Työterveyden ABC · Suomessa laki edellyttää, että kaikki työntekijät ovat työterveyshuollon...

1 TYÖTERVEYDEN SANASTO

Työterveyden ABC– mitä eri käsitteet tarkoittavat

Työterveyden ABC– mitä eri käsitteet tarkoittavat

Työterveys ja työhyvinvointi ovat laajoja käsitteitä, ja puhujasta riippuen niillä voidaan tarkoittaa eri asioita. Jotta kaikkien olisi helpompi ymmärtää, mistä puhutaan ja käydä keskustelua samoilla sanoilla, olemme koonneet tähän oppaaseen yleisimmät työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyvät käsitteet ja niiden selitykset.

Opas on jaettu neljään osaan, joista ensimmäisessä avataan työterveyden ja työhyvinvoinnin käsitteet sekä työterveyden toimijat. Toisessa osassa kerrataan lainsäädäntöä ja kolmannessa puhutaan työ terveyden käytännön toiminnasta. Neljännessä osassa käsitellään työterveyden kustannuksia, vaikuttavuutta ja raportointia.

Työterveyden ABC – mitä eri käsitteet tarkoittavat

Työterveys ja hyvinvointi

Lakisääteinen työterveys

Työterveys käytännössä

Työterveyden kustannukset, vaikuttavuus ja

raportointi


1. Työterveys ja työhyvinvointi Jokainen meistä haluaa voida työssä hyvin ja pysyä terveenä. Terve ja hyvinvoiva työntekijä on luonnollisesti motivoituneempi, luovempi ja saa enemmän aikaan kuin huonosti voiva työntekijä. Tässä osiossa kerrotaan, mitä työterveys ja työhyvinvointi ovat, miten niitä tuetaan johtamisella ja ketkä kaikki siinä ovat mukana.


TyöterveysTyöterveys on Terveystalon käyttämä käsite työterveyshuollosta. Työterveys on ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa ja työterveys-painotteista sairaanhoitoa, joka perustuu työterveyshuoltolakiin. Työterveys ylläpitää ja edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä työturvallisuutta yhdessä työnantajan kanssa.

TyöhyvinvointiTyöhyvinvointi on monen asian summa: se koostuu työstä ja sen mielekkyydestä sekä ihmisen terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Työhyvinvointi ei liity ainoastaan työelämään, vaan myös ihmisen yksityiselämän tilanne ja tapahtumat vaikuttavat siihen. Työelämässä hyvinvoinnin rakennuspalikoita ovat mielekäs työ sekä turvallinen työympäristö ja toimiva työyhteisö, jotka edistävät terveyttä ja tukevat työuraa. Työhyvinvointi lisää työmoti-vaatiota ja tuottavuutta sekä toisaalta vähentää sairauspoissaoloja. Työhyvinvoinnin kehittämisestä ovat vastuussa työnantaja ja työn-tekijät. Vaikka työhyvinvointi on yksilön kokemus, se tehdään aina yhdessä. Työterveyden palveluntarjoaja on työpaikan kumppani työhyvinvoinnin ylläpitämisessä työelämään liittyvillä osa-alueilla.

Työhyvinvoinnin johtaminenTyöhyvinvointi on yrityksen strateginen valinta. Työhyvinvoinnin johtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista työtä työhyvin-voinnin edistämiseksi työpaikalla. Käytännössä se tarkoittaa, että työntekijöiden terveys ja hyvinvointi otetaan huomioon strategi-sissa valinnoissa ja jokapäiväisessä päätöksenteossa. Työhyvin-vointia on tärkeä johtaa suunnitelmallisesti muiden organisaation liiketoiminnan osa-alueiden tapaan, sillä henkilöstön hyvinvointi parantaa myös tuottavuutta. Työhyvinvoinnin johtamisesta käyte-tään joskus myös termiä työkykyjohtaminen.

Työterveyden moniammatillinen yhteistyöMoniammatillinen toimintatapa työterveydessä tarkoittaa eri ammattilaisten yhteistyötä asiakasorganisaation tarpeiden mukaan. Yhteistyön hyöty perustuu taustalla olevaan monitieteisyyteen: kun erityisosaamista ja asiantuntemusta jaetaan, päästään parempiin tuloksiin. Moniammatillisessa tiimissä on yleensä työterveyslääkäri, -hoitaja, -psykologi ja työfysioterapeutti, mutta siihen voi kuulua myös muita työterveyden asiantuntijoita työpaikan tai työntekijän tarpeiden mukaan.

Työterveys edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä

työturvallisuutta.


Työterveyspsykologin vastaanotolla käsitellään työkykyyn ja työ-hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ja autetaan asiakasta löytämään keinoja selviytyä haastavissa tilanteissa. Työterveyspsykologi arvioi työntekijän psyykkistä työkykyä ja tekee siihen liittyviä tutkimuksia.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI tutkii ja arvioi työntekijän fyysistä työ- ja toimintakykyä, ergonomiaa ja työssä kuormittumista. Hän antaa neuvontaa ja ohjausta tuki- ja liikuntaelinten terveyden ylläpitä-misessä ja edistämisessä sekä sopivien työasentojen, -tapojen ja -liikkeiden valinnassa. Yhteistyössä työpaikan kanssa työfysiotera-peutti osallistuu ryhmävalmennuksiin sekä työtilojen ja -välineiden kehittämiseen ja suunnitteluun.

SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJA eli Terveystalossa työkykyvalmentaja antaa ammatillista kuntoutusta, kun työntekijän jatkaminen nykyi-sessä työssä tai sinne paluu on uhattuna terveydellisten syiden takia. Työkykyvalmentaja kartoittaa työntekijän mahdollisuudet palata työelämään ja auttaa löytämään parhaan ratkaisun työn-tekijän oman tulevaisuuden kannalta.

RAVITSEMUSTERAPEUTTI antaa ravitsemusneuvontaa ja auttaa teke-mään terveyttä edistäviä valintoja ruokavaliossa. Työtervey dessä ravitsemusterapeutti ohjaa esimerkiksi erikoisruokavalioissa ja painonhallinnassa. Hän antaa ravitsemusneuvontaa myös esimer-kiksi yötyötä tekeville tai diabetesta sairastaville.

Työterveyden ammattilaisetTYÖTERVEYSLÄÄKÄRI on erikoistunut työikäisten ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Työterveyslääkäriin voi ottaa yhteyttä, kun oma terveydentila mietityttää. Työterveyslää-kärin tehtävä on arvioida, vaikuttavatko oireet työkykyyn ja ovatko ne työperäisiä. Esimerkiksi selän tai hartianseudun oireilu voi liittyä työergonomiaan. Työkyvyn tukemisen lisäksi työterveyslääkäri ehkäisee ja hoitaa työtapaturmia.

TYÖTERVEYSHOITAJA ylläpitää ja edistää sekä työntekijöiden että työyhteisöjen terveyttä ja työ- ja toimintakykyä. Työterveyshoitajan keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa terveysneuvonta, työpaikan terveydellisten olosuhteiden arviointi, kuntoutukseen osallistu-minen sekä työterveyden palvelujen koordinointi työpaikkojen kanssa. Työterveyshoitajat tekevät myös terveystarkastuksia ja niihin liittyviä tutkimuksia – kuten kuulo- ja näöntutkimuksia sekä verenpaineen mittauksia – ja antavat rokotuksia. Lisäksi työterveys-hoitajan tehtäviin kuuluu työterveyspainotteinen sairaanhoito.

TYÖTERVEYSPSYKOLOGI on erikoistunut työn psyykkisiin ja sosi-aalisiin vaatimuksiin, ja hänen asiantuntemustaan hyödynnetään työpaikan psykososiaalisten tekijöiden selvittämisessä. Työter-veyspsykologi on apuna erilaisissa työyhteisön pulmatilanteissa ja auttaa löytämään toimivampia tapoja työhyvinvoinnin edistämi-seen. Hän edistää työhyvinvointia myös muun muassa kehittämällä esimiestyötä ja työyhteisötaitoja ennen kuin ongelmia ilmenee.


YhteistyökumppanitTyöterveydessä on monta yhteistyötahoa. Työnantajan, työnteki-jöiden ja työterveyspalvelujen tuottajan yhteistyöstä on säädetty laissa. Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti yli 20 työntekijää, sinne on perustettava myös työsuojelutoimikunta, jossa ovat edustettuina työnantaja, työntekijät ja toimihenkilöt. Työsuoje-lutoimikunnassa käsitellään laajakantoisia ja työpaikkaa yleisesti koskevia työsuojeluasioita.

Muita yhteistyökumppaneita ovat vakuutusyhtiöt, Kela, muu terveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja kuntoutuslaitokset. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöiden tapaturma- ja työeläkevakuutuksista. Kela puolestaan korvaa työnantajalle työterveyden järjestämisestä aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain perusteella. Muun terveydenhuollon kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti pitkäaikais-sairauksien hoidossa, ja erikoissairaanhoidon piiriin työntekijä ohja-taan työterveydestä tarpeen vaatiessa. Myös työterveys voi tarjota erikoissairaanhoidon palveluja, jos työnantaja on halunnut tarjota ne työntekijöilleen lakisääteisten palvelujen lisäksi. Kuntoutukseen työntekijä ohjataan, jos hänen työkykyään ei pystytä riittävästi tukemaan työpaikalla ja työterveydessä tehtävillä järjestelyillä.


2. Lakisääteinen työterveys Suomessa laki edellyttää, että kaikki työntekijät ovat työterveyshuollon piirissä. Laki listaa minimivaatimukset, mutta työnantaja voi tarjota työntekijöilleen myös laajempia työterveyspalveluja tukeakseen heidän terveyttään ja hyvinvointiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä osiossa keskitytään siihen, mitä laki sanoo työterveydestä.


TyöterveyshuoltolakiLain mukaan jokaisen työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Työterveyshuollon tavoitteena on edistää: • työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä • työn ja työympäristön turvallisuutta• työntekijöiden terveyttä ja työkykyä koko uran aikana• koko työyhteisön toimintaa.

Työterveyshuolto suunnitellaan kunkin organisaation omien tarpeiden perusteella. Tarpeet määritellään yhdessä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyden ammattilaisten kanssa. Työnantaja voi hankkia työterveyspalvelut kunnallisesta terveyskeskuksesta tai liikelaitoksesta, yksityiseltä lääkäriasemalta tai perustaa itse tai toisten työnantajien kanssa oman työterveysaseman.

Ennaltaehkäisevä työterveysTyöterveyden lakisääteinen tehtävä on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja. Tähän kuuluvat: • työpaikkaselvitys, jossa selvitetään työpaikan olosuhteet ja työn

altisteet sekä otetaan kantaa työn terveydellisiin seikkoihin• terveystarkastukset• toimenpide-ehdotukset työolojen parantamisesta

ja työntekijöiden työkyvyn edistämisestä• tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus• osallistuminen työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun

ja toteuttamiseen• työssä selviytymisen edistäminen ja tarvittaessa ohjaaminen

kuntoutukseen, kun työntekijän työkyky on heikentynyt • työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus• yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetus-

hallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa työntekijöiden työkyvyn ja työpaikan kehittämisessä

• työterveyden laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta


TyöturvallisuuslakiLain mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turval-lisuudesta ja terveydestä työssä. Tavoitteena on säilyttää työn-tekijän työkyky parantamalla työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia fyysisiä tai psyykkisiä terveyshaittoja.

TyöterveysyhteistyöLaki velvoittaa työnantajan, työntekijät ja työterveyshuollon teke-mään yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Yhteistyön täytyy olla suunnitelmallista ja tavoitteellista. Käytännössä työter-veysyhteistyö on siis kaikkea, mitä työterveyspalvelujen tuottajan kanssa tehdään yhdessä työterveyden eteen.

TyöterveyspalvelusopimusTyönantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja tekevät työter-veyshuollon järjestämisestä kirjallisen sopimuksen. Sopimukseen on kirjattu, mitä palveluja se sisältää ja mihin asti se on voimassa. Sopimuksessa kerrotaan myös työterveyshuollon laajuus, eli onko lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sovittu sairaanhoi-don järjestämisestä. Terveystalo käyttää sopimuksesta nimitystä työterveyspalvelusopimus, Kela ja Työterveyslaitos työterveyshuol-tosopimusta.

LINKIT JA LÄHTEET

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö, (toim.) Jukka Uitti. Työterveyslaitos, 2014.

Tilaajavastuulaki: https://www.fi nlex.fi /fi /laki/ajantasa/2006/20061233

Työterveyshuoltolaki: https://www.fi nlex.fi /fi /laki/ajantasa/ 2001/20011383

Työturvallisuuslaki: https://www.fi nlex.fi /fi /laki/ajan tasa/2002/20020738

Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta: http://www.fi nlex.fi /fi /laki/alkup/2013/20130708

Työterveys -yhteistyön täytyy olla

suunnitelmallista ja tavoitteellista.

Hyvä työterveyshuoltokäytäntöTyöterveyshuollon toiminta on jatkuva prosessi. Siihen kuuluvat työpaikan tarpeiden tunnistaminen, terveysriskien ennaltaehkäisy, työntekijän työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä tarvittaes-sa hoito ja korjaavat toimenpiteet. Työterveyshuollon on toimittava asiakaslähtöisesti, riippumattomasti, eettisesti, luottamuksellisesti, monitieteisesti ja moniammatillisesti. Työterveysyhteistyössä arvioidaan työpaikan tarpeita, suunnitellaan toimintaa, seurataan ja arvioidaan vaikuttavuutta sekä parannetaan laatua.


3. Työterveys käytännössä Työntekijä todennäköisesti ajattelee työterveyttä vasta, kun jotain menee pieleen. Sairastuessa tärkeintä on, että avun saa nopeasti ja helposti. Moni unohtaa, että suurempi osa työterveyttä on itse asiassa sairastumisten estäminen. Tässä osiossa kuvataan työterveyden avaintehtäviä, joilla pidetään huolta työntekijän työkyvystä.


TyöpaikkaselvitysTyöterveyden toiminta suunnitellaan työpaikkaselvityksen avulla. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työn, työympäristön ja työyhtei-sön aiheuttamia terveyshaittoja ja kuormitustekijöitä. Työterveys täydentää organisaation toimialaan liittyvää tietoa työpaikkakäyn-nillä, jossa tutustutaan työpaikan ja työn olosuhteisiin. Tavoitteena on selvittää muun muassa työn fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuormittavuutta sekä työntekijöiden altistumista biologisille, kemi-allisille, fysikaalisille ja ergonomisille haitoille sekä tapaturmille. Työ-paikkaselvityksestä tehdään kirjallinen raportti, joka on työpaikalla kaikkien nähtävillä. Työpaikkaselvitys tehdään 3–5 vuoden välein.

ToimintasuunnitelmaTyönantajalla täytyy olla työterveydestä kirjallinen toimintasuunni-telma, joka on tehty yhdessä työterveyden palvelutarjoajan kanssa. Toimintasuunnitelma sisältää työterveyden tavoitteet, työpaikan tarpeet ja niihin perustuvat toimenpiteet. Suunnitelmat tarkiste-taan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa.

TyöterveystarkastuksetTerveystarkastuksella selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Tarkastuksen perusteella arvioidaan ohjauksen ja neuvonnan tarve ja laaditaan henkilökohtainen työterveyssuun-nitelma yhdessä työntekijän kanssa. Terveystarkastukset perustuvat työpaikan tarpeisiin. Esimerkiksi toimiala, ikä-, sukupuoli- ja ammat-tirakenne sekä työn kuormitus ja työskentelyolosuhteet vaikuttavat terveystarkastusten sisältöön ja tiheyteen. Terveystarkastusten toteuttamisesta sovitaan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa.

TyökykyTyökyky tarkoittaa ihmisen voimavarojen ja työn välistä tasapainoa. Työkyvyn osatekijöitä ovat terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen, työyhteisö ja työolot. Terveys ja ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ovat työkyvyn perusta. Oma asenne työntekoon vaikuttaa työky-kyyn merkittävästi: työkyky vahvistuu, kun ihminen kokee työn mielekkäänä, ja toisaalta heikkenee päinvastaisessa tilanteessa. Työyhteisössä erityisesti johtamisella on suuri merkitys työkyvylle ja sille, koetaanko työ mielekkääksi. Kaikki työkyvyn osatekijät vaikut-tavat toisiinsa, ja työkyky säilyy kun ne tukevat toisiaan.


Työkyvyn seuranta ja edistäminen Työkyvyn seuranta ja edistäminen on työnantajan ja työterveyden yhteistyötä, jolla ehkäistään työkyvyttömyyttä työuran kaikissa vaiheissa. Työkyvyn seuranta ja edistäminen perustuu kirjalliseen toimintakäytäntöön, joka on suunniteltu työnantajan tarpeiden mukaan. Se sisältää sairauspoissaolojen seurannan, varhaisen tuen mallin ja työterveyden tehtävät työkyvyn edistämisessä ja tukemisessa. Jos organisaation työntekijöitä on vähintään 20, toimintakäytäntö kuvataan erilliseen asiakirjaan. Alle 20 henkilön organisaatioissa toimintakäytäntö sisällytetään työpaikkaselvitys-raporttiin.

Työterveysneuvottelu (ent. työkykyneuvottelu)Työterveysneuvottelua hyödynnetään tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on jo heikentynyt tai työolosuhteissa on tunnistettu sitä uhkaavia tekijöitä. Työterveysneuvottelun tavoitteena on löytää keinoja, joilla työpaikka voi tukea työntekijää jatkamaan työssä alentuneesta työkyvystä huolimatta tai palaamaan töihin pitkältä sairauslomalta toipumista vaarantamatta. Työterveysneuvottelussa voidaan myös auttaa työnantajaa puuttumaan työntekijän hyvin-vointia ja työkykyä uhkaaviin tekijöihin työpaikalla. Jos työntekijä ei voi jatkaa nykyisessä tehtävässään, voidaan etsiä ratkaisua hänen sijoittamisekseen uusiin tehtäviin. Käytännössä työterveysneu-vottelussa voidaan sopia muutoksista tehtäviin, työprosesseihin,

aikaan tai -ympäristöön. Työterveysneuvotteluun osallistuvat työn-tekijä, esimies ja työterveyden edustaja(t). Työntekijän toiveesta neuvotteluun voi osallistua myös luottamushenkilö tai työsuojelu-valtuutettu.

Tietojen anto ja neuvontaTyöterveys antaa työnantajalle ja työntekijöille tietoa, neuvontaa ja ohjausta työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä työnteki-jöiden terveydestä. Tavoitteena on lisätä työkykyä edistäviä tietoja, taitoja ja hyviä toimintatapoja työpaikalla. Neuvonta voi koskea esimerkiksi työperäisiä sairauksia, työpaikalla esiintyviä terveys-haittoja, työyhteisön kehittämistä sekä terveellisiä ja turvallisia työ-tapoja. Neuvontaa annetaan yrityksen edustajalle ja työntekijöille yksilöllisesti tai ryhmissä. Neuvonta voi tapahtua osana työtervey-den muita toimintoja tai tarpeen mukaan erillisenä toimintana.

Työpaikan ensiapuvalmiuden ohjausTyöterveys arvioi työpaikkaselvityksen perusteella, mitä ensiapu-valmiuksia työpaikalla tarvitaan, ja tekee suositukset esimerkiksi ensiapukoulutuksesta ja -välineistä.

Työterveys -neuvottelussa

etsitään keinoja, joiden avulla työntekijä voi pysyä työ -

elämässä.


Työperäinen sairaus ja ammattitautiTyöterveys pyrkii ehkäisemään työhön liittyviä sairauksia ja tuke-maan sairastuneen ihmisen työkykyä, jotta työssä jatkaminen olisi mahdollista. Työperäisiin sairauksiin kuuluvat ammattitaudit ja osittain työperäiset sairaudet, joiden syntyyn työhön liittyvillä tekijöillä on osuutta. Ammattitaudit on määritetty ammattitauti-laissa. Niillä tarkoitetaan sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä.

KuntoutusKuntoutusta harkitaan, kun ihmisen työkyky on heikentynyt eikä sen syytä ole pystytty ratkaisemaan työpaikalla. Kuntoutus voi olla esimerkiksi terapiaa, neuvontaa, koulutusta tai apuvälineiden tarjoamista. Kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutukseen ohjaus kuuluu työterveyden ennaltaehkäiseviin tehtäviin. Vaikka itse kuntoutus tapahtuu usein työterveyden ulkopuolella, työter-veys vastaa toimenpiteiden koordinoinnista niin, että työssä jatkaminen tai työhön paluu olisi mahdollista.

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS on fyysistä tai psyykkistä toiminta-kykyä parantavaa ja ylläpitävää kuntoutusta, jota annetaan lääketieteellisissä tutkimuksissa todetun vamman tai sairauden perusteella. Lääkinnällistä kuntoutusta käytetään esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksissa.

AMMATILLINEN KUNTOUTUS tukee työntekijän mahdollisuuksia säilyttää tai saada hänelle soveltuva työ. Sitä annetaan, kun ihmistä uhkaa työkyvyttömyys. Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi kuntoutusmahdollisuuksien kartoitusta, työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta tai apuvälineitä.

TYÖKYKYVALMENNUS on Terveystalon palvelu tilanteisiin, joissa ihminen ei terveydellisistä syistä pysty jatkamaan tai palaamaan nykyiseen työhönsä. Työkykyvalmennuksessa pyritään löytämään työntekijän kannalta paras ratkaisu, joka mahdollistaa työelämässä pysymisen.


Tilapäiset työjärjestelyt ja korvaava työ Kun ihmisen työkyky on alentunut, työhön voidaan tehdä tilapäisiä muutoksia. Työkyvyn palautumista voidaan tukea esimerkiksi työ-aikajärjestelyillä, rajaamalla työtehtäviä, säätämällä työkuormitusta tai lisäämällä joustomahdollisuuksia. Jos työntekijä ei voi sairauden tai tapaturman takia tehdä varsinaista työtään, hän voi väliaikai-sesti tehdä työpaikallaan jotain muuta työtä. Se ei kuitenkaan saa haitata toipumista. Korvaava työ hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Työntekijälle korvaava työ on mahdollisuus kehittää omaa osaamista ja taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin työkyvyttömyydestä saatava sosiaalietuus. Työnantajalle on parempi pitää työntekijä töissä kuin sairauslomalla.

Työterveyspainotteinen sairaanhoitoTyönantaja voi halutessaan tarjota työntekijöilleen sairaanhoito-palveluja. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa huomioidaan niin äkillisten kuin pitkäaikaissairauksien vaikutus työntekijän terveyteen ja työkykyyn kokonaisvaltaisesti. Työntekijälle sairaan-hoidon sisällyttäminen työterveyspalveluihin nopeuttaa hoidon aloittamista ja työhön paluuta. Jos työntekijällä on pitkäaikais-sairaus, sen säännöllinen seuranta työterveydessä edistää hyvää hoitotasapainoa ja auttaa säilyttämään paremman työkyvyn. Työnantajaa sairaanhoitopalvelut helpottavat sairauspoissaolojen seurannassa ja työkyvyn tukitoimien käynnistämisessä mahdolli-simman varhain. Lisäksi ne parantavat työterveyden mahdollisuuk-sia tukea työhön paluuta tehokkaammin. Palvelujen tarkempi sisältö ja laajuus sovitaan aina työnantajan kanssa. Palvelut sisältävät sairausvastaanotto- ja tutkimuspalve-luita. Palvelut voivat sisältää myös erikoislääkäri-, leikkaus ja hoitotoimenpiteitä.


4. Työterveyden kustannukset, vaikuttavuus ja raportointi Sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä lankeaa suomalaisille organisaatioille iso lasku vuosittain. Työterveyden tavoit-teena on pienentää tätä laskua ja lisätä työn tuottavuutta. Tässä osiossa avataan, mistä sairauspoissaolojen ja työkyvyttö-myyden kustannukset muodostuvat ja miten työterveyden vaikuttavuutta voidaan seurata.


Sairauspoissaolojen kustannuksetSairauspoissaolot aiheuttavat työnantajalle vuosittain 5–15 työ-päivän menetyksen työntekijää kohden. Euroissa kustannukset ovat vuosittain työnantajalle noin 1 500 euroa työntekijää kohden ja kansantaloudelle noin kolme miljardia euroa. Sairauspoissaoloilla on välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Välittömiä kustannuksia ovat esimerkiksi sairausajalta maksettu palkka ja sijaisen hankkimisen kustannukset tai maksetut ylityökorvaukset. Välilliset kustannukset liittyvät esimerkiksi organisaation tuotannon tai palvelujen häiriöi-hin tai laadun heikentymiseen.

Tekemättömän työn kustannuksetTekemättömän työn kustannusten määrittely perustuu Terveystalo Kustannusanalyysiin. Tekemättömän työn kustannus saadaan, kun lasketaan yhteen sairaus- ja tapaturmapoissaolojen palkkakustan-nukset, lakisääteiset tapaturmavakuutusmaksut, työeläkevakuu-tuksen työkyvyttömyysmaksut sekä panostukset työterveyteen. Vuonna 2013 tekemättömän työn kustannukset koko Suomen yrityssektoriin suhteutettuna olivat 4,5–5 miljardia euroa. Suorat kustannukset olivat 3–13,5 prosenttia yrityksen vuotuisesta palkkasummasta tai 1 400–5 400 euroa henkilötyövuotta kohden. Tehokkaalla työkykyjohtamisella Suomen yksityissektorilla voitaisiin säästää 1,3 miljardia euroa vuosittain.

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaiset työeläkemaksut ja maksuluokka Työeläkemaksu on yksi työnantajan lakisääteisistä sosiaalivakuutus-maksuista, ja työnantaja perii siitä osan työntekijältä palkanmak-sun yhteydessä. Maksun suuruuteen vaikuttaa työnantajan koko ja suurtyönantajalla myös maksuluokka, joka määräytyy toteutunei-den työkyvyttömyyseläketapausten perusteella. Työnantajan koon kasvaessa myös maksuluokan merkitys kasvaa. Siksi työnantaja voi vaikuttaa työeläkemaksuihinsa kehittämällä työhyvinvointia: mitä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä, sitä pienemmin maksuin työnantaja selviää. Erityisen kalliiksi työnantajalle käy nuoren työntekijän työkyvyttömyyseläke, sillä työntekijän ikä vaikuttaa kustannuksiin.

Kelan korvausluokat I ja IITyönantaja saa Kelalta korvausta työterveyden kustannuksista, kunhan toiminta noudattaa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteita ja palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Korvauk-sen saa tietyistä Kelan määrittelemistä työterveyden palveluista. Kela vahvistaa laskennalliset enimmäismäärät vuosittain jälkikäteen yleistä kustannuskehitystä vastaaviksi. Työterveyden kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan:


KORVAUSLUOKKAAN I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työnteki-jöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveys-tarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta.

KORVAUSLUOKKAAN II kuuluvat työterveyden lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.

Työnantaja hakee korvauksia takautuvasti kirjanpitonsa mukaisen tilikauden ajalta, ja hakemuksessa esitetyt kustannukset perustuvat kirjanpitoon. Korvausta haetaan yhdellä hakemuksella, vaikka pal-veluja olisi ostettu eri toimipaikoille usealta eri palveluntuottajalta tai palveluntuottaja olisi vaihtunut kesken tilikauden.

Työkykyä ja työhyvinvointia voidaan kehittää myös työterveyspal-veluilla, jotka eivät ole Kela-korvattavia. Esimerkiksi erikoislääkärin palvelut ja tutkimukset korvataan vain silloin, kun työterveyslääkäri on pyytänyt erikoislääkärin konsultaatioita arvioidakseen työnteki-jän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia.

Sairauspoissaolokorvausten maksaminenKela maksaa lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella sairaus-päivärahaa tai osasairauspäivärahaa. Sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos työntekijä saa työsuhteen perusteella sairausajan

palkkaa. Osasairauspäiväraha puolestaan maksetaan työnantajalle, jos työntekijä saa kokoaikaisen työsuhteen perusteella täyttä koko-aikatyön palkkaa. Sairauspäivärahan maksamisesta työnantajalle pitää olla sovittu myös työsuhteen ehdoissa.

Sairauspäiväraha työntekijälleSairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Sairauspäivärahaan voi saada 50 arki -päivän jatkoajan, jos työntekijä on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajalta, mutta sairastuu uudelleen oltuaan töissä yli 30 päivää. Sairauspäivärahaa maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen, joka on yleensä sairastumispäivä ja seuraavat 9 arkipäivää. Työterveyden arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä tehdään viimeistään silloin kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivältä. 90 sairauspäivää voivat kertyä yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä tai useista lyhyistä jaksoista. Jos sairaus jatkuu yli vuoden, työntekijä voi hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Työterveyden vaikuttavuusTyöterveydellä täytyy olla hyvää työterveyshuoltokäytäntöä noudattava kirjallinen laatujärjestelmä. Toiminnan täytyy olla lain mukaisesti suunnitelmallista ja tavoitteellista. Työpaikka ja työter-veyden palveluntarjoaja asettavat työterveystoiminnalle tavoitteet,

Työkykyä ja työhyvinvointia voidaan kehittää myös palveluilla,

jotka eivät ole Kela-korvattavia.


jotka on määritetty työpaikan tarpeiden mukaan. Tavoitteet kirjataan työterveyden toimintasuunnitelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Työterveyden menetelmät ovat vaikuttavia, kun ne edistävät terveyttä ja työkykyä sekä ehkäisevät sairastumisia ja työkyvyttömyyttä. Vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeää, että työterveyspalvelut on kytketty työpaikan omiin tavoitteisiin ja toimiin. Työterveyden vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraamalla:

• toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä

• työntekijöiden altistumista, työtapaturmia ja ammattitauteja• työntekijöiden terveydentilaa, työkykyä ja sairauspoissaoloja• työterveyden omia toimintatapoja• tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista• asiakastyytyväisyyttä.

Työterveyden raportointi Työterveyteen kertyy paljon tietoa henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista, kuten vastaanottokäyntien ja sairauspoissaolojen syistä, työkykyriskeistä sekä niistä kertyvistä kustannuksista. Tietoa raportoidaan asiakkaalle yhdessä sovittujen mittareiden muodos-sa. Raportoinnin avulla voidaan tehostaa asiakasorganisaation henkilöstöriskien varhaista tunnistamista sekä toimenpiteiden oikea-aikaista suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi raportit tukevat asiakasorganisaation kanssa tehtävää yhteistyötä henkilöstön toi-minta- ja työkyvyn edistämiseksi ja säilyttämiseksi. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan sovituilla mittareilla.

www.terveystalo.com

Konsernin katuosoite: Jaakonkatu 3 B, 00100 Helsinki

Ota yhteyttä:terveystalo.com/tyoterveys

030 633 9529

[email protected]

Asiakaspalvelu on avoinna vuorokauden ympäri läpi vuoden. Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min., matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/pihelu + 19,33 snt/min.

Työterveyden ABC · Suomessa laki edellyttää, että kaikki työntekijät ovat työterveyshuollon...

Documents

Transcript of Työterveyden ABC · Suomessa laki edellyttää, että kaikki työntekijät ovat työterveyshuollon...