KEVYT PROJEKTIKUVAUS Projektin nimi: Työterveyshuolto

Hankejohtaja: Mira Uunimäki

Projektipäällikkö/valmistelija: Tiina Karppinen, Leena Forss-Latvala

Projektin käynnistyminen 26.4.2018 Nykytilan kuvaus:

Työnantaja päättää jatkossakin työterveyshuollon palveluntuottajan.

Työterveyspalvelut perustuvat maksaja-asiakkaan kanssa tehtävään palvelusopimukseen ja

toimintasuunnitelmaan. Julkisen sektorin organisaatiot ovat nykyisin järjestäneet

työterveyshuollon eri tavoin: tuottamalla itse tai ostamalla julkiselta tai yksityiseltä

palveluntuottajalta.

Projektin tavoite:

Uudenmaan julkisen työterveyshuollon järjestäminen ja tuottaminen sekä integraatio muuhun

terveyden- ja sosiaalihuoltoon.

Aikataulu / Vaiheet / tehtävät:

Valmisteluryhmä aloittanut työskentelyn alkuvuodesta 2017.

Valmisteluryhmä on työstänyt mm. seuraavia osioita: nykytilan kartoitus, palvelukuvaus ja hyvät

käytännöt, osallistamissuunnitelma, yhdyspintojen kuvaus, Uudenmaan maakunnan

työterveyshuollon järjestämissuunnitelma.

Työterveyshuollon projekti alkanut valmistelussa 4/2018. Projektin tehtäviksi oli suunniteltu:

1.Työterveysyhtiöt, asiakkuudet, sopimukset ja laadunhallinta

2.Työterveyshuollon arvot, visio ja strategia sekä viestintä

3.ICT, taloushallinto, tiedolla johtaminen

4.Työterveyshenkilöstö

5.Palveluverkko ja tukipalvelut

6.Palvelupaketit, hyvät käytännöt

7.Yhdyspinnat

Projektin tehtäviä ei viety eteenpäin syyskuun 2018 jälkeen vaan jäätiin odottamaan

valtakunnallisen/alueellisen julkisen sektorin työterveyshuollon suunnitelmia. Valmisteluryhmä

jatkoi työskentelyä 3/2019 asti.

Keskeisimmät projektiin kohdistuvat:

Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä 708/2013

Sairausvakuutuslaki 1224/2004

Kuntalain 410/2015 perusteella yritystyöterveyshuollon sairaanhoidon osuus yhtiöitettävä

1.1.2019 mennessä.

Resurssit / projektitiimi:

Hankkeessa projektitiimiin kuuluivat hankejohtaja Mira Uunimäki ja vastuuvalmistelijat Leena

Forss-Latvala ja Tiina Karppinen.

Valmisteluryhmä kokoontunut keskimäärin kerran kuukaudessa alkuvuodesta 2017 lähtien.

Yhteistyötä on tehty mm. henkilöstö-, viestintä- ja ict-valmistelun kanssa.

Projektin tavoiteltu uusi toimintatapa:

Suunnitteilla oli Uudellemaalle kahden yhtiön malli:

1. Uudenmaan maakunnan ja kuntien omistama In-house yhtiö, jossa asiakkaina mm.

Uudenmaan maakunnan henkilökunta sekä mahdollisesti kuntiin jäävä henkilökunta halukkaiden

kuntien osalta.

2. Uudenmaan maakunnan omistama markkinaehtoinen yhtiö, jossa asiakkaina mm. yritykset.

Tärkeimmät projektiin liittyvät dokumentit

Liitteenä:

Työterveyshuollon palvelukuvaus. Maakuntavalmistelu > sote-liikelaitos > Projektikohtaiset

kansiot > työterveyshuolto.

Nykytilan kuvaus. Maakuntavalmistelu > sote-liikelaitos > Projektikohtaiset kansiot >

työterveyshuolto.

Työterveyshuollon valmisteluryhmän kannanotto 3/19. Maakuntavalmistelu > sote-liikelaitos

> Projektikohtaiset kansiot > työterveyshuolto

Hankekori tai –salkku

Sote-liikelaitos

Lomake 1 (10)

30.4.2017

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen työterveyshuollon sote-valmisteluryhmä/Laatijat:Leena Forss-Latvala, HUSKaija Hannula, KirkkonummiMarjo Heikinheimo, EspooAnne-Marie Hovi pj, VantaaTiina Pohjonen, HelsinkiCarita Schröder, Itä-UusimaaSamuli Salanterä, Keski-UusimaaMerja Sarjanen, Länsi-Uusimaa

Yhteenveto 30.4.2017

PalvelukuvausPalvelu-

kokonaisuudennimi:

Työterveyshuolto

Palvelunsisältö

Työterveyshuolto on työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntija, joka huolehtii yhdessätyöpaikkojen kanssa henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä sekä työturvallisuudesta.Työterveyshuoltolaki ja –asetukset määräävät työterveyspalveluiden sisällöstä.Työterveyspalveluihin sisältyvät sekä ennaltaehkäisevät, lakisääteiset palvelut ettäsairaanhoitopalvelut. Työterveyshuollossa voidaan tuottaa myös muita työhyvinvointi- jaterveydenhuoltopalveluita. Palvelut ovat pääosin (87%) työnantajien rahoittamia.

Palvelujen

käyttäjät,

käyttäjäryhmät

Selvityksen piirissä olevia työterveyspalveluita tuotetaan Uudellamaalla 26 kunnan, kuntayhtymänja kaupungin omalle ja omistamien yritysten henkilökunnalle, yrityksille ja yhteisöille (järjestämisvastuu), HUS:n työterveyshuollon piirissä olevalle henkilökunnalle. Lisäksi yhdessätoimipisteessä tuotetaan merimiesten terveydenhuoltoa. Kokeilussa pääkaupunkiseudulla ontyöttömien terveystarkastuksia.

Asiakkaina ovat kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät, asiakasyritykset ja yhteisöt (eli ostaja-

asiakkaat) sekä kyseisten yritysten ja yhteisöjen työntekijät (käyttäjäasiakkaat).

Työterveyshuollossa asiakkuus on kaksitahoinen ja muusta terveydenhuollosta tältä osin

poikkeava. Palvelun maksajana on työnantaja ja käyttäjäasiakkaana on yksittäinen työntekijä,

työpaikan esimies tai työyhteisö silloin, kun palvelu tai interventio kohdistuu esim. työpaikkaan.

Asiakassegmentit voidaan jakaa esim. sopimussisällön (Kela I ja II), yrityksen koon sekätyöterveystarpeiden mukaan.

Asiakkuuden luonne:

Työterveyspalvelut perustuvat maksaja-asiakaan kanssa tehtävään palvelusopimukseen jatoimintasuunnitelmaan. Palveluilla tavoitellaan lisäarvon tuottamista kunta-, yhteisö- taiyritysasiakkaan toimintaan ja työterveyspalvelut nivoutuvat kiinteäksi osaksi asiakkaanhenkilöstöstrategiaa.

Asiakkuuden luonne on tyypillisesti tavoitteellista, pitkäaikaista tiiviiseen yhteistyöhön perustuvaa.Yhteistyö ja yhteydenpito voi olla hyvin tiivistä (viikoittaista) tai väljempää (esim. yksi kontakti/vuosi). Yhteistyön tiiviyteen vaikuttavat yrityksen koko, asiakassuhteen kesto sekä toimialan työn

2(10)

muutokset, riskit, kuormitustekijät ja altisteet.

Palvelujen

käyttäjien

määräytyminen

Työnantajalle lakisääteisten, ennaltaehkäisevien palveluiden järjestäminen on pakollista.Sairaanhoito- ja muiden palveluiden järjestäminen on vapaaehtoista. Lakisääteisiä palveluita ovatmm. terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (esim. yötyö), työkyvynarviointi ja seuranta sekä työpaikkaselvitykset.

Yksityisyrittäjälle myös lakisääteiset palvelut ovat vapaaehtoisia.

Työterveyshuolto on jo suurelta osin valinnanvapauden piirissä, koska työnantaja valitseetyöterveyspalveluiden tuottajan. Työntekijät voivat valita sairaanhoitopalveluita työterveyshuollosta,terveyskeskuksesta tai itse maksaen yksityissektorilta. Näin ollen maakunnallinentyöterveyspalveluiden tuottaja voi tukea maakunnallisten sote-palveluiden strategiaakumppanuudella.

Palvelutarpeenselvittä

minen

Organisaatioasiakkaan odotukset ja palveluiden tarve:Lainsäädäntö velvoittaa lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osalta tiettyihinpakollisiin toimenpiteisiin (mm. työterveyshuollon toimintasuunnitelma, työpaikkaselvitykset,lakisääteiset terveystarkastukset). Toimintasuunnitelma ja tavoitteet laaditaan yhteistyössäasiakasorganisaation kanssa ja suunnitelma tarkistetaan vuosittain. Asiakasorganisaatiot odottavattyöterveyspalveluilta vaikuttavuutta, joustavuutta ja hyvää laatua. Työterveyshuolto osallistuuasiantuntemuksellaan palveluntarpeen määrittelyyn.

Yksilöasiakkaiden palvelutarjonta määräytyy työnantajan tekemän työterveyssopimuksenperusteella.

SeurantaOrganisaatioasiakkaalle raportoidaan säännöllisesti mm. toimintalukuja, tavoitteiden toteutumista,työkykytuloksia sekä työterveyshuollon kustannukset.Yksilöasiakkaille voidaan tehdä työterveyssuunnitelma ja seurata sen toteutumista.

Vaikuttavuus Työterveyshuollon tavoitteena on edistää työssäkäyvän väestön terveyttä ja työkykyä.

Työterveyshuollolla on erityinen rooli ja asiantuntemus työkyvyn arvioinnissa, ylläpitämisessä japalauttamisessa.Vaikuttava työterveyshuolto vähentää sairauspoissaoloja, ennaltaehkäisee ennenaikaistaeläköitymistä ja pidentää työuria.

Hyvin toimiva työterveysyhteistyö edistää työympäristön turvallisuutta, työyhteisöjen toimivuutta jatyöntekijöiden työkykyisyyttä.

Sidosryhmätja

kumppanuudet

Ulkoiset sidosryhmät ja kumppanuudet

· Asiakkaat, asiakasorganisaatiot

· Eläkevakuutusyhtiöt (esim. Keva, Mela, yksityiset palveluntuottajat)

· Työtapaturmavakuuttajat

· Perusterveydenhuolto (tulevat sote-keskukset)

· Erikoissairaanhoito

· Sosiaalipalvelut

· Hyvinvointi- ja sairaanhoitopalvelut sekä hoito- ja kuntoutuspalvelut (yksityiset, julkiset jakolmannen sektorin toimijat)

· Kunnat (kuntien hyvinvointipalvelut)

· Kela

· Työterveyslaitos

· THL

· STM

3(10)

· Kuntaliitto

· Järjestöt ja yhdistykset kuten esim. Työ ja Terveys ry

· Terveydenhuollon oppilaitokset ja Helsingin yliopisto

· Seurakunnat

· Apteekki

· muut viranomaiset (esim. Avi, Valvira)Ostetut palvelut:

· Tutkimuspalveluiden tuottajat (mm. laboratorio- ja kuvantamistutkimukset)

· Työvoiman vuokraus (esim. vuokralääkärit)

· Ulkopuolelta ostetut työterveyspalvelut ja erikoislääkärikonsultaatiot

· Tietojärjestelmän toimittajat (mm. potilastietoon, raportointiin, taloushallintoon ym. liittyvät)

· Muut toiminnan tuottamiseen tarvittavat palvelut (mm. tila-, henkilöstöhallinto-, huolto-ym.palvelut)

Palvelulupaus

Työterveyshuollon palveluntuottajilla on erilaisia palvelulupauksia. Palvelulupaukset liittyvät yleensäkustannustehokkuuteen, vaikuttavuuteen ja laatuun ja noudattavat asetusta hyvästätyöterveyshuoltokäytännöstä.

Henkilöstö

Palvelutuotannon henkilöstörakenne:Työterveyshuollon ammattihenkilöt

• Työterveyshoitajat• Työterveyslääkärit

Työterveyshuollon asiantuntijat• Työfysioterapeutit• Työterveyspsykologit• Sosiaalityöntekijät

Muu henkilökunta• Vastaanottohoitajat / Työterveyssihteerit (ajanvaraus, toimistotyöt)• Sairaanhoitajat• Sopimus- ja taloushenkilöstö• Esimiehet ja hallinto

Ammattihenkilöiden pätevyysvaatimukset

Päätoimisesti työterveyshuollossa toimivan lääkärin tulee olla työterveyshuollon erikoislääkäri taierikoistuva lääkäri. Päätoimisesti toimiva lääkäri toimii työterveyshuollon tehtävissä keskimäärin 20tuntia viikossa tai enemmän. Osa-aikaisesti toimiva lääkäri on työterveyshuollon tehtävissäkeskimäärin alle 20 tuntia viikossa. Hänellä tulee olla vähintään 15 opintopisteen laajuinentyöterveyshuollon koulutus vähintään kahden vuoden kuluttua siitä, kun hän on siirtynyttyöterveyshuollon tehtäviin.

Laillistetulla terveydenhoitajalla tulee olla vähintään 15 opintopisteen laajuinen työterveyshuollonkoulutus vähintään kahden vuoden kuluttua siitä, kun hän on siirtynyt työterveyshuollon tehtäviin.Terveydenhoitaja voi hankkia pätevyyden myös ammattikorkeakoulujen järjestämässätäydennyskoulutuksessa. Työterveyslaitos ja ammattikorkeakoulujen verkosto soveltavat yhdessälaadittua opetussuunnitelmaa.

Asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset

Laillistetulla fysioterapeutilla ja psykologilla tulee olla vähintään 15 opintopisteen laajuinentyöterveyshuollon koulutus vähintään kahden vuoden kuluttua siitä, kun hän on siirtynyttyöterveyshuollon tehtäviin.

Fysioterapeutit voivat hankkia pätevyyden myös ammattikorkeakoulujen järjestämässätäydennyskoulutuksessa. Työterveyslaitos ja ammattikorkeakoulujen verkosto soveltavat yhdessälaadittua opetussuunnitelmaa.

Psykologit voivat pätevöityä myös erikoispsykologikoulutuksen kautta. Työterveyshuollon

4(10)

pätevyyden antaa myös työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologin tutkinto, johon sisältyytyöterveyshuollon kurssit.

Muiden työterveyshuollossa toimivien asiantuntijoiden tulee suorittaa oman alankorkeakoulututkinnon lisäksi vähintään kahden opintopisteen laajuinen pätevöittävä koulutus ennentyöterveyshuollon tehtävissä toimimista. Näitä ovat esimerkiksi työhygienian, sosiaalialan,ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian tai liikunnan alanasiantuntijat.

Erikoislääkäri, jolla on muu kuin työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys, voi toimiaasiantuntijatehtävissä.

Työterveysorganisaatioissa järjestetään työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkäreiden ja -hoitajienkoulutusta

Palvelua tuottavan henkilöstön työntekijäkokemus:Työarki:Työterveyshenkilöstön työ tehdään moniammatillisissa tiimeissä ja työ vaatii työterveyshuollollistaerikoisosaamista. Työssä tarvitaan joustavuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Työssä voi vaikuttaasekä asiakasorganisaation strategisten tavoitteiden tukemiseen ja tuloksellisuuteen ettäyksilöasiakkaiden työhyvinvointiin. Työterveyshenkilöstö kokee työnsä sisällön yleensämotivoivana.

Työtehtävät koostuvat ennaltaehkäisevän työn yksilöön kohdistuvista toimenpiteistä (esim.terveystarkastukset, ohjaus ja neuvonta, potilasvastaanotot, neuvottelut) sekä yrityksiin jayhteisöihin kohdistuvasta ennaltaehkäisevän työn toimenpiteistä (esim. työpaikkaselvitykset,raportit ja toimintasuunnitelmien tekeminen) ja sairaudenhoidosta.

Mitkä ovat työhön liittyvät päällimmäiset haasteet ja tyytyväisyyden aiheet?Haasteet: Hyvin erityyppisten asiakkaiden/ asiakkuuksien haasteet, esim. pienten yritysten tiukkataloudellinen tilanne saattaa vaikeuttaa yhteistyötä. Työn haasteena koetaan usein myösasiakkaiden odotusten ja työterveyssopimusten mahdollisuuksien välinen ristiriita sekäennaltaehkäisevän ja sairaanhoidon painotuserot.Tyytyväisyyden aiheet: Mahdollisuus olla ylläpitämässä työikäisen väestön työkykyä jahyvinvointia. Yhteiskunnallinen tehtävä tukea työikäisen väestön työkykyä. Moniammatillisenyhteistyön tuoma osaaminen asiakkaan/ asiakkuuden hyväksi.

Arvio henkilökuntamäärästä

Uudenmaan kunnallisissa työterveyspalveluissa ja HUS-Työterveydessä työskentelee tällä hetkellä

n. 437 työntekijää

• Työterveyshoitajat 174

• Työterveyslääkärit 106 (joista vuokralääkärit 37)

• Työfysioterapeutit 38

• Työterveyspsykologit 27

• Muu henkilökunta 92

• Työterveyshuoltoon erikoistuvien kouluttajalääkäreitä 11

Osa kunnallisista työterveyshuolloista on ulkoistanut toimintansa. Ulkoistettuja palveluita tuottava

henkilöstö ei sisälly mainittuihin 437 työntekijään.

Resurssit · Selvityksen piirissä olevan 26 kunnan, kuntayhtymän ja kaupungin oman henkilökunnan,

järjestämisvastuulla olevan yritystyöterveyshuollon ja HUS:n työterveyshuollon liikevaihto

on yhteensä n. 49,3 M€ . Tästä n. 6 M€ on ostopalvelua.

· Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kokonaismyynnistä on 24 M€ (49%).

• Kunnallisen järjestämisvastuun ja HUS:n työterveyshuollon hoidon piirissä on

Uudellamaalla n. 164.000 työntekijää, joista yrityksissä työskentelee 53.000 työntekijää.

5(10)

• Yrityksiä ja yrittäjiä on hoidossa n. 8.000 kpl

• Kuntien omistamia yrityksiä on hoidossa 34 kpl

• N.60.000 kunnan työntekijän on arvioitu siirtyvän töihin maakuntaan. Kuntaan jäävän

henkilökunnan osuus on tällöin n. 51.300 työntekijää. Näistä työntekijöistä ainakin Helsinki

ja Espoo (yhteensä n. 30.000 työntekijää) jatkaa todennäköisimmin itse oman

henkilökunnan työterveyspalveluiden tuotantoa.

• Suurimmalla osalla kunnan työntekijöistä on sairaanhoidon sopimus.

• Uudenmaan työterveyshuollon vaikutuksen piirissä olisi näin ollen potentiaalista nykyistä

asiakaskuntaa 100.000-130.000 työntekijää

• Pääkaupunkiseudun työterveyshuollon markkinaosuutta ei pystytä luotettavasti arvioimaan

työterveyshuollon toimintalukujen puuttuessa alalta Uudeltamaalta.

Hyvätkäytänn

öt,kehittä

mis-hankkee

t

Kuvaa lyhyesti viime vuosina kehitettyjä uusia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä sekätoimintatapainnovaatioita palvelun tuottamisessa.

· Ennenaikaisen työkyvyttömyyden lasku. Vuosien 2005 ja 2014 välillä 25-vuotiaalle laskettutyökyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan odote laski 2,25 vuodesta 1,88 vuoteen.mm.http://www.etk.fi/wp-content/uploads/Tyokyvyttomyyden_vuoksi_menetetty_tyoura.pdf

· Työkyvyn tuen käytännöt (ns. 30-60-90 päivän käytännöt. Esim. https://www.keva.fi/globalassets/2-

tiedostot/ta-tiedostot/tyoelamapalvelut/liite_30_60_90_roolit_ja_vastuut_lahti.pdf)

· Digitaaliset kehittämishankkeet (mm.virtuaalivastaanotot ja chat-palvelu, etämittauslaitteetja sähköinen sopimusprosessi)

· Sairauspoissaolojen kirjoittamissuositukset lääkäreille.

· Työterveyshuoltojen toimintaa ohjaamaan Työterveyslaitos on julkaissut Hyvätyöterveyshuoltokäytäntö –oppaan ja työterveyshuollon toiminnan itsearviointiinLaatuavaimen. (www.terveysportti.fi).

· Työterveyshuollon laatua ja vaikuttavuutta parantamaan on perustettu työterveyshuoltojenlaatuverkosto ja avattu Laatuportaali, jota kautta tarjotaan tietoa työterveyshuolloista(www.työterveydeksi.fi), sekä työkaluja ja koulutusta työterveyshuoltotoiminnan laadun javaikuttavuuden parantamiseksi (www.laatuportaali.fi).

· Työterveyslaitos on tuomassa useita uusia sähköisiä palveluita ja työkalujatyöterveyshuoltojen ja yritysten käyttöön, joista esimerkkinä pientyöpaikkojen riskienarviointiin tarkoitettu e-Pira.

· SEITTI-hankkeessa (2008–2012) on kehitetty kunnallista työterveyshuoltoa alueellisestiosana muuta terveydenhuoltoa ja yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa.

· Hahmotus-hanke (2014-2015) selvitti viiden sairaanhoitopiirin alueella, miten työkyvyntukeminen ja sen koordinaatio toteutuivat toimijoiden välisessä yhteistyössä.

Ilmoita palvelua koskevat olennaiset käynnissä olevat kehittämishankkeet.

mm. seuraavat pääosin työterveyslaitoksen hankkeet ovat valtakunnallisesti käynnissä

· TYÖKE, verkostoilla tehoa SOTE:n tukeen ja työikäisten terveyteen

· Maakunta18, Työhyvinvoinnin tiedolla johtamisen malli maakunnilleTTP-Työttömien terveyspalvelujen sisällön ja rakenteen kehittäminenhttps://www.ttl.fi/tutkimushanke/tyottomien-terveyspalvelujen-sisallon-rakenteen-kehittaminen-party-osahanke/

· OTE- Osatyökykyisille tie työelämään http://stm.fi/hankkeet/osatyokykyisyys

· TTL: laatuportaali ja vaikuttavuuden mittaaminen

· Lukuisat digitalisaatioon ja robotiikkaan liittyvät palvelu ja hoitoprosesseja sujuvoittavathankkeet mm. työterveyshuollon osuu ODA hankkeessa.

Palvelujen

yhdyspinPalvelun yhdyspinnat muiden palvelujen ja palveluprosessien kanssa.

Keskeisimmät yhdyspinnat ja synergiamahdollisuudet muodostuvat niistä palveluidentuottajista,

6(10)

natjayhteisty

ömuidenpalvelui

denkanssa

joiden piirissä työterveyshuollon asiakkaat ja asiakkuudet liikkuvat. Tällaisia ovat mm.:

· Perusterveydenhuolto (mm. tulevat sote-keskukset)

· Erikoissairaanhoito

· Tutkimuspalveluiden tuottajat (esim. laboratorio- ja kuvantamistutkimukset)

· Muut hoito- ja kuntoutuspalvelut

· Sosiaalipalvelut

· Kela ja eläkevakuutusyhtiöt (esim. Keva, Mela, yksityiset palveluntuottajat)

· Työtapaturmavakuuttajat

· Apteekki

· Kunnat (kuntien hyvinvointipalvelut)

· Alan järjestöt ja yhdistykset

Muut yhdyspinnat muodostuvat työterveyspalveluita tukevista palveluyhdyspinnoista tai

työterveyshuollon kanssa kiinteästi operoivista yhteistyökumppaneista esim.:

· Tietojärjestelmien toimittajat (esim. potilastiedot ja raportointi)

· Muut toiminnan tuottamiseen tarvittavat palvelut (tila-, henkilöstöhallinto-, huolto-

ym.palvelut)

· Työterveyslaitos

· THL

· STM

· Kuntaliitto

· Terveydenhuollon oppilaitokset ja Helsingin yliopisto

Palvelunlaatu Palvelun laadulle asetetut tavoitteet:

Hyvässä työterveyshuoltokäytännössä todetaan työterveyshuoltopalveluiden sisältö (esim.työpaikkaselvitykset, lakisääteiset tarkastukset). Asiakasorganisaation kanssa on voitu asettaapalvelun laatutavoitteet.

Miten laatua ja onnistumista arvioidaan.Työterveyshuollolta edellytetään kirjallista laatujärjestelmää. Käytössä olevat laatujärjestelmät ovatorganisaatioiden itsensä kehittämiä tai esim. Työterveyslaitoksen Laatuavain tai EFQM-malli.

Toiminnallisetjataloudell

isetmittarit

Palvelua kuvaavat keskeisimmät toiminnalliset ja taloudelliset mittarit

· Työkykymittarit (sairauspoissaolot, varhe-maksut, ennenaikaiset eläköitymiset)

· Työterveyspalveluiden toimintaluvut

· Asiakkuuksien ja asiakasmäärien seuranta

· Talous (Tulos, kustannustehokkuus, esim. laskutettavan työn osuus työajasta)

Osallisuusja

vaikuttaminen

Palvelujen käyttäjien mahdollisuutta osallistua toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen jaarviointiin.

Asiakasorganisaatiot:

Strateginen kiinteä yhteys johtoon. Kanavat esim.: työpaikkaselvitys, vuosittaisettoimintasuunnitelmat, raportit, varhaisen tuen malli, asiakastyytyväisyyden seuranta.Asiakasorganisaatioiden valmius asettaa tavoitteita tai seurata tuloksia vaihtelee.

Käyttäjäasiakkaat:Kanavat: työterveyspalveluiden käytön yhteydessä annattava palaute jaasiakastyytyväisyyskyselyt.Yksilöasiakkaiden mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun ja arviointiin vaihtelee

7(10)

asiakkaan tietämyksen ja vaikutushalun mukaan työterveyssopimuksen puitteissa.Kielellise

toikeudet

Miten kielelliset oikeudet on turvattu palveluntuotannossa (kaksikieliset kunnat).Palvelu toteutuu suomen- ja ruotsinkielellä. Pääkaupunkiseudulla on käytössä yleisesti myösenglanti. Työterveyshuollossa tulisi voida asioida omalla äidinkielellään haastavissa työkykyynvaikuttavissa tilanteissa (mm. työkykyneuvottelut). Monikielisyys lisääntyy Uudellamaallamerkittävästi tulevaisuudessa ja tulkkien tarve lisääntyy.

Muutoksen

mahdollisuudetjauhat

jamuutos

asiakas-näkökul

masta

Arvioi lyhyesti sote- uudistuksen mahdollisuuksia palvelun tuottamisen näkökulmasta.

Työterveyshuolto erikoisalana

Vaikuttava työterveyshuolto on kustannustehokasta ja asiakkaan tarpeet huomioivaa.Työterveyshuoltotoiminnassa on elementtejä, joita voisi hyödyntää muussa terveydenhuollossa.Näitä ovat mm. työpaikkojen, työolojen ja työn terveysvaikutusten tuntemus, työkyvyn edistäminen,laaja-alaisuus sekä moniammatillinen tiimitoiminta,

Työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen on työterveyshuollon erikoisosaamista ja siinätyöterveyshuolto voi tukea muita terveydenhuoltotoimijoita. Työterveyshuolto hoitaa työkykyriskiäasiakasorganisaatioiden kanssa yhteistyössä.

Työterveyshuollon piirissä on merkittävä osa työikäisen väestön terveyspalveluista jatyöterveyspalvelut tuotetaan kustannustehokkaasti.

Työterveyshuollon yhteistyö perus- ja erikoissairaanhoidon kanssa mahdollistaa toimivat hoitopolutasiakkaille (esim. tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä psyykkiset sairaudet).

Uhkana on työterveyshuollon sairaanhoitopainotteisuus, jos sairaanhoito ei perustu hoidon tarpeenarviointiin. Painopiste tulisi olla työterveyshuollon ydintoiminnassa, ennaltaehkäisyssä, työkyvynedistämisessä.

Työterveyshuollon rahoitusmalliTyöterveyspalvelumaksut maksaa työnantaja ja ne ovat käyttäjäasiakkaille maksuttomia

Työnantaja voi hakea kustannuksista Kela-korvausta korvausrajaan asti

· Lakisääteisen työterveyshuollon (Kela-korvausluokka I) kustannuksista n. 60%

· Sairaanhoidon (Kela-korvausluokka II) kustannuksista n. 50%

Työterveyspalveluiden lopulliset rahoitusosuudet mm. työtulovakuutuksen kautta

· Työnantaja noin 87 %

· Työntekijät noin 12 %

Työterveyshuollon rahoituksen muutokset voivat muuttaa työterveyshuollon painotuksia ja vaikuttaatyönantajien halukkuuteen kustantaa palveluita työntekijöilleen.

Uudenmaanlaajuinen julkinen työterveyshuolto

1. Sote-uudistus avaa Uudellamaalla maakunnalle mahdollisuuden tarjota palvelutkustannustehokkaasti, laajalla verkostolla ja yhtenäisellä laadulla.

Työterveyshuolto on valmistautunut aloittaman Uudenmaa laajuisen työterveyshuollon tuottamisenmm. osakeyhtiömuodossa 1.1.2019. Valmisteluaika suunnittelusta toteutuksen käynnistämiseen onerittäin lyhyt, mutta mahdollinen.

2. Vahvistaa elinvoimaa

Maakunnallinen työterveyshuolto tukee alueen yritysten toimintamahdollisuuksia ja elinvoimaa.

8(10)

Maakunnallinen toimija tarjoaa työterveyspalvelut asiakkaille valikoimatta asiakaskuntaa.

3. Tukee maakunnan strategiaa

Maakunnalliset yhtiömuotoiset työterveyspalvelut tukevat maakunnallista palvelustrategiaa yhdessä

maakunnan sote-liikelaitosten ja tulevien sote-yhtiöiden kanssa

Saumattomien hoitopolkujen takaamiseksi työterveyshuollon palvelut tulee integroida kiinteästi

maakunnan muihin sote-palveluihin.

4. Laaja olemassa oleva palveluverkko

Kunnallisilla palveluidentuottajilla ja HUS-Työterveydellä on kattava ja toimiva palveluverkko

Uudellamaalla. Työterveysasemia on 31. Tämän lisäksi pääkaupunkiseudulla on avautumassa

virtuaalinen työterveysasema, josta voidaan tarjota työterveyshuollon ennaltaehkäisevää ja

sairaanhoidon palvelua (mm. virtuaalivastaanotto, etäkommunikointi sekä etämittaukset) koko

maakunnan alueella.

5. Kustannustehokkuus

Työterveyshuolto on volyymituote, jota kannattaa tuottaa laadullisista ja taloudellisista syistä

suurena maakunnan kokoisena toimijana

Maakunnallisia työterveyspalveluita tuotetaan kustannustehokkaasti asiakkaan tarpeen ohjaamina,

mikä mahdollistaa kokonaiskustannuksiltaan edullisen ratkaisun.

Maakuntauudistuksen aiheuttamat paineet sote- ym. sektoreiden henkilöstölle

Sote-sektorin työntekijät, työterveyshuollon henkilökunta mukaan lukien, kokee merkittäväämonitahoista muutospainetta.

Mikä on uuden maakunnan palvelutoiminnassa kriittisintä asiakkaan saaman palvelunvaikuttavuuden ja laadun näkökulmasta? Sekä miten maakunnan pitääasiakasnäkökulmasta jatkossa onnistua, niin että tehtävä tulee hyvin hoidettua?

• Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus• Asiakaslähtöiset palvelut ovat lähellä, nopeasti, helposti, kustannustehokkaasti ja edullisesti

saatavissa• Asiakas on mukana palveluiden jatkuvassa kehityksessä• Työterveyshuolto on volyymituote. Palvelut tulee tuottaa riittävän isolla volyymillä, jotta

palvelun hinta ja laatu pystytään varmistamaan• Laaja maakunnan kattava palveluverkko• Digitalisaation ja robotiikan hyödyntäminen• Korvauspolitiikka, joka tukee yrityksen mahdollisuuksia ostaa palveluita

Muutoksenuhat Sote- ja maakuntauudistuksen uhat palvelun tuottamisen näkökulmasta.

Työterveyshuolto on Suomessa yksi toimivimpia terveyshuollon järjestelmiä. Muutostilanteessatulee turvata niiden yhdyspintojen toimivuus, jotka ovat olleet hyväksi havaittuja. Muutostilannemahdollistaa myös uusien toiminnallisten yhteyksien rakentamisen asiakkuuden ja asiakkaanhoidon tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi. Uhkana on siten myös jättää muutostilanteentuomat mahdollisuudet käyttämättä.

Työterveyshuollon järjestämisvastuun siirtyessä kunnalta maakunnalle, uhkana on kadottaa ei-

kaupallinen työterveyspalveluiden tuotanto maakunnan alueella. Lainsäädännön tulisi taata

maakunnalle taloudellisesti ja toiminnallisesti samanlainen mahdollisuus tarjota palveluita kuin

yksityissektorille. Maakunnan alueella julkisesti tuotetun työterveyshuollon toiminta voi vaikeutua ja

muuttua taloudellisesti haastavaksi, mm. raskaamman organisaation ja raportointivelvollisuuden

9(10)

vuoksi.

Työterveyshuollon yhteistyö perustuu suunnitelmallisuuteen ja pitkäaikaiseen kumppanuuteen.

Kunta on työnantajana eriarvoisessa asemassa työterveyspalveluiden ostajana yrityksiin nähden.

Kunnan on mahdollista taata pitkäaikainen työterveyshuollon kumppani ainoastaan tuottamalla

palvelut itse. Muussa tapauksessa kunnan tulee kilpailuttaa palvelut säännöllisesti. Palvelun

tuottaminen itse on mahdollista käytännössä ainoastaan maakunnalla ja Suomen suurimmilla

kaupungeilla. Pienempien kuntien osaksi jää kilpailutus. Yritykset sen sijaan voivat valita

työterveyspalveluiden tuottajan ja jatkaa yhteistyötä tarkoituksenmukaisen ajanjakson. Sote- ja

maakuntauudistuksessa olisi mahdollisuus korjata tämä epäkohta luomalla laillinen menettely, jolla

kunta voisi ostaa palveluita niin halutessaan maakunnalta kilpailuttamatta palvelua.

Muuttoiminta

-ympärist

önmuutoks

et

Mahdolliset muutokset perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutuksensosiaalipalveluiden ym. yhteistyökumppaneiden tuotannossa sote-muutosten yhteydessä.Yhteiskunnalliset muutokset ja alalla tapahtuvat muutokset.

Yhdyspinnat

Muutostilanteessa tulee turvata niiden yhteistyötoimintojen yhdyspintojen toimivuus, jotka ovatolleet hyväksi havaittuja. Muutostilanne mahdollistaa myös uusien toiminnallisten yhteyksienrakentamisen asiakkuuden ja asiakkaan hoidon tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi.

Megatrendien vaikutus työterveyshuoltoon

· Digitalisaation mahdollistamat terveydenhuollon uudet toimintatavat sekä

asiakaskokemuksen ja yksilöllisyyden entistä vahvempi huomioiminen ovat keskiössä

toiminnan kehittämisessä.

· Erittäin voimakkaasti kehittyvä terveys- ja bioteknologia, robotiikka ja Iot sekä yksilöiden ja

organisaatioiden itsensä mittaamien ja keräämien terveyteen vaikuttavien tietojen

reaaliaikainen saatavuus muuttaa diagnosointia, hoitoa sekä palveluiden tuotanto- ja

jakelutapaa merkittävästi jo lähivuosina. Työterveyshuollon tulee mm. lähitulevaisuudessa

ratkaista teknisesti sekä uusin prosessein, miten hyödynnetään asiakkaan jakama

informaatio ja yhdistetään se olemassa olevaan dataan henkilön terveydestä.

· Työterveyshuollon erityisasiantuntemus kohdistuu työn ja terveyden suhteeseen. Työmme

kohteen eli asiakkaittemme työn fundamentaaliset muutokset mm. robotisaation ja

digitalisaation myötä, muuttavat työterveyshuollon työn kohdetta ja sisältöä merkittävästi

useilla toimialoilla esim. logistiikka, asuminen, palvelutuotanto (esim. hitsari->

hitsausrobottia ohjaava henkilö). Samalla rinnalla säilyvät perinteiset työskentelytavat.

· Terveydenhuolto on vahvasti nouseva trendi ja liike-elämän erityinen kiinnostuksen kohde.

Kuluttajalle ja organisaatioille suunnattuja terveyttä edistäviä tuotteita, paleluita ja

sovelluksia tulee markkinoille ennennäkemätön määrä.

· Entistä vahvempi kaupungistuminen sekä maahanmuutto Uudellamaalla lisää työvoiman

määrää alueella.

· Ikääntyvät työntekijät määrä ja sitä kautta työkyvyn tuen määrä työelämässä kasvaa.

· Työn luonteen muuttuminen: pirstaleiset työurat, vuokra- ym. poikkeavien työsuhteidenyleistyminen, pientyöpaikat, etätyön yleistyminen

Työterveys 2025 kehittämislinjaukset

Työterveys 2025 kehittämislinjauksilla on maakunnallista työterveyshuollon toiminta tukevatyhteneväiset tavoitteet.

http://stm.fi/documents/1271139/3949516/Ty%C3%B6terveys+2025+%E2%80%93+yhteisty%C3%B6ll%C3%A4+ty%C3%B6kyky%C3%A4+ja+terveytt%C3%A4.pdf/99272658-2f88-4190-8f42-23a9a09ed29a

10(10)

Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä kehittämislinjauksilla tavoitellaan sitä, että

1) työterveyshuolto on toiminnallisesti integroitunut sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään,

2) työterveyshuolto-, terveydenhoito- ja kuntoutusjärjestelmä tekevät oikea-aikaisesti yhteistyötä

työikäisten työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työkyvyn palauttamisessa,

3) työterveyshuollolla on valmiudet vastata työn ja työn tekemisen tuomiin terveydellisiin ja

työkyvyn haasteisiin,

4) kaikki työnantajat ovat järjestäneet työterveyshuollon yrityksen koosta riippumatta,

5) työterveyshuolto on merkittävä yhteistyökumppani työpaikoilla työkyvyn edistämisessä ja

työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja

6) työterveyshuolto kehittää palvelujaan vastaamaan pientyöpaikkojen ja yrittäjien tarpeita.

Sote- ja maakuntauudistusTyöterveyshuoltoNykytilankartoitus, raporttiTyöryhmä: Leena Forss-Latvala/ HUS, Kaija Hannula/Kirkkonummi, Marjo Heikinheimo/ Espoo, Anne-Marie Hovi pj,/Vantaa, Tiina Pohjonen/ Helsinki, Carita Schröder/ Itä-Uusimaa,Samuli Salanterä/ Keski-Uusimaa, Merja Sarjanen/ Länsi-Uusimaa

30.4.2017

Sisällysluettelo

• Työterveyshuollon tavoite

• Työterveyshuollon vaikuttavuus ja laatu

• Työterveyshuoltolaki ja suositukset

• Työterveyshuollon asiakkuudet

• Työterveyspalvelut/ tuotteet

• Työterveyspalveluiden rahoitus

• Työterveyshuollon henkilöstö

• Työterveyspalveluiden kriittiset yhdyspinnat

• Uudenmaan erityispiirteet työterveyspalveluidennäkökulmasta

• Työterveyspalveluiden kriittisimmät elementit liittyenvaikuttavuuteen ja laatuun

• Megatrendien vaikutus

• Osallistaminen

Työterveyshuolto on työn ja terveyden välisen

suhteen asiantuntija,

joka huolehtii yhdessä työpaikkojen kanssa

henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä

sekä työturvallisuudesta.

Työterveyshuollon tavoite• Työterveyshuolto on työnantajan strateginen kumppani

ja lisäarvon tuottaja henkilöriskien hallinnassa

• Työkyvyn hallinta• Työterveyshuolto edistää työssäkäyvän väestön terveyttä ja työkykyä ja

työnimua

• Työterveyshuolto vähentää sairauspoissaoloja, ennaltaehkäiseeennenaikaista eläköitymistä ja pidentää työuria

• Työterveyshuollolla on erityinen rooli ja asiantuntemus työkyvynarvioinnissa, ylläpitämisessä ja palauttamisessa

• Työn, työympäristön ja työyhteisön terveellisyydenasiantuntemus• Työterveyshuolto on työn ja työelämän muutosten terveysvaikutusten

erityisasiantuntija. Perusterveydenhuollon yksilön terveyden edistämisenlisäksi työterveys tukee työyhteisön toimintaa.

• Työterveyshuolto edistää työympäristön turvallisuutta, työyhteisöjentoimivuutta ja työntekijöiden työkykyisyyttä

palaa päävalikkoon

Työterveyshuollon vaikuttavuus ja laatu

• Työterveyshuolto on investointi

• Palveluita voidaan kuvata ja vaikuttavuutta mitata

• Keskeisimmät toiminnalliset mittarit• Työkykymittarit (työkykyisyys, sairauspoissaolot, varhemaksut,

ennenaikaiset eläköitymiset)

• Työterveyspalveluiden toimintaluvut

• Kustannusmittarit

• Työterveyshuollon toimijoilta edellytetään kirjallista

laadunohjausjärjestelmää

palaa päävalikkoon

Työterveyshuoltolaki ja suositukset• Terveydenhuoltolain (1326/2010) 18§ mukaan kunnan tulee

järjestää alueellaan työskenteleville työntekijöille, alueellaantoimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekevilletyöterveyshuoltolain ja sen nojalla annettujen säädöksienmukaisia työterveyshuoltopalveluja. Järjestämisvastuu siirtyytodennäköisimmin maakunnalle 1.1.2019.

• Sopimuspohjaisesti palveluihin voidaan sisällyttää myössairaanhoito (14§). Työterveyshuoltolaki (1383/2001, 12§)velvoittaa työnantajan järjestämään työntekijöilleentyöterveyshuoltopalvelut.

• Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksena (5/2015) on, ettähyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisestityöterveyshuolto tulisi toteuttaa yhtenä kokonaisuutena niin,että samat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijattoteuttavat sekä ehkäisevää työterveyshuoltoa ettäsairaanhoitoa.

palaa päävalikkoon

Työterveyshuollon asiakkuudet• Työterveyspalvelut perustuvat maksaja-asiakkaan kanssa

tehtävään palvelusopimukseen ja toimintasuunnitelmaan

• Asiakkuuden luonne on tyypillisesti tavoitteellista,pitkäaikaista tiiviiseen työterveysyhteistyöhön perustuvaa.Yhteistyöhön vaikuttavat yrityksen koko, asiakassuhteenkesto sekä toimialan työn muutokset, riskit, kuormitustekijätja altisteet.

• Asiakassegmentit voidaan jakaa esim. sopimussisällön(Ennaltaehkäisevä ns. Kela I ja lisäksi sairaanhoito ns. Kela2), yrityksen koon sekä työterveystarpeiden mukaan.

• Työterveyshuolto on jo suurelta osin valinnanvapaudenpiirissä, koska työnantaja valitsee työterveyspalveluidentuottajan. Työntekijät voivat valita sairaanhoitopalveluitatyöterveyshuollosta, terveyskeskuksesta tai itse maksaenyksityissektorilta. Näin ollen maakunnallinentyöterveyspalveluiden tuottaja voi tukea maakunnallistensote-palveluiden strategiaa kumppanuudella.

palaa päävalikkoon

Työterveyshuollon asiakkuudet

• Työterveyshuollon asiakkuus poikkeaa muustaterveydenhuollon asiakkuudesta, koska

• Asiakkaina ovat kunnat, asiakasyritykset ja yhteisöt (eli ostaja-asiakkaat) sekä kyseisten yritysten ja yhteisöjen työntekijät(käyttäjäasiakkaat).

• Palveluiden käyttäjäasiakkaana on yksittäinen työntekijä, työpaikanesimies tai työyhteisö silloin, kun palvelu tai interventio kohdistuuesim. työpaikkaan.

palaa päävalikkoon

Työterveyspalvelut/ tuotteet• Työterveyspalveluiden sisältö

• Ennaltaehkäisevät, lakisääteiset työterveyspalvelut

• Sairaanhoitopalvelut (erikseen sovittaessa)

• Muut työhyvinvointi- ja terveydenhuoltopalvelut (erikseensovittaessa)

• Työterveyshuoltolaki ja –asetus määräävätminimitason, jona työterveyshuolto tuleetyöntekijöille tarjota, mutta työnantaja sopiierikseen työterveyspalveluiden laajuudesta yliminimin työnantajan ja työterveyspalveluidentuottajan välisellä sopimuksella.

palaa päävalikkoon

Työterveyspalveluiden rahoitus• Työterveyspalvelumaksut maksaa työnantaja

• Työterveyspalvelut ovat käyttäjäasiakkaille maksuttomia

• Työnantaja voi hakea kustannuksista Kela-korvaustakorvausrajaan asti• Lakisääteisen työterveyshuollon (Kela-korvausluokka I) kustannuksista n.

60%

• Sairaanhoidon (Kela-korvausluokka II) kustannuksista n. 50%

• Työterveyspalveluiden lopulliset rahoitusosuudet mm.työtulovakuutuksen kautta• Työnantaja noin 87 %

• Työntekijät noin 12 %

palaa päävalikkoon

Työterveyshuollon henkilöstö

• Työterveyspalveluita toteutetaan moniammatillisinatiimeinä

• Työ vaatii työterveyshuollollista erikoisosaamista jaerikoiskoulutusta

• Työterveyspalveluita tuottavat henkilöstöryhmät• Työterveyshoitajat

• Työterveyslääkärit

• Työfysioterapeutit

• Työterveyspsykologit

• Muu henkilökunta (sosiaalityöntekijät, vastaanottohoitajat,työterveyssihteerit, sairaanhoitajat, sopimus- ja taloushenkilöstö,esimiehet ja hallinto)

• Työterveysorganisaatioissa järjestetään työterveyshuoltoonerikoistuvien lääkäreiden ja -hoitajien koulutusta

palaa päävalikkoon

Työterveyspalveluiden kriittiset yhdyspinnat• Perusterveydenhuolto (mm. tulevat sote-keskukset)

• Erikoissairaanhoito

• Sosiaalipalvelut

• Tutkimuspalveluiden tuottajat (esim. laboratorio- ja kuvantamistutkimukset)

• Muut hoito- ja kuntoutuspalvelut

• Kunnat (kuntien hyvinvointipalvelut)

• Kela ja eläkevakuutusyhtiöt (esim. Keva, Mela, yksityiset palveluntuottajat)

• Työtapaturmavakuuttajat

• Työterveyslaitos

• THL

• STM

• Kuntaliitto

• Terveydenhuollon oppilaitokset ja Helsingin Yliopisto

• Apteekki

• Alan järjestöt ja yhdistykset

• Tietojärjestelmien toimittajat (esim. potilastiedot ja raportointi)

• Muut toiminnan tuottamiseen tarvittavat palvelut (tila-, henkilöstöhallinto-,huolto- ym. palvelut)

• palaa päävalikkoon

Uudenmaan erityispiirteettyöterveyspalveluiden näkökulmasta

• Väkirikkain alue

• Eniten työpaikkoja

• Monikielisyys ja -kulttuurisuus

• Monipuolinen yhdyskuntarakenne (kaupungit jamaaseutu)

• Suuri toimialakirjo

• Paljon terveydenhuollon ja sosiaalipalveluidenhenkilöstöä asiakkaina

palaa päävalikkoon

Työterveyspalveluiden kriittisimmät elementitliittyen vaikuttavuuteen ja laatuun

• Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus

• Asiakaslähtöiset palvelut ovat lähellä, nopeasti, helposti,kustannustehokkaasti ja edullisesti saatavissa

• Asiakas on mukana palveluiden jatkuvassa kehityksessä

• Työterveyshuolto on volyymituote. Palvelut tulee tuottaariittävän isolla volyymillä, jotta palvelun hinta ja laatupystytään varmistamaan

• Laaja maakunnan kattava palveluverkko

• Digitalisaation ja robotiikan hyödyntäminen

• Korvauspolitiikka, joka tukee yrityksen mahdollisuuksia ostaapalveluita

palaa päävalikkoon

Megatrendien vaikutustyöterveyshuoltoon

• Digitalisaation mahdollistamat terveydenhuollon uudet toimintatavatsekä asiakaskokemuksen ja yksilöllisyyden entistä vahvempihuomioiminen ovat keskiössä toiminnan kehittämisessä.

• Erittäin voimakkaasti kehittyvä terveys- ja bioteknologia, robotiikkaja Iot sekä yksilöiden ja organisaatioiden itsensä mittaamien jakeräämien terveyteen vaikuttavien tietojen reaaliaikainensaatavuus, muuttaa diagnosointia, hoitoa sekä palveluidentuotanto- ja jakelutapaa merkittävästi jo lähivuosina.

• Työmme kohteen eli asiakkaittemme työn fundamentaalisetmuutokset mm. robotisaation ja digitalisaation myötä, muuttavattyöterveyshuollon työn kohdetta ja sisältöä merkittävästi useillatoimialoilla. Samalla rinnalla säilyvät perinteiset työskentelytavat.

• Terveydenhuolto on vahvasti nouseva trendi ja liike-elämänerityinen kiinnostuksen kohde. Kuluttajalle ja organisaatioillesuunnattuja terveyttä edistäviä tuotteita, palveluita ja sovelluksiatulee markkinoille ennennäkemätön määrä.

• Kaupungistuminen ja maahanmuutto Uudellamaalla lisäätyövoiman määrää alueella.

• palaa päävalikkoon

Osallistaminen• Työterveyshuollon valmistelun osalta tullaan

käyttämään, ja valmisteluvaiheessa on jo käytetty,suoraa-, toiminta- ja tieto-osallisuutta.

• Valmisteluryhmä kerää työn tueksi laaja-alaisenerityisasiantuntijaryhmän

• Nykyisiltä tuottajilta on kerätty numeerisesti jalaadullisesti tietoa nykyisestä toimitustavasta sekätoiveesta tulevaisuuden työterveyshuollonjärjestämisestä.

• Työterveyshuollon sisällön ja toiminnallisuudenosalta tullaan järjestämään työpajoja sidosryhmienkanssa.

palaa päävalikkoon

Työterveyshuolto on merkittävä toimija suomalaisen terveydenhuollon kokonaisuudessa

Työterveyshuollon valmisteluryhmän kannanotto 3/2019

Työterveyshuollolla on merkittävä rooli maamme terveydenhuoltojärjestelmässä, noin 90 % työvoimasta eli 1,8 miljoonaa suomalaista on työterveyshuollon piirissä. Työterveys on lakisääteinen terveydenhuollon erikoisala. Työterveyshuollon vuotuiset kustannukset ovat alle 800 milj. euroa joka on noin 5 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Työterveyshuollon kustannuksista työnantajat vastaavat 87 %, työntekijät 12 % ja yhteiskunta 1 % osuudella. Käytännössä osa näistä kustannuksista veloitetaan työnantajilta ja työntekijöi ltätyötulovakuutuksena ja se jaetaan hakemusten perustella työterveyden Kela-korvauksina. Tästä voi helposti syntyä virheellinen käsitys, että työterveyshuolto olisi vahvasti yhteiskunnan tukemaa.

Työterveys ei ole työnantajien tarjoama luontaisetu vaan vaikuttava sekä kustannustehokas tapa vähentää sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten riskiä sekä pidentää työuria. Työterveyshuollon palvelujen laajuus on riippuvainen työnantajan tekemän työterveyshuollon sopimuksen ja toimintasuunnitelman sisällöstä. Pelkistetympänä siihen kuuluu lakisääteiset tarkastukset ja ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut. Tämän lisäksi työnantaja voi sisällyttää siihen työperäisten sairauksien hoitoa sekä työhyvinvointipalveluja. Työterveyshuollon painopisteen pitäisi olla ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä. Työterveyshuollolla on erityinen rooli ja asiantuntemus työkyvyn arvioinnissa, ylläpitämisessä ja palauttamisessa. Vaikuttava työterveyshuolto edistää työympäristön turvallisuutta, työyhteisöiden toimivuutta ja työntekijöiden työkykyä. Työterveyshuollon palveluja tuottavat työnantajien omat työterveysasemat, useampien työnantajien yhteiset työterveysyhdistykset, kuntien ja kuntayhtymien julkiset työterveyshuollot sekä yksityiset toimijat ja terveyspalveluketjut.

Työterveyshuollon rooli on merkittävä niin kansanterveydellisesti kuin kansantaloudellisesti. Vaikuttava työterveyshuolto ei ole paremmin resursoitua perusterveydenhoitoa, runsaita toimenpiteitä eikä nopeaa pääsyä lääkärille vaan työnantajan, työntekijän ja työterveyden moniammatillisen tiimin hyvää ja jatkuvaa yhteistyötä työkyvyn ja työhalun ylläpitämiseksi.

Terveydenhuollon uudistamisen tarve ei ole poistunut vaikka kaavailtu sote-uudistus ei toteutunut hallituksen suunnitelmien mukaisesti. Sote-uudistuksen linjauksista voi olla montaa mieltä, mutta työterveyshuolto yhtenä tehokkaimmista ja vaikuttavimmista suomalaisista terveydenhuollon osa-alueista oli vaarassa tulla hankkeessa sivuutetuksi. Toimiva ja työelämän muutosten mukana kehittyvä erikoisala kohtaa suuren osan aikuisväestöä heidän arjessaan. Ennaltaehkäisevä ja yksilön omaa terveysvastuuta kannustava toimintamalli on yhteiskunnallisesti sekä yksilön kannalta merkittävää.

Työterveyshuolto ei ole eriarvoistavaa toimintaa, vaan työsuojelusta ja työolojen parantamisesta aikoinaan alkanut työterveyshuolto on nykyään vaikuttavaa ja edullista terveydentuottamista, jonka käytänteistä voisi ottaa mallia suomalaista terveydenhuoltoa uudistettaessa.