TOIMISTO-, TUOTANTO- JA VARASTOTILOJEN …...BETONIELEMENTTIEN ASENNUSTYÖNJOHTAJA,...

BETONIELEMENTTIEN ASENNUSTYÖNJOHTAJA, PÄTEVÖITYSKURSSI, TkL Harri Isoherranen 1

TOIMISTO-, TUOTANTO- JA VARASTOTILOJEN RUNGOT

12.30 - 14.00 Rakenteiden toiminta- Materiaalit ja niiden ominaisuudet- Rasitus- ja paloluokat- Voimasuureet, jännitystilat ja muodonmuutokset- Rakenneosien toiminta- Raudoitteet

Erilaiset runkotyypit ja niiden jäykistys

Asentajan tarvitsemat suunnitelmat- Piirustukset- Rakenneosien paikoilleen mitoitus- Merkinnät- Työselitykset ja asennusohjeet

14.00 - 14.15 Tauko

14.15 – 15.15 Runkoelementtien liitokset ja niiden toiminta

2

• Tässä esityksessä käytetään Eurokoodien mukaisia merkintöjä.• Eurokoodien käyttöönoton myötä erityisesti betonin

materiaaliominaisuuksia kuvaavat merkinnät muuttuivat.• Betonikeskus ry on julkaissut betonivalmisosarakenteiden ohjeiston.

BES 2010. Ohjeisto on julkaistu netissä (www.elementtisuunnittelu.fi) .Vaikka ohjeisto käsittelee suunnittelua, on se mainio tietolähde myösasennustyössä.

• Tämä esitys pyrkii valottamaan runkorakenteiden teoreettistatoimintaa ja sitä kautta auttaa asentajaa ymmärtämään tehtyjärakenneratkaisuja.

BETONIELEMENTTIEN ASENNUSTYÖNJOHTAJA, PÄTEVÖITYSKURSSI, TkL Harri Isoherranen

3BETONIELEMENTTIEN ASENNUSTYÖNJOHTAJA, PÄTEVÖITYSKURSSI, TkL Harri Isoherranen

4

MateriaalitTyön toteutus

Pätevyys

Elementtirakenteiden turvallisuus

Lait, asetukset, määräykset, ohjeet

Suunnittelu Tuotanto

Asennus jasaumavalut

Laadunvalvonta

-perustiedot-”työmoraali”-kokemus-ammattitaito-”ammattiylpeys”


5

Materiaalit

• Betoni– Puristuslujuus yleensä 28 vrk:n arvo– Työmaalla C20 – C30, tehtaalla C30 – C60– Esim. C30 murtotilassa sallitaan puristusjännitys

fcd= 0,85 x 30 / 1,5 = 17 MPa = 17 N/mm2 (170 kg/cm2)– Esim. C30 murtotilan vetolujuus

fctd= 2,0/ 1,5 = 1,33 MPa = 1,33 N/mm2 (13,3 kg/cm2)– Tiheys 2400 kg/m3 (raudoitettu 2500 kg/m3)– Kutistuminen esim. 200 mm paksu laatta noin 0,5 mm /m– Viruminen (hiipuminen) on betonin palautumaton puristuma– Säänkestävyys riippuu mm. betonin huokoisuudesta

• Juotosbetonit / laastit (tuotteita käsitellään eri luennossa)– Lievästi paisuvat– Pumpattavat– Pystysaumabetoni


6

fck = betonin lieriölujuuden ominaisarvo 28 vuorokauden ikäisenä (= C-lujuus)

fck,cube = betonin kuutiolujuuden ominaisarvo 28 vuorokauden ikäisenä (= vanha K-lujuus)

C

K


7

• Betoniteräkset– Mustat harjatangot

B500B,B500C1,(A500HW) kuumavalssattu hitsattava(merkintä T)B500A kylmämuokattu (rajoitettu hitsattavuus) (K), verkot

– Luku 500 tarkoittaa murtolujuutta MPa (N/mm2)– Esim. murtotilan vetolujuus toteutusluokka 2 ja

toleranssiluokka 1fyd= 500 / 1,15 = 434 N/mm2 (4340 kg/cm2)esim. 10 mm harjatanko murtotilassa 3415 kg

– Tiheys 7850 kg/m3– Ruostumaton harjatanko B600KX (merkintä E)


• Jänneteräkset (merkintä J)– Punoksia tai tankoja, kylmämuokattuja, ei hitsattavia– Lujuusluokat fpo,1k / fpuk 1640/1860– Esim. murtotilan vetolujuus toteutusluokassa 3 ja

toleranssiluokassa 2fpyd= 1640 / 1,1 = 1491 N/mm2 (14909 kg/cm2)12.5mm punos mm harjatanko murtotilassa 13780 kg

– Punoksen esijännitys 1350MPa vastaa voimaa joka saadaanripustamalla punoksen päähän taakka 12500kg


10

• Rakenneteräkset– Useita standardeja (sama laatu, eri nimi)– Kuumavalssatut / kylmämuovatut– Laadut

• S235JRG2 (Fe37B, RSt37-2) profiilit• S355J2G3 (Fe52D,St52-3) profiilit• RAEX 240 C levyt• RAEX 355 MC levyt

– Edellä ensimmäinen numero tarkoittaa myötölujuuttaReH (N/mm2)

– Kirjaimet tarkoittavat teräksen ominaisuuksia– Tiheys 7850 (8000) kg/m3– Esim. d=10 mm pyörötanko S235JRG2 kestää

murtotilassa 2220 kg


11

– Tavanomaisia teräslaatuja on saatavissa kuumasinkittynä(hitsaus edellyttää erityistoimenpiteitä)

– EN 1.4301 (SS 2333, AISI304) on yleisin rakentamisessakäytetty ruostumaton teräs, CrNi (Rst)

– Ruostumattoman teräksen lujuus vastaa suunnilleen S235terästä

– EN 1.4401 (SS 2347, AISI316) on yleisin rakentamisessakäytetty haponkestävä teräs CrNiMo (Hst)

– Haponkestävän teräksen lujuus vastaa suunnilleen S355 terästä


12

Rasitusluokat

• Betoninormeissa by50 (2004) ja by51 (2007) on otettu käyttöön ns.rasitusluokat.

• BY 68 Betonin valinta ja käyttöikäsuunnittelu – Opas suunnittelijoille• Rasitusluokka määräytyy ympäristöolosuhteista

– Karbonatisoituminen XC1, XC2, XC3, XC4– Kloridien aiheuttama korroosio XD1, XD2, XD3– Merivesi XS1, XS2, XS3– Jäätyminen/sulaminen XF1, XF2, XF3, XF4– Kemiallinen rasitus XA1, XA2, XA3

• Esimerkiksi kuiva sisätila XC1 tai julkisivu XC3,4, XF1• Rasitusluokan ja suunnitellun käyttöiän mukaan (50, 100, 200 v)

määräytyy betoniteräksiä suojaava betonipeite, jonka suunnittelijamerkitsee piirustukseen.

• Suunnitelmissa esitetään betonipeitteen nimellisarvo, joka sisältääsallitun mittapoikkeaman.

• Betonipeitevaatimus koskee myös saumateräksiä.BETONIELEMENTTIEN ASENNUSTYÖNJOHTAJA, PÄTEVÖITYSKURSSI, TkL Harri Isoherranen

13

Paloluokat

• Rakenneosien palonkestovaatimukset (R30, 60, 90, 120, 180 ja 240)riippuvat rakennuksen käyttötarkoituksesta, koosta ja palokuormasta.

• Palotilanteessa betoni toimii ”lämmöneristeenä” ja hidastaabetoniraudoitteiden lämmön nousua.

• Esimerkiksi 400 asteen lämpötilassa harjateräksen lujuus on 80 % jajänneteräksen lujuus alle 50 % ominaislujuudesta.

• Suunnittelija merkitsee piirustukseen betonipeitteen nimellisarvon,joka määräytyy joko palonkeston tai rasitusluokan mukaan

• Betonipeitevaatimus koskee myös saumateräksiä.• Liitososia ja teräsrakenteita suojataan työmaalla palovillalla, erilaisilla

paloneristyslevyillä, ruiskutettavalla palosuojamassalla taipalosuojamaalilla


14

Voimasuureet, jännitystilat ja muodonmuutokset

• Rakenteiden oma paino, hyötykuormat ja luonnonkuormat aiheuttavatrakenneosiin erilaisia sisäisiä voimia. Puhutaan voimasuureista, joitaovat puristus, veto, taivutus, leikkaus ja vääntö. Normaalistirakenneosassa vaikuttaa samanaikaisesti useampia voimasuureita.

• Voimasuureet aiheuttavat rakenneosiin puristus-, veto- jaleikkausjännityksiä.

• Voimista ja jännityksistä seuraa aina rakenteiden muodonmuutoksia jasiirtymiä.

• Seuraavissa kuvissa esitetään rakenneosien toimintaa ja samalla niissäesiintyviä voimia ja jännitystiloja.

• Mitä paremmin tuntee rakenteen toiminnan, sitä helpommin vältytäänvirheiltä.


15

Teräsbetonipilari – Keskeisesti kuormitettu pilari toimiipuristettuna rakenteena(puristusjännitys).

– Betonin kyky ottaa vetoa on pieni.Raudoituksella lisätään pilarinkantokykyä ja otetaan mahdollisiavetovoimia.

– Niin kauan kuin, terästen tartuntasäilyy, on betonilla ja teräksillä samakokoonpuristuma.

– Voima jakautuu teräksille ja betonilleniiden pinta-alojen ja kimmomoduuliensuhteessa


16

Teräsbetoniset mastopilarit e2

TASA

PAIN

OEH

TO


17

Taivutetut rakenteet (palkit, laatat)

–Puristus

–Veto

- TAIVUTUS

- LEIKKAUS

Mitoituskriteeri:

betonin puristus on yhtäsuuri kuin terästen veto(tätä sanotaantasapainoraudoitukseksi,sitkeä murtotapa)

PÄÄRAUDOITUS


18

Palkin koekuormitus

- leikkaus- jaankkurointimurto

Leikkausvoima- jaleikkausjännitys

Leikkaushaat



Ontelolaatta palkin päällä: Laatastokokeet

20

Ristikkomalli (betonipalkin yksinkertaistettu malli)

Puristus = betonille

Veto = teräksille


22

YLIRAUDOITETTU RAKENNE W

TASAPAINORAUDOITUS ok

Kriittinen poikkileikkaus yleensä L/3 Hi-palkeilla


24

Miksi elementtejä jännitetään ?

• Jännitetyn tuotteen toiminnan idea on synnyttäärakenteen vedetylle puolelle etukäteen niin suuripuristusvoima, että se kumoaa ulkoisen kuormanaiheuttaman vetojännityksen

T b

J b

– lisää kantavuutta– hoikempia rakenteita

– pienentää taipumaa– vähentää halkeilua

– pitkäaikaiskestävyyttä– lisäjäykkyyttä


25

• Jännittämällä lisätään elementin kuljetettavuutta jaasennettavuutta, esim. hoikka pitkä pilari.


Jännitetyn tuotteen valmistaminen on tehokkaampaa

26

Betonirakenteen ominaisuuksia

Jännittämättömänteräsbetonirakenteen

ominaisuuksia

Jännitetynrakenteen

ominaisuuksia


27

Liittorakenteet

• Liittopilari• Hyödynnetään käyttötilassa

teräksen lujuutta japalotilanteessa betoninominaisuuksia

• Liittopalkki• Hyödynnetään teräksen

vetolujuutta ja betoninpuristuslujuutta


28

TYYPILLISIÄBETONIRAKENTEIDENASENNUSAIKAISIAVAURIOITA


Tukipintoihinerityishuomio

29

Raudoitteet

• Harjatankojen suositeltavat taivutussäteet (haat, koukut,lenkit) BY 50 mukaan

Tangon laatu TangonhalkaisijaØ (mm)

Sisäpuolinensäde Rs (mm)

Taivutustela D (mm)

B500B,A500HW

6, 8, 10 12, 16, 20 50

12, 16 30, 40 8020 50 120

25, 32 88, 112 240B600KX 5, 7 15, 21 50

9, 11 27, 33 80


• Harjatankojen ankkurointi betoniin C25(-2), tartuntatila IIja jatkospituus, kun samassa poikkileikkauksessa jatketaan ½teräksistä EN 1992-1-1

Ø tanko(mm)

Ankkurointi-pituus lb(mm)

Jatkos-pituus lj(mm)

6 242 3638 323 48410 404 60612 484 72616 646 96920 807 121125 1009 151332 1291 1937

B500B, A500HW (T)

Nyrkkisääntöjä:Jatkospituus lb= 60 ØB500B,A500HW

31

Erilaiset runkotyypit

• Toimistorakennukset• Hallit• Teollisuus- ja tuotantorakennukset• Pysäköintilaitokset


32

Toimitilojen rungot 1

Monikerroksisetpilarit

Yksiaukkoisetpalkit

Ontelolaatat

Piilokonsolit


33

Toimitilojen rungot 2

Yksikerrospilarit

Yksi- tai moniaukkoisetpalkit

Ontelolaatat

Palkin jatkos pilarinulkopuolella


35

Rungon jäykistys

• Jäykistävän rakenteen tuleeottaa vastaan kaikki rungonvaakavoimat

• Tasot toimivat levymäisinäpalkkeina

• Tasot saadaan toimimaanlevynä sijoittamalla niihinrengasraudoitus

• Raudoitus tulee ankkuroidavetoa kestäväänrakenteeseen, vrt. palkinraudoitus

• Kaatavia voimia syntyy:


36

Seinäkengät Vaarnatapit

G G

G

G

G

G

G

G

Jännitys

G

G

G

G

J J


38

Toimistorungon jäykistys, esimerkki

LAATASTO TOIMII VAAKATASOSSA PALKKINA, JOKA SIIRTÄÄ VAAKAKUORMATJÄYKISTÄVILLE RAKENNEOSILLE (ESIM. SEINÄT TAI RISTIKOT)


39

Ontelolaataston toiminta levynä ja onteloiden kyky siirtääpystykuormia viereisille laatoille edellyttää sitä, että laatateivät pääse siirtymään sivusuunnassa. Se taataan oikeinankkuroiduilla rengasteräksillä.


41

SAUMATERÄKSET

RENGASTERÄKSET

LISÄTERÄKSET


42

Varasto-ja tuotantotilat 1

PÄÄSÄÄNTÖISESTI PILARI-PALKKI RUNKO. MASTOPILARIT

TT-LAATAT JAHI-PALKIT


43


ONTELOLAATATJA HI-PALKIT


44


TT-LAATAT JASUORAKAIDEPALKIT


45


HTT-LAATAT JAI-PALKIT


46

Hallimaisten runkojen jäykistys

– USEIMMITEN MASTOPILARIT

– KORKEISSA HALLEISSA RISTIKKOJÄYKISTYS(EDELLYTTÄÄ LEVYNÄ TOIMIVIA TASOJA)


47

Paikoitusrakennukset

• Useimmiten kylmiärakennuksia– suuret lämpöliikkeet– pakkasrasitus– suolarasitus

• TT-laattapohjaiset• Ontelolaattapohjaiset• Kuorilaattapohjaiset

– jännitetty kuorilaatta– jännitetty palkki– pintavalu yhdistää

täydelliseksiliittorakenteeksi


53

Suunnitelmat

• Piirustukset• Rakenneosien sijainti (mitoitus suunnitelmissa)• Merkinnät• Työselitykset• Rakennemallit (esim. Tekla Structures)


54

Piirustukset• Tasopiirustukset

– Mittapiirustukset ( + tuentakaaviot)– Varauspiirustukset (reikäpiirustukset)– Ontelolaattakaaviot (kuorilaatat, TT-laatat)– Raudoituspiirustukset

• Yleisleikkaukset• Seinäkaaviot• Liitosdetaljit (asennusdetaljit)• Osapiirustukset (esim. asennusosat)• Raudoitusdetaljit• Tarvikeluettelot / asennusosat• Elementtien mitta- ja raudoituspiirustukset• Piirustusluettelot• Elementtiluettelot• Asennussuunnitelma (asentaja laatii, suunnittelija hyväksyy)


56

– Liitosdetaljeissa esitetäänyleensä

– saumojen leveydet

– liitososat

– juotosbetoni

– Detaljeissa esitetäänasennusosat (hyvä tapa), jotkaasentaja hankkii.


61

Rakenneosien sijainti (mitoitus suunnitelmissa)

• Suunnitelmissa esitettävä rakenneosien vaakasuuntainenpaikoilleen mitoitus perustuu pääsääntöisestimoduuliverkkoon (= mitoituksen apuviivasto)

• Moduuliverkko on useimmiten suorakulmainen• Kaikki suunnittelijat käyttävät samaa moduuliverkkoa• Moduuliverkon yhteisesti sovittu solmupiste sidotaan

usein valtakunnalliseen koordinaatistoon• Moduuliviivat pyritään sijoittamaan siten, että ne kulkevat

kantavien rakenteiden keskilinjojen kautta• Moduuliverkko merkitään työmaalla usein esimerkiksi

anturoihin mekaanisesti ampumalla naulat moduulilinjalle


62

A CB

3

2

1

600030

006000

4500 MODUULIVERKKO


63

900 300 600 300 600 300 1200 300

900 1800 2700 4200

PERUSVIIVAMITOITUS

JONOMITOITUS

B


64

• Pystysuuntainen rakenneosien mitoitus on sidottu pääsääntöisestiabsoluuttiseen valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään (z)– Esim. elementin alareuna +22.550 (Ar +22.550)

• Rakenneosan korkeusasema voidaan merkitä esim. tasopiirustuksessalaataston yli vedetyn viivan alle (Ap +26.240)

• Rakenneosan korkeusasema voi olla myös sen tunnuksen yhteydessä– Esim. P10-1 480x480 Ap +23.450

• Korkeusasema voidaan määritellä myös esimerkiksi saumaleveytenäalapuolisen elementin yläpinnasta (työmaalla tätä ei ole suositella,koska tällöin mittavirhe tai toleranssi alkaa kertyä)

• Korkeusasema voidaan merkitä esimerkiksi seinäkaaviossa taidetaljissa nuolella ja numerolla

+ 28.340

+ 28.340

30


65

Piirustusmerkinnät

• Kuvaussuunnat– Rakennesuunnittelussa on yleinen käytäntö esittää tasot niin

sanottuna peilikuvauksena eli vaikka piirustusta luetaan alas päin,niin se piirretään tason alapuolelta leikaten tasoa kannattavatpystyrakenteet ja katsoen ylöspäin.

– Leikkaukset ja seinäkaaviot piirretään normaalisti suorakuvauksena.– Betonielementeissä ja seinissä katsomissuunta valitaan yleensä

valusuunnan mukaan eli esimerkiksi seinässä muottipinta on yleensäkatsomissuunnan takana.

– Tasopiirustuksessa pilarien, palkkien ja seinien katsomissuunta onjoko elementtitunnuksen lukusuunta tai erillisen tunnusnuolensuunta.


66

TASON PEILIKUVAUS


67

• Viivatyypit– Yhtenäisellä (ehyellä) viivalla esitetään yleensä näkyvän

rakenneosien ääriviivat, taitteet, leikkauspinnanääriviivat, mittaviivat

– Katkoviivalla esitetään näkyvän pinnan takana olevanrakenneosan ääriviivat ja taitteet

– Pistekatkolla lyhyin viivaosin esitetään leikkaustason etu-tai yläpuolella olevan rakenneosan ääriviivat ja taitteet

– Pistekatkoviivalla pitkin viivaosin esitetään keskiviivat(yleinen teräsrakenteissa) ja kuvausten rajaviivat


68

Piirustuksissayleisesti käytettyjälyhenteitä.


69

Piirustuksissa yleisestikäytettyjä raudoitteidenmerkintätapoja


70

Laattojenraudoituspiirustuksissayleisesti käytettyjälyhenteitä.


72

Työselitykset• Rakennusselitys• Paikalla valettujen rakenteiden selitys• Elementtityöselitys• Teräsrakenteiden työselitys• Työselitykset ovat yleensä pätevyysjärjestyksessä ennen

piirustuksia, toisin sanoen ristiriitatilanteessa työselitysratkaisee

• Ongelma on monesti se, että työselitys laaditaanpiirustusten jälkeen (liian myöhään)

• Piirustusten seliteosasta löytyy yleensä myösasennukseen liittyvää yleistietoa


73

6.4 PilaritPilarit tukeutuvat alapäistään peruspulttien välityksellä paikalla valettuihin anturoihin. Kaikki pilaritjatketaan neljän pultin liitoksella. Juotosvalut on tehtävä mahdollisimman pian asennuksen jälkeen.Pilarielementin alapään juotos tehdään kutistumattomalla juotosbetonilla, jonka lujuus on vähintäänK50 (esimerkiksi Vetonit Juotosbetoni 600/3 tai Vetonit Pakkasjuotosbetoni). Kaksi alinta Betemi-pilaria moduuleilla S2-S3/C-D juotetaan esimerkiksi Vetonit Juotosbetonilla 1000/3. Katsoliitetaulukko 2. Nostolenkit katkaistaan pilarielementtipiirustuksessa mainitunbetonipeitevaatimuksen mukaan ja kolo täytetään säänkestävällä betonilaastilla sekä hierretäänmuuta pintaa vastaavaksi. Pilarien nostoreiät jätetään avoimiksi. Pilareissa olevat rst-sisäkierretartunnat jätetään sellaisinaan paikoilleen.

6.5 PalkitPalkit tuetaan pilareiden tai pilarikonsoleiden ja kantavien seinien päällä olevienneopreenilaakereiden varaan. Neopreenilaakerit on kiinnitetty tehtaalla paikoilleen.Erikoisliukulaakerit ESZ GLS P-DBP asennetaan työmaalla paikoilleen, ks. liitekuva 3.Liittopalkkien kiinnityskolot juotetaan täyteen vain Betemi-pilareiden ja keskikuilun päällä.Sulkulaattapalkkien kiinnityspulttikolot juotetaan betonilla paitsi liikuntasaumojen kohdalla (R4, R9,R15, R21, R26, R32 ja R37). Juottamattomiin palkkien pulttireikiin pulttien ympärille tulee asentaasolumuovimatto estämään mahdollisen jäätyvän veden aiheuttama halkaisuvoima. Palkkiennostolenkkejä ei katkaista, jos ne eivät nouse työsaumaraudoitteiden yläpuolelle. Palkkienasennus- ja työnaikainen tuentatarve on esitetty elementtien tuentakaavioissa.Liikuntasaumapalkkeihin kiinnitetään työmaalla topparipelti betoniruuveilla. Pellin päälle asennetaankuorilaattojen alle erikoisliukulaakeri-nauhat ESZ GLS.


74

Elementtityyppi Tuentatapa Tuennan poisto / muu ohje

Pilarit

- mastopilarit pyöreälläalueella yleensä

-asennus 4:lle pultille, ei asennustukia-palkkeja asennettaessa palkin pään japilarin väliin kiilatkehällä G ja J

kiilat poistetaan pintavalun yhteydessä

- mastopilarit J-kehällä C-lohkonasennuksen aikana

-asennus 4:lle pultille, ei asennustukiaitse elementin asennuksen yhteydessä

ne pilarit, joihin ei tukeudu palkkeja C-lohkon asennusvaiheessa kiinnitetäänelementtituilla kolmannelta jakuudennelta tasolta liittopalkkeihintason alapuolella

- yhdysosan pitkät pilarit - asennus 4:lle pultille, tuetaanyläpäästä sulkulaatan tukimuuriinasennustukia käyttäen

tuennat poistetaan, kun kolmannentason pintavalut saavuttaneetsuunnittelulujuudesta 70 %

Väliseinät

-asennus asennuspalojen varaan(seinäkenkien kohdalle), tuetaanperustuksiin, palkkeihin tai laattoihinkahdella elementtituella

tuet poistetaan, kun seiniensaumavalut saavuttaneetsuunnittelulujuudesta 70 %

Palkit

- liittopalkit -asennetaan pilarikonsolien tai seinänvaraan-mahdollinen tuentakolmannespisteistä kuorilaattojenasennuksen tai pintavalun yhteydessä

ks. tuentakaaviot


75

Valettava sauma Sijainti Lujuus-vaatimus

Kuormitus-lujuus

Selite

Pilarin alusvalu jajatkosvalut

Pyöreä osa jayhdysosansuorakaidepilarit

K50 K35 Vetonit Juotosbetoni 600/3 tai VetonitPakkasjuotosbetoni

Betemi-pilarin alus- jaliitosvalut

2 alinta tasoa K70 K50 Vetonit Juotosbetoni 1000/3(vain alue S2-S3/C-D)

Muut tasot K50 K35 Vetonit Juotosbetoni 600/3 tai VetonitPakkasjuotosbetoni

Väliseinän pysty- javaakasaumat

Koko alue K40 K25 Vetonit Pystysaumabetoni taiVetonit Pakkaspystysaumabetoni

Tb-laatat Keskikuilu japorrashuoneet

K40 K25 Vetonit Pystysaumabetoni taiVetonit Pakkaspystysaumabetoni

Kuorilaattojenrakenteellinenpintavalu ja laatastonpv-kaistat

Koko alue K40-1 K30 Huokoistettu pumpattava rakennebetoni


78

RAKENTEEN WEBBIMALLIAKANNATTAA HYÖDYNTÄÄASENNUSSUUNNITELMAALAADITTAESSA JAASENNUSTASUORITETTAESSA !


79

Tuenta-ohje


80

Tuentakaavio


81

Elementtien liitokset

• Liitoksen tulee siirtää sille suunnitellut kuormat• Liitoksen tulee asennusaikana täyttää

työturvallisuusvaatimukset• Liitokset tulee sijoittaa siten, että toteuttaminen on

mahdollista• Elementin liukuminen ja putoaminen on estettävä• Liitosten tulee sallia elementtien muodonmuutokset• Liitosten tulee olla mittatarkkoja• Liitosmateriaalien tulee kestää rakennuksen

elinkaaren ajan

82

Pilarinpulttiliitos

• Vaatii tarkanpulttisijoituksen

• Talvella huolehdittavaliitoksen lämmityksestä

• 4 pultin liitos ei vaadi erillisiäasennustukia

• Juotosvalut on tehtävämahdollisimman pianasennuksen jälkeen.

• Pilarielementin alapään juotostehdään kutistumattomallajuotosbetonilla

83

JUURIVALUN PAIKKA

SUOJAUS

ELEMENTTITUKI

Pyöreän pilarin pulttiliitos, jossa kaksi pulttia

84

Palkin liitospilarin päälle

• Pulttivaraus jätetäänuseasti valamatta, jottaerityisesti pitkienjännepalkkienmuodonmuutoksetpääsevät tapahtumaan

• Varmistettava, ettävalamaton pulttivaraus eitäyty vedellä ja jäädy

• Neopreenin vesiuratpidettävä auki

• Toispuoleisessaasennuksessa tuetaanleukapalkki palkinvierestä

88

ON ERITTÄIN TÄRKEÄÄVARMISTAA REUNAPALKINSAUMATERÄSPUTKENTÄYTTYMINEN

89

Leukapalkit ontuettava pilarien

kohdalta

TOIMISTO-, TUOTANTO- JA VARASTOTILOJEN …...BETONIELEMENTTIEN ASENNUSTYÖNJOHTAJA,...

Documents

Transcript of TOIMISTO-, TUOTANTO- JA VARASTOTILOJEN …...BETONIELEMENTTIEN ASENNUSTYÖNJOHTAJA,...