OPS2016: Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) laaja-alaisten taitojen oppimisessa
Taitojen oppimisesta ja opettamisesta
-
Upload
burton-maynard -
Category
Documents
-
view
59 -
download
3
description
Transcript of Taitojen oppimisesta ja opettamisesta
Taitojen oppimisesta ja opettamisesta
Voimisteluliitto II tasoSyksy 2013 Sami Kalaja
Kertausta
• Tarvitaan riittävä määrä harjoittelua
• Runsas vaihtelu tehostaa oppimista
• Oppimisen eteen pitää nähdä vaivaa
• Hauskuuden ilmapiiri on eduksi oppimiselle
Liikuntataidon oppimisella neurologinen perusta
• Oppimisessa syntyy uusia aivosoluja ja hermoyhteyksiä eri aivosolujen välille
• Harjoittelu vahvistaa hermoreittiä
• Hermopunokset muodostavat hermoverkkoja
• Aluksi harva
• Hienomotoriikassa tiheä
• Jokaisen oppijan hermosto ”oman näköinen”
Mikä tällä hetkellä in?
• Epävakaalla alustalla voimaharjoittelu
• Tasapainon kehittäminen
• Havaintomotoriikka-harjoittelu
• Ajoituksen, rytmin harjoittelu
Taitojen oppimisen tunnuspiirteitä
• Oppiminen– on yksilöllistä– edellyttää aktiivisuutta
oppijalta– etenee vaiheittain– rakentuu aikaisemmin
opitulle– ottaa aikansa– on osin tiedostettua,
osin tiedostamatonta
Jokainen yksilö oppii parhaiten omalla tavallaan
• Oppimiskanavat– Visuaalinen, auditiivinen,
kinesteettinen
• Oppimistyylit– Aktiivinen/reflektiivinen– Järkeilevä/intuitiivinen– Visuaalinen/verbaalinen– Sekventiaalinen/globaali– www.engr.ncsu.edu/
learningstyles/ilsweb.html
• Oppimisnopeus
Oppiminen edellyttää aktiivisuutta
• Oppimisen eteen pitää tehdä työtä
• Valmentajan tehtävä asettaa jokaiselle sopivan kokoiset haasteet– Tarkkuus– Nopeus– Muuttuvat olosuhteet
Taidon oppimisen vaiheet (Fitts & Posner 1967)
1. Kognitiivinen l. alkuvaihe
• Taito yritetään ymmärtää ja hahmottaa kokonaisuutena
2. Assosiaatio l. välivaihe
• Taitoa harjoitellaan kovasti, joka sitoo havaintotoiminnat
3. Automaatio l . lopullinen vaihe
• Taidosta on tullut kokonaisuus, jolloin havaintotoiminnot vapautuvat ympäristön seuraamiseen
Oppiminen etenee vaiheittain
• Kognitiivinen vaihe• Assosiatiivinen vaihe• Automaatiotaso
• ”en tiedä, että en osaa”• ”tiedän, että en osaa”• ”tiedän, että osaan”• ”en tiedä, että osaan”
Oppiminen rakentuu aikaisemmin opitulle
• Laaja liikevarasto tehostaa ja helpottaa oppimista
• Taidot muodostavan hierarkian, perustaidot ennen lajitaitoja
• Liikekehittely osa- ja/tai/vai kokonaismenetelmällä?
Taidon oppimisen alkuvaihe
• Yritys hahmottaa opeteltava tehtävä kokonaisuutena
• Liikkeiden säätely tietoista, ääneen puhuminen
• Tarkkaavaisuus myös epäoleellisissa kohteissa
Harjoitteluvaihe
• Käsitys taidosta on jo muodostunut
• Runsas harjoittelu• Havainnoinnin kohde
aikaisempaa oleellisissa kohteissa
• Nopeampi havainnointi• Saattaa kestää jopa
vuosikymmeniä
Taidon oppimisen vaiheet
Oppiminen/opettaminen harjoitteluvaiheessa:
• Harjoitteluun lisätään taitoelementtejä
Valmentajan pitää kuitenkin tiedostaa, mikä punaisena lankana taidossa!!!
• Harjoittelussa paljon toistoja
• Harjoittelu yksilöllistä ja eriytettyä
• Vaihtelua lisätään harjoittelussa
Automaatiovaihe
• Helppo, sujuva suoritus• Hidasta liikettä
pystytään korjaamaan liikkeen aikana
• Tiedostamaton suoritus• Taloudellinen suoritus• Taitavat ”näkevät
vähemmällä enemmän”
Taidon oppimisen vaiheet
Oppiminen/opettaminen automaatiovaiheessa:
• Ympäristön ja tehtävän muokkaamista
• Satunnais- ja muuttuvissa olosuhteissa harjoittelua
• Ideomotorinen harjoittelua
• Kehon sisäisen palautteen tarkka analysointia
• Osaharjoitteilla aiempaa suurempi rooli
• Automaatiovaihe ei pääty koskaan!!!
Hyvä vai huono malli?Hyvä vai huono malli?
• Oppimisen alkuvaiheessa Oppimisen alkuvaiheessa taitavan suorittajan taitavan suorittajan näyttämä malli antaa hyvän näyttämä malli antaa hyvän mielikuvan harjoiteltavasta mielikuvan harjoiteltavasta taidosta.taidosta.
• Oppimisen edetessä hyvän Oppimisen edetessä hyvän mallin seuraaminen johtaa mallin seuraaminen johtaa matkimiseen ja matkimiseen ja seurauksena saattaa olla ei-seurauksena saattaa olla ei-optimaalinen optimaalinen suoritustekniikka.suoritustekniikka.
Sami KalajaSami Kalaja
Observoimalla ja opettamalla oppiminen
• Muiden oppimisen seuraaminen on hyvä tapa oppia itse
• Parhaiten asian oppii opettamalla sen muille
• Automaattiset korjausreaktiot katsojan päässä
Ohjeet
• Mielikuvat aina kokonaisia!
• Eri aistikanavat• Viive ohjeiden
antamisen ja toiminnan alkamisen väliin
• Saatujen ohjeiden toistaminen ääneen
• Vastaukset vai kysymykset?
Palaute
• Tieto suorituksesta• Tieto lopputuloksesta• Liian runsas palaute
huonompi kuin täydellinen palautteen puute
• Liian aikainen palaute häiritsee oppimista
• Liian myöhään annetulla palautteella ei ole merkitystä
• Vastaukset vai kysymykset?
Palaute
• ”Enemmän ei ole parempi”
• Ohjeet ongelman ratkaisemiseksi
• Urheilijan aistimusten ja ajatusten jäsentymisen odotus
• Urheilijan oma arvio• Palaute vaikutettavissa
oleviin asioihin
Palautemalleja
• Harveneva palautetaajuus
• Yhteenvetopalaute• Kaistaleveyspalaute• Oppijan säätelemä
palaute• Oppijan oma arviointi
Taitojen oppimisen tiedostamattomuus
•Oppimisprosessi käynnistyy tiedostamattomissa aivojen
osissa
•”Pyrimme saavuttamaan onnistumisia ja toisaalta
välttämään epäonnistumisia” (Atkinson, 1964)
•Eksplisiittinen/implisiittinen oppiminen
•Piilo-opetussuunnitelma?
•Taitorefleksit
Keskushermoston toiminta
1. Motivaatio- ja toiminnan suuntaamisyksikkö (tunneaivot)
2. Havaintoyksikkö (aistit)
3. Toiminnan suunnitteluyksikkö (limbinen alue, aivokuori)
4. Tuotosprosessori (aivokuoren motorinen alue, pikkuaivot)
5. Toteutusyksikkö (hermolihasjärjestelmä)
Tiedostettu ja tiedostamaton oppiminen
• Luis Suarezin tarina jalkapallon MM-kisoissa 2006 ”herrat, nyt on aika tappaa lehmät…”
• Aakkosten luetteleminen ja puttaaminen
• Ikääntymiseen viittaavat sanat
• Jalkapallomaalivahdin sijoittuminen
Mielikuvat ovat vahvoja
• ”piparit ylähyllylt䔕 ”hypotenuusaa pitkin
lyönti”• ”vuorelle kiipeäminen”• ”housut jalkaan”• ”nuoli”• ”kanojen
kiinniottaminen”
Tarvitseeko aina verbalisoida?
• Tom Kite & Ben Crenshaw harjoittelivat lobbia bunkkerin takaa nopealle greenille
• Ohjeena oli kuvitella korkea puu keskelle bunkkeria ja lyödä puun yli
• Pelaajat kysyivät valmentajalta teknisiä ohjeita
• ”En tiedä, näytä uudestaan”• ”It’s what you just did!”
Erilaiset oppimiskulttuurit
”Tarkat lajit (voimistelu, Pilates, tanssi…)”
+tietoisuus tekniikasta korkealla tasolla
+systemaattinen eteneminen
-paralysis by analysis-vaihtelun puute-liikekehittely itsetarkoitus
Erilaiset oppimiskulttuurit
Kamppailulajit, palloilu, uinti…
+runsaasti tekemistä, learning by doing
+historian saatossa vakiintuneet tekniikat
-yksilöllisyyden puute-vaihtelu vähäistä
Erilaiset oppimiskulttuurit
”Elämyslajit (lumilautailu, skeittaus, parkour, bmx…)”
+vertaisvalmennus+pihapelikulttuuri-vertaisvalmentajan
kompetenssi-rajoittavien tekijöiden
kehittäminen
Erilaiset oppimiskulttuurit
”Älylajit (shakki, suunnistus)”
+ korkea ajattelun aste+ suoritusten tarkka
analysointi jälkikäteen- intuition hyödyntämättä
jättäminen
Tarkkaavaisuus
• Tarkkaavaisuus tarkoittaa ”tietoisuutta ja sen kohdentamista tiettyyn kohteeseen” (Nideffer &
Sagal, 2001)
• Kapea/laaja
• Sisäinen/ulkoinen kohde
-Kumpi kohde tehokkaampi oppimisessa?
• Valikoiva tarkkaavaisuus tarkoittaa, että ”yksilö valitsee ärsykkeitä keskushermoston tarkempaan käsittelyyn muiden samanaikaisten ärsykkeiden
kustannuksella”
• Tietoinen/tiedostamaton tarkkaavaisuus
Muisti
• Sensorinen/lyhytkestoinen/pitkäkestoinen muisti
• Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti rajoittavana tekijänä liikuntataitoa oppimisessa
• Positiiviset kokemukset painuvat helpommin pitkäkestoiseen muistiin
• Mielekkyys harjoittelua kohtaan oleellista
-Konkreettisuus & yhdistäminen aiemmin osattuun
• Avoimet ja suljetut taidot ja muisti?
• Liikkeen loppupiste ja muisti?
Rusinat pullasta, eri lajien oppimiskulttuurien parhaat puolet
• Paljon tekemistä• Houkutteleva ympäristö• Riittävä tietoisuus
ennen ja jälkeen suorituksen
• Itsenäiseen toimintaan kykenevä urheilija
• …
”Täydellinen valmennuskulttuuri”
• Urheilija keskiössä!!!
• Tilaa oppimiselle• Pitävä perusta – luova
huippusuoritus• Urheilijoilla vahva
teoriaosaaminen • Myös tiedostamattoman
oppimisen hyödyntäminen• Oppimiskykyiset ja –haluiset
urheilijat
Kiitokset mielenkiinnosta
Miten havaintotoimintoja voidaan huomioida taitojen opettamisessa?
• Tiedosta taidon havaintoon liittyvät vaatimukset: esim ydinasia, helpottaminen, vaikeuttaminen
• Oman taitotason mukaista harjoitusta eriyttäminen
• Konkreettisen ja virikkeellisen harjoitteluympäristön luomista
• Yhdessä tekemistä
• Apuvälineiden ja sovellettujen välineiden käyttöä havaintojen ohjaamisessa
• Varsinkin alkuvaiheessa kokonaisharjoittelua
• Pidemmällä oleville erityisiä interventioita
Havaintotoiminnat ja näkyvät liikkeet ovat ihmisen liikkumisessa käsi kädessä
• Havaintotoimintoja ja liikettä ei voida erottaa toisistaan, sillä ne perustuvat läheisiin ja
rinnakkaisiin aivomekanismeihin
• Liikuntataitojen harjoittelussa havainnointi on edellytys oppimiselle
• Eri aistikanavat mukana prosessissa
-näkö
-kinestesia
-kuulo
•Konkreettisia, virikkeellisiä ja vaihtelevia harjoitusympäristöjä luomalla
•Taitojen opettaminen harjoitteluympäristöjen muokkaamisen kautta
•Sisäistä motivaatiota tukevan ilmapiirin luominen: autonomia, pätevyys, yhteenkuuluvuus
•Oppijan motiivin sisällyttäminen harjoitteisiin•Instruktiot, demonstraatiot ja palautteet kehon ulkopuolelle
Miten valmentajana huomioit oppimisen tiedostamattomuuden???
Miten tiedollisia (ongelmanratkaisu) tekijöitä voidaan huomioida taitojen opettamisessa?
• Kokonaisharjoittelua
• Reaalitilanteiden mukaisia harjoitteita
• Tekniikoiden ja taktiikan yhdistämistä
• Tarkkaavaisuuden fokusointia ulkoisiin kohteisiin
• Videoiden käyttöä instruktioissa ja palautteissa
• Satunnais/muuttuvaa harjoittelua
• Ei ”valmista” palautetta, vaan kyselemistä
• Pidemmälle ehtineille vaikeutettuja instruktioita
• Kaiken kaikkiaan oppijan oman ajattelun stimulointia
Päätöksenteko oppimisprosessissa
Havainto ToimintaPäätöksenteko