tsery jäsenlehti 3_2012

Turun Seudun Ekonomit ry• JÄSENLEHTI 3/2012 •

NELIKANNASTA VOIMAA, IDEOITA JA VERKOSTOITUMISTA

9

KAUPPAKORKEA ELVYTTI PROMOOTIOPERINTEEN

4

KATSASTUSALAN KILPAILU LUULTUA KOVEMPAA

8

J Ä S E N L E H T ITurun Seudun Ekonomit ry

Sisällys

Kyllin hyvää…..........................3

Esittelyssä historiikin kirjoittaja ..................................3

Kauppakorkea elvytti promootioperinteen ..................4

Erilainen uratarina ...................6

Kolumni ...................................7

Kauppakorkeakoulun tutkijat osoittivat katsastusalan kilpailun luultua kiivaammaksi ...............8

Nelikannasta voimaa, ideoita ja verkostumista ........................9

Syksyn satoa .............................9

Yritysoston kautta yrittäjäksi ................................10

Lähiruoka on paikallista ...............................11

Retkellä pääkaupungissa ........12

Ystävätoiminta ........................12

Tulevat tapahtumat ................13

Turun seudun ekonomit ry JÄSENLEHTI

Päätoimittaja: Paula Kairinen

Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy

Painopaikka: Tema-Team Oy, Turku

ISSN 1797-5964

Puheenjohtajan tervehdys

E lokuisten iltojen pimeydessä voi jo aistia syksyn tuoksun ja kesä jätetään taakse haikeudella. Itselleni kuitenkin syksyn tulo on aina merkin-

nyt uuden alkua. Leppoisan kesän lämpimät muis-tot antavat minulle energiaa pitkälle syksyyn. Myös Turun Seudun Ekonomit ry on kesätauon jälkeen valmis suuntaamaan täysillä kohti uusia tapahtu-mia ja tilaisuuksia. Voin varmuudella sanoa, että syyskausi tulee jälleen olemaan täynnä toimintaa. Syksyn tapahtumista voitte lukea tarkemmin tästä lehdestä. Yhtenä yksittäisenä tapahtumana haluan jo tässä vaiheessa nostaa esille yhdistyksemme sään-tömääräisen syyskokouksen. Kokous järjestetään tällä kertaa paikallisuusteemaamme sopivasti Turun kaupun-gin tiloissa. Kokouksen aluksi saamme kuulla mielenkiin-toisen esityksen kaupungin uudesta johtamisjärjestelmästä ja organisaatiosta. Itse varsinaisessa kokouksessa käsitellään luonnollisesti sääntömääräiset asiat, joista ehkäpä keskeisimpänä on uusien johtokunnan jäsenten valinta erovuoroisten tilalle. Vaikka kokous järjestetäänkin vasta marraskuussa, rohkaisen jo nyt kaikkia pohti-maan, kiinnostaisiko johtokuntatyöskentely.

SEFEn kyltEriyhdyShEnkilö Raisa Räisänen, eli tuttavallisemmin Raisa-kylli, siirtyi kesän aikana kohti uusia haasteita. Raisan toimikauden aikana tiivistettiin merkittävästi yhteistyötä opiskelijoi-den kanssa ja kehitettiin uusia tapoja tuoda Turun Seudun Ekonomien toiminta lähemmäs opiskeli-joita ja juuri opintonsa päättäneitä nuoria. Nuoriin panostaminen on jäsenhankinnan kannalta tär-keää. Haluankin lämpimästi kiittää Raisaa erittäin ansiokkaasta työstä ekonomiyhteisömme hyväksi ja samalla toivottaa myös paljon tsemppiä uudelle Veera-kyllille!

EnSi vuonna yhdiStykSEmmE täyttää 75 vuotta. Takana on siis huima määrä työntäyteisiä toimin-tavuosia, mutta ainakin itselläni on sellainen käsitys, että pitkä ja perinteikäs historia ei Turun Seudun Ekonomit ry:n tapauksessa tarkoita jäykkyyttä ja muutoshaluttomuutta, vaan lähinnä uteliaisuutta uusien asioiden tutkimiseen ja erilaisten asioiden kokeilemiseen. Tämä toiminnan monipuolisuus on tullut hyvin esille, kun olemme 75-vuotishistoriikkia valmistellessamme tutustuneet yhdistyksen eri aikakausien lähdemateriaaliin. Tällä hetkellä on siis tekeillä Turun Seudun Ekonomit ry:n 75-vuotis-historiikki, jossa luodaan katsaus vireän yhteisömme eri vaiheisiin. Ajatuksia, muistoja ja tietoa vuosien varrelta otetaan erittäin lämpimästi vastaan tukemaan historiikkityöryhmän työtä.

JuhlavuodEn varSinaiSEn pääJuhlan valmistelu on myös jo täysillä käynnissä. Voitkin jo nyt varata kalenteristasi juhlapäivän 9.3.2013. Juhlavan tapahtuman järjestäminen ja historiikin kirjoitta-minen vaatii luonnollisesti innostuksen ja osaamisen lisäksi myös rahallista panostusta. Juhlavuoden kunniaksi tarjoammekin jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme erityisiä mainos- ja sponsoroin-timahdollisuuksia. Laajan jäsenkuntamme tavoittaminen onnistuu helposti esimerkiksi mainostamalla tässä jäsenlehdessämme tai sponsoroimalla 75-vuotisjuhlaamme. Tarkemmat tiedot juhlavuoden mai-nospaketeista löydät yhdistyksemme internet-sivuilta.

oikEin rEntouttavaa loppukESää sekä runsaasti uutta energiaa tulevaan syksyyn!

Ville Niukko, puheenjohtaja

Kokouskutsu

TurunSeudunEkonomitry:nsääntömääräinensyyskokous2012keskiviikkona28.11.2012klo17.00 Turunkaupunginkeskushallinnonkokoustilassa,osoitteessaYliopistonkatu27.

Käsiteltävinäsääntömääräisetasiat.

Ilmoittauduthanystävällisestikeskiviikkoon21.11.2012mennessäkahvitarjoilunvuoksi www.sefe.fi>jä[email protected],puh(02)4690680.

Lämpimästitervetuloamukaan!

Kokouksenaluksikuulemmemielenkiintoisenesityksenkaupunginuudestajohtamisjärjestel- mästäjaorganisaatiosta.AiheeseenjohdattaakaupunginsihteeriTuomasHeikkinen.

2


Kyllin hyvääTeksti: Raisa Räisänen

Kuvat: Raisa Räisänen ja Veera Iliev

a ikani Kylli-tätinä on tullut päätökseen ja tätä viimeistä Kyllin hyvää -kolumnia kirjoittaessani uusi ja innokas Kylli-täti odot-taa jo pestinsä alkamista elokuussa. Uuden Kyllin hakuilmoi-

tus alkoi lausahduksella ”Unelmiesi osa-aikatyö?”, ja voin vain todeta, että sitä kylteriyhdyshenkilönä toimiminen todellakin on ollut. Kolme vuotta sitten olin onneni kukkulalla kun sain kuulla valinnastani, ja nyt kevään lopussa tuntuu haikealle luopua työtehtävästä, hyvästellä ihanat Kylli-kollegat sekä Turun Seudun Ekonomien maisteriystävät ja suun-nata kohti Tukholmaa ja uusia haasteita.

pääaSialliSiin työtEhtäviini on viimeisen kolmen vuoden aikana kuulunut SEFEn näkyvyyden ja jäsenhankinnan edistäminen kylterien keskuudessa ja SEFEn opiskelijamarkkinoinnin kehittäminen yhdessä muiden kyllien ja opiskelija-asiamiehen kanssa. Paikallisesti olen ollut mukana suunnittelemassa eri yhteistyömuotoja ja toteuttamassa tilai-suuksia opiskelijoille yhdessä TuKY ry:n ja TSE ry:n kanssa. Mielestäni on ollut upeaa huomata, kuinka hienosti TSE ry on omassa toimin-nassaan huomioinut tulevaisuuden jäsenensä eli Turussa asuvat kylte-rit. Näiden kolmen vuoden aikana Kaupunkisuunnistuksesta, Pupujen illanvietosta, Patusitseistä ja neljännen vuosikurssin risteilystä on tul-lut tapahtumia, joissa TSE ry on perinteisesti ollut mukana ja näkynyt opiskelijoille. Mielestäni tämä panostus tulevaisuuden ekonomeihin on onnistunut: SEFEn viimeisimmän imagotutkimuksen mukaan turkulai-silla kyltereillä on koko Suomen mittakaavassa myönteisin kuva SEFEstä – uskon, että Turun Seudun Ekonomeilla on ollut suuri vaikutus siinä.

ElokuuSSa kylli-uranSa aloittaa Veera Iliev, joka on juuri saapu-nut takaisin Turkuun vietettyään vaihtokevään Karibialla. Kun kysyin Veeralta, mitä hän odottaa Kylli-ajalta, hän vastasi: ”Tiedän edessä ole-van monta mahtavaa kokemusta, tuttavuutta ja paljon tapahtumarik-kaita hetkiä, joten ajatukset ovat jo vahvasti tulevassa lukuvuodessa. Kyllinä olo yhdistää aiempia projektejani, järjestötaustani ja halun tehdä töitä opiskelijayhteisössäni, joten paluu opiskelijavaihdosta Karibialta arkeen pehmentyy, kun edessä on uusi ja haastava rooli. Syksyä odotel-lessa.”

o len Raumalta lähtöisin oleva ensim-mäisen vuoden kauppatieteiden opis-kelija, jolla on pohjalla gradun vii-

meistelyä vaille valmis filosofian maisterin tutkinto. Pääaineeni on Suomen historia. Opintotaustastani johtuen kiinnostuin heti, kun kuulin Turun Seudun Ekonomien etsivän historiikin kirjoittajaa ensi vuonna 75 vuotta täyttävälle yhdistykselleen.

Jo kirJoittaJan valintaa varten käydyissä haastatteluissa huomasin, kuinka lämminhen-kinen ja samalla poikkeuksellisen dynaaminen yhteisö on kyseessä. Tämä luonnollisesti entises-tään kasvatti intoani päästä tutustumaan yhdis-tyksen toimintaan, ihmisiin ja sidosryhmiin.

pääSin aloittamaan työt loppukeväästä. Ensimmäisiä työtehtäviäni oli aikataulun laati-minen ja käsityksen muodostaminen aineistosta

ja sen laajuudesta. Kävin myös hakemassa takai-sin Turkuun osan yhdistyksen arkistosta, joka oli toimitettu Helsinkiin SEFElle viimeisen his-toriikkiprojektin yhteydessä.

Suuri proJEkti on vasta alussa ja tutkittavaa riittää juuri niin paljon kuin jaksaa tutkia. Nyt syksyllä pyrin olemaan mukana mahdollisim-man monessa yhdistyksen tapahtumassa aisti-massa tunnelmia. Jos jollakin teillä on ehdotuk-sia, valokuvia tai muuten haluatte tarkempaa tietoa historiikkiprojektista, ottakaa tapahtu-missa hihasta kiinni tai yhteyttä toimistolle. Kerron mielelläni lisää.

Mukavaa syksyä toivottaenTuomas Salvi

Kuva: Tuomas Salvi

kiitoS Ja kumarruS hienoista hetkistä ja tapahtumarikkaista tilai-suuksista. On ollut ilo ja kunnia istua TSE ry:n johtokunnassa. Terveisin,

Raisa Räisänen

Terveiset historiikin kirjoittajalta

Raisa Räisänen Veera Iliev

3


Turun kauppakorkeakoulu elvytti maisteripromootioperinteen

Teksti: Taru Suhonen / Turun yliopiston viestintä

promootiossa vihittiin 147 kauppakorkeakoulussa vuosina 1960‒2012 ylemmän ekonomin, ylemmän kauppatieteiden kandi-daatin tai maisterin tutkinnon suorittanutta.

– Turun kauppakorkeakoulusta on sen historian aikana valmistu-nut lähes 10 000 ekonomia. Maisteripromootio on poikkileikkaus vuosistamme ekonomikouluttajana ja vahvistaa yhteyttä meille tärke-ään joukkoon ‒ alumneihimme, sanoi kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki juhlallisuuksien yhteydessä.

Turun konserttitalolla 25.5. järjestetyssä promootiossa vihit-tiin myös kahdeksan riemumaisteria, joiden maisteripromoo-tiosta on kulunut yli 50 vuotta. Riemumaistereiksi vihit-tiin Matti Hurme, Mikko Illoinen, Kimmo Jalamo, Esa Jyrkkiö, Alpo Miettunen, Reijo Nordell, Olli Norla ja Veijo Ristolainen. Kunniatohtoriksi vihittiin Turun kauppakorkeakoulun pitkäaikai-sin (1978‒1995) rehtori KTT Reino Kanerva hänen kauppakorkea-koulun olemassaolon ja kehittymisen hyväksi tekemästään työstä.

Maisterit nauttivat juhlistaan

Promootiojuhlallisuudet alkoivat torstaina 24.5. lehvänsitojaisilla Turun kauppakorkeakoululla

– Maisterinseppeleiden ja lehvien esikuvana on antiikin voitonsep-pele, ja maisteripromootiossa ne symboloivat tietoa ja voittoa akateemi-sesta uurastuksesta, kertoi yliairut Ulla Hakala tilaisuuden perinteestä. Lehvät sidottiin seppeleensitojattarena toimineen Lilli Lähteenmäen opas-tuksella.

Promootioillallinen tanssiaisineen järjestettiin perjantai-iltana 25.5. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Promovointi ja opiskelutovereiden tapaaminen toivat pintaan muistoja opiskeluajalta, ja moni kertoi suh-teen alma materiin pysyneen tiiviinä. Vuosikurssia 1976 edustava Terhi

Ahvonen totesi puheessaan promoottorille kauppakorkeakoulun tarjon-neen monipuolisen kasvualustan elämälle: arvoja, asenteita ja motivaa-tiota.

Promootioon osallistuneet kokoontuivat lauantaina auringon helli-mälle Samppalinnanmäelle, jolla promootiojuhlallisuudet päättyivät silli-aamiaiseen.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu järjesti 24.–26.5. maisteripromootion, jossa promovoitiin juhlallisin menoin 147 maisteria, kahdeksan riemumaisteria ja yksi kunniatohtori. Edellisen kerran Turun kauppa-korkeakoulu promovoi maistereitaan 50 vuotta sitten. Turun kauppakorkeakoulun maisterisormus ja dip-lomi luovutettiin akateemisen arvon merkkeinä ensimmäisen kerran vuonna 1960. Toukokuussa järjestetty maisteripromootio oli kauppakorkeakoulun historian kolmas.

KUvAGAllERiAnkolmipäiväisistä juhlallisuuksista löydät osoitteesta www.utu.fi/tiedostot/kuvat/maisteripromootio2012

Promovoidut saapuivat Turun tuomiokirkolle kulkueena. Kuva: Esko Keski-Oja. Maisterit promovoitiin konserttitalolla perinteisin menoin. Kuva: Hanna-Oksanen.

Lehvänsitojatar Lilli Lähteenmäki opasti promovendeja lehvien sitomisessa. Kuva: Hanna-Oksanen.

4


Turun kauppakorkeakoulu elvytti maisteripromootioperinteen

Teksti: Taru Suhonen / Turun yliopiston viestintä

Iloiset promovendit valtasivat aurinkoisen Aninkaistenkadun. Kuva: Hanna-Oksanen.

Riemumaisterit saivat promootiossa seppeleen merkkinä arvostaan. Kuva: Esko Keski-Oja.

Promovoitu Petri Hollmen kertoi juhlallisuuksien ylittäneen odotukset. Birgit Haanmäki ahkeroi promootion järjestelyissä. Kuva: Esko Keski-Oja.

5


Synnyin tammikuussa 1955 Sinikka ja Antti Kaurilan perheeseen Pöytyän Kumilaan 2-vuotiaan Matin pikkuveljeksi. Ollessani yksi-vuotias sain pikkusiskon Maijan, joka menehtyi koulumatkalla jää-

tyään kuorma-auton alle.

Syntymäyönäni oli kova lumipyry ja puolenyön aikaan isä kuljetti hevosreellä äidin Turku–Loimaa-maantien varteen neljän kilometrin matkan, kunnes Kyrön asemalta tavoitettu kuorma-autoilija vei äidin sil-loiseen lääninsairaalaan Turkuun. Synnyin sairaalan tuulikaappiin puu-penkin päälle. Eli kiirettä pidin jo syntymäyönäni.

Lapsuudenkoti oli maalaistalo, jossa tuotantomuotona oli iso lypsy-karja. Lehmät matkasivat teurastamoon 1970-luvun alkupuolella, kun pojat lähtivät opiskelemaan ja äitikin palasi aiempaan ammattiinsa sai-raanhoitajaksi.

Koulutieni aloitin kotikylälläni Kaulanperän kansakoulussa, jota myös isäni ja sittemmin myös tyttäremme ovat käyneet. Kansakoulusta siirryin Kyröön Elisenvaaran yhteiskouluun, mistä valmistuin ylioppilaaksi täy-tettyäni juuri 18 vuotta.

Lapsuudenkodissa arvostettiin koulutusta ja kumpikin vanhemmista tuki lastensa koulunkäyntiä monin tavoin. Tavoitteenani olivat opinnot yliopistossa ja keväällä aloitin lukemisen lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Lisäksi lähetin hakupaperit matematiikan opintoihin ja Turun kauppakorkeakouluun. Näihin kumpaankin tuli hyväksymisil-moitus. Lääketieteellisen tiedekunnan ovet sen sijaan eivät auenneet.

Olin matkalla Lapissa, kun vanhemmilta tuli tieto kauppakorkeakou-lun paikasta. Erityisesti isä oli innostunut tästä ja hän oli saman tien käynyt hakemassa korkeakoulun opinto-oppaan. Kun kotiuduttuani perehdyin oppaaseen, tuntuivat kaikki oppiaineet mielenkiintoisilta, ja erityisen yllättynyt olin siitä, kuinka monipuolisesti voi opiskelija itse valita kiinnostuksensa aiheet. Laskentatoimi ja talousmatematiikka tun-tuivat jo ennen opintojen aloittamista valitsemisen arvoisilta. Nämä aineet olivatkin sitten pääaineina kauppatieteiden maisteriksi asti ja myös opetusaineina opettajan uralla.

Nuorison suosima lavatanssipaikka Loimaalla oli Urheiluhalli. Siellä näin nuoren miehen, jolla oli kirkkaansinisessä t-paidassa keltainen logo tekstillä Turun KY. Kävin esittäytymässä ja kertomassa, että tuonne olen tulossa opiskelemaan. Paidan omistaja paljastui Olavi Ala-Nissiläksi, joka sittemmin on luonut upean kotimaisen ja kansainvälisen uran polii-tikkona sekä tilintarkastajana.

Otin osaa myös ylioppilaskunnan toimintaan ja toimin sekä edusta-jiston että hallituksen jäsenenä. Kovin paljon en ehtinyt osallistumaan

räyhäkkääseen opiskelijaelämään. Opintojen tiiviyden ja tunnollisuuteni lisäksi syynä oli se, että koti sijaitsi puolen tunnin ajomatkan päässä ja siellä oli aina töitä odottamassa. Näin ollen useimmat viikonloput tuli vietettyä kotona.

Kauppakorkeakoulun opettajista jäivät erityisesti mieleen talousma-tematiikkaa opettaneet Ruth Hasan ja Pentti Malaska. Hasan oli aina kannustava eikä hän koskaan arvioinnissaan aloittanut negatiivisilla sei-koilla. Hänen elämäntyönsä on ollut esimerkkinä monelle naisekono-mille. Hän on kyennyt yhdistämään perheenäidin, yrittäjän, opettajan sekä pitkäaikaisen kunnallisvaikuttajan roolit. Malaska oli Rooman klu-bin jäsenenä todellinen tulevaisuuden tutkimuksen pioneeri, joka toi kes-tävän kehityksen uutena asiana kauppakorkeakoulussa käytävään kes-kusteluun.

Juuri opintojen koulumaisuus tiukkoine lukujärjestyksineen ja run-saine harjoituksineen sai aikaan sen, että valmistuin ekonomiksi rei-lussa kolmessa vuodessa. Suoritukset tulivat näin ollen valmiiksi olles-sani vasta 21-vuotias.

Kuvitelmat juhlallisesta ekonomitutkinnon vastaanottamisesta karisi-vat, kun kerran illan suussa toimistovirkailija hihkaisi kirjastosta lähtöä tekevälle, että todistus olisi valmiina. Näin ollen todistus matkasi pol-kupyörän takatelineellä opiskelijakämppään Humalistonkadulle. Sieltä soitin vanhemmilleni ensimmäisen puhelun ekonomina ja nämä tulivat melkein saman tien luovuttamaan valmistumislahjaksi toivomani tas-kukellon.

Hain heti oikeutta suorittaa kauppatieteiden kandidaatin tutkinto. Olin usean vuoden ajan opettajien sijaisena aiemmassa opinahjossani Elisenvaarassa ja varusmiespalveluskin tuli suoritettua. Reserviin siirryin vänrikkinä saatuani upseerikoulutuksen RUK:n sissikomppaniassa.

Vuoden 1980 alussa kuulin opiskelutovereiltani, että Lounais-Hämeen kauppaoppilaitoksessa Forssassa on opettaja jäämässä äitiyslomalle kevään ajaksi. Yhteydenotto rehtoriin tuotti tulosta. Opetusaineina oli-vat laskentatoimi, konttorioppi ja tavaraoppi. Vaikka tunnit vaativat paljon valmistelua ja opetustyö lähes itsensä ikäisten opiskelijoiden ja huomattavasti vanhempien opettajatoverien kanssa oli haastavaa, tuntui työ heti omalta. Niinpä keväällä alkoi työpaikan haku seuraavaksi luku-vuodeksi nimenomaan kauppaoppilaitoksista. Ekonomin hakeutuminen opettajaksi ei näin ollen ollut minulle pelkkää sattumaa, kuten monet ekonomiopettajat ovat omasta työhistoriastaan kertoneet. Samoin olen hakeutunut esimiestehtäviin tavoitteenani hyödyntää kauppakorkeakou-lussa saamaani liikkeenjohdollista koulutusta.

Loimaan kauppaoppilaitokseen haettiin laskentatoimen ja matema-tiikan tuntiopettajaa. Rehtori Risto Sinervo kutsui minut haastatteluun ja lyhyen keskustelun jälkeen Sinervo ilmoitti tehneensä valinnan. Olin säilyttänyt kaiken Forssaan tekemäni opetusmateriaalin, mikä helpotti koko lukuvuoden kestävän työsuhteen aloittamista.

Työ Loimaalla on kestänyt jo 32 vuotta. Heti työn alussa sain kandi-daattitutkinnon valmiiksi ja suoritin opettajan pedagogiset opinnot sekä rehtorin kelpoisuuteen vaadittavan hallinnon tutkinnon. Työsuhdekin vakinaistui, kun sain laskentatoimen lehtorin viran. Muita laskentatoi-men opettajia olivat tuolloin kauppakorkeasta tutut Olavi Ala-Nissilä ja Pentti Rantanen, jotka opastivat mielellään uutta tulijaa. Kolmikolla oli myös yhteinen työhuone, kunnes Olavi siirtyi kansanedustajan tehtäviin.

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä käsittää nykyisin Loimaalla, Liedossa ja Uudessakaupungissa toimivat ammatti- ja aikuisopistot. Toimin Loimaan ja Liedon tulosalueen esimiesrehtorina. Tulosalueella on 1600 opiskelijaa ja henkilökuntaa n. 150, joista opettajia vähän yli 100.

ErILAInEnEKonomIurA: Markku KaurilaTeksti ja Kuva: Markku Kaurila

6


KoLumnI: Kiire, kiire, jaksaa, jaksaa…Teksti: Paula Kairinen

ERilAinEn URATARinA?oletkoKTm/ekonomi,jokaonhiihdellytammatillisestierilaisialatujapitkin?oletkotehnyttyöuraasijossakinmuuallakuinliiketaloudenperinteisissätyötehtävissä?Haluatkokertoameillejäsenlehdessälisää?

Ota yhteyttä:[email protected]

p itkän kesäloman jälkeen tuntuu omituiselta kirjoittaa työelämän vaatimuksista ja erityisesti kiireestä työpaikoilla, mutta toisaalta asioita on hyvä miettiä silloin, kun ei ole niiden keskiössä. Vaikka

työhyvinvointi on ollut trendisana jo pitkään, on se jäänyt monissa yri-tyksissä vain sanahelinäksi.

Jatkuvan kaSvun toivo ja vähenevien voittojen pelko ajavat meitä yrittämään ja tekemään työtä yrityksemme puolesta yhä enemmän ja tuli perseen alla. Lopputuloksena on uupunut moniosaaja, joka osaa ”kaikkea” ydinosaamisensa lisäksi: markkinointia, myyntiä, asiakaspal-velua, psykologiaa, taloutta, kieliä jne. Ravinnoksi meille tarjotaan ryh-mäliikuntaa ja konserttilippuja, joita emme kuitenkaan ehdi hyödyntää. Tingimme unesta ja ajasta perheen kanssa, jos sellaista enää on. Lääkärit määräävät unilääkkeitä enemmän kuin koskaan ja kolmikymppiset kär-sivät rytmihäiriöistä. Silti me uskomme olevamme robotteja, kuolemat-tomia.

monillE mEiStä on varmasti tuttu tilanne, jossa huomaa elämänsä menevän toisella raiteella ohi. Tunne siitä, ettei itse ole elämänjunan kyydissä mukana, on vähintäänkin ahdistava, osalle jopa pysäyttävä. Vaikka Horatiuksen ”carpe diem” on meille tuttu viisaus vuosisatojen takaa, olemme kadottaneet otteen siitä kauan aikaa sitten. Kiireen kes-kellä me harvoin pysähdymme tai edes voimme pysähtyä miettimään, onko tässä juoksussa mitään järkeä. Jos et nimittäin itse juokse, menevät muut ohitsesi. Kiireessä on myös turvallista olla, ei tarvitse etsiä omaa itseään, miettiä syvällisiä ja sitä onko onnellinen elämäänsä. On helpom-paa vain mennä virran mukana ja tehdä kuten käsketään kuin huomata olevansa marionetti, joka yrittää tehdä suuria päätöksiä ja kääntää elä-mänsä koko suunnan sotkeutumatta omiin lankoihinsa. Pinnalla on aina

kevyempää ja lämpimämpää kuin syvällä.

ykSi onnElliSEn Elämän perusta on, että elämme todeksi tärkeim-piä arvojamme. Jos esimerkiksi lapset ovat tärkein arvomme, se tarkoit-taa sitä, että emme anna kaikkea energiaamme ja aikaamme vain työlle vaan laitamme muut arvot odottamaan vuoroaan ja olemme ensisijai-sesti olemassa lapsiamme varten. Mitä enemmän me voimme toteuttaa sisimmässämme oikeita arvoja elämässämme, sitä onnellisempia olemme. Harvoin työ ja raha kuuluvat näihin ykkösarvioihin ja tekevät meidät yksistään onnelliseksi.

työtä ihminEn tarvitSEE ainakin jossain määrin. Loton päävoitto-jen voittajat eivät ole jumiutuneet Havaijin saarille palmujen katveeseen loikoilemaan riippumattoihin pina coladat käsissään, vaan kertovat yksi toisensa jälkeen tarvinneensa jotain järkevää tekemistä päiviinsä, jotta voivat tuntea olemassaolonsa tärkeäksi ja itsensä osaksi yhteiskunnan rat-taita. He tosin ovat siinä ihannetilanteessa, että voivat valita huomatta-vasti vähemmän työnteon kuin asunto-, auto- ja mökkivelat niskassaan painavat.

kyllä, kaikESta täStä pohdinnasta huolimatta odotan työn ja loppu-vuoden moninaisten tehtävien alkamista innolla. Jospa kuitenkin lupaisi itselleen keskittyä tähän hetkeen, jotta turha hosuminen jäisi vähem-mälle ja mieli sekä kroppa pysyisivät matkassa mukana. Olisi mukava olla oman junansa kuljettaja.

Kiireestä huolimatta toivotan työn tekemisen iloa meille kaikille!

Lisäksi toimin apulaisrehtorina Myllykyläntien yksikössä, jossa koulu-tusaloina ovat perinteiset ammattikoulualat eli tekniikka- ja liikenneala sekä palvelualat. Joskus on tullut esiin, että olen Suomen ainoa ekonomi-taustainen ammattikoulun rehtori.

Esimiehenä olen korostanut ihmisten johtamisen merkitystä ja pyrki-nyt tuomaan perinteisen management-johtamisen rinnalle leadership-johtamista. Opiskelijat ovat aina oppilaitoksen tärkeimmät ihmiset ja heitä varten ollaan olemassa. Usein kiinnitetään liikaa huomiota talou-dellisiin mahdollisuuksiin ja rakennusten sekä laitteiden tarjoamiin resursseihin. Tällöin unohtuu, että asiansa osaava henkilöstö on oppilai-toksen tärkein voimavara.

Ongelmatilanteissa olen aina luottanut dialogin voimaan, eli kahden-keskisessä keskustelussa päästään syvälle tilanteisiin ja löydetään yhdessä toimiva ratkaisu. Isojen joukkojen puhutteluilla ja laajoilla sähköposti-infoilla harvoin löydetään kestäviä ratkaisuja.

Vaikka olemmekin insinööriveljeni kanssa kouluttautuneet muille aloille, on aina ollut selvää, että tulemme jatkamaan maataloutta van-hempiemme maatiloilla. Sukupolvenvaihdos tehtiin 1985 ja muodos-timme maatalousyhtymän, johon myös myöhemmin hankitut lisämaat on liitetty. Syntymäkotimme Kaurila on veljeni hallussa, ja oman per-heeni kotina on Kantolan tila. Yhteistyö veljesten kesken on sujunut hyvin, eikä työtunteja ole koskaan laskettu. Pellot kylvetään suorakyl-völlä sängelle ja vuosittain pyritään osa pelloista pitämään myös syysvil-joilla ja heinällä, mikä tasaa työruuhkaa eri vuodenaikoina. Peltoalaa ei ole enää tarkoitus lisätä. Sen sijaan metsäalan kasvattaminen kiinnostaa.

Ekonomikoulutuksestani on ollut paljon hyötyä myös maanviljelijänä. Pelkkä maalaisidylliin perustuva ajattelu ei riitä, vaan maatiloja on kan-nattavuussyistä hoidettava yritysmäisesti ja esimerkiksi investoinnit on harkittava tarkkaan. Lisäksi eri roolien yhteensovittaminen vaatii järjes-telykykyä ja sitä kuului ekonomiopintoihin ikään kuin läpäisyaiheena oppiaineiden sisällä.

Tapasin ekonomivaimoni Marja-Tertun (o.s. Hanhinen) kauppakor-keakoulun Montussa ja perhe on sittemmin kasvanut kahdella tyttärellä. Marja-Johanna valmistui keväällä filosofian maisteriksi Tampereen yli-opistosta pääaineenaan matematiikka, ja Maria-Loviisa opiskelee kol-matta vuotta luokanopettajaksi Turun yliopistossa. Marja-Terttu jäi tyt-töjen synnyttyä hoitamaan kotia ja maatilan emännän tehtäviä. Lisäksi hän viljelee Hartolassa sijaitsevaa sukutilaansa ja on erikoistunut kulttuu-riperinnön vaalimiseen kunnostamalla vanhoja rakennuksia ja hoitamalla perinnemaisemaa.

Välillä tuntuu, ettei harrastuksiin jää juurikaan aikaa, mutta maan-viljelyn, metsähoidon ja vanhojen rakennusten pystyssä pitämisen tar-joaman hyötyliikunnan lisäksi koetan joka välissä lukea ja kirjoittaa. Lisäksi saunominen ja muu maailmanparantaminen on mieluista ja ren-touttavaa.

Pakollinen eläkeikä 68 vuotta on vielä aika kaukana ja ainakin pelto-jen kasvukauden aikana tuntuu houkuttelevalta siirtyä päätoimiseksi vil-jelijäksi jo huomattavasti ennen sitä. Lisäksi pöytälaatikossa on muutama kirja-aihe odottamassa työstämistään.

7


a utokatsastus on lakisääteinen toimenpide, josta 2000-luvun puo-livälissä tuli malliesimerkki viitattaessa alaan, jolla kilpailu ei toimi. Turun kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalveluiden

toteuttama tutkimus osoittaa tämän uskomuksen vanhentuneeksi. – Kilpailu on kiristynyt, kun se ymmärretään uusien toimijoiden

markkinoille tulona ja siitä seuranneina suotuisina vaikutuksina hintata-soon ja palvelun saatavuuteen. Nykytilanteessa monella muulla palvelu-alalla Suomessa on katsastusalaa keskittyneempi markkinarakenne, jossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, tutkija Jouni Saarni toteaa.

tulokSiSta käy ilmi, että viimeisen neljän vuoden aikana Suomeen on tullut yli 90 uutta katsastusasemaa, joista yli 60 on pienketjujen ja yksityisten yrittäjien asemia. Uudet toimijat ovat vallanneet markkinoita tehokkaasti. Pääketjuihin kuulumattomien itsenäisten yrittäjien ja pien-ketjujen valtakunnallinen markkinaosuus oli helmikuuhun 2012 men-nessä yli kaksinkertaistunut 17:stä 36 prosenttiin. Tämä on tapahtunut etupäässä A-Katsastuksen kustannuksella, jonka markkinaosuus laski 63:sta 45 prosenttiin. K1-ketju on onnistunut pysymään kutakuinkin samassa n. 19–20 prosentissa.

muutokSElla on ollut myös vaikutuksensa katsastuksen hintoihin. Määräaikaiskatsastuksen kokonaishinta päästömittauksineen on laske-nut vuodesta 2009 vuoteen 2011 keskimäärin noin 8 prosenttia inflaatio huomioon ottaen. Vuonna 2011 kuluttajat maksoivat määräaikaiskatsas-tuksesta keskimäärin 46,12 euroa veroineen. Päästömittauksissa vastaava hinnanlasku on ollut noin 4–11 prosenttia suoritteesta riippuen.

pEilattaESSa tulokSia alan kehitykseen pitkällä aikajänteellä käy myös ilmi, että alan kilpailu on edennyt sykleissä. Markkinoiden avaa-misen jälkeen kilpailu kiristyi, kun taas 2000-luvun alussa ja puolivälissä kehitys jähmettyi, mikä noteerattiin myös julkisessa keskustelussa. Nyt tuoreet tulokset viimeisimmiltä vuosilta osoittavat, että alan kilpailu on merkittävästi kiihtynyt.

– On myös erotettava mitkä vaikutukset ovat historiallista seurausta tavasta, jolla alan kilpailutus aikanaan toteutettiin ja toisaalta mitä alan operatiivinen lainsäädäntö vaikuttaa. Nyt viime vuosina varsinkin jäl-kimmäisen vaikutus on ollut pieni, koska markkinoille tulo on ollut huo-mattavan runsasta, päättelee tutkija Mikko Pohjola.

tutkimuS on EnSimmäinEn laatuaan kattavuudeltaan ja alueelliselta näkökulmaltaan. Tutkimuksessa on hyödynnetty virallisista autorekiste-ritiedoista tuotettua tilastotietoa yhdessä alan keskeisimpien toimijoiden luovuttamien hinta- ja määrätietojen kanssa. Aivan samoja tietoja hyö-dynnetään myös yritysten liiketoiminnan johtamisessa. Laaja aineisto on mahdollistanut huomattavasti kattavamman ja yksityiskohtaisemman tarkastelun alasta kuin aiemmissa alan kehitystä koskevissa selvityksissä. Tutkimuksessa mm. laskettiin kuntakohtaisesti keskimäärin eri suorit-teista maksetut hinnat. Havainnollistamisen tueksi tutkijat perehtyivät hieman myös karttaesitysten tekoon paikkatietojärjestelmillä.

katSaStuSalan kilpailu on perusluonteeltaan alueellista ja sijainti-keskeistä. Autonomistajat hoitavat katsastuksen kulkureittiensä varrella, joten paikalliset markkinat muodostuvat työssäkäyntialueiden ja liiken-nevirtojen perusteella. Aluesidonnaisuuden johdosta kilpailun vaikutuk-set vaihtelevat. Karkeimmillaan alueellisuus näkyy siinä, että maakun-tien välillä on suuret hintaerot. Kalleimmat hinnat ovat olleet Lapin, Kainuun, Etelä-Karjalan ja Pohjanmaan maakunnissa. Pohjois-Savossa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa hinnat taas ovat keskimääräistä edullisempia ja laskeneet voimakkaasti.

kilpailun kiriStyminEn on johtanut hintojen eriytymiseen entises-tään. Katsastusalalle onkin tyypillistä, että hinnat vaihtelevat jopa maa-kuntien sisällä. Esimerkiksi Kymenlaaksossa Haminassa maksettiin kes-kimäärin noin 10 euroa (25 prosenttia) vähemmän kuin Kouvolassa.

tuorEimpana ilmiönä alallE on muodostunut useita ketteriä pien-ketjuja, jotka haastavat aktiivisesti vanhoja toimijoita niin uusilla toi-mintatavoilla kuin aggressiivisella hintakilpailulla. Tämä on pakotta-nut vakiintuneet katsastustoimijat reagoimaan lisäämällä omia asemiaan ja uudistamalla hinnoitteluaan. Voimakkaimmilla kilpailuvaikutuksilla onkin yhteys nimenomaan uusien toimijoiden tuloon markkinoille.

aihE on hyvin aJankohtainEn, sillä liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut lakiesityksen, jonka tarkoituksena on keventää katsastus-toimilupien saantiin liittyviä vaatimuksia. Keskeinen esitetty muutos on katsastusten tekemisen salliminen myös autokorjaamoille. Tällä tavoi-tellaan katsastuspalvelujen tarjonnan lisäämistä ja hintojen laskemista. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat kilpailun jo kiristyneen markki-nalähtöisesti ilman muutoksia alan sääntelyssä.

– Peräänkuuluttaisin säädösvalmistelussa huolellista, kokonaisvaltai-seen tutkimustietoon perustuvaa vaikutusarviointia. Tuoreet tiedot alan kehityksestä ja eri näkemykset on nostettava esiin julkisessa keskuste-lussa eikä ohitettava vanhojen uskomusten varjossa, CCR:n johtaja Aki Koponen huomauttaa.

CCr tutkimuSpalvElut toteutti tutkimuksen autokatsastuksen markkinoiden kehityksestä alan yritysten toimeksiannosta. Tämä mah-dollistaa ainutlaatuisen aineiston käyttämisen tutkimukseen, mistä voi-daan nostaa yksityiskohtaista tietoa sekä julkista keskustelua että akatee-mista toimialatutkimusta varten.

– Kauppakorkeakoulussa on paljon markkinoiden toimintaan liittyvää syvällistä osaamista, jota kannattaisi käyttää sekä yritysten että yleisem-minkin yhteiskunnallisessa kehittämistyössä huomattavasti laajemmin. Tutkimusyhteistyöstä hyötyy akateeminen tutkimus, tutkimuksen tilaaja sekä paremmin informoidun päätöksenteon muodossa myös yhteiskunta, Koponen muistuttaa.

Kauppakorkeakoulun tutkijat osoittivat katsastusalan kilpailun luultua kiivaammaksi

Teksti: Jouni Saarni

8


nelikannasta voimaa, ideoita ja verkostoitumista

Teksti: Heidi Mäkinen, Ville Niukko, Ringa Masalin

p erinteistä Nelikantatapaamista vietettiin Turussa keskiviikkona 30.5. säätiedoista poiketen varsin aurinkoisessa ja keväisessä säässä yhteensä 23 osallistujan voimin. Viime vuonna tilaisuus järjestet-

tiin Porissa, ja nyt oli turkulaisten vuoro kutsua Helsingin, Pirkanmaan ja Porin Seudun Ekonomien hallitusten jäsenet Turkuun.

Nelikantatapaamisen pääasiallisena tehtävänä on tukea hallitusten jäsenten verkostoitumista sekä jakaa hyviä kokemuksia ja toimintamal-leja. Tämän vuoden erityisantia vilkkaina käytyihin keskusteluihin toi-vat muun muassa tulevien juhlavuosien suunnittelutyöt sekä Turun että Pirkanmaan yhdistysten juhliessa 75-vuotisjuhliaan ja Porin täyttäessä 70 vuotta. Myös tapahtumien järjestäjät saivat toisiltaan hyviä vinkkejä ja toimintamalleja monistettavaksi oman alueensa tapahtumiin.

Vieraat pääsivät tutustumaan entisen pääkaupungin historiallisiin helmiin teemalla ”Kappale kauneinta Turkua”. Tapaaminen aloitettiin ravintola Pinellasta, jonka jälkeen lähdettiin opastetulle kierrokselle Turun tuomiokirkkoon, Vanhalle Suurtorille ja Aboa Vetus -museoon. Ilta päättyi iloisen puheensorinan saattelemana illalliseen ravintola Hus Lindmanissa.

Tapaamisilla pitkä historia

Nelikannan tapaamisten historia ulottuu peräti vuoteen 1988, jolloin järjestettiin yhteinen teatteriretki Tampereelle. Retkellä osallistujina oli-vat silloinen niin kutsuttu kolmikanta eli Tampereen, Helsingin ja Turun seudun ekonomit. Aikaisempien puheenjohtajien muistin mukaan mah-dollisesti juuri sillä matkalla sai alkunsa ajatus vuosittain järjestettävästä Kolmikantatapaamisesta, jonka seurauksena ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Helsingissä vuonna 1990. Seuraavana vuonna kokoonnuttiin Tampereelle, jonka jälkeen tilaisuus järjestettiin Turussa.

Kolmikanta vaihtuu nelikantatapaamiseksi

Kolmikantatapaamisista luovuttiin vuonna 1993 pitkien välimat-kojen vuoksi ja sovittiin, että tapaamiset järjestetään jatkossa liit-

tokokouksen ja neuvottelupäivien yhteydessä. Pienet alueelliset Kolmikantatapaamiset koettiin kuitenkin niin tärkeiksi, että ne käyn-nistettiin uudelleen vuonna 1998. Alun perin Kolmikantana aloitet-tua yhteistä tapaamista laajennettiin vuonna 2001 ottamalla ensim-mäisen kerran myös porilaiset mukaan Nelikantatapaamiseen. Ensi vuonna tavataan Tampereella

Historiallisen kauniista Turusta ja kesäisestä tilaisuudesta jäi erittäin hyvä mieli ja saimme jokainen uusia tuttavuuksia, tapasimme vanhoja tuttuja sekä vaihdoimme ajatuksia ja ideoita oman alueellisen toiminnan kehittämiseksi. Vuosittain järjestettävän yhteistapaamisen koollekutsu-jana toimii ensi vuonna Pirkanmaan Ekonomit.

Syksyn satoa Teksti: Jussi Heikkonen

S yksy on opiskelijoiden keskuudessa vuoden vilkkainta aikaa. Näin on myös Turun KY:llä, kun paluu luennoille koittaa taas kesän jälkeen. Onneksi monipuolista toimintaa riittää opiskelun

vastapainoksi.

uuSiEn opiSkEliJoidEn Eli pupuJEn saapuminen on varma syksyn merkki. Turun KY on vuodesta toiseen kiinnittänyt erityishuomiota tuoreisiin kyltereihin. Turkuun tullaan monilta eri paikkakunnilta, joten on erittäin tärkeää, että uudet opiskelijat tuntevat itsensä terve-tulleiksi heti alusta alkaen. Perinteisten pupujaisten, hengailuiltojen ja kaupunkisuunnistuksen ohella Turun KY on esimerkiksi luonut uuden perinteen, pupujen lakitustilaisuuden, jossa puput lakitetaan ylioppi-lasjuhlien hengessä kyltereiksi. Ylioppilaslakin lyyra vaihdetaan Turun KY:n lakkimerkkiin.

tämä on JuhlallinEn päätöS ensimmäisten viikkojen hektisyy-delle.Syksyn toiminta tulee jälleen olemaan erittäin monipuolista ja aktiivista. Perinteisten pupuinfojen ja pikkujoulujen lisäksi edunvalvon-taa tehostetaan sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

lEgEndaariSia vuoSiJuhlia viEtEtään jälleen lokakuussa, jolloin Turun KY täyttää 62 vuotta. Turun KY:n kannalta syksy on erityisen

tärkeä. Turun KY:n hallitus ja monet sen alaiset jaostot, ainejärjestöt ja työryhmät vaihtavat tuolloin koostumustaan. Näin uudet toimijat pää-sevät toteuttamaan entistä parempia tapahtumia ja palveluita sekä val-vomaan opiskelijan etua tehokkaammin. Uskon, että toiminta Turun KY:ssa antaa valmiuksia työelämää varten ja edistää aktiivisuutta myös valmistumisen jälkeenkin. Monella TSE ry:n aktiivitoimijalla onkin tausta Turun KY:ssä.

alumnitoiminta on yksi Turun KY:n tämän vuoden toiminnan keihäänkärjistä. Tavoitteena onkin, että myös opiskelijat osallistuisi-vat aktiivisesti TSE ry:n tapahtumiin. Perinteisten patusitsien ja TGIF-iltojen lisäksi tavoitteena on myös luoda uudentyyppisiä tapahtumia, jotka kokoavat kylterit ja ekonomit yhteen. Tapahtumien markkinoin-tia tullaan myös tehostamaan. Yhteistyö kylteri- ja paikallisekonomi-yhdistyksen kanssa luo monipuolisia mahdollisuuksia puolin ja toisin. Muistutankin, että Turun KY toimii tarvittaessa suorana linkkinä kaup-pakorkeakoulun opiskelijoihin. Toivottavasti näemme syksyn mittaan mukavissa merkeissä! Hyvää syksyä!

Jussi HeikkonenTurun KY:n hallituksen puheenjohtaja, TSE ry:n johtokunnan opiskelijajäsen

9


t urun Seudun Ekonomien yrittäjätarinatilaisuudet järjestetään tänä vuonna lounastilaisuuksina. Ensimmäisessä lounastilaisuu-dessa huhtikuussa Svenska Klubbenilla KTM Ari Mäkinen kertoi,

miten yrittäjäksi voi ryhtyä ostamalla pienenkin yrityksen – tai vaikka useamman. Valmistuttuaan Turun kauppakorkeakoulusta Ari Mäkinen työskenteli Turun kaupungin taloushallinnossa. Hänellä oli kuitenkin jo pitkään ollut kova palo ryhtyä yrittäjäksi lapsuudenystävänsä Olli Niemisen kanssa. Toimialoista heitä kiinnostivat eniten rahoitus- tai veneala. Pidemmän aikaa he etsivät sopivaa ostokohdetta, pientä kohtuu-hintaista yritystä, jota he voisivat lähteä kehittämään ja kasvattamaan.

Koska venealalla ei ollut sopivia kohteita myynnissä, valikoitui osto-kohteeksi lopulta pieni tilitoimisto Lohjalta. Ari selitti tilitoimiston ole-van siksi turvallinen ostokohde, että asiakkaat ovat tavallisesti uskollisia samalle toimistolle. Yritysosto oli heille itsestään selvä tapa ryhtyä tilitoi-mistoyrittäjiksi, koska valmiin asiakaspohjan myötä yritys tuotti myös alusta asti kassavirtaa kuluja kattamaan.

Tilitoimistoyrityksen nimeksi tuli Arol Finance ja sittemmin pääkont-tori on siirtynyt Lohjalta Turun keskustaan. Lisäksi yritystä on kasva-tettu toisellakin yritysostolla.

Ari ja Olli hoitivat yrityskaupan järjestelyt itse. Arin mukaan tär-keintä yrityskaupan suunnittelussa on osata arvioida kauppahinta vas-taan tuotot. Kun kauppakohde oli selvä, rahoituksen järjestäminen ei ollut ongelma. Omaa rahaa ei varsinaisesti laitettu kiinni, kauppa rahoi-tettiin vieraalla pääomalla pankilta, josta Finnvera takasi 60 prosenttia, loput hoidettiin henkilötakauksilla.

Arin mukaan hankalinta tämäntyyppisessä yrityskaupassa on, että yritys on henkilöitynyt vanhaan omistajaan. On vaikeaa myös arvioida etukäteen, paljonko entinen omistaja on käyttänyt aikaa yrityksensä pyörittämiseen. Myös vanhan omistajan hallussa olevan tiedon ja toi-mintatapojen siirtämiseen eteenpäin uusille omistajille on käytettävä aikaa, mutta on epävarmaa toimivatko ne uudella omistajalla. Alussa on vaikeaa arvioida, kuinka paljon resursseja joudutaan laittamaan kiinni vanhan omistajan korvaamiseen.

Kun uudet yrittäjät alkavat kehittää yritystä, syntyy Arin mukaan haasteellinen kysymys siitä, kuinka paljon yritystä voi muuttaa van-han omistajan ollessa vielä kuvioissa. Vanha omistaja saattaa kokea, että “pilataan toisen elämäntyö”. Lisäksi erityisesti tilitoimistoalalla omista-jan sidokset asiakkaisiinsa voivat olla hyvinkin henkilökohtaisia, ja jos sukset menevät ristiin vanhan omistajan kanssa, se voi vaikuttaa asia-kassuhteisiin.

Kari Tuomes Suomen Yrityskaupat Oy:stä kävi kertomassa yrityskau-pan asiantuntijanäkökulmasta. Hän on asiantuntijana yhdessä Suomen suurimmista yritysvälittäjäketjuista ja tietää lähes sadan onnistuneen yri-tyskaupan tuntemuksella miksi ja miten yritysostoja tehdään. Kari kävi lyhyesti läpi yrityksen arvonmäärityksen erilaiset tavat ja perusteet sekä kertoi yleisimpiä syitä siihen, miksi yrityskauppaa ei aina synny.

Usein yrityksiä myydään liian myöhään, kun yritystoiminta on hiipu-nut. Lähtökohtaisesti elämänuransa yrityksessään tehnyt yrittäjä ei ole val-mistellut yrityskauppaa ajoissa. Syitä on monia, ehkä ei ole aikaisemmin tullut edes mieleen, että yrityksen voi myydä tai toivottua jatkajaa ei löydy-kään suvusta, jolloin valmistelutoimenpiteet ovat toisenlaiset. Kari mainit-see myös, että monesti yritys saattaa olla niin henkilöitynyt yrittäjään, että jatkajan on lähes mahdotonta astua entisen omistajan saappaisiin.

Yritysostolla on myös etunsa, sillä jatkava yrittäjä pääsee suoraan kehittämään ja kasvattamaan yritystä nopeammin kuin aloittava yrit-täjä, sillä toiminta, tilat ja asiakkaat ovat valmiina ja toiminta alkaa heti,

yrityksellä on jo tunnettavuus ja siksi pienempi markkinointibudjetti. Monesti yrityksen toiminta on selkeytynyt ja hioutunut (kokemus), mikä tarjoaa hyvät mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseen. Muita syitä yritysostoon ovat nopea laajentaminen, oman työpaikan säilyttäminen, kilpailijan eliminoiminen, yritysostosta syntyvät synergiaedut tai puh-das sijoittaminen.

Arvonmääritystapoja on useita ja myös kauppatapa vaikuttaa arvon-määrityksiin. Yleisimmät arvon määritteet ovat markkina-arvo, tuot-toarvo, kassavirta-arvonmääritys, substanssiarvo (sillä se mitä näkyy taseessa ei välttämättä kerro todellista arvoa), realisointiarvo, vasara-arvo, vakuusarvo, vakuutusarvo ja vaihtoehtoiskustannus. Tavallisimmin yrityskaupassa käytetään kassavirta-analyysiin perustuvaa tuottoarvoa. Usein yrityksen arvoa määriteltäessä yritystoimintaa katsellaan mah-dollisimman monella eri tavalla, Kari kertoo. Jokainen yritys on yksilö, joten eroja on vaikea vertailla ja siksi useimmiten ei ole olemassa tiettyä markkinahintaa. Kari mainitsee, että arvonmääritykseen vaikuttaa mm. omaisuuden arvottaminen, varaston määrä myyntihetkellä, myyntisaa-tavien määrä ja varmuus, historiasta ennustaminen, omistajan vaihtumi-sen vaikutus tulokseen, tuntemattomat riskit, sopimusten jatkuvuus tai niiden uudet ehdot.

Hän heittää ilmaan yrityksen yleisen arvon kaavan:

Arvo = (tulos x aika) x varmuus + ylimääräinen omaisuus

Vaikka arvonmääritys on hankalaa ja kannattaa jättää ammattilaisen hoidettavaksi, pääsääntöisesti hinta on silloin oikea, kun myyjä saa riit-tävän korvauksen luovuttamastaan tuotosta ja omaisuudesta, ostajalle yritys on kannattava sijoitus ja yritystoiminnalla kyetään maksamaan hinta ts. rahoittajan panos takaisin. Loppujen lopuksi yrityksen arvona voidaan useimmiten pitää sitä hintaa, millä kauppa syntyy.

Kuten arvonmääritystapoja myös kauppatapoja on erilaisia. Kari Tuomes selvitti selkeästi kaksi eri vaihtoehtoa. Liiketoimintakaupassa yrityksen toiminta eli koneet, laitteet, nimi ja liikearvo siirtyvät jat-kavalle yrittäjälle, mutta y-tunnus ja yritys sinänsä eivät siirry. Jatkava yrittäjä ostaa tällöin yrityksen liiketoiminnan perustettavan yrityk-sen lukuun. Myös mahdolliset työntekijät siirtyvät uuden yhtiön pal-velukseen, ja erikseen sovittaessa myös useimmat sopimukset siirtyvät. Myyjälle jää omistamansa yritys ja sen varat, velat sekä liiketoiminnasta maksettu kauppasumma. Osakekaupassa puolestaan omistus siirtyy kokonaan ja yhtiö jatkaa toimintaa ihan samanlaisena. Tällöin kaikki varat, velat ja sopimuksetkin jäävät yritykseen, jatkava yrittäjä ottaa niistä vastuun ja myyjä saa osakkeistaan sovitun kauppasumman, Kari selventää.

Myytäviä kohteita voi etsiä monesta paikasta, esim. sanomalehdistä, nettisivuilta tai puskaradion kautta. Pitkän kokemuksen perusteella Kari Tuomes pystyy sanomaan, että turvallinen yrityskauppa syntyy, kun tekee kattavat sopimukset, jotka turvaavat ehdot, muistaa tarkistaa taus-tat, varaa riittävästi aikaa kaupan tekemiseen, jatkava yrittäjä neuvot-telee järkevän rahoituksen, osapuolilla on avoin ja rehellinen meininki, muistetaan hyödyntää tarjolla olevaa kokemusta ja käytetään apuna asi-antuntijaa.

Seuraavat yrittäjälounaat järjestetään Svenska Klubbenilla syys-kuussa ja marraskuussa. Aiheina mm. kasvuyrittäjyys. Tarkemmat tiedot ja ajankohdat löytyvät verkkosivujemme tapahtumakalen-terista. Lounastilaisuudet ovat avoimia kaikille ja lounas on oma-kustanteinen.

YrITTäjäTArInA-LounASSvEnSKAKLubbEnILLA12.4.2012

yritysoston kautta yrittäjäksiTeksti: Anu Suominen, Maija Tähtinen

10


lähiruoka on paikallistaTeksti: Maija Tähtinen

l ähiruoka on nimensä mukaisesti lähellä tuotettua ruokaa, jota voi tuottaa itse tai ostaa suoraan tuottajalta tai ravintolasta, jossa ruoka valmistetaan lähiruoasta. Yhteinen tekijä näille kaikille on

tuoreus. Omalla pihalla tai parvekkeella voit kasvattaa niin porkkanat ja perunat kuin mansikat ja herneetkin. Tarvitset vain kasvualustan, läm-pöä, valoa ja vettä sekä tietysti siemenet.

oma yrttitarha on paitsi kaunis myös hyödyllinen. Se tuottaa satoa koko kesän ja virkistää sekä kehoa että mieltä.

Yrtit maistuvat parhaimmillaan tuoreina. Nappaa tästä talteen vinkit oman yrttitarhan perustamiseen.

kaSvaakSEEn yrtit kaipaavat runsaasti valoa ja lämpöä. Istutuksen jälkeen lämpö ei saisi laskea alle + 10 ⁰C.

•minikasvihuone,ruukkutarhataiämpäriparvekkeella; avaaparvekelasittarvittaessajapidämultakosteana•Pihamaanyrttitarhassaviihtyvätkukatjahyötykasvit keskenään•jätäminttumuualletaisevaltaayksinäänkokokasvimaan•Kasvatamonivuotisetjayksivuotisetyrtitomissa paikoissaan•äläsäästäruukkujenkoossa,mikälikasvatatyrttejäkoko kesän•ruukkukasvatuksessapitäämuistaamyösmullanhyvälaatu•Korjaasatoapitkinkesää,niinyrtitviihtyvätparemmin•voitmyöskuivatataipakastaayrttejätalvenvaralle•Saatyrtistätuuheammankatkomallalatvankasvupisteen

Tutustu myös paikalliseen tarjontaan. Lähiruokaravintoloita Turussa: Cindyn Salonki, Enkeliravintola, Ravintola Kaskenahde, Ravintola Mami, Panimoravintola Koulu, RadissonBlu Marina Palace Aurora, Turun Kellariravintolat, Ravintola Kasino ja Kanresta Oy. Lähiruoan tuottajia löydät osoit-teesta www.tuoretori.fi/tuottajat/

11


rETKELLäPääKAuPungISSA

helsinki World Design Capital 2012Teksti: Maija Sormunen, Ringa Masalin Kuva: Maija Sormunen

t urun Seudun Ekonomit seuralaisineen lähtivät huhtikuussa tarkistamaan, miten Helsingin World Design Capital -vuosi on saatu käyntiin. Retki osoittautui valtavan suosituksi ja niinpä matkaan lähdettiin lopulta kah-

den täyden bussilastin voimin. Myös kauempana Turun alueella asuvien jäsen-ten osallistuminen pyrittiin tekemään mahdollisimman helpoksi. Poikkesimme Turusta lähdettyämme Salon kautta, josta oli mahdollista nousta kyytiin.

Linja-autossa oli tunnelmaa, ja iloisia retkeläisiä hemmoteltiin koko päivän monipuolisella ohjelmalla. Koska osallistujia oli näinkin runsaasti, porukka jaet-tiin kahteen ryhmään. Vuorotellen ryhmät kävivät tutustumassa Design Forum Finlandin tiloihin ja huutokauppatalo Bukowskiin. Lopuksi kokoonnuimme päi-vän huipentavaan, yhteiseen konserttiin Helsingin Musiikkitaloon.

Design Forum Finland on Suomen Taideteollisuusyhdistyksen ylläpitämä suo-malaisen muotoilun promootio-organisaatio. Design Forum Finland on perus-tettu vuonna 2000, jolloin yhdistys täytti 120 vuotta. Suurelle yleisölle näkyvintä toimintaa ovat esimerkiksi yhdistyksen jakama Kaj Franck -muotoilupalkinto sekä kansainvälinen Fennia Prize -kilpailu. Yhdistys tekee myös aktiivisesti töitä suomalaisen muotoilun viennin lisäämiseksi sekä vahvistaa muotoilutoimialaa ja yritystoimintaa.

Design Forum Finlandin sisäänkäynti on melkein piilossa Erottajankadulla, mutta oven takana aukeaa iso tila, joka on täynnä toinen toistaan ihanampia suo-malaisen designin aarteita: arkisia käyttöesineitä, koruja, vaatteita ja huoneka-luja. Alakerrassa saimme tutustua Pidettyä muotoilua -näyttelyyn, jossa oli esillä teollisen muotoilijan Ville Nenosen suunnittelemia arkielämän esineitä, kuten urheiluvälineitä ja työssä käytettäviä suojaintuotteita. Kukapa olisi tullut ajatel-leeksi, että salibandymailan lapa vaatii designia toimiakseen pelaajan toivomalla ja hänelle sopivalla tavalla.

Moni retkeläisistä sai ensikosketuksen huutokaupan salaperäiseen maailmaan vierailullamme Bukowskiin. Pohjoismaiden suurin huutokauppatalo on perus-tettu jo vuonna 1870. Asiantuntijoiden esitelmöidessä huutokaupan periaatteista monen ennakkokäsitys huutokaupasta murrettiin ja yleinen toteamus oli, että sehän on bisnestä muiden joukossa — ja vieläpä kansainvälistä. Oivalluksia syn-tyi myös ymmärtäessämme, että huutokauppaan osallistuminen niin myyjänä kuin ostajana on yllättävän helppoa eikä vaadi mitään aiempaa kokemusta tai sen kummempaa valmistautumista. Internetin aikakaudella kaupankäynti on tullut entistä helpommaksi, sillä huutokauppaan voi osallistua vaikkapa omalta koti-sohvalta! Esillä oli modernin huutokaupan näyttely, joka ihastutti kävijöitä kau-neudellaan ja monipuolisuudellaan. Vierailu tuntui synnyttävän monessa kipinän tutustua tarkemmin huutokaupan saloihin ja palata vielä uudelleen huutokaupan kiehtovan näyttelyn pariin.

Helsingin Musiikkitalon konsertti oli monelle samalla myös ensimmäi-nen vierailu elokuussa 2011 avattuun rakennukseen. Musiikkitalo on hieno ja moderni rakennus, jonka arkkitehtuurista vastaa turkulainen arkkitehtitoimisto. Niin aulatila kuin myös erikoinen, koko esiintymislavan kiertävä katsomo tar-joavat runsaasti ihasteltavaa. Saimme nauttia vain kaksi kertaa esitetystä Jorma Uotisen koreografiasta teokseen Verklärte Nacht, jossa yhdistyivät musiikki ja tanssi. Koreografia oli upeasti sovitettu Tapiolan Sinfoniettan esittämään musiik-kiin. Uotisen, Nina Hyvärisen sekä Aapo Siikalan tanssisuoritus oli kerrassaan vaikuttava ja melkoisen rohkeakin. Nuori kapellimestarilupaus Santtu-Matias Rouvali sai myös katsojat hengästymään häkellyttävän intensiivisellä tavallaan johtaa orkesteria. Yleisö palkitsi esiintyjät ruhtinaallisin aplodein.

Turkulaiset pääsivät kotimatkalle juuri ennen kuin räntäsade valtasi Helsingin. Iloinen puheensorina täytti linja-autot ja kaikki tuntuivat nauttineen retkipäi-

västä täysin siemauksin. Kiitosta saivat niin monipuolinen ohjelma kuin hieman erikoisempien kohteiden valinta. Nälkä tai uutisnälkä ei päässyt linja-autossa yllättämään, kiitos anteliaiden sponsoreiden, jotka tarjosivat tuoreet uutiset, piti-vät suut makeana ja janon loitolla. Retkellä mukana olleet ovat taas useamman kokemuksen verran rikkaampia.

Retkille tuntuu olevan kovasti kysyntää ja niinpä pyrimme tarjoamaan uusia elämyksiä retkien muodossa myös tulevaisuudessa.

t urun Seudun Ekonomit tekee yhteistyötä Kerttulin vanhainkodin kanssa. Nyt sinä ja läheisesi voitte olla ystäviä vanhainkodin vanhuksille. Kaikki mitä tarvitset ollaksesi vanhainkotiystävä on olla oma itsesi ja antaa hetki

aikaasi. Vanhukset kaipaavat seuraa ja kuuntelijoita. Sinä taas saat uusia ystäviä sekä iloisen mielen!Turun Seudun Ekonomit aloitti hyväntekeväisyystoiminnan Kerttulin vanhain-kodin kanssa jäsentempauksilla vuosi sitten. Olemme järjestäneet Kerttulissa kolme tempausta, joissa pidimme vanhuksille seuraa, pelasimme erilaisia pelejä sekä virkistimme muistia aivopähkinöillä. Positiivisten kokemusten ja palautteen innoittamana olemme nyt päättäneet jatkaa toimintaa Kerttulin kanssa ystävä-toiminnan muodossa. Ystävätoiminta on helppo ja joustava tapa tutustua hyvän-tekeväisyystoimintaan ja toimia vanhusten hyväksi.Jos haluat antaa aikaasi yksinäisille vanhuksille tai kaipaat vanhusten seuraa elä-määsi, olet lämpimästi tervetullut vanhainkotiystäväksi! Ystävätoiminta ei sido sinua mihinkään ja voit itse valita milloin, kuinka usein ja kuinka kauan vierailet

vanhusten luona. Voit tavata valintasi mukaan yhtä tai useampaa vanhusta. Vierailla voit eri vanhusten luona eri vierailukerroilla tai jos haluat, voit saada itsellesi myös nimikkoystävän. Sinun valittavissasi on myös se, mitä haluat vanhusten kanssa ensisijaisesti puuhata. Mikä vain sinusta tuntuu muka-valta ja luontevalta tekemiseltä – lukeminen, laulaminen, kortin pelaaminen, ulkoilu tai jutustelu.Ystäväksi voit ryhtyä ilmoittamalla kiinnostuksesi TSE ry:n toimistolle. Saat ensiksi tarkempaa tietoa ystävätoiminnasta, jonka jälkeen voit vielä rauhassa harkita ystäväksi ryhtymistä. Mikäli päätät ilmoittautua ystäväksi, saat toi-mistolta Kerttulin yhteystiedot ensimmäistä tutustumistapaamista varten sekä tarkempia käytännön ohjeita. Jatkossa voit vierailla vanhainkodissa oman aikataulusi mukaan ilman ennakkoilmoittamista. Tervetuloa ystäväksi!Lisätietoja ystävätoiminnasta antavat myös johtokunnan jäsenet Maija Sormunen ja Ringa Masalin.

ystävätoimintaa Kerttulin vanhainkodissa Teksti: Maija Sormunen ja Ringa Masalin

12


Tulevat tapahtumattilaisuudet ovat maksuttomia, ellei hintaa ole mainittu.

Nopeimmin ja varmimmin pääset mukaan tapahtumaan ilmoittautumalla SEFEn nettisivujen kautta www.sefe.fi. Sivuilla näet myös osallistujien ja vapaiden paikkojen määrän.

Koulutukset

SEFE: EkonomiEsimies kehittyylähikoulutus: itsetuntemuksen kautta muutokseen (28 h)Turussato−pe13.−14.9.jato−pe18.−19.10.,hinta400€/200€leadership-kirjallisuus: reflektoimalla parem-maksi esimieheksiverkossasuoritettavatkirjallisuustehtävätto4.10.−ke10.10.,hinta40€/20€Webinaari: esimiehen oikeudet ja velvollisuudetWebinaariti9.10.,maksutonRyhmäcoaching: yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun(9x2,5h)SyksyntilaisuudetvainHelsingissä,oulussajaKotkassa,hinta500€/250€Ensimmäinen hinta työssä käyville, jälkimmäi-nen työelämän ulkopuolella oleville.lisätietoa koulutusohjelmasta www.sefe.fi > jäsensivut > Kehity ammatissasi > EkonomiEsi-mies kehittyy.

aamiaisseminaariSyys−lokakuu ja joulukuuTurun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellon-katu 3, TurkuSuositutaamiaisseminaaritjatkuvat:syksylläjär-jestetääntaasperinteiseentapaankaksimielen-kiintoistaaamiaisseminaariayhteistyössäTurunkauppakorkeakoulunkanssa.Seminaarienaiheetjaajankohdattarkentuvatmyöhemmin.Tarken-nuksistatiedotetaansähköpostitse.

yrittäjätarinalounasSyyskuu ja marraskuuSvenska Klubben, Aurakatu 1 B, TurkuKeväältä tutut yrittäjätarinatilaisuudet jatku-vat:syksylläjärjestetäänkaksilounastilaisuutta,aiheenamm.kasvuyrittäjyys.Tilaisuuksienaiheetjaajankohdattarkentuvatmyöhemmin.Tarken-nuksistatiedotetaansähköpostitse.yrittäjätarinalounaat ovat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille. lounas on omakus-tanteinen.

linkedin-koulutusMaanantai 1.10. klo 17−19Sokos hotel hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, TurkuYleisönpyynnöstäuusitaanLinkedIn-koulutus”mitenrakennanhoukuttelevanLinkedIn-profii-lin?”.KouluttajanatoimiimPSFinlandConsultingoy:naluejohtajajaseniorikonsulttiSeijaraesola.

IllanaikanaperehdytäänLinkedIninhyödyntämi-seensekäomanuranettätyönantajannäkökul-masta.LisäksikuullaanmitenhenkilöstökonsultitsuhtautuvatLinkedIniinjamitenhekäyttävätsitätyössään.Koulutuksessakäydäänläpiprofiilinluo-minensekäpohditaan,mitenomaaprofiiliakan-nattaapäivittääjamitenverkostoatulisirakentaa.Tarkoituksenaonjättäätilaamyösvapaallekes-kustelullejavaihtaakokemuksiasekäLinkedInistäettäyleensärekrytoinneista.Koulutussopiihyvinsekävasta-alkajilleettäLinkedInissäjopidempäänmukanaolleille.Oma tietokone mukaan, voit osallistua myös ilman konetta. Mukaan mahtuu 18 jäsentä. Kahvitarjoilu suolaisen kera. ilmoittautumi-set viimeistään 13.9.

prezi-koulutusKeskiviikko 7.11. klo 17−20Sokos hotel hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turkuovatkoesityksesitylsiätaitoistuvatkoneainasamankaavanmukaisesti?TympivätköPower-Point-esitykset? Haluaisitko oppia tekemäännäyttäviäesityksiä?TuleopettelemaanuudenesitystyökaluPrezinkäyttöä!PrezinkaavaillaanhaastavantaijopakorvaavanPowerPointintule-vaisuudessa.Prezilläluotmielenkiintoaylläpitä-vänjainnostavanesityksen.Kouluttajanatoimiiminnavaltari,jokakouluttaaniinyrityksiäkuinyhdistyksiäkäyttämäänsosiaalistamediaasuun-nitelmallisestijaajatuksella.Koulutusontarkoi-tettuvasta-alkajille.Oma tietokone mukaan. Mukaan mahtuu 18 jäsentä. Kahvitarjoilu suolaisen kera. ilmoit-tautumiset viimeistään 21.10.

SEFE: Syty ja sytytä -palaut-teenantovalmennusTiistai 20.11. ilta-aikaanTurku, paikka tarkentuu myöhemminvalmennuksentavoitteenaon,ettäosallistujatoppivat antamaan palautetta tavalla, josta onhyötyäpalautteensaajalle,saavatkeinojaposi-tiivisenjakannustavanilmapiirinkehittämiseksi,oppivatottamaanvastaanpalautettasekäoppivatnäkemäänpalautteenantamisen,itsearvioinninjakehittymisenvälisenyhteyden.lisätietoa koulutuksesta tulee suoraan SEFEstä, seuraa ilmoittelua.

yritysvierailut

turun SanomatTiistai 11.9. klo 17−18.30länsikaari 15, Artukainen, Turku (bussilinja 32)TurunSanomat–paikallinenäänenkannattajayli100vuotta.Tämäainutlaatuinenyritysvierailujoh-dattaameidätmerkittävänpaikallisenvaikuttajanhistoriaanjanykypäivään.Tutustummesekäleh-denettäTSTv:ntoimintaan.vierailunemäntänätoimiilukijamarkkinoinninjohtajaTiinaokkojaisäntänäpäätoimittajaKarivainio.Mukaan mahtuu 30 jäsentä. Kahvitarjoilu suo-laisen kera. ilmoittautumisaika on jo päätty-nyt, mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysellä toimistolta.

turun urheiluliitto ja vapaa-ehtoinen aitajuoksukouluMaanantai 24.9. klo 18−19.30Paavo nurmi -stadion, TurkuTurunurheiluliittotäyttiviimevuonnasatavuotta.juhlavuodenjälkeisissätunnelmissaseurantoi-mintatavoista,historiasta,tavoitteistajastrategi-astameilleesitelmöimonivuotinenjohtokunnanjäsenjarmorasi.Syksyiseenurheiluseuratutus-tumiseenonhyväpukeutuaurheilullisesti,silläluvassaonesittelynjälkeenvapaaehtoinenaita-juoksukoulu.Aitajuoksukoulunvetäjinäovat110m:naitojenSuomenmestarijuhaSoncksekäTSEry:njohtokunnanjäsenKimmoHaapasalo.Aitojaonerikorkuisiaeikäaiempaakokemustalajistatarvita,rohkeastimukaanvaan!Avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 30 henkilöä. ilmoittautumiset viimeistään 17.9.

naantalin kylpyläTorstai 11.10. klo 17−21.30Matkailijantie 2, naantali. linja-autokuljetus, lähtö Turun Ortodoksisen kirkon edestä klo 17 ja paluu samaan paikkaan n. klo 21.30.TulevierailulleupeaannaantalinKylpylään!naan-talinKylpyläkutsuuTSEry:njäsenetnauttimaanmukavastaillastayritykseenjasenmonipuoli-siinpalveluihintutustuen.Tervetuliaissanojenja-maljojenjälkeenteemmekierroksenkylpylässäjatutustummesenupeisiintiloihin.Kierroksenjälkeennautimmekylpyläntarjoamanillallisen.PaluukuljetusTurkuunlähteeklo21.IllanaikanakuulemmetarinaasekänaantalinKylpylänettäemoyhtiöSunbornSagaoy:nhistoriastajanyky-päivästä. vierailun emäntänä toimii kylpylänavainasiakaspäällikköTiiaSucksdorff.Avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 60 henkilöä. valitettavasti liikuntarajoitteiset eivät voi osallistua vierailulle. ilmoittautumiset vii-meistään 2.10. ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä, osallistutko yhteiskuljetukseen.

13


hk-areena ja tpS−Blues-jääkiekko-ottelulauantai 27.10. klo 15.30−19.30Artukaistentie 8, Turku (bussilinjat 100, 12, 32, 61, 99). hyvät paikoitustilat, pysäköintimaksu 5€ peritään saavuttaessa, maksu vain kätei-sellä. Kokoontuminen klo 15.20 mennessä lip-putoimistossa pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella.TämäyritysvierailutarjoaasinulleainutlaatuisenmahdollisuudensaadalisätietoamonelletutunHK-AreenanjaTPS:ntoiminnasta.Pääsettutus-tumaanareenankokous-javIP-tiloihin,aitioihinja ravintoloihin. Esittelykierroksen jälkeen klo17siirrytäänseuraamaanTPS:ntarjoamaaTPS-blues-ottelua.IllanisäntänätoimiiTPS:nmark-kinointipäällikköraunoSjöroos.LähdemukaanviihtymäänjakurkistamaanHK-AreenanjaTPS:nkulissientaakse–sekätietystikannustamaanTPSvoittoon!Avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 140 henkilöä. huom! ikäraja 18 vuotta ravintolakierroksen vuoksi. Kahvitarjoilu suolaisen kera. ilmoit-tautumiset viimeistään 18.10.

turun kaupunki ja syyskokousKeskiviikko 28.11. klo 17−n. 19Turun kaupungin keskushallinnon kokoustila, yliopistonkatu 27, TurkuTurunkaupunginvierainakuulemmemielenkiin-toisenesityksenkaupunginuudesta johtamis-järjestelmästäjaorganisaatiosta.IllanisäntänäaiheeseenjohdattaakaupunginsihteeriTuomasHeikkinen.Esityksenjälkeenpidetäänyhdistyksensääntömääräinensyyskokous.Kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita! Kahvitarjoilu. ilmoittautumiset viimeistään 21.11

nuoret ekonomitSEFE: nuoret EkonomitTorstai 27.9. klo 17−20Turku, paikka tarkentuu myöhemminPerinteinennuoretEkonomit-tilaisuusjärjeste-täänTurussasyyskuussa.lisätietoa tilaisuudesta tulee suoraan SEFEstä, seuraa ilmoittelua.

harrasteet ja perhetapahtumat

tgiF – Ekonomi after WorkJoka kuun ensimmäinen perjantai eli 7.9., 5.10., 2.11. ja 7.12. klo 16.30−19.00Ravintola Blanko, Aurakatu 1, TurkuSuosittuTgIF–EkonomiAfterWork-tapahtumajatkuu taas syksyllä. Parhaimmillaan tapahtu-maanonkokoontunutyli50ekonomiaverkostoi-tumaan!ohjelmassaonrentoaalkuillanviettoa,vapaatakeskusteluajaverkostoitumistaekono-meillejaekonominmielisille.Tuleduuninjälkeenkäymäänjakatsomaan,ketkänykyisistäsekätule-vistatutuistasiovatjopaikalla.Tilaisuudenjärjes-tävätyhdessäTSEry,WTmjablanko.Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy kaikille ekonomeille ja ekonominmielisille. Tarjolla talon puolesta DJ, tapaksia sekä mystinen perjantaipulloarvonta. Juomaa ja halutessaan täyttävämpää ruokaa voi nauttia omakustanteisesti.

kokkikurssiTiistai 9.10. klo 17−n. 20varsinais-Suomen Martat ry, yliopistonkatu 33 G, 3. krs, TurkuKokkikurssinteemaonsadonkorjuujatarveaineetelikasvikset,marjat,sienetyms.edustavatpaikalli-suutta.Illanvetäjänätoimiimarttojenerikoisneu-vojaPianiemonen.Kurssisopiikaikentasoisillekokeillesukupuoleenjaikäänkatsomatta!Mukaan mahtuu 16 jäsentä. hinta 20 €, sis. opetuksen, ruoan valmistuksen ja ruokailun. Otathan mielellään mukaan sisäjalkineet. ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 10.9. Maksut viitteellä 09108.

koko perheen ritarikierros turun linnassaTiistai 16.10. klo 18−20Turun linna, linnankatu 80, TurkuvietäsyyslomaviikonalkajaisetTurunlinnassataitulemuutenvaanmukaanritarikierrokselle!vie-railualkaatunninmittaisellaopastetullakierrok-sella,jokatutustuttaasinutsekälinnanhistoriaanettäritarienjalinnanneitojenelämään.Kierrok-senpäätteeksihalukkaatosallistujatlyödäänjuh-lallisestiTurunlinnanritareiksi.vierailuntoinenosavietetäänritarisalissa,missähalukkaatpää-sevätkokeilemaanritarienjaneitojenasujajatar-vikkeita,mm.aikuisten25kg:nrengaspaitaa.myösaikuisille!

Mukaan mahtuu 35 henkilöä. hinta aikuisille 6 € ja lapsille 3 €. ilmoittautumiset ja maksut vii-meistään 17.9. Maksut viitteellä 16104.

käsityöillat helmikauppa BlingissäTiistai 13.11. ja keskiviikko 14.11. klo 18−20.30yliopistonkatu 12 a, Turkujäsententoivomuksestajärjestetäänkaksikäsi-työiltaa: Tule tekemään itsellesi pikkujouluksitaipukinkonttiinjotainkaunistaja itsetehtyä!molempinailtoinatutustutaankorunteontar-vikkeisiinjamateriaaleihinsekätehdäänhenkilö-kohtaisenopastuksenavullaomiauniikkikoruja.Kaikkitarvitsemasimateriaalitvoitostaaliikkeestäeikäsentarvitseollakallista:rannekorunsaateh-tyäjo3eurollajakaulakorun8eurolla.Mukaan mahtuu 6 jäsentä per ilta. hinta 12 €, sis. kurssin, ei materiaaleja, jotka maksetaan itse paikan päällä. ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 22.10., ilmoittautua voi vain toi-seen illoista. Maksut viitteellä 13110.

teatteri tarmo: tapsa, toivo ja rakkausPerjantai 16.11. klo 19−n. 21.30virusmäentie 10, Raunistula, Turku (bussilin-jat 14, 15)Paikallisteatteri Teatteri Tarmo täyttää tänävuonnakunnioitettavat110vuotta.juhlanäytök-senäesitetäänsuomalaisenviihteenjaiskelmännousustajakulta-ajastakertovamusiikkinäytelmäTapsa,Toivojarakkaus.Esityksessäkuullaannos-talgisenSuomi-iskelmänrakastetuimpientähtienkauneimpiakappaleita:Tapiorautavaaraa,ToivoKärkeäjaolavivirtaasekäreinoHelismaanherk-kääkädenjälkeä.Mukaan mahtuu 50 henkilöä. hinta 14 € jäse-nille ja 17 € avecille, sis. kahvi- ja pullatarjoilun väliajalla. ilmoittautumiset ja maksut viimeis-tään 1.10. Maksut viitteellä 16117.

merkurin luosto-maja vuok-rattavana tSE ry:n jäsenilleSisaryhdistysmerkurinhuoneistoonkahdessakerroksessa,neliöitäon60,5.Huoneistoontäy-sinkalustettujamakuupaikkojaon7hengelle.HuoneistonosoiteonAarnitie2C,99555Luosto.valitettavastihuoneistooneivoituodakotieläi-miä.Huoneistossaeiolepakastinta.Lisätietojawww.ekonomforeningenmerkur.fi.

14


Tapahtumiin ilmoittautuminenTapahtumiinilmoittaudutaanSEFEnnettisivu-jenkauttawww.sefe.fi.SEFEnjäsensivuillepääsetkirjautumaanetusivunoikeanylälaidan”Kirjaudusisäänjäsensivuille!”-linkinkautta.Käyttäjätun-nuksenatoimiiSEFEnjäsennumero(löytyymm.Talouselämä-lehdentakakannestasekä jäsen-maksulaskusta).Salasanaonhenkilötunnuksesiloppuosa.Salasananvoitmuuttaakirjautumisenjälkeen.

KunoletkirjautunutSEFEnjäsensivuille,klikkaakohtaa”Tapahtumakalenteri ja ilmoittautumi-nen”.Lisätietoatapahtumastanäetklikkaamallatapahtumanotsikkoa.Ilmoittautuminentapah-tuu”Ilmoittaudu”-painikkeenkautta.Ilmoittau-tumisestalähetetäänpääsääntöisestivahvistus-viestisähköpostiisi.voittarkastellajamuuttaailmoittautumisiasiilmoittautumisajankuluessakohdasta”minuntapahtumani”.

ongelmatilanteissasaatapuarekisterisihteeriltäjasenrekisteri@sefe.fijapuh.020693200.Halu-tessasivoitilmoittautuamyösTSEry:ntoimistoon,yhteystiedotalla–huomioitoimistonaukioloajat.

ilmoittautumisen peruuttaminenmahdollisetperuutuksettuleetehdäilmoittautu-misajankuluessa.Tällöinmyösjomaksettuosal-listumismaksupalautetaan.Peruutusonnistuusamassapaikassakuinilmoittautuminentaihalu-tessasiTSEry:ntoimistonkautta.SEFEnjäsensi-vujenTapahtumakalenterintapahtumatiedoissaklikkaa”Peruutaosallistuminen”.

maksullisistatapahtumistaperitäänmaksuviimei-senilmoittautumispäivänosallistujalistanmukaan–siisesteenilmaantuessamuistathanperuaosal-listumisesiajoissa!

Tapahtumien maksutTapahtumienosallistumismaksuttuleesuorittaaTSEry:ntilille:TurunSeudunEkonomitry,TurunSeudunosuuspankkiFI7557100420253932.maksaessatuleemainitatapahtumanviitenu-mero,jokalöytyytapahtumailmoituksesta.

TSE ry:n toimistoToimistosihteerimarjattaPostinenKäsityöläiskatu17D79,20100Turkup.:(02)4690680s-posti:[email protected]: ma–to klo 9–14, pe suljettuPuheenjohtajavilleniukko,puh.0505255645Tapahtumavastaavaringamasalin,puh.0405020285www.turunseudunekonomit.fi

MUiSTAThAn JäSEnETUSiTeksti: Samuli Killström, Ringa Masalin

t urun Seudun Ekonomit ry:n tehtävänä, Suomen Ekonomiliitto ry:n jäsenyhdistyksenä, on toimia kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden yhdyssiteenä Turun seu-dulla. Tarkoituksena on tuoda ekonomitoiminta sekä SEFEn palvelut ja edut paikal-

liselle tasolle. Yhdistys tarjoaa eväitä niin ekonomien ammatillisen kehittymisen, verkostoi-tumisen kuin hyvinvoinnin edistämiseen. Oleellista on pyrkiä palvelemaan koko jäsenistöä mahdollisimman tasapuolisesti: kaikkia vastavalmistuneista aina eläkeläisiin, elämän eri vai-heet ja laajan maantieteellisen toimialueen huomioiden.

tSE ry näkyy Ja kuuluu paikallisesti Turun seudulla. Näkyvimmät toiminnan muodot ovat yhdistyksen jäsenlehti sekä monipuolinen tapahtumatarjonta. Ohjelmakokonaisuus rakennetaan kunkin vuoden teeman ympärille, mutta tapahtumien osalta pyritään ennen kaikkea olemaan ajan hermolla. Oletko huomannut, että tämän vuoden teemana on paikal-lisuus?

vuoSittain yhdiStyS JärJEStää kymmeniä erilaisia tapahtumia sisältäen koulutusta, yri-tysvierailuja, asiaa yrittäjyydestä, kulttuuria, liikuntaa ja koko perheen ohjelmaa ‒ verkostoi-tumista ja perinteitä unohtamatta. Tutustu syksyn tarjontaan tämän lehden tapahtumasivuilla tai osoitteessa www.turunseudunekonomit.fi, mistä löydät aina uusimmat tapahtumatiedot.

toivommE JäSEniStön ottavan kaiken hyödyn irti tarjoamistamme palveluista. Lähde rohkeasti mukaan tapahtumiin ja tule tutustumaan yhdistyksen toimintaan ja muihin alueen ekonomeihin! Toivottavasti ainakin joillekin jäsenille syttyy kipinä vielä aktiivisemmasta jäse-nyydestä, jota pääsee kokeilemaan esimerkiksi osallistumalla yhdistyksen lehti-, tapahtuma- ja yrittäjyystyöryhmien toimintaan. Työryhmät ovat kaikille jäsenille avoimia ja loistava tapa tutustua syvällisemmin yhdistyksen toimintaan esimerkiksi ennen varsinaista johtokuntatyös-kentelyä, mikäli se kiinnostaa.

muiStathan, että niin yhdistyksen toimisto kuin johtokunnan jäsenet palvelevat mielellään jäsenistöä moninaisissa kysymyksissä. Ole rohkeasti yhteydessä! SEFEn tarjoamista jäseneduista voit lukea lisää osoitteessa www.sefe.fi.

Aurinkoisena toukokuun iltana Turun Seudun Ekonomien toimistolla vietettiin uusien jäsenien iltaa aktiivisten, yhdistykseen hiljattain liittyneiden ekonomien kanssa. Tilaisuuteen osallistuneet olivat positiivisesti yllättyneitä yhdistyksen toiminnan monipuolisuudesta ja erilaisten kohderyhmien huomioimisesta. Positiivisen palautteen innoittamana päätimme virkistää kaikkien jäsenten muistia ja kertoa lyhyesti, mitä kaikkea yhdistys jäsenistölle tarjoaa.

Hyödynnä jäsenetusi-Kehityammatillisesti-Kouluttaudu-verkostoidu-Lähdemukaanyritysvierailulle-Tulekuulemaanasiaa yrittäjyydestä

-nautikulttuurista-Lähdeliikkumaan-Pidähauskaaperheenkanssa-Toimihyväntekijänä-Tapaamuitaekonomeja– edullisesti

15

TURKU

Lisätietoa ja hakulomakkeita:www.tse.fi/exe

Markkinointipäällikkö Marika Herranen | [email protected] | 050 5840 778

JOHTAMISKOULUTUSTA 30 VUODEN KOKEMUKSELLA!

TSE exe (Turku School of Economics, executive education and development) on johdon, esimiesten ja asiantuntijoiden kehit-täjä, joka yhdistää toiminnassaan uusimman akateemisen tutkimustiedon vahvaan käytännön yrityselämän tuntemukseen ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen.

eMBA TurkuTurun yliopiston kauppakorkeakoulun tulevaisuusorientoitunut executive MBA Turku on kansainvälisesti akkreditoitu johta-misohjelma. eMBA Turku 2012 ohjelma alkaa lokakuussa 2012 ja eMBA Turku 2013 (in English) tammikuussa 2013.

JOKO TurkuJOKO Turku ohjelma kattaa liiketoimintaosaamisen keskeisimmät osa-alueet ja tarjoaa viimeisimmän akateemisen tutkimus-tiedon käytännön yritysmaailmaan sovellettuna. JOKO on myös eMBA Turku ohjelman ensimmäinen moduuli.JOKO40 Turku ohjelma alkaa lokakuussa 2012 ja JOKO41 Turku (in English) tammikuussa 2013.

Liiketoiminta-akatemiaLiiketoimintaosaamisen työvoimakoulutusohjelma uransa välivaiheessa oleville akateemisille. Liiketoiminta-akatemia 7 alkaa lokakuussa 2012, hakuaika 28.9.2012 asti

Yrityskohtaiset kehitysohjelmatTarjoamme organisaatioille yksilöllisesti suunniteltuja kehittämispalveluja ja koulutusohjelmia. Ota yhteyttä niin räätälöidään teille toimiva ratkaisu!

TURKU

VISIONÄÄRINEN JOHTAJUUS

GLOBAALI LIIKETOIMINTAOSAAMINEN

YRITTÄJYYS, INNOVATIIVISUUS, LUOVUUS

HENKILÖKOHTAINEN KASVU

VERKOSTOITUMINEN

TEm

A-T

EAm

124

87-1

2

tsery jäsenlehti 3_2012

Documents

Transcript of tsery jäsenlehti 3_2012