttaa kaikin puolin valoisalta.

Kankainen heräsi eloon

Eeva Oksman Pette Rissanen

www.kotimaassa.fi27

Naantalissa aurinko ja tähdet kohtaavatNaantalin Musiikkijuhlat tarjoilee jälleen upean kattauksen kauneinta kamari musiikkia, tuttuja suosikkeja ja uusinta uutta, orkesterivie-railuja, illalliskonsertteja, puistokonsertin Kultarannan puutarhassa, Loisto-konsertit Utön saarella, Makuukamarioopperaa, huipputaitei-lijoita läheltä ja kaukaa.

Tervetuloa nauttimaan musiikin tähtihetkistä Naantalin auringon alla!

www.naantalinmusiikkijuhlat.fiKatso koko ohjelma osoitteesta

7.-19.6.2O11

ARto NorasTaiteellinen johtaja

www.naantalinmusiikkijuhlat.fi

Liput LippupisteestäNaantalin Matkailusta, puh. (02) 435 9800

FinnLink

Läsnäoloa ja konkreettisia tekoja. Fortum lahjoittaa Jean-Babtiste Vuillaume -arvoviulun sekä Noe Berke -jousen Sibelius Akatemian lahjakkaan opiskeli-jan käyttöön aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosina 2009-2010 viulua soittaa Anssi Koskela.

Fortum_JeanBabtiste_142x125_JI.indd 1 5/14/10 12:11 PM

Okko Kamu

Monica Groop

Elina Vähälä

JaakkoKuusisto

Suomalaista lähiruokaa runsaasta pitopöydästäMuista edut ryhmille!

Ravintola Kiisan-PirttiKiisankuja, 21250 Maskupuh. 02 - 432 9708email: info@kiisanpirtti.fiwww.kiisanpirtti.fi

NoutopöytäArkisin 9,5 €

La 20 € Su 25 €

Uusi kokous- ja juhlatila kartanomiljöössä vain 17 kilometriä Turusta.

Tervetuloa Maskuun Kankaisten kartanon uudistettuun navettarakennukseen.

☎ 0400 104 309 | Pia Relantowww.kankas.fi

K A N K A SK A N K A I S T E N K A R T A N O

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 28

Turun saaristoseutu

Kuin mummolaan menisi

Eeva Oksman Ravintola Kiisan-Pirtti

Maskulainen Ravintola Kiisan-Pirtti oli alkujaan 24-paikkainen kahvitu-pa, josta 40 vuodessa on kasvanut

238-paikkainen ruokaravintola. Paikka on tullut tunnetuksi erinomaisesta ruuastaan ja hyvästä palvelusta.

Hyvien liikenneyhteyksien päässä, 8-tien varrella sijaitsevan Kiisan-Pirtin runsas nou-topöytä on katettuna päivittäin klo 11–15. Noutopöydässä tarjolla on joka päivä mauk-kaita ja konstailemattomia makunautintoja kasviksista kalaan ja lihaan sekä perinteisiin laatikoihin ja kiusauksiin. Kiisan-Pirtissä perinteinen suomalainen ruoka on arvos-saan, ja pääsääntöisesti kaikki ruoka tehdään omassa keittiössä tuoreista, lähellä tuote-tuista raaka-aineista. Viikonloppuisin tarjoilu on entistäkin ruhtinaallisempi ja ravintola on auki tunnin pidempään.

Ravintolaa on laajennettu viisi kertaa, mutta kokonaisuus on säilynyt yhtenäisenä ja tyylikkäänä. Seinillä on suvun käsitöitä, kuten vanhoja ryijyjä. Viimeisimmän laajennuksen yhteydessä ravintola sai uudet, tilavat ja siistit WC-tilat inva-WC:ineen sekä lastenhoi-topaikan.

– Meillä kaikki muutokset on tehty har-kiten ja toimintaa on kehitetty vähitellen, kertoo yrityksen perustaja ja paikan sielu, vanhaemäntä Leena Lehti, joka vajaa kymme-nen vuotta sitten siirsi vastuun yrityksestä pojalleen Mika Lehdelle. Leena Lehden piti silloin siirtyä eläkkeelle, mutta puolison kuol-tua työn jatkaminen antoi tekemistä pelkän murehtimisen sijaan. Edelleen hän häärää toiminnassa mukana 75-vuoden iästään huolimatta. Ja mikä on häärätessä, kun kunto näyttää huomattavasti paremmalta kuin monella työikäisellä!

Ravintola Kiisan-Pirtin tunnelma on kotoinen ja ilmapiiri leppoisa ja ystävällinen, joka johtuu paikan yrittäjistä. Sekä Leena

että Mika Lehti kehuvat kuin luonnostaan toisiaan. Heidän puheestaan huokuu syvä keskinäinen kunnioitus ja luottamus. Kiisan-Pirtin kuluneista toimintavuosista Leena Lehti osoittaa suurimman kiitoksen asiak-kaille, jotka ovat mahdollistaneet toiminnan jatkumisen. Hänen mukaansa Kiisan-Pirtille asiakkaiden tyytyväisyys on aina ollut kunnia-asia.

Kiisan-Pirtti soveltuu hyvin ryhmämatkailijoi-den taukopaikak-si Turun seudulla liikuttaessa.

– Mikäli ryhmä vierailee vaikka-pa Kankaisten ja Louhisaaren kar-tanoissa kannattaa retkiohjelmaan lisätä ruokailu tai kahvihetki Kiisan-

Pirtissä, vinkkaa Mika Lehti.

Vaikka ruokailu maittavasta noutopöydästä sujuukin helposti ja nopeasti, on ryhmäruo-kailut parempi varata etukäteen.

– Meillä onnistuu sujuvasti jopa kolmen bussilastillisen ruokailu yhtä aikaa, kunhan vain tiedämme tulosta etukäteen, vakuuttaa Mika Lehti.

Linja-autolla pääsee helposti lähelle ovea ja pihalla ovat erinomaiset parkkitilat myös busseille. Ravintola soveltuu myös liikuntara-joitteisille.

Ravintola Kiisan-Pirtti on myös suosittu perhejuhlien ja kokousten pitopaikka, sillä sen tunnelmalliset, valoisat tilat ja rauhalli-nen miljöö luovat oivat puitteet mukavaan yhdessäoloon. Pienemmille juhlille ja koko-uksille soveltuu 30 hengen intiimi kabinetti. Kesäisin vierailijoiden käytössä on myös Kiisan-Pirtin tilava ja miellyttävän rauhallinen terassi, jossa on mukava juoda vaikka kahvit ruokailun päätteeksi.

www.kotimaassa.fi29

Jalavan kauppaMikonkuja 2, 93400 Taivalkoski Puh. 08-841 005

ari.jalava@jalavankauppa.inet.fi

www.jalavankauppa.net

Jalavan Kauppa on toiminut

kauppana jo 128 vuotta.

Perinteisessä ympäristössä voit

nauttia kahvin kera maukkaita ko-

tileivonnaisia tai keittolounasta.

Järjestämme myös ryhmille tila-

uksesta kahvitukset ja ruokailut.

Kaupan puolelta löytyy

perinnevaatteiden lisäksi naisille

muodikkaita ja yksilöllisiä

vaatteita ja kenkiä.

Itseään voi hemmotella vaikka

käymällä suolahuoneessamme.

Rentoutumisen lisäksi siellä

hoituu myös astma,

allergiat tai flunssan oireet.

Pihapiirissä valmistetaan myös

uskovaisten pastilleja

ja vanhan ajan ruokosauvoja.

Tervetuloa ostoksille!

Mainio ostospaikka

JALAVAN KAUPPA Taivalkoskella

JÄRJESTÄ HYVÄ KOKOUSKäytössäsi on kattava valikoima AV-välineitä.Viihtyisä ja toimiva 60 hengen takka-kabinetti ja maistuvat tarjoilut ovat olennainen osa onnistunutta kokousta.

HYVÄ RUOKA SAA HYVÄLLE TUULELLELounatuuli on tunnettu maukkaasta ITSE tehdystä ruoasta. Päivittäin tarjolla monipuolinen ja vaihteleva lounasbuffet. Myös Á la carte lista.

VIIHDY JA NUKU HYVINLounatuulen huoneet ovat kodikkaat ja vuoteet mukavat.Kaikissa huoneissa wc, suihku, tv ja wlan.Kaikki huoneet savuttomia.

RAVINTOLA - HOTELLI LOUNATUULITulolantie 23, 84100 Ylivieska Puh. 08-423 075 info@lounatuuli.com

KESÄTIET VIEVÄT KIVITIPPUUN!

Votkaturistien kyydissä! Hulvaton musiikkikomedia Votkaturistit remuaa Halkosaaren kesäteatterissa. Teatteriloma 1 vrk alk. 88 €/hlö (2 hh:ssa,

lippu kesäteatteriin ja buffet-ateria (esitykset 24.6.-13.8.).

Golf puraisee aina! Nykälänniemen 18-reikäinen PGA-palkittu kenttä saariviheriöineen

haastaa kokeneimmankin golfaajan, katso lisää www.jgs.fi

Kivitipun Golf-loma 79 €/hlö/vrk Superior-huoneessa 94 €/hlö/vrk.

Su-ke Superior-huone kahden hengen huoneen hinnalla

katso lisää www.kivitippu.fi

Kylpylä Kivitippu Nykäläntie 137, 62600 Lappajärvi, (06) 561 5000, www.kivitippu.fi , kivitippu@kivitippu.fi

Kivitippu on vain

pyrähdyksen päässä maan

vetovoimaisimmista matkailu-

kohteista. Esim. Punaisen

Tuvan Viinitila, Aution Ateljee,

Nelimarkka-museo

ja Jääkärimuseo.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 30

Turun saaristoseutu

Tänä kesänä kannattaa Naantalin seudulla liik-kuessa pitää silmät auki.

Kulttuuriin ja taiteeseen saattaa törmätä lähes missä tahansa.

Kartanokierrokselle tai pirtutrokarien matkaan

Naantalin Matkailu Oy järjestää mielenkiintoisia retkiä ryhmille. Kartanoiden viemää -retki joh-dattaa menneen ajan tunnelmaan upeissa, keskenään erityylisissä herraskartanoissa. Askaisissa sijaitseva Louhisaaren kartanolin-na on Mannerheimin syntymäkoti. Louhisaaren vuonna 1655 valmis-tunut päärakennus on Suomessa harvinaista palatsiarkkitehtuuria. Vehmaalla Nuhjalan rokokootyyli-sen aateliskartanon päärakennus on vuodelta 1764 ja kellarikerros 1300-luvulta. Kartanossa ovat yöpyneet niin Kustaa III kuin Aleksanteri I. Maskussa sijaitseva Kankaisten kartano on ollut asut-tuna keskiajalta vuoteen 1992 asti,

ja vasta hiljattain avannut ovensa ryhmille. Retkipakettiin kuuluu lounas Louhisaaren Kartanon Kahvilassa ja kahvihetki Nuhjalassa.

NYT 2011 TOGETHER – Naantalin ja Raision nykytaiteen kesä levittäytyy 50 taiteilijan ja 23 näyttelypaikan voimin kahden kaupungin alueelle sekä ulko- että sisätiloihin. Päänäyttely on Raision museo Harkossa, mutta teoksia voi löytää yl-lättävistäkin paikoista, kuten uimarannalta, kirkkomaalta tai Rakkaudenpolulta.

Pidennetty kevät -teos koostuu useista keinuista, jotka riippuvat Naantalin kaupungintalolta kirkolle vievän Puistotien saarneissa. Teos viittaa taiteilijan muis-toihin Kökarista. Kirsi Niinimäen ympäristö-taideteos ”Muistot” Naantalin Itsenäisyyden puistossa taas koostuu puiston puihin ripus-tetuista kehyksistä, joiden läpi voi peilata elämänsä muistoja.

Merja Markkula tuo näyttelyyn ”Riippumaton” teossarjan, joka jakautuu sekä Raision että Naantalin alueille. Teos sisältää seitsemän erilaista Riippumatonta riippumattoa, joissa voi levähtää, katsella pilviä ja vaihtaa ajatuksia.

Naantalin taidehuoneella esillä on Pia Männikön tilaan tehty silhuettiteos ”Déjà vu” sekä Saara Huovisen ”Suoritus”, joka koostuu lukuisista pienistä valokuvista, jois-

sa jokainen suorittaa omalla ainutkertaisella tavallaan elämänsä hyppyä.

NYT 2011 Together tuo nähtäväksi monimuotoisia näyttelyitä ja ympäristötai-teen teoksia nykytaiteen eri aluilta. Näyttely kuuluu Turku 2011 kulttuuripääkau-punkivuoden tapahtumiin. Näyttelyn laajuuden takia kannattaa kierrokselle ottaa

mukaan käsiohjelma, joka sisältää kartan, johon teosten paikat on merkitty.

Miehetkin saadaan innolla mukaan, kun lähdetään Pirturetkelle. Naantalista lähde-tään salakuljetuksen saaristonäyttämölle Rymättylän Röölään tai Velkualle ryhmän omalla bussilla. Matkan aikana kuullaan hui-mia tarinoita kieltolaista ja salakuljetuksesta sekä saariston historiasta. Suuria seikkailuja pullollaan oleva retki vie saariston men-neisyyden saloihin kieltolain aikakausille. Seikkailujen pääosissa ovat nokkelat saa-ristolaiset, virkavalta ja janoiset asiakkaat.

Kultarannan puutarha

www.kotimaassa.fi31

Matkalla tutustutaan myös “Pirtua saaris-tosta” - näyttelyyn ja opitaan että hauki ei välttämättä olekaan kala. Opastuksen lisäksi pakettiin kuuluu “kova tee” -paukku, muki ja lounas sekä sisäänpääsy Pirtu-näyttelyyn.

Ryhmille järjestetään myös opastettuja teemakierroksia Naantalin vanhassa kau-pungissa ja kävelykierroksia Kultarannan puutarhassa. Puutarhan kukkaloisto on värikkäimmillään loppukesällä, mutta kierros voidaan toteuttaa olosuhteet huomioiden ympäri vuoden.

Vanha kaupunki ja Birgittalaisluostarin pienoisnäyttely -kierroksella uppoudutaan oppaan johdolla kiehtovaan luostarielämään Naantalin museossa esillä olevan pie-noismallin avulla. Kierros päättyy ly-hyen vanhan kaupungin kierroksen jälkeen teeman mukaiseen kahvi-hetkeen. Kierros tehdään kävellen, se kestää noin 1,5 tuntia ja voidaan toteuttaa ympäri vuoden tiistais-ta perjantaihin. Pakettihintaan kuuluu myös luostariaiheinen matkamuisto.

Lasten kanssa retkelle

Varsinkin heinäkuussa Naantalissa on teke-mistä kaikenikäisille. Kultarannassa järjeste-tään perjantaisin lasten kierros, jossa tarkas-tellaan elämää Kultarannassa lasten silmin. Aikuiset eivät edes pääse mukaan kierroksel-le, vaan he voivat viettää sen aikaa itsekseen Kultarannan alueella. Kesällä Kultarannassa on säännöllisiä, koko perheelle sopivia opas-tuskierroksia, jonne on järjestetty Naantalin Kylpylästä lähtevä linja-autokuljetus. Portilla käy vain käteismaksu, mutta lipun voi ostaa ennakkoon Naantalin Matkailusta.

Maanantaisin Kultarannan puutarha on suljettu, mutta silloin koko perhe voi osallistua noin tunnin kestävälle Pyhän Birgitan kierrokselle, jossa kierrellään vie-hättävän vanhan kaupungin kapeilla kujilla. Keskiviikon Kummituskierroksella selvite-tään, kummitteleeko Naantalin vanhassa kaupungissa. Luvassa on kummitustarinoi-ta ja jännittäviä juttuja oppaan johdolla. Tarinoissa on paljon tarua ja hiukan tottakin! Tästä retkestä lapset saavat muistoksi ainut-laatuisen yllätyslahjan!

Lauantaisin lähdetään Pientä palkkaa ja paloviinaa -kierrokselle, jossa kuullaan, miten lapset osallistuivat 1800-luvulla talon

tärkeisiin töihin. Kierroksille voi lähteä myös hetken mielijoh-teesta, sillä lastenkierroksille ei tarvitse varata paikkoja etukäteen. Lähtöajat ja paikat on kuitenkin syytä tarkistaa etukäteen Naantalin Matkailusta tai internetistä.

www.naantalinmatkailu.fi

www.naantalinmatkailu.fi | Puh. (02) 435 9800 | info@naantalinmatkailu.fi

Louhisaaren linna

Kultarannan puutarha Nuhjalan kartano

Eeva Oksman Naantalin Matkailu

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 32

Turun saaristoseutu

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden nimikkonäyttely Tuli on irti! sijaitsee Logomossa Turun ratapihalla. Logomo

toimii kulttuuripääkaupunkivuoden erilais-ten esitysten ja näyttelyiden keskuksena. Sen mielenkiintoiset näyttelyt ovat yhdessä tasossa ja soveltuvat siten myös pyörätuolil-la liikkuville.

Tuli on irti! -näyttelyn johdantona on Tuliportti, jonka seinille heijastettu ani-maatiotarina alkaa tulenkäytön alkumet-reiltä, sen valjastamisesta luonnonilmiöistä ihmiskäyttöön. Läpi historian kulkeva tarina on ääniefekteineen hauska ja viihdyttävä, mutta silti myös asiasisältöinen. Kierros jatkuu lähellä Tuomiokirkkosiltaa sijainneel-le, mukulakiviselle Tiirikkalankadulle, jonka rekonstruktio on rakennettu mahdollisim-man tarkasti vastaamaan aikaan ennen Turun paloa vuonna 1827. Ajan asuinoloihin voi kuristaa leipurioltermanni Carl Wahlgrenin tuvan ikkunasta. Kujaa eteenpäin jatkettaes-sa väliverhon takaa paljastuu vasta palanut kuja. Hirsiseinät ovat hiiltyneet, ikkunat savuavat aika-ajoin ja mukulakivetkin hohkaavat vielä kuumuutta. Kujan päässä, vitriinissä esillä on ihmisten paloa paetes-saan mukaansa kaappaamia tavaroita. Opas

heittää ilmaan kysymyksen, mitä itse kukin ottaisi mukaansa tulipalon sattuessa tai äkkinäisen tuhon kohdatessa.

Turku palaa! -kohde kertoo Turun palon 1827 leviämisestä kaupunkikuvassa. Näyttelytilan teatterihuoneessa on katso-mo sekä lähes sadan neliömetrin kokoinen pienoismalli Turusta. Esityksessä palo etenee pienoismallissa teatterisavuna ja valoefektei-nä ja taustalla piirroshahmot kertovat asuk-kaiden reaktioista vanhaa Turun murretta puhuen. Todellisuudessa 4.9.1827 iltayh-deksän aikaan Aninkaistenmäeltä alkunsa saanut palo kesti lähes vuorokauden, mutta esitys tiivistää sen neljän minuutin pituiseksi tarinaksi.

Näyttelyssä on vaihtuvia teemoja ja niiden mukaisia erilaisia oheistapahtumia, jotka päivitetään aina näyttelyn internet-sivuille. Kesäkuun loppuun asti näyttelyssä jatkuu Tulen voima-teema, joka esittelee monipuolisesti tulta eri näkökulmista. Yleisöopastuskierroksilla kerrotaan nyt enemmän tulen luonnontieteellisestä puoles-ta, historian lukuisista tuhoisista tulipaloista Suomessa ja maailmalla sekä turvallisuudes-ta ja pelastustyöstä eri aikoina. Sammutus- ja pelastustoiminnan kehittymisestä muistut-taa satavuotias pumppu, jota pumpatessa vesisuihku kohoaa korkeuksiin lähes samaa tahtia pumppaajan hikipisaroiden kanssa.

Heurekan ja Turun museokeskuksen koko perheelle tarkoitettu Tuli on irti! -näyttely esittelee tulta monipuolisesti yhdistäen tu-len luonnontieteellisen ja kulttuurihistorialli-sen puolen. Teema on myös koettavissa vuo-rovaikutteisten ja elämyksellisten kohteiden kautta. Leimahduspiste on näyttelyn elämyk-sellinen työpaja, jossa on työpajaohjaajien opastuksella mahdollisuus kokeilla ja tutkia tuleen liittyviä asioita hauskan tekemisen kautta. Tee tuli -kohteessa jokainen voi puo-lestaan koettaa aikaansaada tulta käyttäen tuluksia, tulisahaa tai jousiporaa. Palkinnoksi onnistujat saavat paistaa sytyttämässään gril-lissä makkaraa tai tikkupullia. Kovin paljon ei taikinaa kuitenkaan ole kuulemma kulunut, sillä sen verran haastavaa homma primitiivi-sillä tulentekovälineillä on!

www.tulionirti.fi

Tuli on irti Turussa

Eeva OKsman Matti Vahtera

www.kotimaassa.fi33

Keskiaikainen Turku on Suomen vanhin kaupunki. Vuonna 2011 se ko-kee yhden pitkän historiansa kohokohdista juhlien vuotta Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Hyviä syitä tulla Turkuun – ikivanhoja ja ihan uusia – riittää tänä vuonna joka päivälle.

Tervetuloa Turkuun, Euroopan kulttuuripääkaupunkiin 2011

Kulttuurin ystäviltä kysytään tänä vuonna Turussa kestävyyttä. Kaupungin ennestäänkin rikasta kulttuuritarjontaa täydentää kulttuuri- pääkaupunkivuotta varten valmistettu laaja Turku 2011 –ohjelma.

Kokonaisuus muodostuu 160 ohjelmahankkeesta, joihin sisältyy tuhansia yksittäisiä tapahtumia. Valikoimasta löytyy omansa niin estradien loistokkuut-ta janoaville kuin pienimuotoisen, arkea piristävän kulttuurin ystävillekin.

Koko laajan Turku 2011 -ohjelman löydät osoitteesta: www.turku2011.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 34

KaupunKi-tapahtumia

Neitsytperunafestivaali

Uudet perunat saapuvat kaupunkiin! Aitojen makujen ja lähiruoan oma kulttuurijuhla.

16.6. Torilla kokataan, kauppatori

18.–19.6. Neitsytperunafestivaali, Varvintori

Colourscape

Ensimmäistä kertaa Suomessa! Sata värikästä kuplaa, joiden sisällä odottaa elämys.

23.7.–14.8. | Liput 8/5 € Kupittaanpuisto

Colourscape: Music of the Spheres

Aurajoella kelluvasta jättimäisestä kuplasta tarjoillaan musiikkiesitys jokirannan yleisölle.

22.7. klo 18 ja taiteiden yönä 18.8. klo 22 | Vapaa pääsy

Turku Grand Prix -alamäkiajot

Ekologinen ja vauhdikas koko per-heen tapahtuma tuo omavalmistei-set mäkiautot ja ammattimaisesti rakennetut rinneautot kisaamaan Turun keskustaan.

20.–21.8. taidemuseonmäki

Taistelu – spektaakkeli stadionilla

Taistelu vyöryy stadionille luon-nonvoimien lailla Kari Heiskasen ohjaamassa suurteoksessa, joka kertoo eloonjäämistaistelusta ja haastaa pohtimaan ihmiskunnan tulevaisuutta. Koreografia Ari

Numminen. Musiikki Kimmo Pohjonen, Sami Kuoppamäki, Timo Kämäräinen ja Proton String Quartet. Tuotanto: Popzoo Promotions Oy.

31.8., 2.9. ja 3.9. klo 21 Liput 34/30/20 € | www.lippu.fi

paavo nurmen stadion

musiiKKia

Loisto: The Vanguard Jazz Orchestra

New Yorkin Vanguard Clubin big band aloittaa Euroopan kiertueensa Turusta.

9.7. klo 19 Liput 26/22 € | www.lippu.fi

Logomo, Köydenpunojankatu 14

Alkumeri-festivaali

Hyvän olon musiikkifestivaali tarjoaa ohjelmaa aamupäivän vesijumpasta iltayön tanssibileisiin.

Artisteina mm. Jonna Tervomaa, Anna Puu, Emma Salokoski ja Kauko Röyhkä.

6.8. klo 8–03 ja 7.8. klo 8–24 Liput 40/25 € | www.lippu.fi

samppalinnan maauimala

Opera d’Alvilda in Abo

Ooppera muinaisesta Turusta, Pohjolan vahvoista amatsoninaisista ja Turun linnaan sijoittuvasta kunin-kaallisesta hääjuhlasta.

Elokuussa: 5. | 7. | 9. | 11. | 12. | 13. | 16. ja 17.8. klo 21  Liput 65/55/35 € | www.lippu.fi

turun linna, Linnankatu 80

Mariinski-teatterin or-kesteri ja Valeri Gergijev

Odotettu vierailu maailman orkes-teri- ja oopperaeliitin huipulta.

11. ja 12.8. klo 19 Liput 60/50/40 € ja 55/45/35 € www.lippupalvelu.fi

turun konserttitalo, aninkaistenkatu 9

Viva la Diva!

Oopperalaulaja, huippusopraano Karita Mattila saa seurakseen Turun oman kuningasbasson Matti Salmisen sekä tenori Jorma Silvastin. Säestyksestä vastaa Turun filhar-moninen orkesteri Susanna Mälkin johdolla.

Elokuussa: 19. | 22.8. klo 19.30 25.8. klo 20 | Liput: www.lippu.fi

turun linnan puisto

sirKusta

Kesällä kaupunkiin saapuu sirkus. Cirque Dracula kertoo rakastuneen vampyyrin tarinaa Mannerheimin puistoon nousevassa Spiegeltent-teatterissa. Kansainväliset sirkustai-teilijat, joilla useimmilla on Cirque du Soleil -tausta, tulkitsevat tarinaa henkeäsalpaavilla akrobatianu-meroillaan. Sirkusteemaa jatkaa kymmenpäiväinen Future Circus –sirkusfestivaali, jonka aloittaa hui-kea Tivoli Sariolan esitys Aurajoen yllä. Muinaistulien yönä Aurajoen yllä ja rannoilla nähdään puoles-taan Helsingin sirkusammattilaisten lumoava esitys The Elements.

Cirque Dracula

Maaginen varietee rakastuneesta vampyyrista.

Kesäkuussa: 23. klo 19 | 26. ja 29.

heinäkuussa: 1. | 2. | 3. | 6. | 8. | 9. | 10. | 13. | 15. | 16. | 17. | 20. | 22. | 23. | 24. | 27. | 29. | 30. | 31.

Elokuussa: 3. | 5. | 6. | 7. | 10. | 12. | 13. ja 14. Sunnuntaisin klo 16, muut klo 19

Liput 39/30 € | www.lippu.fi

spiegeltent-teltta, mannerheiminpuisto

Future Circus festivaali 17.-26.8.

Kymmenen päivää yhtä sirkusta!

17.8. klo 21 Akrobatiaa ja tulta Aurajoen yllä

Festivaalin avaustapahtumassa esiintyy tivoli sariola, vapaa pääsy

Les Colporteurs

Ranskalainen nykysirkusryhmä vie-railee Turussa kahdella esityksellä:

Les étoiles | 17.8. klo 15 ja 18.8. klo 19

sur la route | 18. ja 20.8. klo 22

Logomo, Köydenpunojankatu 14

www.turku2011.fi

www.kotimaassa.fi35

Viimeinen ehtoollinen

Maallinen ja hengellinen, nykytaide ja kirkkotaide kohtaavat Leonardo da Vincin kuuluisan seinämaalauk-sen innoittamissa teostulkinnoissa. Näyttelyn taiteilijoita ovat Andy Warhol, Francine LeClercq ja Pauno Pohjolainen.

31.7. asti joka päivä klo 9-20 Vapaa pääsy

turun tuomiokirkko

Contemporary Art Archipelago (Caa) 

Kansainvälinen nykytaidenäyttely tuo Turun saaristoon yli 20 uutta paikkasidonnaista teosta tai tapah-tumaa kansainvälisiltä ja saaristossa asuvilta taiteilijoilta. Mukana ovat mm. Alfredo Jaar (US/CL), Renée Green (US) ja Minerva Cuevas (MX).

18.6.–30.9.

Flux Aura 2011

Kansainvälinen ympäristötaide-tapahtuma tuo taide-elämyksiä Aurajoelle ja sen rannoille. Turun Taiteilijaseuran koordinoiman ko-konaisuuden taiteilijoita ovat mm. Kari Caven, Candy Chang (USA) ja Renja Leino.

20.6.–31.8.

2011 Kulma – liput, info, café ja design shop

Kulmaan voi piipahtaa kysele-mään lisätietoa tapahtumista tai ostamaan pääsylippuja. Samalla voi nauttia kahvilan antimista. Kulman Design Shop on projektikauppa, jos-sa muotoilualan eri tekijät myyvät tuotteitaan muutaman kuukauden kerrallaan. Tarjolla on paikallisia helmiä ja suomalaisen osaamisen tunnettuja huippuja.

2011 Kulma | Kristiinankatu 1  p. 02 262 2022

LöyLyt  taidEsaunassa!

SaunaLab kokonaisuus muodostuu neljästä taiteilijoiden suunnittele-masta saunasta, joihin yleisö pääsee tutustumaan tietysti saunoen. Tarjolla on niin yleisiä vuoroja kuin myös varattavissa olevia yksityisiä vuorojakin.

saunavuoron voi varata osoit-teessa: www.lippu.fi

Hot Cube

Kuvanveistäjä Harri Markkulan kuutiosauna kelluu Aurajoessa.

1.6.–31.8. ti–su klo 12–18

Koko saunan vuokraus (50 min.) 60 €, max. 2–4 hlöä

aurajoki, Wamin edessä

Sauna Solaris

Kuvanveistäjä Hans-Christian Bergin ja teollisen muotoilija Mika Ihanuksen sauna on läpinäkyvä.

1.6.–31.8. ti–su klo 12–18

Yhteissaunavuorot ti–su klo 12–12.50 ja 16–16.50, lippu 10/6 €

Koko saunan vuokraus (50 min.) 100 €, max. 10 hlöä

Wäinö aaltosen museo, itäinen rantakatu 38

The Sounding Dome Sauna

Sipulisaunan on suunnitellut Jan-Erik Andersson, äänet Shawn Decker.

1.6.–21.8. ma–su klo 10–18.30

Sauna + uimalalippu 9 /6,5 /6 € (ei ennakkolippuja)

Kupittaan maauimala

Sauna Obscura

Heidi Lunabban kamera obscuran periaatteella toimiva maisemasauna.

1.6.–28.8. ma–su klo 13–18

Yhteissaunavuorot ma–su klo 13–13.50 ja 15–15.50, lippu 10/6 €

Koko saunan vuokraus (50 min.) 100 €, max. 10 hlöä

ruissalo, saaronniemen  uimarannan edusta

Koko laajan Turku 2011 -ohjelman

löydät osoitteesta:

www.turku2011.fi

Quantum circus

Esitys avaa kvanttifysiikan lainalai-suuksia sirkuksen keinoin ja leikkii universumilla.

17.8. klo 18 | 19., 20., 21. klo 13 ja 18 | 22.8. klo 13

Logomo, Köydenpunojankatu 14

Jani nuutinen - esitys koko per-heelle | 20. ja 21.8. klo 15.30

Godspeed baby! 22., 23., 24. ja 25.8. klo 20

Köysiteatteri ja naruteatteri, Linnankatu 56

perhesirkustyöpajat (Piste ry) klo 10 ja 12, sirkusesitys koko perheelle (Sorin Sirkus) klo 17, sirkuksen avoin lava klo 18 | 20. ja 21.8.

sirkusjuhlat lapsille ja perheille | 26.8. klo 13-18

seikkailupuisto, Kupittaankatu 2

sirkus Finlandia 24. ja 25.8. klo 18.30

Kupittaanpuisto

Katso koko ohjelma: www.turku2011.fi/future-circus-festivaali

Liput: www.lippu.fi

näyttELyitä

Vesi – tunteita ja aisti-muksia

Valokuvaan ja videotaiteeseen painottuvassa näyttelyssä on esillä suomalaista, virolaista ja ruotsalaista nykytaidetta.

21.8. asti | Liput 6/4 €

Wäinö aaltosen museo,  itäinen rantakatu 38

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 36

Elokuun viimeinen viikonloppu on yksi kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdista. tuolloin on tarjolla muun muassa oopperaa turun linnan pihalla ja jazzia suomen Joutsenen edustalla. aurajokirantaan lipuvat Culture 2011 tall ships regatan suuret purjelaivat, joihin yleisö pääsee tutustumaan. 

Logomo Köydenpunojankatu 14 

www.turku2011.fi/logomo Avoinna joka päivä 18.12. saakka

klo 11-19KULMA2011 HÖRNET

CORNER

INFO | CAFÉ | DESIGN SHOP

LIPUT/BILJETTER

2011 Kulma | Kristiinankatu 1 | turku | +358 02 262 2022 | info@turku2011.fi

The Culture 2011 Tall Ships Regatta

Yksi vuoden suurimmista yleisöta-pahtumista tuo suuret purjelaivat Aurajokeen.

26.–28.8.

26.8. klo 23 ilotulitus 

MILjazz

Suomen Joutsenen edusta tarjoaa upeat puitteet jazzta-pahtumalle, jossa jammailevat eturivin solistien kanssa Laivaston Soittokunta, Ilmavoimien Big Band sekä Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta.

27.8. klo 18 | Vapaa pääsy

The Elements

Ilma-akrobatian, tulitaiteen, mu-siikin ja valoshown yhdistävä hen-keäsalpaava esitys Aurajoella ja sen yllä. Helsingin Sirkusammattilaisten esityksen ovat ideoineet sirkus-taiteilijat Mia Lindholm, Mia Silvennoinen ja Kaisa Pesonen.

27.8. klo 22. Vapaa pääsy

teatterisillan ympäristö

Muinaistulien yö

Kulttuuripääkaupunki Turku kutsuu kaikki Itämeren rannikon asuk-kaat ja saaristolaiset eri maissa osallistumaan Muinaistulien yöhön ja kehittämään omaa, paikallista ohjelmaa. Samalla ihmiset ja yhtei-söt haastetaan tekemään lupauksia Itämeren hyväksi. Tulien sijainnit, illan tapahtumat ja annetut lupaukset kootaan karttamuotoon muun mu-assa Turku 2011 -nettisivuille.

tulien sytytys rannikkoalueilla 27.8. klo 21.30

Henrik ja Noitavasara

Historiallinen kansanooppera kerää Turun linnan pihalle yli 100 tekijää ja esiintyjää.

27.-28.8. ja 3.-4.9. klo 20 | Liput 45/35 € | www.lippu.fi

LoGomosta  KuLttuurin Löytää 

JoKa päiVä

Kulttuuripääkaupunkivuoden pääareena on näyttely- ja tapah-tumakeskus Logomo. Aivan Turun päärautatieaseman tuntumassa sijaitsevaan Logomoon sijoittuvat koko vuoden auki olevat näyt-telyt ja osa suurista esityksistä. Menestyneen kansainvälisen kuva-taiteen lisäksi Logomossa on esillä koko perheen kokemuksellisia näyt-telyitä. Logomo, sen taidekahvila ja kauppa ovat avoinna yleisölle viikon jokaisena päivänä, myös juhlapyhinä.

Logomon näyttelyt

Tuli on irti!

Tiedekeskus Heurekan ja Turun museokeskuksen kokemuksellinen näyttely tutustuttaa katsojan liek-kien maailmaan. Liput 12/8 €, alle 7-vuotiaat maksutta.

Only a Game?

UEFAn interaktiivinen koko perheen jalkapallonäyttely. Vapaa pääsy.

Kuvataidenäyttelyt

Liisa ihmemaassa

Suomen valokuvataiteen museon tuottama, suurin Suomessa koskaan nähty nykyvalokuvan näyttely.

Kiasma / ARS11:

Ylistetty videoinstallaatio ensim-mäistä kertaa esillä Suomessa:

Isaac Julien: Western Union: Small Boats (17.6. alkaen)

Tom of Finland

Kattava kokoelma Tom of Finlandina tunnetun kuvataiteilija Touko Laaksosen homoeroottisia töitä.

Kuvataidenäyttelyiden yhteislippu 12/8 €, alle 16-vuotiaat maksutta.

Kaikkien näyttelyiden yhteislippu 20/12 €.

www.kotimaassa.fi37

Tervehdys ystävä,ehtisitkö visiitille luoksemme Mänttään,taiteen ja tarinoiden pariin?

SERLACHIUS-MUSEOT | MÄNTTÄp. (03) 488 6800www.serlachius.fi, www.facebook.com/serlachiusGÖSTA, Joenniementie 47 | GUSTAF, R. Erik Serlachiuksen katu 2

Avoinna ympäri vuodentalvella 1.9.–31.5. ke 14–20, to–su 12–17kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18 ja ke 10–20Yhteislippu 8e / 5e / 1e / perhe 16e

Tervetuloa

MetsäMetsän kuvia 1850-luvulta nykypäivään

Göstan helmetRakastetuimpia teoksia, myös Gallen-Kallelan Talonpoikaiselämää

Göstan kartanossa taiteen ystäville!

MetsästäjätPuhutteleva näyttely tunteita nostattavasta harrastuksesta

Kotkan siipien suojassaPerusnäyttelyssä työläisten ja metsäpatruunoiden historiaa

Lapsuuden tarinatAikuisille nostalgista historiaa, lapsille iloinen puuhamaa

Gustafin pääkonttorissa elämyksiä koko perheelle!

Bror

Bör

jeso

n, E

ster

Toi

vose

n m

uoto

kuva

, 193

6, ö

ljy k

anka

alle

, 93

,5 x

70

cm, G

östa

Ser

lach

iuks

en ta

ides

äätiö

Juhannus Virroilla!

www.juhannusvirrat.com044-715 1263

Ryhmä-matkailua!

www.kaykylassa.fi044-345 0416

MOOTTORIMUSIIKINFESTIVAALI – moottorit kohtaavat luonnon –

6.-7.8. 2011 Rämsöössä

UNELA - hiljaisuuden musiikkia

Jukka Perko & Samuli Kosminen & Yona

MoottorimagiaaKimmo Pohjonen, Ismo Alanko

Reijo Kela, Ville Walo ja Rämsöön moottorimestarit koneineen

Ite-taidetta ja paikallista ohjelmaa

Ohjelma on sama 6.8. ja 7.8. kello 17 – 21. Festivaalilippu 45 € ja 43 €www.ramsoo.fiRämsöön kyläkerho ry

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 38

Turun saaristoseutu

Pimeitä pulloja Helsingistä?

Nykyään merellinen Taivassalo koostuu 181 saaresta ja sillä on merenrantaa yli 300 kilometriä. Huikeita merimaisemia voi ihailla muun muassa ajellessaan 500 metriä pitkällä Kaitaisten sillalla.

Ruotsi-Suomen aikaan, ja aina 1910-luvulle asti, Taivassalo oli tuhansien saarien hallin-topitäjä. Taivassalon Helsingin kylä sijaitsee kuningatar Kristiinan määräämän Suuren Postitien varrella, jonka kautta Tukholman ja Turun välinen posti kulki lähes 300 vuotta. Helsinkiin oli muuttanut meren länsipuolelta ruotsalaisia uudisasukkaita Hälsinglandista.

Helsingin kylää kutsuttiin myös Pimiä-kulmaksi, mikä myöhemmin on selitetty johtuvan hitaasta sähköistymisestä tai sitten kieltolainaikaisista pimeistä pulloista. Taivassalossa kuuleekin kiehtovia kertomuk-

haltuunsa. Garp-Karpelainen-Carpelan suvun hallussa kartano oli aina vuoteen 1796 asti. Nykyisen päärakennuksen rakennutti vuonna 1779 Gustav Malm, jonka vaimo oli syntyjään Carpelan. Viiasten kartanossa on yöpynyt muun muassa Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf.

Henkeäsalpaavan kaunis kirkko

Taivassalon kirkko on vanhin kolmes-ta Pyhälle Ristille omistetuista, Suomen keskiaikaisista kivikirkoista. Se on myös ensimmäisiä, joissa kaikkiin pintoihin on tehty kuvallinen maalaus. 1460-luvun lopulla kirkon holveihin ja seinäpintoihin tehtiin Pietari Henrikinpojan johdolla kalkkimaala-ukset, joiden aiheet on otettu Kristuksen elämästä ja pyhimyslegendoista. Lisäksi maalauksiin sisältyy suuri määrä yksittäisiä apostoleja, profeettoja sekä vertauskuvia ja moraliteetteja. Kuvaesityksiä rajaavat kas-viornamentiikka ja sabloninauhat. Mukana on myös lukuisia vaakunakuvia.

Taivassalon kirkon keskiajan alttarikaappi ja puuveistokset luovutettiin vuonna 1890 Suomen kansallismuseolle, mutta alttarin yläpuolella, kuori-ikkunan edessä on edel-

Taivassalo - meren partaalle syntynyt

Suomen historia alkaa Taivassalosta,

jota ei ole koskaan perustettu, vaan

se on ollut olemassa aina. Jo viikingit

purjehtivat sen vesillä, mutta kunnan syn-

tyvuotena pidetään kuitenkin vuotta 1155,

jolloin piispa Henrik kastoi väkeä Viiasten

kartanon lähteellä.

sia, jotka käsittelevät historiaa, merenkulua ja kovaa elämää saariston luodoilla. Tarinat suurista kalasaaliista, mahtavista aatelissu-vuista, laivojen rakentamisesta sekä sodasta ja rakkaudesta tempaavat mukaansa.

Viiasten kartano

Vanhaan kartanomiljööseen pääsee tutus-tuman Viiasten kartanossa, jossa on yli 40 vuotta toiminut Taivassalon museo. Viiasten kartano sai alkunsa, kun aatelismies Anders Garp sai 1370-luvulla Wiialan kylän maat

Taivassalo-Seuran ylläpitämässä museossa on monipuolinen, yli 8 500 esineen koko-elma, joka on sijoitettu Viiasten kartanon päärakennukseen ja siihen liittyvään työ-väenasuntoon sekä näyttelyhalliin. Esineet liittyvät rakennusten sisustuksiin, perintei-siin elinkeinoihin sekä paikalliskulttuuriin ja -historiaan. Kartanossa on myös vaihtuvia teema- ja taidenäyttelyitä. Alueella sijaitse-vassa kaluvajassa on erilaisia työvälineitä ja pajarakennuksessa toimiva paja entisajan sepän työkaluineen. Väentuvassa on mu-seokahvio ja myymälä. Viiasten kartano on avoinna kesäisin ja muina aikoina ryhmille tilauksesta.

Viiasten kartanossa on yli 40 vuotta toiminut Taivassalon museo. Kuva: Mikko Savela

Eeva Oksman Kari Hirvo

www.kotimaassa.fi39

Graniitinluja silakkapitäjä

Taivassalo on kuuluisa punaisesta graniitis-taan, joka on suosittu kivilaji monenlaisessa käytössä aina pöytätasoista hautakiviin. Silakkaa pyydetään Taivassalon vesiltä siinä määrin, että kunta kutsuu itseään silakka-pitäjäksi. Kalastajia Taivassalossa on eniten koko Saaristomeren alueella ja silakka on ollut siellä kautta aikain tärkein pyyntikala. Herkulliset taivassalolaiset silakkajalosteet on palkittu useilla valtakunnallisilla silak-kamarkkinoilla. Rysäsilakka on antanut nimensä myös taivassalolaiselle kesätapah-tumalle, Silakrysäykselle, jota vietetään aina heinäkuun ensimmäisenä lauantaina.

Pohjoismaiden laajin pionivalikoima

Pionien Koti on aito pionikeidas, joka on noussut yhdeksi Varsinais-Suomen suosituimmista kevät-kesän puutarhakäynti-kohteista. Myös tavalliset puutarhanharrastajat ovat löytäneet tiensä Pionien Kotiin. Pionitaimien ohella Pionien Kodista saa kesäkukkia ja muita pe-rennoja, joita asiakkaat hakevat varsinkin alkukesästä. Vielä heinä-kuussa monet mökkiläiset saapuvat lomille tulleessaan hakemaan kesäkukkia kesämökin kaunistukseksi.

Pionien Kodissa nähtävänä on Pohjoismaiden laajin pionivalikoima.

Lajikkeita on toista sataa erilaista, ja vuosittain mukaan otetaan muutamia uutuuksia joiden jäädessä taas pois. Aina

löytyy ihmeteltävää myös pitkälle eden-neille pioniharrastajille, sillä joukossa

on todellisia harvinaisuuksia-kin. Suoramyynnin lisäksi pionitaimia myydään eri

puutarhatapahtumissa sekä internetin välityksel-lä, vaikka pääosa taimista

menee tukkumyyjille.

Pionien Koti on sopiva kohde myös erilaisten

kerhojen ja yhdistysten ke-säisille bussiretkille. Erityisen

mukavaa on, että sisäänpääsymaksua ei ole, ja ryhmille etukäteen tilattava opastus-kin on maksuton.

www.taivassalo.fi

Taivassalo - meren partaalle syntynyt

leen korkealuokkainen triumfikrusifiksi. Se on yksi Suomen van-himmista ja parhaiten säilyneistä krusifikseista ja kuuluu Suomen kansal-lisaarteisiin. Myös kirkon urut ovat vaikuttavan näköiset. Urkujen upea ja Suomen oloissa harvinai-nen rokokoo-julkisivu on säästynyt vuodelta 1767, vaikka urut onkin uusittu useampaan kertaan.

Kaitaisten silta on yksi maamme pisimmistä, lähes 500 metriä pitkä.

Taivassalon Pyhän Ristin kirkko on rakennettu 1300-luvulla ja sen seinämaalaukset sekä kirkkotaide ihastuttavat. Kuva: Mikko Savela, sisäkuva: Vesa Rantala

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 40

Turun saaristoseutu

KustaviinEeva Oksman Esko Ruoranen

Kesällä Kustavin asukasmäärä nousee mökkiläisten ansiosta lähes kymmenkertai-seksi. Mökillä viihdytään muulloinkin kuin keskikesällä, sillä saaristossa eri vuodenajat ovat vaikuttavia.

– Alkukesästä Kustavi on mitä parhain lo-makohde heräävän saaristoluonnon keskellä, toteaa vapaa-aikasihteeri Maritta Jalonen.

– Keskikesällä nautitaan kulttuurista, ku-ten Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikos-ta ja Teatteri TuulenHuutajien teatteriesityk-sistä Nissilän pihapiirissä. Elokuun lämpimät illat ja upeat kuutamoyöt sekä muinaistulet täytyisi jokaisen päästä kokemaan, huokai-see Jalonen Kustavista lumoutuneena.

Melkein kuin oma rantamökki

Myös ne, joilla ei ole omaa mökkiä, voivat nauttia lomasta Kustavin kauniissa maisemis-sa. Mökkejä on vuokrattavissa koko kesäksi tai vaikka vain viikoksi. Osalla vuokramökeis-tä on oma ranta, kuten Juuvannin merenran-tamökeillä sekä Tamminiemen lomamökeillä. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut hirsimökit tarjoavat oivan mahdollisuuden rentoutumiseen, kalastukseen ja retkeilyyn.

Illalla voi nauttia puulämmitteisen saunan leppeästä löylystä ja pulahtaa mereen tai vain istua rantakalliolla ihailemassa merimai-semia.

Lomakylässä palvelujen keskellä

Vuosnaisten laivarannan tuntumassa on Kustavin Kalatupien talviasuttavia hirsi-mökkejä, jotka ovat varsinkin kalamiesten ja -naisten suosiossa. Kesäisin käytössä on myös vaatimattomampia mökkejä. Kalatupien ruokaravintolan runsaan liha-kalapöydän antimet ovat tarjolla kesällä joka päivä.

Laivarannassa sijaitsee myös Vuosnaisten Meriasema monine palveluineen. Ravintolan runsaasta saaristolaisbuffetista jokainen voi muodostaa haluamansa annoksen, jonka hin-ta määräytyy painon mukaan. Meriasemalla on myös kahvila-baari, vierasvenesatama, vuokrasauna sekä erikokoisia ja -tasoisia mökkejä. Veneilijöille myynnissä on sekä polttoainetta että nestekaasua.

Lomavalkama on viihtyisä ja päihteetön lomakeskus, jonka mökeissä voi majoittua ympäri vuoden. Talviaikaan ruokaa saa tilauk-sesta, mutta kesällä hyvää ruokaa on tarjolla joka päivä. Lisäksi alueella on vaunu- ja telttapaikkoja. Lomavalkamassa järjestetään erilaisia juhlia, leirejä ja tapahtumia.

Lomavalkamasta 2,5 kilometriä Kustavin keskustaan päin sijaitsee Kustavin Lomapalvelut, joka myös tarjoaa mökkima-joitusta, vaunu- ja telttapaikkoja, saunoja, veneitä ja kalastusmahdollisuuksia.

Yöksi putkaan vai jurttaan?

Aivan Kustavin keskustassa Gasthaus Roosa tarjoaa yöpymismahdollisuuden putkassa. Pikkuinen vuokramökki on aikanaan toiminut Saariston siirtovankilana

Kustavi on monelle se ai-noa oikea lomapaikka. Sen luonnonkauneus ja

saaristo ovat kuuluja. Kunta koostuu yli 2000 saaresta ja luodosta ja sen pinta-alasta on 78 % merivesialuetta. Tien päättyessä matkaa voi jatkaa yhteysaluksilla, jotka kuljetta-vat sekä Ahvenanmaalle että Iniöön, Saariston Rengastielle vaikkapa päivän retkelle.

Kesälomalla

www.kotimaassa.fi41

Tapa

htum

atja sen jälkeen Kustavilaisen seurojentalon putkana. Toinen vuokramökki vie leikkimök-kitunnelmiin. Yöpyä voi myös luhtiaitassa, joka kätkee sisäänsä neljä kahden hengen kesähuonetta, tai entisessä sepänpajassa, jonka jykevien pariovien takaa löytyy vielä tilat 3-4 hengelle.

Keskustassa sijaitsee myös Kustavin Lomatuvan hirsinen päärakennus, joka on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Sen toi-sessa päädyssä on nykyaikainen majoitustila, jossa voi majoittua jopa 8 henkilöä.

Itätalon talonpoikaiskartanossa voi saada luontaishoitoja, sillä sinne on kasvamassa Istro Hyvinvointi -hoitola. Itätalossa voi yöpyä edullisesti luhtiaitassa tai vilja-aitan nukkumasopeissa. Majoitusta on tarjolla myös kahdessa kahden tai kolmen hengen huoneessa.

Lootholmassa on tänä kesänä ensimmäistä kertaa mahdollisuus yöpyä hyvin varustellus-sa jurtassa. Jurtta on kehän muotoinen, ik-kunaton ja kupukattoinen paimentolaismaja, jonka runko on koottu ohuista puusäleistä ja katettu huovalla. Veneilijöitä palvelee vie-rassatama, ja telttailijoita ja karavaanareita varten Lootholmassa on leirintäalue. Lisäksi alueella sijaitsee ravintola.

Matkassa omalla veneellä

Veneilijöitä Kustavissa palvelee Lootholman ja Vuosnaisten vierassatamien lisäksi kaksi muuta vierassatamaa. Katanpään linnakesaari on oiva kohde luontomatkaili-joille. Vierassatamasta järjestetään opastet-tuja kierroksia saarelle. Sataman kahvilassa myynnissä on kahvia ja virvokkeita, mutta myös ruokailu onnistuu ennakkovarauksesta. Laura Peterzénsin rannan vierassatamassa on 100 vieraspaikkaa, lasten peli- ja leikkikent-tä, viihtyisä saaristolaisravintola/cafe sekä tehtaanmyymälä/näyttely ja designshop.

Ryhmäristeilylle

Veneettömätkin voivat nauttia me-rielämästä osallistumalla Kustavin Matkailuyhdistyksen järjestämiin risteilyihin M/S Eufrosynellä. Isoonkariin risteillään lauantaina 23.7. klo 9-16. Tiistaina 12.7. ja torstaina 28.7. klo 16:15–21 kohteena on Sarvilinna. Lisätietoja näistä ja muista ryh-märetkipaketeista, kuten Kustavin Ströömin risteilyistä, saa Kustavin kunnan matkai-luneuvonnasta, joka myös vastaanottaa ilmoittautumiset retkille.

Kesätapahtumia Kustavissa

6.6. Kustavi päivä

24.6. Juhannussalkojen koristeluja

eri kohteissa

25.6. Tanssit

Parattulan lava

2.7. ja 13.8. Latotanssit Peltolan lato

10.7. Kesäjuhlat

13.–18.7. Volter Kilpi – kirjallisuusviikko

6.8. Lohimarkkinat ja Lohihölkkä

vko 34 Saaristokulttuuriviikko

20.8. Kirppispäivä eri kohteissa

27.8. Muinaistuli-tapahtumia eri kohteissa

mm. 10-vuotisjuhlakonsertti

Iltakirppis järjestetään Kustavin kesätorilla keskiviikkoisin

klo 17.30–19.30 alkaen 8.6.2011. Kivimaalla kesätori palvelee

juhannuksen jälkeen neljänä päivänä viikossa. Myynnissä on vihanneksia,

juureksia, marjoja, savukalaa, kananmunia leivonnaisia, asusteita ym.

Kustavin matkailuneuvonta puh. (02) 842 6620 ma-to 9-17, pe 9-18 ja la 9-15 matkailuneuvonta@kustavi.fi www.kustavi.fi www.vkkustavissa.fi

Volter Kilpi - kirjallisuusviikolla järjestetään myös talonpoikaisveneiden purjehduskilpailu.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 42

Turun saaristoseutu

Uudessakaupungissa tavataan sanoa, että ”meill o meri iha rannas”. Tänä kesänä idyllisen puutalokaupungin viihtyisästä rannasta pääsee entistä helpommin myös merelle.

Pakkahuoneen vie-rassatama on tullut tu-tuksi monille maitsekin Uuteenkaupunkiin tule-ville. Nyt Pakkahuoneella puhaltavat uudet tuulet, sillä paikan isäntinä aloittivat tämän vuoden alussa pitkän linjan ravitsemusalan ammattilainen Tapio Pääkkö sekä veneilyyn ja merelliseen matkailuun erikoistunut Janne Laitinen.

Pääkkö vastaa myös Pursiseuran ravinto-lasta ja Laitinen Haiduksen saaresta. Heidän toimestaan Pakkahuoneen sisätilojen ilme on muuttunut, kun muun muassa kalusteet on uusittu. Vaikka munkit ovat edelleen Pakkahuoneen ykköstuote, on tarjontaa

monipuolistettu. Uutta on esimerkiksi salaattipöytä, josta löytyy myös aina kalaa jossain muodossa.

Pakkahuoneelle on avattu myös oma terassi,

jossa on ravintolatoimintaa. Pakkahuoneen iltatorit alkavat 28.6. jatkuen aina elokuun alkupuolelle asti. Keskiviikkoisin on luvassa ohjelmallinen iltatori, joka on jaksotettu siten, että alkuiltapäivästä on mukavaa ohjelmaa lapsille ja loppupuolen ohjelma on suunnattu aikuisemmalle väestöl-le esim. musiikin ja tanssin merkeissä. Mansikkakarnevaalit ovat tiedossa keski-viikkona 13.7. ja kesän päätöslauantaita 27.8. juhlistetaan rannassa Venetsialaisten merkeissä.

Meriretkelle

Veneettömienkään ei tarvitse tyytyä merimaisemien ihailuun Kaupunginlahden rannalta, sillä Uudestakaupungista järjeste-tään juhannuksesta elokuun alkupuolelle asti säännöllisiä, aikataulun mukaisia meriristei-lyjä peräti kuutena päivänä viikossa, tiistaista sunnuntaihin. Risteilyaluksina ovat muodon-muutoksen ja uudistuksen kokenut vesibussi Diana sekä upea purjealus, brigantiini Mary Ann. Aikanaan Turussa liikennöineeseen Dianaan mahtuu 70 henkilöä. Saman verran matkustajia saa kuljettaa kolmimastoinen Mary Ann, joka on kopio ensimmäisestä ruotsalaisesta kauppalaivasta, joka purjehti maapallon ympäri vuosina 1839–1841. Alus on rakennettu Luulajassa vuonna 1996 ja se tuotiin Suomeen vuonna 2001.

Mary Ann risteilee Isonkarin majakkasaa-relle perjantaisin ja sunnuntaisin ja vesibussi Diana puolestaan tiistaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Katanpään linnakesaarelle brigantiini Mary Ann matkaa lauantaisin ja vesibussi Diana sunnuntaisin. Vesibussi Diana kuljettaa 30.6.–4.8. torstaisin ja per-jantaisin myös Putsaaren piilokirkolle, jonka arvellaan olevan Rauman fransiskaanimunk-kien 1500–1600-lukujen aikaan rakentama.

Santtionrannan leirintäalueen lapsiystävällinen uimaranta, leikkialueet, minigolfrata, kalastusmahdollisuudet sekä vesiurheilukeskuksen monenlaiset vuokravälinei-neet takaavat koko perheen viihtymisen. Kaupungin kes-kustan palvelutkin ovat vain kävelymatkan päässä. Vas. Sanni Winter (Riitta Kilkku)

Merellinen UusikaupunkiEeva Oksman Uudenkaupungin kaupunki

www.kotimaassa.fi43

Opastetulla kierroksella poiketaan myös kuvataiteilija Heli Sammaliston työhuoneella. Sammalisto työskentelee kesäisin syntymä-paikassaan Putsaaressa.

Lapsiperheiden kannattaa ilmoittautua Mary Annin hauskalle Merirosvoristeilylle, jonka ohjelma sisältää mm. merirosvoateri-an, merirosvoksi naamioinnin, laivan kaappa-uksen sekä lipun laskun. Merirosvoristeilyt järjestetään 30.6.–4.8. aina torstaisin klo 12:00–15:00. Omaa aikaa aikuisille tarjoavat iltaristeilyt saaristossa 30.6.–7.8. torstaista sunnuntaihin klo 19:00–21:30. Aluksella voit nauttia vain kauniista maisemista ja merituu-len hyväilystä tai sitten herkutella maittavan saaristolaispöydän antimista. Tilausajot saattavat aiheuttaa muutoksia risteilyjen aikatauluihin. Liput risteilyille myydään ja varataan ennakkoon Uudenkaupungin mat-kailutoimistosta.

Valloittavia värejä ja mielenkiintoisia yksityiskohtia

Uuden hyväntuulisen taide-elämyksen tarjoaa Taidetalo Pilvilinna, joka on värikäs ja omaperäinen, Suomen ainoa naivistinen taidetalo. Raija Nokkalan ja hänen miehensä hammaslääkäri, näyttelijä Pentti Nokkalan pitkän työn tulos sijaitsee meren rannalla, vain kolme kilometriä torilta, yleisen uima-rannan vieressä. Noin 250 neliön maaläm-pöisestä talosta vain 50 neliötä on perheen asuntona ja loppu on näyttely- ja työtiloja.

Pilvilinnan pihapiiriä sekä sen ulko- ja sisäseiniä koris-tavat kuvitukset ovat taitelija Raija Nokkalan käsialaa. Talon terassilla voi kesällä juoda vaikkapa pullakahvit ja nauttia merinäköalasta. Taidetalon kupeessa on tunnelmallinen pitsimökki sekä taidepolku, joka tuo luonnon ja taiteen lähelle katsojaansa.

Myynnissä on tietysti myös Raijan värikkäitä ja hauskoja postikortteja. Pilvilinna on avoinna kesä- ja elokuussa tors-taisin ja sunnuntaisin klo 14–18 sekä heinä-kuussa näiden päivien lisäksi myös tiistaisin. Crusell-viikon aikaan Taidetalo on suljettu. Ryhmät voivat varata vierailuja Taidetalo Pilvilinnaan ympäri vuoden. Varauksia hoitaa kaupungin matkailutoimisto.

Tapahtumien kesäkaupunki

Kesälauantaisin Uudenkaupungin menoa värittävät suositut Tul Toril -toritapahtu-mat. Aamuyhdeksästä kahteen iltapäivällä jatkuvissa toritapahtumissa paikalliset taitajat esittelevät ja myyvät tuotteitaan ja palvelujaan. Tapahtumilla on 15 erilaista teemaa, kuten Kierrätys ja tuunaus, Äijätori, Flikkatte tori, Tapahtumatori, Moottoritori, Taitotori, Tuoretori sekä Wanhantavaran tori. Viimeinen toriteema on 10.9. järjestettävä Puhtitori.

Merefesti aloittaa Vakka-Suomen kesän. Festivaali järjestetään aina kesäkuun toisena viikonloppuna ja silloin Kaupunginlahden ympäristö täyttyy iloisista ihmisistä ja muka-vasta kesätunnelmasta. Kesäkuussa järjes-tetään myös rataveneiden nopeuskilpailu Uusikaupunki Boat Race. Lapsiperheet ko-koontuvat heinäkuun alussa Leijonapuistoon Uudenkaupungin Pelle- ja Nukkepäiville. Lapsille tarkoitetut Jaakko Jääkairan aar-teenetsintäretket starttaavat heinäkuussa tiistaista lauantaihin joka päivä klo 11 Pakkahuoneen vierassatamasta. Retki kestää noin puolitoista tuntia ja niihin ilmoittaudu-taan etukäteen matkailutoimistoon.

Uudenkaupungin musiikilliseen kesätar-jontaan kuuluvat puupuhallin musiikkiin kes-kittyvä Crusell-viikko sekä maalaishenkinen rock-festivaali Karjurock. Mielenkiintoinen on myös elokuinen Pytinkien Paris -puuta-lotapahtuma, jossa kahden päivän aikana on pientä pääsymaksua vastaan mahdolli-suus vierailla noin kuudessakymmenessä yksityisessä kodissa ja pihassa sekä noin

kolmessakymmenessä julkisraken-nuskoh-teessa.

Opastettuja kävelykierroksia

Crusell-viikon opastetut kävelykierrok-set ovat olleet niin suosittuja, että tänä kesänä Uudenkaupungin matkailuoppaat järjestävät opastuksia myös muina aikoina, kuten Merefesti-lauantaina kesäkuussa. Heinäkuussa kierroksia on joka keskiviikko klo 15 alkaen. Crusell-viikon ajan kierrokselle lähdetään jo klo 11, ja näiden historiapainot-teisten kierrosten aikana pysähdytään torille kuuntelemaan ”Päivän Puhallusta”. Tiistain ja torstain kierroksien mielenkiintoa lisää oppaana toimiva Sanni Winter (Riitta Kilkku), kaupungissa vuosina 1859–1936 vaikuttanut porvarisrouva. Opastettuja kävelykierroksia järjestetään vielä elokuussa Pytinkien Paris -puutalotapahtuman yhteydessä.

Crusell-viikko näkyy ja kuuluu.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 44

Turun saaristoseutu

Crusell-viikko viettää tänä kesänä 30-vuotisjuhlia, sillä sitä on vietetty Uudessakaupungis-sa jo vuodesta 1982 lähtien. Heinä-elokuun vaihteessa järjestettävä tapahtuma on puupu-haltimien juhlaa.

Crusell-viikko on kansainvälisestikin tunnettu, ja sillä on oma vahva asemansa yk-silöllisenä, selkeän linjan valinneena tapahtu-mana kesäisen Suomen musiikkitapahtumien joukossa. Tänäkin vuonna se kokoaa suuren joukon kotimaisia ja kansainvälisiä puupuhal-timien huippuja konsertoimaan, opettamaan ja kilpailemaan kesäiseen Uuteenkaupunkiin. Vaikka tapahtumasta on kehittynyt yksi maa-ilman tärkeimmistä puupuhaltajien fooru-meista, on se aina pitäytynyt olennaisessa ja siten säilyttänyt kotoisen luonteensa.

Kesän 2011 teemana on Ennen Kuulumatonta! Nimi viittaa paitsi moniin

uusiin, juuri Crusell-viikolle tilattuihin teoksiin, mutta myös vanhojen säveltäjien hienojen,

usein kantaohjelmiston var-joon jääneiden sävellysten esille tuomiseen tämän-vuotisessa konserttioh-jelmistossa. Säveltäjä

B.H. Crusellin elämäntyön kunnioittamiseksi on festivaali tilannut

juhlavuotenaan kahdeksalta suomalaiselta hyvin erityyppistä musiikkia tekevältä sävel-täjältä pienimuotoiset teokset kantaesitettä-viksi juhlaviikon aikana. Harri Ahmas, Perttu Haapanen, Johanna Juhola, Jukka-Pekka Lehto, Minna Leinonen, Kerkko Koskinen, Mikko Nisula ja Aija Puurtinen edustavat tämän päi-vän luovan suomalaisen säveltaiteen kenttää. Luvassa on mielenkiintoinen ja yllättäväkin uutuuksien kavalkadi. On virkistävää kuulla uusia teoksia tuttujen suosikkien lomassa.

Crusell-viikko tulee olemaan jälleen run-sas, värikäs ja monipuolinen. Kansainvälinen fagottikilpailu tarjoaa kosolti jännitystä ja mahdollisuuden todeta maailman par-haiden nuorten fagotistien tämänhetki-nen taso. Kilpailun maineikas jury myös esiintyy itse omassa konsertissaan. Oboisti Christian Wetzel, klarinetisti Charles Neidich ja huilisti-kapellimestari Benoit Fromanger tuovat tuulahduksen maailman kärkikaartin musisoinnista. Meta4-jousikvartetti, Il Vento -puhallinkvintetti, RSO:n kamariyhtye, Timo

Lassy Band, Total Cello Ensemble yhdessä Kari Kriikun kanssa, tango nuevo

-yhtye Johanna Juhola Reaktori

sekä gam-bialainen

Jambedula Cultural

Group tuo-

Ennen Kuulumatonta! Crusell-viikko 23.–30.7.2011

vat kuulijoiden iloksi monipuo-lisen kattauksen musiikin eri lajeja ja luonteita. Viikon loppuhuipentumana kuullaan Kuhmon Virtuoosien ja Osmo Vänskän ensimmäinen yhteinen konsertti, solistina sopraanotäh-ti Helena Juntunen. Pianon ihmemies Iiro Rantalan esittämänä kuullaan mm. Mozartin ja 100-vuotissyntymäpäiväsankari Nino Rotan musiikkia. Parhaiten elokuvamusiikistaan tunnetun Rotan mainiota musiikkia esitel-lään useissa muissakin konserteissa. Lapsille on tarjolla aitoa lastenmusiikkia Ammuu! -lastenmusiikkiorkesterin mukaansatempaa-vien esitysten myötä.

Soiva saari – Sound of the Island

Perjantaina 22.7.2011 Crusell-viikko järjestää ennen kokemattoman konsertin Isokarin majakkasaaren jylhillä rantakallioilla. Saaren luonto on ainutlaatuista ja näkymät merelle vertaansa vailla. ”Soiva saari – Sound of the Island” on osa Turun kulttuuripää-kaupunkivuoden ohjelmistoon kuuluvaa Loisto-konserttisarjaa, jossa kansainväliset huiput ja nousevat tähdet vievät jazzia ja klassista musiikkia historiallisille majakka-saarille, idyllisiin saaristolaiskirkkoihin ja veden äärelle. Isokarin konsertissa esiinty-vät sopraano Helena Juntunen, klarinetisti Kari Kriikku ja Uusi-Helsinki -kvartetti. Osa Loisto-konserttien lippujen tuotosta lahjoi-tetaan Saaristomeren suojeluun.

KARI

KRI

IKKU

JUKK

A-PE

KKA L

EHTO

JOHA

NNA J

UHOL

A

www.kotimaassa.fi45

Ylinenkatu 21 Uusikaupunki Puh. (02) 8477 100 www.gasthauspooki.com

Gasthaus PookinGasthaus Pookin

Kesä-elokuussa

JOKA PÄIVÄ12-18

MAJOITU MUKAVASTI 4 kodikasta 2 hengen huonetta

keskelle merellistäUuttakaupunkia mukavuuksin

runsaalla aamiaisella!

Pidämme huolta myös pikkuväen

jaloista.

Naisille iloisia, asiallisiasandaaleja ja kesäkenkiä.

Miehille kenkiä kokoon 53 asti ja naisille 45 asti.

Voit myös tilatakenkiä postitse!

Alinenk. 36 UusikaupunkiPuh. 02-844 3553Avoinna (kesällä)Ark. 9-17.30 (19)

La 9-14 (15)Alinenkatu 27, Uki (Alinaa vastapäätä)

Avoinna ark. 10-17, la 9-14

Kenkäkauppa Alina on...Ihmeellinen. Kummallinen. Ihana. Erilainen.Alinassa löytyy kengät jokaiselle. Ihan totta.

Varmasti löytyy. Voiko tällaista kauppaa olla olemassa?Kyllä! Tule Alinaan ja koe löytämisen riemu. Ja palvelu!

www.alina.fi

Kenkäkauppa Alina

VAKKA-SUOMEN PANIMO OSAKEYHTIÖPohjoistullikatu 11, 23500 Uusikaupunki

Puh. 02 8400 400www.vasp.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 46

Veneily ja risteilyt

Orilammen Lomakeskuksesta lähtevä Tuuletar II on puinen vesibussi, johon mahtuu maksimissaan 130 matkustajaa. Kauniilla säällä väki kerääntyy ylätasanteelle nauttimaan auringonpaisteesta ja vilvoitta-vasta kesätuulesta, mutta sateen sattuessa maisemia voi ihailla sisätiloista. Vakioristeily kestää noin kolme tuntia.

Vuoroajojen lisäksi ryhmille on tarjolla tilausristeilyjä sekä Kultapaketti, joka sisältää risteilyn lisäksi runsaan aterian Orilammen Lomakeskuksen herkullisesta maalaispito-pöydästä.

Huojuva riippusilta

Vakioristeily alkaa Vuohijärveltä ja suuntaa Repovedelle kulkien läpi kapei-koiden ja salmien. Lapinsalmessa Tuuletar II alittaa Lapinsalmen riippusillan, joka on osa Valkealan yli 100 kilometrin mittaista ulkoilureittiä. Vuonna 1987 valmistunut silta on 50 metriä pitkä ja painaa viisi tonnia. Kymmenen metrin korkeudessa roikkuva silta on matkailijoiden suosiossa, sillä kävely hiljaa huojuvalla sillalla on vaikuttava elämys. Kapealla sillalla voi kulkea vain yksi henkilö kerrallaan, joten ylitystä joutuu usein jonot-tamaan. Sillan itäpuolella on laivalaituri.

– Tilausristeilyllä kuljetaan ja pysähdytään siellä missä asiakas haluaa, kertoo Helena Salminen Orilammen Lomakeskuksesta.

Kesän mukavin retki

Suomen Kultareitti on yksi Suomen vanhimmista sisävesien risteilyreiteistä. Risteily tarjoaa rentoa tunnelmaa, hai-tarimusiikkia, kansallispuiston upeita järvimaisemia, kulttuuria ja historiaa.

Eeva Oksman Orilammen Lomakeskus

www.kotimaassa.fi47

Ryhmä voidaan viedä vesibussilla esimerkiksi Lapinsalmen riippusillalle, josta se kävelee polkureitistöä pitkin Kuutin ka-navalle joko itsenäisesti tai erikseen tilatun oppaan kanssa. Uittokanavalle on mahdol-lista sopia eräruokailu odottamaan saapujia, ja ruokailun jälkeen jatketaan seuraavaan kohteeseen vesibussilla tai palataan takaisin Orilammelle.

Upeita maisemia ja uittohistoriaa

Vesibussista on hyvä ihailla Repoveden jyhkeitä kallioseinämiä sekä jylhiä maisemia. Parhaat näköalat on Mustalamminvuoren

Tarinoita ja yhteislaulua

Vesibussissa matka sujuu mukavasti, sillä matkan varrella aluksen kapteeni ja nykyinen Orilammen isäntä Heikki Vesalainen kertoilee alueen historiasta ja taruista. Välillä ruoriin vaihtuu nuori kippari Jere Vesalainen, kun isä-Heikki laulattaa merimieslauluja haitarilla säestäen. Ja jos laulaminen kuivaa suuta, on vesibussissa tarjolla niin virvokkeita, kahvia, pikkulämpimiä, olutta kuin viiniäkin.

Hautausmaa saaressa

Risteilyn viimeinen pysähdys on Mäntysaaressa, joka on yli 700 vuotta vanha saarihautausmaa. Virallisen hautausmaa-statuksen Mäntysaari sai 1800-luvulla, jonka jälkeen sinne on haudattu jokai-nen kyläläinen. Pienen ja herkänkauniin hautausmaan keskellä on sankarihautoja, joissa lepää yksitoista kylän poikaa sekä yksi lotta. Tutustumaan pääsee myös Mäntysaaren pieneen valkoiseen kappe-liin, joka on rakennettu vuonna 1910. Mäntysaaresta vesibussi jatkaa takaisin järvenselän toisella puolella sijaitsevan Orilammen Lomakeskuksen laituriin.

Suomen Kultareitti -risteilyjä tehdään 10.6.–20.8.2011, jolloin joka kes-kiviikko, perjantai, lauantai ja sun-nuntai Tuuletar II lähtee Orilammen

Lomakeskuksen laiturista kello 14:10. Tilausristeilyt ovat mahdollisia toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin.

näkötornista. Vakioristeilylläkin vesibussi pysähtyy Mustalamminvuoren laituriin. Laiturilta lähtevä puolen kilometrin kivinen reitti nousee jyrkkää vuorenrinnettä ylös. Vuoren laella on 20 metrinen näkötorni, josta hyvällä ilmalla on esteetön näköala melkein koko Repoveden alueen yli.

– Kävelymatka ei sovellu kovin huonojal-kaisille, mutta se on sitäkin palkitsevampi huikaisevien maisemien myötä, vakuuttaa Helena Salminen.

Alueen uittoperinteestä kertoo Kuutinlahden entisöity uittokanava. Kuutinlahden pohjukkaan laskeva his-toriallinen uittoränni on osa uittoreittiä Mäntyharjulta Kuusankoskelle. Uittoränni oi-kaisi tukkien uittomatkan Tervajärveltä suo-raan Repoveteen.

Kuutinkanavalla on pituutta 270 metriä ja se on rakennettu vuon-na 1912. Viimeisen kerran tukit uivat rän-nissä 1968. Uittoränni kunnostettiin vuonna 1996 muistoksi uittohis-toriasta ja se tervattiin uudelleen kesällä 2003.

Kalliomaalauksia

Vakioristeilyillä nautitaan nokipannukahvit Löppösen luolalla, Ruskiansalmen eteläpääs-sä. Löppösen luola ei ole varsinainen luola, vaan kallion sisään kaartuva kovertuma. Nimensä paikka sai erakkoluonteisen rauta-tieläisen Löppösen mukaan, joka kesäisin ka-lasteli Repovedellä ja yöpyi kallion suojissa. Luolan vasemmalta puolelta on vuonna 1978 löydetty lähes tuhoutunut kalliomaalaus. Maalauksesta jäljellä olevista kohdista tark-kasilmäiset voivat havaita kämmenkuvion sekä ihmisen ja hirven hahmoja.

Mäntysaaren kappeli

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 48

Veneily ja risteilyt

Matleena Ikonen Kotkan kaupunki

Kotkan Meripäivät kuuluu erottamat-tomasti Suomen kesään. Vuonna 1962 ensimmäisen kerran järjestetyn tapah-

tuman alkuperäinen idea oli esitellä koti- ja ulkomaisille vieraille sitä, miten suomalainen satamakaupunki elää. Ohjelmaelementteinä tuolloin olivat meri ja merenkulku, satamatoi-minta, laivastovierailut, urheilu ja kulttuuri.

Tapahtuman alkuvuosista on kuljettu pitkä taival, ja vaikka Meripäivät nykyisin onkin alkuperäisestä melko lailla poikkeava koko kansan kesäjuhla, jotain alkuvuosien perimmäisestä ajatuksesta on edelleen tallella: Kotkassa halutaan markkinoida kaupunkia Meripäiväyleisölle myös ympärivuotisena kohteena. Kotkaahan pidetään yleisesti vain kesäkaupunkina, vaikka siellä tapahtuu paljon myös

Itämeri innoittaa

Tulevan kesän Meripäivien teemana on Itämeri, mikä näkyy niin festivaalin ilmeessä kuin sisällössäkin. Tapahtuma-alueen sydä-meen, sataman laiturialueelle pystytetään Itämeri-kylä, jossa esitellään aiheeseen liitty-viä eri toimijoita. Itämeri-kylä tarjoaa tietoa, toimintaa ja oivalluksia koko perheelle: siellä pääsee mm. tutustumaan merentutkimuk-sen tuoreimpaan tietoon sekä vierailemaan kuvitteellisessa Itämeren kaupungissa.

Merikeskus Vellamossa järjestetään lisäksi kansainvälinen ympäristöfoorumi, ja Itämerta paljon kyntänyt merentutkimusalus Aranda vierailee satamassa. Itämeri-teeman ytimeen pääseekin parhaiten tutustumalla Arandaan paikan päällä.

Ei kesää ilman Meripäiviä

muina vuodenaikoina. Yhteistä on myös tapahtuman saama suosio: jo ensimmäiset Meripäivät keräsivät yli 30 000 kävijää, ja nykyisinkin tapahtuma on maan toiseksi suurin festivaali Helsingin Juhlaviikkojen jälkeen. Viime vuonna Meripäivillä vieraili neljän päivän aikana lähes 200 000 kävijää. Ajankohdaksi on vakiintunut heinäkuun viimeinen viikko.

www.kotimaassa.fi49

Eturivin näyttelijät Yleisessä saunassa

Meripäivien ohjelmassa nähdään jo viiden-tenä kesänä peräkkäin Suomen nimekkäitä näyttelijöitä lavalla – mutta ei näyttelemässä niin kuin yleensä, vaan laulamassa Juha ”Watt” Vainion tuotantoa. Yleisessä saunassa -viihdekonsertti Kotkan kaupunginteatterissa tuo yleisön eteen tänä vuonna mm. Martti Suosalon, Riitta Havukaisen ja Otto Kanervan, joka yhdessä Kalle Torniaisen kanssa vastaa konsertin annista. Torniainen on myös teh-nyt laulujen sovitukset, ja hänen bändinsä on säestänyt Yleisessä saunassa -konsertit alusta, vuodesta 2006, saakka. Bändissä soittavat lisäksi Ako Kiiski, Peter Enberg, Petri Ikkelä ja Lenni-Kalle Taipale.

Torilla tavataan!

Tämän vuoden Meripäivillä myös paikalliset yritykset ovat aiempaa enemmän mukana tapahtuman toteuttamisessa. Tavoitteena on edistää yritysten mahdolli-suutta osallistua tapahtumaan ja hyödyntää tapahtuman tuomaa potentiaalia oman yritystoiminnan markkinoinnissa. Kotkan matkai-lutoimisto, Kotkan Kauppatie ry ja Kotkan Yrittäjät toteuttavat yhdessä kulttuuriasiainkeskuksen kanssa kaupunkiin Kotkatorin: matkailun, vapaa-ajan, hyvinvoinnin, kalastuk-sen, käsitöiden ym. kotkalaisten yritysten ”messualueen” Kotkan kauppatorille. Kotkatori sijoittuu jo viimevuonna toteutetun saunamaail-man yhteyteen.

Meripäivät Areenalla

Laadukkaat esiintyjät ja hyvä meno kuuluvat olennaisesti Meripäivien an-tiin. Tänä vuonna menosta vastaavat MeripäiväAreenalla mm. nostalgiset Joe Cocker, Twisted Sister ja Village People sekä lukuisa joukko maamme eturivin artisteja ja yhtyeitä, kuten alkuperäinen Pelle Miljoona Oy, Michael Monroe, Jukka Poika, Paula Koivuniemi, Yö ja Popeda. Pauli Hanhiniemi & M.A.D. esiintyy GekkonenStagella sunnun-taina 31.7., ja legendaarisessa merimies-kapakka Kairossa voi nauttia melodisista Meripäiväjatseista jo 18. kertaa.

Päivitettyä ohjelmaa voi käydä katselemas-sa osoitteessa www.meripaivat.com. Laaja esiintyjäkaarti ja monet mielenkiintoiset oheisohjelmat takaavat sen, että Meripäivät on tänäkin vuonna yksi Suomen suosituim-mista kesätapahtumista.

Ei kesää ilman Meripäiviä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 50

Veneily ja risteilyt

Kotkan

Meripäivät28.–31.7.2011

www.meripaivat.com

Since

1962

Merimeininkiä jokaiselle: Merimarkkinat, Areenan suurkonsertit, Vuoden Merilaulu -kilpailu, Juha Vainio -konsertit, Jazz by the Sea, Lasten Meripäivät, urheilutapahtumat, katuteatteria, tivoli ja paljon muuta.

Merelliset meiningit –kesän parhaat mainingitNeljä päivää raikasta menoa koko perheelleItämeri-kylä Kantasatamassa torstaista lauantaihin

ITÄMERI

Itämeriteeman ytimeen pääset tutustumalla Merentutkimusalus Arandaan torstaina ja perjantaina!

Kuva: Ilkka Lastumäki

PORVOON JA LOVIISAN KESÄSe Aidompi Kesä

Lisää tapahtumia: www.porvoo.fi/matkailu 0 www.loviisa.fi 0 www.evenemax.fi

LÄHDE RYHMÄRETKELLE www.porvootours.fi

• Avoimet puutarhat Loviisassa 29.5., 5.6. ja 12.6. klo 12–16• Loviisan kesäravit 30.5., 20.6., 4.7., 11.7. ja 25.7. klo 18.30 • Rootsinpyhtaa Bluegrass & Rendezvous 2011 Strömforsin ruukissa 10.–12.6.• Kuningas saapuu Loviisaan -viikonloppu 1700-luvun hengessä 2.–3.7. • Ruusujen hurmaa 8.–10.7. • Ruukki-päivä Strömforsin ruukissa 9.7. • Small Ships’ Race -venefestivaali 16.–17.7.

• Backyard Rock 22.–23.7.• Loviisan Rauhanfoorumi 5.–7.8.• Kymijoki-päivä 6.8. • Loviisan laulujuhlat 6.–7.8.• Loviisan Sibeliuspäivät 25.–27.8. • Loviisa City Shopping by Night 26.8.• Loviisan Wanhat Talot – valtakunnalliset perinne- ja korjausrakentamisen päivät 27.–28.8.• Vanhan ajan päivät Jokelan kotiseutumuseossa 27.–28.8.

• Kansainvälinen kaupunkisuunnistus, Vanha Porvoo 16.6.• Avanti!XXVI Suvisoitto – Sattumuksia ja kohtaamisia 29.6.–3.7.• Kesäteatteri, Viulunsoittaja katolla, Vanhassa Porvoossa 6.–24.7. ke, to, pe, su• Emäsalon musiikkijuhlat 11.–17.7.• Tirmo Blues 15.–16.7.• Osla – Live musiikkifestari, Kokonniemen puistoalue 23.7.• Aasipäivät Tukkilan tilalla 7.8.

PORVOO • Sadonkorjuu – Olutfestivaali 19.–20.8.• Täti Monika kierroksia 1.7.–31.7. pe, su• Viikinkiseikkailu Linnamäellä 5.7.–9.8. ti• Albertin taikasivellin 8.6., 15.6., 3.8.,10.8.• Pikku Elinan retki Vanhassa Porvoossa 9.7.–6.8. la

LOVIISA

www.kotimaassa.fi51

Saariston museoväylä vie

Oolannin sodan aikakauteen

Anne Pentti

Upea hotelli, laadukas ravintola, kokoustilat ja vierasvenesatama. Tervetuloa!Hotell, restaurang, mötesrum, utställningar och gästhamn i den vackra skärgården. Välkommen!www.skargardscentret.fi ☎ 0400 599 319

Skärgårdscentrum Saaristokeskus

Korpoström

”Ja se oolannin sota oli kauhia”, lauleskelee moni kesäveneilijä ja huikkaa perään ”sunfaraa”.

Britannia ja Ranska yrittivät 1800-lu-vun puolivälissä eristää Venäjän ulko-maankaupan tekemällä laivaston toi-mintakyvyttömäksi. Oolannin sodan tuhoista suuri osa kohdistui Suomeen ja sota vei mennessään Turunmaan saariston eteläpuolen merimerkit. Piirustukset useimmista näistä turval-liselle merenkululle välttämättömistä rakenteista ovat onneksi säilyneet eri arkistoissa.

Tulikoppeja ja riukurovioita

Merimerkit ovat kaikki erilaisia. Suurimmat ovat toistakymmentä metriä korkeita. Merkit ovat tulikoppeja, luotsitu-pia, puukumpeleita, keilapookeja, hirsitor-neja, lyhtypuomipookeja ja riukurovioita. Saaristossa aikanaan melko yleiset riukuro-viot sijoitettiin kallioiden laelle. Riukorovion mastoon sijoitettu tynnyri sisälsi öljyä tai tervaa, jonka avulla puisen merimerkin sai tarvittaessa nopeasti täyteen roihuun. Historiallisten merimerkkien ketjun aloittaa Korpoströmissä Årklobb, jonka riukorovion huipulla on peräti neljä tynnyriä.

Saariston merkkitulista on kuvauksia jo rautakaudelta. Useat vanhat merimerkit perustuivatkin tulen käyttämiseen laivoja oi-keille reiteille ohjatessa. Lyhtypuomipookin takorautainen kori vivuttiin puomilla korkealle ja korissa poltettiin puuhiiltä. Dominikaanimunkit aloittivat Itämeren tuli-pookijärjestelmän luomisen jo 1200-luvulla. Silloin tällöin saariston vähemmän kunnialli-set asukkaat sytyttelivät merkkitulia vääriin paikkoihin ohjatakseen arvokkaat kauppalai-vat sopivasti karikkoihin ja ryöstivät niiden lastit.

Seitsemäntoista merimerkin ketjun vii-meinen sijaitsee Turussa, Aurajoen rannassa. Se on lyhtypuomipooki eli vippfyr, jonka kaltaisia käytettiin 1700-luvun loppuun asti merkitsemään Itämeren halki Venäjälle joh-tavaa valtaväylää. Vippfyrejä on 2000-luvulla rakennettu Suomeen muitakin. Yksi Vaasan edustan luodolle ja toinen Utön saarelle. Utön alkuperäinen tulimajakka perustettiin jo vuonna 1753.

Saariston matkailuneuvontapisteistä saa ilmaisia karttoja, joista merimerkkien sijainnit, ulkomuoto ja historiallinen tausta ja merkitys selviävät.

Kolmenkymmenen viime vuoden aikana seitsemäntoista historiallisten merimerk-kien kopiota on rakennettu ja pystytetty reitille Korpoströmistä Nauvon ja Airiston kautta Turkuun. Merkkien pystyttäminen on tehty pääosin talkootyönä ja hankkeessa ovat olleet mukana lukuisat merihistoriasta ja merenkulusta kiinnostuneet tahot sekä yhdistykset, säätiöt ja yksityiset ihmiset.

Historialliset merimerkit eivät ole ainoas-taan kauppamerenkulkijoiden opastukseksi,

vaan myös huviveneilijöiden iloksi, kanootil-la melojien katseenvangitsijoiksi ja yhteysa-luksella kulkijoiden kiinnostuksen kohteiksi. Merkit on pyritty sijoittamaan siten, että ne näkyisivät hyvin pienveneistä ja jopa matalista kanooteista ja kajakeista. Suuri osa museoväylän merkeistä näkyy yhteysaluk-selle, joka liikennöi Nauvosta Seilin saaren kautta Rymättylään.

Kuva: Kari Koski/trinimedia.com

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 52

Turun Aurajoki saa rannoilleen kym-meniä purjelaivoja elokuun viimeise-nä viikonloppuna. Suuret purjelaivat

muuttavat niitä isännöivän kaupungin ul-konäön kerralla. Mastot kohoavat korkeam-malle kuin jokirannan rakennukset ja joen partaat ovat täynnä eri puolilta maailmaa tulleita merenkulkijoita. Yleisö pääsee tu-tustumaan aluksiin ja jopa mukaan purjeh-duksille.

Harvaan kaupunkiin suuret purjelai-vat ilmaantuvat yhtä tiheään tahtiin kuin Turkuun. Kaupunki ja rannikon lähipaikka-kunnat ovat päässeet isännöimään kilpailua vuosina 1996, 2003 ja 2009. Euroopan Kulttuuripääkaupunkivuosi muutti tämän vuoden suunnitelmia ja kesän kulttuuriregat-ta, The Culture 2011 Tall Ships Regatta, pur-jehditaan Liettuan Klaipedasta Turun kautta Puolan Gdyniaan. Euroopan vesillä purjehdit-tavat kilpailuosuudet ovat useamman sadan merimailin mittaisia. Kilpailun järjestää Sail Training International.

Vaikutus isäntäkaupungin tunnelmaan saattaa olla myös pysyvä. Aikanaan laivanra-kennuskaupunki Newcastle muutti vanhan ja ruosteisen imagonsa kokonaan suuren purjelaivojen vierailun ansiosta ja jos katsoo Turun jokirantamaisemista otettuja kuvia vuodelta 1996, jolloin laivat vierailivat kau-pungissa ensimmäisen kerran, on muutoksia parempaan suuntaan tapahtunut melkoinen määrä.

Turkuun saapuvat mm. venäläiset, yli sadan metrin mittaiset Kruzenshtern, Sedov ja Mir sekä puolalainen Dar Mlodziezy, joka sekin on 109 metrin mittainen.

Merielämää 1700-luvun malliin

Purjehduskilpailun tarkoitus on rohkais-ta nuoria purjehtimisen pariin. Suuri osa jokaisen aluksen miehistöstä on nuoria. Aikaisempaa purjehduskokemusta ei tarvita, mutta alaikäraja on 15 vuotta. Laivoissa opitaan navigoimaan, lukemaan merikarttaa ja muita merimiestaitoja. Miehistö osallistuu kaikkiin laivan töihin, mukaan lukien kokkaa-minen ja siivoaminen. Majoitusolosuhteet vaihtelevat aluksen mukaan. Esimerkiksi Pietari Suuren aikaisen purjealuksen kak-soiskappaleeksi rakennetussa venäläisessä 35-metrisessä Shtandartissa majoittuminen tapahtuu 1700-luvun olosuhteiden mukai-sesti.

Miehistöt järjestävät konsertteja Varvintorilla ja Forum Marinumin ympäris-tössä. Vapaa-aikanaan he pääsevät tutustu-maan paikallisiin olosuhteisiin sekä asuk-kaisiin. Aikaisempien purjelaivavierailujen mukaisesti jokirannoilla parveilee viikonlo-pun aikana satoja tuhansia ihmisiä.

Yli 50 vuotta vanha perinne

Ensimmäinen suurten purjelaivojen regatta järjestettiin vuonna 1956. Kilpailu oli alun perin tarkoitettu kunnianosoitukseksi maailman viimeisille purjelaivoille, joiden aikakauden uskottiin olevan ohitse. Yleisön kiinnostus oli onneksi niin suuri, että jäähy-väistapahtumasta muodostui yli 50 vuotta jatkunut hieno perinne. Myöskään purjelai-vojen rakennusperinne ei ole kuollut, sillä uusimmat kilpailuun osallistuneet alukset on rakennettu 2000-luvulla.

Regatta järjestetään Turussa 26.–28.8.2011 ja se starttaa kilpailuosuudelle kohti Gdyniaa 29.8. maanantaina Utön vesiltä.

Samana viikonloppuna saaristossa vie-tetään Muinaistulien Yötä, jolloin vanhan perinteen mukaisesti sytytetään rannoille tulet ja hyvästellään mennyt kesä. Samalla hyvästellään etelää kohti purjehtivat suuret laivat.

Veneily ja risteilyt

Maailman suurimmat purjealukset saapuvat Turkuun

Anne Pentti

Yli satametrinen venäläinen Mir nähdään taas kesällä Turussa. Kuva: Pertti Suurhasko

www.kotimaassa.fi53

www.runoviikko.fi

Taiteellinen johtajaTaisto Reimaluoto

Gomalan BrassMediterranean Chamber BrassWarsaw Brass & Zoltan KissAllen Vizzu�iEuphoria Brass SextetSinfoninen puhallinorkesteri Sisu…Tervetuloa välimerelliseen tunnelmaan! Kaikki konsertit ja konser�iliput: www.lieksabrass.compuh. 045 132 4000, info@lieksabrass.com

Mainosyhteistyössä Pohjois-Karjalan Taidetoimikunta

Lieksan Vaskiviikko22. - 30.7.2011

Kysy lisää p. 040 8396 350

Tutustu nettisivuihimme:

www.metsakartano.com

Teatteripaketit MetsäkartanolleRautavaaran Harrastajateatteri; Poikamiehen pesäpuuTeatteri + ruokailupakettiHinta 26,-/hlö. Sis. noutopöytäruokailun ja talon esittelyn Metsäkartanolla sekä teatterilipun. Min. 20 hlöä.

Teatteri + majoituspakettiHinta 66,-/hlö/ majoitus lomahuoneistossa.50,-/hlö/ majoitus erähotellissaSis. yhden yön majoituksen talon liinavaatteilla, saunan ja aamiaisen sekä teatterilipun. Min. 20 hlöäKaraoketanssit lisähintaan 200,-.

Retkikohde: www.metsakartano.com

Savonlinnan maakuntamuseo, Riihisaari • puh. 044 417 4466 www.savonlinna.fi/museo • Avoinna kesä-elokuussa joka päivä klo 10-17

Pääsymaksut 5 € / 2 €. Yhteislippu Olavinlinnan kanssa 8 € / 3 €.

• Taide on totta 2011 – Kotimaan eturivin graafikot tänä kesänä täällä!

• Kotimeri – Itämerivalokuvia

• Perämoottorin kyydissä Moottoriveneilyä sadan vuoden ajalta

• Saimaan luontoa ja kulttuurihistoriaa

• Museohöyrylaivat

• Yleisöristeilyt saimaannorpan kotivesille

• Nukketeatteria museolaivassa

KESÄN 2011 RUNSAUDENSARVI

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 54

Ihana Suomen suvi

Ahti Oksman Vivamon Raamattukylä, Seppo Paldanius

Vivamon Raamattukylä on mielen-kiintoinen kristillinen teatteri, jossa Raamatun tutut kertomukset heräävät eloon kaikilla aisteilla koettaviksi draa-man, musiikin, nukketeatterin ja tanssin keinoin. Kunakin esityspäivänä on kaksi eri näytelmää. Aamupäivällä esitetään koko perheelle suunnattuja Luomisen

Lohjajärven rannalla sijaitseva Vivamo on Kansan Raamattuseuran keskus, jossa järjestetään eri-

laisia kursseja, tapahtumia ja loma-viikkoja sekä rippileirejä. Vivamossa sijaitsevat myös Pyhän Birgitan kap-peli ja Pohjoismaiden ensimmäinen Hiljaisuuden puutarha sekä Särkyneen sydämen kirkko, jossa vietetään juma-lanpalveluksia ympäri vuoden.

Luomisen puutarha ja Nooan arkki

Luomiskertomus esitetään Vivamon Raamattukylän hivele-vän kauniissa omenapuutarhas-sa, josta näkymä avautuu kau-as Lohjajärvelle. Kertomuksen kerronta on visuaalisesti vahvaa tanssia ja liikettä Vivaldin musii-kin myötäilemänä. Esitys etenee

Raamatun kertomuksen mukai-sesti alkaen pimeydestä ja luomis-työstä aina paratiisin porttien sul-kemiseen asti. Onneksi tuo asiain tila ei kuitenkaan ole lopullinen ja toivo elää.

Nooan arkissa puolestaan ker-rotaan hauskasti ja lapsenmieli-sesti Nooa elämästä, arkin raken-tamisesta ja vedenpaisumuksesta.

Tuhlaajapoika

Kesä- ja elokuussa Raamattu-kylässä esitetään tuttua Tuhlaajapoika-kertomusta, jonka Jeesus puhui aikanaan fariseuk-sille ja kirjanoppineille, kun nämä syyttivät Häntä syntisten suosi-misesta. Kahdesta veljeksestä nuorempi haluaa nähdä ja kokea muutakin kun kodin jokapäiväi-set askareet. Saatuaan osuuten-

puutarha ja Nooan arkki -näytel-miä. Lounaan jälkeen vuorossa on vielä yksi raamatullinen esitys. Vierailijat voivat olla mukana koko päivän tai osallistua vain aamu- tai iltapäivän ohjelmaan. Jo yli 56 000 ihmistä on päässyt kokemaan Raamatun kertomusten heräävän eloon meidänkin ajassamme sen jälkeen kun Raamattukylä avattiin kuusi vuotta sitten.

www.kotimaassa.fi55

vuotta

18.–22.8.TÄÄLLÄ VIIHTYVÄT KAIKKI!

Teemoina: vapaa-aika • muoti • hyvinvointi • rakentaminen • sisustaminen

• ympäristö • harrastuksetKYSY RYHMÄ-TARJOUSTA:

puh. (02) 337 111

Uutuuksia

ja elämyksiä

JO VUODESTA

1961!ROBERTINO

lavalla 1961 ja 2011!

Koko messuohjelma:

www.turunmessut.fi

sa perinnöstä matkustaa hän vieraille maille, joka on tyystin erilainen kuin turvallisen kodin ilmapiiri. Aikaa myöten koko po-jan omaisuus menee, eikä hänel-lä ole ruokaa eikä majapaikkaa. Sikojenkaan ruokaa ei hänelle anneta. Niissä elämäntilanteissa päättää poika palata kotiin isän luo. Mutta voiko hän palata? Riittääkö isän rakkaus ja anteek-siantamus? Tuttu kertomus tuo eteemme teatterin keinon väärät valinnat ja epäonnistumisen, mut-ta myös anteeksiantamisen ja isän rajattoman rakkauden.

Tien kulkijat

Tämän kesän uutuusnäytelmä Tien kulkijat saa ensi-esityksensä 8.7.2011. Apostolin tekojen yh-deksään ensimmäiseen lukuun pohjaava näytelmä vie katsojat seuraamaan seurakunnan alkua ja kehitystä. Jeesuksen opetuslapset olivat eläneet vaikuttavia aikoja. Heidän Herransa oli naulittu ris-tille, ylösnousemuksensa jälkeen Hän oli näyttäytynyt opetuslap-

silleen ja vihdoin otettu ylös tai-vaaseen. Nyt tuo pieni joukko en-simmäisenä helluntaipäivänä oli koolla yläsalissa lukittujen ovien takana odottamassa opettajansa lupausta Pyhästä Hengestä.

Tien kulkijat –näytelmä kertoo meille, kuinka tuo päivä muutti mukana olleiden ihmisten elä-män. Se kertoo meille voitoista, mutta myös epäluuloista ja vihas-ta, joka huipentui Stefanuksen kivittämiseen. Tien kulkijat tuo eteemme Saulus Tarsolaisen, joka vihaa uhkuen vainosi Jeesuksen seuraajia. Mutta se näyttää meil-le myös Jumalalan rakkauden ja muuttavan voiman, joiden vaiku-tuksesta entisestä seurakunnan vihollisesta tuli Paavali, väsymä-tön seurakuntien perustaja ja us-kovien opettaja. Tien kulkijat on esitys, joka jokaisen pitää nähdä, sillä se antaa meille oivaa tausta-tietoa moniin tämänkin ajan hen-gellisiin tapahtumiin.

www.vivamonraamattukyla.fi

Harmaakivikirkon tapaan rakennettu Pyhän Birgitan kappeli on mie-lenkiintoinen nähtävyys.

Nooan arkki -teatteridraama on suunnattu koko perheelle.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 56

Ihana Suomen suvi

Vaikka Blondi – Leagally Blonde on huu-morintäyteistä kesäteatteria, antaa se aihetta myös pohdiskeluun. Musikaali pureutuu komedian keinoin tärkeisiin teemoihin, kuten sukupuolten väliseen tasa-arvoon, seksuaaliseen häirintään ja ennakkoluulojen voittamisen tärkeyteen.

Vaaleaverikkö Ellen Woodsin tulee jäte-tyksi, kun poikaystävä aloittaa lakiopinnot Harvardissa. Syyksi mies ilmoittaa etsivänsä vakavasti otettavamman vaimoehdok-kaan. Tästä sisuuntuneena Ellenkin pyrkii ja pääsee myös lukemaan lakia samaan yliopistoon. Hauska ja vauhdikas musikaali perustuu Amanda Brownin kirjaan sekä siitä tehtyyn elokuvaan Blondin kosto.

Pääosassa loistaa Eeva Vilkkumaa

– Blondi-Ellen on sympaattinen hahmo. Meille on yhteistä positiivisuus sekä kiinnos-tus muotia ja pop-musiikkia kohtaan, toteaa Vilkkumaa. Näiden lisäksi löytyy muutakin yhteistä. Myös Vilkkumaa on kauneudestaan ja blondiudestaan huolimatta älykäs nainen, joka suurimman osan vuotta tekee väitöskir-jaa Aalto-yliopiston systeemianalyysin laitok-

sella. Vilkkumaalle sekä tiede että taide ovat tärkeitä ja ne täydentävät toisiaan. Musiikki ja musiikkiteatteri tuovat hänen elämäänsä mukavaa vaihtelua.

Juhani Laitala esittää musikaalissa yli-opiston naisiin menevää professoria, Mikko Vihma Ellenin ex-poikaystävää ja Sami Uotila Harvardin oikeustieteen opetusassistenttia. Heidän mielestään Blondi on mitä parhainta kesäteatteriviihdettä ja sopii kaikenikäisille. Kike Elomaa tekee esityksessä musikaali-debyyttinsä murhasta syytettynä entisenä fitnesstähtenä. Ohjaaja Heikki Sankarin mukaan ainoa sopiva vaihtoehto rooliin oli juuri Kike, joka laulajanuran lisäksi on niittä-nyt mainetta kehonrakennuksessa. Elomaa on nuoruudesta asti haaveillut pääsevänsä musikaalirooliin, vaikka näytteleminen vähän jännittää, Kike on luottavainen.

– En pelkää haastetta, sillä uskon oppivani uudetkin asiat kovalla treenaamisella. Olen erittäin pedantti tyyppi, hän toteaa. Kike kehottaa musikaalin sanoman tavoin hylkää-mään ennakkoluulot.

– On ihminen sitten minkä painoinen, minkä näköinen, tai minkälainen vain ulko-naisesti, hän voi olla sisäisesti huippu vahva ja saada aikaan vaikka mitä! edelleen trim-matulta näyttävä Kike sanoo ponnekkaasti. Itsekin Kike on varmasti törmännyt ennak-koluuloihin tultuaan valituksi eduskuntaan. Rohkeutta häneltä ei kuitenkaan puutu, sillä kuka muu kansanedustaja uskaltaisi ryhtyä kesäduuniin, jossa edessä on yli 50 täyspit-kää esitystä!

www.samppalinnanteatteri.fi

Samppalinnan Kesäteatterissa nähdään 23.6.–15.8.2011 uu-den musikaalikomedian Blondi

-Legally Blonde Pohjoismainen kan-taesitys. Ohjaaja Heikki Sankarin mukaan on erittäin harvinaista, että saadaan uusia musikaalioikeuksia Suomeen ja varsinkin kesäteatteriin. Teoksen musiikin 9-henkiselle orkeste-rille on sovittanut kapellimestari Jussi Vahvaselkä. Suuren musikaaliorkeste-rin lisäksi lavalla nähdään yhteensä 26 esiintyjää.

Kaunis ja fksu Blondi valloittaa Turussa Eeva Oksman Joni Rantasalo

Blondin pääosassa nähdään Eeva Vilkkumaa.

www.kotimaassa.fi57

www.tvo.fi

”Bonk Business Inc. on multiglobaali teollisuusjätti, joka ny-kyään työllistää 13 000 työntekijää 52 maassa. Yhtiö sai alkunsa Helgolandista (nyk. Pyhämaa), joka on nykyään osa Uuttakaupunkia. Yhtiön perustaja Pär Bonk syntyi 1853 köyhään kalastajaperheeseen. Poika oli keksijänero, joka kaiken vapaa-aikansa rakenteli erilaisia koneita ja laitteita”, aloittaa Assistant Compressor Liisi Vapanen esi-tyksensä Bonk-yhtiöiden huimasta historiasta.

Kesäoppaana toimiva Vapanen esittelee Bonkin his-toriaan liittyviä, toinen toistaan erikoisempia laitteita. Seinillä olevat suuret valokuvat täydentävät esitystä. Vapanen kertoo Itämeren anjoviksesta jalostetuista tuot-teista ja ilmiöistä ja puheessa soljuu erikoisten laitteiden nimiä, kuten öljyntislauslaite, kuumaöljyannostelija, me-kaaninen garumtarjoilija, anjovisnuuskamylly, haahkanpe-lätin, enokiittipora, hydrofoninen epäkeskohöyrypumppu, anjovisten syöttökärry, enokiittisydäminen sähköfati, elektromag-neettinen ilmapallo ja paranormaali kanuuna. Siirryttäessä kakkoshal-liin laitteet muuttuvat yhä modernimmiksi, ja nähtävänä ovat muun muassa Surf-skootteri, Atomic Telemotion, friikkiaaltomuunnin sekä Raba Hiff -laitteet. Nykyään Bonk Business Inc. on maailmanjohtaja muun muassa LBH-teknologiassa, täysin toimintavapaiden koneiden sovelluksissa sekä disinformaatiojärjestelmissä.

Humpuukia vai hauskaa huijausta?

Rakkautta ja draamaa

Bonkin suvun historia ei kerro vain yrityksestä ja koneista, vaan myös perheen koskettavista elä-mänkohtaloista. Yhtiön perusta-ja Pär Bonk ja hänen perulainen vaimosa Popoletta Vuh saivat pojan, Pärren, joka avioitui kiina-laisen jazz-laulajattaren kanssa. Heidän poikansa Barry vaikutti Amerikassa. Bonkin suvun elä-mänkohtaloihin sisältyy niin pala-vaa rakkautta kuin onnettomia ta-paturmia ja mystisiä katoamisia.

Bonkin häikäilemättömästi faktaa ja fiktiota sekoittava tari-na tempaa mukaansa niin suuret kuin pienet kuulijat. Vaikka yleisö nauraa pitkin matkaa, pysyy opas roolissaan, ilme peruslukemilla.

Lasten konepaja

Kierroksen jälkeen piharaken-nuksen Baby Bonk -konepajassa lapsilla ja muilla lapsenmielisillä on mahdollisuus rakentaa omia mielikuvituslaitteita oikeista ko-neenosista, oikeilla työkaluilla. Teoksia ei viedä kotiin, vaan val-miit vempaimet laitetaan nimi- ja tuotetiedoilla varustettuina hyl-lyille muiden ihasteltaviksi.

Bonk tarjoaa oivaltamisen rie-mua. Mitä siis siitä, vaikka Bonk olisikin humpuukia, sillä Bonk-kierros saa aina hyvälle tuulelle!

www.bonkcentre.fi

Uudessakaupungissa sijaitseva Bonk-keskus ei ole tavallinen museo, vaikka se aluksi siltä vaikuttaakin

Paranormaali kanuuna.

Eeva Oksman Bonk-keskus

Ote Bonk-keskuksen vieraskirjasta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 58

Ihana Suomen suvi

Maan kätköissä Outokummun Vanhalla Kaivoksella avautuu ainutlaatuinen ja kiehtova maailma: matkailukohteeksi muutettu kaivosalue kertoo elävästi ja mielenkiintoisesti

kaivosmiesten kulta-ajasta ja suomalaisen kaivostoiminnan histori-asta. Outokummun mäen ympärille levittäytyvä Vanha Kaivos on laa-ja museoalue ja matkailukohde, jollaista ei löydy muualta Suomesta.

tyminen alueelta vuonna 1910. Se oli mullistava käännekohta, sillä siitä käynnistynyt kaivostoimin-ta toi töitä, ihmisiä ja kehitystä pikkupaikkakunnalle, josta yli 70 vuotta jatkuneen kaivostoimin-nan ansiosta muodostui maam-

Outokummun Vanha Kaivos johdattaa kaivos-toiminnan kiehtovaan historiaan

me merkittävin kaivoskaupunki. Vuosikymmenten ajan jatkunut toiminta jätti paikkakunnalle mie-lenkiintoisia muistomerkkejä kai-vosmiesten kulta-ajasta.

Outokummussa toimi kaikki-aan neljä kaivosta, joista Vanha Kaivos on nimensä mukaisesti vanhin ja tällä hetkellä myös ai-noa museoitu kohde. Toiminta Vanhalla Kaivoksella alkoi jo sata vuotta sitten, ja vaikka nykyään toimintaa ei enää olekaan, Vanha Kaivos seisoo paikallaan kertoen jälkipolville tarinaa siitä kovasta työstä, tahdon voimasta ja periksi antamattomuudesta, joka aikojen saatossa löi Outokumpuun lei-mansa. Vanha Kaivos on ikimuis-toinen ja ainutlaatuinen vierailu-kohde koko perheelle.

Kiisu ja karbidi? Koe kaivos itse!

Vanhan Kaivoksen alue koostuu useista, vanhoista rakennuksista, joiden historia pohjautuu kaivos-toimintaan. Suurin osa rakennuk-sista on rakennettu 1920-luvulla. Rinnerikastamo, jota käytettiin rikastustoiminnassa 1950-luvul-le saakka, käsittää tällä hetkellä

mm. rikastusprosessia esit-televät tilat ja laitteet sekä useita näyttely- ja juhlati-loina toimivia saleja. Myös lipunmyynti, matkailuneu-vonta ja museokauppa sijaitsevat kesäsesonkina rikastamon alimmassa salissa.

Nykyisessä Kaivosmu-seossa on aikanaan toi-minut kaivosmiesten

tupa, jossa on ollut mm. puku- ja pesutiloja. Juuri remontoituun museoon valmistuu tulevaksi ke-säksi täysin uusitut näyttelyt.

Vuonna 1985 louhittu museo-tunneli kulkee Outokummun mäen läpi. Kunnostetussa museo-tunnelissa voi tehdä joko opas-tetun tai omatoimisen kierrok-sen, jonka aikana kokee elävästi kaivoshistoriaa ja kaivosmiehen työpäivää aidoissa olosuhteissa. Tuntumaa kaivosmiehen arkeen tuovat mm. vanhat kuvat ja ko-neet. Tunneli mahdollistaa myös jännittävät kierrokset otsalamp-pujen valossa.

Museotunneliin on pystytetty valokuvanäyttely Työpäivä kai-voksessa, joka haluaa kunnioittaa niitä kaivosmiehiä, jotka voimi-aan säästämättä ottivat perheil-leen elannon kivestä kaivoksen rankoissa olosuhteissa. Tunneliin on tuotu valokuvia mainarin ar-jesta kaivoksen ankarissa ja välillä ankeissakin olosuhteissa – ajatte-lemisen aihetta nykypäivän ihmi-selle!

Museotunnelin toisessa pääs-sä, vielä maan alla sijaitsee ra-vintola Karbidi, joka palvelee se-sonkiaikana päivittäin ja muuten tilauksesta. Karbidi on erikoisen ja kiehtovan ympäristönsä vuoksi suosittu juhlapaikka. Ravintolan erikoisuus on varmasti lähialuei-den ainoa maanalainen avotulisija keskellä ravintolasalia.

Kaivoshistorian kehto

1900-luvun alussa Outokumpu oli pieni kylä Kuusjärven pitäjäs-sä, Savon ja Karjalan rajamailla. Hiljaisen kylän tulevaisuuden muutti täysin kuparimalmin löy-

Matleena Ikonen Outokummun kaupunki

Dieselveturin vetämistä koppivaunuista saa kokonaiskuvan Vanhan Kaivoksen alueesta.

www.kotimaassa.fi59

Trooppinen puutarhaHelsingin Viikissä

GARDENIA

YHTEYSTIEDOTGardenia-Helsinki

Koetilantie 1, Helsinkipuh. (09) 3478 400

www.gardenia-helsinki.fi

SISÄÄNPÄÄSYMAKSUTAikuinenLapsiOpiskelijaEläkeläinenPerhelippu

4,00 €2,00 €2,00 €2,30 €9,00 €

AUKIOLOAJATma-topela-su

klo 10-18suljettu

klo 10-17

OPASTUKSET RYHMILLE �����

�����

Opastusvarauksetp. (09) 3478 4050

myynti@gardenia-helsinki.fi

YMPÄRIVUOTINENKÄYNTIKOHDE

�����

� � � � �

Trooppisessa puutar-hassa kaakkoisaasia-laisia hyötykasvejaUlkopuutarhassa ruu-suja, pioneja, kärhöjä,perennoja ja japani-lainen kivipuutarha

TropiikissaViikin luonnossa

Tarkista poikkeavat aukioloajatGardenian internet-sivuilta.

Vanhan Kaivoksen alueesta saa parhaan kokonaiskuvan aluetta kiertävällä, noin kilometrin mit-taisella kaivosrautatiellä, joka jäljittelee alkuperäistä, kapea-raiteista rautatietä. Kesäaikaan radalla liikennöi vanha diesel-veturi, jonka perässä kulkevilla koppivaunuilla asiakkaat pääsevät matkustamaan mäen toiselle puo-lelle. Kierroksen päätteeksi voi kiivetä alun perin nostotornina toimineeseen kaivostorniin, josta avautuu huikea maisema yli kai-voskaupungin.

Kaivoksen kainalossa

Mieleenpainuvien kaivoskier-rosten lisäksi Vanhalla Kaivoksella ja sen läheisyydessä järjestetään monenlaista muuta tekemistä.

Kaivoksen vanhassa kiisukuivaa-mossa, joka ennen toimi rikas-teen kuivatus- ja varastointitilana, on nykyisin teatteri, joka on käy-tössä ympärivuotisesti. Tänä ke-sänä Vanhan Kaivoksen suositus-sa teatterissa esitetään klassikko Juhani Ahon Rautatie.

Ryhmille kaivosvierailun yh-teyteen järjestetään tilauksesta erilaisia ohjelmanumeroita kuten teatteriesityksiä, konsertteja ja kaupunkikiertoajeluja. Vanhan Kaivoksen historiallisessa ympä-ristössä on myös kiehtovia tiloja erilaisten kokousten ja juhlien järjestämiseen. Lähellä sijaitseva erä- ja luontokeskus tarjoaa mo-nenlaista tekemistä – maan pääl-lä: mm. patikointi-, melonta- ja kalastusmahdollisuudet sekä las-ten kalakeidas täydentävät maan alla vietetyn kaivospäivän.

Myös ruokailu on elämys Vanhalla Kaivoksella. Luola-ravintola Karbidin lisäksi kaivos-vieraita kestitsee kesäravintola Wanha Paja, ja jäätelönhimonsa voi sammuttaa Vuonoksen jää-telökahviossa, jossa tarjoillaan Vuonoksen Jäätelön oman tilan maidosta valmistamia jäätelöi-tä ym. tuotteita. Museotunnelin suulla sijaitseva jäätelökahvio tarjoaa Kaivoksen kesävierail-le maistuvia muistoja erilaisten jäätelöiden, jäätelöleivosten, eri-koiskahvien ja muun pikkupurta-van merkeissä.

Vanha Kaivos on avoinna 16.5.-31.8. klo10-18, muulloin tilauk-sesta.

Museotunneli

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 60

Helsingin maantieteellisessä keskustassa sijaitsee – ei kerrostalo tai liikekeskus – vaan tunnettu lin-tuparatiisi. Yhdessä Viikin peltojen ja Vantaanjoen

kanssa Vanhakaupunginlahti muodostaa ainutlaatuisen luontokokonaisuuden, jossa nähtävää ja koettavaa riittää jokaisena vuodenaikana. Viikissä matka tropiikin läm-pöön on lyhyt, kun astuu vain sisään Gardenian trooppi-seen puutarhaan.

Gardenia on tänä keväänä 10 vuotta täyttävä toiminta- ja vihertietokeskus, joka tarjoaa kaikenikäisille kävijöille monenlaisia palveluja, kuten opastettuja puutarhakier-roksia ja luontoretkiä, tyhy-toimintaa, viher- ja ympäristöalan kursseja sekä kotipuutar-haneuvontaa. Saman katon alle trooppisen puutarhan kanssa mahtuvat upeat juhla- ja kokoustilat, lounasravintola-kahvila Gardenia ja Töyhtöhyypän luontokoulu.

Ulkopuutarhaan vapaa pääsy

Gardenian ulkopuutarhan erikoisuus on 500 m²:n suuruinen japanilainen karesansui-kivipuutarha, jonka on suunnitellut ja raken-tanut japanilainen puutarhuri ja maisematai-telija Kazuo Makioka ryhmineen yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kuivan kivipuu-tarhan lisäksi ulkopuutarhassa on ruusuja, pioneja, iiriksiä, rinnekasveja, hedelmäpuita ja kesäkukkia. Pihapiirin kol-

mea sivua reunustavat suuret perennapenkit, jotka kukkivat kevääs-tä syksyyn. Keskipuutarhassa oleva noin 60 lajikkeen pionikokoelma on parhaimmillaan heinäkuussa, jolloin kukintansa aloittavat myös vieressä olevat ryhmäruusut jatkaen kukintaansa aina syyskuun alkuun asti. Ulkopuutarhasta löytyy myös pieni kokoelma kärhöjä, havukasveja sekä kukkivia pensaita. Perennakasvit on Gardenian kokoelmissa kasvava teema.

Gardeniasta voi varata opastetun kierrok-sen trooppiseen puutarhaan tai opastetun retken Viikin luontoon. Myös lapsille on tarjolla erilaisia ohjattuja ohjelmapaketteja, kuten Kasvien salaisuus -kierros, jolla etsi-tään kartan ja opasvihon avulla puutarhaan kätkettyjä kuutta aarrearkkua.

Luontoretkillä tähyillään lintutorneista lahdelle, kuljetaan pitkin lahtea kiertäviä, valaistuja ulkoiluteitä tai kierrellään luonto-poluilla Kivinokassa ja Pornaistenniemessä. Puulajipolku esittelee eri puolilta maailmaa kotoisin olevia puulajeja. Puulajipuiston 20 hehtaarin alue on jaettu viiteen kasvimaan-tieteelliseen osastoon käsittäen satoja eri puu- ja pensaslajeja.

Gardenia on auki maanantaista torstaihin klo 10–18, ja lauantaina ja sunnuntaina klo 10–17. Perjantaisin puutarha on suljettu. Varsinkin kesälauantaisin kannattaa tarkistaa puutarhan aukioloaika mahdollisten yksityis-tilaisuuksien varalta.

www.gardenia-helsinki.fi

Tropiikin eksotiikkaa ja

Suomen luontoaPinta-alaltaan 600 m²:n Gardenian troop-

pisen puutarhan kasvillisuus on pääasiassa kaakkoisaasialaisia hyötykasveja, joita ihmiset voivat hyödyntää erilaisiin tarpeisiin kuten syötäväksi, rakennusmateriaaliksi, mausteeksi, lääkkeeksi ja talouspuuksi. Puutarhassa on erilaisia mausteita ja yrttejä, hedelmäpuita, kuitukasveja, metsätalous-puita sekä Aasialle tyypillisiä bambuja. Puutarhassa on tällä hetkellä noin 300 eri kasvilajia, ja määrää lisätään jatkuvasti. Puutarhan vesialtaissa asuu koristekarppeja ja punakorvakilpikonnapariskunta.

Eeva Oksman Gardenia-Helsinki

Ihana Suomen suvi

www.kotimaassa.fi61

Sagalundin museo sijaitsee Kemiönsaaren Vretan kylässä. Opettaja Nils Oskar Jansson perusti puutarhan vuonna 1886

Vretan kansakoulun yhteyteen. Jo lapsuudes-ta lähtien Janssonin ehdoton ihastus oli suu-ri ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné, jonka kirjoittamaa kirjallisuutta Jansson kerä-si elämänsä aikana huomattavia määriä. Hän vieraili myös Linnén maatilalla Hammarbyssä Uppsalassa. Suurta puutarhainnostustaan Jansson sovelsi koulutyöhönsä jo 1880-luvul-la. Oppilailla oli omat kukka- ja kasvimaat, joita he hoitivat kotoa tuoduilla pienillä puutarhavälineillään. Vuosittain toukokuun 1.päivänä pidettiin ”katsastus”, jossa rivissä seisten jokainen oppilas esitteli omat työväli-neensä. Näistä ajoista Sagalundin puutarhas-sa muistuttaa ns. koulupuutarha.

Sagalundin pääopas Jarmo Kujala tietää kertoa, että vuonna 1900 Jansson perusti koulun yhteyteen kotiseutu-museon. Sagalundin museo on maamme vanhin ulkoilmamuseo. Museossa on nähtävissä Suomen ruotsinkielisen rannikkoseu-dun talonpoikaista kulttuuria ja rakennusperinnettä. Alueen 26 rakennuksessa voi nähdä torppareiden, säätyläisten ja talonpoikien elinolosuhteita aina 1750- luvulta alkaen.

– Museon alueella on muun muassa koulu, museo, puisto ja Kemiön Nuorisoseuran omistama seurantalo, luette-lee Kujala. Alueelta löytyy myös tyypillinen talonpoikaistalo viljelmineen, humalatarhoi-neen, lammasaitauksineen ja kanoineen sekä entisajan lääkekasveineen.

Puutarhassa esillä on kolme eri aikakaut-ta, joista vanhin on nähtävissä 1790-luvulta olevan Käräjätalon ympäristössä. Puutarhan yhteydessä oleva ryytimaa oli siihen aikaan vain säätyläisillä.

Villa Sagalund valmistui vuonna 1911 Nils Oskar Janssonin ja hänen opettajakollegansa Adèle Wemanin yhteiseksi eläkeasunnoksi.

Tätä rakennusta ja vanhaa peda-gogiota ympäröivät 1900-luvun alun tapaan perennaistutukset, kymmenet sipulikasvit ja koristepensaat. Talon puutarhaan on pyritty hankkimaan juuri ne vanhat lajikkeet, jotka on mainittu Janssonin muistiinpanoissa.

Nykyinen päärakennus, Sagalundgården, toimi aikaisemmin Vrethallan emän-täkouluna. Sen ympärille on istutettu 1950–1960-luvun puutarha viiniköynnöksi-neen, perennapenkkeineen, luumupuineen ja marjapensaineen. Puutarhaan on istutettu

myös vanhoja omenalajikkeita kuten Kaneli, Åkerö ja Antonovka.

Sagalundin rosariossa on arviolta 120 ruusulajiketta. Monet alueen yksityis-henkilöistä ovat antaneet sinne ruusun-taimia omista erikoisista ruusulajeistaan. Huomattavan lahjoituksen teki turkulainen ruusumatami Toini Grönqvist lahjoittaen Sagalundiin lukuisia kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia lajeja, joista monet ovat peräi-sin jopa keskiajalta.

Sagalundin puutarhaa kehitetään ja rekonstruoidaan Nils Oskar Janssonin aika-kauden mukaiseksi piirustusten, muistiinpa-nojen ja valokuvien avulla. Alueesta on kehit-tymässä miellyttävä ja rikastuttava kokemus puutarhan lähihistoriasta kiinnostuneille.

Sagalundgårdenissa sijaitsevassa kahvila ja lounasravintola Café Adélessa tarjolla on kotitekoisia kahvileipiä ja pikkuleipiä 1910-luvun henkeen sekä lounaaksi maitta-vaa kotiruokaa.

Sagalund – ruusuinen satulehto

Ahti Oksman Sagalund

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 62

Puutarhakeskus Viherlandia Jyväsky-lässä on kiehtova miksaus matkai-lukohdetta, puutarhamyymälää ja

sisustusliikettä. Ympäri vuoden avoinna ole-va Viherlandia on mielenkiintoinen vierailu-kohde niin multasormille, ruokailijoille kuin kodin sisustajillekin. Monipuolisen ja laa-dukkaan kasvi- ja puutarhatarjonnan lisäksi kotiaan voi somistaa myös Viherlandiassa sijaitsevan Iittala Outlet -myymälän valikoi-milla.

No onkos tullut kesä..?

Kyllä on, sillä Viherlandiassa on aina kesä, vuodenajasta riippumatta. Viherlandian sydän, Vihermyymälä, tarjoaa monipuolisen kukka- ja kasvivalikoiman sekä sesonkien mukaan muuttuvia ajankohtaistuotteita. Perusvalikoimaan kuuluvat kodin sisustus-tuotteet, ruukut, silkkikasvit ja puutarha-tuotteet – jokaiselle jotakin. Leikkokukkien myyntipisteessä kannattaa piipahtaa jokaisen, joka haluaa ilahduttaa vaimoaan, ystäväänsä – tai itseään: Viherlandian floris-tit sitovat valmiita kimppuja ja valmistavat upeita asetelmia asiakkaiden toiveiden mukaan.

Viherlandian ehdoton vetonaula on sen viidakkosiipi, jonka trooppisessa ilmastossa

tarjolla on mm. tulppaaneita, krookuksia ja narsisseja. Kasvun ihmeet jatkuvat syksyl-läkin, sillä joulutähtien taimet puskevat jo kovaa vauhtia itseään ylöspäin Viherlandian kasvihuoneen suloisessa lämmössä.

Talvi antaa puutarhalle sen kaipaaman hengähdystauon, mutta Viherlandia ei nuku talvellakaan. Upeat viljellyt joulutähdet ja kauniit istutukset täyttävät puutarha-myymälän joulusesongin aikaan. Joulu Viherlandiassa onkin sellainen joulu, joka kannattaa kokea: talven pimeyden keskellä hehkuva kukkaloisto, jouluun pukeutunut myymälä ja tunnelmallinen kuusimetsä ovat juuri sellainen kokemus, joista joulumieli syntyy.

Herkkuja kielelle ja mielelle

Ostosten ja luonnon ihmeiden ihailun keskellä on hyvä hengähtää hetki toisen kerroksen Kahvila-Ravintola Eedenissä, josta avautuu upea näköala alakerran kukkato-reille. 120-paikkaisessa kahvila-ravintolassa on A-oikeudet, ja runsas lounas tarjoillaan joka päivä noutopöydästä. Ryhmien käytössä on kokoustila Viherniekkaa, jossa vihreä ympäristö, nykyaikainen tekniikka ja Eedenin lounas- ja kahvilapalvelut luovat kokouksille onnistuneet olosuhteet.

Viherlandiassa järjestetään asiakkaille tapahtumia, kilpailuja ja luentoja ympäri vuoden.

Kesän 2011 uudessa Tuunaa parvekkeesi -kilpailussa haetaan kauniita parvekkeita. Kilpailuun osallistuva parveke voi olla iso tai pieni virkistäytymispaikkana tai hyötypuu-tarhana palveleva keidas – vain mielikuvitus on rajana. Asiantuntijatuomaristo valitsee 15 parveketta jatkoon, ja yleisö voi äänestää omaa suosikkiparvekettaan. Tuomaristo palkitsee kolme parasta parveketta ja myös yleisön suosikki saa oman palkintonsa.

Ihana Suomen suvi

Matleena Ikonen Viherlandia

erikoisempien ja vaativien kasvien lisäksi ma-jailevat puutarhakeskuksen suulaat maskotit, kakadupapukaijat Kalle ja Torsti. Kuka tietää, jos mielikuvituksen päästää oikein valloil-leen, viidakosta voi kuulla vaikkapa itsensä Tarzanin huudon.

Viherlandian neljä vuodenaikaa

Kevät – mikä ihana syy työntää sormet multaan ja tuoksutella lumen alta pal-jastuvaa maata. Puutarhan hengettären keväthuumaukseen apua saa Viherlandian Vihermyymälästä, jonka hyllyistä löytyvät siemenet, sipulit ja juurakot jokaiseen puutarhaan. Viherlandian siemen- ja kuk-kasipulivalikoimasta löytyy useita satoja lajikkeita, ja se onkin yksi maan laajimmista. Ruukkunuppulassa voit haistella mullan tuoksua ja ihastella kasvun ihmettä kun tuhannet pienet taimet työntyvät mullasta kasvaakseen näyttäviksi kukiksi kesäsesonkia varten. Kukkien pistokkaita myydään myös asiakkaille, joten keväällä on hyvä mah-dollisuus kokeilla kotona pienten taimien kasvatusta.

Kesällä Viherlandin taimimyymälästä kan-nattaa hakea puutarhaan laadukkaat taimet ja suuret puut pihan tarpeisiin. Kasvien lisäksi puutarhan rakentamiseen ja sisusta-miseen löytyy laaja valikoima kiviä ja kattei-ta, ja kesäkukkamaailman kasvihuoneissa kukoistavat Viherlandiassa viljellyt amppelit, orvokit, perennat ja vihannesten taimet. Myös omaa tuotantoa olevat maukkaat kotimaiset omenat saapuvat vihermyymälään heinäkuussa.

Kun syksy saa, Viherlandia kiihdyttää tah-tia ja juhlistaa sadonkorjuuaikaa näyttävästi. Sadonkorjuujuhlaa varten Viherlandiassa syt-tyvät puutarhalyhdyt, joiden loisteessa nauti-taan kesän antimista – ja valmistaudutaan jo seuraavaan kevääseen: laaja valikoima kukka-sipuleita tulee myyntiin elokuun lopussa, ja

Kesä asuu Viherlandiassa

www.kotimaassa.fi63

SUOMEN KANSALLISMUSEOMUSEO TÄYNNÄ AARTEITA SUOMEN HISTORIASTA

Unelmien koti

VINTTIWORKSHOP

DV E R K S T A

Työpa

j a

AVOINNA ti-su klo 12 – 16

www.kansallismuseo.fi

KALLIOSSA KÄDENJÄLKI Esihistoriallisia kalliomaalauksia

17.6. – 18.9.2011

Mannerheimintie 34 HELSINKIAVOINNA ti 11 – 20 ke-su 11 – 18ma suljettu

USKOLLISET YSTÄVÄT

Kuninkaallisia hevosia ja koiria12.5.2011 – 29.1.2012

Näyttelyyn liittyy toiminnallinen RITARIPAJA – eläydy, kokeile, tee itse!

avoinna 6.11.2011 astiNUKKEKOTEJA Suomen kansallismuseossa

Museo del desiertoHumanoides www.heureka.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 64

Hyppää toiveidesi satuun

Peukkulan toiminnan perusajatus on lapsen ja satuhahmon kohtaaminen. Puiston sesonkikaudella kesällä koko puiston ohjel-ma perustuu satuhahmoihin, jotka ottavat lapset aktiivisesti mukaan leikin ja satujen maailmaan.

Peukkulan satuhahmot asuvat alueen ulkopuiston Satukylässä, jokainen omassa talossaan. Kylän raitilla voi viettää kesällä vaikka koko päivän ja tehdä tuttavuutta sen asukkaiden, Peukkiksen, Pinnin, merirosvo Arpinaaman, noita Nokkosen, prinsessa Vivianin, Kekko keksijän, linnan tontun ja peikon, kanssa. Kylän asukkaat ottavat lapset mukaan toimintaan, ja päivä kuluu kuin siivillä näytelmien, satujen, seikkailujen ja pelien merkeissä. Päiväohjelmaan kuulu-vat mm. Peukkiksen ja Pinnin tanssikoulu, Arpinaaman aarrejahti ja Peukkula Rock.

Elämyksiä sisällä ja ulkona

Peukkula sijaitsee Jyväskylän Viherlandian vieressä alueella, joka aiemmin tunnettiin Hilarius Hiiren kotina ja nimellä Viherlaakso. Vuodesta 2009 lähtien nimellä Peukkula toiminut teemapuisto tarjoaa tekemistä niin sisällä kuin ulkonakin: 2,5 hehtaarin suuruisella ulkoalueella riittää satuhahmojen lisäksi myös muuta näkemistä ja tekemistä, kuten seikkailurata ja polkuautorata. Erilaisia kaloja voi ihastella akvaariossa, ja kesäajaksi Peukkulaan muuttaa kotieläimiä, joiden puuhastelun katselemiseen tuskin koskaan kyllästyy.

Seikkailu Peukkulassa jatkuu sisäpuistoon, josta löytyy sisäseikkailurata, kiipeilyseinä, naperonurkkaus sekä leikki- ja satupuoli. Rakennuksessa on myös aikuisten oleskelu-tila ja Peukkula Kino, jossa näytetään koko perheelle sopivia elokuvia. Myös talvisin

avoinna olevan sisäleikkipuiston tilat sopivat niin vauhdikkaaseen menoon kuin rauhalli-sempaan leikkiin. 114-paikkaisen Peukkula Kinon ja Pikku Perunan ravintolatilat voi myös varata yksityistilaisuuksiin: suosittuja tilaisuuksia ovat mm. teeman mukaiset syntymäpäiväjuhlat.

Ohjelmaa ympäri vuoden

Kesäaikaan Peukkulassa järjestetään erilai-sia tempauksia, konsertteja ja teemapäiviä, kuten keskiaikaiset markkinat ja meriaihei-nen musiikkipäivä. Muutaman vuoden päästä Jyväskylässä pidettäviin asuntomessuihin Peukkula otti varaslähdön alkuvuodesta: Olipa Kerran … -nukkekotinäyttely esittelee menneiden aikojen rakentamista käsityö-nä tehtyjen nukkekotien voimin. Näytillä on mm. Vaahteranmäen Eemelin kotitalo ja Turun Muumitalo. Peppi Pitkätossun Huvikumpu, Hannun ja Kertun noidan mörskä ja Väkitupalaisen torppa ovat lisäksi käytössä lasten leikkejä varten.

Kesä 2011 avataan Peukkulassa 7. kesä-kuuta.

Peukkulassa päivä on yhtä satua

Jyväskylässä sijaitseva seikkailupuisto Peukkula on kaikkien lapsiperheiden toivekohde. Toiminnallisessa teema-

puistossa on tekemistä kaikenikäisille, ja puiston monet satuhahmot saattavat vierai-lijan suloisten satujen maailmaan.

Matleena Ikonen Seikkailupuisto Peukkula

Ihana Suomen suvi

www.kotimaassa.fi65

Pikku Kakkosesta tuttu pieni ja reipas animaatiohahmo Hertta on ilahduttanut tele-

visiokatsojia arkisilla touhuillaan jo reilun kolmen vuoden ajan. Lasten rakastama tytöntyllerö on seik-kaillut lisäksi lukuisissa lastenkir-joissa. Nyt Hertan Maailmasta voi nauttia myös tunnin ajomatkan päässä Oulusta sijaitsevassa Rokua

Health&Spassa.

Rokualla Hertan maailman ytimen muodostaa animaatiosta tutuin elementein sisustettu 80-neliöinen lasten leikkihuone, jossa perheen pikkuväki voi laittaa ruokaa Hertan keittiössä tai nukkua Hertan sängyssä. Teeman mukainen sisustus jatkuu edelleen ruokasalissa.

Health&Spassa järjestetään myös mo-nenlaista lapsiperheille suunnattua toimin-taa, joka on räätälöity Hertan Maailman mukaiseksi. Lapsille on tarjolla muun muassa ohjattuja luontoretkiä, vesileikkikouluja, musiikkituokioita ja satuhetkiä. Kotiin lähti-essään lapset saavat muistoksi animaatioon perustuvan kirjan. Palvelukokonaisuutta laajennetaan ja kehitetään koko ajan ja sen pitäisi olla valmis viimeistään parin vuoden sisällä.

– Hertta voi esimerkiksi pohtia miksi hänen täytyy pukea vaatteita ylle tai harjata hampaat. Animaation lopus-sa hän oivaltaa vastauksen kysymykseen. Halusin tehdä animaatioiden aiheista sellaisia, että lapsi voi tarvittaessa katsoa niitä myös silloin, kun van-hemmat eivät ole läsnä ilman, että häntä pelottaa. Myöskään nettipeleissä näyttöruudulle ei pumpsahda kesken pelin mitään arveluttavaa, Veittikoski kertoo.

Hertan Maailmaan sisältyy myös kasvatuksellinen puoli.

– Tavoitteenani on animaation kautta rohkaista lapsia itseilmai-suun, rohkeuteen ja ennakkoluu-lottomuuteen.

Hertan Maailma on suunnattu ensisijaisesti alle kouluikäisille lapsille, mutta nettipelejä pelaavat ala-asteikäisetkin. Musiikkilevyjä kuuntelevat lasten lisäksi myös vanhemmat ja isovanhemmat.

Samat arvot ja tavoitteetRokuan Health&Span ja Niina Veittikosken

välinen yhteistyö käynnistyi, kun Health&Spa alkoi suunnitella ympäristöönsä lapsiperheil-le suunnattua toimintaa.

– Emme halunneet lähteä huvipuistolinjal-le. Mietimme löytyisikö jostain valmis kon-septi, jonka voisi yhdistää meidän toimin-taamme niin, ettei meidän tarvitsisi rakentaa kaikkea aivan alusta asti, toimitusjohtaja Heli Kaikkonen kertoo.

Hertan Maailman arvot ja tavoitteet osoit-tautuivat samanlaisiksi kuin Health&Spalla. Animaatio oli myös jo valmiiksi erittäin tunnettu juuri siinä kohderyhmässä, jota Health&Spa tavoitteli. Yhteistyö alkoi viime vuoden puolella. Ensimmäiset teeman mukaiset toimintatuokiot järjestettiin vuo-denvaihteessa. Samaan aikaan avattiin myös lasten leikkihuone.

Hertan Maailma on saanut asiakkailta run-saasti myönteistä palautetta jo nyt, vaikka palvelukokonaisuus ei ole edes vielä täysin valmis. Siksi sillä onkin erittäin hyvät edelly-tykset nousta lähivuosina valtakunnallisesti merkittäväksi lapsiperheiden kohteeksi, kun kehitystyö saadaan päätökseen.

Suosittu animaatiohahmo sai lapsiperheiden iloksi uuden viehättävän kodin Rokualta

Hertan mentävä aukkoHertan Maailma sai alkunsa, kun animaa-

tion luoja Niina Veittikoski, joka on itsekin pienten lasten äiti, huomasi että lapsille suunnatussa ohjelmatarjonnassa on Hertan mentävä aukko ja että Internetistä puuttuu sisältöjä, joissa lapset voivat turvallisessa ympäristössä harjoitella mielenkiintoisia asioita. Niinpä hän otti yhteyttä Yleen, joka innostui ideasta välittömästi.

Ensimmäinen animaatio esi-tettiin Pikku Kakkosessa vuoden 2008 tammikuussa. Samoihin aikoihin julkaistiin myös ensim-mäiset nettipelit. Nykyään ne kuuluvat Ylen Internet-sivujen suosituimpiin sisältöihin. Animaatioon perustuvia kirjoja on myyty Suomessa enemmän kuin Muumi-kirjoja.

Riimimuotoon kirjoitetuissa kahden ja puolen minuutin mittaisissa animaatiotarinoissa pureudutaan tavallisiin lapsia koskettaviin arkipäiväisiin asioihin.

Suvi Roselli Hertan Maailma

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011 66

Alue-esittelyssä POHJOIS-KARJALA JA KAINUU

Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Teatterit • Konsertit ja oopperat

• Kokousmatkailu • ym. ym.

SEURAAVANUMERO 4/2011

ILMESTYY SYYSKUUSSA VIIKOLLA 38

Ihana Suomen suvi

www.kotimaassa.fi67

Reissun päällä

AdPhoto

Tapahtuma- jamainoskuvaukset

Joni Rantasalo | Photographywww.adphoto.fi | 0400 316 414

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

Älä tuhlaa lomaasiMIETTIMÄLLÄ MITÄ SILLOIN TEKISIT.

Matkailu kotimaassa.fi KERTOO MITÄ SILLOIN KOKISIT.

Oletko heinäsirkka vai muurahainen?– Mä olin tänään viistoista tuntia työssä, kehaisee tilitoimis-

ton tyttö veroilmoitusten tekoaikaan. -Ei yrittäjä voi pitää lo-maa, sanoo kukkakauppias kun kevättulppaanit kukkivat. -Koko viikonloppu meni ikkunoita pestessä ja parkettia vahatessa, toteaa perheenäiti marttyyrin äänellä.

Vanha lastentarina kertoo ahkerasta muurahaisesta ja huolet-tomasta, viuluaan soittelevasta heinäsirkasta. Suomalainen on perusluonteeltaan muurahainen. Mitä enemmän töitä tehtynä, sitä kunniakkaampi päivä on ollut.

Olisiko Suomen valoisassa kesässä mahdollista muuttua heinäsirkaksi? Edes hetkeksi. Nauttia olemassaolosta tekemät-tä mitään, ilman huonoa omaatuntoa. Voisitko lojua nurmikolla ja ihailla keltaisia voikukkia ahdistumatta rikkaruohoista? Osaisitko nauttia kesäravintolan pitopöydän runsaista antimista miettimättä, että kellarissa on vielä viimevuotisia perunoita? Pystyisitkö lekottelemaan matkailukartanon aitassa muistele-matta, että eteisen matot pitäisi pestä? Antaisiko muurahaisen luonne periksi istua ongella koko päivän ja mennä illalla pit-salle, jos Ahti ei tarjoaisi illalliskalaa? Olisiko mahdollista ajella ympäri saariston satamia yhteysaluksilla, ilman sen kummem-paa aikataulua tai suunnitelmaa?

Suomen saaristo on maailman kaunein ja kotimainen kesä on maailman paras vuodenaika. Harvemmat tulevat ajatelleeksi, että Suomen saaristo on myös helppokulkuinen, uskomatto-man monipuolinen ja vieläpä edullinen lomakohde. Suurin osa yhteysaluksista ottaa kulkijat kyytiinsä ilmaiseksi ja tiet ovat hyviä, liikkuipa kulkija sitten autolla tai kaksipyöräisellä kulku-pelillä. Majoituskohteita löytyy kaikista hintaluokista. Pöydissä on tarjolla tuoretta lähiruokaa.

Nauvon savustettu kala, Rymättylän uudet perunat, Pohjoisen Jurmon saaren kasvattama ylämaan karjan murealihainen pihvi ja Ahvenanmaan Ålvados-omenaviina vetävät takuulla vertoja Välimeren maiden rantara-vintoloiden ruokalistoille. Syksyn sadonkorjuun aikaan ruokapidot paranevat entisestään ja ilmaisia herkkuja pääsee poimimaan korin täydeltä mustikkametsistä ja sienipoluilta.

Seikkailuelämyksiä ei tarvit-se lähteä etsimään savannien viidakoista tai päiväntasaajan vesiputouksilta. Suomen saaristosta voi vuokrata muutamalla eurolla pol-kupyörän tai kanootin. Tai pistää jalkaan hyvät lenkki-kengät. Lähimmästä matkailu-neuvonnasta löytyy kartta, joka ohjaa ennen näkemättömille metsäniityille, rannoille, luo-doille ja näköalapaikoille. Niillä on heinäsirkan hyvä soitella viuluaan.

Koko perheeN

Kesäloma14o€ / 1 vrk / perhe

h e a l t h & s p a

h e a l t h & s p a

MOBILIAN AUTOKYLÄSSÄ NYT

SUOMALAISEN TAVARALINJALIIKENTEEN HISTORIAA.

TULE YSTÄVIEN SEURAAN.

No jos mää

otan yölinjan, ni

tuukkona

kyytii?

60vuotta

60606060606060606060606060606060606060606060606060606060606060606060606060606060606060606060606060vuottavuottavuottavuottavuottavuottavuottavuottavuottavuotta

YÖLINJALLA ON LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITON 60 -VUOTIS- JA MOBILIA SÄÄTIÖN 25-VUOTISJUHLANÄYTTELY. MUKANA YHTEISTYÖSSÄ MYÖS:

M O B I L I A N A U T O K Y L Ä KUSTAA KOLMANNEN TIE 75 (KISARANTA), KANGASALA PUHELIN (03) 3140 4000 WWW.MOBILIA.FI