Ulla NordSYRJAYTYMISTÄ VASTAAN Buurtzorg
SUOMESSA
MinisterinLUPAUKSET
Apua SOTATRAUMAAN
620194.10.2019
Puheenjohtajan haku alkuun
Kehu palvelu
Uusii jäsenetu
on vaikuttamis-, tiedottamis- ja koulutyön hanke, jonka tavoitteena on lisätä perhehoitoon pääse-vien lasten osuutta lastensuojelun sijaishuollossa edistämällä sateenkaari-ihmisten mahdollisuuksia ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Sateenkaariperheiden toimimiselle perhehoitajina ei ole lainsäädännöllisiä esteitä.
Hankkeen tavoitteena on lisätä lastensuojelun ammattilaisten tietoisuutta sateenkaariperheistä ja sateenkaari perheiden tietoisuutta sijaisperheenä toimimisesta, jotta perhehoidossa voitaisiin hyö-dyntää paremmin tämä vielä osin käyttämätön resurssi.
Ammattilaisille • tietoa sateenkaariperheistä sijaisperheinä • koulutusta sateenkaariperheiden kohtaamiseen • kehittämisyhteistyötä kohti sensitiivistä perhehoidon prosessia
Perheille • tietoa sijaisvanhemmuudesta • tukea sijaisvanhemmuuteen
Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä teille sopiva koulutus!Puhelin 050 326 [email protected]
www.sateenkaariperheet.fi/perhehoitowww.facebook.com/variaperhehoitoon/
sateenkaariperheet perhehoitajiksi (2018–2020)
Yhteistyökumppanit: Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoito, Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry
on vaikuttamis-, tiedottamis- ja koulutyön hanke, jonka tavoitteena on lisätä perhehoitoon pääse-vien lasten osuutta lastensuojelun sijaishuollossa edistämällä sateenkaari-ihmisten mahdollisuuksia ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Sateenkaariperheiden toimimiselle perhehoitajina ei ole lainsäädännöllisiä esteitä.
Hankkeen tavoitteena on lisätä lastensuojelun ammattilaisten tietoisuutta sateenkaariperheistä ja sateenkaari perheiden tietoisuutta sijaisperheenä toimimisesta, jotta perhehoidossa voitaisiin hyö-dyntää paremmin tämä vielä osin käyttämätön resurssi.
Ammattilaisille • tietoa sateenkaariperheistä sijaisperheinä • koulutusta sateenkaariperheiden kohtaamiseen • kehittämisyhteistyötä kohti sensitiivistä perhehoidon prosessia
Perheille • tietoa sijaisvanhemmuudesta • tukea sijaisvanhemmuuteen
Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä teille sopiva koulutus!Puhelin 050 326 [email protected]
www.sateenkaariperheet.fi/perhehoitowww.facebook.com/variaperhehoitoon/
sateenkaariperheet perhehoitajiksi (2018–2020)
Yhteistyökumppanit: Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoito, Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry
päätoimittajalta
liiku työmatkat
Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehtiNumero 6.20194.10.2019
ISSN-L 1458-7459ISSN 1458-7459 46. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsen
JulkaisijaSosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry – Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf
PäätoimittajaKaisa Yliruokanen09 3158 6012
ToimittajaHelena Jaakkola040 592 2519
UlkoasuKinestasis Oy / Veikko Anttila
Sähkö[email protected]
OsoiteTalentia-lehtiRatamestarinkatu 1100520 Helsinki
Verkkosivutwww.talentia-lehti.fi
facebook.com/Talentialehdet
twitter.com/lehtitalentia
Tilaushinta 55 euroa / vuosikerta
Tilaukset ja osoitteenmuutoksetMia [email protected]
MediamyyntiRoni Hurskainen / Saarsalo Oy044 752 [email protected]
PainopaikkaPunaMusta OyPainos 27 400
Talentia-lehden postittamiseen käytetyt osoitteet ovat peräisin Talentian jäsenrekis-teristä sekä lehden tilaaja- ja sidosryhmäre-kisteristä. Tarkemmat tiedot henkilötietojen käsittelystä ja tietosuojasta ovat tietosuoja-selosteessa www.talentia.fi/tietosuoja.
Kohti ihmettä
Painotuotteet1234 5678
YM
PÄRISTÖMERKKI
MILJÖMÄRKT
Painotuotteet4041-0619
KERROIMME viime joulukuussa Islannin ihmeestä. Yhteisillä kotiintuloajoilla, päihteiden saatavuuden rajoittamisella, lasten harrastusten tukemisella ja toimijoiden yhteistyöllä sekä tiedon keruulla suitsittiin nuorison päihdeongelma ja pahoinvointi. Tulokset vakuuttivat, ja kymmenet maat eri puolilla maailmaa ottavat nyt saarivaltiosta mallia.
Myös meillä on hallitusohjelman tavoitteena, että jokaisella lapsella ja nuorella on aito mahdollisuus harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Tavoite on tärkeä, sillä harrastukset ovat suojaava tekijä. Harrastuksissa saa ystäviä, uusia turvallisia aikuisia, onnistumisen kokemuksia.
Valitettavasti harrastusmaksut kuitenkin varmistavat, että näistä suojaavista tekijöistä pääsevät useimmiten nauttimaan ne hyväosaiset nuoret, joilla on jo valmiiksi enemmän. Vuoden 2017 Nuorisobarometrin mukaan nuorista 40 prosenttia jätti harrastuksen aloittamatta ja kolmannes joutui lopettamaan harrastuksen rahan puutteen vuoksi.
Jotta hallituksen tavoite muuttuu teoiksi, tarvitaan rahaa ja sitä onkin nyt
varattu 14,5 miljoonaa euroa. Tosin laskujeni mukaan pelkästään yhden 60 000 lapsen ikäluokan harrastuttaminen maksaa 12 miljoonaa euroa, jos harrastuksen onnistuu saamaan vuodeksi 200 eurolla. Jos kaikki peruskoululaiset halutaan
harrastuksen piiriin, rahaa tarvittaisiin jo 108 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Islannissa lapsen harrastustuki on reilu 400 euroa.
Jotta täysipainoiseen Islannin malliin päästään, tulee harrastamisen oheen
organisoida kotiintuloaikoja, paikallisesti tutkittua tietoa nuorten tilanteista, vanhempien tukemista ja ennen kaikkea yhteistä välittämistä. On myös huolehdittava, että palvelut ovat kunnossa niitä lapsia varten, joita harrastus ei voi enää pelastaa.
Tässä lehdessä lasten ja nuorten puolesta puhuu Mesäätiön toimitusjohtaja Ulla Nord. Säätiön visiona on, että vuonna 2050 Suomessa ei ole enää syrjäytyneitä lapsia ja nuoria. Siinä on hyvä tavoite myös istuvalle hallitukselle.
Kaisa Yliruokanen
”Lapset ovat eriarvoisessa
asemassa myös harrastamisessa.
SYKSYN SATEET saavat autoilun ja bussin tuntumaan houkuttelevilta. Työ-matkat pienessä viimassa pyöräillen tai kävellen kuitenkin piristävät ja toimivat siirtymänä kodista töihin ja takaisin. Aivot virittäytyvät oikeaan asentoon, ja työt on helppo aloittaa ja kotona sitten unohtaa. Kokeile vaikka!
”Hallituksen tavoite työllisyyden parantamisesta vaatii toimia myös aikuisten sosiaali ja terveyspalveluissa.”
Ministeri Krista Kiuru
Sinilintu on luontopainotteinen päiväkoti Tallinnassa. Pojista Sini-linnussa parasta ovat kaverit, legot ja jalkapallo.
TÄSSÄ NUMEROSSA
Talentian ammattieettinen lautakunta palkitsi sosionomi (AMK) Anniina Lahtisen opinnäyte-työn, joka koski yhteiskunnan huono-osaisuutta ja ruoka-apuun liittyvää häpeää.
16
36
28
44Juttuideat ja [email protected]lehti.fi
LEIPÄJONON STIGMA
NYT ON
NAISTEN VUORO.
5 Puheenjohtajalta 6 On vain meitä10 Ajankohtaiset14 Sodan ruhjomat16 Leipäjonon stigma18 Laadukkaampaa työtä pienemmillä
kustannuksilla21 Kolumni22 Katariina Sompin työpäivä25 Kuka on uusi puheenjohtaja?26 Sosiaalialan vuokratyö puhuttaa28 Naisten vuoro29 Kysy liitosta30 Jäsenille33 Opiskelijaelämää34 Mielipide35 Lukijan kolumni36 Hallituksen neljä vuotta40 Osallistavaa aikuissosiaalityötä42 Väitös naisten päihdehoidosta44 Ilopillerit vauhdissa48 Empatiskt bemötande behövs i
skolvärlden50 Leffavinkki KA
NN
EN K
UVA
: VEI
KKO
SO
MER
PURO
VEIKKO SOMERPURO
TOOMAS VOLMER
Talentia 6.2019 5
puheenjohtajalta
Ammattijärjestö Talentian puheen-johtaja kommentoi työelämää ja yhteiskuntaa sosiaali alan edun-valvonnan näkökulmasta, seuraa tai pyydä kaveriksi!
tero.ristimaki.9 @TeroRistimaki
Tulo ja menoarvioitaVALTION budjettiriihessä korotettiin pienimpiä eläkkeitä, perusturvaa ja lapsilisien yksinhuoltajakorotusta. Nämä korotukset olivat tarpeellisia.
Opiskelijoiden opintorahaan tehtiin huoltajakorotus, ja opintorahan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin. Tämä tarkoittaa, että opintorahaa korotetaan jatkossa hintojen nousun mukaisesti.
Opiskelijoiden kannalta on myös tärkeää, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoitusta lisätään.
Suoraan Talentian jäsenten asemaan vaikuttavia linjauksia olivat subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautus ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen.
Lastensuojelun mitoitus jäänee odottamaan kevään 2020 kehysriihtä. Hoitajamitoitus sen sijaan toteutetaan ja tehostetussa palveluasumisessa henkilöstölle tulee sitova vähimmäismitoitus 0,7.
Talentialaisten kannalta tärkeää on hallituksen hanke peruspalvelujen vahvistamiseksi. Tulevaisuuden sosiaali ja terveyskeskus ohjelmassa palvelujen yhteensovittamista, laatua
ja saatavuutta parannetaan. Lisäksi tutkimus ja kehittämistoimintaa vahvistetaan osana sosiaali ja terveyskeskusten
jokapäiväistä toimintaa. Myös ehkäisevän työn merkitystä lisätään ja soteammattilaisten yhteistyötä vahvistetaan.
Hallituksen tavoitteena on, että työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Talentian vastustama aktiivimallin leikkuri poistetaan.
Työllisyyttä parannetaan uudistamalla palkkatukea ja tehostamalla julkisia työvoimapalveluita. Lisäksi työllisyyspalveluihin tulee kokeiluja, joissa palveluita hoitaa kunta.
Talentian viesti työllisyyttä edistäviin kokeiluihin ja palveluihin on, että niihin tarvitaan sosiaalialan osaamista.
Vetoapua tulevaan neuvottelukierrokseen ei budjettiriihestä sen sijaan saada. Palkansaajien ostovoiman parantaminen edellyttää palkankorotuksia.
Juuri nyt neuvottelutilanteessa ollaan odot
tavalla kannalla. Tavoitteen asettelu tarkentuu ja kierroksen päänavaajien sopimusratkaisua odotetaan.
Tero Ristimäki
”Vetoapua tulevaan
neuvottelukierrokseen budjettiriihestä ei saada.
LAPE, lapsi- ja perhe-palveluiden muutos-ohjelman jatkoon osoite-taan 10 miljoonan euron määräraha vuodelle 2020. Lisäksi laaditaan poikkihal-linnollinen lapsistrategia.
TURVAKOTIEN määrän lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen kohdistetaan 2 miljoonan euron lisäys. Päihteitä käyt-tävien äitien hoitoon vara-taan yhteensä 3 miljoonaa euroa vuosille 2020-2021.
IKÄOHJELMAN laatimiseksi ehdotetaan 5 miljoonan euron vuo-sittaista lisäpanostusta vuosina 2020–2022 ja lisäksi aloitetaan vanhusasia-valtuutetun toiminta.
1
2
3
Talentia 6.20196
On vain meitäMe-säätiössä ajatellaan suuresti. Visio on, ettei meillä ole enää vuonna
2050 syrjäytyneitä lapsia eikä nuoria.
MIKSI TAVOITELLA vähempää, sanoo Mesäätiön toimitusjohtaja Ulla Nord. Lasten ja nuorten syrjäytyminen on yhteiskunnallinen ongelma, jota ei voi sivuuttaa.
– Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet turvalliseen kasvuun, keinot tavoitella unelmiaan ja saada hyvä elämä. Vastuu on yhteinen, eikä välittämistä voi ulkoistaa, sanoo Nord.
Ei siis ole meitä ja heitä, on vain me. Tähän ajatukseen tiivistyy Mesäätiön toiminta. Siitä tuli myös säätiön nimi, kun se perustettiin vuonna 2015. Mesäätiön taustalla rahoittajina ovat yksityishenkilöinä Supercell ja Sumea peliyritysten perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.
– Sekä minä että säätiön taustahenkilöt uskomme, että tekemällä asioita rohkeasti toisin pystymme saavuttamaan tavoitteemme.
ME-SÄÄTIÖSTÄ sanotaan, ettei syrjäytyneeksi synnytä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kansallisen syntymäkohortti 1987 tutkimuksen pohjalta kuitenkin tiedetään, että lapsuuden elinolosuhteet ja vanhempien haavoittuva asema ovat riskitekijöitä lasten ja nuorten syrjäytymiskehitykselle ja syrjään jäämiselle aikuisuudessa.
Ulla Nord kertoo erään nuoren tarinan. Heidän tavatessaan nuori oli 21vuotias, ja hänen perheensä oli tullut palveluiden piiriin nuoren ollessa 4vuotias. Nuorella oli ollut yli sata auttajaa. Silti hän 21vuotiaana ajatteli,
ettei hän ole koskaan tullut kohdatuksi eikä autetuksi.
Tarina on yksittäinen. Silti on kysyttävä, tarjoammeko palveluita toisensa perään varmistamatta, hyötyykö nuori tai hänen perheensä niistä.
– Meillä on ollut Juho Saaren johtamana tutkimushanke, jossa on tutkittu syrjäytyneitä kolmessa sukupolvessa. Tutkimukseen osallistuneet perheet sanovat, etteivät he kykene vastaanottamaan tarjolla olevaa apua. Esteenä on oma matala toimintakyky, sillä elämäntilanne on ollut jo vuosikausia huono, kertoo Nord.
Tilanne on tuttu lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Nord kertaa saamiaan viestejä sosiaalityöntekijöiltä. He sanovat, että pystyisivät saavuttamaan työllään parempia tuloksia, jos työn voisi suunnitella itsenäisemmin asiakkaan tarpeisiin vastaavaksi ja käytössä olisi osallistavan budjetoinnin työkalu. Nyt järjestelmä suuntaa työtä tiettyyn työskentelytapaan.
– Työntekijällä saattaa olla suunnitelma, että perhettä pitäisi tavata useammin, jotta työskentelyssä päästäisiin alkuun. Harva hyötyy siitä, että tapaa työntekijän vain kerran kuukaudessa 45 minuuttia.
ULLA NORD on työskennellyt lasten, nuorten ja perheiden parissa 30 vuotta. Hänelle oli jo hyvin nuoresta selvää, että hän haluaa tehdä työtä ihmisten kanssa.
TEKSTI: HELENA JAAKKOLAKUVA: VEIKKO SOMERPURO
Talentia 6.2019 7
” Tarjoammeko apua, josta
nuori tai hänen perheensä hyötyy aidosti?
– Perheiden tuki, nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus, riittävät päihdepalvelut, ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen. Siinä kiireisimmät tehtävämme, luettelee Ulla Nord.
Talentia 6.20198
”Vastuu lapsista
ja nuorista on yhteinen, eikä välittämistä voi ulkoistaa.
– Enkä vain tehdä, vaan minulla on ollut kova palo vaikuttaa asioihin ja kehittää, hän sanoo.
Mesäätiöön Nord tuli Helsingin Diakonissalaitokselta, jossa hän oli työskennellyt vuodesta 1997 lähtien. Etenkin hänet tunnetaan etsivän nuorisotyön Vamoksen työmuotojen kehittäjänä.
Nord on taustakoulutukseltaan toimintaterapeutti ja koskettavimmalta titteliltään Vamosmama. Nimitys juontaa Nordin tapaan toimia nuorten kanssa.
– Vamoksessa oli yksinäisiä nuoria, jotka olivat jääneet vaille hoivaa ja huolenpitoa. Vuorovaikutussuhteeni heihin oli lämmin ja läheinen.
Vamosta kehitettiin periaattein, jotka ovat olleet Nordille aina tärkeitä. Kuullaan nuorta ja toimitaan hänen sanottamiensa tarpeiden pohjalta. Palvelukokonaisuuksia ja yhteistyöverkostoja rakennettiin sellaisiksi, että ne oikeasti hyödyttivät nuoria. Näitä ajatuksia hän vei myös Mesäätiöön.
Hankemaailmassa pitkään työskennelleelle Nordille Mesäätiön rahoituksen pysyvyys toi tekemisen rauhaa.
– Aloittaessani ajattelin, että tilanne on nyt ihanteellinen. Pysyvän rahoituksen turvin voisimme kehittää välineitä, joilla oikeasti voidaan poistaa syrjäytymistä.
Vamostyössä ollessaan hän koki jatkuvaa tuskaa siitä, että hyvistä tuloksista huolimatta Vamoksella oli rahoitus vain vuodeksi kerrallaan.
– Tämä toi työhön ja palveluita käyttävien nuorten elämään varjon. Mietin koko ajan, voidaanko työtä jatkaa seuraavana vuonna vai pitääkö ihmiset irtisanoa, ajaa toiminnat alas ja jättää haavoittuvassa asemassa olevat nuoret ilman tukea.
NOIN 5–6 miljoonan vuosibudjetin turvin Mesäätiö tukee erilaisia hankkeita rahallisesti ja myöntää apurahoja. Perinteisistä säätiöistä poiketen se tekee myös itse. Kaikkein toimivammaksi konseptiksi on osoittautunut Metalot, joita on tällä hetkellä kuusi ja seitsemäs on perusteilla Helsingin Mellunmäkeen.
– Metalo on asuinalueen keskus ja alueen asukkaiden käytössä. Eri toimijoiden kanssa tuotetaan alueelle niitä asioita, joita ihmiset itse kokevat tarvitsevansa. Kaikki palvelut ovat käyttäjille maksuttomia, kertoo Nord.
Metaloja on aloitettu lähiöissä, joissa on huonoosaisuutta, palveluita on viety pois,
harrastusmahdollisuudet ovat olemattomat, ihmiset kokevat yksinäisyyttä, juurettomuutta, tukevien verkostojen niukkuutta.
Metaloista saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Näin on ollut Turun Pansiossa, jossa asukkaat äänestivät kaupunginosaäänestyksessä alueen yhdeksi parhaimmista.
Asia voi tuntua pieneltä, mutta ihmisille on tärkeää, että he voivat olla ylpeitä asuinaluees
taan, eikä se määritä heidän mahdollisuuksiaan.
Tampereen Multisillassa Metalon ansiosta lasten osallistuminen harrastustoimintaan on kasvanut merkittävästi.
– Myönteinen seuraus on nähty myös alueen Kkaupassa. Kauppiaan mukaan heillä ei enää ole näpistelyitä, kun aikaisemmin ne olivat jatkuva ongelma.
Nyt perusteilla oleva Mellunmäen Metalo toimii hieman
eri tavoin kuin muut Metalot. Se on suunnattu alle 12vuotiaille ja heidän vanhemmilleen. Työskentelyn piiriin kutsutaan etenkin raskaana olevat äidit. Painopiste on ehkäisevässä ja varhaisessa tuessa.
– Mellunmäen talossa on edelleen avointa toimintaa, mutta meillä on ohjelmakokonaisuuksia, joissa muun muassa pyritään vahvistamaan lasten koulumyönteisyyttä sekä tietoja ja taitoja, jotta koulumenestys paranisi. Taustalla meillä on THL:n kohorttidatan tieto, jonka mukaan yksi keskeinen syrjäytymisen riskitekijä on alle 7 keskiarvo.
VUOTEEN 2050 on aikaa, mutta muutokseen on ryhdyttävä nyt. Pala kerrallaan, mutta rohkeasti ja kunnianhimoisesti, kuten Me säätiö ssä ajatellaan.
– Miksi emme esimerkiksi ryhdy kokeiluun, jossa tarjotaan kaikki mahdollinen tuki niille perheille, jotka ovat suurimmassa riskissä. Useimmissa kunnissa on hyvin tiedossa, keitä nämä perheet ovat, sanoo Ulla Nord.
Tätä ajatellen keväällä 2019 Mesäätiö oli mukana rakentamassa Arki ensin ohjelmaa.
– Halusimme pilotoida ja rakentaa mitattavan asetelman, jossa muutamissa kunnissa tuottaisimme tietyille perheille palvelut toisin, jotta saisimme selville, millaisia tuloksia silloin saavutetaan.
Pilottia esitettiin Antti Rinteen hallitusohjelmaan, mutta se ei toteutunut.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110
2,75 X
X
0,5 X
0,5 X
0,5 X0,5 X
0,25 X
Kotona rentoudutaan, nautitaan, kerätään voimia. Puuhataan, siivotaan, kokataan. Juhlitaan ja pyöritetään arkea.
Kotona myös sattuu ja tapahtuu, ja silloin on hyvä olla Turvassa.
Turvan kotivakuutus turvaa elämäsi tärkeimmän paikan ja rakkaimmat esineet. Ammattiliiton jäsenenä saat jatkuvan 10 % alennuksen kotivakuutuksesta.
Osta kotivakuutus helposti osoitteesta turva.fi/koti ja ole kotonasi kuin kotonasi.
Elä täysillä – Turva turvaa
Talentia 6.201910
ajankohtaiset
ISOseminaari Tahkolla
ERIKOISTUMIS-KOULUTUKSET MAKSUTTOMIKSISOSIAALI- ja terveysministeriö on vahvistanut korvaussumman, joka mak-setaan yliopistoille sosiaalityön erikoistu-miskoulutuksen järjestämisestä. Muutos tarkoittaa, että sosiaalityön erikoistu-misopinnot ovat jatkossa opiskelijoille maksuttomia.
Yliopistojen on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista saada koulutuskorvausta sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen jär-jestämisestä. Koulutuskorvausta koskeva sosiaalihuoltolain muutos tuli voimaan tämän vuoden huhtikuussa.
Lakia sovelletaan niiden henkilöiden koulutuskustannusten korvaamiseen, jotka saavat sosiaalityöntekijän erikois-pätevyyden 1.1.2019 jälkeen. Jatkossa asetus annetaan vuosittain.
VIDEO MUISTUTTAA PÄÄTTÄJIÄAMMATTIJÄRJESTÖ Talentia antaa osana vaikuttamis-kampanjaansa kaikille kansanedustajille oman nuken, jolla muistutetaan kansalle tärkeistä asioista. Niitä ovat muun muassa lastensuojelu, vanhusten palvelut ja eriarvoisuuden vähentäminen. Eduskunnan on laitettava nämä asiat kuntoon.
Talentia on julkaissut videon, jossa nuket matkaavat edus-kuntaan viestinsä kera. Videoon voi tutustua kampanjasivuilla haluammetekoja.fi tai Talentian YouTube-kanavalla.
Haluamme tekoja.Vanhusten palvelut pitää
laittaa kuntoon nyt.
haluammetekoja.fi
Sosiaalialan asiantuntijapäivät
10.–11.3.2020 Tampere-talowww.asiantuntijapaivat.fi
Varaa ajankohta
kalenteristasi!
MITEN sosiaalityön asiakas kokee dialogisuuden? Millaiset työotteet, ryhmät ja jalkautumiset toimivat käytännössä?Millainen on sosiaalityön hyvä tulevaisuus?
Kun haluat vastauksia näihin kysymyksiin, lähde mukaan ISOn syysseminaariin ”Sosiaalityön vaikuttavuutta
vahvistamassa”. Seminaari järjestetään Tahkolla 20.–21.11.2019.
Sitovat ilmoittautumiset 11.11.2019 mennessä osoitteessa isonet.fi. Verkkosivuilta löytyvät myös seminaariohjelma ja osanottomaksut, lisätiedot majoittautumisesta ja yhteiskuljetuksista Tahkovuorelle.
Talentia 6.2019 11
MITÄ MIELTÄ?
Onko yt:t ok?
RISTO KORTELAINEN, kuntayhtymän johtaja, Essote. Yt:t on osa työn-antajakeinovalikoimaa, kun vaikeita taloustilanteita ratkotaan. Olennaista on turvata asukkaille lakisääteiset palvelut. Tiukoissa taloustilanteissa paljon voidaan tehdä myös toimintoja kehittämällä ja tehostamalla.
MARJO VARSA, ammatti-asioidenpäällikkö Talentia. Eivät ole, jos seurauksena on työntekijöiden vähentäminen ja se, etteivät heikossa asemassa olevat ihmiset saa palveluita, joihin heillä on oikeus. Laadultaan hyvä sosiaalihuolto toteutuu vain, kun tekijöitä on riittävästi.
MINNA HOLM, neuvottelupäällikkö Juko. Viesti on ristiriitainen. Yhtä aikaa kunnat kärsivät osaajapulasta ja yt:t heikentävät julkisen sektorin houkut-televuutta työnantajana. Asiantuntijat eivät hakeudu työpaikkoihin, joissa työtä tehdään jatkuvissa säästö-paineissa.
”#sotealojen vetovoimaan vaikuttaa miten niistä puhutaan.
Keskustelun perusvire on syyllistävä ja väheksyvä. Esimerkiksi #sosiaalityöntekijä on kaiken muun lisäksi yleensä syyllinen myös omaan tilanteeseensa. Olisi voinut valita toisin.EEVA ELFVING. Twitter 13.9.2019
sanottua
IFSW Eurooppa
IFSW EUROOPAN konferenssi pidettiin syyskuussa Itävallan Wienissä. Konferenssi otti kantaa julkilausumassaan sosiaalityöntekijöiden kohtaamaan työväkivaltaan. Esimerkkinä annettiin tapaukset Kroatiasta ja Yhdysvalloista, joissa on kuollut sosiaalityöntekijöitä työtehtävissään. IFSW muistuttaa kaikkia valtioita turvamaan sosiaalityöntekijöiden turvalliset työskentelyolosuhteet sellaisissa työtehtävissä, joissa on ilmeinen väkivallan uhka.
Toisessa julkilausumassaan Euroopan sosiaalityöntekijöiden yhteisö ilmaisi vakavan huolensa erilaisten kriisien sosiaalisista vaikutuksista, jotka heikentävät ihmisten selviytymistä ja uhkaavat yhteiskuntien vakautta.
Ihmiset ansaitsevat parempaa politiikkaa: tarvitaan vaikuttavia poliittisia päätöksiä, joilla voidaan puuttua muun muassa viharikoksiin, jotka kohdistuvat vähemmistöihin tai pakolaisiin, syrjäytymisen syventymiseen ja ilmaston lämpenemiseen liittyviin huoliin.
Sosiaalityöntekijöiden työskentelyolosuhteisiin ja palkkaukseen vaadittiin myös parannuksia.
Ensi vuoden huhtikuussa Euroopan alueen sosiaalialan ammattilaiset kokoontuvat Englannin Birminghamiin.
Kannanotot ja tulevat IFSWtapahtumat ovat luettavissa osoitteessa ifsw.org/regions/europe.
Talentia 6.201912
ajankohtaiset
LAHJOITUKSELLA TUKEA LASTEN-SUOJELUTYÖLLETURUN yliopisto on saanut las-tensuojelun kehittämiseen 640 000 euron lahjoituksen kolmelta turku-laiselta säätiöltä. Lahjoitus käytetään lastensuojelun työelämäprofessorin ja käytäntötutkijan palkkaamiseen.
Työelämäprofessoriksi on kutsuttu valtiotieteiden lisensiaatti Oona Ylönen.
Hän on aikaisemmin työskennellyt virkavastuisena sosiaalityöntekijänä, kehittämistehtävissä ja johtajana sekä lastensuojelua valvovana viranomai-sena aluehallintovirastossa.
Ylösen mukaan alan suurimpia haasteita ovat sosiaalityöntekijöiden jaksamiseen ja alalla pysymiseen liit-tyvät kysymykset, mitkä vaikeuttavat vakavasti lasten ja perheiden avun saamista.
Ylösen mukaan Turun yliopistolla on Sote-akatemian myötä poikkeuk-sellisen hyvä asema kehittää lasten-suojelua.
– Lastensuojelu ei ole vain sosiaali-työn toimialaa, vaan se vaatii yhteis-työhön useita muitakin sektoreita, kuten terveydenhuoltoa ja sivistys-toimea.
taukovinkki 30prosenttiakaikesta maailmalla tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin. Suomessa syömäkelpoisesta ruuasta haaska-taan arviolta 10–15 prosenttia.
LUKEMA
STRESSI ja väsymys saavat otsan kurtistumaan ja leukaperät kiristymään. Työpaikan tauko on pituudeltaan juuri sopiva kasvojen lihasten rentouttamiseen – harjoitteilla sanotaan olevan jopa ilmettä nuorentavia vaikutuksia.
Kokeile vaikka leijonaliikettä, jossa kasvot vuoron perään kurtistetaan kasaan ja sitten venytetään aivan äärimmilleen niin, että kieli työntyy ulos suusta. Tämä aktivoi kasvojen jokaista lihasta. Täydellistä zenkokemusta havitteleva yhdistää kasvoliikkeisiin koko kehon joogaliikkeitä hengitysharjoituksineen.
Internetistä löydät lisää ohjeita rentoutumishetkeen. Yhdessä työkaverin kanssa toteutettuna harjoitus muuttuu helposti naurujoogaksi – aina vain parempi!
Ethical guidelines in
English
THE PUBLICATION cites many top-ical examples relating to ethical behaviour, advocacy, and the rights of employees. Its purpose is to raise issues without providing comprehensive responses to the manifold situations of the world of work.
The aim is to highlight the key ethical principles of the social welfare sector as well as facilitate the ethical reflections of an indi-vidual professional and the working commu-
nity by means of concepts, descriptions of real-life situations, and references to Finnish legislation and international conventions.
The publication was created by the Committee on Professional Ethics of Talentia Union of Professional Social Workers of Finland. Order the printed version for free by sending an email to [email protected].
Talentia 6.2019 13
23 vuotta sitten
Sosiaalityöntekijä 9/1996
Vuoden Supersossu lentelee lapsen asiallaSOSIAALITYÖNTEKIJÄIN Liiton Vuoden Supersossun arvonimi myönnettiin helsinkiläiselle Irkka Peltoselle. Irkka on kokenut sosiaali-työntekijä ja Supersossun tittelin myön-tämiskriteereissä huomioitiin erityisesti hänen ansiokas työnsä lastensuojelussa sekä sosiaalityöntekijänä että koulutta-jana. Uransa hän aloitti Kajaanissa.
Kajaanissa kuten muissakin kun-nissa elettiin 1980-luvun alkupuolella jatkuvaa työvoimapulaa. Virkoja oli alati auki. Vakituiset olivat äitiyslomilla. Oli aikoja, jolloin Irkka oli kaikkein vaki-tuisin työntekijä.– Lastensuojelu oli erillisenä muusta sosiaalityöstä. Kunnassa oli yksi lasten-suojelua tekevä ja asukkaita oli 36 000, kun 1981 aloitin lastensuojelussa.
SANAKIRJA
Puinen lauta, jossa ei oo tikkuja, joka laitetaan pepun alle kun mennään saunaan. Vähän niinku pefletti.
Työmarkkinaslangia: työehtosopimukseen kirjattu ehto, jonka mukaan paikallisen sopimisen epäonnistuessa kaikki työpaikan työntekijät saavat yleiskorotuksen.
Lapsi
Asiantuntija
Talentia-lehti
Perälauta =
KOULUTUSTAALUEHALLINTOVIRASTOT ja Valvira järjestävät syksyn aikana vammaispalveluja ohjaavia alueellisia tilaisuuksia, joiden aiheena on kehitys-vammaisten lasten ja nuorten itsemää-räämisoikeus.
Tilaisuudet on tarkoitettu lasten ja nuorten vammaispalveluja tuottavien ja
järjestävien julkisten ja yksityisten toimi-joiden esimiehille ja työntekijöille sekä asiasta muuten kiinnostuneille. Lisätiedot ohjelmasta ja ilmoittautuminen avi.fi.Tapahtumapaikkakunnat:23.10.2019 Pori5.11.2019 Oulu8.11.2019 Rovaniemi.
Lapsenhuoltolaki muuttuu
LAPSENHUOLTOLAIN muutokset tulevat voimaan 1.12.2019 ja vaikuttavat sosiaalihuollon tehtäviin. Uutta on muun muassa, että huoltajat voivat sopia lastenvalvojan luona sen, miten he jakavat tehtävät keskenään. Vanhemmat voivat sopia vuoroasumisesta, tapaamisten toteuttamisesta tuettuina tai valvottuina, tietojensaantioikeudesta ja oheishuollosta.
Lapsenhuoltolain muutos vahvistaa lapsen oikeutta ilmaista mielipiteensä. Lapsen mielipiteen selvittäminen
on ensisijaisesti huoltajien tehtävä. Lastenvalvojan ja tuomioistuimen on varmistettava, että lapsi on saanut ilmaista näkemyksensä.
Riitaisissa tapauksissa lapsen mieli piteen selvittää yleensä olosuhdeselvitystä tekevä henkilö. Sosiaali ja terveysministeriö suosittelee, että olosuhdeselvitysten laatimisesta vastaa työparityönä sosiaalityöntekijä, tukenaan riittävä määrä eri alojen asiantuntijoina.
Talentia 6.201914
SODAN
HELSINGIN Diakonissalaitokselle vuonna 1993 perustettu Kidutettujen kuntoutuskeskus on vuosien saatossa laajentunut Psykotraumatologian keskukseksi, joka tarjoaa psykiatrisen erikoissairaanhoidon poliklinikkana moniammatillista apuaan pakolaisille.
Keskus jakautuu tätä nykyä kolmeen työryhmään: Kidutettujen kuntoutukseen, Sotatraumatisoituneiden kuntoutukseen sekä Lasten ja nuorten toimintaan.
LASTEN ja nuorten toimintaan sekä Kidutettujen kuntoutukseen voi päästä ainoastaan terveydenhuollon lähetteellä. Sen sijaan viime kesänä aloitettuun Sotatraumatisoituneiden
aikuisten kuntoutukseen voi myös sosiaalityöntekijä tehdä lähetteen, hanketta johtava projektipäällikkö Mari Tikkanen kertoo.
– Kiintiöpakolaiset päätyvät usein sosiaalityön asiakkaiksi. Koska sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus nähdä hyvin läheltä pakolaisperheiden arkea ja havaita ihmisten psyykkisiä oireiluja, halusimme tarjota myös heille läheteoikeuden, Mari Tikkanen sanoo.
Sotatraumatisoituneiden kuntoutuksen hankkeella ei ole resursseja tarjota potilaille pitkäaikaista hoitoa toisin kuin jo vakiintuneessa Kidutettujen kuntoutuksessa, jossa hoito voi kestää 3–4 vuotta.
Sotatraumatisoituneille tehdään keskuksessa hoidontarpeen arviointeja.
– Kartoitamme meille lähetetyn potilaan tilanteen 5–10 tapaamiskerralla moniammatillisissa tiimeissämme. Tiimit koostuvat psykiatrian, psykoterapian, toimintaterapian, fysioterapian ja sosiaalityön asiantuntijoista.
Kartoituksen jälkeen keskuksen työntekijät selvittävät yhdessä potilaan kotikunnan työntekijöiden kanssa,
mitkä ovat kyseisen kunnan resurssit hoitaa potilasta eli kuinka hoitoa kannattaa realistisesti lähteä viemään eteenpäin.
Tiimiläiset myös mielellään jalkautuvat ensikäynnille paikan päälle.
– Fyysisen tapaamisen ja kotikäynnin jälkeen on helpompi jatkaa yhteistyötä verkon välityksellä. Vaikkapa fysioterapeutit voivat keskenään jatkaa työnohjausta skypepalavereissa hoidon edetessä.
– Pidämme verkkokokouksia myös isommalla joukolla ja yhdessä potilaan kanssa.
SOTATRAUMATISOITUNEIDEN kuntoutushanketta rahoittava EU edellyttää, että kuntouttamisen lisäksi keskus kouluttaa valtakunnallisesti sosiaali ja terveysalan ammattilaisia tunnistamaan ja hoitamaan sotatraumoja. Koulutus ja ohjaus ovat ilmaista potilaalle ja henkilöstölle, vain matka ja tulkkikulut jäävät kunnan kustannettaviksi.
Tikkanen rohkaisee sosiaalialan ammattilaisia ottamaan keskukseen yhteyttä, jos heillä on sotatraumojen hoitoon liittyvää kysyttävää.
RUHJOMATPsykotraumatologian keskus Helsingissä kuntouttaa sodasta
traumatisoituneita pakolaisia. Keskus tarjoaa myös ilmaista
konsultointia ja työnohjausta sosiaali- ja
terveysalan ammattilaisille.
Talentia 6.2019 15
– Ehkä erityisesti toivon yhteydenottoja niistä pienistä kunnista,
joihin on saatettu sijoittaa erittäinkin
traumati soituneita ihmisiä, mutta joiden sosiaali ja terveystyöntekijät eivät ole aiemmin juuri tehneet monikult
tuurisuus tai pakolaistyötä tai hoitaneet vakavasti traumatisoitu
neita ihmisiä, sanoo Tikkanen.– Vaikka sotatraumahanke on suun
nattu kiintiöpakolaisille, sen hoitomallit ja menetelmät soveltuvat oikein hyvin myös turvapaikkaperusteisesti kuntaan tulleiden traumatisoituneiden ihmisten auttamiseen, Tikkanen muistuttaa.
TRAUMATISOITUMISESTA on monenlaista haittaa. Se muun muassa lyhentää muistia ja vaikeuttaa uuden oppimista.
– Liian aikainen suomen kielen kurssi saattaa mennä hukkaan ja rahaasiat voivat olla täysin solmussa toimisto ja virastokäyntien tuottaman liian suuren infomäärän vuoksi, Tikkanen kuvailee.
Traumatisoituminen saa myös unohtamaan sovittuja tapaamisia. Siksi keskuksessa rutiininomaisesti muistutetaan potilaita sovituista tapaamisista tekstiviesteillä.
– Unohtelu ei traumatisoituneella ole välinpitämättömyyttä tai piittaamattomuutta. Traumatyöskentelyssä ylipäänsä asioiden toisto ja asioiden pitäminen yksinkertaisena on kaiken lähtökohta, Tikkanen lisää.
Ensimmäisiä – ja usein pitkiä – askeleita traumahoidossa on saada potilas ylipäätään ymmärtämään oireittensa ja reaktioidensa traumaperäisyys.
– Unettomuutta, painajaisia, keskittymiskyvyttömyyttä, takaumia, oppimisen kyvyttömyyttä, aggressiivisuutta. Moni pakolainen on ihmeissään, mitä heille on tapahtunut, sillä usein he tulevat maista, joissa ei ole lainkaan psyykkisen hyvinvoinnin käsitettä.
– Lähtömaassa ei tunnisteta eikä ole sallittuakaan kokea psyykkistä
OTA YHTEYTTÄKidutettujen kuntoutus: [email protected] ja nuorten toiminta: [email protected] kuntoutus: [email protected]
huonovointisuutta. Psyykkistä terveyttä saattavat määritellä vain käsitteet terve ja hullu.
– On siis iso asia päästä hoidossa siihen pisteeseen, että ihmiset ymmärtävät reaktioidensa olevan normaaleja reaktioita epänormaaleihin tilanteisiin. Ihmiset tarvitsevat joskus todella paljon tietoa, että osaavat yhdistää oireensa traumaattisiin kokemuksiinsa.
Puhuminen varsinaisista kokemuksista ja niiden tuottamista psyykkisistä vaikeuksista voi olla pitkään täysin poissuljettu vaihtoehto.
– Tällöin voi olla helpompi luoda tietä traumojen käsittelylle aloittamalla fyysisistä oireista; käsitellä fysioterapian kautta potilaan puristavaa rintakipua tai jatkuvaa päänsärkyä. Vasta myöhemmin ehkä päästään ruotimaan sitä, mitä hirvittäviä asioita ihminen on joutunut näkemään.
Kun traumoja hoidetaan, tulee mukana olla aina pätevä tulkki, Mari Tikkanen muistuttaa.
– Äidinkieli on tunnekieli ja sen kautta traumoja pystytään parhaiten työstämään. En voi mitenkään suositella mitään terapiaa ilman tulkkia, vaikka potilaalla jonkun tasoinen suomen tai englannin kielen taito olisikin.
Tapio Ollikainen
Juttua varten on haastateltu myös keskuksen johtajaa Mika Paasolaista.
Talentia 6.201916
Anniina Lahtisen tulevaisuuden-suunnitelmat ovat vielä auki, mutta sosiaaliala tuntuu jo omalta. Etiikkapalkinto vahvisti osaamista, ja jatko-opinnot alkoivat kiinnostaa häntä enti-sestään.
16
LeipäjononSTIGMA
Talentian ammattieettisen
lautakunnan etiikkapalkittu
opinnäytetyö tarkastelee ruoka-
avun varjopuolia.
VEIK
KO S
OM
ERPU
RO
Talentia 6.2019 17
”Stigma synnyttää
ihmisessä voimakasta psyykkistä kuormitusta, joka vie voimavaroja.
VASTIKÄÄN Helsinkiin muuttanut Anniina Lahtinen saapuu haastatteluun Oodikirjastoon työpäivänsä jälkeen. Juttukuvien ottaminen kerää katseita toisilta kirjastovierailijoilta, valokuvauksen jälkeen istumme alas puuntuoksuisen keskustakirjaston toisessa kerroksessa.
Onnittelut Talentian etiikkapalkinnon johdosta! Miten reagoit voittoon?
– Totta puhuen en ollut tietoinen ilmoittautumisestani ennen kuin minulle kerrottiin voitosta, Anniina Lahtinen naurahtaa.
– Palkinnon saaminen tuntui tietysti hyvältä, ja se huipensi tutkimusprosessini tunnustukseen siitä, että vaivannäkö oli kannattanut.
Jyväskylän ammattikorkeakoulusta valmistuneen Lahtisen opinnäytetyö Hyvinvointiyhteiskunnan häpeä käsittelee ruokaapuun liittyvää stigmaa. Kirjallisuuskatsauksena toteutetussa työssä koottiin yhteen kokemuksia ruokaavun saajien kokemasta stigmatisoinnista asemansa vuoksi.
Juuri leipäjonoja Lahtinen päätyi tarkastelemaan, koska halusi tutkia suomalaisen yhteiskunnan huono osaisuutta tilanteessa, jossa ruokaapu on vakiintunut kiinteäksi osaksi katukuvaa.
LEIPÄJONOT eivät ole enää pelkkä lamaajan väliaikaisratkaisu, ja ruoka avun tarjoaminen vapaaehtoisvoimin voidaan tulkita jopa hyvinvointivaltion epäonnistumisena.
Apu vastaa aitoon tarpeeseen, ja se otetaan kiitollisena vastaan, mutta samalla herää kysymys siitä, kenen vastuulla nälän torjuminen ensikädessä olisi ollut. Kun yhteiskunnassa käydään samanaikaisesti keskustelua avunsaajien ansaitsevuudesta ja asenteet huono osaisia kohtaan kovenevat, nousee aihe entistäkin tärkeämmäksi.
Stigman käsite purkautuu opinnäytetyössä häpeän tuntemuksiksi, joilla on olennainen vaikutus ihmisen identiteettiin. Häpeä on sosiaalinen tunne, joka nousee sellaisesta tulkinnasta, että oma ulkonäkö tai käytös poikkeaa kirjoitetuista tai kirjoittamattomista yhteisön säännöistä.
Kyse on siis erityisesti yksilön asemasta oman yhteisönsä sisällä, ja
ruokaavun vastaanottajat kokevat oman sijoittumisensa hierarkiassa usein alhaisena. Stigman kokemuksiin voi liittyä stereotypioita, ennakkoluuloja ja syrjintää. Merkittävin stigman vaikutus yksilöön on voimakas psyykkinen kuormitus, joka kitkee voimavaroja.
– Suurimpia häpeän kokemuksia tuskin edes löytää ruokajonoista: nämä ihmiset eivät sinne asti jaksa tai kehtaa tulla, Anniina Lahtinen sanoo.
YHTEISKUNNASSA vallitsee stereotyyppisiä käsityksiä siitä, millaisia ruokaapuun hakeutuvien ihmisten ajatellaan olevan, mikä pahentaa avun hakijan leimautumisen pelkoa.
Ulkopuolisuuden kokemukseen voidaan kuitenkin vaikuttaa niin ruohonjuuritasolla kuin yhteiskunnallisestikin. Ruokapankin vuoronumerosysteemi helpottaa omalla nimellä esiintymiseen liittyvää epämukavuutta; viihtyisä sisustus ja terveellinen ruokakassin sisältö osoittavat arvostusta avun hakijaa kohtaan.
Toisaalta monet stigmaa aiheuttavat tekijät tulevat ruoka avun ulkopuolelta. Yhteiskunnan ja median vaatimukset yksilön riippumattomuudesta stigmatisoivat avun hakemista. Suomalainen protestanttinen työetiikka voi vahvistaa nöyryytyksen tunteita. Asenneilmapiiriin vaikuttaminen yhteiskunnan tasolla on vaikeaa, mutta mahdollista pienin askelin – ei ole yhdentekevää, millä tavalla yksittäinen päättäjä puhuu ruokaavusta.
AIHEEN käsittely sai Anniina Lahtisen pohtimaan myös omia mielipiteitään ruokaavusta.
– Vaikka leipäjonojen taustalla on hyviä inhimillisiä arvoja, on aihetta tarkasteltava myös kriittisesti etenkin nyt, kun nämä käytännöt ovat vakiintumassa yhä enemmän ja enemmän osaksi yhteiskuntaa, toteaa Lahtinen.
Hänen mielestään ruokaavun rinnalla olisikin tärkeää pitää kiinni muista tukimuodoista ja varmistaa, ettei niiden tarjonta heikenny.
Opinnäytetyössä pohditaan häpeän kokemusten lieventämistä osallistumisen keinoin. Lahtisen mielestä osallistuminen tulisi ymmärtää kokonaisvaltaisemmin kuin satunnaisena läsnäolona ruokakassitalkoissa. Osallisuus kääntyy helposti velvollisuudeksi, mikä voi epätoivotusti johtaa vastikkeelliseen järjestelmään.
– Kaiken kaikkiaan kyseessä ei ole ihanteellisin tapa auttaa yhteiskunnan köyhiä. Itse pitäisin tavoiteltavana, että hyväntekeväisyysperustaisesta ruokaavusta ei enää oltaisi riippuvaisia, hän pohtii.
Opinnäytetyön kirjoittaminen oli tuskaisa synnytysprosessi, mutta samalla hämmästyttävän mukavaa ja antoisaa. Työ tuli tehtyä nopealla aikataululla kotona oman kirjoituspöydän ääressä.
AMMATTIJÄRJESTÖ Talentian ammattieettinen lautakunta antoi
Lahtiselle kiitosta huolellisesta analyysista. Lautakunta kuvailee opinnäytetyötä hyvin hallituksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi, jossa eettinen ja käytännöllinen näkökulma kulkee mukana alusta loppuun. Ruokaapuun liittyvää stigmaa on käsitelty ihmisarvon ja sosiaalis ten oikeuksien näkökulmasta monipuolisesti.
– Työ selkiyttää ammatillisia arvoja ja sitä, miten ruokaapuun liittyvä rakenteellinen eriarvoisuus yksilöllistetään henkilökohtaiseksi
osaamattomuudeksi ja miten tällä tulkinnalla on yhteys sosiaalipoliittisiin aatevirtauksiin, sanoo Talentian työelämäyksikön erityisasiantuntija ja ammattieettisen lautakunnan sihteeri Alpo Heikkinen.
Ella Rantanen
Talentia 6.201918
LAADUKKAAMPAA TYÖTÄ pienemmillä kustannuksilla
TEKSTI: IITA KETTUNENKUVAT: JYRKI KOMULAINEN
Sipoon Buurtzorg-tiimiläisiä: Maria Lindberg-Ekholm (vas.), Katja Suursalmi, Pia Laajanaho, Emma Savolainen, Mirja Nurkka ja Leena Liitiäinen.
Talentia 6.2019 19
ENSIMMÄINEN Buurtzorgtiimi aloitti Hollannissa vuonna 2006. Nyt niitä on 850, ja niissä yhteensä yli 10 000 työntekijää. Buurtzorg hoitaa nykyisin jo noin 70 prosenttia Hollannin kotihoidon asiakkaista. Malli on levinnyt yli 25 maahan mukaan lukien USA, Japani, Kiina ja Intia.
Hollantilaisessa Buurtzorgtiimissä työskentelee korkeintaan 10–12 henkeä, joista suurin osa on sairaanhoitajia. Tiimit järjestävät itse asiakaskäyntinsä, työvuoronsa ja lomansa ja hoitavat uusien työntekijöiden rekrytoinnit.
Vastuu lisää työhön sitoutuneisuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi työntekijät saavat parempaa palkkaa kuin muissa organisaatioissa, vaikka Buurtzorgmallin mukaan tehty työ on kustannustehokkaampaa kuin muu kotihoito.
Myös asiakastyytyväisyys on tutkitusti parempaa kuin muissa terveydenhoidon organisaatioissa. Henkilökunnan tyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta kuvaa se, että Buurtzorg on saanut viimeisten viiden vuoden aikana neljänä vuonna Hollannin parhaan työnantajan tunnustuksen.
Tutkimusten mukaan Buurtzorg on tuonut Hollannin terveydenhoitoalalle 40 prosentin säästöt. Tässä työskentelymallissa sairaanhoitajat voivat tehdä kaiken potilaan tarvitseman hoidon, ja vaikka se merkitsee suurempaa tuntikustannusta, säästetään kokonaisuudessa työhön kulutetuista tunneista.
AMMATTIKORKEAKOULU Arcada aloitti viime vuonna hankkeen Buurtzorgmallin mukaisen itseohjautuvan työyhteisön kehittämiseksi Suomessa.
Hankkeessa mallia pilotoidaan muun muassa Sipoon kotihoidossa, jonka kolmesta tiimistä yksi aloitti pilottitiiminä vuonna 2018. Tiimissä on noin 12 työntekijää, lähihoitajia ja 2–3 sairaan hoitajaa. Kotihoidon lähiesimiehen
Katja Suursalmen mukaan tarkoitus on laajentaa itseohjautuvuutta vähitellen kunnan kaikkiin kotihoidon tiimeihin.
Suursalmi kertoo, että ensimmäiseksi pilottitiimille sovittiin yhdessä raamit, joiden puitteissa työntekijät voivat tehdä päätöksiä arjen työssä ja ottaa vastuun työstä kokonaisuudessaan.
− Jouduimme heti aluksi pohtimaan paljon sitä, kuinka pystyisimme tekemään päätökset mahdollisimman konkreettisesti ja demokraattisesti, että jokaisen ääni tulisi kuuluviin.
Päätöksenteon tapaan vaikuttaa Suursalmen mukaan myös se, onko kysymyksessä asiakaspäätös vai tiimin toimintaa koskeva päätös.
Sipoossa on jouduttu käymään keskusteluja muun muassa siitä, täytyykö kaikkien olla paikalla, jos asiasta päätetään ja täytyykö kaikkien päätösten olla yksimielisiä. Lisäksi pohditaan, kuinka tiimissä varmistetaan se, että niidenkin ääni saadaan kuuluviin ja huomioon otetuksi, jotka eivät ole paikalla.
SUURIN työmaa on Suursalmen mukaan löytää yhteinen näkemys siitä, mitä itseohjautuvuus käytännössä tarkoittaa. Tärkeää on ennen kaikkea hierarkisuudesta pois oppiminen ja kaikkien tiimiläisten persoonan ja osaamisen arvostaminen ja hyödyntäminen asiakkaiden tarpeiden ja tilanteiden mukaan.
Katja Suursalmi painottaa, että tiimiläisten on tunnettava hyvin oma osaamisalueensa,
jotta he voivat tehdä työtään asiakaslähtöisesti.− Joskushan olisi myös helpompi antaa
jonkun toisen tehdä ratkaisu, että ei tarvitsisi nojata omaan asiantuntijuuteen.
Asiakaslähtöisyys on koko kotihoidon työn keskeinen arvo. Itseohjautuvuudessa se tarkoittaa, että käynti tehdään asiakkaan tarpeen mukaan, ja se, jolla tiimissä on kyseisen tarpeen osaaminen, voi tehdä sen.
Hollantilainen itseohjautuvan työyhteisön malli Buurtzorg on vähen-
tänyt kotihoidon työtunteja 50 prosenttia, ja saman aikaisesti hoidon
laatu on parantunut ja työntekijöiden sekä asiakkaiden tyytyväisyys
lisääntynyt.
”Buurtzorg mallissa esi
miestyö muuttuu valmentavaksi.
Talentia 6.201920
− Aikaisemmin työnjako oli hyvin vahvasti kiinni ammatti identiteetistä. Nyt tavoite on, että hoitaja pystyy kotikäynnillä hoitamaan kokonaisvaltaisesti kaikki asiat.
Omahoitajalla on tärkeä rooli asiakkaan arjen sujumisessa, koska omahoitaja tuntee asiakkaan hyvin ja pystyy tukemaan tämän oman näköistä arkea.
Tiimiläiset tuntevat kaikki tiimille kuuluvat asiakkaat. Tämä voidaan huomioida työvuorosuunnittelussa, kun tiedetään, millaisia tarpeita asiakkailla on.
Työvuorosuunnittelussa työntekijöillä on myös mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihinsa. Kun työntekijä saa osallistua työvuorosuunnitteluun, hän voi siinä huomioida asiakkaansa hoidon jatkuvuuden. Lisäksi hän voi vaikuttaa työ ja vapaapäiviensä rytmittämiseen, mikä lisää työhyvinvointia.
Suursalmi korostaa, että päätöksentekoon osallistuminen ja omiin työoloihin vaikuttaminen lisäävät työntekijöiden asiantuntijuuden kokemusta. Vaikka Hollannista Buurtzorgmalli ei ihan kokonaisuudessaan ole samalla tavalla
Lähteetbuurtzorg.comarcada.fi/fi/ajankohtaista/itseohjautuva-tyoyhteiso-toimii-ko-hollannin-malli-suomen-kotihoidossayle.fi/uutiset/3-10232480
Sipooseen siirrettävissä, täällä voidaan hyvin hyödyntää siitä monia asioita.
− Itseohjautuvuus on tapa tehdä työtä, joten sillä ei ole projektin lailla alkua ja loppua. Työntekijöiden on nähtävä sen potentiaali ja seistävä sen arvomaailman takana, Suursalmi pohtii.
ÅSA ROSENGREN työskentelee Arcadassa sosiaalialan yliopettajana ja osallistuu Sipoon osahankkeen seurantaan ja arviointiin.
Myös Rosengren painottaa, että itseohjautuvuuden ytimessä on omahoitajamalli ja henkilökeskeinen hoito. Henkilön itsenäiseen selviytymiseen ja autonomiaan luotetaan niin kauan kuin on mahdollista. Tämä tapahtuu läheisessä yhteistyössä omaisten, ystävien, kotihoidon henkilöstön ja muiden verkostojen kanssa.
− Sipoossa toimintakulttuurin muutokset tehdään yhdessä, ja niiden toteuttamiseksi tarvitaan riittävästi aikaa, yhteistä pohdiskelua, konkreettisia tavoitteita ja tavoitteiden suuntaista toimintaa, Rosengren kertoo.
Uuden työskentelytavan omaksuminen vie aikaa. Tiimillä onkin mahdollisuus hankkia sille annetun rahoituksen turvin lisäkoulutusta haluamallaan alalla. Tästä tiimi päättää demokraattisesti. Koulutus voi olla esimerkiksi asiakaslähtöisen työn kehittämistä tai uuden teknologian hallintaan liittyvää koulutusta.
Esimiestyölle Buurtzorg asettaa Rosengrenin mukaan omat vaatimuksensa, sillä itseohjautuvuudessa esimiehen työ muuttuu valmentavaksi. Esimiehen on osattava antaa enemmän tilaa työntekijöille ja kannatella tiimin tavoitteita, mutta hän ei voi sanella, mikä on sopiva tapa saavuttaa ne.
Sipoossa itseohjautuva malli näyttää jäävän pysyväksi työtavaksi. Rosengren kertoo, että toinen kotihoidon tiimi on jo ilmoittanut halukkuutensa siirtyä itseohjautuvaan työskentelymalliin.
− On tärkeää, että tiimi on yksimielinen itseohjautuvuuteen siirtymisestä, koska tiimiläisten on luotettava siihen, että kaikki kantavat vastuunsa.
– Aiomme laajentaa itse-ohjautuvuutta vähitellen kunnan kaikkiin koti-hoidon tiimeihin, kertoo kotihoidon lähiesimies Katja Suursalmi.
”Tiimi voi hankkia sille
annetun rahoituksen turvin lisäkoulutusta.
Talentia 6.2019 2121
kolumni
SOSIAALIHUOLLON ja sosiaalipalveluiden asema vaikuttaa Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa vahvempana kuin edellisen hallituksen sotekirjauksissa. Ministeri Krista Kiuru lupasi kolumnissaan (29.8.2019), että soteuudistus tehdään nyt ihmisten palvelut edellä. Tämä on hänen mielestään merkittävä
muutos, koska aiempi työ oli painottunut vahvasti hallinnon rakenteisiin.
Ministeriö aloittaa Tulevaisuuden sosiaali ja terveyskeskus ohjelman, jonka tarkoituksena on kehittää nykyisestä terveyskeskuksesta laajaalainen sosiaali ja terveyskeskus, josta ihminen saisi palvelunsa sujuvasti ja yksilöllisesti.
Palveluiden painotusta siirretään raskaista palveluista ehkäisevään työhön. Samalla vahvistetaan soteammattilaisten yhteistyötä.
JOKO nyt on hetki, että sosiaalihuollon ammattihenkilöiden asema, merkitys ja osaaminen tunnistetaan?
Ei nimittäin riitä, että hallitusohjelmassa on tahtoa. Tällä hetkellä työnantajia vaivaa joko tiedon puute ammattihenkilölain ja sosiaalialaa ohjaavien lakien sisällöstä, tarve medikalisoida palveluita tai joku muu merkillinen syy siihen, että rekrytointiilmoituksissa toistuvasti haetaan tehtävään rinnakkain kahden eri ammatti henkilölain mukaista ammattilaista. On esimerkiksi hakuilmoituksia, joissa samaa tehtävää voi tehdä joko sairaanhoitajan (AMK) tai sosionomin (AMK) tutkinnolla.
Sosiaalityöntekijän osalta tilanne on ehkä selkeämpi, tosin työmarkkinoille on ilmaantunut niin sanottuja avustavan sosiaalityöntekijän tehtäviä.
Soteuudistuksen rinnalle tarvitaan vahvaa ministeriön ja valvontaviranomaisten ohjausta.
Edessä loistava tulevaisuusSosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden osaaminen ja valvonta takaavat sen, että sosiaalihuollon asiakkaiden palveluissa huomioidaan yksilölliset tarpeet, etu ja asiakasturvallisuus.
SUOMEN hallitus asetti ohjelmassaan tavoitteekseen nostaa Suomi tasaarvon kärkimaaksi. Erityinen huomio on työelämän ja perheiden tasaarvon parantamisessa. Naisvaltaiselle sosiaalialalle tämä on myönteinen viesti.
Palkkatasoa on hallitusohjelman mukaan tarkoitus edistää samapalkkaisuusohjelmalla entistä kunniahimoisemmin ja vaikuttavimmin. Esimerkiksi UusiSeelanti nostaa naisvaltaisten sotealojen palkkoja tuntuvasti viiden vuoden aikana. Samoin Saksassa on päätetty korottaa julkisen sektorin palkkoja.
Ranskalaisyrityksillä on kolme vuotta aikaa korjata naisten ja miesten väliset palkka erot. Sen jälkeen valtio alkaa sakottaa yrityksiä, jotka eivät noudata samapalkkaisuusperiaatetta. Islannissa laki velvoittaa yksityisen puolen ja julkisen sektorin työn antajat maksamaan samasta työstä samaa palkkaa sukupuolesta, etnisyydestä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai kansallisuudesta riippumatta.
Kansainvälisiä esimerkkejä on jo runsaasti – Suomella ei ole varaa jäädä puheiden tasolle.
”Sosiaaliala odottaa pal
jon halli tuksen tasaarvoaikeilta.
Marjo Katajisto on Talentian erityisasiantuntija, joka rakastaa dekkareita ja yrittää ratkaista sote-mysteeriä.
Talentia 6.201922
Vaihtoehtona perhehoitoPerhehoito vaatii markkinointia, sillä palvelun mahdol-
lisuuksia ei vielä tunneta riittävästi, sanoo Pirkanmaan
perhehoidon yksikön koordinaattori, sosionomi (YAMK)
Katariina Somppi.
PERHEHOITO sopii monenlaisiin avun ja tuen tarpeisiin. Pirkanmaan perhe hoidon yksikkö järjestää perhehoitoa ikäihmisille, kehitysvammaisille sekä erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille, joilla on esimerkiksi sairaus. Lastensuojelun perhehoitoa ei koordinoida yksiköstä.
Perhehoidossa asiakkaan huolenpito järjestetään perhehoitajan kotona tai perhehoitaja voi mennä asiakkaan kotiin.
– Perhehoito voi olla tilapäistä ja kestää muutaman tunnin, päivän tai sovitun jakson ajan. Perhekotiin voi myös muuttaa pysyvästi asumaan, kertoo Katariina Somppi.
– Perhehoito sopii lisäksi ihmisille, jotka toipuvat sairaudesta. He eivät enää ole sairaalahoidon tarpeessa, mutta eivät voi vielä asua itsenäisesti omassa kodissaan. Perhehoito on ikään kuin välimuoto.
– Tilapäistä perhehoitoa käytetään omaishoitajien vapaapäivien vaihtoehtona tai tukimuotona perheissä, joissa on erityisen tuen lapsia. Tämä on myös hyvä vaihtoehto päiväkeskuspalvelulle.
ALUEELLISIA perhehoidon yksiköitä toimii muutamia eri puolilla Suomea. Pirkanmaalla perhehoidon yksikkö kehittyi hankkeessa vuosina 2012–2014. Taustalla oli kehitysvammaisten perhehoidon järjestämisen vastuun siirtyminen kuntiin, kun sosiaalipalvelujen kuntayhtymä purettiin.
– Pian huomattiin, että tehtävä vaati yksittäisiltä kunnilta paljon erilaisia voimavaroja. Niin päätettiin keskittää tehtävä Pirkanmaan kuntien yhteiselle yksikölle, kertoo Katariina Somppi.
Hankkeen jälkeen perhehoito laajeni ikääntyneiden palveluihin ja sitten muihin erityistä tukea tarvitseviin ryhmiin. Tällä hetkellä Pirkanmaan kaikkien 22 kunnan kesken on sovittu perhehoidon järjestämisestä yhteistoimintasopimuksella. Kunnat rahoittavat toimintaa, Tampereen kaupunki hallinnoi yksikköä ja toimitilat ovat Tampereella.
Yhteistoimintasopimus ja maakunnallinen perhehoidon toimintaohje
työpäiväTEKSTI: HELENA JAAKKOLAKUVA: LAURA VESA
Talentia 6.2019 23
turvaavat perhehoidon yhtenäiset toimintakäytännöt koko Pirkanmaan alueella.
Perhehoitoa järjestetään perhehoitolain perusteella. Siihen liittyen jokaisen perhehoitajan tulee suorittaa tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä.
– Ennakkovalmennus ei sido, mutta valmennuksen aikana on mahdollisuus arvioida itse omia valmiuksia ja halukkuutta ryhtyä perhehoitajaksi.
KATARIINA tuli Pirkanmaan perhehoidon yksikköön koordinaattoriksi hankekauden päätyttyä.
– Nyt voin viiden vuoden jälkeen sanoa, että tämä on ihana työ. Meillä on työhönsä tyytyväisiä perhehoitajia ja palveluita arvostavia asiakkaita.
Pirkanmaalla perhehoito on kiinnostanut hyvin, ja ennakkovalmennuksiin on enemmän halukkaita kuin ryhmiin voidaan ottaa. Perhepankissa on noin 180 perhehoitajaa, ja kysyntä ja tarve vastaavat kutakuinkin toisiaan.
– Perhehoitajina työskentelee monenlaisia ihmisiä: yksinasuvia, pariskuntia tai perheellisiä perheitä. He ovat iältään parikymppisistä jo eläkeiän saavuttaneisiin. Perhehoitajamme asuvat kaupungissa tai maaseutualueilla monenlaisissa asumismuodoissa.
– Kun perhehoitajien taustat vaihtelevat, pystymme parhaiten räätälöimään palvelun käyttäjien tarpeita vastaaviksi.
Katariinan ja hänen työkavereidensa tärkeä tehtävä on tukea perhehoitajia heidän työssään. Heille järjestetään koulutuksia, mentorointia, virkistyspäiviä, työnohjausta.
– Olemme Pirkanmaalla myös vaikuttaneet palkkiotasoon, kun saimme alimmat palkkioluokat pois perhehoidon toimintaohjeesta.
Katariinan tiistai
Ennakkovalmennus
Tiedotusta
Ruokatauon jälkeen saan puhelun pitkään työskennelleeltä perhehoitajalta. Olen iloinen sitoutuneista perhehoitajistamme. Moni on jo eläkeiässä, ja he haluavat silti jatkaa.
Aamupäivän järjestelen lokakuussa alkavaa ennakkovalmennusta perhehoitajiksi suun-nitteleville. Pohdin, onkohan joukossa tällä kertaa talentialaisia. Monella perhehoitajalla on ammatillinen koulutus sosiaalialalta tai terveydenhuollosta.
Olen yhteydessä muutamaan kuntaan, koska työntekijät ovat siellä vaihtuneet.
Yksi osa työtäni on lisätä kunnissa tietoutta perhehoidon mahdollisuuksista
ja torjua ennakkoluuloja.
Tukena
UnelmatyöEnnen työpäivän päättymistä
puhuimme työporukalla, kuinka palkit-sevaa työmme on.
Perhehoidon asiakkaiden palaute on lähes aina myönteistä. Perhehoidon
voima on siinä, että palvelu on aidosti yksilöllistä. Suurin osa perhehoitoon tutustuneista ottaa palvelun vastaan.
Talentia 6.201924
Tero Ristimäki on työsken-
nellyt Talentiassa yli 20
vuoden ajan, ensin järjestön
kehittämispäällikkönä ja
puheen johtajan varahenki-
lönä, sitten viimeiset kolme
kautta puheenjohtajana.
JUURI nyt on hyvä hakea Talentialle uutta vetäjää, sanoo puheenjohtaja Tero Ristimäki.
– Olemme päässeet niihin tavoitteisiin, joita vuonna 2008 aloittaessani asetettiin ammattijärjestön toiminnalle, Ristimäki toteaa.
Talentiauran paras hetki piirtyy Ristimäelle edelleen kirkkaasti mieleen. Silloin sosiaalihuollon ammattihenkilölakia käsiteltiin eduskunnassa kolmannen ja viimeisen kerran vuonna 2014. Vuonna 2016 voimaan tulleessa laissa kirjattiin ylös laillistetut sosiaalihuollon ammatit. Ammattihenkilölaki oli lujan yhteistyön tulosta.
– Se taisi olla torstaiilta kahdeksan aikaan, kun katselin eduskunnan lehteriltä nuijan kopsahtavan pöytään, Ristimäki muistelee.
TALENTIA on tarjonnut Ristimäelle oivallisen näköalapaikan sosiaalialan kenttään ja laajemmin suomalaisen yhteiskunnan asioihin. Haasteita on ollut riittävästi, joskus liikaakin, mutta
VEIKKO SOMERPURO
VIELÄ VUOSIpuheenjohtajan valinnassa. Seuraajaltaan hän kuitenkin toivoo löytyvän vahvaa sisäistä motivaatiota luottamustehtävään. Ammattijärjestön puheenjohtajana toimiminen kysyy jatkuvaa oppimista ja aktiivista asennetta.
– Tärkein ominaisuus on, että löytyy paloa sosiaalialan korkeakoulutettujen edunvalvontaan, Ristimäki sanoo.
– Jokainen puheenjohtaja kuitenkin tekee luottamustehtävästään omannäköisensä. Korkeakoulua ammattijärjestön johtamiseen kun ei ole olemassa.
TOISTAISEKSI Ristimäki ei ole laatinut suurempia suunnitelmia puheenjohtajauran jälkeiselle ajalle.
– Tässä on vielä kovasti töitä edessä. Nyt pitää saada hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet todeksi. Seuraava neuvottelukierros odottaa, joten vielä en mietiskele tulevaisuutta sen enempää.
– Puheenjohtajakauden päätyttyä on sitten aika katsoa omaa elämää muunkin kuin työn kautta, hän pohtii.
Ella Rantanen
kaikesta on selvitty. Se on ylläpitänyt uskoa toimintaan.
– Antoisinta on ollut se, että Talentiassa on koko ajan ollut vahva tekemisen meininki, sanoo Ristimäki.
Väistyvänä puheenjohtajana Ristimäki ei ole mukana uuden
Talentia 6.2019 25
Kuka on uusi puheenjohtaja?Ammattijärjestö Talentialle haetaan nyt uutta puheenjohtajaa.
Talentian liittovaltuuston puheenjohtaja Mia Nyyssönen kertoo,
kuinka uuden puheenjohtajan vaali käydään.
JYRKI KOMULAINEN
Kausi on kerrallaan neljä vuotta. Uusi kausi
alkaa 22.11.2020.Hän toimii
luottamustehtävässään Talentian toimiston, vapaaehtois-
toiminnan ja koko jäsenkentän johtajana sekä hallituksen puheenjohtajana.
Puheenjohtaja vastaa järjestön strategisesta johtami-sesta ja työmarkkinapolitiikasta, neuvottelutoiminnasta
ja kansainvälisestä toiminnasta, järjestötason sidos-ryhmäsuhteista, yhteiskuntapolitiikasta sekä jär-jestön toimintojen operatiivisesta johtamisesta.
Puheenjohtaja toimeenpanee johtajiston ja hallituksen päätökset.
Ehdokkaiden tulee olla Talentian varsinaisia
jäseniä. Tarkemmat haku-ohjeet ovat 1.11.2019 ilmestyvässä Talentia-
lehdessä.
Uuden puheenjohtajan tulee vaalia Talentian arvoja. Puheenjoh-
tajan tehtäviä vastaava aiempi työkokemus on myös eduksi.
Puheenjohtaja on järjestön keulakuva ja sisäinen johtaja, joten hänen on oltava helposti lähestyttävä.
Ehdokkaan on hyvä tuoda vaalityön aikana esiin omia näkemyksiään Talentian tulevaisuuden
suunnasta. Omaa persoonaa saa tuoda rohkeasti esiin!
Haku alkaa 1.11.2019 ja päättyy
28.2.2020. Sen jälkeen vaalivaliokunta käy läpi hakemukset ja tekee tarvittavat haastattelut
rekrytointiyrityksen avustuksella.
Liittovaltuusto valitsee puheenjohtajan vaalilla kokouksessaan 21.–22.11.2020. Silloin vaalivaliokunta esittää valtuustolle ehdokasta, joka
on hakuprosessissa osoittautunut sopivimmaksi. Vaalivaliokunta pyrkii yksi-mieliseen esitykseen. Jos sitä ei saavuteta, vaalivaliokunta informoi liittoval-tuustoa eri näkemyksistä, joita valtuusto voi hyödyntää päätöksenteossaan.
Ehdolle puheenjohtajaksi voi asettua halutessaan aina 21.–22.11.2020 pidettävään liittovaltuuston kokoukseen asti. Vaalivaliokunta kuitenkin
järjestää hakuprosessin aikana erilaisia keskustelutilaisuuksia, jotka tekevät valinnasta läpinäkyvän jäsenille ja antavat ehdokkaille
mahdollisuuden omaan vaalityöhön. Siksi ehdolle kannattaa lähteä heti puheenjohtajahaun
alkuvaiheessa.
Kuinka pitkä on yksi
puheenjohtajakausi?
Miten puheenjohtajan haku etenee?
Kuka voi hakea puheenjohtajaksi?
Mitä ominaisuuksia uudelta puheenjohtajalta haetaan?
Ella Rantanen
Mitä puheenjohtaja
tekee?
Talentia 6.201926
SOSIAALIALAN VUOKRATYÖpuhuttaaSosiaalialan ammattilaisia vuokratyön joustavuus ja
paremmat palkat ilahduttavat, mutta lainsäädäntöä
tulkitaan vaihtelevasti.
viranomaistehtävä tai vuokratyöntekijä. Ammattihenkilölakia ei voi sivuuttaa, Heikkinen muistuttaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jakaa asiakkaan palveluprosessin viiteen osaan: asian vireilletulokäsittely, palvelutarpeen arviointi, asiakkuuden suunnittelu, palvelun järjestäminen ja palvelun toteutus. Talentian työelämä asioiden päällikön Marjo Varsan mukaan sosiaalialan vuokratyössä tärkeintä on varmistaa, ettei palvelu prosessi hajoa.
– Asiakasturvallisuutta on valvottava erityisellä huomiolla tilanteissa, joissa
Etelä-Suomen aluehallintovirasto lähetti kesäkuussa ohjauskir-jeen kuntiin ja muistutti, ettei kunta voi hankkia sosiaalityötä yksityiseltä palvelujentuotta-jalta siltä osin kuin tehtävään sisältyy julkisen vallan käyttöä. Ohjauksessa kehotetaan kuntia tarkistamaan omat käytännöt ja yksityisten toimijoiden kanssa laaditut sopimukset.
VUOKRATYÖNTEKIJÖILLÄ täytetään tyhjillään pysyviä sosiaalialan toimia, mutta uudet käytännöt aiheuttavat lainsäädännöllisiä haasteita. Kun virkavastuupäätösten allekirjoittaminen estyy, kunnat päätyvät helposti leikkaa–liimaamenetelmiin, joiden seuraukset mietityttävät asiantuntijoita.
Ensimmäiset sosiaalialan vuokratyötä koskevat kysymykset liittyvät sosiaalipalveluiden yksityistämiseen. Yritysten alettua tuottaa esimerkiksi lastensuojelun avopalveluja kunnille, on syntynyt ristiriitatilanteita, joissa
julkisen vallan käyttöä on siirtynyt ulkopuolisten yritysten työntekijöille.
Sama riski on olemassa vuokratyössä, ja intressiristiriidat nousevat usein esiin yksittäisissä asiakastapauksissa. Talentian erityisasiantuntijan Alpo Heikkisen mukaan oleellisinta on kysyä, millaisiin tehtäviin työntekijöitä välitetään ja millä tavalla julkisen vallankäyttöä sekä päätöksentekoa tulkitaan eri asiakastilanteissa.
– Ammattihenkilön ammattieettiset velvoitteet ovat aina samat, oli kyseessä sitten julkisen tai yksityisen sektorin
MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Talentia 6.2019 27
palvelupolku koostuu erillisistä osista ja on kiinni usean eri tahon ammattitaidosta, sanoo Varsa.
Varsan mukaan sosiaalialan vuokra työ on kohtalaisen tuore ilmiö, joka vaatii lisäselvitystä myös ammattijärjestö Talentiassa.
– Huomiota vaativat eettiset kysymykset, asiakasturvallisuus ja työsuhteen valvonta työntekijän näkökulmasta.
ALUEHALLINTOVIRASTOT ovat lähettäneet kunnille ohjauskirjeet koskien vuokratyön käyttöä. Ne tuomitsevat sosiaalityöntekijöiden virkatehtävien ostamisen ja ulkoistuksen lainsäädännön nojalla siinä tapauksessa, että työnkuvaan kuuluu merkittävää julkisen vallan käyttöä.
Perustuslain mukaan julkisen vallan käyttöä sisältävät työtehtävät, kuten huostaanottopäätökset, kuuluvat ainoastaan virkasuhteessa oleville työntekijöille. Merkittävän julkisen vallan käytön tapauksessa käytäntö on ehdoton, eikä laki tunne erityisjärjestelyjä edes poikkeustilanteissa. Vuokratyössä virkasuhdetta ei ole.
Alpo Heikkisen mukaan lainsäädännön tulisi asettaa selkeä merkki sille, missä työtehtävissä kulkee julkisen vallan käytön raja, ja milloin kyseessä on merkittävä julkisen vallan käyttö. Esimerkiksi terveydenhuollossa tehtävät päätökset tulkitaan usein hoitotyönä, johon ei liity yhtä vahvaa viranomaisvelvoitetta.
– Voiko meillä olla soteuudistuksen jälkeen hyvinvointikeskuksissa tilanne, jossa vuokratyötä tekevät terveysalan asiantuntijat ovat korkeasti palkattuja, mutta sosiaalialan viranomaiset pysyttelevät matalasti palkattuina, Heikkinen pohtii.
Kun päätös potilaan lääkityksestä tai kirurgisesta toimenpiteestä ei ole virkavastuun alainen, mutta valtaosa sosiaalialan päätöksistä nähdään julkisen vallan käyttönä, alkaa alojen välille muodostua kuilua. Onkin
mielekästä kysyä, onko sellainen jako keinotekoinen.
– Myös sosiaalialan ammattilaisilla tulee olla yhtäläisiä oikeuksia toimia ammatinharjoittajina, Heikkinen sanoo.
TÄLLÄ HETKELLÄ mahdollisuuksia vuokratyön tekemiseen tarjoaa uudenlainen yritystoiminta, joka välittää sosiaalialan vuokratyöntekijöitä kuntien tarpeeseen. Yksi yrityksistä on sosiaali ja terveysalan vuokratyötä tarjoava Sofita.
– Sosiaalityöntekijämme tekevät avustavia ja valmistelevia tehtäviä ja asiakastyötä. Vuokratyöntekijä toimii
yleensä virassa olevan sosiaalityön tekijän työparina. Osa kunnista palkkaa sosiaalityöntekijöitä mukaan kehittämistyöhön, joka ei sisällä virkavastuupäätöksiä, sanoo Sofitan palvelujohtaja Mikko Ailoranta.
Joissakin tilanteissa kunta on palkannut saman työntekijän
osaaikaisesti sekä vuokratyöfirman kautta että kunnan virkaan. Ailoranta tunnistaa käytänteen.
– Joitakin tilanteita on ollut. Näin on mahdollistettu virkavastuun alaisten päätösten tekeminen. Silloin kyseessä on kunnan ja työntekijän välinen sopimus.
Talentian neuvottelupäällikön Tuomas Hyytisen mukaan tällaisessa tilanteessa työnantajia on kaksi: vuokra työfirma välittää valtaosan tehdystä työstä, kunta vastaa jäljelle jäävästä osuudesta. Virkaajalla tehty työ sisältää usein juuri virkavastuupäätökset. Tällaisen käytännön lainmukaisuus on kiistanalaista.
– Kuvio ei ole mahdollinen, ja siitä olemme ohjanneet kuntiin lähettämässämme ohjauskirjeessämme 24.6.2019. Aiheesta on myös olemassa korkeimman hallintooikeuden ennakkoratkaisu, kertoo sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Eija HynninenJoensivu EteläSuomen aluehallintovirastosta.
Hallintooikeuden ennakkopäätös vuodelta 2014 koskee tilannetta, jossa kunta palkkasi yksityisten terveyspalvelujen tuottajan työntekijän määräaikaiseen virkasuhteeseen. Tietty työtehtävä hoidettiin tällä tavoin aikoina, jolloin varsinaista virkaa hoitava lääkäri ei ollut paikalla. Tehtävä sisälsi potilaan mielenterveyteen liittyvää julkisen vallan käyttöä, minkä vuoksi Valvira kielsi menettelyn. Kunnan valittaessa päätöksestä korkein hallintooikeus totesi järjestelyn olevan lainsäädännön kiertämistä ja täten lainvastainen.
Vaikka lainsäädännölliset seikat aiheuttavat päänvaivaa, Tuomas Hyytinen uskoo, että sosiaalialan vuokra työllä voi olla toivottuja seurauksia, etenkin jos lainsäädäntöä tarkennetaan.
– Lääkäreillä vuokratyön käyttö on hilannut palkkoja ylös, hän muistuttaa.
Lisäksi virkojen täyttyessä muiden työntekijöiden kuormitus vähenee ja asiakkaat saavat avun nopeammin. Vuokratyöntekijälle etuna on työsuhteen joustavuus, mutta samalla pysyvyyden tunne voi kärsiä, kun tutusta työyhteisöstä saattaa joutua luopumaan yllättäen. Vuokratyöyritys voi tarjota ylimääräistä työnohjausta tai konsultointitukea myös asiakasasioissa.
Ella Rantanen
”Tarvitaan linjaus,
milloin työtehtävissä on kyseessä merkittävä julkisen vallan käyttö.
Sofita Oy tarjoaa tukea kuntien sosiaali- ja terveys alan työvoimatarpeisiin.
Talentia 6.201928
Talentia vaatii, että naisvaltaisten sosiaalihuollon laillistet-
tujen ammattihenkilöiden ja varhaiskasvatuksen opettajien
palkkoja nostetaan kunta-alalla useamman sopimuskier-
roksen kattavalla palkkaohjelmalla.
– On epäoikeudenmukaista, että sosionomien palkat eivät ole nousseet, vaikka heidän tehtävänsä ovat lainsäädännön muutosten takia laajentuneet ja muuttuneet vaativammiksi, sanoo Tero Ristimäki.
Lisäksi sosionomi (AMK) tutkinnon suorittaneiden lukuisat tehtävänimikkeet aiheuttavat epäselvyyttä ja vaikeuttavat työn vaativuuden arviointia ja rekrytointia.
Talentia esittääkin, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden laillistettujen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden osaamista vaativien tehtävien nimikkeet yhtenäistetään työmarkkinoilla sosionomiksi, geronomiksi ja kuntoutuksen ohjaajaksi.
Nimikkeiden lisäksi on uudistettava sosionomien palkkausmääräykset ja korotettava tehtäväkohtaista palkkaa vastaamaan laajentuneiden tehtävien ja vastuiden tasoa.
TALENTIA edellyttää, että työajan kikypidennys poistuu ennen kuin tulevissa virka ja työehtosopimusneuvotteluissa päästään neuvottelemaan palkoista ja muista työehdoista.
– Sosiaalialan korkeakoulutetut naiset ovat maksaneet riittävästi Suomen kilpailukyvyn parantamisesta. Ilmaisen työn aika on nyt ohi, Tero Ristimäki sanoo.
Talentian neuvottelutavoitteet tarkentuvat lisää tulevan syksyn aikana.
NAISTEN VUORO
TÄHÄN ASTI samapalkka ohjelmat ovat jääneet meillä puheen tasolle. Nyt on tekojen aika.
– Naisvaltaisten sosiaalialan korkeakoulutettujen vuoro on saada vaativasta ja vastuullisesta työstään sitä palkkaa, mikä heille kuuluu, sanoo Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla tulee toteuttaa myös palkkaohjelma ja jatkaa palkkaeron kuromista umpeen verrattuna kuntaalan palkkoihin.
Valtakunnallinen palkkaohjelma on välttämätön, jotta sosiaalihuolto ja varhaiskasvatus eivät ajaudu nykyistä syvempään kriisiin työntekijäpulan vuoksi.
– Sosiaalityöntekijöiden ja varhaiskasvatuksen opettajien saatavuusongelmat ovat helpottaneet niissä kunnissa, jotka ovat jo nostaneet palkkoja, toteaa Ristimäki.
SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN palkkojen lähtötaso vaatii edelleen korjaamista lastensuojelussa, kuten muissakin sosiaalihuollon tehtävissä.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla varhaiskasvatuksenopettajilla tehtäväkohtainen palkka on 2 404 euroa, ja sosionomi (AMK) tutkinnon suorittaneiden sosiaaliohjaajien tehtäväkohtainen palkka on 2 473 euroa. Nämä ovat selkeästi jäljessä Talentian vähimmäistavoitteista. Ammattikorkeakoulutetun kohtuullisen lähtöpalkan alaraja on 3 000 euroa.
NYT ON
Talentia 6.2019 2929
Kysy liitosta
Lähetä kysymyksesi [email protected].
Liitä mukaan nimesi ja jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortista.
Kysymyksiä käsitellään palstalla nimettömästi.
Tiia Oksanen on ammattijärjestö Talentian sopimusasiantuntija.
Susanna Pelander on ammattijärjestö Talentian
sopimusasiantuntija.
JÄSEN KYSYYOlen miettinyt opintovapaalle jäämistä. Kuinka pitkä työhistoria minulla tulee olla ja mitä muuta minun tulee ottaa asiassa huomioon?
LIITTO VASTAATyöntekijällä on oikeus opintovapaalain mukaiseen opintovapaaseen, kun hän on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme kuukautta. Silloin vapaan pituus voi olla enintään viisi päivää.
Kun työntekijä on ollut yli vuoden ajan saman työnantajan palveluksessa, yhdessä tai useammassa jaksossa, hän voi olla opintovapaalla kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Opintovapaan voi käyttää joko yhdellä kertaa tai jakaa sen useampaan jaksoon.
Opintovapaaseen on oikeus jokaisella, joka täyttää sen ehdot. Työnantaja voi kuitenkin siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa, jos opintovapaasta aiheutuu tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle.
Ilman perusteltua syytä vapaata ei voi siirtää, ja painavaksi perusteeksi katsotaan yleensä syy, johon työnantaja ei ole voinut tavanomaisessa toiminnassaan varautua.
Jos opintovapaan kesto on yli viisi työpäivää, se täytyy hakea vähintään 45 kalenteripäivää ennen kuin suunniteltu opintovapaa alkaa. Alle viiden päivän opintovapaita tulee hakea vähintään 15 kalenteripäivää ennen kuin se suunnitellusti alkaa.
Opintovapaalain mukaan vapaata voi saada julkisen valvonnan alaisen koulutuksen suorittamiseen. Näillä tarkoitetaan valtion tai kunnan järjestämää koulutusta ja valtionosuuteen oikeuttavaa tai valtion avustuksella
tuettua koulutusta ja opetusministeriön erikseen hyväksymää muuta koulutusta.
Koulutuksen järjestäjältä voi vielä varmistaa täyttääkö aiottu koulutus nämä kriteerit.
Lisätietoa opintovapaasta löytyy osoitteesta tyosuojelu.fi/tyosuhde/muutvapaattyosta/opintovapaa. Koulutusrahaston verkkosivuilla koulutusrahasto.fi. on tietoa aikuiskoulutusrahasta.
JÄSEN KYSYYHaluaisin tietää, miten muille työnantajille tehty työ otetaan huomioon työkokemuksesta maksettavana lisänä, kun haen uutta työtä.
LIITTO VASTAATyönantajat voivat arvottaa työkokemusta eri tavalla. Huomioon on otettava kaikki se työ, joka on tehty samalle työnantajalle, vaikka työtä olisi tehty eri rooleissa tai tehtävissä. Jos olet esimerkiksi ensin työskennellyt kesäsijaisena
keittiöapulaisena, sitten ohjaajana ja sitten vastaavana ohjaajana, kaikki tämä tulee ottaa huomioon työkokemuksena.
Samoin tulee ottaa huomioon työ, jota olet tehnyt vastaavanlaisissa työtehtävissä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään kaikki työ, jota olet tehnyt varhaiskasvatuksen opettajana.
Muun työkokemuksen hyväksyminen on harkinnanvaraista. Työnantaja voi ottaa sen huomioon, jos siitä on oleellista hyötyä uuden työtehtäväsi hoidossa. Sinun kannattaa tietenkin perustella hyödyt mahdollisimman laajana.
Osaaikaisena tehty työ otetaan huomioon suhteessa kokoaikatyöhön. Jos esimerkiksi olet tehnyt kaksi kuukautta 50 prosenttista työaikaa, vastaa se yhden kuukauden työkokemusta. Työkokemusta ei lasketa tunnilleen tai päivälleen, mutta suuruusluokan on oltava oikein: monenko kuukauden täysiaikaista palveluslisäkertymää työntekijän osaaika ja tilapäistyöt vastaavat.
Kuntasektorilla työkokemuslisää maksetaan yli 5 vuoden hyväksytystä työkokemuksesta +3 prosenttia ja yli 10 vuoden +8 prosenttia. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla palveluslisän saa 5, 8 ja 11 vuoden jälkeen. Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa vuosisidonnainen takuu on yli 4 vuoden kokemuksesta vähintään yli 6 prosenttia ja yli 7 vuoden 11 prosenttia.
Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksessa vuosisidonnaisen takuun ja henkilökohtaisen palkanosan tulee olla yli 3 vuoden työkokemuksesta +6 prosenttia, yli 6 vuoden +10 prosenttia ja yli 9 vuoden +14 prosenttia.
Talentia 6.201930
jäsenille
Talentian tapahtumista lisätietoa talentia.fi.
Mikael – opiskelijoiden puolustaja
1.11.Keski-Suomen
Varhaiskasvattaja 2019, Jyväskylä.
24.–25.10.Sosiaalipolitiikan päivät, Itä-Suomen yliopisto
30.–31.10.
Potilas- ja asiakas-turvallisuuspäivät 2019,
Helsinki.
14.–15.11.Talentian koulutus
työsuojelutoimijoille.
KALENTERI
AMMATTIJÄRJESTÖ TALENTIAN sosiaalialan opiskelijoiden TaSO ry:n puheenjohtajan ja sosionomi (AMK) opiskelijan Mikael Lintulan ikimuistoisin Talentiahetki oli Talentia Helsingin kanssa yhteistyö ssä tehty palkankorotuksia koskeva kannanotto, josta seurasi myös toivottuja toimenpiteitä.
– Lisäksi haluan mainita TaSOn 25. vuosijuhlat. Oli niin kivaa ja hienoa että!
TaSOhommien ohella Mikael toimii myös Talentia Helsingin hallituksen varajäsenenä, Talentian hallituksen opiskelijajäsenenä ja Akavan opiskelijoiden liitto valtuutettuna. Järjestötoiminnan lisäksi Mikaelin vapaaaika kuluu mukavasti omien poikien ja kissojen seurassa.
Tasaarvo ja oikeudenmukaisuus ovat Mikaelille rakkaita arvoja myös henkilökohtaisesti, ja hän nouseekin mielellään barrikadeille näiden asioiden puolesta. TaSO ry:n tärkeimmäksi tehtäväksi Mikael nimittää opiskelijoiden edunvalvonnan.
– Koulutus ja opetus ovat paraikaa suuressa reformissa, ja opiskelijaa pitää kuulla jokaisella asteella.
Ella Rantanen
TASO RY on jo yli 10 vuotta etsinyt ja palkinnut parhaan harkkapaikan ja taas on sen aika!
Parhaan harkkapaikan valinnassa korostetaan hyvän harjoittelupaikan piirteitä kuten riittävää ja hyvää ohjausta ja perehdytystä, palautteenantoa, oppimisen tukemista ja opiskelijan mahdollisuutta osallistua sekä harjoittelijamyönteistä ilmapiiriä.
Parasta harkkapaikkaa voi ilmiantaa 20.10.2019 saakka. Lisätietoja [email protected].
PALJASTA PARAS
VEIK
KO S
OM
ERPU
RO
Talentia 6.2019 31
Vammaisala TalentiaVammaisala Talentia ry:n syyskokous ja jäsentapahtuma järjestetään 16.11.2019 tiedekeskus Heurekassa, Tiedepuisto 1, Vantaa.
AIVOT NARIKASTA!Tule mukaan verkostoitumaan, oivaltamaan ja oppimaan!Ohjelma10.30 aamukahvi11.00 Vammaisala Talentia ry:n sään-tömääräinen syyskokous. Syyskoko-uksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos.13.00 brunssi14.00 tutustuminen Heurekan näyttelyihin
Jäsentapahtuma on Vammaisala Talentia ry:n jäsenille ilmainen, muille perheenjäsenille omavastuut aikuinen (yli 16 v.) 15 euroa, lapset 6–15 v. 5 euroa. Hinta sisältää kahvin, brunssin ja Heurekan näyttelylipun. Ilmoittautuminen ja lisätietoa talentia.fi/vammaisala.
Talentia PohjanmaaTalentia Pohjanmaa ry:n sääntömää-räinen syyskokous ja pikkujoulut järjestetään lauantaina 23.11.2019 kello 16.00 alkaen Hotelli-Ravintola Almassa (Ruukintie 4, Seinäjoki).
Kokouksessa käsitellään sään-tömääräiset asiat ja sääntömuutos. Kokouksen jälkeen Ismo Leikolan stand up -show Rytmikorjaamolla. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumis-linkki julkaistaan nettisivuillamme ja lähetetään jäsenille sähköpostitse kirjeenä. Tarkistathan Talentian verkkosivuilta omista tiedoista, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla.
Kutsu Sosiaalipedagogit Talentia 90 vuottaJuhlavastaanotto lauantaina 16.11.2019 kello 18.00 Tampereella Finlaysonin Palatsissa, Kuninkaan-katu 1, Tampere.
Illalliskortti juhlaan 25 euroa, johon sisältyy buffetmenu juomi-neen. (Pukukoodi: Tumma puku)
Illan esiintyjänä mentalistitaikuri Jenni Sofia.
Ilmoittautumiset viimeistään 30.10.2019 mennessä. (Ilmoittau-tumislinkki osoitteessa talentia.fi/sosiaalipedagogit avautuu 1.10.).
Sosiaalipedagogit Talentia Tervetuloa Sosiaalipedagogit Talen-tia ry:n syyskokoukseen lauantaina 16.11.2019 kello 10.00 Scandic Tampere Stationiin, Ratapihankatu 37, Tampere.
Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan yhdistykselle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä jäsenistön viimeistään 30 päivää ennen kokousta esittämät asiat.
Kello 12.30–16.00 alkaa Mirja Köngäksen Lapsi ja aikuinen – vuo-rovaikutus ja tunnetaidot -luento.
(Lounaalle ja luennolle osallistu-minen edellyttää vuosikokoukseen osallistumista)
Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset syyskokoukseen ja luennolle 30.10. 2019 mennessä; aamukahvi, lounas ja päiväkahvi (ilmoittautumislinkki osoitteessa talentia.fi/sosiaalipeda-gogit avautuu 1.10. 2019).
70-juhlavuoden avoimet ovetOLETKO AINA halunnut tietää, miltä Talentian toimistolla Helsingin Itä-Pasilassa näyttää ja keitä siellä työskentelee?
Nyt siihen on hyvä mahdollisuus, sillä Talentian toimistolla on 70-juhla vuoden avoimet ovet perjantaina 29.11.2019 kello 15.00–17.00.
Tule tutustumaan Talentian henkilökuntaan ja tapaamaan muita talentialaisia. Tarjolla pientä suolapalaa ja glögiä. Ota mukaan myös kollegasi, heidän ei tarvitse olla Talentian jäseniä.
Kaikille osallistujille jaamme pienen pikkujouluyllätyksen. Tapahtumassa Talentiaan liittyvät saavat 30 euron superlahja-kortin. Ilmoittaudu ennakkoon lyyti.fi/reg/Talentian_toimiston_avoimet_ovet_3093.
HYÖDYNNÄ KEHUTALENTIAN JÄSENET ovat saaneet uuden jäsenedun – maksuttoman Kehu-palvelun. Sillä voi vastaanottaa ja kirjata talteen sekä lähettää hyvää palautetta. Kehujen listaamisella saa selkeän käsityksen omasta ammattitaidosta ja vahvuuksista työelämässä.
Kehu-palvelussa vastaanotetuista ja sinne kirjattu hyvä palaute kertyy helppokäyttöiseksi tilastoksi, jota voi hyödyntää työpaikkaa hakiessa tai kehityskeskustelussa. Omat taidot ja vahvuudet voi lisätä työhakemukseen, CV:hen tai mainita niistä työhaastattelussa.
Kehu-palvelussa voi myös lähettää hyvää palautetta niille, jotka eivät vielä ole kirjautuneet palveluun. Kehun lähettämi-seen tarvitaan vain vastaanottajan sähköpostiosoite. Kehu- palvelussa lähetetty palaute on henkilökohtaista, eikä se näy muille kuin kehun lähettäjälle ja vastaanottajalle.
Tutustu Kehuun osoitteessa mykehu.fi. Palvelun käyttö vaatii kirjautumisen.
Vammaisalan opinnäytetyöt kisaanHEI SINÄ Vammaisala Talentian jäsen tai jäsenet, jotka olette viimeistelemässä tai jo saaneet valmiiksi opinnäytetyön vammaistyöstä tai alasta: lähettäkää työnne Vammaisala Talentian opinnäytetyökilpailuun 6.11.2019 mennessä. Paras tai parhaat palkitaan.
Kilpailuun voivat osallistua kaikki työt, jotka on tehty ajalla 1.11.2018–31.10.2019. Palkittavaksi voi ehdottaa hyväksyttyjä sosionomien opinnäytetöitä (AMK ja YAMK) ja sosiaalityön pro gradu tutkielmia.
Kilpailuun osallistuvien opiskelijoiden tulee kirjoittaa opinnäytetyöstään tutkimusesittely ja lähettää se määräpäivään mennessä Vammaisala Talentian sähköpostiin, [email protected].
Opinnäytetyö tulee myös olla ladattavissa verkosta esimerkiksi oppilaitoksen tietokannasta.
Mikäli suuntaat vammaisalalle, etkä ole vielä yhdistyksen jäsen, niin lisätietoja saat osoitteesta talentia.fi/vammaisala.
Talentia 6.201932
Sosiaalialan eettiset kysymykset -seminaariSaimaan ammattikorkeakoulu ja Talentia Etelä-Karjala järjestävät yhdessä seminaarin torstaina 31.10.2019 kello 12.00–16.00. Samalla juhlistetaan sosionomikou-lutuksen 20 vuotta Etelä-Karjalassa.
Nuorisoasteen sosionomi-koulutus alkoi elokuussa 1999. Koulutus on ollut koko ajan suosittu, ja sosionomit ovat sijoittuneet monipuolisesti alueen työelämään. Talentia Etelä-Karjala onnittelee ja tarjoaa seminaariin ilmoittautuneille täytekakkukahvit.
Seminaarissa Talentian erityis-asiantuntija Alpo Heikkinen alustaa pohdintaa sosiaalialan asiakastyön ja johtamisen eettisistä kysymyk-sistä, mitkä ovat tärkeitä ja aina ajankohtaisia asioita kaikille meille sosiaalialan ammattilaisille.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset seminaariin talentia.fi/etela-karjala.
Talentia UusimaaTervetuloa Talentia Uusimaa ry:n syyskokoukseen Ravintola Delicates-sen Ratamestariin, Ratamestarinkatu 11, 2.krs, Helsinki, lauantaina 16.11.2019. Kahvitarjoilu kello 15.00 ja syyskokous 15.30 alkaen. Syysko-kouksessa käsitellään sääntömää-räiset asiat ja valitaan yhdistykselle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä erovuoroisten tilalle uusia hallituksen jäseniä.
Syyskokouksen jälkeen kello 17.00–18.30 PIKKUJOULUETKOT! Tarjolla buffetmenu juomineen hyvässä sosiaaliseurassa. Ruokailun jälkeen jatkamme PIKKUJOULUN merkeissä Studio Pasilan Club Act!one (Ratamestarinkatu 5, Helsinki) maan eturivin stand up- koomikoiden viihdyttämänä.
Huomioithan, että ilmoittautumi-nen Pikkujouluteatteriin päättyy jo keskiviikkona 7.10.2019.
Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset syyskokoukseen ja PIKKUJOU-LUETKOIHIN 30.10.2019 mennessä sähköpostiosoitteeseen [email protected]. Ilmoita osallistutko sekä vuosikokoukseen että ruokailuun vai vain Pikkujouluetkoihin. Ilmoitathan samalla mahdolliset ruokarajoitteet. Mikäli hallitustyöskentely kiinnostaa saat lisätietoja puheenjohtajalta, [email protected].
Talentia UusimaaOlet lämpimästi tervetullut Talentia Uusimaa ry:n PIKKUJOULUIHIN lauantaina 16.11.2019. PIKKU-JOULUETKOT kello 17.00–18.30 ravintola Delicatessen Ratamesta-rissa, Ratamestarinkatu 11, 2.krs., Helsinki. Ilmoittautumiset 30.10.2019 mennessä [email protected]. Ilmoitathan samalla mahdolliset ruokarajoitteet.
PIKKUJOULUTEATTERI Studio Pasila Club Act!one kello 19.00 (Ratamestarinkatu 5, Helsinki).
Lavalle nousevat maan eturivin stand up -koomikot. Stand up on irrottelua, vedätystä, itsensä alttiiksi panemista ja uuden esitystilanteen nopeaa oivaltamista. Esitys kestää noin 2 tuntia.
Ilmoittautuminen 7.10. 2019 mennessä sähköpostiosoitteeseen [email protected]. Sitova ilmoit-tautuminen vahvistetaan maksa-malla teatterin omavastuuosuus 10 euroa, ja se tulee olla yhdistyksen tilillä eräpäivään mennessä. Ohjeet maksamiseen ja teatterilipun saami-seen saat ilmoittauduttuasi.
HUOM. Paikkoja pikkujouluet-koihin ja teatteriin on varattu 50 ilmoittautuneelle. Olemalla nopea varmistat oman paikkasi juhlijoiden joukossa.
Pirkanmaan TalentiaTervetuloa Pirkanmaan Talentia ry:n jäsenkoulutukseen ja sääntömää-räiseen syyskokoukseen perjantaina 15.11.2019. Jäsenkoulutus järjeste-tään Tampereen pääkirjasto Metson (Pirkankatu 2, Tampere) Lehmus-sa-lissa kello 12.00 alkaen. Koulutus on dialogisuuteen perustuva Erätau-ko-koulutus.
Syyskokous pidetään ravintola Wine Bridgessä (Hallituskatu 14, Tampere) kello 17.00. Kokouksen jälkeen tarjolla on buffet-ruokailu ja vapaamuotoista yhdessäoloa sekä mahdollisuus tavata muita jäseniä.
Sitovia ilmoittautumisia sekä jäsenkoulutukseen että syyskokouk-seen pyydetään 1.11.2018 mennessä Pirkanmaan Talentian kotisivuilta löytyvän ilmoittautumislinkin kautta talentia.fi/pirkanmaa/.
Lisätietoja voit kysyä pj Ida Kilpe-läinen p. 050 300 6910/ [email protected].
Talentia Keski-PohjanmaaTalentia Keski-Pohjanmaa ry:n sääntömääräinen syyskokous on Ylivieskan Akustiikkatalossa perjan-taina 18.10.2019 kello 17.00.
Syyskokouksessa hyväksytään toi-mintasuunnitelma ja talousarvio vuo-delle 2020 sekä valitaan erovuorossa olevien hallituslaistemme tilalle uudet. Syyskokouksessa pääset vaikuttamaan yhdistyksemme toimintaan tai voit lähteä siihen mukaan itse aktiiviseksi. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki yhdistyksemme jäsenet.
Kokouksen jälkeen olemme varanneet jäsenillemme 30 lippua Samuli Edelmannin keikalle Akustiikkataloon. Ilmoittautumiset kokoukseen ja keikalle Talentian ilmoittautumiskalenterin kautta.
Talentia Etelä-KarjalaYhdistyksen syyskokous ja pikku-joulu on perjantaina 15.11.2019 kello 17.00 alkaen Imatran perhetyön toimistolla, Esterinkatu 10.
Pikkujouluilta starttaa syyskokouk sella, jonka yhteydessä tarjotaan puuroa ja glögiä. Syyskoko-uksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten seuraavan vuoden jäsenvalinnat hallitukseen sekä talousarvio ja toimintasuunnitelma. Ilta jatkuu kello 19.00 Juurihoi-to-näytelmän merkeissä lähellä olevassa Imatran teatterissa.
Teatterin jälkeen voi jatkaa iltaa vaikkapa Imatran yössä. Teatteri-lippu maksaa 10 euroa. Ilmoittau-tumiset talentia.fi/etela-karjala ja osallistumismaksu maksetaan yhdis-tyksen tilille Talentia Etelä-Karjala ry FI32 4108 1040 0374 92 perjantaihin 11.10.2019 mennessä.
Talentia HelsinkiTervetuloa Talentia Helsingin syys-kokoukseen lauantaina 9.11.2019 kello 17.00 Moko Market Sörnäisiin (Vilhovuorenkatu 11, Helsinki).
Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan yhdistyksen hallitukseen erovuorois-ten tilalle uusia jäseniä.
Syyskokouksen yhteydessä on tarjottavaa ja myöhemmin tarkentuvaa ohjelmaa. Tarjoiluiden vuoksi ilmoittautumiset 25.10.2019 mennessä sähköpostiosoitteeseen [email protected].
Mikäli olet kiinnostunut hallitus-työskentelystä, voit olla yhteydessä ja kysyä lisää [email protected]!
Talentia Kymenlaakson syksySyksyn pop-up -tapahtumana jär-jestämme Nukketalkoot Kouvolassa ja Kotkassa loka-marraskuussa. Lue lisää verkkosivuiltamme ja tule mukaan vaikuttamaan päättäjiin!
Jäsenilta ja syyskokous järjeste-tään Kouvolan Vaakunassa torstaina 20.11.2019 kello 18.00. Teemana edunvalvonnan ajankohtaiset kysy-mykset julkissektorilla ja yksityisillä aloilla. Alustamassa Talentiasta sopimusasiantuntija Tanja Tuunainen- Vainio. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen [email protected].
Ennen luentoa ja keskuste-lua Talentia Kymenlaakso ry:n sääntömääräinen syyskokous, jossa käsitellään muun muassa ensi vuo-den toimintasuunnitelma ja valitaan uusi hallitus.
Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan yhdistyksen hallitukseen, ota meihin yhteyttä sähköpostilla etukäteen tai ilmoittaudu mukaan kokouksessa.
Jäsenilta on maksuton kokouk-seen osallistuville, ruokatarjoilun vuoksi ilmoittautuminen nettisi-vujen ilmoittautumislomakkeella. Ilmoittautuneille lähetetään kokous-materiaali sähköpostitse etukäteen.
Pikkujouluissa tapaamme maail-manluokan tähtiä ja kotimaisia artisteja Marko Vainion esittämänä! Tervetuloa juhlimaan lauantaina 14.12.2019 kello 18.00 Kuusankos-kitaloon Kouvolaan. Divet and the dreamgirls -pikkujouluilta sisältää alkujuoman sekä musiikki- ja drag-shown. Shown jälkeen iltaohjelma on vapaaehtoinen ja vapaamuotoi-nen. Osallistumismaksu 15 euroa. Tapahtuma on tarkoitettu vain jäsenille, 30 ensimmäistä mahtuu mukaan.
Lue tapahtumista lisää yhdistyksen verkkosivuilta talentia.fi/kymen-laakso. Facebookista löydät meidät nimellä Talentia Kymenlaakso. Varmistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla jäsenrekisterissä, jotta uutiskirjeemme tavoittaa sinut!
jäsenille
Talentia 6.2019 33
Älä jää yksin
OPISKELIJAHELPPARIN palvelut on suunnattu kaikille Tampereen korkea kouluyhteisön 30 000 opiskelijalle. Tarjolla on maksutonta keskusteluapua ja yksilövalmennusta mielenterveyden haasteisiin.
Opiskelijahelpparin taustalla on mielen terveystyön asiantuntija Treili Oy, ja palvelu tuotetaan yhteistyössä Tampereen opiskelijaasuntosäätiö TOAS:n ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n kanssa.
– Tarve Opiskelijahelpparille on olemassa. Haluamme Opiskelijahelpparin avulla puuttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja auttaa opiskelijoita ehkäisevästi, palvelun johtaja Sanna Miettinen Treililtä kertoo.
Opiskelijahelppari on uutta, eikä vastaavaa palvelua ole muilla korkeakoulupaikkakunnilla.
OPISKELIJAHELPPARI on avoinna tiistaisin ja torstaisin kello 15–18, jolloin paikalle voi tulla aikaa varaamatta. Toimitilat ovat Hervannassa, missä sijaitsee TOAS:n opiskelija asuntoja. Aluksi toimintaa toteutetaan pilottina.
– Monet miettivät uskallanko tai kehtaanko tulla, mutta Opiskelijahelpparin hyödyntämiseen ei tarvitse olla mitenkään vaikeassa tilanteessa, kertoo Sanna Miettinen.
– Jos esimerkiksi jännittää tai ahdistaa, se kuuluu normaalielämään. Joskus tekee kuitenkin hyvää, kun
asiasta puhuu ulkopuolisen kanssa. Yhdessä voimme miettiä miten jatketaan eteenpäin.
SANNA MIETTISEN mukaan positiivisten ajatusten vahvistuminen voi alkaa jo ensimmäisen keskustelukerran jälkeen, toisinaan tarvitaan useampia käyntejä. Opiskelijahelpparissa tarjottavassa yksilövalmennuksessa tapaamiskertoja on viidestä kymmeneen.
Ensimmäisellä tapaamiskerralla jutellaan opiskelijan tilanteesta ja siitä, miten Opiskelijahelppari voisi auttaa
Opiskelijaelämää
VerkkosivutOpiskelijahelpparin
verkko sivut ovat osoitteessa opiskelijahelppari.fi.
MaksutontaOpiskelijahelpparin palvelut
ovat maksuttomia, eikä lähetettä tarvita.
Opiskelijahelppari on Tampereen korkeakouluyhteisön
opiskelijoille tarkoitettu matalan kynnyksen
mielenterveyspalvelu, jonne voi hakeutua
ilman ajanvarausta tai lähetettä.
parhaiten. Sen jälkeen opiskelija voi halutessaan päästä mukaan yksilövalmennukseen, joka kestää muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen.
– Yksilövalmennuksessa haemme yhdessä uusia keinoja arjen selkiyttämiseksi. Valmennus on hyvin konkreettista apua siihen, miten kokonaiskuormitusta vähennetään ja opiskelu saadaan rullaamaan.
Mikäli jonkun läheisen opiskelijan arki huolestuttaa, voi häntä kannustaa ottamaan yhteyttä Opiskelijahelppariin.
– Tarvittaessa meille voi soittaa, ja yhdessä voimme pohtia miten tarjota apua. Tärkeintä on, ettei ketään jätetä yksin painimaan ongelmien kanssa.
Helena Jaakkola
Talentia 6.201934
MielipideOta kantaa tai herätä
keskustelua mielipiteellä.Mielipidekirjoituksen ihannepituus on 1 800 merkkiä. Lähetä teksti
osoitteeseen [email protected].
Eksynyt Onni
MIELEENI TULI tapahtuma palkansaajajärjestöjen suurmielenosoituksesta muutama vuosi sitten. Kesken tilaisuuden juontaja kuulutti, että pieni Onnipoika etsii vanhempiaan.
Jonkun ajan kuluttua hän kuulutti asiasta uudelleen. Toisessa kuulutuksessa juontajan äänessä kuului jo hätä. Pieni Onni oli eksynyt.
SOSIAALITYÖNTEKIJÄN mieleni ei nähnyt tilanteessa suurta ongelmaa. Vieressäni oli lastensuojelun sosiaalityöntekijä, ja
paikalla oli muutakin väkeä avuksi. Torilla seisoessani mietin Onnipojan elämää tarkemmin.
Onni oli varmaan syntynyt muutama vuosi aikaisemmin. Paikalla olivat kätilöt, jotka auttoivat Onnin maailmaan ja terveydenhoitajat, jotka hoitivat äitiä neuvolaaikana.
Onnin päiväkotiajasta vastaava varhaiskasvatuksen henkilökunta oli myös läsnä. Onni aloittanee koulun 7vuotiaana ja torilla oli myös OAJ. Jos Onnille tulee isompia ongelmia ennen 18 vuoden ikää, talentialaiset kollegat lastensuojelussa tai lapsiperhepalveluissa ovat hänen ja perheen apuna.
ONNI käy aikanaan peruskoulun. Sen jälkeen hän ehkä jatkaa ammatillisiin opintoihin ja siirtyy ammattikoulusta teollisuuden palvelukseen. Hänen keskusjärjestönsä on SAK, mikä hoiti muun muassa kuljetukset mielenosoitukseen.
Jossain vaiheessa aikuisuutensa alussa Onni päättää ostaa asunnon, ja hän käy neuvottelut PRO:n pankkitoimihenkilön kanssa, jotka hekin olivat torilla. Onni perustaa itse aikanaan perheen, ja kaikki samat toimijat ovat hänen lastensakin elämässä.
Ehkä Onnin liitto päättyy eroon, ja hänen on sovittava puolisonsa kanssa asioista talentialaisen lastenvalvojan vastaanotolla. Jos Onni tai perhe sairastaa, he ovat Tehyn ammattilaisten käsissä ja tietävät saavansa maailmankin mittakaavassa hyvää hoitoa.
Kun Onni vanhenee, hän asioi ehkä enemmän terveydenhuollon kanssa. Kun hänen elämänkaarensa lähenee loppuaan, hän viettää viimeiset vuotensa SuPerin lähihoitajien ja geronomien auttamana.
VARMAAN Onnipoika löysi vanhempansa, koska kolmatta kuulutusta asiasta ei enää tullut. Pieni Onnipoika ei kuitenkaan olisi voinut eksyä turvallisempaan paikkaan kuin oli Helsingin rautatientori 17.9.2015, missä kaikki suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tekijät olivat läsnä.
Sari Savikkososiaalityöntekijä
Tampere
Voimaa KiilakuntoutuksestaSOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN ja sosiaali ohjaajien Kiilakuntoutusryhmä ”Kipinä” Kuntoutuskeskus Kankaanpäästä haluaa kannustaa kollegoitaan eri sosiaalialan tehtävissä hakeutumaan kuntoutukseen hyvissä ajoin, kun työssä jaksaminen mietityttää.
Haluamme jakaa kokemuksiamme muille talentialaisille, jotta tietoisuus tällaisesta mahdollisuudesta lisääntyy ja kynnys hakeutua Kiilakuntoutukseen madaltuu.
KUNTOUTUKSEMME alkoi yksilöllisestä alkuarviointipäivästä, jossa asetettiin jo heti ensimmäinen tavoite kuntoutumiselle. Sitä seurasi muutaman kuukauden päästä ensimmäinen viikon mittainen ryhmäkuntoutusjakso.
Iloksemme ryhmämme koostui upeista monenikäisistä sosiaalialan ammattilaisista, jotka tulivat eri puolilta Suomea. Meidän kipinäläisten avoimuus ja keskinäinen luottamus viritti vertaistuen, jonka voima yllätti!
Aamu alkoi aina pirteästi aamujumpalla, ja päivä jatkui eri teemojen mukaisilla ryhmätapaamisilla. Saimme myös kokeilla erilaisia liikuntalajeja ammattitaitoisten ohjaajien opastuksella. Vapaaajalla viihdyimme usein keskenämme ja pareittain.
PUOLEN vuoden kuluttua kokoonnuimme toiselle ryhmäkuntoutusjaksolle. Kankaanpäähän oli mukava tulla, kun ei tarvinnut jännittää jo valmiiksi tuttuja ihmisiä.
Tätä kirjoittaessa jakso on nyt loppumassa ja jäämme odottamaan viimeistä kolmen päivän jaksoa. Mainittakoon vielä, että kuntoutuskeskuksesta oltiin puhelimitse yhteydessä kuntoutujaan ennen ensimmäistä ryhmäjaksoa ja ollaan vielä jaksojen välillä sekä kuntoutuksen päätösvaiheessa.
Jokaisella on itsellään tärkein rooli omassa kuntoutumisessaan. Työterveyshuollolla on kuitenkin keskeinen tehtävä kuntoutusprosessissa. Siispä oma kuntoutuksen tarve kannattaa rohkeasti ottaa puheeksi työterveydessä!
KUNTOUTUKSEN ajalta on oikeus Kelan kuntoutusrahaan. Huomasimme ryhmässämme, että osalla työnantaja näki kuntoutuksen tarpeellisuuden ja maksoi kuntoutuksen ajalta palkan. Osa haki itse kuntoutusrahan.
Kuntoutuksen aikana oivalsimme, että siihen olisi ollut hyvä hakeutua jo aikaisemmin. Kynnys puhua omasta jaksamisesta on edelleen liian korkea. Kiilasta saimme voimaa ja kipinää. Suosittelemme sitä kaikille!
Kipinä 2019
LUKIJAKYSELY
Talentia 6.2019 35
Talentia-lehti 5/2019 ilmestyi elokuussa, ja lehden mukana julkaistiin lastensuojelun eri-
koisnumero 30 päivää. Saimme jälleen paljon mielenkiintoista lukijapalautetta ja hyviä juttuvinkkejä. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!
”Juha Pantzarin haastattelu oli todella hyvä. Velkaantuminen on tärkeä teema, ja talousvaikeudet
ovat sellainen aihe, joka tulee (tai jonka pitäisi tulla) puheeksi sosiaalityön kai-killa alueilla.” (Talentia-lehti)
”Luen lehden mielelläni. Osa artik-keleista ei kiinnosta, ja uskon sen johtuvan siitä, että kenttä on niin
laaja ja työnkuvat sekä ammattilaisten kiinnostuksen kohteet sen myötä
monenlaisia. Pidän siitä, että alan merkit-tävät henkilöt tulevat tutuiksi.” (Talentia-lehti)
”Erityisesti mieleeni jäi juttu Helsingin etsivästä lähityöstä. Työ vaikuttaa mie-lenkiintoiselta ja asiakaslähtöiseltä.
Toivoisin mallin leviävän laajemmallekin Suomessa.” (Talentia-lehti)
”Lehdestä jäi mieleen maanviljelijöiden ahdingosta kertova juttu, sillä asia on itsel-
leni läheinen tuttavapiirin kautta ja harvemmin sitä on tullut ajateltua sosiaali-työn kannalta.” (Talentia-lehti)
” Miten valtavan paljon eri ammat-tilaiset tekevät hyvää työtä niinkin vaikean ja aran asian parissa kuin
mitä lastensuojelu on. Lehden jutuissa on aina ihana asiallispositiivinen sävy. Nostatusta vastapainoksi sille, mitä keltainen lehdistö nostaa esiin lasten-suojelusta. Ammatti-identiteetti kasvaa ihan kohisten, kun tämän lehden juttuja lukee.” (30 päivää -lehti)
”En tee tällä hetkellä varsinaisesti lastensuo-jelutyötä, mutta lasten-
suojelu on tärkeä yhteistyö-kumppani. Siksi haluan pysyä ajan tasalla ja 30 päivää -lehti on tärkeä lisä. Artikkelit ovat mielenkiintoisia lähes kaut-taaltaan.” (30 päivää -lehti)
Lukijan kolumni
Lähetä teksti ja kasvokuvasi osoitteeseen
[email protected]. Kolumnin pituus on 1 500
merkkiä. Hyväksytystä kolumnista maksetaan 100 euron palkkio.
Valoa ennen tunnelia
Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua? Kolmen kuukauden karenssi on paha, mutta vaikka Suomea soimataan monessa, meillä kuitenkin on sosiaaliturva! Työnhakuun on myös alettava. Jos ei hae työtä, ei sitä liioin saa.
Tilanne on hämmentävä, olenko täysin hukassa vai vahvasti oikealla tiellä. Missä valo? Otsalampusta ovat patterit loppuneet. Sisäinen ääni sanoo,
että eteenpäin on mentävä, mitä se sitten tarkoittaakaan.
Ajatusten sekamelskasta löysin tulitikun ja liiteristä pari kuivaa klapia. Sain aikaiseksi valon. Se ei ollut menossa minnekään, ei näyttänyt kulkijalle tietä. Sen sijaan se sanoi: ”Tässä on hyvä. Hengittelehän hetki.”
Nyt olen ollut yli vuoden uudessa työssä. Voin hyvin, vaihdoin otsalampun patterit ja valo palaa jälleen.
Miia Romososionomi (AMK), yhteisö-pedagogi (AMK)kirjailija
VALOA tunnelin päässä, tuttu sanonta. Mutta kuka sinne pimeään käski mennä? Missä otsalamppu? Vai oliko tunnelissa valot sinne mennessä, jotka
yllättäen sammuivat? Sitäkö ihmisen elämä on, mennään tunneliin ja joskus ehkä nähdään valoa toisessa päässä.
Muutos pelottaa. Päätöksen tekeminen pelottaa. Itse irtisanouduin vakituisesta työstä, jossa sairastuin uupumukseen. Hyppääminen pois tunnelista ilman valoa pelotti, mutta enemmän pelotti jääminen.
Olinko hullu, kun luovuin vakituisesta työstä ilman tietoa jatkosta
ja olinko todella täysin työkyvytön vai enkö vain jaksanut tässä työssä? Voisinko paremmin toisaalla? Vastauksen sain vain kokeilemalla.
Talentia 6.201936
– Sosiaalihuollon ammattihenkilölain keskeisistä periaatteista tullaan pitämään kiinni. Lain ajanmukaisuutta varmasti tarkastellaan tällä hallituskaudella, mutta tässä vaiheessa aikataulut tai suunnitelmat eivät ole tarkentuneet, kertoo Krista Kiuru.
AN
TTI A
IMO
-KO
IVIS
TO /
LEH
TIKU
VA
Talentia 6.2019 37
Sote-uudistus, lakimuutoksia, toimenpideohjelmia, henkilöstö-
mitoituksia. Hallituksen neljän vuoden työlista on pitkä.
PALJON on sen varassa, kuinka työllisyyttä onnistutaan parantamaan. Perhe ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii toimia myös aikuisten sosiaali ja terveyspalveluissa.
– Osatyökykyisten ja heikossa työmarkkina asemassa olevien osuutta työmarkkinoilla on kyettävä lisäämään, ja työssä olevien työkykyä tukemaan nykyistä paremmin, sanoo Krista Kiuru.
Hän uskoo, että soteuudistus parantaa kuntien mahdollisuuksia vastata kaikenikäisten sosiaali ja terveydenhuollon peruspalveluista.
– Aikuisten palveluissa tällä tulisi olla vaikutusta ehkäisevien ja oikeaaikaisten palveluiden tarjoamiseen siten, että mahdollisimman moni pysyy työelämässä ja pääsee sinne joustavasti takaisin lyhyiden tai pitkienkin työttömyys tai työkyvyttömyysjaksojen jälkeen, Kiuru jatkaa.
Hallitus on myös aloittelemassa työkykyohjelman, joka toteutetaan työ ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali ja terveysministeriön yhteistyönä.
KIIREELLISIMPIEN töiden listalla on vastata iäkkäiden palveluissa havaittuihin epäkohtiin. Tässä työssä sosiaalisen ulottuvuuden on oltava aiempaa vahvemmin esillä, painottaa Kiuru.
Vuonna 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain säännökset eivät ole pystyneet turvaamaan palvelujen riittävää laatua tilanteessa, jossa palvelutarpeet kasvavat voimakkaasti. Hallitus
on uudistamassa iäkkäiden palveluja kahdessa osassa niin, että tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus valmistellaan ensin mahdollisimman nopealla aikataululla tämän syksyn aikana.
– Vanhuspalvelulaki päivitetään siten, että se turvaa iäkkäille henkilöille laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut. Laatusuositus päivitetään nykyistä paremmin
tukemaan lainsäädännön toimeenpanoa ja tarjoamaan konkreettisia välineitä iäkkäiden parissa työskenteleville, sanoo Kiuru.
Kotihoidon kehittämishanke on määräaikainen vuosina 2020–2022 toteutettava tulevaisuusinvestointi. Kotihoidon uudistamista jatketaan iäkkäiden ja omaishoidon kärkihankkeen hyviä käytäntöjä hyödyntäen.
– Kunnissa ja maakunnissa on sisäistettävä, että toimiva
ja riittävästi resurssoitu avohoito vähentää painetta tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon lisäämiseen. Kotihoidon heikentäminen ei ole järkevää eikä kustannustehokasta.
VANHUSTEN laitoshoidon henkilöstömitoituksen lisäksi mitoitusta odotetaan myös lastensuojeluun. Ministeri Kiurun mukaan uudistus jaksottuu hallituskaudella siten, että ensivaiheessa vuonna 2022 voimaan tulee säädös, joka edellyttää mitoitukseksi 35 asiakasta lastensuojelun ammattilaista kohden.
– Myöhemmin hallituskauden lopulla suhdelukua muutetaan niin, että ammattilaista
Hallituksen neljä vuotta
” Paljon on sen varassa,
kuinka työllisyyttä onnistutaan parantamaan.
Talentia 6.201938
kohden on 30 asiakasta. Mitoituksen edellyttämään rahoitukseen on varauduttu, ministeri kertoo.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti vahvistetaan oppilas ja opiskeluhuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea. Tarkoitus on tehdä erikseen sitova mitoitus toisen asteen opiskeluhuollon palveluihin.
– Toimenpiteen valmistelu aloitetaan sosiaali ja terveysministeriön sekä opetus ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Valmistelussa arvioidaan nykytilanteen ongelmat ja ennakoidaan uudistettavan sotepalvelurakenteen asettamat vaateet kuntamaakunta yhdyspinnalla.
UUDISTUKSIA kaavaillaan myös vammaispalvelulainsäädäntöön. Lainsäädäntötyön haasteena on saada aikaan eri vammaisryhmien tarpeisiin ja odotuksiin vastaava laki, joka muodostaa toimivan kokonaisuuden muun uudistuvan lainsäädännön kanssa.
– Uskon, että viime hallituskaudella valmisteltu, mutta sitten rauennut hallituksen esitys on hyvä pohja jatkotyölle, koska se on saanut pääosin myönteistä palautetta eri vammaisalan toimijoilta, sanoo Kiuru.
Hallitus haluaa kehittää vammaispalveluja ja sosiaalityötä asiakaslähtöisempään, vammaisten henkilöiden osallisuutta tukevaan ja työntekijöiden asiantuntijuutta vahvistavaan suuntaan, sanoo ministeri.
– Tähän on olemassa hyviksi havaittuja työkaluja ja menetelmiä, joita kehitettiin esimerkiksi tänä vuonna päättyneessä VamO vammaissosiaalityön hankkeessa.
Kiuru arvioi, että vammaispalvelulaki on edelleen varsin hyvä laki, joka on ensisijainen laki myös kehitysvammaisten henkilöiden erityispalveluja järjestettäessä.
– Lain soveltamisessa saa tarvittaessa hyvää apua THL:n ylläpitämästä sähköisestä vammais palvelujen käsikirjasta.
Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilut ovat osoittautuneet vammaisten henkilöiden kannalta merkittäviksi. Näiden kokeilujen suunnittelussa ja toteuttamisessa voidaan hyödyntää aiempien palvelusetelikokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä.
– Kokeiluja jatketaan vuosina 2020–2022, ja niiden yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet.
SOTE-UUDISTUSTA yritetään tälläkin hallituskaudella. Tavoitteet ovat tutut: kavennetaan hyvinvointi ja terveyseroja, turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali ja
terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parannetaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvataan ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastataan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja hillitään kustannusten kasvua.
Soteuudistusta rakennetaan siten, että maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan, ja niiden mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan.
– Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan tuttuun tapaan sosiaali ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi, kertoo Kiuru.
Edellistä soteuudistusta tehtäessä sosiaalialalla syntyi vahva tunne, että uudistusta tehtiin terveys edellä, ja sosiaalinen jäi sivuraiteelle. Kuinka käy nyt?
Sosiaalityön laajaalaisuus ja ulottuvuudet hyvinvoinnin eri osaalueille ja toiminta areenoille ovat rikkaus, jota tulee vahvistaa, lupaa Kiuru.
– Sosiaalihuollon monimuotoisuutta ja peruspalvelujen toimivuutta vahvistetaan myös tuomalla sosiaalityötä ja sosiaalihuollon peruspalveluita erillisistä virastoista ja toimipisteistä uusiin monialaisiin sosiaali ja terveyskeskuksiin, kertoo Kiuru.
Tulevaisuuden sosiaali ja terveyskeskukset rakentuvat alueellisten tarpeiden mukaan keskeiselle paikalle, jossa pystytään mahdollisimman hyvin vastaamaan asukkaiden hoidon, tuen ja palvelujen tarpeeseen sekä ylläpitämään ja vahvistamaan kuntayhteistyötä ja muita paikallistason yhteistyörakenteita.
– Sotekeskuksen toimijoita yhdistäisi alueellinen tuntemus, verkostot kunnan ja alueen muihin keskeisiin toimijoihin ja kokonaisvaltainen, elämäntilannelähtöinen työote. Hankkeessa on tarkoitus vahvistaa moniammatillista tiimityöskentelyä, ja tuoda sekä sosiaali että terveydenhuollon ”erityistason” konsultaatiota osaksi peruspalveluita, kertoo Kiuru.
Helena Jaakkola
”Tulevaisuuden sote
keskukset rakentuvat alueellisten tarpeiden mukaan keskeiselle paikalle.
Talentia 6.2019 39
”Vaikuttamistyössä ei ole
pikavoittoja.
Haluamme tekoja.Vanhusten palvelut pitää
laittaa kuntoon nyt.
haluammetekoja.fi
Sosiaaliala haluaa tekojaSosiaalipalveluiden ja alan ammattilaisten roolin tunnustaminen yhteiskunnan hyvin voinnin
peruspilareina ovat olleet Talentian vaikuttamistyön painopisteitä useilla hallituskausilla.
TALENTIA on ajanut hallitusohjelmavaikuttamisessaan tavoitteita, jotka vahvistavat sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen korkeakoulutettujen mahdollisuutta toimia ammatissaan. Tavoitteiden taustalla on 26 000 ammattilaista, jotka työskentelevät näköalapaikalla suomalaisen hyvinvointi yhteiskunnan ytimessä.
Tavoitteet syntyvät jäseniltä tulevista yhteydenotoista, Talentian ammatti järjestöaktiivien ja luottamushenkilöiden sekä henkilöstön kanssa käytävissä keskusteluissa.
Työn tueksi tehdään myös omia selvityksiä ja tiedon tuottamista. Esimerkiksi varhaiskasvatuslain vaikutuksista työhön teetettiin kyselyt vuosina 2018 ja huhtikuussa 2019, juuri hallitusohjelmaneuvottelujen aikana. Lastensuojelun mitoituksesta Talentia teki selvityksen vuonna 2018.
TALENTIAN pitkäaikaiset tavoitteet sosiaalipalveluiden aseman vahvistamisesta, eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisystä sekä sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen hyvästä työelämästä ovat nyt monina kirjauksina Rinteen hallitusohjelmassa.
Erityisesti Talentian hallitusohjelmaan ajamat lapsiperheiden asemaan, lastensuojelun asiakastyön mitoitukseen ja varhaiskasvatuksen ryhmä kokoihin, subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen sekä alan peruskoulutukseen ja tutkimukseen liittyvät kirjaukset ovat oleellisia saavutuksia.
Edellisen hallituksen soteuudistuksessa sosiaalihuollolle ei juuri annettu paikkaa, ja uudistusta tehtiin ”terveys edellä”. Talentian sotekannanotot, kohtaamiset poliitikkojen sekä ministeriöiden virkamiesten kanssa loivat pohjaa, että nyt hallitusohjelmatasolla on luvassa painotuksen muutos. Myönteisiä hallitusohjelmakirjauksia ovat sosiaalihuollon kehittämisohjelma ja tulevaisuuden sosiaali ja terveys keskukset, joissa sosiaalipalvelut kuuluvat olennaisesti mukaan.
TALENTIALAISTEN tavoitteiden läpivienti on vaatinut sitkeää työtä, oikeaa yhteiskunnallista tilannetta ja poliittista ilmapiiriä. Hyvä esimerkki
takavuosilta on sosiaalihuollon ammatti henkilölaki, jonka toteutumisen eteen tehtiin työtä Talentiassa parin vuosikymmenen ajan.
Toinen esimerkki on lastensuojelun asiakastyön mitoitus, jota on ajettu
vähintään kymmenen vuoden ajan. Nyt asia saatiin hallitusohjelmaan, ja konkreettisesti se nytkähtänee eteenpäin ensi keväänä.
Kuinka talentialaista hallitusohjelmavaikuttamista sitten tehdään käytännössä? Jalkatyönä, poliitikkojen tapaami
sina ja keskusteluina Arkadianmäellä, mutta myös maakunnissa. Työnä ennen vaaleja ja vaalien välissä.
Vaikuttamistyö on kuin kolmiloikkaa, ajatellaan Talentiassa. Nyt ensimmäinen loikka on jälleen saavutettu, kun hallitusohjelmassa on keskeisiä sosiaalialaa ja jäsenten työn tekemisen olosuhteisiin liittyviä myönteisiä kirjauksia. Lähiaikojen ja tulevien vuosien aikana hallituksen tulee lunastaa lupaukset, sillä sosiaaliala haluaa tekoja.
Helena Jaakkola
JAKE
OLI
MB/
ISTO
CK.C
OM
Talentia 6.201940
Osallistavaa aikuissosiaalityötä
OSALLISTAVAN sosiaaliturvan kuntakokeilu aloitettiin vuonna 2018 kuudessa kunnassa. Tornion jäätyä pois kokeilu on jatkunut Kangasalalla, Kemijärvellä, Kuopiossa, Raisiossa ja Tampereella. Kokeilua hallinnoi Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL)
Kuntakokeilun taustalla on toimeentulotukiuudistus ja yhteiskunnallinen eriytymiskehitys. Vaikka työllisyystilanne parantui, viimesijaisten etuuksien käyttö lisääntyi.
Nähtävissä on ollut, että sellaisten ihmisten elämäntilanne on vaikeutunut entisestään, joilla on omien asioiden hoitamiseen liittyviä rajoitteita, kuten
terveydellisiä tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia.
Kokeilun tarkoitus on ollut vähentää aikuisten pitkäaikaistyöttömien toimeentulotukiriippuvuutta ja auttaa heitä löytämään polkuja parempaan hyvinvointiin, osallisuuteen ja työllistymiseen. Lisäksi kokeilussa on kehitetty erilaisia interventioita ja mitattu niiden vaikuttavuutta THL:n kehittämällä AVAINmittarilla.
OSALLISTAVAN sosiaaliturvan kunta kokeilu jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Ensi keväänä saadaan kokeilusta loppuraportti, mutta nyt on jo käytössä kokeilukuntien sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille suunnatun kyselyn tulokset. Siinä selvitettiin heidän käsityksiään kokeilun merkityksestä asiakkaille ja aikuisten parissa tehtävälle sosiaalityölle.
– Työntekijöiden arviot kokeilusta ovat hyviä. Kokeilulla on pystytty parantamaan asiakkaiden osallisuutta sekä heidän hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan, kertoo THL:n tutkija Erja Koponen.
AVAIN on Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ja
kuntien sosiaalityön ammattilaisten yhdessä rakentama työkalu, jonka kehittäminen alkoi
vuonna 2010.
AVAIN sisältää asiakkaan tilanteeseen ja hänen käyttämiinsä palveluihin liittyviä kysymyksiä. Se ohjaa
kokoamaan tietoa sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja niistä tilannetekijöistä, jotka edistävät tai vaikeuttavat
tavoitteiden saavuttamista asiakkaan elämässä.
Mittari myös tuottaa tietoa sosiaalityöstä ja sen vaikuttavuudesta. Sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja sekä
asiakas täyttävät mittarin yhdessä.
Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilussa mukana olleet työntekijät pitivät AVAIN-mittaria monipuolisena,
keskustelua herättävänä ja loogisena työkaluna asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisessa. Osin se koettiin
kuitenkin vaikeasti ymmärrettävänä ja liian laajana.
Kehitysehdotuksena työntekijät kertoivat toivovansa visuaalista työkalua asiakkaan suunnitelman
laatimiseen, mitä asiakas voisi täyttää osin itsenäisesti ja nähdä samalla oman tilanteensa
sekä muutoksensa. Tämä voi tukea myös asiakkaan sitoutumista palveluihin.
Talentia 6.2019 41
Yleisimmin käytetty tuen keino on täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, jolla vahvistetaan asiakkaiden elämisen perusedellytyksiä. Näiden rinnalla toimintakykyä ja osallisuutta tukevat myös erilaiset, hankkeessa kehitetyt uudet ryhmämuotoiset sosiaalisen kuntoutuksen muodot ja tehostettu yksilötyö.
– Kunnissa on kehitetty asukastupia, raateja ja muita asiakkaille suunnattuja ryhmiä, joihin he voivat osallistua omien mahdollisuuksiensa mukaan, jatkaa Koponen.
– Nämä ryhmätoiminnat ovat myös tukeneet sitä, että sosiaalityö on siirtynyt toimistoista vaihtoehtoisissa paikoissa tehtäväksi. Tämä muutos on koettu hyvänä suuntana.
SUURIN OSA työntekijöistä arvioi, että asiakkaita ohjautui pois toimeentulotuelta, kuten kokeilun tavoite oli. Heitä on ohjattu ensisijaisten etuuksien piiriin ja jonkin verran heille on löytynyt polkuja työelämään, pääasiassa tuettuun työhön tai palkkatukityöhön.
– Suorat työllistymisvaikutukset eivät työntekijöiden mukaan ole kovin suuret. Tähän varmasti vaikuttaa, että asiakkaiden tilanne on voinut olla pitkään vaikea ja kokeilun aikajakso on lyhyt, sanoo Koponen.
– Voidaan silti ajatella, että vaikka kokeilun aikana suoria työllistymisvaikutuksia ei ainakaan vielä ole, on voitu parantaa työllistymisedellytyksiä tai muita edellytyksiä osallistua yhteiskuntaan ja samalla raivata polkua myös työelämään.
KOKEILUKUNNISSA kunnan johdolta saatu tuki, lisäkoulutus ja uusien työmuotojen kehittäminen sekä lisäresurssit intensiiviseen asiakastyöhön näyttivät aikuisten parissa
tehtävän sosiaalityön mahdollisuudet ja sen, että vaikeassa elämäntilanteessa elävien ihmisten tilanne voi kohentua.
– Kokeilun päättyessä on varmistuttava siitä, etteivät kunnat tämän jälkeen palaa reaktiiviseen työtapaan eli ”tulipalojen sammuttamiseen”, toteaa Koponen.
Työntekijäkyselyssä nousi vahvasti esille tarve kirkastaa sosiaalityön julkista kuvaa, lisätä ja parantaa sosiaalityöstä tiedottamista kansalaisille, yhteistyökumppaneille ja päättäjille.
– Työntekijät kokevat, että kunnan organisaatiossa sosiaalityön asema on huono. Sana ”kaatoluokka” esiintyi useassa vastauksessa. Yleistä yhteiskunnallista näkyvyyttä tarvitaan siksi, että palveluita tarvitsevat kansalaiset rohkenevat hakeutua niihin varhaisessa vaiheessa ennen kuin elämä on kokonaan solmussa.
Kehitettävää on myös viranomaisyhteistyössä. Kelan ja TEtoimistojen jäykät toimintatavat ja tulkinnat vaikeuttavat sosiaalityön asiakkaiden tilanteita, kertovat kyselyyn vastanneet työntekijät.
– Kokeilun aikana näihin saatiin jo joitain parannuksia. Esimerkiksi pieniä kokemusasiantuntijapalkkioita ei enää oteta huomioon toimeentulotukilaskelmissa.
– Osassa kunnista oli otettu käyttöön Skyperinki Kelan kanssa säännölliseksi yhteistyömuodoksi, ja tämä koettiin hyväksi toimintatavaksi. Vastausten
perusteella nousee kuitenkin esille tarve jatkuvasti etsiä mahdollisuuksia yhteistyön ja erityisesti yhteisymmärryksen lisäämiseksi, esimerkiksi yhteisten rakenteellisiin ongelmiin keskittyvien moniammatillisten viranomaistapaamisten ja yhteistyöryhmien tuella.
Helena Jaakkola
Lue lisää: Erja Koponen ja Markku Maksimainen: Kuntien aikuissosiaalityön kokemuksia Osallistavan sosiaa-liturvan kokeilusta, AVAIN-mittarista ja sosiaalityön tulevaisuudesta. THL: Tutkimuksesta tiiviisti 37, 2019 4.
Voidaanko sosiaalityön työtapoja muuttamalla vähentää pitkäaikaistyöttömien toimeen-
tulotukiriippuvuutta ja löytää polkuja parempaan osallisuuteen sekä työllistymiseen.
Malleja tähän on haettu osallistavan sosiaali turvan kuntakokeilussa.
Talentia 6.201942
Nyt sinulla on mahdollisuus tutustua kognitiivisen
psykoterapian keskeisiin menetelmiin ja tekniikoihin
sekä harjoitella näiden mene-telmien käyttöä simuloiduissa
asiakastilanteissa.
Oletko kiinnostunut kognitiivisesta psykoterapiasta? Ja teet hoitosuhdetyötä
Kognitiiviset perusmenetelmät
-koulutus◆ 21.11. – 22.11.2019 ◆
◆ Helsinki ◆
Lue lisätietoa ja ilmoittaudu
koulutukseen osoitteessahttps://luote.fi/koulutuskalenteri
KULTTUURINEN muutos haastaa perinteisen päihdehoidon, joka on suunniteltu vastaamaan miesten tarpeisiin. Naisten päihteiden käyttö sekä siihen liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset haitat ovat yleistyneet Suomessa. Samalla päihdepalvelut kaipaavat päivitystä.
Tämä oli tausta, miksi väitöskirjatutkija Teija Karttunen tarttui päihdetyön aiheisiin naiserityisestä näkökulmasta. Kiinnostus naiseuden teemoja kohtaan nousi omasta työhistoriasta.
– Työskentelin aiemmin sosiaalityöntekijänä lastensuojelussa ja Aklinikalla ja tapasin paljon naispuolisia päihteiden käyttäjiä, hän kertoo.
Karttunen keräsi aineistoa väitöskirjaansa seuraamalla naisille suunnatun päihdehoitolaitoksen päivittäistä arkea ja haastattelemalla paikan työntekijöitä. Naiseuden moninaisuus korostui kohtaamisissa.
– Naisten hoidosta ja päihdeongelmista puhutaan ennen muuta lapsille koituvien haittojen ja lastensuojelun tarpeen näkökulmasta käsin. Se on tärkeää, mutta toisaalta naiseuteen liittyy paljon muutakin kuin äitinä olemista. Siksi myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista ja huomioida sukupuoli laajemmin.
KOKONAISVALTAISEN hoidon tarve liittyy usein psykososiaalisiin ongelmiin. Monella päihdehoidon asiakkaalla on traumaattisia kokemuksia ja mielenterveyden ongelmia. Kasautuneet ongelmat muodostavat kokonaisuuden, joka vaatii pitkäjänteistä tukea.
– Olen todella huolissani hoidollisesta jatkuvuudesta. Lyhyet hoitojaksot näyttäytyvät päihdehoidossa pulmallisina pitkäkestoisten ja vakavien riippuvuusongelmien yhteydessä, Karttunen sanoo.
Lisäksi naispuoliset päihdehuollon asiakkaat kokevat helposti häpeää omasta tilanteestaan, koska päihdeongelman ei nähdä vastaavan yhteiskunnan luomiin odotuksiin naiseudesta ja äitiydestä.
– Energiaa menee hirveästi peittelyyn ja salailuun. On tärkeää pohtia, millä tavalla hoitojärjestelmässä voidaan käsitellä näitä häpeän kokemuksia. Nainen saattaa esimerkiksi epäillä, onko lainkaan hoidon ja huolenpidon arvoinen, Karttunen kertoo.
ITSETUNNON tukemisen lisäksi muu sosiaalisen tuen tarve korostuu naisten kanssa työskennellessä. Etenkin hoitojakson jälkeinen aika on kriittistä sen kannalta, miten yhteiskuntaan voidaan liittyä ja kiinnittyä uudelleen.
Karttusen mielestä sosiaalialalla työmuotoja olisikin hyvä kehittää rohkeasti hoidon sosiaalista puolta korostaen.
– Laitoksessa kyllä pärjää, mutta monet kaipaavat tukea sen jälkeiseen arkeen. Sosiaalityön olisi hyvä olla mukana luomassa asiakkaiden arkea kannattelevia ympäristöjä ja suhteita, jotka yhdistäisivät ammatillista osaamista vapaaehtois ja vertaistukitoimintaan materiaaliset tarpeet huomioiden, Karttunen pohtii.
Ella Rantanen
Väitös naisten päihdehoidostaPäihdehoitoon tulevat naiset tarvitsevat uudenlaista, kokonaisvaltaista ja monialaista tukea.
VÄITÖSKIRJA
Yhteiskunta-tieteiden maisteri Teija
Karttusen sosiaalityön väitöskirjan ”Naiserityistä päihdehoitoa – etnogra-finen tutkimus päihdehoitolaitoksen naistenyhteisöstä” tarkastustilaisuus
pidettiin 28.9.2019 Jyväskylän yliopistossa.
Talentia 6.2019 43
ilmoitukset Mediamyynti • Saarsalo Oy / Roni Hurskainen • 044 752 0320 • [email protected]
Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Kuntouttavan sosiaalityön erikoisala
Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on suunnattu sosiaali työntekijöille, jotka haluavat syventää osaamista-an. Tavoitteena on vahvistaa vaativaa sosiaalityön eriko-isosaamista ja asiantuntijuutta. Koulutuksen laajuus on 70 opintopistettä, ja se suoritetaan 2,5 vuodessa työn ohessa.
Kuntouttava sosiaalityö: Kuntouttavan sosiaalityön erikoistumiskoulutus sopii sosiaalityöntekijöille, jotka työskentelevät aikuisten parissa ja haluavat syventää osaamista erityisesti työikäisten monimutkaistuneisissa ongelmissa. Koulutus antaa tiedolliset, taidolliset ja tut-kimukselliset valmiudet toimia erikoisosaamista vaativis-sa tehtävissä sosiaalihuollossa (erityisesti aikuissosiaali-työssä), terveydenhuollon, työhallinnon ja kuntoutuksen organisaatioissa sekä sosiaalialan järjestöissä. Koulutuksen toteutus: Erikoistumiskoulutus toteuteta-an Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteistyönä valtakunnallisena koulutusryhmänä. Koulutus on monimuotokoulutusta, joka sisältää 20 lähiopetuspäivää
sekä verkkovälitteistä ja itsenäistä opiskelua. Lähiopetus-päivien paikkakunnat ilmoitetaan koulutuksen alkaes-sa. Opintojen aikana tehdään tieteellis-käytännöllinen loppu työ (10 op), jonka voi nivoa omaan työhön. Koulu-tus alkaa ensimmäisellä lähiopetuksella 30.–31.1.2020.
Opiskelijavalinta: Koulutus on tarkoitettu yliopistollisen maisterin tutkinnon suorittaneille sosiaalityöntekijöille, joilla on työkokemusta sosiaalityön tehtävistä. Valin-nassa pisteitä saa sosiaalityön opintojen ja pro gradu -tutkielman arvosanasta, työkokemuksesta ja erikois-tumiskoulutukseen hakeutumisen perusteluista.
Valittavien määrä: Koulutukseen valitaan 20 opiskelijaa Lapin yliopistoon.
Lisätietoa: www.sosnet.fi/erko sekä suunnittelija Sanna Lähteinen [email protected], 040 849 3033.
Hakuaika 4.–29.10.2019!
Talentia 6.201944
TEKSTI: MEERI YLÄ-TUUHONENKUVAT: TOOMAS VOLMER
KORKEIDEN harmaiden kerrostalojen keskeltä kantautuu leikkivien lasten ääniä Tallinnan Mustamäellä, kun päiväkoti Sinilindin, Sinilinnun väki ulkoilee.
– Aamupäivisin ulkoilemme säällä kuin säällä puolesta tunnista runsaaseen tuntiin, kertoo lastentarhanopettaja Kaie Siim.
Siimin valvovan silmän alla ulkoilee 6–7vuotiaiden lasten ryhmä Rõõmupallid, Ilopillerit. Ryhmän tytöt valmistavat herkkuja hiekkalaatikolla.
Ilopillereissä on 24 lasta. Päivän aikana heistä huolehtii kaksi lastentarhanopettajaa ja opettajan apulainen, joka siivoamisen ja ruuan jakamisen ohella osallistuu kasvatustyöhön.
Sinilintu toimii kaksikerroksisessa, punaiseksi maalatussa rakennuksessa. Vastaavia neuvostoaikana rakennettuja päiväkoteja on jo pelkästään Mustamäellä useita.
Sinilintu eroaa Tallinnan muista päiväkodeista luontopainotteisuutensa ansiosta. Lisäksi se noudattaa virolaisen pedagogin Johannes Käisin periaatteita, kertoo johtaja Anu Sarap.
– Käis korostaa lapsilähtöisyyttä ja antaa tilaa lasten mielenkiinnonkohteille. Tärkeintä on, että lapset tekevät itse.
Lasten ehdotuksesta Sinilinnussa on juoksutettu mahlaa pihakoivuista ja vietetty pilkullisten vaatteiden päivää. Vanhemmat lapset tekevät myös usein retkiä luontoon ja Tallinnan museoihin.
KAIE SIIMIN päivä Ilopillereiden kanssa on alkanut puoli kahdeksalta. Ensimmäiset lapset tulevat kahdeksaan mennessä.
Ilopillereistä kaksi kolmasosaa nauttii aamupalan päiväkodissa, Siim kertoo. Toinen lastentarhanopettaja aloittaa työt ryhmässä viimeistään yhdeksältä.
– Aamupalan jälkeen lapset leikkivät puoli kymmeneen saakka, jolloin aloitamme aamupiirin. Aamupiirissä käytämme paljon esimerkiksi matematiikan ja äidinkielen oppimispelejä.
Noin tunnin kestävä aamupiiri sisältää myös liikuntaa ja käsillä tekemistä, kuten piirtämistä, maalaamista tai muovailua. Puoli yhdeltätoista Ilopillerit lähtevät ulos.
Sinilinnussa on lähes 230 lasta 11 ryhmässä. Päiväkodin suuri piha on jaettu siten, että jokaisella ryhmällä on oma alueensa.
Ilopilleritvauhdissa
Tallinnalainen Sinilind on luontopainotteinen päiväkoti, jossa lapset
tekevät paljon itse. Heillä on oma keittiö, ja päiväkodissa työskentelee
myös kaksi musiikinopettajaa sekä liikunnanopettaja.
Talentia 6.2019 45
”Lasten mielestä
päiväkodissa kaverit ovat parasta.
Talentia 6.201946
Ilopillereiden alueella on ison hiekkalaatikon lisäksi muun muassa leikkimökki ja vanhoista autonrenkaista tehtyjä kiipeilytelineitä. Kolme ryhmän pojista kiipeää jousikeinuun.
– Parasta täällä on hyvät kaverit ja se, kun saa leikkiä legoilla ja pelata jalkapalloa, kertovat kaverukset Martti Vaher, 7, Konstantin Marin, 6 ja Mikk Lelle, 6.
Myös Siim viihtyy Sinilinnussa. Hän kehuu työyhteisöä kannustavaksi ja kiittelee työpaikan
harrastustoimintaa: lastentarhanopettajilla on oma kansantanssiryhmä ja näytelmäpiiri.
LASTENTARHANOPETTAJA Kaie Siim on työskennellyt Sinilinnussa viisi vuotta. Hän opiskeli varhaiskasvatuksen opettajaksi työn ohessa ja valmistui Tallinnan yliopistosta vuonna 2013.
– Työskentelin aikaisemmin huonekaluliikkeessä. Olen lapsenmielinen ja ajattelin, että työ päiväkodissa antaisi minulle enemmän, Siim kertoo.
Tallinnan yliopiston lisäksi Virossa voi opiskella varhaiskasvatuksen opettajaksi Tarton yliopistossa ja sen Narvancollegessa, jossa koulutus keskittyy monikulttuurisiin oppimisympäristöihin.
– Varhaiskasvatuksen opettajaopinnot on yksi Tallinnan ja Tarton yliopistojen suosituimmista aloista. Viime vuosina yhtä opiskelupaikkaa kohden on ollut seitsemän hakijaa, kertoo pää
asiantuntija Tiina Peterson Viron opetus ja tiedeministeriön yleissivistävältä osastolta.
Petersonin mukaan lastentarhanopettajia on Virossa riittävästi. Silti avoimia työpaikkoja on Tallinnassa vaikea täyttää, kertoo Sinilinnun johtaja Anu Sarap.
– Nuoret valitsevat valmistuttuaan toisen ammatin. Työskentely lasten kanssa vie paljon energiaa ja on hyvin vastuullista, Sarap sanoo.
Virossa henkilöstömitoitus on löyhempi kuin Suomessa. Pienten lasten ryhmässä saa olla seitsemän lasta aikuista kohden. 4vuotiaita ja sitä vanhempia saa olla kolme enemmän.
Sinilinnussa on 22 lastentarhanopettajaa, kaksi musiikinopettajaa ja yksi liikunnanopettaja. Yhtään miespuolista kollegaa Kaie Siimillä ei ole. Heitä on Virossa vain yksi prosentti.
SINILINTU juhli keväällä 50vuotista taivaltaan. Betonielementeistä rakennettu päiväkoti avattiin vuonna 1969. Tuolloin sen nimi oli Tallinnan 129. päiväkoti.
– Alun perin meillä oli 12 ryhmää. Nyt yhden ryhmän tilat toimivat liikuntasalina. Täällä toimii muun muassa balettipiiri, Sarap kertoo.
Virossa kuntien on tarjottava päivähoitopaikka kaikille 1,5vuotiaille lapsille kunnallisessa tai yksityisessä päiväkodissa tai
VARHAISKASVATUS-SUUNNITELMA UUDISTUU• Viron varhaiskasvatussuunnitelma on
vuodelta 2008.• Se on lapsikeskeinen ja sisältää runsaasti
luovaa toimintaa sekä ulkoilua.• Jokainen päiväkoti laatii oman varhaiskas-
vatussuunnitelmansa valtiollisen varhais-kasvatussuunnitelman pohjalta.
• Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunni-telma laaditaan Virossa vain erityistä tukea tarvitseville lapsille.
• Opetus- ja tiedeministeriö uudistaa varhais-kasvatussuunnitelmaa parhaillaan.
• Uusi suunnitelma painottaa lapsen reflektio- osaamista, sosiaalisia taitoja sekä kykyä leikkiä ja oppia.
• Tavoitteena on sitoa varhaiskasvatussuun-nitelma aiempaa paremmin yhteen koulun opetussuunnitelman kanssa.
Lähde: Viron opetus – ja tiedeministeriö
” Sinilintuun ruoka
tulee omasta keittiöstä.
Ilopillerit kieppuvat Sini-linnun uudessa kiipeily-telineessä.
Talentia 6.2019 47
PALKKA LIKI SAMA KUIN OPETTAJILLAViro nosti lastentarhanopettajien palkat lähes samalle tasolle opettajien palkkojen kanssa, kertoo pääasiantuntija Tiina Peterson Viron opetus- ja tiedeministeriön yleissivistävältä osastolta.
Vielä kaksi vuotta sitten virolaisten lasten-tarhanopettajien vähimmäispalkat vaihtelivat Petersonin mukaan 500 eurosta 1 000 euroon.
– Valtio päätti myöntää kunnille tukea, jos ne nostavat lastentarhanopettajien palkkaa. Kaikki kunnat lähtivät mukaan, Peterson kertoo.
Nyt lastentarhanopettajien vähimmäis-palkka on 1 125 euroa kuussa, mikä on 90 pro-senttia yleissivistävän koulutuksen opettajien vähimmäispalkasta.
– Maisteriksi lukeneiden lastentarhanopet-tajien vähimmäispalkka on tästä vuodesta alkaen sama kuin yleissivistävän koulutuksen opettajilla, Peterson kertoo.
Liki 70 prosentilla Viron lastentarhanopet-tajista on korkeakoulututkinto. Heistä runsas viidennes on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi.
perhepäivähoidossa, kertoo pääasiantuntija Tiina Peterson.
Hoitopaikkoja on Petersonin mukaan riittävästi, mutta aina lapsen hoito ei järjesty lähimpänä kotoa sijaitsevaan päiväkotiin.
Valtaosa virolaislapsista aloittaa päiväkotitaipaleensa 1,5vuotiaana.
– Tallinnassa on vaikea saada paikkaa pienelle lapselle. Tänä syksynä pystyimme ottamaan vähän yli 30 uutta lasta. Jonoon jäi noin 140 lasta, Sarap sanoo.
Lähes 80 prosenttia 1,5–3vuotiaista virolaislapsista käy päiväkodissa. Yli 4vuotiaiden keskuudessa vastaava osuus on yli 93 prosenttia.
Esikoulu ei ole Virossa pakollinen, mutta opetus ja tiedeministeriö valmistelee parhaillaan lakimuutosta seuratakseen kotihoidossa olevien lasten kehitystä, Peterson kertoo.
– Tavoitteena on, että kunnan sosiaalityöntekijä tapaa kaikki kotihoidossa olevat yli 4vuotiaat lapset perheineen. Tarvittaessa hän järjestää lapselle päivähoitopaikan.
KUN KELLO lähenee puoltapäivää, ovat Ilopillerit ehtineet jo tovin kieppua Sinilinnun uusimmassa kiipeilytelineessä.
– Ilopillerit, etsikäähän takkinne, lähdemme sisälle, Kaie Siim kehottaa lapsia.
Lapset järjestäytyvät parijonoon ja kävelevät Siimin perässä ryhmänsä tiloihin.
– Tänään on ruuaksi frikadellikeittoa ja mustaa leipää, ja jälkiruuaksi on viinirypäleitä. Hyvää ruokahalua, toivottaa Ilopillereiden järjestäjä Krete Reidolf, 6.
Lounas on valmistettu Sinilinnun omassa keittiössä. Lapset nauttivat sitä hiirenhiljaa.
– Ruokailun aikana meillä ei puhuta, vaan keskitytään syömiseen, Siim kertoo.
Lounaan jälkeen osa Ilopillereistä lähtee kotiin. Suurin osa lapsista kuitenkin vaihtaa ylleen yöpuvun ja kiipeää sänkyihinsä. Siim lukee heille sadun prinsessasta ja sammakosta ja peittelee sen jälkeen jokaisen lapsen päiväunille.
– Lapset nukkuvat kolmeen, nousevat ylös ja petaavat sängyt. Puoli neljältä on välipala. Jos sää sallii, lapset ulkoilevat loppupäivän, Siim kertoo.
Hän lähtee kotiin yhdeltä. Ilopillerien päivä jatkuu kuuteen. Sen jälkeen muutama lapsi siirtyy vielä Sinilinnun päivystysryhmään, joka on auki seitsemään.
”Esikoulu ei ole Virossa
pakollinen.
Lounaan jälkeen Ilopillerit käyvät päiväunille.
Talentia 6.201948
på svenska
Empatiskt bemötande behövs i skolvärldenUNDERVISNINGSRÅD Niina Junttila som forskat i ostracism vid Åbo universitet, pläderar för att empatin inte får glömmas bort i vardagen i skolorna, i klassundervisningen och i samvaron på rasterna.
Alla behöver ta i beaktande egna och andras känslor, se till att bjuda in andra i gruppgemenskapen. Alla behöver vi vänner och social gemenskap. Empati ska absolut inte bara vara någonting som används endast när skolkuratorn kommer in i klassen för att få till stånd en fungerande gruppbildning och stödja elevernas psykiska hälsa.
– Social utestängning innebär social död. Det är smärtsamt att vara ensam mot sin vilja. Ett av våra grundläggande behov är att bli accepterade, bekräftade sådana som vi är. Ostracism är utbredd i skolvärlden. Konsekvenserna av att känna sig ensam är att man lätt utsätts för mobbning, kränkningar, förklarar Niina Junttila.
Var tionde finländare lider av svår ensamhet. Den som är ensam under uppväxtåren tenderar vara det även som vuxen. Skolan har här ett ansvar att bära.
– Kraven på att uppnå undervisningsmålen får inte innebära att lärarna glömmer bort att lära och stödja eleverna att bli empatiska, vänliga individer med ett brett register sociala färdigheter.
NIINA Junttila har funderat på vad det är som gör att vissa lärare är mer lyhörda än andra för att gripa in när en elev blir utfryst ur gruppen.
– Det kan bero på om man själv har erfarenhet av att ha blivit mobbad. Då känner en igen den mobbade, läser av personens känslor. Det finns de lärare som haft ledarrollen redan under uppväxten, en sådan lärare är inte lika lyhörd för att identifiera, utfrysning och mobbning, säger Junttila.
– Men lärarens uppgift är inte att enbart undervisa i skolämnena. Läraren ska även måna om och lära ut sociala färdigheter så att alla elever mår bra och trivs i skolan. Det krävs naturligtvis även nolltolerans vid mobbning, tidigt ingripande från lärarnas sida.
Forskningen visar att konsekvenserna av social utfrysning är sämre skolprestationer förutom psykiskt illamående och risk för att eleven blir en hemmasittare som helt isolerar sig och inte alls får öva sig på sociala färdigheter förutom att hen har svårt att klara sig genom skolan.
Behovet av ett socialt sammanhang och att bli bekräftad av andra människor är avgörande för att barn ska känna sig sedda och utveckla en god självkänsla vilket främjar inlärningen och är en bra bas för att den unga även skaffar sig yrkesutbildning.
I diskussionen om ensamma barn och unga brukar man lyfta fram datorspelen där spelaren kan ingå i
Människan är ett flockdjur.
Utfrysning ur gruppen,
ostracism, är ett folkhälso-
problem som botas med
empati.
TEXT: SUNNIVA EKBOMFOTO: VESA-MATTI VÄÄRÄ
Den riksomfattande kampanjen Lähdemukaan.fi är ett nätverk för många organisationer som satsar på att motverka ensamhet, baserar sig på Niina Junttilas forskning om ostracism.
Talentia 6.2019 49
spelgemenskapen och för stunden bryta sin isolering. Niina Junttila understryker dock att i datorspelet övar sig spelaren inte på att bli socialt kompetent med människor i rummet där det behövs förmåga att avläsa mimik och annan nonverbal information som förmedlas i växelverkan individer emellan. Datorgemenskapen är både en risk och en möjlighet, och den ersätter inte avsaknaden av socialt umgänge på rasterna.
DEN UNGAS ensamhet kan gå så långt att hen säger att hen inte behöver kompisar, ångesten och känslorna av skam över att vara ensam, att det är något fel på en vänds till hat mot omvärlden. Mycken smärta har den unga upplevt i och med utfrysningen ur gemenskapen.
Självkänslan står på spel och hen får inte sitt behov av att känna meningsfull samhörighet tillgodosett. Forskningen visar att i de flesta fall av
skolskjutningar har det förekommit ostracism under uppväxten. Det bevisar att det är en fråga om liv och död att reagera och reparera i tid då någon i gruppen blir utfryst, så den ensamma, utfrysta individen inte ger igen med dödligt destruktivt hat mot gruppen.
– Det finns medicin mot ostracism. Hen som är utfryst ur gemenskapen behöver någon som stannar upp och lyssnar – empatiskt bemötande. Friendsprogrammet som används i skolorna har visat sig motverka ensamheten i skolvärlden, ger eleverna verktyg för socialt samspel, Junttila säger.
Alls inte alla barn har föräldrar som de kan anförtro sig för att de är
ensamma i skolan och kanske blir mobbade. Det är allas ansvar att gripa in och se till att ingen blir utfryst ur gruppen. Barnet behöver bli sett och uppskattat, få ett respektfullt bemötande, kärlek.
I annat fall får självkänslan en rejäl törn och barnet mister kontrollen över sitt liv.
– Fokus ska vara på att alla 90 procent som inte är ensamma i Finland ändrar sig. Då blir det färre ensamma, deprimerade människor bland oss. Att minska ensamheten och marginaliseringen finns även inskrivet i regeringsprogrammet.
Kanske Finland även skulle behöva en ensamhetsminister vilket Storbritannien har.
STATENS budgetmangling höjde de mindre pensionerna, grundtryggheten och barnbidragets ensamförsörjartillägg. Dessa förhöjningar var nödvändiga.
Studiestödets föräldratillägg höjdes och studiestödets storlek knyts till folkpensionsindexet. Detta innebär att studiestödet i framtiden höjs i enlighet med prisförhöjningen. Därtill höjs yrkeshögskolornas och universitetens grundfinansiering.
LINJEDRAGNINGAR som direkt inverkar på Talentiamedlemmarnas ställning var återvändo till den subjektiva rätten till småbarnspedagogik och en minskning av gruppstorlekarna.
Barnskyddets dimensionering lär vänta på sig till förhandlingarna om budgetramarna våren 2020. Å andra sidan förverkligas vårdardimensioneringen och personalen i de förstärkta
serviceboendena omfattas av en bindande minimidimensionering om 0,7.
Viktigt med tanke på Talentiamedlemmarna är det framtida social och hälsocentralprogrammet med förbättrad service med tanke på samordning, kvalitet och tillgänglighet. Därutöver förstärks forsknings och utvecklingsverksamheten som en del av social och hälsocentralernas dagliga verksamhet. Även det förebyggande arbetets betydelse ökas.
REGERINGENS målsättning är att förstärka de sysselsattas antal med minst 60 000 personer inom loppet av år 2023. Aktivmodellens osthyvel som Talentia motsätter sig avlägsnas.
Sysselsättningen förbättras genom att förnya lönestödet och förstärka de offentliga arbetskrafttjänsterna. Talentias budskap till försöken att främja sysselsättningen och servicen är att dessa behöver kunnande om det sociala området.
Å ANDRA sidan ger inte budgetmanglingen drag
hjälp till den kommande förhandlingsrundan.
Just nu i förhandlingssituationen väntar man. Målsättningen blir klarare och spelöppnarnas överenskommelselösning inväntas.
”Ofrivillig ensamhet
går att bryta med god vilja och mod.
Inkomst och utgiftsuppskattningar
Tero Ristimäki tero.ristimaki.9 @TeroRistimaki
FRÅN ORDFÖRANDEN
Talentia 6.201950
KAHDEN KULTTUURIN yhteentörmäystä kuvaavassa elokuvassa kiinalainen kokki Cheng matkaa poikansa Nunjon kanssa Suomen Lappiin etsimään mystistä herra Fongtronia, jonka hän uskoo löytävänsä Pohjanjoelta.
Syrjä kylässä Cheng tapaa sympaattisen kahvilan pitäjän Sirkan, joka tarjoaa hänelle yösijaa. Hugo Simbergin Halla katselee Chengiä pahaenteisesti majapaikan seinältä, ja kun Sirkka reippain ottein kauhoo Nunjon lautaselle muusia ja makkarakastiketta, voi kulttuurishokin aistia.
Elokuvan miespääosaa esittävä kiinalainen Chu Pak Hong on AnnaMaija Tuokon vastanäyttelijä. Chengin poikaa näyttelevä Lucas Hsuan on vasta kymmenvuotias, mutta tekee jo uraa kansainvälisenä lapsimallina. Elokuvan huumorista vastaavan vekkulin aisaparin muodostavat Kari Väänänen ja VesaMatti Loiri.
Asetelma, jossa joukko kiinalaisturisteja selfietikkuineen kohtaa suomalaisen raastepöydän osaa myös vaivaannuttaa. Ennalta arvattavaa tapahtumien kulkua ja kiusaannuttavan kliseisiä hahmoja hyvittää elokuvan upea Lapin miljöö. Kittilässä, Ylläksellä ja Sodankylässä kuvattu feel good elokuva ei tarjoa vauhdikkaita juonenkäänteitä, ja kerronta sortuu paikoin laiskalta ja epäluonnolliselta tuntuviin ratkaisuihin, mutta kokemus jättää silti hyvän mielen.
YKSI ELOKUVAN päähenkilöistä on luonto, sanoo naispääosan näyttelijä AnnaMaija Tuokko ja osuu naulan kantaan. Henkeäsalpaavat maisemat jäävät pyörimään mieleen pitkäksi aikaa.
Elokuvan kerronnallinen vahvuus on monikulttuuristen kohtaamisten kuvauksessa. Eroavaisuuksia kurotaan umpeen yhdessä tekemisellä ja avuliaisuudella. Kommunikaatiossa inhimillisyys ja ”sinne päin” riittää.
– Vihapuheen täyteisenä aikana Mestari Cheng on vilpitön ja lämmin elokuva, joka ylittää valtioiden rajat, elokuvan sivuosanäyttelijä Kari Väänänen sanoo.
Elokuvan yksi pääelementeistä on erilaisia ihmisiä yhdistävä ruoka. Sen äärellä puuhastelun ja aterioinnin yhteydessä hahmojen suhteet tiivistyvät ja loksahtavat kohdilleen.
Näin tapahtuu usein myös sosiaalialalla, jossa kulttuurista osaamista luodaan parhaiten niin työkavereiden välisillä kohtaamisilla kuin asiakassuhteissakin.
Ruuanlaitto ei liioin vaadi yhteisiä sanoja, vaan kielimuurin voi ylittää katseilla, eleillä ja mallia näyttämällä. Elokuva tarjoaakin hyviä työkaluja kulttuurisensitiiviseen työskentelyyn tilanteessa, jossa eri kulttuurien kohtaamiset lisääntyvät työelämässä. Oppi uudesta kulttuurista nousee ihmettelystä, ja hahmojen uteliaan asenteen voi valjastaa osaksi omaa työskentelyään.
Tämä elokuva opettaa, että väärin käsitykset ja alkukankeuden voi yleensä kuitata huumorilla.
Ella Rantanen
Mestari Cheng sai ensi-iltansa 27.9.2019.
YHDESSÄ TEKEMINEN TUO KULTTUURIT YHTEEN
Mika Kaurismäen elokuva Mestari Cheng on tarina
universaalista ystävyydestä.
leffavinkki
toimistolta päivää
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry – Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinkivaihde 09 3158 6000
Sähköposti [email protected]
www.talentia.fi
Järjestön puheenjohtajaTero Ristimäki09 3158 6001
TalouspäällikköHannu Sjöblom09 3158 6002
TalousassitenttiNina Karppinen09 3158 6006
ToimistopalvelupäällikköAnu Hämäläinen09 3158 6003
Johdon assistenttiTuula Kylli09 3158 6004
Seuraava Talentialehti ilmestyy 1.11.2019.
JärjestöassistenttiMia Penttinen09 3158 6005
ToimistoapulainenKari Vainio
ViestintäViestintäpäällikkö, va.PäätoimittajaKaisa Yliruokanen09 3158 6012
Markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijaJohanna Merilä09 3158 6013
Markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijaHeidi Schrooten(toimivapaalla)Maria Cavonius09 3158 6011
Viestinnän harjoittelijaElla Rantanen09 3158 6014
Ammatti- ja aluetoimintaAmmatillisten asioiden jäsenneuvontama–ti ja to–pe klo 9–1209 3158 5533www.talentia.fi/kysyneuvoa
Työelämäasioiden päällikköMarjo Varsa09 3158 6022
ErityisasiantuntijaAlpo Heikkinen09 3158 6023
ErityisasiantuntijaMarjo Katajisto09 3158 6020
Erityisasiantuntija Jaana Manssila09 3158 6025
ErityisasiantuntijaPäivi Vepsä09 3158 6021
ErityisasiantuntijaLaura Lindeberg(toimivapaalla)
Työsuhdeneuvonta Työsuhteen ehtoihin liittyvä neuvontama–ti ja to–pe klo 9–1209 3158 5540www.talentia.fi/kysyneuvoa
SopimusasiantuntijatHelsinki ja UusimaaEeva-Liisa Lindholm09 3158 6042
Oulun seutu, Kainuu ja LappiKari Matela09 3158 6046
Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-KarjalaTiia Oksanen09 3158 6044
Satakunta, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Keski-PohjanmaaSusanna Pelander09 3158 6045
Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät- ja Kanta-Häme ja Varsinais-SuomiTanja Tuunainen-Vainio09 3158 6043
NeuvotteluyksikköNeuvottelujohtajaPaula Kangasmaa09 3158 6040
NeuvottelupäällikköTuomas Hyytinen09 3158 6041
TyömarkkinalakimiesTiina Kinnunen09 3158 6047
Jäsenyys- ja yhdistysasiatJärjestöpäällikköJanne Seppälä09 3158 6030
JärjestöasiantuntijaMikko Suomalainen09 3158 6031
Jäsenyys ja jäsenmaksuneuvontama–to klo 9–1209 3158 [email protected]/kysyneuvoa
JäsensihteeritHanna-Riikka HapponenAnni KäkiHeidi MakkonenMarsa Nyqvist-Hämäläinen
Opiskelijatoiminnan koordinaattoriSaana Landgrén09 3158 6033
OppilaitosvastaavaAune Ahonen09 3158 6032
Erityiskoulutettujen työttömyyskassa ErkoKellosilta 5 B, 6.krs00520 [email protected]
Palvelunumero09 7206 4343ma–to klo 12–15
Liity seuraamme Talentiary
Talentia_ry
www.akava.fi
www.juko.fi
Tuomas – oikeuden tuntijaNEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Tuomas Hyytinen kiinnostui työnantaja ja työntekijäliittojen toiminnasta työskennellessään vakuutusoikeudessa. Sen jälkeen hän siirtyi töihin työmarkkinajärjestöihin ja on ollut Talentiassa vuodesta 2012.
Talentian neuvottelutoiminta voidaan jakaa kahteen osaalueeseen: kollektiivi ja yksilöedunvalvontaan. Koko jäsenistöä koskeva kollektiiviedunvalvonta keskittyy neuvotteluun työehtosopimuksista, joita ovat KVTES, Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ja Terveyspalvelualan Unionin työehtosopimus.
– Neuvottelukierrokset ovat tällä hetkellä lyhyitä, joten niitä on melko usein. Kollektiiviedunvalvonnan osuus työstäni kasvaa neuvotteluiden käydessä kiivaimmillaan.
Yksittäisten jäsenten erimielisyysasiat ratkotaan ensisijaisesti työpaikoilla. Tuomas kehottaa jäseniä ottamaan rohkeasti yhteyttä oman työpaikan luottamusmieheen ristiriitatilanteissa.
– Meillä on hyvä järjestelmä työelämän ongelmatilanteita varten. On tärkeää, että jäsenet hyödyntävät sitä.
Ella Rantanen
VEIKKO SOMERPURO
Apua isille masennusoireisiin tai niiden kohtaamiseen perheessä
www.miessakit.fi
Puhelin- ja sähkö-postineuvonta koko maassa
Yksilötapaamiset ja vertaisryhmät
Tampere, Lahti, Helsinki
Apu on luottamuksellista ja maksutonta
MASI-verkkokurssi, -keskustelupalsta & -chat
044 751 [email protected]
Hanke ylläpitää isien toimintakykyä ja edistää heidän hyvinvointia per-heissä, joissa jommalla-kummalla vanhemmista on masennusta tai siihen viittaavaa oireilua
Top Related