Ulla NordSYRJAYTYMISTÄ VASTAAN Buurtzorg

SUOMESSA

MinisterinLUPAUKSET

Apua SOTATRAUMAAN

620194.10.2019

Puheen­johtajan haku alkuun

Kehu­ palvelu

Uusii jäsenetu

on vaikuttamis-, tiedottamis- ja koulutyön hanke, jonka tavoitteena on lisätä perhehoitoon pääse-vien lasten osuutta lastensuojelun sijaishuollossa edistämällä sateenkaari-ihmisten mahdollisuuksia ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Sateenkaariperheiden toimimiselle perhehoitajina ei ole lainsäädännöllisiä esteitä.

Hankkeen tavoitteena on lisätä lastensuojelun ammattilaisten tietoisuutta sateenkaariperheistä ja sateenkaari perheiden tietoisuutta sijaisperheenä toimimisesta, jotta perhehoidossa voitaisiin hyö-dyntää paremmin tämä vielä osin käyttämätön resurssi.

Ammattilaisille • tietoa sateenkaariperheistä sijaisperheinä • koulutusta sateenkaariperheiden kohtaamiseen • kehittämisyhteistyötä kohti sensitiivistä perhehoidon prosessia

Perheille • tietoa sijaisvanhemmuudesta • tukea sijaisvanhemmuuteen

Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä teille sopiva koulutus!Puhelin 050 326 0777perhehoito@sateenkaariperheet.fi

www.sateenkaariperheet.fi/perhehoitowww.facebook.com/variaperhehoitoon/

sateenkaariperheet perhehoitajiksi (2018–2020)

Yhteistyökumppanit: Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoito, Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry

on vaikuttamis-, tiedottamis- ja koulutyön hanke, jonka tavoitteena on lisätä perhehoitoon pääse-vien lasten osuutta lastensuojelun sijaishuollossa edistämällä sateenkaari-ihmisten mahdollisuuksia ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Sateenkaariperheiden toimimiselle perhehoitajina ei ole lainsäädännöllisiä esteitä.

Hankkeen tavoitteena on lisätä lastensuojelun ammattilaisten tietoisuutta sateenkaariperheistä ja sateenkaari perheiden tietoisuutta sijaisperheenä toimimisesta, jotta perhehoidossa voitaisiin hyö-dyntää paremmin tämä vielä osin käyttämätön resurssi.

Ammattilaisille • tietoa sateenkaariperheistä sijaisperheinä • koulutusta sateenkaariperheiden kohtaamiseen • kehittämisyhteistyötä kohti sensitiivistä perhehoidon prosessia

Perheille • tietoa sijaisvanhemmuudesta • tukea sijaisvanhemmuuteen

Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä teille sopiva koulutus!Puhelin 050 326 0777perhehoito@sateenkaariperheet.fi

www.sateenkaariperheet.fi/perhehoitowww.facebook.com/variaperhehoitoon/

sateenkaariperheet perhehoitajiksi (2018–2020)

Yhteistyökumppanit: Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoito, Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry

päätoimittajalta

liiku työmatkat

Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehtiNumero 6.20194.10.2019

ISSN-L 1458-7459ISSN 1458-7459 46. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsen

JulkaisijaSosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry – Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf

PäätoimittajaKaisa Yliruokanen09 3158 6012

ToimittajaHelena Jaakkola040 592 2519

UlkoasuKinestasis Oy / Veikko Anttila

Sähköpostitoimitus@talentia.fi

OsoiteTalentia-lehtiRatamestarinkatu 1100520 Helsinki

Verkkosivutwww.talentia-lehti.fi

facebook.com/Talentialehdet

twitter.com/lehtitalentia

Tilaushinta 55 euroa / vuosikerta

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetMia Penttinenmia.penttinen@talentia.fi

MediamyyntiRoni Hurskainen / Saarsalo Oy044 752 0320roni.hurskainen@saarsalo.fi

PainopaikkaPunaMusta OyPainos 27 400

Talentia-lehden postittamiseen käytetyt osoitteet ovat peräisin Talentian jäsenrekis-teristä sekä lehden tilaaja- ja sidosryhmäre-kisteristä. Tarkemmat tiedot henkilötietojen käsittelystä ja tietosuojasta ovat tietosuoja-selosteessa www.talentia.fi/tietosuoja.

Kohti ihmettä

Painotuotteet1234 5678

YM

PÄRISTÖMERKKI

MILJÖMÄRKT

Painotuotteet4041-0619

KERROIMME viime joulukuussa Islannin ihmeestä. Yhteisillä kotiintuloajoilla, päih­teiden saatavuuden rajoittamisella, lasten harrastusten tukemi­sella ja toimijoiden yhteistyöllä sekä tiedon keruulla suitsittiin nuorison päihdeongelma ja pahoinvointi. Tulokset vakuuttivat, ja kymmenet maat eri puolilla maailmaa ottavat nyt saarivaltiosta mallia.

Myös meillä on hallitusohjelman tavoitteena, että jokaisella lapsella ja nuorella on aito mahdollisuus harras­tukseen koulupäivän yhteydessä. Tavoite on tärkeä, sillä harras­tukset ovat suojaava tekijä. Harrastuksissa saa ystäviä, uusia turval­lisia aikuisia, onnistu­misen kokemuksia.

Valitettavasti har­rastusmaksut kuitenkin varmistavat, että näistä suojaavista tekijöistä pääsevät useimmiten nauttimaan ne hyväosaiset nuoret, joilla on jo valmiiksi enemmän. Vuoden 2017 Nuorisobarometrin mukaan nuorista 40 prosenttia jätti harrastuksen aloitta­matta ja kolmannes joutui lopettamaan harrastuksen rahan puutteen vuoksi.

Jotta hallituksen tavoite muuttuu teoiksi, tarvitaan rahaa ja sitä onkin nyt

varattu 14,5 miljoonaa euroa. Tosin laskujeni mukaan pelkästään yhden 60 000 lapsen ikäluokan harrastut­taminen maksaa 12 miljoonaa euroa, jos harrastuksen onnistuu saamaan vuodeksi 200 eurolla. Jos kaikki perus­koululaiset halutaan

harrastuksen piiriin, rahaa tarvittaisiin jo 108 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Islannissa lapsen harrastustuki on reilu 400 euroa.

Jotta täysipainoiseen Islannin malliin päästään, tulee harrastamisen oheen

organisoida kotiin­tuloaikoja, paikallisesti tutkittua tietoa nuorten tilanteista, vanhempien tukemista ja ennen kaikkea yhteistä välittämistä. On myös huolehdittava, että palvelut ovat kunnossa niitä lapsia varten, joita harrastus ei voi enää pelastaa.

Tässä lehdessä lasten ja nuorten puolesta puhuu Me­säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord. Säätiön visiona on, että vuonna 2050 Suomessa ei ole enää syrjäytyneitä lapsia ja nuoria. Siinä on hyvä tavoite myös istuvalle hallitukselle.

Kaisa Yliruokanen

”Lapset ovat eriarvoisessa

asemassa myös harrastamisessa.

SYKSYN SATEET saavat autoilun ja bussin tuntumaan houkuttelevilta. Työ-matkat pienessä viimassa pyöräillen tai kävellen kuitenkin piristävät ja toimivat siirtymänä kodista töihin ja takaisin. Aivot virittäytyvät oikeaan asentoon, ja työt on helppo aloittaa ja kotona sitten unohtaa. Kokeile vaikka!

”Hallituksen tavoite työllisyyden paran­tamisesta vaatii toimia myös aikuisten sosiaali­ ja terveyspalveluissa.”

Ministeri Krista Kiuru

Sinilintu on luontopainotteinen päiväkoti Tallinnassa. Pojista Sini-linnussa parasta ovat kaverit, legot ja jalkapallo.

TÄSSÄ NUMEROSSA

Talentian ammattieettinen lautakunta palkitsi sosionomi (AMK) Anniina Lahtisen opinnäyte-työn, joka koski yhteiskunnan huono-osaisuutta ja ruoka-apuun liittyvää häpeää.

16

36

28

44Juttuideat ja uutisvinkittoimitus@talentia.fitalentia­lehti.fi

LEIPÄJONON STIGMA

NYT ON

NAISTEN VUORO.

5 Puheenjohtajalta 6 On vain meitä10 Ajankohtaiset14 Sodan ruhjomat16 Leipäjonon stigma18 Laadukkaampaa työtä pienemmillä

kustannuksilla21 Kolumni22 Katariina Sompin työpäivä25 Kuka on uusi puheenjohtaja?26 Sosiaalialan vuokratyö puhuttaa28 Naisten vuoro29 Kysy liitosta30 Jäsenille33 Opiskelijaelämää34 Mielipide35 Lukijan kolumni36 Hallituksen neljä vuotta40 Osallistavaa aikuissosiaalityötä42 Väitös naisten päihdehoidosta44 Ilopillerit vauhdissa48 Empatiskt bemötande behövs i

skolvärlden50 Leffavinkki KA

NN

EN K

UVA

: VEI

KKO

SO

MER

PURO

VEIKKO SOMERPURO

TOOMAS VOLMER

Talentia 6.2019 5

puheenjohtajalta

Ammattijärjestö Talentian puheen-johtaja kommentoi työelämää ja yhteiskuntaa sosiaali alan edun-valvonnan näkökulmasta, seuraa tai pyydä kaveriksi!

tero.ristimaki.9 @TeroRistimaki

Tulo­ ja menoarvioitaVALTION budjettiriihessä korotettiin pienimpiä eläkkeitä, perusturvaa ja lapsilisien yksinhuoltajakorotusta. Nämä korotukset olivat tarpeellisia.

Opiskelijoiden opinto­rahaan tehtiin huol­tajakorotus, ja opinto­rahan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin. Tämä tarkoittaa, että opintorahaa korotetaan jatkossa hintojen nousun mukaisesti.

Opiskelijoiden kan­nalta on myös tärkeää, että ammattikorkea­koulujen ja yliopistojen perusrahoitusta lisätään.

Suoraan Talentian jäsenten ase­maan vaikuttavia linjauksia olivat subjektiivisen varhais­kasvatusoikeuden palautus ja varhaiskas­vatuksen ryhmäkokojen pienentäminen.

Lastensuojelun mitoitus jäänee odottamaan kevään 2020 kehysriihtä. Hoitajamitoitus sen sijaan toteutetaan ja tehostetussa palveluasu­misessa henkilöstölle tulee sitova vähimmäis­mitoitus 0,7.

Talentialaisten kannalta tärkeää on hallituksen hanke peruspalvelujen vahvistamiseksi. Tulevaisuuden sosiaali­ ja terveyskeskus ­ohjelmassa palvelujen yhteensovittamista, laatua

ja saatavuutta parannetaan. Lisäksi tut­kimus­ ja kehittämistoimintaa vahviste­taan osana sosiaali­ ja terveyskeskusten

jokapäiväistä toimintaa. Myös ehkäisevän työn merkitystä lisätään ja sote­ammattilaisten yhteistyötä vahvistetaan.

Hallituksen tavoit­teena on, että työllisten määrä vahvistuu vähin­tään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Talentian vastustama aktiivimallin leikkuri poistetaan.

Työllisyyttä paran­netaan uudistamalla palkkatukea ja tehostamalla julkisia työvoimapalve­luita. Lisäksi työllisyyspalveluihin tulee kokeiluja, joissa palveluita hoitaa kunta.

Talentian viesti työllisyyttä edistäviin kokeiluihin ja palve­luihin on, että niihin tarvitaan sosiaalialan osaamista.

Vetoapua tulevaan neuvottelukierrokseen ei budjettiriihestä sen sijaan saada. Palkan­saajien ostovoiman parantaminen edellyttää palkankorotuksia.

Juuri nyt neuvottelu­tilanteessa ollaan odot­

tavalla kannalla. Tavoitteen asettelu tarkentuu ja kierroksen päänavaajien sopimusratkaisua odotetaan.

Tero Ristimäki

”Vetoapua tulevaan

neuvottelu­kierrokseen budjettiriihestä ei saada.

LAPE, lapsi- ja perhe-palveluiden muutos-ohjelman jatkoon osoite-taan 10 miljoonan euron määräraha vuodelle 2020. Lisäksi laaditaan poikkihal-linnollinen lapsistrategia.

TURVAKOTIEN määrän lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen kohdistetaan 2 miljoonan euron lisäys. Päihteitä käyt-tävien äitien hoitoon vara-taan yhteensä 3 miljoonaa euroa vuosille 2020-2021.

IKÄOHJELMAN laatimiseksi ehdotetaan 5 miljoonan euron vuo-sittaista lisäpanostusta vuosina 2020–2022 ja lisäksi aloitetaan vanhusasia-valtuutetun toiminta.

1

2

3

Talentia 6.20196

On vain meitäMe-säätiössä ajatellaan suuresti. Visio on, ettei meillä ole enää vuonna

2050 syrjäytyneitä lapsia eikä nuoria.

MIKSI TAVOITELLA vähempää, sanoo Me­säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord. Lasten ja nuorten syrjäytyminen on yhteiskunnallinen ongelma, jota ei voi sivuuttaa.

– Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet turvalliseen kas­vuun, keinot tavoitella unelmiaan ja saada hyvä elämä. Vastuu on yhteinen, eikä välittämistä voi ulkoistaa, sanoo Nord.

Ei siis ole meitä ja heitä, on vain me. Tähän ajatukseen tiivistyy Me­säätiön toiminta. Siitä tuli myös säätiön nimi, kun se perustettiin vuonna 2015. Me­säätiön taustalla rahoittajina ovat yksityishenkilöinä Supercell­ ja Sumea­ peliyritysten perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.

– Sekä minä että säätiön taustahenkilöt uskomme, että tekemällä asioita rohkeasti toisin pystymme saavuttamaan tavoitteemme.

ME-SÄÄTIÖSTÄ sanotaan, ettei syrjäyty­neeksi synnytä. Terveyden ja hyvinvoinnin­laitoksen kansallisen syntymäkohortti 1987 ­tutkimuksen pohjalta kuitenkin tiedetään, että lapsuuden elinolosuhteet ja vanhempien haavoittuva asema ovat riskitekijöitä lasten ja nuorten syrjäytymiskehitykselle ja syrjään jäämiselle aikuisuudessa.

Ulla Nord kertoo erään nuoren tarinan. Heidän tavatessaan nuori oli 21­vuotias, ja hänen perheensä oli tullut palveluiden piiriin nuoren ollessa 4­vuotias. Nuorella oli ollut yli sata auttajaa. Silti hän 21­vuotiaana ajatteli,

ettei hän ole koskaan tullut kohdatuksi eikä autetuksi.

Tarina on yksittäinen. Silti on kysyttävä, tarjoammeko palveluita toisensa perään varmis­tamatta, hyötyykö nuori tai hänen perheensä niistä.

– Meillä on ollut Juho Saaren johtamana tutkimushanke, jossa on tutkittu syrjäytyneitä kolmessa sukupolvessa. Tutkimukseen osallis­tuneet perheet sanovat, etteivät he kykene vas­taanottamaan tarjolla olevaa apua. Esteenä on oma matala toimintakyky, sillä elämäntilanne on ollut jo vuosikausia huono, kertoo Nord.

Tilanne on tuttu lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Nord kertaa saamiaan viestejä sosiaalityöntekijöiltä. He sanovat, että pystyisivät saavuttamaan työllään parempia tuloksia, jos työn voisi suunnitella itsenäisemmin asiakkaan tarpeisiin vastaavaksi ja käytössä olisi osallistavan budjetoinnin työkalu. Nyt järjestelmä suuntaa työtä tiettyyn työskentelytapaan.

– Työntekijällä saattaa olla suunnitelma, että perhettä pitäisi tavata useammin, jotta työsken­telyssä päästäisiin alkuun. Harva hyötyy siitä, että tapaa työntekijän vain kerran kuukaudessa 45 minuuttia.

ULLA NORD on työskennellyt lasten, nuorten ja perheiden parissa 30 vuotta. Hänelle oli jo hyvin nuoresta selvää, että hän haluaa tehdä työtä ihmisten kanssa.

TEKSTI: HELENA JAAKKOLAKUVA: VEIKKO SOMERPURO

Talentia 6.2019 7

” Tarjoammeko apua, josta

nuori tai hänen perheensä hyötyy aidosti?

– Perheiden tuki, nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus, riittävät päihdepalvelut, ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen. Siinä kiireisimmät tehtävämme, luettelee Ulla Nord.

Talentia 6.20198

”Vastuu lapsista

ja nuorista on yhteinen, eikä välittämistä voi ulkoistaa.

– Enkä vain tehdä, vaan minulla on ollut kova palo vaikuttaa asioihin ja kehittää, hän sanoo.

Me­säätiöön Nord tuli Helsingin Diako­nissalaitokselta, jossa hän oli työskennellyt vuodesta 1997 lähtien. Etenkin hänet tunnetaan etsivän nuorisotyön Vamoksen työmuotojen kehittäjänä.

Nord on taustakoulutukseltaan toiminta­terapeutti ja koskettavimmalta titteliltään Vamos­mama. Nimitys juontaa Nordin tapaan toimia nuorten kanssa.

– Vamoksessa oli yksinäisiä nuoria, jotka olivat jääneet vaille hoivaa ja huolenpitoa. Vuorovaikutussuhteeni heihin oli lämmin ja läheinen.

Vamosta kehitettiin periaat­tein, jotka ovat olleet Nordille aina tärkeitä. Kuullaan nuorta ja toimitaan hänen sanottamiensa tarpeiden pohjalta. Palvelukoko­naisuuksia ja yhteistyöverkostoja rakennettiin sellaisiksi, että ne oikeasti hyödyttivät nuoria. Näitä ajatuksia hän vei myös Me­säätiöön.

Hankemaailmassa pitkään työskennelleelle Nordille Me­säätiön rahoituksen pysyvyys toi tekemisen rauhaa.

– Aloittaessani ajattelin, että tilanne on nyt ihanteellinen. Pysyvän rahoituksen turvin voi­simme kehittää välineitä, joilla oikeasti voidaan poistaa syrjäytymistä.

Vamos­työssä ollessaan hän koki jatkuvaa tuskaa siitä, että hyvistä tuloksista huolimatta Vamoksella oli rahoitus vain vuodeksi kerrallaan.

– Tämä toi työhön ja palveluita käyttävien nuorten elämään varjon. Mietin koko ajan, voidaanko työtä jatkaa seuraavana vuonna vai pitääkö ihmiset irtisanoa, ajaa toiminnat alas ja jättää haavoittuvassa asemassa olevat nuoret ilman tukea.

NOIN 5–6 miljoonan vuosibudjetin turvin Me­säätiö tukee erilaisia hankkeita rahallisesti ja myöntää apurahoja. Perinteisistä säätiöistä poiketen se tekee myös itse. Kaikkein toimivam­maksi konseptiksi on osoittautunut Me­talot, joita on tällä hetkellä kuusi ja seitsemäs on perusteilla Helsingin Mellunmäkeen.

– Me­talo on asuinalueen keskus ja alueen asukkaiden käytössä. Eri toimijoiden kanssa tuotetaan alueelle niitä asioita, joita ihmiset itse kokevat tarvitsevansa. Kaikki palvelut ovat käyttäjille maksuttomia, kertoo Nord.

Me­taloja on aloitettu lähiöissä, joissa on huono­osaisuutta, palveluita on viety pois,

harrastusmahdollisuudet ovat olemattomat, ihmiset kokevat yksinäisyyttä, juurettomuutta, tukevien verkostojen niukkuutta.

Me­taloista saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Näin on ollut Turun Pansiossa, jossa asukkaat äänestivät kaupunginosaäänes­tyksessä alueen yhdeksi parhaimmista.

Asia voi tuntua pieneltä, mutta ihmisille on tärkeää, että he voivat olla ylpeitä asuinaluees­

taan, eikä se määritä heidän mahdollisuuksiaan.

Tampereen Multisillassa Me­talon ansiosta lasten osal­listuminen harrastustoimintaan on kasvanut merkittävästi.

– Myönteinen seuraus on nähty myös alueen K­kaupassa. Kauppiaan mukaan heillä ei enää ole näpistelyitä, kun aikaisemmin ne olivat jatkuva ongelma.

Nyt perusteilla oleva Mellun­mäen Me­talo toimii hieman

eri tavoin kuin muut Me­talot. Se on suunnattu alle 12­vuotiaille ja heidän vanhemmilleen. Työskentelyn piiriin kutsutaan etenkin ras­kaana olevat äidit. Painopiste on ehkäisevässä ja varhaisessa tuessa.

– Mellunmäen talossa on edelleen avointa toimintaa, mutta meillä on ohjelmakokonai­suuksia, joissa muun muassa pyritään vahvista­maan lasten koulumyönteisyyttä sekä tietoja ja taitoja, jotta koulumenestys paranisi. Taustalla meillä on THL:n kohorttidatan tieto, jonka mukaan yksi keskeinen syrjäytymisen riskitekijä on alle 7 keskiarvo.

VUOTEEN 2050 on aikaa, mutta muutok­seen on ryhdyttävä nyt. Pala kerrallaan, mutta rohkeasti ja kunnianhimoisesti, kuten Me­ säätiö ssä ajatellaan.

– Miksi emme esimerkiksi ryhdy kokeiluun, jossa tarjotaan kaikki mahdollinen tuki niille perheille, jotka ovat suurimmassa riskissä. Useimmissa kunnissa on hyvin tiedossa, keitä nämä perheet ovat, sanoo Ulla Nord.

Tätä ajatellen keväällä 2019 Me­säätiö oli mukana rakentamassa Arki ensin ­ohjelmaa.

– Halusimme pilotoida ja rakentaa mitat­tavan asetelman, jossa muutamissa kunnissa tuottaisimme tietyille perheille palvelut toisin, jotta saisimme selville, millaisia tuloksia silloin saavutetaan.

Pilottia esitettiin Antti Rinteen hallitus­ohjelmaan, mutta se ei toteutunut.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

2,75 X

X

0,5 X

0,5 X

0,5 X0,5 X

0,25 X

Kotona rentoudutaan, nautitaan, kerätään voimia. Puuhataan, siivotaan, kokataan. Juhlitaan ja pyöritetään arkea.

Kotona myös sattuu ja tapahtuu, ja silloin on hyvä olla Turvassa.

Turvan kotivakuutus turvaa elämäsi tärkeimmän paikan ja rakkaimmat esineet. Ammattiliiton jäsenenä saat jatkuvan 10 % alennuksen kotivakuutuksesta.

Osta kotivakuutus helposti osoitteesta turva.fi/koti ja ole kotonasi kuin kotonasi.

Elä täysillä – Turva turvaa

Talentia 6.201910

ajankohtaiset

ISO­seminaari Tahkolla

ERIKOISTUMIS-KOULUTUKSET MAKSUTTOMIKSISOSIAALI- ja terveysministeriö on vahvistanut korvaussumman, joka mak-setaan yliopistoille sosiaalityön erikoistu-miskoulutuksen järjestämisestä. Muutos tarkoittaa, että sosiaalityön erikoistu-misopinnot ovat jatkossa opiskelijoille maksuttomia.

Yliopistojen on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista saada koulutuskorvausta sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen jär-jestämisestä. Koulutuskorvausta koskeva sosiaalihuoltolain muutos tuli voimaan tämän vuoden huhtikuussa.

Lakia sovelletaan niiden henkilöiden koulutuskustannusten korvaamiseen, jotka saavat sosiaalityöntekijän erikois-pätevyyden 1.1.2019 jälkeen. Jatkossa asetus annetaan vuosittain.

VIDEO MUISTUTTAA PÄÄTTÄJIÄAMMATTIJÄRJESTÖ Talentia antaa osana vaikuttamis-kampanjaansa kaikille kansanedustajille oman nuken, jolla muistutetaan kansalle tärkeistä asioista. Niitä ovat muun muassa lastensuojelu, vanhusten palvelut ja eriarvoisuuden vähentäminen. Eduskunnan on laitettava nämä asiat kuntoon.

Talentia on julkaissut videon, jossa nuket matkaavat edus-kuntaan viestinsä kera. Videoon voi tutustua kampanjasivuilla haluammetekoja.fi tai Talentian YouTube-kanavalla.

Haluamme tekoja.Vanhusten palvelut pitää

laittaa kuntoon nyt.

haluammetekoja.fi

Sosiaalialan asiantuntijapäivät

10.–11.3.2020 Tampere-talowww.asiantuntijapaivat.fi

Varaa ajankohta

kalenteristasi!

MITEN sosiaalityön asiakas kokee dia­logisuuden? Millaiset työotteet, ryhmät ja jalkautumiset toimivat käytännössä?Millainen on sosiaalityön hyvä tulevaisuus?

Kun haluat vastauksia näihin kysy­myksiin, lähde mukaan ISOn syysse­minaariin ”Sosiaalityön vaikuttavuutta

vahvistamassa”. Seminaari järjestetään Tahkolla 20.–21.11.2019.

Sitovat ilmoittautumiset 11.11.2019 mennessä osoitteessa isonet.fi. Verkko­sivuilta löytyvät myös seminaariohjelma ja osanottomaksut, lisätiedot majoit­tautumisesta ja yhteiskuljetuksista Tahkovuorelle.

Talentia 6.2019 11

MITÄ MIELTÄ?

Onko yt:t ok?

RISTO KORTELAINEN, kuntayhtymän johtaja, Essote. Yt:t on osa työn-antajakeinovalikoimaa, kun vaikeita taloustilanteita ratkotaan. Olennaista on turvata asukkaille lakisääteiset palvelut. Tiukoissa taloustilanteissa paljon voidaan tehdä myös toimintoja kehittämällä ja tehostamalla.

MARJO VARSA, ammatti-asioidenpäällikkö Talentia. Eivät ole, jos seurauksena on työntekijöiden vähentäminen ja se, etteivät heikossa asemassa olevat ihmiset saa palveluita, joihin heillä on oikeus. Laadultaan hyvä sosiaalihuolto toteutuu vain, kun tekijöitä on riittävästi.

MINNA HOLM, neuvottelupäällikkö Juko. Viesti on ristiriitainen. Yhtä aikaa kunnat kärsivät osaajapulasta ja yt:t heikentävät julkisen sektorin houkut-televuutta työnantajana. Asiantuntijat eivät hakeudu työpaikkoihin, joissa työtä tehdään jatkuvissa säästö-paineissa.

”#sote­alojen vetovoimaan vai­kuttaa miten niistä puhutaan.

Keskustelun perusvire on syyllistävä ja väheksyvä. Esimerkiksi #sosiaali­työntekijä on kaiken muun lisäksi yleensä syyllinen myös omaan tilan­teeseensa. Olisi voinut valita toisin.EEVA ELFVING. Twitter 13.9.2019

sanottua

IFSW Eurooppa

IFSW EUROOPAN konferenssi pidettiin syyskuussa Itävallan Wienissä. Konferenssi otti kantaa julkilausumas­saan sosiaalityöntekijöiden kohtaamaan työväkivaltaan. Esimerkkinä annettiin tapaukset Kroatiasta ja Yhdysvalloista, joissa on kuollut sosiaalityöntekijöitä työtehtävissään. IFSW muistuttaa kaikkia valtioita turvamaan sosiaali­työntekijöiden turvalliset työskentely­olosuhteet sellaisissa työtehtävissä, joissa on ilmeinen väkivallan uhka.

Toisessa julkilausumassaan Euroopan sosiaalityöntekijöiden yhteisö ilmaisi vakavan huolensa erilaisten kriisien sosiaalisista vaikutuksista, jotka heiken­tävät ihmisten selviytymistä ja uhkaavat yhteiskuntien vakautta.

Ihmiset ansaitsevat parempaa poli­tiikkaa: tarvitaan vaikuttavia poliittisia päätöksiä, joilla voidaan puuttua muun muassa viharikoksiin, jotka kohdistuvat vähemmistöihin tai pakolaisiin, syr­jäytymisen syventymiseen ja ilmaston lämpenemiseen liittyviin huoliin.

Sosiaalityöntekijöiden työskentely­olosuhteisiin ja palkkaukseen vaadittiin myös parannuksia.

Ensi vuoden huhtikuussa Euroopan alueen sosiaalialan ammattilaiset kokoontuvat Englannin Birminghamiin.

Kannanotot ja tulevat IFSW­tapah­tumat ovat luettavissa osoitteessa ifsw.org/regions/europe.

Talentia 6.201912

ajankohtaiset

LAHJOITUKSELLA TUKEA LASTEN-SUOJELUTYÖLLETURUN yliopisto on saanut las-tensuojelun kehittämiseen 640 000 euron lahjoituksen kolmelta turku-laiselta säätiöltä. Lahjoitus käytetään lastensuojelun työelämäprofessorin ja käytäntötutkijan palkkaamiseen.

Työelämäprofessoriksi on kutsuttu valtiotieteiden lisensiaatti Oona Ylönen.

Hän on aikaisemmin työskennellyt virkavastuisena sosiaalityöntekijänä, kehittämistehtävissä ja johtajana sekä lastensuojelua valvovana viranomai-sena aluehallintovirastossa.

Ylösen mukaan alan suurimpia haasteita ovat sosiaalityöntekijöiden jaksamiseen ja alalla pysymiseen liit-tyvät kysymykset, mitkä vaikeuttavat vakavasti lasten ja perheiden avun saamista.

Ylösen mukaan Turun yliopistolla on Sote-akatemian myötä poikkeuk-sellisen hyvä asema kehittää lasten-suojelua.

– Lastensuojelu ei ole vain sosiaali-työn toimialaa, vaan se vaatii yhteis-työhön useita muitakin sektoreita, kuten terveydenhuoltoa ja sivistys-toimea.

taukovinkki 30prosenttiakaikesta maailmalla tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin. Suomessa syömäkelpoisesta ruuasta haaska-taan arviolta 10–15 prosenttia.

LUKEMA

STRESSI ja väsymys saavat otsan kurtistumaan ja leukaperät kiristymään. Työpaikan tauko on pituudeltaan juuri sopiva kasvojen lihasten rentouttami­seen – harjoitteilla sanotaan olevan jopa ilmettä nuorentavia vaikutuksia.

Kokeile vaikka leijona­liikettä, jossa kasvot vuoron perään kurtistetaan kasaan ja sitten venytetään aivan äärimmilleen niin, että kieli työntyy ulos suusta. Tämä aktivoi kasvojen jokaista lihasta. Täydellistä zen­kokemusta havitteleva yhdistää kasvoliikkeisiin koko kehon joogaliikkeitä hengitysharjoituksineen.

Internetistä löydät lisää ohjeita rentoutumishet­keen. Yhdessä työkaverin kanssa toteutettuna har­joitus muuttuu helposti naurujoogaksi – aina vain parempi!

Ethical guidelines in

English

THE PUBLICATION cites many top-ical examples relating to ethical behaviour, advocacy, and the rights of employees. Its purpose is to raise issues without providing comprehensive responses to the manifold situations of the world of work.

The aim is to highlight the key ethical principles of the social welfare sector as well as facilitate the ethical reflections of an indi-vidual professional and the working commu-

nity by means of concepts, descriptions of real-life situations, and references to Finnish legislation and international conventions.

The publication was created by the Committee on Professional Ethics of Talentia Union of Professional Social Workers of Finland. Order the printed version for free by sending an email to mia.penttinen@talentia.fi.

Talentia 6.2019 13

23 vuotta sitten

Sosiaalityöntekijä 9/1996

Vuoden Supersossu lentelee lapsen asiallaSOSIAALITYÖNTEKIJÄIN Liiton Vuoden Supersossun arvonimi myönnettiin helsinkiläiselle Irkka Peltoselle. Irkka on kokenut sosiaali-työntekijä ja Supersossun tittelin myön-tämiskriteereissä huomioitiin erityisesti hänen ansiokas työnsä lastensuojelussa sekä sosiaalityöntekijänä että koulutta-jana. Uransa hän aloitti Kajaanissa.

Kajaanissa kuten muissakin kun-nissa elettiin 1980-luvun alkupuolella jatkuvaa työvoimapulaa. Virkoja oli alati auki. Vakituiset olivat äitiyslomilla. Oli aikoja, jolloin Irkka oli kaikkein vaki-tuisin työntekijä.– Lastensuojelu oli erillisenä muusta sosiaalityöstä. Kunnassa oli yksi lasten-suojelua tekevä ja asukkaita oli 36 000, kun 1981 aloitin lastensuojelussa.

SANAKIRJA

Puinen lauta, jossa ei oo tikkuja, joka laitetaan pepun alle kun mennään saunaan. Vähän niinku pefletti.

Työmarkkinaslangia: työehtosopimukseen kirjattu ehto, jonka mukaan paikallisen sopimisen epäonnistuessa kaikki työpaikan työntekijät saavat yleiskorotuksen.

Lapsi

Asiantuntija

Talentia-lehti

Perälauta =

KOULUTUSTAALUEHALLINTOVIRASTOT ja Valvira järjestävät syksyn aikana vammaispalveluja ohjaavia alueellisia tilaisuuksia, joiden aiheena on kehitys-vammaisten lasten ja nuorten itsemää-räämisoikeus.

Tilaisuudet on tarkoitettu lasten ja nuorten vammaispalveluja tuottavien ja

järjestävien julkisten ja yksityisten toimi-joiden esimiehille ja työntekijöille sekä asiasta muuten kiinnostuneille. Lisätiedot ohjelmasta ja ilmoittautuminen avi.fi.Tapahtumapaikkakunnat:23.10.2019 Pori5.11.2019 Oulu8.11.2019 Rovaniemi.

Lapsenhuoltolaki muuttuu

LAPSENHUOLTOLAIN muutokset tulevat voimaan 1.12.2019 ja vaikuttavat sosiaalihuollon tehtäviin. Uutta on muun muassa, että huoltajat voivat sopia lastenvalvojan luona sen, miten he jakavat tehtävät keskenään. Vanhemmat voivat sopia vuoroasumisesta, tapaa­misten toteuttamisesta tuettuina tai valvottuina, tietojensaantioikeudesta ja oheishuollosta.

Lapsenhuoltolain muutos vahvistaa lapsen oikeutta ilmaista mielipiteensä. Lapsen mielipiteen selvittäminen

on ensisijaisesti huoltajien tehtävä. Lastenvalvojan ja tuomioistuimen on varmistettava, että lapsi on saanut ilmaista näkemyksensä.

Riitaisissa tapauksissa lapsen mieli piteen selvittää yleensä olosuhde­selvitystä tekevä henkilö. Sosiaali­ ja terveysministeriö suosittelee, että olosuhdeselvitysten laatimisesta vastaa työparityönä sosiaalityöntekijä, tukenaan riittävä määrä eri alojen asiantuntijoina.

Talentia 6.201914

SODAN

HELSINGIN Diakonissalaitokselle vuonna 1993 perus­tettu Kidutettujen kuntoutuskeskus on vuosien saatossa laa­jentunut Psykotrauma­tologian keskukseksi, joka tarjoaa psykiatrisen erikoissairaanhoidon poliklinikkana moniammatillista apuaan pakolaisille.

Keskus jakautuu tätä nykyä kolmeen työryhmään: Kidutettujen kuntou­tukseen, Sotatraumatisoituneiden kuntoutukseen sekä Lasten ja nuorten toimintaan.

LASTEN ja nuorten toimintaan sekä Kidutettujen kuntoutukseen voi päästä ainoastaan terveydenhuollon lähetteellä. Sen sijaan viime kesänä aloitettuun Sotatraumatisoituneiden

aikuisten kuntoutukseen voi myös sosiaalityöntekijä tehdä lähetteen, hanketta johtava projektipäällikkö Mari Tikkanen kertoo.

– Kiintiöpakolaiset päätyvät usein sosiaalityön asiakkaiksi. Koska sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus nähdä hyvin läheltä pako­laisperheiden arkea ja havaita ihmisten psyykkisiä oireiluja, halusimme tarjota myös heille läheteoikeuden, Mari Tikkanen sanoo.

Sotatraumatisoituneiden kuntou­tuksen hankkeella ei ole resursseja tarjota potilaille pitkäaikaista hoitoa toisin kuin jo vakiintuneessa Kidutet­tujen kuntoutuksessa, jossa hoito voi kestää 3–4 vuotta.

Sotatraumatisoituneille tehdään keskuksessa hoidontarpeen arviointeja.

– Kartoitamme meille lähetetyn potilaan tilanteen 5–10 tapaamiskerralla moniammatillisissa tiimeissämme. Tiimit koostuvat psykiatrian, psykotera­pian, toimintaterapian, fysioterapian ja sosiaalityön asiantuntijoista.

Kartoituksen jälkeen keskuksen työntekijät selvittävät yhdessä potilaan kotikunnan työntekijöiden kanssa,

mitkä ovat kyseisen kunnan resurssit hoitaa potilasta eli kuinka hoitoa kannattaa realistisesti lähteä viemään eteenpäin.

Tiimiläiset myös mielellään jal­kautuvat ensikäynnille paikan päälle.

– Fyysisen tapaamisen ja koti­käynnin jälkeen on helpompi jatkaa yhteistyötä verkon välityksellä. Vaik­kapa fysioterapeutit voivat keskenään jatkaa työnohjausta skype­palavereissa hoidon edetessä.

– Pidämme verkkokokouksia myös isommalla joukolla ja yhdessä potilaan kanssa.

SOTATRAUMATISOITUNEIDEN kuntoutushanketta rahoittava EU edellyttää, että kuntouttamisen lisäksi keskus kouluttaa valtakunnallisesti sosiaali­ ja terveysalan ammattilaisia tunnistamaan ja hoitamaan sota­traumoja. Koulutus ja ohjaus ovat ilmaista potilaalle ja henkilöstölle, vain matka­ ja tulkkikulut jäävät kunnan kustannettaviksi.

Tikkanen rohkaisee sosiaalialan ammattilaisia ottamaan keskukseen yhteyttä, jos heillä on sotatraumojen hoitoon liittyvää kysyttävää.

RUHJOMATPsykotraumatologian keskus Helsingissä kuntouttaa sodasta

traumatisoituneita pakolaisia. Keskus tarjoaa myös ilmaista

konsultointia ja työnohjausta sosiaali- ja

terveysalan ammattilaisille.

Talentia 6.2019 15

– Ehkä erityisesti toivon yhteyden­ottoja niistä pienistä kunnista,

joihin on saatettu sijoittaa erittäinkin

traumati soituneita ihmisiä, mutta joiden sosiaali­ ja terveystyön­tekijät eivät ole aiemmin juuri tehneet monikult­

tuurisuus­ tai pakolaistyötä tai hoitaneet vakavasti traumatisoitu­

neita ihmisiä, sanoo Tikkanen.– Vaikka sotatraumahanke on suun­

nattu kiintiöpakolaisille, sen hoitomallit ja menetelmät soveltuvat oikein hyvin myös turvapaikkaperusteisesti kuntaan tulleiden traumatisoituneiden ihmisten auttamiseen, Tikkanen muistuttaa.

TRAUMATISOITUMISESTA on monenlaista haittaa. Se muun muassa lyhentää muistia ja vaikeuttaa uuden oppimista.

– Liian aikainen suomen kielen kurssi saattaa mennä hukkaan ja raha­asiat voivat olla täysin solmussa toimisto­ ja virastokäyntien tuottaman liian suuren infomäärän vuoksi, Tik­kanen kuvailee.

Traumatisoituminen saa myös unohtamaan sovittuja tapaamisia. Siksi keskuksessa rutiininomaisesti muistu­tetaan potilaita sovituista tapaamisista tekstiviesteillä.

– Unohtelu ei traumatisoituneella ole välinpitämättömyyttä tai piittaa­mattomuutta. Traumatyöskentelyssä ylipäänsä asioiden toisto ja asioiden pitäminen yksinkertaisena on kaiken lähtökohta, Tikkanen lisää.

Ensimmäisiä – ja usein pitkiä – aske­leita traumahoidossa on saada potilas ylipäätään ymmärtämään oireittensa ja reaktioidensa traumaperäisyys.

– Unettomuutta, painajaisia, keskittymiskyvyttömyyttä, takaumia, oppimisen kyvyttömyyttä, aggressiivi­suutta. Moni pakolainen on ihmeissään, mitä heille on tapahtunut, sillä usein he tulevat maista, joissa ei ole lainkaan psyykkisen hyvinvoinnin käsitettä.

– Lähtömaassa ei tunnisteta eikä ole sallittuakaan kokea psyykkistä

OTA YHTEYTTÄKidutettujen kuntoutus: jaana.fohr@hdl.fiLasten ja nuorten toiminta: marjo.neste@hdl.fiSotatraumatisoituneiden kuntoutus: mari.tikkanen@hdl.fi

huonovointisuutta. Psyykkistä terveyttä saattavat määritellä vain käsitteet terve ja hullu.

– On siis iso asia päästä hoidossa siihen pisteeseen, että ihmiset ymmär­tävät reaktioidensa olevan normaaleja reaktioita epänormaaleihin tilanteisiin. Ihmiset tarvitsevat joskus todella paljon tietoa, että osaavat yhdistää oireensa traumaattisiin kokemuksiinsa.

Puhuminen varsinaisista kokemuk­sista ja niiden tuottamista psyykkisistä vaikeuksista voi olla pitkään täysin poissuljettu vaihtoehto.

– Tällöin voi olla helpompi luoda tietä traumojen käsittelylle aloittamalla fyysisistä oireista; käsitellä fysioterapian kautta potilaan puristavaa rintakipua tai jatkuvaa päänsärkyä. Vasta myöhemmin ehkä päästään ruotimaan sitä, mitä hirvittäviä asioita ihminen on joutunut näkemään.

Kun traumoja hoidetaan, tulee mukana olla aina pätevä tulkki, Mari Tikkanen muistuttaa.

– Äidinkieli on tunnekieli ja sen kautta traumoja pystytään parhaiten työstämään. En voi mitenkään suositella mitään terapiaa ilman tulkkia, vaikka potilaalla jonkun tasoinen suomen tai englannin kielen taito olisikin.

Tapio Ollikainen

Juttua varten on haastateltu myös keskuksen johtajaa Mika Paasolaista.

Talentia 6.201916

Anniina Lahtisen tulevaisuuden-suunnitelmat ovat vielä auki, mutta sosiaaliala tuntuu jo omalta. Etiikkapalkinto vahvisti osaamista, ja jatko-opinnot alkoivat kiinnostaa häntä enti-sestään.

16

LeipäjononSTIGMA

Talentian ammattieettisen

lautakunnan etiikkapalkittu

opinnäytetyö tarkastelee ruoka-

avun varjopuolia.

VEIK

KO S

OM

ERPU

RO

Talentia 6.2019 17

”Stigma synnyttää

ihmisessä voima­kasta psyykkistä kuormitusta, joka vie voimavaroja.

VASTIKÄÄN Helsinkiin muuttanut Anniina Lahtinen saapuu haastatteluun Oodi­kirjastoon työpäivänsä jälkeen. Juttukuvien ottaminen kerää katseita toi­silta kirjastovierailijoilta, valokuvauksen jälkeen istumme alas puuntuoksuisen keskustakirjaston toisessa kerroksessa.

Onnittelut Talentian etiikkapalkinnon johdosta! Miten reagoit voittoon?

– Totta puhuen en ollut tietoinen ilmoittautumisestani ennen kuin minulle kerrottiin voitosta, Anniina Lahtinen naurahtaa.

– Palkinnon saaminen tuntui tietysti hyvältä, ja se huipensi tutkimusproses­sini tunnustukseen siitä, että vaivan­näkö oli kannattanut.

Jyväskylän ammattikorkeakoulusta valmistuneen Lahtisen opinnäytetyö Hyvinvointiyhteiskunnan häpeä käsittelee ruoka­apuun liittyvää stigmaa. Kirjal­lisuuskatsauksena toteutetussa työssä koottiin yhteen kokemuksia ruoka­avun saajien kokemasta stigmatisoinnista asemansa vuoksi.

Juuri leipäjonoja Lahtinen päätyi tarkastelemaan, koska halusi tutkia suomalaisen yhteiskunnan huono­ osaisuutta tilanteessa, jossa ruoka­apu on vakiintunut kiinteäksi osaksi katukuvaa.

LEIPÄJONOT eivät ole enää pelkkä lama­ajan väliaikaisratkaisu, ja ruoka­ avun tarjoaminen vapaaehtoisvoimin voidaan tulkita jopa hyvinvointivaltion epäonnistumisena.

Apu vastaa aitoon tarpeeseen, ja se otetaan kiitollisena vastaan, mutta samalla herää kysymys siitä, kenen vastuulla nälän torjuminen ensikädessä olisi ollut. Kun yhteiskunnassa käydään samanaikaisesti keskustelua avunsaajien ansaitsevuudesta ja asenteet huono­ osaisia kohtaan kovenevat, nousee aihe entistäkin tärkeämmäksi.

Stigman käsite purkautuu opinnäyte­työssä häpeän tuntemuksiksi, joilla on olennainen vaikutus ihmisen identiteet­tiin. Häpeä on sosiaalinen tunne, joka nousee sellaisesta tulkinnasta, että oma ulkonäkö tai käytös poikkeaa kirjoite­tuista tai kirjoittamattomista yhteisön säännöistä.

Kyse on siis erityisesti yksilön asemasta oman yhteisönsä sisällä, ja

ruoka­avun vastaanottajat kokevat oman sijoittumisensa hierarkiassa usein alhaisena. Stigman kokemuksiin voi liittyä stereotypioita, ennakkoluuloja ja syrjintää. Merkittävin stigman vaikutus yksilöön on voimakas psyykkinen kuormitus, joka kitkee voimavaroja.

– Suurimpia häpeän kokemuksia tuskin edes löytää ruokajonoista: nämä ihmiset eivät sinne asti jaksa tai kehtaa tulla, Anniina Lahtinen sanoo.

YHTEISKUNNASSA vallitsee stereotyyppisiä käsityksiä siitä, millaisia ruoka­apuun hakeutuvien ihmisten ajatellaan olevan, mikä pahentaa avun hakijan leimautumisen pelkoa.

Ulkopuolisuuden kokemukseen voi­daan kuitenkin vaikuttaa niin ruohon­juuritasolla kuin yhteiskunnallisestikin. Ruokapankin vuoronumerosysteemi helpottaa omalla nimellä esiintymiseen liittyvää epämukavuutta; viihtyisä sisustus ja terveellinen ruokakassin sisältö osoittavat arvostusta avun hakijaa kohtaan.

Toisaalta monet stigmaa aiheuttavat tekijät tulevat ruoka­ avun ulkopuolelta. Yhteiskunnan ja median vaatimukset yksilön riippumattomuudesta stigmatisoivat avun hakemista. Suoma­lainen protestanttinen työetiikka voi vahvistaa nöyryytyksen tunteita. Asenneilmapiiriin vaikuttaminen yhteis­kunnan tasolla on vaikeaa, mutta mah­dollista pienin askelin – ei ole yhdentekevää, millä tavalla yksit­täinen päättäjä puhuu ruoka­avusta.

AIHEEN käsittely sai Anniina Lahtisen pohtimaan myös omia mielipiteitään ruoka­avusta.

– Vaikka leipäjonojen taustalla on hyviä inhimillisiä arvoja, on aihetta tarkasteltava myös kriittisesti etenkin nyt, kun nämä käytännöt ovat vakiintu­massa yhä enemmän ja enemmän osaksi yhteiskuntaa, toteaa Lahtinen.

Hänen mielestään ruoka­avun rin­nalla olisikin tärkeää pitää kiinni muista tukimuodoista ja varmistaa, ettei niiden tarjonta heikenny.

Opinnäytetyössä pohditaan häpeän kokemusten lieventämistä osallis­tumisen keinoin. Lahtisen mielestä osallistuminen tulisi ymmärtää koko­naisvaltaisemmin kuin satunnaisena läsnäolona ruokakassitalkoissa. Osalli­suus kääntyy helposti velvollisuudeksi, mikä voi epätoivotusti johtaa vastikkeel­liseen järjestelmään.

– Kaiken kaikkiaan kyseessä ei ole ihanteellisin tapa auttaa yhteiskunnan köyhiä. Itse pitäisin tavoiteltavana, että hyväntekeväisyysperustaisesta ruoka­avusta ei enää oltaisi riippuvaisia, hän pohtii.

Opinnäytetyön kirjoittaminen oli tuskaisa synnytysprosessi, mutta samalla hämmästyttävän mukavaa ja antoisaa. Työ tuli tehtyä nopealla aika­taululla kotona oman kirjoituspöydän ääressä.

AMMATTIJÄRJESTÖ Talentian ammattieettinen lautakunta antoi

Lahtiselle kiitosta huolellisesta analyysista. Lautakunta kuvailee opinnäytetyötä hyvin hallituksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi, jossa eettinen ja käytännöl­linen näkökulma kulkee mukana alusta loppuun. Ruoka­apuun liittyvää stigmaa on käsitelty ihmisarvon ja sosiaalis­ ten oikeuksien näkökul­masta monipuolisesti.

– Työ selkiyttää ammatillisia arvoja ja sitä, miten ruoka­apuun liittyvä rakenteellinen eriarvoisuus yksilölliste­tään henkilökohtaiseksi

osaamattomuudeksi ja miten tällä tulkinnalla on yhteys sosiaalipoliitti­siin aatevirtauksiin, sanoo Talentian työelämäyksikön erityisasiantuntija ja ammattieettisen lautakunnan sihteeri Alpo Heikkinen.

Ella Rantanen

Talentia 6.201918

LAADUKKAAMPAA TYÖTÄ pienemmillä kustannuksilla

TEKSTI: IITA KETTUNENKUVAT: JYRKI KOMULAINEN

Sipoon Buurtzorg-tiimiläisiä: Maria Lindberg-Ekholm (vas.), Katja Suursalmi, Pia Laajanaho, Emma Savolainen, Mirja Nurkka ja Leena Liitiäinen.

Talentia 6.2019 19

ENSIMMÄINEN Buurtzorg­tiimi aloitti Hol­lannissa vuonna 2006. Nyt niitä on 850, ja niissä yhteensä yli 10 000 työntekijää. Buurtzorg hoitaa nykyisin jo noin 70 prosenttia Hollannin kotihoidon asiakkaista. Malli on levinnyt yli 25 maahan mukaan lukien USA, Japani, Kiina ja Intia.

Hollantilaisessa Buurtzorg­tiimissä työsken­telee korkeintaan 10–12 henkeä, joista suurin osa on sairaanhoitajia. Tiimit järjestävät itse asiakaskäyntinsä, työvuoronsa ja lomansa ja hoitavat uusien työntekijöiden rekrytoinnit.

Vastuu lisää työhön sitoutuneisuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi työntekijät saavat parempaa palkkaa kuin muissa organisaatioissa, vaikka Buurtzorg­mallin mukaan tehty työ on kustannustehokkaampaa kuin muu kotihoito.

Myös asiakastyytyväisyys on tutkitusti parempaa kuin muissa terveydenhoidon organisaatioissa. Henkilökunnan tyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta kuvaa se, että Buurtzorg on saanut viimeisten viiden vuoden aikana neljänä vuonna Hollannin parhaan työnantajan tunnustuksen.

Tutkimusten mukaan Buurtzorg on tuonut Hollannin terveydenhoitoalalle 40 prosentin säästöt. Tässä työs­kentelymallissa sairaanhoitajat voivat tehdä kaiken potilaan tarvitseman hoidon, ja vaikka se merkitsee suurempaa tuntikus­tannusta, säästetään kokonai­suudessa työhön kulutetuista tunneista.

AMMATTIKORKEAKOULU Arcada aloitti viime vuonna hankkeen Buurtzorg­mallin mukaisen itseohjautuvan työyhteisön kehittä­miseksi Suomessa.

Hankkeessa mallia pilotoidaan muun muassa Sipoon kotihoidossa, jonka kolmesta tiimistä yksi aloitti pilottitiiminä vuonna 2018. Tiimissä on noin 12 työntekijää, lähihoitajia ja 2–3 sairaan hoitajaa. Kotihoidon lähiesimiehen

Katja Suursalmen mukaan tarkoitus on laajentaa itseohjautuvuutta vähitellen kunnan kaikkiin kotihoidon tiimeihin.

Suursalmi kertoo, että ensimmäiseksi pilottitiimille sovittiin yhdessä raamit, joiden puitteissa työntekijät voivat tehdä päätöksiä arjen työssä ja ottaa vastuun työstä kokonaisuudessaan.

− Jouduimme heti aluksi pohtimaan paljon sitä, kuinka pystyisimme tekemään päätökset mahdollisimman konkreettisesti ja demokraat­tisesti, että jokaisen ääni tulisi kuuluviin.

Päätöksenteon tapaan vaikuttaa Suursalmen mukaan myös se, onko kysymyksessä asiakas­päätös vai tiimin toimintaa koskeva päätös.

Sipoossa on jouduttu käymään keskusteluja muun muassa siitä, täytyykö kaikkien olla pai­kalla, jos asiasta päätetään ja täytyykö kaikkien päätösten olla yksimielisiä. Lisäksi pohditaan, kuinka tiimissä varmistetaan se, että niidenkin ääni saadaan kuuluviin ja huomioon otetuksi, jotka eivät ole paikalla.

SUURIN työmaa on Suursalmen mukaan löytää yhteinen näkemys siitä, mitä itseohjautuvuus käytän­nössä tarkoittaa. Tärkeää on ennen kaikkea hierarkisuudesta pois oppiminen ja kaikkien tiimiläisten persoonan ja osaa­misen arvostaminen ja hyödyn­täminen asiakkaiden tarpeiden ja tilanteiden mukaan.

Katja Suursalmi painottaa, että tiimiläisten on tunnettava hyvin oma osaamisalueensa,

jotta he voivat tehdä työtään asiakaslähtöisesti.− Joskushan olisi myös helpompi antaa

jonkun toisen tehdä ratkaisu, että ei tarvitsisi nojata omaan asiantuntijuuteen.

Asiakaslähtöisyys on koko kotihoidon työn keskeinen arvo. Itseohjautuvuudessa se tar­koittaa, että käynti tehdään asiakkaan tarpeen mukaan, ja se, jolla tiimissä on kyseisen tarpeen osaaminen, voi tehdä sen.

Hollantilainen itseohjautuvan työyhteisön malli Buurtzorg on vähen-

tänyt kotihoidon työtunteja 50 prosenttia, ja saman aikaisesti hoidon

laatu on parantunut ja työntekijöiden sekä asiakkaiden tyytyväisyys

lisääntynyt.

”Buurtzorg­ mallissa esi­

miestyö muuttuu valmentavaksi.

Talentia 6.201920

− Aikaisemmin työnjako oli hyvin vahvasti kiinni ammatti­ identiteetistä. Nyt tavoite on, että hoitaja pystyy kotikäynnillä hoitamaan kokonaisvaltaisesti kaikki asiat.

Omahoitajalla on tärkeä rooli asiakkaan arjen sujumisessa, koska omahoitaja tuntee asiak­kaan hyvin ja pystyy tukemaan tämän oman näköistä arkea.

Tiimiläiset tuntevat kaikki tiimille kuuluvat asiakkaat. Tämä voidaan huomioida työvuoro­suunnittelussa, kun tiedetään, millaisia tarpeita asiakkailla on.

Työvuorosuunnittelussa työntekijöillä on myös mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuo­roihinsa. Kun työntekijä saa osallistua työ­vuorosuunnitteluun, hän voi siinä huomioida asiakkaansa hoidon jatkuvuuden. Lisäksi hän voi vaikuttaa työ­ ja vapaapäiviensä rytmittämi­seen, mikä lisää työhyvinvointia.

Suursalmi korostaa, että päätöksentekoon osallistuminen ja omiin työoloihin vaikutta­minen lisäävät työntekijöiden asiantuntijuuden kokemusta. Vaikka Hollannista Buurtzorg­malli ei ihan kokonaisuudessaan ole samalla tavalla

Lähteetbuurtzorg.comarcada.fi/fi/ajankohtaista/itseohjautuva-tyoyhteiso-toimii-ko-hollannin-malli-suomen-kotihoidossayle.fi/uutiset/3-10232480

Sipooseen siirrettävissä, täällä voidaan hyvin hyödyntää siitä monia asioita.

− Itseohjautuvuus on tapa tehdä työtä, joten sillä ei ole projektin lailla alkua ja loppua. Työntekijöiden on nähtävä sen potentiaali ja seistävä sen arvomaailman takana, Suursalmi pohtii.

ÅSA ROSENGREN työs­kentelee Arcadassa sosiaalialan yliopettajana ja osallistuu Sipoon osahankkeen seuran­taan ja arviointiin.

Myös Rosengren painottaa, että itseohjautuvuuden ytimessä on omahoitajamalli ja henkilökeskeinen hoito. Henkilön itsenäiseen selviyty­miseen ja autonomiaan luotetaan niin kauan kuin on mahdollista. Tämä tapahtuu läheisessä yhteistyössä omaisten, ystävien, kotihoidon henkilöstön ja muiden verkostojen kanssa.

− Sipoossa toimintakulttuurin muutokset tehdään yhdessä, ja niiden toteuttamiseksi tarvitaan riittävästi aikaa, yhteistä pohdiskelua, konkreettisia tavoitteita ja tavoitteiden suun­taista toimintaa, Rosengren kertoo.

Uuden työskentelytavan omaksuminen vie aikaa. Tiimillä onkin mahdollisuus hankkia sille annetun rahoituksen turvin lisäkoulu­tusta haluamallaan alalla. Tästä tiimi päättää demokraattisesti. Koulutus voi olla esimerkiksi asiakaslähtöisen työn kehittämistä tai uuden teknologian hallintaan liittyvää koulutusta.

Esimiestyölle Buurtzorg asettaa Rosengrenin mukaan omat vaatimuksensa, sillä itseohjautu­vuudessa esimiehen työ muuttuu valmenta­vaksi. Esimiehen on osattava antaa enemmän tilaa työntekijöille ja kannatella tiimin tavoit­teita, mutta hän ei voi sanella, mikä on sopiva tapa saavuttaa ne.

Sipoossa itseohjautuva malli näyttää jäävän pysyväksi työtavaksi. Rosengren kertoo, että toinen kotihoidon tiimi on jo ilmoittanut halukkuutensa siirtyä itseohjautuvaan työskentelymalliin.

− On tärkeää, että tiimi on yksimielinen itseohjautuvuuteen siirtymisestä, koska tiimi­läisten on luotettava siihen, että kaikki kantavat vastuunsa.

– Aiomme laajentaa itse-ohjautuvuutta vähitellen kunnan kaikkiin koti-hoidon tiimeihin, kertoo kotihoidon lähiesimies Katja Suursalmi.

”Tiimi voi hankkia sille

annetun rahoi­tuksen turvin lisäkoulutusta.

Talentia 6.2019 2121

kolumni

SOSIAALIHUOLLON ja sosiaalipalveluiden asema vaikuttaa Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa vahvempana kuin edellisen hal­lituksen sote­kirjauksissa. Ministeri Krista Kiuru lupasi kolumnissaan (29.8.2019), että sote­uudistus tehdään nyt ihmisten palvelut edellä. Tämä on hänen mielestään merkittävä

muutos, koska aiempi työ oli painottunut vahvasti hallinnon rakenteisiin.

Ministeriö aloittaa Tulevaisuuden sosiaali­ ja terveyskeskus ­ohjelman, jonka tarkoituksena on kehittää nykyisestä terveyskeskuksesta laaja­alainen sosiaali­ ja terveyskeskus, josta ihminen saisi palvelunsa sujuvasti ja yksilöllisesti.

Palveluiden painotusta siirretään raskaista palveluista ehkäisevään työhön. Samalla vahvistetaan sote­ammatti­laisten yhteistyötä.

JOKO nyt on hetki, että sosiaalihuollon ammattihenkilöiden asema, merkitys ja osaa­minen tunnistetaan?

Ei nimittäin riitä, että hallitusohjelmassa on tahtoa. Tällä hetkellä työnantajia vaivaa joko tiedon puute ammattihenkilölain ja sosiaalialaa ohjaavien lakien sisällöstä, tarve medikalisoida palveluita tai joku muu merkillinen syy siihen, että rekrytointi­ilmoituksissa toistuvasti haetaan tehtävään rinnakkain kahden eri ammatti henkilölain mukaista ammattilaista. On esimerkiksi hakuilmoituksia, joissa samaa tehtävää voi tehdä joko sairaanhoitajan (AMK) tai sosionomin (AMK) tutkinnolla.

Sosiaalityöntekijän osalta tilanne on ehkä selkeämpi, tosin työmarkkinoille on ilmaan­tunut niin sanottuja avustavan sosiaalityön­tekijän tehtäviä.

Sote­uudistuksen rinnalle tarvitaan vahvaa ministeriön ja valvontaviranomaisten ohjausta.

Edessä loistava tulevaisuusSosiaalihuollon laillistettujen ammattihenki­löiden osaaminen ja valvonta takaavat sen, että sosiaalihuollon asiakkaiden palveluissa huomioidaan yksilölliset tarpeet, etu ja asiakasturvallisuus.

SUOMEN hallitus asetti ohjelmassaan tavoit­teekseen nostaa Suomi tasa­arvon kärkimaaksi. Erityinen huomio on työelämän ja perheiden tasa­arvon parantamisessa. Naisvaltaiselle sosiaalialalle tämä on myönteinen viesti.

Palkkatasoa on hallitusohjelman mukaan tarkoitus edistää samapalkkaisuusohjelmalla entistä kunniahimoisemmin ja vaikutta­vimmin. Esimerkiksi Uusi­Seelanti nostaa naisvaltaisten sote­alojen palkkoja tuntuvasti viiden vuoden aikana. Samoin Saksassa on päätetty korottaa julkisen sektorin palkkoja.

Ranskalaisyrityksillä on kolme vuotta aikaa korjata naisten ja miesten väliset palkka erot. Sen jälkeen valtio alkaa sakottaa yrityksiä, jotka eivät noudata samapalkkai­suusperiaatetta. Islannissa laki velvoittaa yksityisen puolen ja julkisen sektorin työn antajat maksamaan samasta työstä samaa palkkaa sukupuolesta, etnisyydestä, sek­suaalisesta suun­tautumisesta tai kansallisuudesta riippumatta.

Kansainvälisiä esimerkkejä on jo runsaasti – Suomella ei ole varaa jäädä puheiden tasolle.

”Sosiaaliala odottaa pal­

jon halli tuksen tasa­arvo­aikeilta.

Marjo Katajisto on Talentian erityisasiantuntija, joka rakastaa dekkareita ja yrittää ratkaista sote-mysteeriä.

Talentia 6.201922

Vaihtoehtona perhehoitoPerhehoito vaatii markkinointia, sillä palvelun mahdol-

lisuuksia ei vielä tunneta riittävästi, sanoo Pirkanmaan

perhehoidon yksikön koordinaattori, sosionomi (YAMK)

Katariina Somppi.

PERHEHOITO sopii monenlaisiin avun ja tuen tarpeisiin. Pirkanmaan perhe hoidon yksikkö järjestää perhe­hoitoa ikäihmisille, kehitysvammaisille sekä erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille, joilla on esimer­kiksi sairaus. Lastensuojelun perhe­hoitoa ei koordinoida yksiköstä.

Perhehoidossa asiakkaan huolenpito järjestetään perhehoitajan kotona tai perhehoitaja voi mennä asiakkaan kotiin.

– Perhehoito voi olla tilapäistä ja kestää muutaman tunnin, päivän tai sovitun jakson ajan. Perhekotiin voi myös muuttaa pysyvästi asumaan, kertoo Katariina Somppi.

– Perhehoito sopii lisäksi ihmisille, jotka toipuvat sairaudesta. He eivät enää ole sairaalahoidon tarpeessa, mutta eivät voi vielä asua itsenäisesti omassa kodissaan. Perhehoito on ikään kuin välimuoto.

– Tilapäistä perhehoitoa käytetään omaishoitajien vapaapäivien vaihto­ehtona tai tukimuotona perheissä, joissa on erityisen tuen lapsia. Tämä on myös hyvä vaihtoehto päiväkeskuspalvelulle.

ALUEELLISIA perhehoidon yksiköitä toimii muutamia eri puolilla Suomea. Pirkanmaalla perhehoidon yksikkö kehittyi hankkeessa vuosina 2012–2014. Taustalla oli kehitysvammaisten perhehoidon järjestämisen vastuun siirtyminen kuntiin, kun sosiaalipalve­lujen kuntayhtymä purettiin.

– Pian huomattiin, että tehtävä vaati yksittäisiltä kunnilta paljon erilaisia voimavaroja. Niin päätettiin keskittää tehtävä Pirkanmaan kuntien yhteiselle yksikölle, kertoo Katariina Somppi.

Hankkeen jälkeen perhehoito laajeni ikääntyneiden palveluihin ja sitten muihin erityistä tukea tarvitseviin ryhmiin. Tällä hetkellä Pirkanmaan kaikkien 22 kunnan kesken on sovittu perhehoidon järjestämisestä yhteistoi­mintasopimuksella. Kunnat rahoittavat toimintaa, Tampereen kaupunki hallinnoi yksikköä ja toimitilat ovat Tampereella.

Yhteistoimintasopimus ja maakun­nallinen perhehoidon toimintaohje

työpäiväTEKSTI: HELENA JAAKKOLAKUVA: LAURA VESA

Talentia 6.2019 23

turvaavat perhehoidon yhtenäiset toimintakäytännöt koko Pirkanmaan alueella.

Perhehoitoa järjestetään perhehoito­lain perusteella. Siihen liittyen jokaisen perhehoitajan tulee suorittaa tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä.

– Ennakkovalmennus ei sido, mutta valmennuksen aikana on mahdollisuus arvioida itse omia valmiuksia ja haluk­kuutta ryhtyä perhehoitajaksi.

KATARIINA tuli Pirkanmaan perhe­hoidon yksikköön koordinaattoriksi hankekauden päätyttyä.

– Nyt voin viiden vuoden jälkeen sanoa, että tämä on ihana työ. Meillä on työhönsä tyytyväisiä perhehoitajia ja palveluita arvostavia asiakkaita.

Pirkanmaalla perhehoito on kiinnos­tanut hyvin, ja ennakkovalmennuksiin on enemmän halukkaita kuin ryhmiin voidaan ottaa. Perhepankissa on noin 180 perhehoitajaa, ja kysyntä ja tarve vastaavat kutakuinkin toisiaan.

– Perhehoitajina työskentelee monenlaisia ihmisiä: yksinasuvia, pariskuntia tai perheellisiä perheitä. He ovat iältään parikymppisistä jo eläkeiän saavuttaneisiin. Perhehoitajamme asuvat kaupungissa tai maaseutualueilla monenlaisissa asumismuodoissa.

– Kun perhehoitajien taustat vaihte­levat, pystymme parhaiten räätälöimään palvelun käyttäjien tarpeita vastaaviksi.

Katariinan ja hänen työkavereidensa tärkeä tehtävä on tukea perhehoitajia heidän työssään. Heille järjestetään kou­lutuksia, mentorointia, virkistyspäiviä, työnohjausta.

– Olemme Pirkanmaalla myös vaikuttaneet palkkiotasoon, kun saimme alimmat palkkioluokat pois perhehoidon toimintaohjeesta.

Katariinan tiistai

Ennakkovalmennus

Tiedotusta

Ruokatauon jälkeen saan puhelun pitkään työskennelleeltä perhehoitajalta. Olen iloinen sitoutuneista perhehoitajistamme. Moni on jo eläkeiässä, ja he haluavat silti jatkaa.

Aamupäivän järjestelen lokakuussa alkavaa ennakkovalmennusta perhehoitajiksi suun-nitteleville. Pohdin, onkohan joukossa tällä kertaa talentialaisia. Monella perhehoitajalla on ammatillinen koulutus sosiaalialalta tai terveydenhuollosta.

Olen yhteydessä muutamaan kuntaan, koska työntekijät ovat siellä vaihtuneet.

Yksi osa työtäni on lisätä kunnissa tietoutta perhehoidon mahdollisuuksista

ja torjua ennakkoluuloja.

Tukena

UnelmatyöEnnen työpäivän päättymistä

puhuimme työporukalla, kuinka palkit-sevaa työmme on.

Perhehoidon asiakkaiden palaute on lähes aina myönteistä. Perhehoidon

voima on siinä, että palvelu on aidosti yksilöllistä. Suurin osa perhehoitoon tutustuneista ottaa palvelun vastaan.

Talentia 6.201924

Tero Ristimäki on työsken-

nellyt Talentiassa yli 20

vuoden ajan, ensin järjestön

kehittämispäällikkönä ja

puheen johtajan varahenki-

lönä, sitten viimeiset kolme

kautta puheenjohtajana.

JUURI nyt on hyvä hakea Talentialle uutta vetäjää, sanoo puheen­johtaja Tero Ristimäki.

– Olemme päässeet niihin tavoit­teisiin, joita vuonna 2008 aloittaessani asetettiin ammattijärjestön toiminnalle, Ristimäki toteaa.

Talentia­uran paras hetki piirtyy Ristimäelle edelleen kirkkaasti mieleen. Silloin sosiaalihuollon ammattihenkilö­lakia käsiteltiin eduskunnassa kol­mannen ja viimeisen kerran vuonna 2014. Vuonna 2016 voimaan tulleessa laissa kirjattiin ylös laillistetut sosiaali­huollon ammatit. Ammattihenkilölaki oli lujan yhteistyön tulosta.

– Se taisi olla torstai­ilta kahdeksan aikaan, kun katselin eduskunnan lehteriltä nuijan kopsahtavan pöytään, Ristimäki muistelee.

TALENTIA on tarjonnut Ristimäelle oivallisen näköalapaikan sosiaalialan kenttään ja laajemmin suomalaisen yhteiskunnan asioihin. Haasteita on ollut riittävästi, joskus liikaakin, mutta

VEIKKO SOMERPURO

VIELÄ VUOSIpuheenjohtajan valinnassa. Seuraa­jaltaan hän kuitenkin toivoo löytyvän vahvaa sisäistä motivaatiota luottamus­tehtävään. Ammattijärjestön puheen­johtajana toimiminen kysyy jatkuvaa oppimista ja aktiivista asennetta.

– Tärkein ominaisuus on, että löytyy paloa sosiaalialan korkeakoulutettujen edunvalvontaan, Ristimäki sanoo.

– Jokainen puheenjohtaja kuitenkin tekee luottamustehtävästään oman­näköisensä. Korkeakoulua ammattijär­jestön johtamiseen kun ei ole olemassa.

TOISTAISEKSI Ristimäki ei ole laatinut suurempia suunnitelmia puheenjohtajauran jälkeiselle ajalle.

– Tässä on vielä kovasti töitä edessä. Nyt pitää saada hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet todeksi. Seuraava neuvottelukierros odottaa, joten vielä en mietiskele tulevaisuutta sen enempää.

– Puheenjohtajakauden päätyttyä on sitten aika katsoa omaa elämää muunkin kuin työn kautta, hän pohtii.

Ella Rantanen

kaikesta on selvitty. Se on ylläpitänyt uskoa toimintaan.

– Antoisinta on ollut se, että Talentiassa on koko ajan ollut vahva tekemisen meininki, sanoo Ristimäki.

Väistyvänä puheenjohtajana Ristimäki ei ole mukana uuden

Talentia 6.2019 25

Kuka on uusi puheenjohtaja?Ammattijärjestö Talentialle haetaan nyt uutta puheenjohtajaa.

Talentian liittovaltuuston puheenjohtaja Mia Nyyssönen kertoo,

kuinka uuden puheenjohtajan vaali käydään.

JYRKI KOMULAINEN

Kausi on kerrallaan neljä vuotta. Uusi kausi

alkaa 22.11.2020.Hän toimii

luottamustehtävässään Talentian toimiston, vapaaehtois-

toiminnan ja koko jäsenkentän johtajana sekä hallituksen puheenjohtajana.

Puheenjohtaja vastaa järjestön strategisesta johtami-sesta ja työmarkkinapolitiikasta, neuvottelutoiminnasta

ja kansainvälisestä toiminnasta, järjestötason sidos-ryhmäsuhteista, yhteiskuntapolitiikasta sekä jär-jestön toimintojen operatiivisesta johtamisesta.

Puheenjohtaja toimeenpanee johtajiston ja hallituksen päätökset.

Ehdokkaiden tulee olla Talentian varsinaisia

jäseniä. Tarkemmat haku-ohjeet ovat 1.11.2019 ilmestyvässä Talentia-

lehdessä.

Uuden puheenjohtajan tulee vaalia Talentian arvoja. Puheenjoh-

tajan tehtäviä vastaava aiempi työkokemus on myös eduksi.

Puheenjohtaja on järjestön keulakuva ja sisäinen johtaja, joten hänen on oltava helposti lähestyttävä.

Ehdokkaan on hyvä tuoda vaalityön aikana esiin omia näkemyksiään Talentian tulevaisuuden

suunnasta. Omaa persoonaa saa tuoda rohkeasti esiin!

Haku alkaa 1.11.2019 ja päättyy

28.2.2020. Sen jälkeen vaalivaliokunta käy läpi hakemukset ja tekee tarvittavat haastattelut

rekrytointiyrityksen avustuksella.

Liittovaltuusto valitsee puheenjohtajan vaalilla kokouksessaan 21.–22.11.2020. Silloin vaalivaliokunta esittää valtuustolle ehdokasta, joka

on hakuprosessissa osoittautunut sopivimmaksi. Vaalivaliokunta pyrkii yksi-mieliseen esitykseen. Jos sitä ei saavuteta, vaalivaliokunta informoi liittoval-tuustoa eri näkemyksistä, joita valtuusto voi hyödyntää päätöksenteossaan.

Ehdolle puheenjohtajaksi voi asettua halutessaan aina 21.–22.11.2020 pidettävään liittovaltuuston kokoukseen asti. Vaalivaliokunta kuitenkin

järjestää hakuprosessin aikana erilaisia keskustelutilaisuuksia, jotka tekevät valinnasta läpinäkyvän jäsenille ja antavat ehdokkaille

mahdollisuuden omaan vaalityöhön. Siksi ehdolle kannattaa lähteä heti puheenjohtajahaun

alkuvaiheessa.

Kuinka pitkä on yksi

puheenjohtaja­kausi?

Miten puheenjohtajan haku etenee?

Kuka voi hakea puheenjohtajaksi?

Mitä ominaisuuksia uudelta puheenjohtajalta haetaan?

Ella Rantanen

Mitä puheenjohtaja

tekee?

Talentia 6.201926

SOSIAALIALAN VUOKRATYÖpuhuttaaSosiaalialan ammattilaisia vuokratyön joustavuus ja

paremmat palkat ilahduttavat, mutta lainsäädäntöä

tulkitaan vaihtelevasti.

viranomaistehtävä tai vuokratyöntekijä. Ammattihenkilölakia ei voi sivuuttaa, Heikkinen muistuttaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jakaa asiakkaan palveluprosessin viiteen osaan: asian vireilletulokäsittely, palvelutarpeen arviointi, asiakkuuden suunnittelu, pal­velun järjestäminen ja palvelun toteutus. Talentian työelämä asioiden päällikön Marjo Varsan mukaan sosiaalialan vuokratyössä tärkeintä on varmistaa, ettei palvelu prosessi hajoa.

– Asiakasturvallisuutta on valvottava erityisellä huomiolla tilanteissa, joissa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto lähetti kesäkuussa ohjauskir-jeen kuntiin ja muistutti, ettei kunta voi hankkia sosiaalityötä yksityiseltä palvelujentuotta-jalta siltä osin kuin tehtävään sisältyy julkisen vallan käyttöä. Ohjauksessa kehotetaan kuntia tarkistamaan omat käytännöt ja yksityisten toimijoiden kanssa laaditut sopimukset.

VUOKRATYÖNTEKIJÖILLÄ täytetään tyhjillään pysyviä sosiaalialan toimia, mutta uudet käytännöt aiheut­tavat lainsäädännöllisiä haasteita. Kun virkavastuupäätösten allekirjoittaminen estyy, kunnat päätyvät helposti leikkaa–liimaa­menetelmiin, joiden seuraukset mietityttävät asiantuntijoita.

Ensimmäiset sosiaalialan vuokra­työtä koskevat kysymykset liittyvät sosiaalipalveluiden yksityistämiseen. Yritysten alettua tuottaa esimerkiksi lastensuojelun avopalveluja kunnille, on syntynyt ristiriitatilanteita, joissa

julkisen vallan käyttöä on siirtynyt ulkopuolisten yritysten työntekijöille.

Sama riski on olemassa vuokratyössä, ja intressiristiriidat nousevat usein esiin yksittäisissä asiakastapauksissa. Talentian erityisasiantuntijan Alpo Heikkisen mukaan oleellisinta on kysyä, millaisiin tehtäviin työntekijöitä välitetään ja millä tavalla julkisen vallankäyttöä sekä päätöksentekoa tulkitaan eri asiakastilanteissa.

– Ammattihenkilön ammattieettiset velvoitteet ovat aina samat, oli kyseessä sitten julkisen tai yksityisen sektorin

MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Talentia 6.2019 27

palvelupolku koostuu erillisistä osista ja on kiinni usean eri tahon ammattitai­dosta, sanoo Varsa.

Varsan mukaan sosiaalialan vuokra­ työ on kohtalaisen tuore ilmiö, joka vaatii lisäselvitystä myös ammatti­järjestö Talentiassa.

– Huomiota vaativat eettiset kysymykset, asiakasturvallisuus ja työsuhteen valvonta työntekijän näkökulmasta.

ALUEHALLINTOVIRASTOT ovat lähettäneet kunnille ohjaus­kirjeet koskien vuokratyön käyttöä. Ne tuomitsevat sosiaalityöntekijöiden virkatehtävien osta­misen ja ulkoistuksen lainsäädännön nojalla siinä tapauksessa, että työnkuvaan kuuluu merkittävää julkisen vallan käyttöä.

Perustuslain mukaan julkisen vallan käyttöä sisältävät työtehtävät, kuten huostaanotto­päätökset, kuuluvat ainoastaan virkasuh­teessa oleville työntekijöille. Merkit­tävän julkisen vallan käytön tapauksessa käytäntö on ehdoton, eikä laki tunne erityisjärjestelyjä edes poikkeustilan­teissa. Vuokratyössä virkasuhdetta ei ole.

Alpo Heikkisen mukaan lainsää­dännön tulisi asettaa selkeä merkki sille, missä työtehtävissä kulkee julkisen vallan käytön raja, ja milloin kyseessä on merkittävä julkisen vallan käyttö. Esimerkiksi terveydenhuollossa tehtävät päätökset tulkitaan usein hoitotyönä, johon ei liity yhtä vahvaa viranomaisvelvoitetta.

– Voiko meillä olla sote­uudistuksen jälkeen hyvinvointikeskuksissa tilanne, jossa vuokratyötä tekevät terveysalan asiantuntijat ovat korkeasti palkattuja, mutta sosiaalialan viranomaiset pysyt­televät matalasti palkattuina, Heikkinen pohtii.

Kun päätös potilaan lääkityksestä tai kirurgisesta toimenpiteestä ei ole virkavastuun alainen, mutta valtaosa sosiaalialan päätöksistä nähdään julkisen vallan käyttönä, alkaa alojen välille muodostua kuilua. Onkin

mielekästä kysyä, onko sellainen jako keinotekoinen.

– Myös sosiaalialan ammattilaisilla tulee olla yhtäläisiä oikeuksia toimia ammatinharjoittajina, Heikkinen sanoo.

TÄLLÄ HETKELLÄ mahdollisuuksia vuokratyön tekemiseen tarjoaa uuden­lainen yritystoiminta, joka välittää sosiaalialan vuokratyöntekijöitä kuntien tarpeeseen. Yksi yrityksistä on sosiaali­ ja terveysalan vuokratyötä tarjoava Sofita.

– Sosiaalityöntekijämme tekevät avustavia ja valmistelevia tehtäviä ja asiakastyötä. Vuokratyöntekijä toimii

yleensä virassa olevan sosiaalityön tekijän työparina. Osa kunnista palkkaa sosiaalityön­tekijöitä mukaan kehittämistyöhön, joka ei sisällä virkavastuu­päätöksiä, sanoo Sofitan palvelujohtaja Mikko Ailoranta.

Joissakin tilanteissa kunta on palkannut saman työntekijän

osa­aikaisesti sekä vuokratyöfirman kautta että kunnan virkaan. Ailoranta tunnistaa käytänteen.

– Joitakin tilanteita on ollut. Näin on mahdollistettu virkavastuun alaisten päätösten tekeminen. Silloin kyseessä on kunnan ja työntekijän välinen sopimus.

Talentian neuvot­telupäällikön Tuomas Hyytisen mukaan tällaisessa tilanteessa työnantajia on kaksi: vuokra työfirma välittää valtaosan tehdystä työstä, kunta vastaa jäljelle jäävästä osuudesta. Virka­ajalla tehty työ sisältää usein juuri virkavastuu­päätökset. Tällaisen käytännön lainmukaisuus on kiistanalaista.

– Kuvio ei ole mahdollinen, ja siitä olemme ohjanneet kuntiin lähettämässämme ohjaus­kirjeessämme 24.6.2019. Aiheesta on myös olemassa korkeimman hallinto­oikeuden ennakkoratkaisu, kertoo sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Eija Hynninen­Joensivu Etelä­Suomen aluehallintovirastosta.

Hallinto­oikeuden ennakkopäätös vuodelta 2014 koskee tilannetta, jossa kunta palkkasi yksityisten terveyspalve­lujen tuottajan työntekijän määräaikai­seen virkasuhteeseen. Tietty työtehtävä hoidettiin tällä tavoin aikoina, jolloin varsinaista virkaa hoitava lääkäri ei ollut paikalla. Tehtävä sisälsi potilaan mielenterveyteen liittyvää julkisen vallan käyttöä, minkä vuoksi Valvira kielsi menettelyn. Kunnan valittaessa päätöksestä korkein hallinto­oikeus totesi järjestelyn olevan lainsäädännön kiertämistä ja täten lainvastainen.

Vaikka lainsäädännölliset seikat aiheuttavat päänvaivaa, Tuomas Hyytinen uskoo, että sosiaalialan vuokra työllä voi olla toivottuja seu­rauksia, etenkin jos lainsäädäntöä tarkennetaan.

– Lääkäreillä vuokratyön käyttö on hilannut palkkoja ylös, hän muistuttaa.

Lisäksi virkojen täyttyessä muiden työntekijöiden kuormitus vähenee ja asiakkaat saavat avun nopeammin. Vuokratyöntekijälle etuna on työsuh­teen joustavuus, mutta samalla pysy­vyyden tunne voi kärsiä, kun tutusta työyhteisöstä saattaa joutua luopumaan yllättäen. Vuokratyöyritys voi tarjota ylimääräistä työnohjausta tai konsul­tointitukea myös asiakasasioissa.

Ella Rantanen

”Tarvitaan linjaus,

milloin työtehtä­vissä on kyseessä merkittävä julki­sen vallan käyttö.

Sofita Oy tarjoaa tukea kuntien sosiaali- ja terveys alan työvoimatarpeisiin.

Talentia 6.201928

Talentia vaatii, että naisvaltaisten sosiaalihuollon laillistet-

tujen ammattihenkilöiden ja varhaiskasvatuksen opettajien

palkkoja nostetaan kunta-alalla useamman sopimuskier-

roksen kattavalla palkkaohjelmalla.

– On epäoikeudenmukaista, että sosionomien palkat eivät ole nousseet, vaikka heidän tehtävänsä ovat lainsää­dännön muutosten takia laajentuneet ja muuttuneet vaativammiksi, sanoo Tero Ristimäki.

Lisäksi sosionomi (AMK) ­tutkinnon suorittaneiden lukuisat tehtävänimik­keet aiheuttavat epäselvyyttä ja vai­keuttavat työn vaativuuden arviointia ja rekrytointia.

Talentia esittääkin, että ammatti­korkeakoulututkinnon suorittaneiden laillistettujen sosiaalihuollon ammatti­henkilöiden osaamista vaativien tehtävien nimikkeet yhtenäistetään työmarkkinoilla sosionomiksi, gerono­miksi ja kuntoutuksen ohjaajaksi.

Nimikkeiden lisäksi on uudistettava sosionomien palkkausmääräykset ja korotettava tehtäväkohtaista palkkaa vastaamaan laajentuneiden tehtävien ja vastuiden tasoa.

TALENTIA edellyttää, että työajan kiky­pidennys poistuu ennen kuin tulevissa virka­ ja työehtosopimusneu­votteluissa päästään neuvottelemaan palkoista ja muista työehdoista.

– Sosiaalialan korkeakoulutetut naiset ovat maksaneet riittävästi Suomen kilpailukyvyn parantamisesta. Ilmaisen työn aika on nyt ohi, Tero Ristimäki sanoo.

Talentian neuvottelutavoitteet tar­kentuvat lisää tulevan syksyn aikana.

NAISTEN VUORO

TÄHÄN ASTI samapalkka ohjelmat ovat jääneet meillä puheen tasolle. Nyt on tekojen aika.

– Naisvaltaisten sosiaalialan korkea­koulutettujen vuoro on saada vaativasta ja vastuullisesta työstään sitä palkkaa, mikä heille kuuluu, sanoo Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla tulee toteuttaa myös palkkaohjelma ja jatkaa palkkaeron kuromista umpeen verrat­tuna kunta­alan palkkoihin.

Valtakunnallinen palkkaohjelma on välttämätön, jotta sosiaalihuolto ja varhaiskasvatus eivät ajaudu nykyistä syvempään kriisiin työntekijäpulan vuoksi.

– Sosiaalityöntekijöiden ja varhais­kasvatuksen opettajien saatavuus­ongelmat ovat helpottaneet niissä kunnissa, jotka ovat jo nostaneet palkkoja, toteaa Ristimäki.

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN palkkojen lähtötaso vaatii edelleen korjaamista lastensuojelussa, kuten muissakin sosiaalihuollon tehtävissä.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla varhaiskasvatuksenopet­tajilla tehtäväkohtainen palkka on 2 404 euroa, ja sosionomi (AMK) ­tutkinnon suorittaneiden sosiaaliohjaajien tehtäväkohtainen palkka on 2 473 euroa. Nämä ovat selkeästi jäljessä Talentian vähimmäistavoitteista. Ammattikorkea­koulutetun kohtuullisen lähtöpalkan alaraja on 3 000 euroa.

NYT ON

Talentia 6.2019 2929

Kysy liitosta

Lähetä kysymyksesi toimitus@talentia.fi.

Liitä mukaan nimesi ja jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortista.

Kysymyksiä käsitellään palstalla nimettömästi.

Tiia Oksanen on ammattijärjestö Talentian sopimusasiantuntija.

Susanna Pelander on ammattijärjestö Talentian

sopimusasiantuntija.

JÄSEN KYSYYOlen miettinyt opintovapaalle jäämistä. Kuinka pitkä työhis­toria minulla tulee olla ja mitä muuta minun tulee ottaa asiassa huomioon?

LIITTO VASTAATyöntekijällä on oikeus opintovapaalain mukaiseen opintovapaaseen, kun hän on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme kuukautta. Silloin vapaan pituus voi olla enintään viisi päivää.

Kun työntekijä on ollut yli vuoden ajan saman työnantajan palveluksessa, yhdessä tai useammassa jaksossa, hän voi olla opintovapaalla kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Opintovapaan voi käyttää joko yhdellä kertaa tai jakaa sen useampaan jaksoon.

Opintovapaaseen on oikeus jokaisella, joka täyttää sen ehdot. Työnantaja voi kuitenkin siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa, jos opintovapaasta aiheutuu tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle.

Ilman perusteltua syytä vapaata ei voi siirtää, ja painavaksi perusteeksi katsotaan yleensä syy, johon työnantaja ei ole voinut tavanomaisessa toiminnassaan varautua.

Jos opintovapaan kesto on yli viisi työpäivää, se täytyy hakea vähintään 45 kalenteripäivää ennen kuin suunniteltu opintovapaa alkaa. Alle viiden päivän opintovapaita tulee hakea vähintään 15 kalenteripäivää ennen kuin se suunnitellusti alkaa.

Opintovapaalain mukaan vapaata voi saada julkisen valvonnan alaisen koulutuksen suorittamiseen. Näillä tarkoitetaan valtion tai kunnan järjestämää koulutusta ja valtionosuu­teen oikeuttavaa tai valtion avustuksella

tuettua koulutusta ja opetusminis­teriön erikseen hyväksymää muuta koulutusta.

Koulutuksen järjestäjältä voi vielä varmistaa täyttääkö aiottu koulutus nämä kriteerit.

Lisätietoa opintovapaasta löytyy osoitteesta tyosuojelu.fi/tyosuhde/muut­vapaat­tyosta/opintovapaa. Koulutusrahaston verkkosivuilla koulutusrahasto.fi. on tietoa aikuiskoulutusrahasta.

JÄSEN KYSYYHaluaisin tietää, miten muille työnantajille tehty työ otetaan huomioon työkokemuksesta maksettavana lisänä, kun haen uutta työtä.

LIITTO VASTAATyönantajat voivat arvottaa työkokemusta eri tavalla. Huomioon on otettava kaikki se työ, joka on tehty samalle työnantajalle, vaikka työtä olisi tehty eri rooleissa tai tehtävissä. Jos olet esimerkiksi ensin työskennellyt kesäsijaisena

keittiöapulaisena, sitten ohjaajana ja sitten vastaavana ohjaajana, kaikki tämä tulee ottaa huomioon työkokemuksena.

Samoin tulee ottaa huomioon työ, jota olet tehnyt vastaavanlaisissa työtehtävissä. Esimer­kiksi varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään kaikki työ, jota olet tehnyt varhaiskasvatuksen opettajana.

Muun työkokemuksen hyväksyminen on harkinnanvaraista. Työnantaja voi ottaa sen huomioon, jos siitä on oleellista hyötyä uuden työtehtäväsi hoidossa. Sinun kannattaa tietenkin perustella hyödyt mahdollisimman laajana.

Osa­aikaisena tehty työ otetaan huomioon suhteessa kokoaikatyöhön. Jos esimerkiksi olet tehnyt kaksi kuukautta 50 prosenttista työaikaa, vastaa se yhden kuukauden työkokemusta. Työkokemusta ei lasketa tunnilleen tai päiväl­leen, mutta suuruusluokan on oltava oikein: monenko kuukauden täysiaikaista palveluslisä­kertymää työntekijän osa­aika­ ja tilapäistyöt vastaavat.

Kuntasektorilla työkokemuslisää maksetaan yli 5 vuoden hyväksytystä työkokemuksesta +3 prosenttia ja yli 10 vuoden +8 prosenttia. Yksityisellä sosiaali­palvelualalla palveluslisän saa 5, 8 ja 11 vuoden jälkeen. Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa vuosisidon­nainen takuu on yli 4 vuoden koke­muksesta vähintään yli 6 prosenttia ja yli 7 vuoden 11 prosenttia.

Sosiaalialan järjestöjen työehto­sopimuksessa vuosisidonnaisen takuun ja henkilökohtaisen palkan­osan tulee olla yli 3 vuoden työkoke­muksesta +6 prosenttia, yli 6 vuoden +10 prosenttia ja yli 9 vuoden +14 prosenttia.

Talentia 6.201930

jäsenille

Talentian tapahtumista lisätietoa talentia.fi.

Mikael – opiskelijoiden puolustaja

1.11.Keski-Suomen

Varhaiskasvattaja 2019, Jyväskylä.

24.–25.10.Sosiaalipolitiikan päivät, Itä-Suomen yliopisto

30.–31.10.

Potilas- ja asiakas-turvallisuuspäivät 2019,

Helsinki.

14.–15.11.Talentian koulutus

työsuojelutoimijoille.

KALENTERI

AMMATTIJÄRJESTÖ TALENTIAN sosiaalialan opiskelijoiden TaSO ry:n puheenjohtajan ja sosionomi (AMK) ­opiskelijan Mikael Lintulan ikimuistoisin Talentia­hetki oli Talentia Helsingin kanssa yhteistyö ssä tehty palkankoro­tuksia koskeva kannanotto, josta seurasi myös toivottuja toimenpiteitä.

– Lisäksi haluan mainita TaSOn 25. vuosijuhlat. Oli niin kivaa ja hienoa että!

TaSO­hommien ohella Mikael toimii myös Talentia Helsingin hallituksen varajäsenenä, Talentian hallituksen opiskelijajäsenenä ja Akavan opiskelijoiden liitto valtuutettuna. Järjestötoiminnan lisäksi Mikaelin vapaa­aika kuluu mukavasti omien poikien ja kissojen seurassa.

Tasa­arvo ja oikeudenmukaisuus ovat Mikaelille rakkaita arvoja myös henkilökohtaisesti, ja hän nouseekin mielel­lään barrikadeille näiden asioiden puolesta. TaSO ry:n tärkeimmäksi tehtäväksi Mikael nimittää opiskelijoiden edunvalvonnan.

– Koulutus ja opetus ovat paraikaa suuressa reformissa, ja opiskelijaa pitää kuulla jokaisella asteella.

Ella Rantanen

TASO RY on jo yli 10 vuotta etsinyt ja palkinnut parhaan harkkapaikan ja taas on sen aika!

Parhaan harkkapaikan valinnassa korostetaan hyvän harjoittelupaikan piirteitä kuten riittävää ja hyvää ohjausta ja perehdytystä, palauttee­nantoa, oppimisen tukemista ja opis­kelijan mahdollisuutta osallistua sekä harjoittelijamyönteistä ilmapiiriä.

Parasta harkkapaikkaa voi ilmi­antaa 20.10.2019 saakka. Lisätietoja taso@talentia.fi.

PALJASTA PARAS

VEIK

KO S

OM

ERPU

RO

Talentia 6.2019 31

Vammaisala TalentiaVammaisala Talentia ry:n syyskokous ja jäsentapahtuma järjestetään 16.11.2019 tiedekeskus Heurekassa, Tiedepuisto 1, Vantaa.

AIVOT NARIKASTA!Tule mukaan verkostoitumaan, oivaltamaan ja oppimaan!Ohjelma10.30 aamukahvi11.00 Vammaisala Talentia ry:n sään-tömääräinen syyskokous. Syyskoko-uksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos.13.00 brunssi14.00 tutustuminen Heurekan näyttelyihin

Jäsentapahtuma on Vammaisala Talentia ry:n jäsenille ilmainen, muille perheenjäsenille omavastuut aikuinen (yli 16 v.) 15 euroa, lapset 6–15 v. 5 euroa. Hinta sisältää kahvin, brunssin ja Heurekan näyttelylipun. Ilmoittautuminen ja lisätietoa talentia.fi/vammaisala.

Talentia PohjanmaaTalentia Pohjanmaa ry:n sääntömää-räinen syyskokous ja pikkujoulut järjestetään lauantaina 23.11.2019 kello 16.00 alkaen Hotelli-Ravintola Almassa (Ruukintie 4, Seinäjoki).

Kokouksessa käsitellään sään-tömääräiset asiat ja sääntömuutos. Kokouksen jälkeen Ismo Leikolan stand up -show Rytmikorjaamolla. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumis-linkki julkaistaan nettisivuillamme ja lähetetään jäsenille sähköpostitse kirjeenä. Tarkistathan Talentian verkkosivuilta omista tiedoista, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla.

Kutsu Sosiaalipedagogit Talentia 90 vuottaJuhlavastaanotto lauantaina 16.11.2019 kello 18.00 Tampereella Finlaysonin Palatsissa, Kuninkaan-katu 1, Tampere.

Illalliskortti juhlaan 25 euroa, johon sisältyy buffetmenu juomi-neen. (Pukukoodi: Tumma puku)

Illan esiintyjänä mentalistitaikuri Jenni Sofia.

Ilmoittautumiset viimeistään 30.10.2019 mennessä. (Ilmoittau-tumislinkki osoitteessa talentia.fi/sosiaalipedagogit avautuu 1.10.).

Sosiaalipedagogit Talentia Tervetuloa Sosiaalipedagogit Talen-tia ry:n syyskokoukseen lauantaina 16.11.2019 kello 10.00 Scandic Tampere Stationiin, Ratapihankatu 37, Tampere.

Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan yhdistykselle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä jäsenistön viimeistään 30 päivää ennen kokousta esittämät asiat.

Kello 12.30–16.00 alkaa Mirja Köngäksen Lapsi ja aikuinen – vuo-rovaikutus ja tunnetaidot -luento.

(Lounaalle ja luennolle osallistu-minen edellyttää vuosikokoukseen osallistumista)

Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset syyskokoukseen ja luennolle 30.10. 2019 mennessä; aamukahvi, lounas ja päiväkahvi (ilmoittautumislinkki osoitteessa talentia.fi/sosiaalipeda-gogit avautuu 1.10. 2019).

70-juhlavuoden avoimet ovetOLETKO AINA halunnut tietää, miltä Talentian toimistolla Helsingin Itä-Pasilassa näyttää ja keitä siellä työskentelee?

Nyt siihen on hyvä mahdollisuus, sillä Talentian toimistolla on 70-juhla vuoden avoimet ovet perjantaina 29.11.2019 kello 15.00–17.00.

Tule tutustumaan Talentian henkilökuntaan ja tapaamaan muita talentialaisia. Tarjolla pientä suolapalaa ja glögiä. Ota mukaan myös kollegasi, heidän ei tarvitse olla Talentian jäseniä.

Kaikille osallistujille jaamme pienen pikkujouluyllätyksen. Tapahtumassa Talentiaan liittyvät saavat 30 euron superlahja-kortin. Ilmoittaudu ennakkoon lyyti.fi/reg/Talentian_toimiston_avoimet_ovet_3093.

HYÖDYNNÄ KEHUTALENTIAN JÄSENET ovat saaneet uuden jäsenedun – maksuttoman Kehu-palvelun. Sillä voi vastaanottaa ja kirjata talteen sekä lähettää hyvää palautetta. Kehujen listaamisella saa selkeän käsityksen omasta ammattitaidosta ja vahvuuksista työelämässä.

Kehu-palvelussa vastaanotetuista ja sinne kirjattu hyvä palaute kertyy helppokäyttöiseksi tilastoksi, jota voi hyödyntää työpaikkaa hakiessa tai kehityskeskustelussa. Omat taidot ja vahvuudet voi lisätä työhakemukseen, CV:hen tai mainita niistä työhaastattelussa.

Kehu-palvelussa voi myös lähettää hyvää palautetta niille, jotka eivät vielä ole kirjautuneet palveluun. Kehun lähettämi-seen tarvitaan vain vastaanottajan sähköpostiosoite. Kehu- palvelussa lähetetty palaute on henkilökohtaista, eikä se näy muille kuin kehun lähettäjälle ja vastaanottajalle.

Tutustu Kehuun osoitteessa mykehu.fi. Palvelun käyttö vaatii kirjautumisen.

Vammaisalan opinnäytetyöt kisaanHEI SINÄ Vammaisala Talentian jäsen tai jäsenet, jotka olette viimeistelemässä tai jo saaneet valmiiksi opin­näytetyön vammaistyöstä tai ­alasta: lähettäkää työnne Vammaisala Talentian opinnäytetyökilpailuun 6.11.2019 mennessä. Paras tai parhaat palkitaan.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki työt, jotka on tehty ajalla 1.11.2018–31.10.2019. Palkittavaksi voi ehdottaa hyväksyttyjä sosionomien opinnäytetöitä (AMK ja YAMK) ja sosiaalityön pro gradu ­tutkielmia.

Kilpailuun osallistuvien opiskelijoiden tulee kirjoittaa opinnäytetyöstään tutkimusesittely ja lähettää se määrä­päivään mennessä Vammaisala Talentian sähköpostiin, vammaisala@talentia.fi.

Opinnäytetyö tulee myös olla ladattavissa verkosta esimerkiksi oppilaitoksen tietokannasta.

Mikäli suuntaat vammaisalalle, etkä ole vielä yhdis­tyksen jäsen, niin lisätietoja saat osoitteesta talentia.fi/vammaisala.

Talentia 6.201932

Sosiaalialan eettiset kysymykset -seminaariSaimaan ammattikorkeakoulu ja Talentia Etelä-Karjala järjestävät yhdessä seminaarin torstaina 31.10.2019 kello 12.00–16.00. Samalla juhlistetaan sosionomikou-lutuksen 20 vuotta Etelä-Karjalassa.

Nuorisoasteen sosionomi-koulutus alkoi elokuussa 1999. Koulutus on ollut koko ajan suosittu, ja sosionomit ovat sijoittuneet monipuolisesti alueen työelämään. Talentia Etelä-Karjala onnittelee ja tarjoaa seminaariin ilmoittautuneille täytekakkukahvit.

Seminaarissa Talentian erityis-asiantuntija Alpo Heikkinen alustaa pohdintaa sosiaalialan asiakastyön ja johtamisen eettisistä kysymyk-sistä, mitkä ovat tärkeitä ja aina ajankohtaisia asioita kaikille meille sosiaalialan ammattilaisille.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset seminaariin talentia.fi/etela-karjala.

Talentia UusimaaTervetuloa Talentia Uusimaa ry:n syyskokoukseen Ravintola Delicates-sen Ratamestariin, Ratamestarinkatu 11, 2.krs, Helsinki, lauantaina 16.11.2019. Kahvitarjoilu kello 15.00 ja syyskokous 15.30 alkaen. Syysko-kouksessa käsitellään sääntömää-räiset asiat ja valitaan yhdistykselle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä erovuoroisten tilalle uusia hallituksen jäseniä.

Syyskokouksen jälkeen kello 17.00–18.30 PIKKUJOULUETKOT! Tarjolla buffetmenu juomineen hyvässä sosiaaliseurassa. Ruokailun jälkeen jatkamme PIKKUJOULUN merkeissä Studio Pasilan Club Act!one (Ratamestarinkatu 5, Helsinki) maan eturivin stand up- koomikoiden viihdyttämänä.

Huomioithan, että ilmoittautumi-nen Pikkujouluteatteriin päättyy jo keskiviikkona 7.10.2019.

Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset syyskokoukseen ja PIKKUJOU-LUETKOIHIN 30.10.2019 mennessä sähköpostiosoitteeseen uusimaa@talentia.fi. Ilmoita osallistutko sekä vuosikokoukseen että ruokailuun vai vain Pikkujouluetkoihin. Ilmoitathan samalla mahdolliset ruokarajoitteet. Mikäli hallitustyöskentely kiinnostaa saat lisätietoja puheenjohtajalta, uusimaa.pj@talentia.fi.

Talentia UusimaaOlet lämpimästi tervetullut Talentia Uusimaa ry:n PIKKUJOULUIHIN lauantaina 16.11.2019. PIKKU-JOULUETKOT kello 17.00–18.30 ravintola Delicatessen Ratamesta-rissa, Ratamestarinkatu 11, 2.krs., Helsinki. Ilmoittautumiset 30.10.2019 mennessä uusimaa@talentia.fi. Ilmoitathan samalla mahdolliset ruokarajoitteet.

PIKKUJOULUTEATTERI Studio Pasila Club Act!one kello 19.00 (Ratamestarinkatu 5, Helsinki).

Lavalle nousevat maan eturivin stand up -koomikot. Stand up on irrottelua, vedätystä, itsensä alttiiksi panemista ja uuden esitystilanteen nopeaa oivaltamista. Esitys kestää noin 2 tuntia.

Ilmoittautuminen 7.10. 2019 mennessä sähköpostiosoitteeseen uusimaa@talentia.fi. Sitova ilmoit-tautuminen vahvistetaan maksa-malla teatterin omavastuuosuus 10 euroa, ja se tulee olla yhdistyksen tilillä eräpäivään mennessä. Ohjeet maksamiseen ja teatterilipun saami-seen saat ilmoittauduttuasi.

HUOM. Paikkoja pikkujouluet-koihin ja teatteriin on varattu 50 ilmoittautuneelle. Olemalla nopea varmistat oman paikkasi juhlijoiden joukossa.

Pirkanmaan TalentiaTervetuloa Pirkanmaan Talentia ry:n jäsenkoulutukseen ja sääntömää-räiseen syyskokoukseen perjantaina 15.11.2019. Jäsenkoulutus järjeste-tään Tampereen pääkirjasto Metson (Pirkankatu 2, Tampere) Lehmus-sa-lissa kello 12.00 alkaen. Koulutus on dialogisuuteen perustuva Erätau-ko-koulutus.

Syyskokous pidetään ravintola Wine Bridgessä (Hallituskatu 14, Tampere) kello 17.00. Kokouksen jälkeen tarjolla on buffet-ruokailu ja vapaamuotoista yhdessäoloa sekä mahdollisuus tavata muita jäseniä.

Sitovia ilmoittautumisia sekä jäsenkoulutukseen että syyskokouk-seen pyydetään 1.11.2018 mennessä Pirkanmaan Talentian kotisivuilta löytyvän ilmoittautumislinkin kautta talentia.fi/pirkanmaa/.

Lisätietoja voit kysyä pj Ida Kilpe-läinen p. 050 300 6910/ pirkanmaa@talentia.fi.

Talentia Keski-PohjanmaaTalentia Keski-Pohjanmaa ry:n sääntömääräinen syyskokous on Ylivieskan Akustiikkatalossa perjan-taina 18.10.2019 kello 17.00.

Syyskokouksessa hyväksytään toi-mintasuunnitelma ja talousarvio vuo-delle 2020 sekä valitaan erovuorossa olevien hallituslaistemme tilalle uudet. Syyskokouksessa pääset vaikuttamaan yhdistyksemme toimintaan tai voit lähteä siihen mukaan itse aktiiviseksi. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki yhdistyksemme jäsenet.

Kokouksen jälkeen olemme varanneet jäsenillemme 30 lippua Samuli Edelmannin keikalle Akustiikkataloon. Ilmoittautumiset kokoukseen ja keikalle Talentian ilmoittautumiskalenterin kautta.

Talentia Etelä-KarjalaYhdistyksen syyskokous ja pikku-joulu on perjantaina 15.11.2019 kello 17.00 alkaen Imatran perhetyön toimistolla, Esterinkatu 10.

Pikkujouluilta starttaa syyskokouk sella, jonka yhteydessä tarjotaan puuroa ja glögiä. Syyskoko-uksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten seuraavan vuoden jäsenvalinnat hallitukseen sekä talousarvio ja toimintasuunnitelma. Ilta jatkuu kello 19.00 Juurihoi-to-näytelmän merkeissä lähellä olevassa Imatran teatterissa.

Teatterin jälkeen voi jatkaa iltaa vaikkapa Imatran yössä. Teatteri-lippu maksaa 10 euroa. Ilmoittau-tumiset talentia.fi/etela-karjala ja osallistumismaksu maksetaan yhdis-tyksen tilille Talentia Etelä-Karjala ry FI32 4108 1040 0374 92 perjantaihin 11.10.2019 mennessä.

Talentia HelsinkiTervetuloa Talentia Helsingin syys-kokoukseen lauantaina 9.11.2019 kello 17.00 Moko Market Sörnäisiin (Vilhovuorenkatu 11, Helsinki).

Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan yhdistyksen hallitukseen erovuorois-ten tilalle uusia jäseniä.

Syyskokouksen yhteydessä on tarjottavaa ja myöhemmin tarkentuvaa ohjelmaa. Tarjoiluiden vuoksi ilmoittautumiset 25.10.2019 mennessä sähköpostiosoitteeseen helsinki@talentia.fi.

Mikäli olet kiinnostunut hallitus-työskentelystä, voit olla yhteydessä ja kysyä lisää helsinki.pj@talentia.fi!

Talentia Kymenlaakson syksySyksyn pop-up -tapahtumana jär-jestämme Nukketalkoot Kouvolassa ja Kotkassa loka-marraskuussa. Lue lisää verkkosivuiltamme ja tule mukaan vaikuttamaan päättäjiin!

Jäsenilta ja syyskokous järjeste-tään Kouvolan Vaakunassa torstaina 20.11.2019 kello 18.00. Teemana edunvalvonnan ajankohtaiset kysy-mykset julkissektorilla ja yksityisillä aloilla. Alustamassa Talentiasta sopimusasiantuntija Tanja Tuunainen- Vainio. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen kymenlaakso@talentia.fi.

Ennen luentoa ja keskuste-lua Talentia Kymenlaakso ry:n sääntömääräinen syyskokous, jossa käsitellään muun muassa ensi vuo-den toimintasuunnitelma ja valitaan uusi hallitus.

Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan yhdistyksen hallitukseen, ota meihin yhteyttä sähköpostilla etukäteen tai ilmoittaudu mukaan kokouksessa.

Jäsenilta on maksuton kokouk-seen osallistuville, ruokatarjoilun vuoksi ilmoittautuminen nettisi-vujen ilmoittautumislomakkeella. Ilmoittautuneille lähetetään kokous-materiaali sähköpostitse etukäteen.

Pikkujouluissa tapaamme maail-manluokan tähtiä ja kotimaisia artisteja Marko Vainion esittämänä! Tervetuloa juhlimaan lauantaina 14.12.2019 kello 18.00 Kuusankos-kitaloon Kouvolaan. Divet and the dreamgirls -pikkujouluilta sisältää alkujuoman sekä musiikki- ja drag-shown. Shown jälkeen iltaohjelma on vapaaehtoinen ja vapaamuotoi-nen. Osallistumismaksu 15 euroa. Tapahtuma on tarkoitettu vain jäsenille, 30 ensimmäistä mahtuu mukaan.

Lue tapahtumista lisää yhdistyksen verkkosivuilta talentia.fi/kymen-laakso. Facebookista löydät meidät nimellä Talentia Kymenlaakso. Varmistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla jäsenrekisterissä, jotta uutiskirjeemme tavoittaa sinut!

jäsenille

Talentia 6.2019 33

Älä jää yksin

OPISKELIJAHELPPARIN palvelut on suunnattu kaikille Tam­pereen korkea kouluyhteisön 30 000 opiskelijalle. Tarjolla on maksutonta keskusteluapua ja yksilövalmennusta mielenterveyden haasteisiin.

Opiskelijahelpparin taustalla on mielen terveystyön asiantuntija Treili Oy, ja palvelu tuotetaan yhteistyössä Tampereen opiskelija­asuntosäätiö TOAS:n ja Ylioppilaiden terveyden­hoitosäätiö YTHS:n kanssa.

– Tarve Opiskelijahelpparille on olemassa. Haluamme Opiskelija­helpparin avulla puuttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja auttaa opiskelijoita ehkäisevästi, palvelun johtaja Sanna Miettinen Treililtä kertoo.

Opiskelijahelppari on uutta, eikä vastaavaa palvelua ole muilla korkeakoulupaikkakunnilla.

OPISKELIJAHELPPARI on avoinna tiistaisin ja torstaisin kello 15–18, jolloin paikalle voi tulla aikaa varaamatta. Toimitilat ovat Hervan­nassa, missä sijaitsee TOAS:n opiskelija­ asuntoja. Aluksi toimintaa toteutetaan pilottina.

– Monet miettivät uskallanko tai kehtaanko tulla, mutta Opiskelija­helpparin hyödyntämiseen ei tarvitse olla mitenkään vaikeassa tilanteessa, kertoo Sanna Miettinen.

– Jos esimerkiksi jännittää tai ahdistaa, se kuuluu normaalielämään. Joskus tekee kuitenkin hyvää, kun

asiasta puhuu ulkopuolisen kanssa. Yhdessä voimme miettiä miten jatke­taan eteenpäin.

SANNA MIETTISEN mukaan posi­tiivisten ajatusten vahvistuminen voi alkaa jo ensimmäisen keskustelukerran jälkeen, toisinaan tarvitaan useampia käyntejä. Opiskelijahelpparissa tarjotta­vassa yksilövalmennuksessa tapaamis­kertoja on viidestä kymmeneen.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla jutellaan opiskelijan tilanteesta ja siitä, miten Opiskelijahelppari voisi auttaa

Opiskelijaelämää

VerkkosivutOpiskelijahelpparin

verkko sivut ovat osoitteessa opiskelijahelppari.fi.

MaksutontaOpiskelijahelpparin palvelut

ovat maksuttomia, eikä lähetettä tarvita.

Opiskelijahelppari on Tampereen korkeakouluyhteisön

opiskelijoille tarkoitettu matalan kynnyksen

mielenterveyspalvelu, jonne voi hakeutua

ilman ajanvarausta tai lähetettä.

parhaiten. Sen jälkeen opiskelija voi halutessaan päästä mukaan yksilöval­mennukseen, joka kestää muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen.

– Yksilövalmennuksessa haemme yhdessä uusia keinoja arjen selkiyttämi­seksi. Valmennus on hyvin konkreettista apua siihen, miten kokonaiskuormitusta vähennetään ja opiskelu saadaan rullaamaan.

Mikäli jonkun läheisen opiskelijan arki huolestuttaa, voi häntä kannustaa ottamaan yhteyttä Opiskelijahelppariin.

– Tarvittaessa meille voi soittaa, ja yhdessä voimme pohtia miten tarjota apua. Tärkeintä on, ettei ketään jätetä yksin painimaan ongelmien kanssa.

Helena Jaakkola

Talentia 6.201934

MielipideOta kantaa tai herätä

keskustelua mielipiteellä.Mielipidekirjoituksen ihannepituus on 1 800 merkkiä. Lähetä teksti

osoitteeseen toimitus@talentia.fi.

Eksynyt Onni

MIELEENI TULI tapahtuma palkansaaja­järjestöjen suurmielenosoituksesta muutama vuosi sitten. Kesken tilaisuuden juontaja kuu­lutti, että pieni Onni­poika etsii vanhempiaan.

Jonkun ajan kuluttua hän kuulutti asiasta uudelleen. Toisessa kuulutuksessa juontajan äänessä kuului jo hätä. Pieni Onni oli eksynyt.

SOSIAALITYÖNTEKIJÄN mieleni ei nähnyt tilanteessa suurta ongelmaa. Vieres­säni oli lastensuojelun sosiaalityöntekijä, ja

paikalla oli muutakin väkeä avuksi. Torilla seisoessani mietin Onni­pojan elämää tarkemmin.

Onni oli varmaan syntynyt muutama vuosi aikaisemmin. Paikalla olivat kätilöt, jotka auttoivat Onnin maailmaan ja terveydenhoitajat, jotka hoitivat äitiä neuvola­aikana.

Onnin päiväkotiajasta vastaava varhaiskasvatuksen hen­kilökunta oli myös läsnä. Onni aloittanee koulun 7­vuotiaana ja torilla oli myös OAJ. Jos Onnille tulee isompia ongelmia ennen 18 vuoden ikää, talentialaiset kollegat lastensuojelussa tai lapsiperhepalveluissa ovat hänen ja perheen apuna.

ONNI käy aikanaan peruskoulun. Sen jälkeen hän ehkä jatkaa ammatillisiin opintoihin ja siirtyy ammattikoulusta teollisuuden palvelukseen. Hänen keskusjärjestönsä on SAK, mikä hoiti muun muassa kuljetukset mielenosoitukseen.

Jossain vaiheessa aikuisuutensa alussa Onni päättää ostaa asunnon, ja hän käy neuvottelut PRO:n pankkitoimihenkilön kanssa, jotka hekin olivat torilla. Onni perustaa itse aikanaan perheen, ja kaikki samat toimijat ovat hänen lastensakin elämässä.

Ehkä Onnin liitto päättyy eroon, ja hänen on sovittava puolisonsa kanssa asioista talentialaisen lastenvalvojan vastaanotolla. Jos Onni tai perhe sairastaa, he ovat Tehyn ammattilaisten käsissä ja tietävät saavansa maailmankin mittakaavassa hyvää hoitoa.

Kun Onni vanhenee, hän asioi ehkä enemmän terveyden­huollon kanssa. Kun hänen elämänkaarensa lähenee lop­puaan, hän viettää viimeiset vuotensa SuPerin lähihoitajien ja geronomien auttamana.

VARMAAN Onni­poika löysi vanhempansa, koska kolmatta kuulutusta asiasta ei enää tullut. Pieni Onni­poika ei kuiten­kaan olisi voinut eksyä turvallisempaan paikkaan kuin oli Helsingin rautatientori 17.9.2015, missä kaikki suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tekijät olivat läsnä.

Sari Savikkososiaalityöntekijä

Tampere

Voimaa Kiila­kuntoutuksestaSOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN ja sosiaali ohjaajien Kiila­kuntoutusryhmä ”Kipinä” Kuntoutuskeskus Kankaanpäästä haluaa kannustaa kollegoitaan eri sosiaali­alan tehtävissä hakeutumaan kuntoutuk­seen hyvissä ajoin, kun työssä jaksaminen mietityttää.

Haluamme jakaa kokemuksiamme muille talentialaisille, jotta tietoisuus tällaisesta mahdollisuudesta lisääntyy ja kynnys hakeutua Kiila­kuntoutukseen madaltuu.

KUNTOUTUKSEMME alkoi yksilöllisestä alkuarviointi­päivästä, jossa asetettiin jo heti ensimmäinen tavoite kuntoutumiselle. Sitä seurasi muutaman kuukauden päästä ensimmäinen viikon mittainen ryhmäkuntoutusjakso.

Iloksemme ryhmämme koostui upeista monenikäisistä sosiaalialan ammattilaisista, jotka tulivat eri puolilta Suomea. Meidän kipinäläisten avoimuus ja keskinäinen luottamus viritti vertaistuen, jonka voima yllätti!

Aamu alkoi aina pirteästi aamujumpalla, ja päivä jatkui eri teemojen mukaisilla ryhmätapaamisilla. Saimme myös kokeilla erilaisia liikuntalajeja ammattitaitoisten ohjaajien opastuksella. Vapaa­ajalla viihdyimme usein keskenämme ja pareittain.

PUOLEN vuoden kuluttua kokoonnuimme toiselle ryhmä­kuntoutusjaksolle. Kankaanpäähän oli mukava tulla, kun ei tarvinnut jännittää jo valmiiksi tuttuja ihmisiä.

Tätä kirjoittaessa jakso on nyt loppumassa ja jäämme odot­tamaan viimeistä kolmen päivän jaksoa. Mainittakoon vielä, että kuntoutuskeskuksesta oltiin puhelimitse yhteydessä kuntoutujaan ennen ensimmäistä ryhmäjaksoa ja ollaan vielä jaksojen välillä sekä kuntoutuksen päätösvaiheessa.

Jokaisella on itsellään tärkein rooli omassa kuntoutu­misessaan. Työterveyshuollolla on kuitenkin keskeinen tehtävä kuntoutusprosessissa. Siispä oma kuntoutuksen tarve kannattaa rohkeasti ottaa puheeksi työterveydessä!

KUNTOUTUKSEN ajalta on oikeus Kelan kuntoutus­rahaan. Huomasimme ryhmässämme, että osalla työnantaja näki kuntoutuksen tarpeellisuuden ja maksoi kuntoutuksen ajalta palkan. Osa haki itse kuntoutusrahan.

Kuntoutuksen aikana oivalsimme, että siihen olisi ollut hyvä hakeutua jo aikaisemmin. Kynnys puhua omasta jaksa­misesta on edelleen liian korkea. Kiilasta saimme voimaa ja kipinää. Suosittelemme sitä kaikille!

Kipinä 2019

LUKIJAKYSELY

Talentia 6.2019 35

Talentia-lehti 5/2019 ilmestyi elokuussa, ja lehden mukana julkaistiin lastensuojelun eri-

koisnumero 30 päivää. Saimme jälleen paljon mielenkiintoista lukijapalautetta ja hyviä juttuvinkkejä. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

”Juha Pantzarin haastattelu oli todella hyvä. Velkaantuminen on tärkeä teema, ja talousvaikeudet

ovat sellainen aihe, joka tulee (tai jonka pitäisi tulla) puheeksi sosiaalityön kai-killa alueilla.” (Talentia-lehti)

”Luen lehden mielelläni. Osa artik-keleista ei kiinnosta, ja uskon sen johtuvan siitä, että kenttä on niin

laaja ja työnkuvat sekä ammattilaisten kiinnostuksen kohteet sen myötä

monenlaisia. Pidän siitä, että alan merkit-tävät henkilöt tulevat tutuiksi.” (Talentia-lehti)

”Erityisesti mieleeni jäi juttu Helsingin etsivästä lähityöstä. Työ vaikuttaa mie-lenkiintoiselta ja asiakaslähtöiseltä.

Toivoisin mallin leviävän laajemmallekin Suomessa.” (Talentia-lehti)

”Lehdestä jäi mieleen maanviljelijöiden ahdingosta kertova juttu, sillä asia on itsel-

leni läheinen tuttavapiirin kautta ja harvemmin sitä on tullut ajateltua sosiaali-työn kannalta.” (Talentia-lehti)

” Miten valtavan paljon eri ammat-tilaiset tekevät hyvää työtä niinkin vaikean ja aran asian parissa kuin

mitä lastensuojelu on. Lehden jutuissa on aina ihana asiallispositiivinen sävy. Nostatusta vastapainoksi sille, mitä keltainen lehdistö nostaa esiin lasten-suojelusta. Ammatti-identiteetti kasvaa ihan kohisten, kun tämän lehden juttuja lukee.” (30 päivää -lehti)

”En tee tällä hetkellä varsinaisesti lastensuo-jelutyötä, mutta lasten-

suojelu on tärkeä yhteistyö-kumppani. Siksi haluan pysyä ajan tasalla ja 30 päivää -lehti on tärkeä lisä. Artikkelit ovat mielenkiintoisia lähes kaut-taaltaan.” (30 päivää -lehti)

Lukijan kolumni

Lähetä teksti ja kasvokuvasi osoitteeseen

toimitus@talentia.fi. Kolumnin pituus on 1 500

merkkiä. Hyväksytystä kolumnista maksetaan 100 euron palkkio.

Valoa ennen tunnelia

Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua? Kolmen kuukauden karenssi on paha, mutta vaikka Suomea soimataan monessa, meillä kuitenkin on sosiaali­turva! Työnhakuun on myös alettava. Jos ei hae työtä, ei sitä liioin saa.

Tilanne on hämmentävä, olenko täysin hukassa vai vah­vasti oikealla tiellä. Missä valo? Otsalampusta ovat patterit loppuneet. Sisäinen ääni sanoo,

että eteenpäin on mentävä, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Ajatusten sekamelskasta löysin tulitikun ja liiteristä pari kuivaa klapia. Sain aikaiseksi valon. Se ei ollut menossa minnekään, ei näyt­tänyt kulkijalle tietä. Sen sijaan se sanoi: ”Tässä on hyvä. Hengittelehän hetki.”

Nyt olen ollut yli vuoden uudessa työssä. Voin hyvin, vaihdoin otsalampun patterit ja valo palaa jälleen.

Miia Romososionomi (AMK), yhteisö-pedagogi (AMK)kirjailija

VALOA tunnelin päässä, tuttu sanonta. Mutta kuka sinne pimeään käski mennä? Missä otsalamppu? Vai oliko tunne­lissa valot sinne mennessä, jotka

yllättäen sammuivat? Sitäkö ihmisen elämä on, mennään tunneliin ja joskus ehkä nähdään valoa toisessa päässä.

Muutos pelottaa. Päätöksen teke­minen pelottaa. Itse irtisanouduin vakituisesta työstä, jossa sairastuin uupumukseen. Hyppääminen pois tunnelista ilman valoa pelotti, mutta enemmän pelotti jääminen.

Olinko hullu, kun luovuin vaki­tuisesta työstä ilman tietoa jatkosta

ja olinko todella täysin työkyvytön vai enkö vain jaksanut tässä työssä? Voisinko paremmin toisaalla? Vastauksen sain vain kokeilemalla.

Talentia 6.201936

– Sosiaalihuollon ammattihenkilölain keskeisistä periaatteista tullaan pitämään kiinni. Lain ajanmukaisuutta varmasti tarkastellaan tällä hallituskaudella, mutta tässä vaiheessa aikataulut tai suunnitelmat eivät ole tarkentuneet, kertoo Krista Kiuru.

AN

TTI A

IMO

-KO

IVIS

TO /

LEH

TIKU

VA

Talentia 6.2019 37

Sote-uudistus, lakimuutoksia, toimenpideohjelmia, henkilöstö-

mitoituksia. Hallituksen neljän vuoden työlista on pitkä.

PALJON on sen varassa, kuinka työllisyyttä onnistutaan parantamaan. Perhe­ ja peruspal­veluministeri Krista Kiurun mukaan työllisyys­tavoitteen saavuttaminen vaatii toimia myös aikuisten sosiaali­ ja terveyspalveluissa.

– Osatyökykyisten ja heikossa työmarkkina­ asemassa olevien osuutta työmarkkinoilla on kyettävä lisäämään, ja työssä olevien työkykyä tukemaan nykyistä paremmin, sanoo Krista Kiuru.

Hän uskoo, että sote­uudistus parantaa kuntien mahdolli­suuksia vastata kaikenikäisten sosiaali­ ja terveydenhuollon peruspalveluista.

– Aikuisten palveluissa tällä tulisi olla vaikutusta ehkäise­vien ja oikea­aikaisten palve­luiden tarjoamiseen siten, että mahdollisimman moni pysyy työelämässä ja pääsee sinne joustavasti takaisin lyhyiden tai pitkienkin työttömyys­ tai työkyvyttömyysjaksojen jälkeen, Kiuru jatkaa.

Hallitus on myös aloittelemassa työkyky­ohjelman, joka toteutetaan työ­ ja elinkeino­ministeriön sekä sosiaali­ ja terveysministeriön yhteistyönä.

KIIREELLISIMPIEN töiden listalla on vastata iäkkäiden palveluissa havaittuihin epäkohtiin. Tässä työssä sosiaalisen ulottuvuuden on oltava aiempaa vahvemmin esillä, painottaa Kiuru.

Vuonna 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelu­lain säännökset eivät ole pystyneet turvaamaan palvelujen riittävää laatua tilanteessa, jossa palvelutarpeet kasvavat voimakkaasti. Hallitus

on uudistamassa iäkkäiden palveluja kahdessa osassa niin, että tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus valmistellaan ensin mahdollisimman nopealla aikataululla tämän syksyn aikana.

– Vanhuspalvelulaki päivitetään siten, että se turvaa iäkkäille henkilöille laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut. Laatusuositus päivitetään nykyistä paremmin

tukemaan lainsäädännön toimeenpanoa ja tarjoamaan konkreettisia välineitä iäk­käiden parissa työskenteleville, sanoo Kiuru.

Kotihoidon kehittämis­hanke on määräaikainen vuosina 2020–2022 toteutettava tulevaisuusinvestointi. Koti­hoidon uudistamista jatketaan iäkkäiden ja omaishoidon kärkihankkeen hyviä käytäntöjä hyödyntäen.

– Kunnissa ja maakunnissa on sisäistettävä, että toimiva

ja riittävästi resurssoitu avohoito vähentää painetta tehostetun palveluasumisen ja laitos­hoidon lisäämiseen. Kotihoidon heikentäminen ei ole järkevää eikä kustannustehokasta.

VANHUSTEN laitoshoidon henkilöstö­mitoituksen lisäksi mitoitusta odotetaan myös lastensuojeluun. Ministeri Kiurun mukaan uudistus jaksottuu hallituskaudella siten, että ensivaiheessa vuonna 2022 voimaan tulee säädös, joka edellyttää mitoitukseksi 35 asiakasta lastensuojelun ammattilaista kohden.

– Myöhemmin hallituskauden lopulla suhdelukua muutetaan niin, että ammattilaista

Hallituksen neljä vuotta

” Paljon on sen varassa,

kuinka työllisyyt­tä onnistutaan parantamaan.

Talentia 6.201938

kohden on 30 asiakasta. Mitoituksen edellyt­tämään rahoitukseen on varauduttu, ministeri kertoo.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti vahvistetaan oppilas­ ja opiskeluhuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea. Tarkoitus on tehdä erikseen sitova mitoitus toisen asteen opiskeluhuollon palveluihin.

– Toimenpiteen valmistelu aloitetaan sosiaali­ ja terveysministeriön sekä opetus­ ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Valmistelussa arvioidaan nykytilanteen ongelmat ja ennakoi­daan uudistettavan sote­palvelurakenteen aset­tamat vaateet kunta­maakunta yhdyspinnalla.

UUDISTUKSIA kaavaillaan myös vammais­palvelulainsäädäntöön. Lainsäädäntötyön haasteena on saada aikaan eri vammaisryhmien tarpeisiin ja odotuksiin vastaava laki, joka muodostaa toimivan kokonaisuuden muun uudistuvan lainsäädännön kanssa.

– Uskon, että viime hallituskaudella valmis­teltu, mutta sitten rauennut hallituksen esitys on hyvä pohja jatkotyölle, koska se on saanut pääosin myönteistä palautetta eri vammaisalan toimijoilta, sanoo Kiuru.

Hallitus haluaa kehittää vammaispalveluja ja ­sosiaalityötä asiakaslähtöisempään, vam­maisten henkilöiden osallisuutta tukevaan ja työntekijöiden asiantuntijuutta vahvistavaan suuntaan, sanoo ministeri.

– Tähän on olemassa hyviksi havaittuja työkaluja ja ­menetelmiä, joita kehitettiin esimerkiksi tänä vuonna päättyneessä VamO­ vammaissosiaalityön hankkeessa.

Kiuru arvioi, että vammaispalvelulaki on edelleen varsin hyvä laki, joka on ensisijainen laki myös kehitysvammaisten henkilöiden erityispalveluja järjestettäessä.

– Lain soveltamisessa saa tarvittaessa hyvää apua THL:n ylläpitämästä sähköisestä vammais palvelujen käsikirjasta.

Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilut ovat osoittautuneet vammaisten henkilöiden kannalta merkittäviksi. Näiden kokeilujen suunnittelussa ja toteuttamisessa voidaan hyödyntää aiempien palvelusetelikokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä.

– Kokeiluja jatketaan vuosina 2020–2022, ja niiden yhteydessä arvioidaan myös lainsää­dännön muutostarpeet.

SOTE-UUDISTUSTA yritetään tälläkin hallituskaudella. Tavoitteet ovat tutut: kaven­netaan hyvinvointi­ ja terveyseroja, turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali­ ja

terveyspalvelut kaikille suomalaisille, paran­netaan palveluiden saatavuutta ja saavutetta­vuutta, turvataan ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastataan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja hillitään kustannusten kasvua.

Sote­uudistusta rakenne­taan siten, että maakunnat tuottavat palvelut pääosin jul­kisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan, ja niiden mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan.

– Sosiaali­ ja terveyden­huollon uudistuksessa kootaan tuttuun tapaan sosiaali­ ja terveyspalveluiden järjestä­minen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestä­minen siirretään maakuntien tehtäväksi, kertoo Kiuru.

Edellistä sote­uudistusta tehtäessä sosiaali­alalla syntyi vahva tunne, että uudistusta tehtiin terveys edellä, ja sosiaalinen jäi sivu­raiteelle. Kuinka käy nyt?

Sosiaalityön laaja­alaisuus ja ulottuvuudet hyvinvoinnin eri osa­alueille ja toiminta­ areenoille ovat rikkaus, jota tulee vahvistaa, lupaa Kiuru.

– Sosiaalihuollon monimuotoisuutta ja peruspalvelujen toimivuutta vahvistetaan myös tuomalla sosiaalityötä ja sosiaalihuollon perus­palveluita erillisistä virastoista ja toimipisteistä uusiin monialaisiin sosiaali­ ja terveyskeskuk­siin, kertoo Kiuru.

Tulevaisuuden sosiaali­ ja terveyskeskukset rakentuvat alueellisten tarpeiden mukaan keskeiselle paikalle, jossa pystytään mahdolli­simman hyvin vastaamaan asukkaiden hoidon, tuen ja palvelujen tarpeeseen sekä ylläpitämään ja vahvistamaan kuntayhteistyötä ja muita paikallistason yhteistyörakenteita.

– Sote­keskuksen toimijoita yhdistäisi alueellinen tuntemus, verkostot kunnan ja alueen muihin keskeisiin toimijoihin ja kokonaisvaltainen, elämäntilannelähtöinen työote. Hankkeessa on tarkoitus vahvistaa moniammatillista tiimityöskentelyä, ja tuoda sekä sosiaali­ että terveydenhuollon ”erityis­tason” konsultaatiota osaksi peruspalveluita, kertoo Kiuru.

Helena Jaakkola

”Tulevaisuu­den sote­

keskukset raken­tuvat alueellisten tarpeiden mukaan keskei­selle paikalle.

Talentia 6.2019 39

”Vaikuttamis­työssä ei ole

pikavoittoja.

Haluamme tekoja.Vanhusten palvelut pitää

laittaa kuntoon nyt.

haluammetekoja.fi

Sosiaaliala haluaa tekojaSosiaalipalveluiden ja alan ammattilaisten roolin tunnustaminen yhteiskunnan hyvin voinnin

peruspilareina ovat olleet Talentian vaikuttamistyön painopisteitä useilla hallituskausilla.

TALENTIA on ajanut hallitus­ohjelmavaikuttamisessaan tavoitteita, jotka vahvistavat sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen korkeakoulu­tettujen mahdollisuutta toimia ammatissaan. Tavoitteiden taustalla on 26 000 ammattilaista, jotka työs­kentelevät näköalapaikalla suomalaisen hyvinvointi yhteiskunnan ytimessä.

Tavoitteet syntyvät jäseniltä tulevista yhteydenotoista, Talentian ammatti järjestöaktiivien ja luottamus­henkilöiden sekä henkilöstön kanssa käytävissä keskusteluissa.

Työn tueksi tehdään myös omia selvi­tyksiä ja tiedon tuottamista. Esimerkiksi varhaiskasvatuslain vaikutuksista työhön teetettiin kyselyt vuosina 2018 ja huhtikuussa 2019, juuri hallitusohjelma­neuvottelujen aikana. Lastensuojelun mitoituksesta Talentia teki selvityksen vuonna 2018.

TALENTIAN pitkäaikaiset tavoitteet sosiaalipalveluiden aseman vahvista­misesta, eriarvoistumisen ja syrjäyty­misen ehkäisystä sekä sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen hyvästä työelämästä ovat nyt monina kirjauksina Rinteen hallitusohjelmassa.

Erityisesti Talentian hallitus­ohjelmaan ajamat lapsiperheiden asemaan, lastensuojelun asiakastyön mitoitukseen ja varhaiskasvatuksen ryhmä kokoihin, subjektiiviseen varhais­kasvatusoikeuteen sekä alan peruskoulu­tukseen ja tutkimukseen liittyvät kirjaukset ovat oleellisia saavutuksia.

Edellisen hallituksen sote­uudistuksessa sosiaalihuollolle ei juuri annettu paikkaa, ja uudistusta tehtiin ”terveys edellä”. Talen­tian sote­kannanotot, kohtaamiset poliitik­kojen sekä ministeriöiden virkamiesten kanssa loivat pohjaa, että nyt hallitus­ohjelmatasolla on luvassa painotuksen muutos. Myönteisiä hallitusohjelma­kirjauksia ovat sosiaalihuollon kehittä­misohjelma ja tulevaisuuden sosiaali­ ja terveys keskukset, joissa sosiaalipalvelut kuuluvat olennaisesti mukaan.

TALENTIALAISTEN tavoitteiden läpivienti on vaatinut sitkeää työtä, oikeaa yhteiskunnallista tilannetta ja poliittista ilmapiiriä. Hyvä esimerkki

takavuosilta on sosiaalihuollon ammatti henkilölaki, jonka toteutu­misen eteen tehtiin työtä Talentiassa parin vuosikymmenen ajan.

Toinen esimerkki on lastensuojelun asiakastyön mitoitus, jota on ajettu

vähintään kymmenen vuoden ajan. Nyt asia saatiin hallitusohjel­maan, ja konkreettisesti se nytkähtänee eteen­päin ensi keväänä.

Kuinka talentialaista hallitusohjelmavaikut­tamista sitten tehdään käytännössä? Jalkatyönä, poliitikkojen tapaami­

sina ja keskusteluina Arkadianmäellä, mutta myös maakunnissa. Työnä ennen vaaleja ja vaalien välissä.

Vaikuttamistyö on kuin kolmiloikkaa, ajatellaan Talentiassa. Nyt ensimmäinen loikka on jälleen saavutettu, kun hallitus­ohjelmassa on keskeisiä sosiaalialaa ja jäsenten työn tekemisen olosuhteisiin liittyviä myönteisiä kirjauksia. Lähi­aikojen ja tulevien vuosien aikana hallituksen tulee lunastaa lupaukset, sillä sosiaaliala haluaa tekoja.

Helena Jaakkola

JAKE

OLI

MB/

ISTO

CK.C

OM

Talentia 6.201940

Osallistavaa aikuissosiaalityötä

OSALLISTAVAN sosiaaliturvan kuntakokeilu aloitettiin vuonna 2018 kuudessa kunnassa. Tornion jäätyä pois kokeilu on jatkunut Kangasalalla, Kemi­järvellä, Kuopiossa, Raisiossa ja Tampe­reella. Kokeilua hallinnoi Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL)

Kuntakokeilun taustalla on toimeen­tulotukiuudistus ja yhteiskunnallinen eriytymiskehitys. Vaikka työllisyys­tilanne parantui, viimesijaisten etuuk­sien käyttö lisääntyi.

Nähtävissä on ollut, että sellaisten ihmisten elämäntilanne on vaikeutunut entisestään, joilla on omien asioiden hoitamiseen liittyviä rajoitteita, kuten

terveydellisiä tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia.

Kokeilun tarkoitus on ollut vähentää aikuisten pitkäaikaistyöttömien toimeentulotukiriippuvuutta ja auttaa heitä löytämään polkuja parempaan hyvinvointiin, osallisuuteen ja työllisty­miseen. Lisäksi kokeilussa on kehitetty erilaisia interventioita ja mitattu niiden vaikuttavuutta THL:n kehittämällä AVAIN­mittarilla.

OSALLISTAVAN sosiaaliturvan kunta kokeilu jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Ensi keväänä saadaan kokeilusta loppuraportti, mutta nyt on jo käytössä kokeilukuntien sosiaalityön­tekijöille ja sosiaaliohjaajille suunnatun kyselyn tulokset. Siinä selvitettiin heidän käsityksiään kokeilun merki­tyksestä asiakkaille ja aikuisten parissa tehtävälle sosiaalityölle.

– Työntekijöiden arviot kokeilusta ovat hyviä. Kokeilulla on pystytty parantamaan asiakkaiden osallisuutta sekä heidän hyvinvointiaan ja elämän­laatuaan, kertoo THL:n tutkija Erja Koponen.

AVAIN on Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ja

kuntien sosiaalityön ammattilaisten yhdessä rakentama työkalu, jonka kehittäminen alkoi

vuonna 2010.

AVAIN sisältää asiakkaan tilanteeseen ja hänen käyttämiinsä palveluihin liittyviä kysymyksiä. Se ohjaa

kokoamaan tietoa sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja niistä tilannetekijöistä, jotka edistävät tai vaikeuttavat

tavoitteiden saavuttamista asiakkaan elämässä.

Mittari myös tuottaa tietoa sosiaalityöstä ja sen vaikuttavuudesta. Sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja sekä

asiakas täyttävät mittarin yhdessä.

Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilussa mukana olleet työntekijät pitivät AVAIN-mittaria monipuolisena,

keskustelua herättävänä ja loogisena työkaluna asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisessa. Osin se koettiin

kuitenkin vaikeasti ymmärrettävänä ja liian laajana.

Kehitysehdotuksena työntekijät kertoivat toivovansa visuaalista työkalua asiakkaan suunnitelman

laatimiseen, mitä asiakas voisi täyttää osin itsenäisesti ja nähdä samalla oman tilanteensa

sekä muutoksensa. Tämä voi tukea myös asiakkaan sitoutumista palveluihin.

Talentia 6.2019 41

Yleisimmin käytetty tuen keino on täydentävä ja ehkäisevä toimeentulo­tuki, jolla vahvistetaan asiakkaiden elämisen perusedellytyksiä. Näiden rinnalla toimintakykyä ja osallisuutta tukevat myös erilaiset, hankkeessa kehi­tetyt uudet ryhmämuotoiset sosiaalisen kuntoutuksen muodot ja tehostettu yksilötyö.

– Kunnissa on kehitetty asukastupia, ­raateja ja muita asiakkaille suunnattuja ryhmiä, joihin he voivat osallistua omien mahdollisuuksiensa mukaan, jatkaa Koponen.

– Nämä ryhmätoiminnat ovat myös tukeneet sitä, että sosiaalityö on siirtynyt toimistoista vaihtoehtoisissa paikoissa tehtäväksi. Tämä muutos on koettu hyvänä suuntana.

SUURIN OSA työntekijöistä arvioi, että asiakkaita ohjautui pois toimeen­tulotuelta, kuten kokeilun tavoite oli. Heitä on ohjattu ensisijaisten etuuk­sien piiriin ja jonkin verran heille on löytynyt polkuja työelämään, pääasiassa tuettuun työhön tai palkkatukityöhön.

– Suorat työllistymisvaikutukset eivät työntekijöiden mukaan ole kovin suuret. Tähän varmasti vaikuttaa, että asiakkaiden tilanne on voinut olla pitkään vaikea ja kokeilun aikajakso on lyhyt, sanoo Koponen.

– Voidaan silti ajatella, että vaikka kokeilun aikana suoria työllistymis­vaikutuksia ei ainakaan vielä ole, on voitu parantaa työllistymisedellytyksiä tai muita edellytyksiä osallistua yhteis­kuntaan ja samalla raivata polkua myös työelämään.

KOKEILUKUNNISSA kunnan johdolta saatu tuki, lisäkoulutus ja uusien työmuotojen kehittäminen sekä lisäresurssit intensiiviseen asiakas­työhön näyttivät aikuisten parissa

tehtävän sosiaalityön mahdollisuudet ja sen, että vaikeassa elämäntilanteessa elävien ihmisten tilanne voi kohentua.

– Kokeilun päättyessä on varmistuttava siitä, etteivät kunnat tämän jälkeen palaa reaktiiviseen työtapaan eli ”tulipalojen sammuttami­seen”, toteaa Koponen.

Työntekijäkyselyssä nousi vahvasti esille tarve kirkastaa sosiaalityön julkista kuvaa, lisätä ja parantaa sosiaali­työstä tiedottamista kansalaisille, yhteis­työkumppaneille ja päättäjille.

– Työntekijät kokevat, että kunnan organisaatiossa sosiaa­lityön asema on huono. Sana ”kaatoluokka” esiintyi useassa vastauk­sessa. Yleistä yhteiskunnal­lista näkyvyyttä tarvitaan siksi, että palveluita tarvitsevat kan­salaiset rohkenevat hakeutua niihin varhaisessa vaiheessa ennen kuin elämä on kokonaan solmussa.

Kehitettävää on myös viranomais­yhteistyössä. Kelan ja TE­toimistojen jäykät toimintatavat ja tulkinnat vaikeuttavat sosiaalityön asiakkaiden tilanteita, kertovat kyselyyn vastanneet työntekijät.

– Kokeilun aikana näihin saatiin jo joitain parannuksia. Esimerkiksi pieniä kokemusasiantuntijapalk­kioita ei enää oteta huomioon toimeentulotukilaskelmissa.

– Osassa kunnista oli otettu käyttöön Skype­rinki Kelan kanssa säännölliseksi yhteistyömuodoksi, ja tämä koettiin hyväksi toimintatavaksi. Vastausten

perusteella nousee kuitenkin esille tarve jatkuvasti etsiä mahdollisuuksia yhteis­työn ja erityisesti yhteisymmärryksen lisäämiseksi, esimerkiksi yhteisten rakenteellisiin ongelmiin keskittyvien moniammatillisten viranomaistapaa­misten ja yhteistyöryhmien tuella.

Helena Jaakkola

Lue lisää: Erja Koponen ja Markku Maksimainen: Kuntien aikuissosiaalityön kokemuksia Osallistavan sosiaa-liturvan kokeilusta, AVAIN-mittarista ja sosiaalityön tulevaisuudesta. THL: Tutkimuksesta tiiviisti 37, 2019 4.

Voidaanko sosiaalityön työtapoja muuttamalla vähentää pitkäaikaistyöttömien toimeen-

tulotukiriippuvuutta ja löytää polkuja parempaan osallisuuteen sekä työllistymiseen.

Malleja tähän on haettu osallistavan sosiaali turvan kuntakokeilussa.

Talentia 6.201942

Nyt sinulla on mahdollisuus tutustua kognitiivisen

psykoterapian keskeisiin menetelmiin ja tekniikoihin

sekä harjoitella näiden mene-telmien käyttöä simuloiduissa

asiakastilanteissa.

Oletko kiinnostunut kognitiivisesta psykoterapiasta? Ja teet hoitosuhdetyötä

Kognitiiviset perusmenetelmät

-koulutus◆ 21.11. – 22.11.2019 ◆

◆ Helsinki ◆

Lue lisätietoa ja ilmoittaudu

koulutukseen osoitteessahttps://luote.fi/koulutuskalenteri

KULTTUURINEN muutos haastaa perinteisen päihde­hoidon, joka on suunniteltu vastaamaan miesten tarpeisiin. Naisten päihteiden käyttö sekä siihen liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset haitat ovat yleistyneet Suomessa. Samalla päihdepalvelut kaipaavat päivitystä.

Tämä oli tausta, miksi väitöskirjatutkija Teija Karttunen tarttui päihdetyön aiheisiin naiserityisestä näkökulmasta. Kiinnostus naiseuden teemoja kohtaan nousi omasta työhistoriasta.

– Työskentelin aiemmin sosiaalityöntekijänä lastensuoje­lussa ja A­klinikalla ja tapasin paljon naispuolisia päihteiden käyttäjiä, hän kertoo.

Karttunen keräsi aineistoa väitöskirjaansa seuraamalla naisille suunnatun päihdehoitolaitoksen päivittäistä arkea ja haastattelemalla paikan työntekijöitä. Naiseuden moninai­suus korostui kohtaamisissa.

– Naisten hoidosta ja päihdeongelmista puhutaan ennen muuta lapsille koituvien haittojen ja lastensuojelun tarpeen näkökulmasta käsin. Se on tärkeää, mutta toisaalta naiseuteen liittyy paljon muutakin kuin äitinä olemista. Siksi myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista ja huomioida sukupuoli laajemmin.

KOKONAISVALTAISEN hoidon tarve liittyy usein psyko­sosiaalisiin ongelmiin. Monella päihdehoidon asiakkaalla on traumaattisia kokemuksia ja mielenterveyden ongelmia. Kasautuneet ongelmat muodostavat kokonaisuuden, joka vaatii pitkäjänteistä tukea.

– Olen todella huolissani hoidollisesta jatkuvuudesta. Lyhyet hoitojaksot näyttäytyvät päihdehoidossa pulmallisina pitkäkestoisten ja vakavien riippuvuusongelmien yhteydessä, Karttunen sanoo.

Lisäksi naispuoliset päihdehuollon asiakkaat kokevat helposti häpeää omasta tilanteestaan, koska päihdeongelman ei nähdä vastaavan yhteiskunnan luomiin odotuksiin naiseu­desta ja äitiydestä.

– Energiaa menee hirveästi peittelyyn ja salailuun. On tär­keää pohtia, millä tavalla hoitojärjestelmässä voidaan käsitellä näitä häpeän kokemuksia. Nainen saattaa esimerkiksi epäillä, onko lainkaan hoidon ja huolenpidon arvoinen, Karttunen kertoo.

ITSETUNNON tukemisen lisäksi muu sosiaalisen tuen tarve korostuu naisten kanssa työskennellessä. Etenkin hoitojakson jälkeinen aika on kriittistä sen kannalta, miten yhteiskuntaan voidaan liittyä ja kiinnittyä uudelleen.

Karttusen mielestä sosiaalialalla työmuotoja olisikin hyvä kehittää rohkeasti hoidon sosiaalista puolta korostaen.

– Laitoksessa kyllä pärjää, mutta monet kaipaavat tukea sen jälkeiseen arkeen. Sosiaalityön olisi hyvä olla mukana luomassa asiakkaiden arkea kannattelevia ympäristöjä ja suh­teita, jotka yhdistäisivät ammatillista osaamista vapaaehtois­ ja vertaistukitoimintaan materiaaliset tarpeet huomioiden, Karttunen pohtii.

Ella Rantanen

Väitös naisten päihdehoidostaPäihdehoitoon tulevat naiset tarvitsevat uudenlaista, kokonaisvaltaista ja monialaista tukea.

VÄITÖSKIRJA

Yhteiskunta-tieteiden maisteri Teija

Karttusen sosiaalityön väitöskirjan ”Naiserityistä päihdehoitoa – etnogra-finen tutkimus päihdehoitolaitoksen naistenyhteisöstä” tarkastustilaisuus

pidettiin 28.9.2019 Jyväskylän yliopistossa.

Talentia 6.2019 43

ilmoitukset Mediamyynti • Saarsalo Oy / Roni Hurskainen • 044 752 0320 • roni.hurskainen@saarsalo.fi

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Kuntouttavan sosiaalityön erikoisala

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on suunnattu sosiaali työntekijöille, jotka haluavat syventää osaamista-an. Tavoitteena on vahvistaa vaativaa sosiaalityön eriko-isosaamista ja asiantuntijuutta. Koulutuksen laajuus on 70 opintopistettä, ja se suoritetaan 2,5 vuodessa työn ohessa.

Kuntouttava sosiaalityö: Kuntouttavan sosiaalityön erikoistumiskoulutus sopii sosiaalityöntekijöille, jotka työskentelevät aikuisten parissa ja haluavat syventää osaamista erityisesti työikäisten monimutkaistuneisissa ongelmissa. Koulutus antaa tiedolliset, taidolliset ja tut-kimukselliset valmiudet toimia erikoisosaamista vaativis-sa tehtävissä sosiaalihuollossa (erityisesti aikuissosiaali-työssä), terveydenhuollon, työhallinnon ja kuntoutuksen organisaatioissa sekä sosiaalialan järjestöissä. Koulutuksen toteutus: Erikoistumiskoulutus toteuteta-an Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteistyönä valtakunnallisena koulutusryhmänä. Koulutus on monimuotokoulutusta, joka sisältää 20 lähiopetuspäivää

sekä verkkovälitteistä ja itsenäistä opiskelua. Lähiopetus-päivien paikkakunnat ilmoitetaan koulutuksen alkaes-sa. Opintojen aikana tehdään tieteellis-käytännöllinen loppu työ (10 op), jonka voi nivoa omaan työhön. Koulu-tus alkaa ensimmäisellä lähiopetuksella 30.–31.1.2020.

Opiskelijavalinta: Koulutus on tarkoitettu yliopistollisen maisterin tutkinnon suorittaneille sosiaalityöntekijöille, joilla on työkokemusta sosiaalityön tehtävistä. Valin-nassa pisteitä saa sosiaalityön opintojen ja pro gradu -tutkielman arvosanasta, työkokemuksesta ja erikois-tumiskoulutukseen hakeutumisen perusteluista.

Valittavien määrä: Koulutukseen valitaan 20 opiskelijaa Lapin yliopistoon.

Lisätietoa: www.sosnet.fi/erko sekä suunnittelija Sanna Lähteinen Sanna.Lahteinen@ulapland.fi, 040 849 3033.

Hakuaika 4.–29.10.2019!

Talentia 6.201944

TEKSTI: MEERI YLÄ-TUUHONENKUVAT: TOOMAS VOLMER

KORKEIDEN harmaiden kerrostalojen keskeltä kantautuu leikkivien lasten ääniä Tallinnan Mustamäellä, kun päiväkoti Sinilindin, Sinilinnun väki ulkoilee.

– Aamupäivisin ulkoilemme säällä kuin säällä puolesta tunnista runsaaseen tuntiin, kertoo lastentarhanopettaja Kaie Siim.

Siimin valvovan silmän alla ulkoilee 6–7­vuotiaiden lasten ryhmä Rõõmupallid, Ilopillerit. Ryhmän tytöt valmistavat herkkuja hiekkalaatikolla.

Ilopillereissä on 24 lasta. Päivän aikana heistä huolehtii kaksi lastentarhanopettajaa ja opettajan apulainen, joka siivoamisen ja ruuan jakamisen ohella osallistuu kasvatustyöhön.

Sinilintu toimii kaksikerroksisessa, punai­seksi maalatussa rakennuksessa. Vastaavia neuvostoaikana rakennettuja päiväkoteja on jo pelkästään Mustamäellä useita.

Sinilintu eroaa Tallinnan muista päiväko­deista luontopainotteisuutensa ansiosta. Lisäksi se noudattaa virolaisen pedagogin Johannes Käisin periaatteita, kertoo johtaja Anu Sarap.

– Käis korostaa lapsilähtöisyyttä ja antaa tilaa lasten mielenkiinnonkohteille. Tärkeintä on, että lapset tekevät itse.

Lasten ehdotuksesta Sinilinnussa on juoksutettu mahlaa pihakoivuista ja vietetty pil­kullisten vaatteiden päivää. Vanhemmat lapset tekevät myös usein retkiä luontoon ja Tallinnan museoihin.

KAIE SIIMIN päivä Ilopillereiden kanssa on alkanut puoli kahdeksalta. Ensimmäiset lapset tulevat kahdeksaan mennessä.

Ilopillereistä kaksi kolmasosaa nauttii aamupalan päiväkodissa, Siim kertoo. Toinen lastentarhanopettaja aloittaa työt ryhmässä viimeistään yhdeksältä.

– Aamupalan jälkeen lapset leikkivät puoli kymmeneen saakka, jolloin aloitamme aamupiirin. Aamupiirissä käytämme paljon esimerkiksi matematiikan ja äidinkielen oppimispelejä.

Noin tunnin kestävä aamupiiri sisältää myös liikuntaa ja käsillä tekemistä, kuten piirtämistä, maalaamista tai muovailua. Puoli yhdeltätoista Ilopillerit lähtevät ulos.

Sinilinnussa on lähes 230 lasta 11 ryhmässä. Päiväkodin suuri piha on jaettu siten, että jokaisella ryhmällä on oma alueensa.

Ilopilleritvauhdissa

Tallinnalainen Sinilind on luontopainotteinen päiväkoti, jossa lapset

tekevät paljon itse. Heillä on oma keittiö, ja päiväkodissa työskentelee

myös kaksi musiikinopettajaa sekä liikunnanopettaja.

Talentia 6.2019 45

”Lasten mielestä

päiväkodissa kaverit ovat parasta.

Talentia 6.201946

Ilopillereiden alueella on ison hiekkalaatikon lisäksi muun muassa leikkimökki ja vanhoista autonrenkaista tehtyjä kiipeily­telineitä. Kolme ryhmän pojista kiipeää jousikeinuun.

– Parasta täällä on hyvät kaverit ja se, kun saa leikkiä legoilla ja pelata jalkapalloa, kertovat kaverukset Martti Vaher, 7, Konstantin Marin, 6 ja Mikk Lelle, 6.

Myös Siim viihtyy Sinilinnussa. Hän kehuu työyhteisöä kannustavaksi ja kiittelee työpaikan

harrastustoimintaa: lastentarhanopettajilla on oma kansantanssiryhmä ja näytelmäpiiri.

LASTENTARHANOPETTAJA Kaie Siim on työskennellyt Sinilinnussa viisi vuotta. Hän opiskeli varhaiskasvatuksen opettajaksi työn ohessa ja valmistui Tallinnan yliopistosta vuonna 2013.

– Työskentelin aikaisemmin huonekalu­liikkeessä. Olen lapsenmielinen ja ajattelin, että työ päiväkodissa antaisi minulle enemmän, Siim kertoo.

Tallinnan yliopiston lisäksi Virossa voi opiskella varhaiskasvatuksen opettajaksi Tarton yliopistossa ja sen Narvan­collegessa, jossa koulutus keskittyy monikulttuurisiin oppimisympäristöihin.

– Varhaiskasvatuksen opet­tajaopinnot on yksi Tallinnan ja Tarton yliopistojen suosituim­mista aloista. Viime vuosina yhtä opiskelupaikkaa kohden on ollut seitsemän hakijaa, kertoo pää­

asiantuntija Tiina Peterson Viron opetus­ ja tiedeministeriön yleissivistävältä osastolta.

Petersonin mukaan lastentarhanopettajia on Virossa riittävästi. Silti avoimia työpaikkoja on Tallinnassa vaikea täyttää, kertoo Sinilinnun johtaja Anu Sarap.

– Nuoret valitsevat val­mistuttuaan toisen ammatin. Työskentely lasten kanssa vie paljon energiaa ja on hyvin vastuullista, Sarap sanoo.

Virossa henkilöstömitoitus on löyhempi kuin Suomessa. Pienten lasten ryhmässä saa olla seitsemän lasta aikuista kohden. 4­vuotiaita ja sitä vanhempia saa olla kolme enemmän.

Sinilinnussa on 22 lasten­tarhanopettajaa, kaksi musiikinopettajaa ja yksi liikunnanopettaja. Yhtään miespuolista kollegaa Kaie Siimillä ei ole. Heitä on Virossa vain yksi prosentti.

SINILINTU juhli keväällä 50­vuotista taival­taan. Betonielementeistä rakennettu päiväkoti avattiin vuonna 1969. Tuolloin sen nimi oli Tallinnan 129. päiväkoti.

– Alun perin meillä oli 12 ryhmää. Nyt yhden ryhmän tilat toimivat liikuntasalina. Täällä toimii muun muassa balettipiiri, Sarap kertoo.

Virossa kuntien on tarjottava päivä­hoitopaikka kaikille 1,5­vuotiaille lapsille kunnallisessa tai yksityisessä päiväkodissa tai

VARHAISKASVATUS-SUUNNITELMA UUDISTUU• Viron varhaiskasvatussuunnitelma on

vuodelta 2008.• Se on lapsikeskeinen ja sisältää runsaasti

luovaa toimintaa sekä ulkoilua.• Jokainen päiväkoti laatii oman varhaiskas-

vatussuunnitelmansa valtiollisen varhais-kasvatussuunnitelman pohjalta.

• Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunni-telma laaditaan Virossa vain erityistä tukea tarvitseville lapsille.

• Opetus- ja tiedeministeriö uudistaa varhais-kasvatussuunnitelmaa parhaillaan.

• Uusi suunnitelma painottaa lapsen reflektio- osaamista, sosiaalisia taitoja sekä kykyä leikkiä ja oppia.

• Tavoitteena on sitoa varhaiskasvatussuun-nitelma aiempaa paremmin yhteen koulun opetussuunnitelman kanssa.

Lähde: Viron opetus – ja tiedeministeriö

” Sinilintuun ruoka

tulee omasta keittiöstä.

Ilopillerit kieppuvat Sini-linnun uudessa kiipeily-telineessä.

Talentia 6.2019 47

PALKKA LIKI SAMA KUIN OPETTAJILLAViro nosti lastentarhanopettajien palkat lähes samalle tasolle opettajien palkkojen kanssa, kertoo pääasiantuntija Tiina Peterson Viron opetus- ja tiedeministeriön yleissivistävältä osastolta.

Vielä kaksi vuotta sitten virolaisten lasten-tarhanopettajien vähimmäispalkat vaihtelivat Petersonin mukaan 500 eurosta 1 000 euroon.

– Valtio päätti myöntää kunnille tukea, jos ne nostavat lastentarhanopettajien palkkaa. Kaikki kunnat lähtivät mukaan, Peterson kertoo.

Nyt lastentarhanopettajien vähimmäis-palkka on 1 125 euroa kuussa, mikä on 90 pro-senttia yleissivistävän koulutuksen opettajien vähimmäispalkasta.

– Maisteriksi lukeneiden lastentarhanopet-tajien vähimmäispalkka on tästä vuodesta alkaen sama kuin yleissivistävän koulutuksen opettajilla, Peterson kertoo.

Liki 70 prosentilla Viron lastentarhanopet-tajista on korkeakoulututkinto. Heistä runsas viidennes on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi.

perhepäivähoidossa, kertoo pääasiantuntija Tiina Peterson.

Hoitopaikkoja on Petersonin mukaan riittävästi, mutta aina lapsen hoito ei järjesty lähimpänä kotoa sijaitsevaan päiväkotiin.

Valtaosa virolaislapsista aloittaa päiväkotitaipaleensa 1,5­vuotiaana.

– Tallinnassa on vaikea saada paikkaa pienelle lapselle. Tänä syksynä pystyimme ottamaan vähän yli 30 uutta lasta. Jonoon jäi noin 140 lasta, Sarap sanoo.

Lähes 80 prosenttia 1,5–3­vuotiaista virolaislapsista käy päiväkodissa. Yli 4­vuo­tiaiden keskuudessa vastaava osuus on yli 93 prosenttia.

Esikoulu ei ole Virossa pakollinen, mutta opetus­ ja tiedeministeriö valmistelee parhail­laan lakimuutosta seuratakseen kotihoidossa olevien lasten kehitystä, Peterson kertoo.

– Tavoitteena on, että kunnan sosiaali­työntekijä tapaa kaikki kotihoidossa olevat yli 4­vuotiaat lapset perheineen. Tarvittaessa hän järjestää lapselle päivähoitopaikan.

KUN KELLO lähenee puoltapäivää, ovat Ilopillerit ehtineet jo tovin kieppua Sinilinnun uusimmassa kiipeilytelineessä.

– Ilopillerit, etsikäähän takkinne, lähdemme sisälle, Kaie Siim kehottaa lapsia.

Lapset järjestäytyvät parijonoon ja kävelevät Siimin perässä ryhmänsä tiloihin.

– Tänään on ruuaksi frikadellikeittoa ja mustaa leipää, ja jälkiruuaksi on viinirypäleitä. Hyvää ruokahalua, toivottaa Ilopillereiden järjestäjä Krete Reidolf, 6.

Lounas on valmistettu Sinilinnun omassa keittiössä. Lapset nauttivat sitä hiirenhiljaa.

– Ruokailun aikana meillä ei puhuta, vaan keskitytään syömiseen, Siim kertoo.

Lounaan jälkeen osa Ilopillereistä lähtee kotiin. Suurin osa lapsista kuitenkin vaihtaa ylleen yöpuvun ja kiipeää sänkyihinsä. Siim lukee heille sadun prinsessasta ja samma­kosta ja peittelee sen jälkeen jokaisen lapsen päiväunille.

– Lapset nukkuvat kolmeen, nousevat ylös ja petaavat sängyt. Puoli neljältä on välipala. Jos sää sallii, lapset ulkoilevat loppupäivän, Siim kertoo.

Hän lähtee kotiin yhdeltä. Ilopillerien päivä jatkuu kuuteen. Sen jälkeen muutama lapsi siirtyy vielä Sinilinnun päivystysryhmään, joka on auki seitsemään.

”Esikoulu ei ole Virossa

pakollinen.

Lounaan jälkeen Ilopillerit käyvät päiväunille.

Talentia 6.201948

på svenska

Empatiskt bemötande behövs i skolvärldenUNDERVISNINGSRÅD Niina Junttila som forskat i ostracism vid Åbo universitet, pläderar för att empatin inte får glömmas bort i vardagen i skolorna, i klassundervisningen och i samvaron på rasterna.

Alla behöver ta i beaktande egna och andras känslor, se till att bjuda in andra i gruppgemenskapen. Alla behöver vi vänner och social gemenskap. Empati ska absolut inte bara vara någonting som används endast när skolkuratorn kommer in i klassen för att få till stånd en fungerande gruppbildning och stödja elevernas psykiska hälsa.

– Social utestängning innebär social död. Det är smärtsamt att vara ensam mot sin vilja. Ett av våra grundläggande behov är att bli accepterade, bekräftade sådana som vi är. Ostracism är utbredd i skolvärlden. Konsekvenserna av att känna sig ensam är att man lätt utsätts för mobbning, kränkningar, förklarar Niina Junttila.

Var tionde finländare lider av svår ensamhet. Den som är ensam under uppväxtåren tenderar vara det även som vuxen. Skolan har här ett ansvar att bära.

– Kraven på att uppnå undervis­ningsmålen får inte innebära att lärarna glömmer bort att lära och stödja eleverna att bli empatiska, vänliga individer med ett brett register sociala färdigheter.

NIINA Junttila har funderat på vad det är som gör att vissa lärare är mer lyhörda än andra för att gripa in när en elev blir utfryst ur gruppen.

– Det kan bero på om man själv har erfarenhet av att ha blivit mobbad. Då känner en igen den mobbade, läser av personens känslor. Det finns de lärare som haft ledarrollen redan under uppväxten, en sådan lärare är inte lika lyhörd för att identifiera, utfrysning och mobbning, säger Junttila.

– Men lärarens uppgift är inte att enbart undervisa i skolämnena. Läraren ska även måna om och lära ut sociala färdigheter så att alla elever mår bra och trivs i skolan. Det krävs naturligtvis även nolltolerans vid mobbning, tidigt ingripande från lärarnas sida.

Forskningen visar att konsekvenserna av social utfrysning är sämre skolpresta­tioner förutom psykiskt illamående och risk för att eleven blir en hemmasittare som helt isolerar sig och inte alls får öva sig på sociala färdigheter förutom att hen har svårt att klara sig genom skolan.

Behovet av ett socialt samman­hang och att bli bekräftad av andra människor är avgörande för att barn ska känna sig sedda och utveckla en god självkänsla vilket främjar inlärningen och är en bra bas för att den unga även skaffar sig yrkesutbildning.

I diskussionen om ensamma barn och unga brukar man lyfta fram datorspelen där spelaren kan ingå i

Människan är ett flockdjur.

Utfrysning ur gruppen,

ostracism, är ett folkhälso-

problem som botas med

empati.

TEXT: SUNNIVA EKBOMFOTO: VESA-MATTI VÄÄRÄ

Den riksomfattande kampanjen Lähdemukaan.fi är ett nätverk för många organisationer som satsar på att motverka ensamhet, baserar sig på Niina Junttilas forskning om ostracism.

Talentia 6.2019 49

spelgemenskapen och för stunden bryta sin isolering. Niina Junttila understryker dock att i datorspelet övar sig spelaren inte på att bli socialt kompetent med människor i rummet där det behövs förmåga att avläsa mimik och annan nonverbal information som förmedlas i växelverkan individer emellan. Dator­gemenskapen är både en risk och en möjlighet, och den ersätter inte avsak­naden av socialt umgänge på rasterna.

DEN UNGAS ensamhet kan gå så långt att hen säger att hen inte behöver kompisar, ångesten och känslorna av skam över att vara ensam, att det är något fel på en vänds till hat mot omvärlden. Mycken smärta har den unga upplevt i och med utfrysningen ur gemenskapen.

Självkänslan står på spel och hen får inte sitt behov av att känna meningsfull samhörighet tillgodosett. Forskningen visar att i de flesta fall av

skolskjutningar har det förekommit ostracism under uppväxten. Det bevisar att det är en fråga om liv och död att reagera och reparera i tid då någon i gruppen blir utfryst, så den ensamma, utfrysta individen inte ger igen med dödligt destruktivt hat mot gruppen.

– Det finns medicin mot ostracism. Hen som är utfryst ur gemen­skapen behöver någon som stannar upp och lyssnar – empatiskt bemötande. Friends­pro­grammet som används i skolorna har visat sig motverka ensamheten i skolvärlden, ger eleverna verktyg för socialt samspel, Junttila säger.

Alls inte alla barn har föräldrar som de kan anförtro sig för att de är

ensamma i skolan och kanske blir mob­bade. Det är allas ansvar att gripa in och se till att ingen blir utfryst ur gruppen. Barnet behöver bli sett och uppskattat, få ett respektfullt bemötande, kärlek.

I annat fall får själv­känslan en rejäl törn och barnet mister kontrollen över sitt liv.

– Fokus ska vara på att alla 90 procent som inte är ensamma i Finland ändrar sig. Då blir det färre ensamma, deprimerade människor bland oss. Att minska ensamheten och marginaliseringen finns även inskrivet i regeringsprogrammet.

Kanske Finland även skulle behöva en ensamhetsminister vilket Storbritan­nien har.

STATENS budgetmangling höjde de mindre pensionerna, grundtryggheten och barnbidragets ensamförsör­jartillägg. Dessa förhöjningar var nödvändiga.

Studiestödets föräldratillägg höjdes och studiestödets storlek knyts till folkpensionsindexet. Detta innebär att studiestödet i framtiden höjs i enlighet med prisförhöjningen. Därtill höjs yrkeshögskolornas och universi­tetens grundfinansiering.

LINJEDRAGNINGAR som direkt inverkar på Talentia­medlemmarnas ställning var återvändo till den subjek­tiva rätten till småbarnspedagogik och en minskning av gruppstorlekarna.

Barnskyddets dimensionering lär vänta på sig till förhandlingarna om budgetramarna våren 2020. Å andra sidan förverkligas vårdardimensione­ringen och personalen i de förstärkta

serviceboendena omfattas av en bin­dande minimidimensionering om 0,7.

Viktigt med tanke på Talentia­med­lemmarna är det framtida social­ och hälsocentralprogrammet med förbättrad service med tanke på samordning, kvalitet och tillgänglighet. Därutöver förstärks forsknings­ och utvecklingsverksamheten som en del av social­ och hälsocentralernas dagliga verksamhet. Även det förebyggande arbetets betydelse ökas.

REGERINGENS mål­sättning är att förstärka de sysselsattas antal med minst 60 000 personer inom loppet av år 2023. Aktivmo­dellens osthyvel som Talentia motsätter sig avlägsnas.

Sysselsättningen förbättras genom att förnya lönestödet och förstärka de offentliga arbetskrafttjänsterna. Talentias budskap till försöken att främja sysselsättningen och servicen är att dessa behöver kunnande om det sociala området.

Å ANDRA sidan ger inte budgetmanglingen drag­

hjälp till den kommande förhandlingsrundan.

Just nu i förhand­lingssituationen väntar man. Målsättningen blir klarare och spelöppnarnas överenskommelselösning inväntas.

”Ofrivillig ensamhet

går att bryta med god vilja och mod.

Inkomst­ och utgiftsuppskattningar

Tero Ristimäki tero.ristimaki.9 @TeroRistimaki

FRÅN ORDFÖRANDEN

Talentia 6.201950

KAHDEN KULTTUURIN yhteentörmäystä kuvaavassa elokuvassa kiinalainen kokki Cheng matkaa poikansa Nunjon kanssa Suomen Lappiin etsimään mystistä herra Fongtronia, jonka hän uskoo löytävänsä Pohjanjoelta.

Syrjä kylässä Cheng tapaa sympaattisen kahvilan pitäjän Sirkan, joka tarjoaa hänelle yösijaa. Hugo Simbergin Halla katselee Chengiä pahaenteisesti majapaikan seinältä, ja kun Sirkka reippain ottein kauhoo Nunjon lautaselle muusia ja makkarakastiketta, voi kulttuurishokin aistia.

Elokuvan miespääosaa esittävä kiinalainen Chu Pak Hong on Anna­Maija Tuokon vasta­näyttelijä. Chengin poikaa näyttelevä Lucas Hsuan on vasta kymmenvuotias, mutta tekee jo uraa kansainvälisenä lapsimallina. Elokuvan huumorista vastaavan vekkulin aisaparin muo­dostavat Kari Väänänen ja Vesa­Matti Loiri.

Asetelma, jossa joukko kiinalaisturisteja selfie­tikkuineen kohtaa suomalaisen raastepöydän osaa myös vaivaannuttaa. Ennalta­ arvattavaa tapahtumien kulkua ja kiusaannuttavan kliseisiä hahmoja hyvittää elokuvan upea Lapin miljöö. Kittilässä, Ylläksellä ja Sodankylässä kuvattu feel good ­elokuva ei tarjoa vauhdikkaita juonen­käänteitä, ja kerronta sortuu paikoin laiskalta ja epäluonnolliselta tuntuviin ratkaisuihin, mutta kokemus jättää silti hyvän mielen.

YKSI ELOKUVAN päähenkilöistä on luonto, sanoo naispääosan näyttelijä Anna­Maija Tuokko ja osuu naulan kantaan. Henkeäsalpaavat mai­semat jäävät pyörimään mieleen pitkäksi aikaa.

Elokuvan kerronnallinen vahvuus on monikulttuuristen kohtaamisten kuvauksessa. Eroavaisuuksia kurotaan umpeen yhdessä tekemisellä ja avuliaisuudella. Kommunikaa­tiossa inhimillisyys ja ”sinne päin” riittää.

– Vihapuheen täyteisenä aikana Mestari Cheng on vilpitön ja lämmin elokuva, joka ylittää valtioiden rajat, elokuvan sivuosanäytte­lijä Kari Väänänen sanoo.

Elokuvan yksi pääelementeistä on erilaisia ihmisiä yhdistävä ruoka. Sen äärellä puuhas­telun ja aterioinnin yhteydessä hahmojen suhteet tiivistyvät ja loksahtavat kohdilleen.

Näin tapahtuu usein myös sosiaalialalla, jossa kulttuurista osaamista luodaan parhaiten niin työkavereiden välisillä kohtaamisilla kuin asiakassuhteissakin.

Ruuanlaitto ei liioin vaadi yhteisiä sanoja, vaan kielimuurin voi ylittää katseilla, eleillä ja mallia näyttämällä. Elokuva tarjoaakin hyviä työkaluja kulttuurisensitiiviseen työskentelyyn tilanteessa, jossa eri kulttuurien kohtaamiset lisääntyvät työelämässä. Oppi uudesta kult­tuurista nousee ihmettelystä, ja hahmojen uteliaan asenteen voi valjastaa osaksi omaa työskentelyään.

Tämä elokuva opettaa, että väärin käsitykset ja alkukankeuden voi yleensä kuitata huumo­rilla.

Ella Rantanen

Mestari Cheng sai ensi-iltansa 27.9.2019.

YHDESSÄ TEKEMINEN TUO KULTTUURIT YHTEEN

Mika Kaurismäen elokuva Mestari Cheng on tarina

universaalista ystävyydestä.

leffa­vinkki

toimistolta päivää

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry – Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf

Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinkivaihde 09 3158 6000

Sähköposti etunimi.sukunimi@talentia.fi

www.talentia.fi

Järjestön puheenjohtajaTero Ristimäki09 3158 6001

TalouspäällikköHannu Sjöblom09 3158 6002

TalousassitenttiNina Karppinen09 3158 6006

Toimistopalveluttoimisto@talentia.fi

ToimistopalvelupäällikköAnu Hämäläinen09 3158 6003

Johdon assistenttiTuula Kylli09 3158 6004

Seuraava Talentia­lehti ilmestyy 1.11.2019.

JärjestöassistenttiMia Penttinen09 3158 6005

ToimistoapulainenKari Vainio

ViestintäViestintäpäällikkö, va.PäätoimittajaKaisa Yliruokanen09 3158 6012

Markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijaJohanna Merilä09 3158 6013

Markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijaHeidi Schrooten(toimivapaalla)Maria Cavonius09 3158 6011

Viestinnän harjoittelijaElla Rantanen09 3158 6014

Ammatti- ja aluetoimintaAmmatillisten asioiden jäsenneuvontama–ti ja to–pe klo 9–1209 3158 5533www.talentia.fi/kysyneuvoa

Työelämäasioiden päällikköMarjo Varsa09 3158 6022

ErityisasiantuntijaAlpo Heikkinen09 3158 6023

ErityisasiantuntijaMarjo Katajisto09 3158 6020

Erityisasiantuntija Jaana Manssila09 3158 6025

ErityisasiantuntijaPäivi Vepsä09 3158 6021

ErityisasiantuntijaLaura Lindeberg(toimivapaalla)

Työsuhdeneuvonta Työsuhteen ehtoihin liittyvä neuvontama–ti ja to–pe klo 9–1209 3158 5540www.talentia.fi/kysyneuvoa

SopimusasiantuntijatHelsinki ja UusimaaEeva-Liisa Lindholm09 3158 6042

Oulun seutu, Kainuu ja LappiKari Matela09 3158 6046

Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-KarjalaTiia Oksanen09 3158 6044

Satakunta, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Keski-PohjanmaaSusanna Pelander09 3158 6045

Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät- ja Kanta-Häme ja Varsinais-SuomiTanja Tuunainen-Vainio09 3158 6043

NeuvotteluyksikköNeuvottelujohtajaPaula Kangasmaa09 3158 6040

NeuvottelupäällikköTuomas Hyytinen09 3158 6041

TyömarkkinalakimiesTiina Kinnunen09 3158 6047

Jäsenyys- ja yhdistysasiatJärjestöpäällikköJanne Seppälä09 3158 6030

JärjestöasiantuntijaMikko Suomalainen09 3158 6031

Jäsenyys ja jäsenmaksuneuvontama–to klo 9–1209 3158 5530jasensihteerit@talentia.fiwww.talentia.fi/kysyneuvoa

JäsensihteeritHanna-Riikka HapponenAnni KäkiHeidi MakkonenMarsa Nyqvist-Hämäläinen

Opiskelijapalvelutopiskelijatoiminta@talentia.fi

Opiskelijatoiminnan koordinaattoriSaana Landgrén09 3158 6033

OppilaitosvastaavaAune Ahonen09 3158 6032

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa ErkoKellosilta 5 B, 6.krs00520 Helsinkierityiskoulutettujen.tk@erko.fiwww.erko.fi

Palvelunumero09 7206 4343ma–to klo 12–15

Liity seuraamme Talentiary

Talentia_ry

www.akava.fi

www.juko.fi

Tuomas – oikeuden tuntijaNEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Tuomas Hyytinen kiinnostui työn­antaja­ ja työntekijäliittojen toiminnasta työskennellessään vakuutusoikeudessa. Sen jälkeen hän siirtyi töihin työmark­kinajärjestöihin ja on ollut Talentiassa vuodesta 2012.

Talentian neuvottelutoiminta voidaan jakaa kahteen osa­alueeseen: kollektiivi­ ja yksilöedunvalvontaan. Koko jäsenistöä koskeva kollektiiviedunvalvonta keskittyy neuvotteluun työehtosopimuksista, joita ovat KVTES, Yksityisen sosiaalipalvelu­alan työehtosopimus ja Terveyspalvelu­alan Unionin työehtosopimus.

– Neuvottelukierrokset ovat tällä hetkellä lyhyitä, joten niitä on melko usein. Kollektiiviedunvalvonnan osuus työstäni kasvaa neuvotteluiden käydessä kiivaimmillaan.

Yksittäisten jäsenten erimielisyysasiat ratkotaan ensisijaisesti työpaikoilla. Tuomas kehottaa jäseniä ottamaan rohkeasti yhteyttä oman työpaikan luottamusmieheen ristiriitatilanteissa.

– Meillä on hyvä järjestelmä työelämän ongelmatilanteita varten. On tärkeää, että jäsenet hyödyntävät sitä.

Ella Rantanen

VEIKKO SOMERPURO

Apua isille masennusoireisiin tai niiden kohtaamiseen perheessä

www.miessakit.fi

Puhelin- ja sähkö-postineuvonta koko maassa

Yksilötapaamiset ja vertaisryhmät

Tampere, Lahti, Helsinki

Apu on luottamuksellista ja maksutonta

MASI-verkkokurssi, -keskustelupalsta & -chat

044 751 1346masi@miessakit.fi

Hanke ylläpitää isien toimintakykyä ja edistää heidän hyvinvointia per-heissä, joissa jommalla-kummalla vanhemmista on masennusta tai siihen viittaavaa oireilua