Tunteet ja niiden synty

Tunne eli emootio on subjektiivinen, mielihyvän tai mielipahan sävyttämä, melko lyhytaikainen kokemus tai reaktio

Tunteet heräävät sosiaalisissa tilanteissa, ajattelun tai tavoitteiden yhteydessä

Ihminen kokee monenlaisia tunteita, jotka vaihtelevat kestoltaan, intensiteetiltään (voimakkuus), sävyltään ja merkitykseltään

Lisäksi jokainen liittää tunteeseen impulsiivisesti muita kokemuksiaan, tietojaan sekä muistojaan

Tunteet syntyvät useimmiten automaattisesti ja ilman tietoista harkintaa, mutta niitä voidaan tuottaa myös tietoisesti esimerkiksi erilaisten ilmeiden avulla

Osa ihmisen tunteista on synnynnäisiä ja universaaleja (löytyy joka kulttuurista), kuten ilo, suru, viha ja pelko

Tunteita voidaan ilmaista tahallisesti tai tahattomasti ja erilaisten ilmeiden, äänien, eleiden tai asentojen avulla

Oppiminen ja kulttuuri vaikuttavat tunteiden kehittymiseen ja ilmaisuun sekä siihen, miten muiden tunteita tunnistetaan

Kulttuurin lisäksi merkittäviä tekijöitä tunteiden kehittymisessä ovat esimerkiksi perusturvallisuus (Erikson), kiintymyssuhteet (mm. Bowly), seksuaalisuuden kehitys (Freud) ja tarvitsevuuden ja itsenäisyyden ristiriidan ratkaisu (Mahler)

Tunteet kehittyvät mm. peilisuhteiden, objektisuhteiden, samaistumisen, psyykkisen itsesäätelyn ja itsetunnon kautta

Tunteiden kehittyminen on osa kokonaispersoonallisuuden kehitystä

Tunneteoriat

Biologis-fysiologiset

tunneselitykset

Kognitiiviset tunneteoriat

Sosiaaliset selitykset

Perustuvat käsitykseen, jonka mukaan ihminen käsittelee ja ohjaa aktiivisesti tunteitaan. Tunteet rinnastetaan muuhun tiedonkäsittelyyn

Tunteet ja ajattelu ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa: ajattelun avulla voi muuttaa tunnetta ja tunne voi muokata ajattelua.

Tunteet syntyvät arvioiden ja tulkintojen seurauksena, jotka taas perustuvat sisäisiin malleihin eli skeemoihin

Tunteet ovat yksilön tulkintoja omasta sisäisestä tilasta ja ympäristön tarjoamista malleista

Kaikista keskeisimmät kognitiiviset tunneteoriat ovat Schachterin ja Singerin näkemys sekä Richard Lazaruksen tunneteoria

Kognitiiviset tunneteoriat

Schacher ja Singer Richard Lazarus

Jotta tunne syntyisi, yksilöllä on oltava fysiologinen tila ja se on kyettävä tulkitsemaan

Tunteen kokeminen on tulosta

omasta, havaintojen avulla tehdystä tulkinnasta. Esim. ”Metsässä on pimeää. Kuulen

ääniä pusikosta. Kahden puun välissä vilahti jokin. En uskalla kulkea metsässä. Pelkään

Tekivät 1960-luvun alussa kuuluisan adrenaliinikokeensa

Oma arviointi ja ympäristö luovat tunteen

Ärsyke saa aikaan primaari- arvion, jonka avulla ihminen päättelee nopeasti, miten suhtautua tilanteeseen

Primaariarvion jälkeen seuraa hitaampi, mutta todella paljon tarkempi sekundaariarvio, jonka avulla ihminen pohtii esim. ”Selviänkö tilanteesta?”

Arviointi saa aikaan tunteen ja reaktion, toiminnan

Minäkäsitys ja maailmankuva vaikuttavat arvioihin, uutta tietoa verrataan vanhaan

Lazaruksen tunneteoria

Ärsyke primaariarvio

Maailmankuva Minäkäsitys

sekundaariarvio

Tunne

Toiminta

Ajattelu

Painottavat biologista ihmiskuvaa ja korostavat ihmisten ja eläinten tiettyjen tunnemekanismien yhtäläisyyttä

Näiden tunneselitysten perustana ovat olleet mm. Käsitykset perittyjen tunnevalmiuksien olemassaolosta (esim. viha valmistaa taisteluun), etologiset tutkimukset ja vaistoteoriat, evoluutiopsykologian tutkimukset sekä James-Langen fysiologinen tunneteoria

James-langen fysiologinen tunneteoria: Elimistön reaktiot tulkitaan tunteiksi, esim. ”Vapisen, olen siis peloissani.”

Tunteet ”tuntuvat kehossa”, koska: 1) Autonomisen hermoston osat aktivoituvat tunteista, 2) elimistö pyrkii aina homeostaasiin (tasapainoon) välttämällä epämiellyttäviä tunteita, ja 3) tunteita säätelee aivojen sisäosissa sijaitseva limbinen järjestelmä

Biologis-fysiologiset tunneselitykset

Tunteet syntyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Niiden oppimista edistävät mallit, palkkiot ja rangaistukset

Tunteet saatetaan nähdä myös ehdollistumisen tuloksena (Watson, Skinner)

Tunteet omaksutaan sosiaalisen oppimisen ja palautteen kautta

Ihminen pystyy myös vahvistamaan tunnettaan, poistamaan epäilyjä ja löytämään myönteisiä puolia

Ymmärretään muiden tunteita, jonka johdosta viestiminen paranee

Tunteet herättävät vastatunteita ja tunteet tarttuvat

Kulttuurilla suuri vaikutus ilmaisemiseen

Yleistä ryhmään tai normeihin tukeutuminen. ”Täytyy olla kuin kaikki muut.””Ei sieltä viimeksikään ketään tullut.”

Sosiaaliset selitykset

Tunteiden operationalisointi on ongelmallista, koska tunteita on vaikea määritellä niin, että ne saataisiin mitattavaan muotoon.

Tunteet ovat todella moniulotteisia, minkä vuoksi luotettavia mittausmenetelmiä on vähän. Tämän vuoksi tunteiden eri osatekijöitä tutkitaan eri tavoin.

Psykologian perusmenetelmistä käytössä ovat mm. koejärjestelyt, tarkkailutilanteet, itsearvioinnit ja haastattelut

Tunteita on vaikea tutkia