Sulautuvan oppimisen periaatteet javerkko-opetuksen laatukorkeakoulussa
-
Upload
kirsiviitanen -
Category
Education
-
view
631 -
download
1
Transcript of Sulautuvan oppimisen periaatteet javerkko-opetuksen laatukorkeakoulussa
Sulautuvan oppimisen periaatteet korkeakoulussa
Kirsi ViitanenEduta Oy
Kirsti Lonka, HY, (2010)• ”Ongelmana on se, että vaikka meillä on uusia
laitteita ja vempaimia, ajatuksemme tiedosta ja oppimisesta sekä sosiaaliset käytäntömme eivät kehity samassa tahdissa.… Ajatellaan, että tietoa voidaan siirtää ihmisen mielestä toiseen…. Ajatellaan, että (TVT:n) tarkoituksena on siirtää tietoa uusiin oppimisympäristöihin, joista opiskelijat sitten ”imuroivat” ne mieleensä.”
Sulautuva oppiminen (Levonen, Joutsenvirta&Parikka 2009)
”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä koostuva oppimisympäristö, jonka tavoitteena on tarkoituksenmukaisesti integroida sekä opetuksen elementtejä ja prosesseja että TVT:n tarjoamia ympäristöjä ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja soveltuvissa tilanteissa.”
Lähiopetus
Verkko-opiskeluHarjoittelu
Sulautuva opetustarjoaa korkeakouluopiskelulle oivan lähestymistavan, kun se mahdollistaa
• aktiivisen työskentelyn opiskeltavan sisällön parissa
• monipuolisten yleisten työelämävalmiuksien kehittymisen
• opiskelijoiden vertaistyöskentelyn aktivoimisen
Sulautuva opetus (Levonen, Joutsenvirta&Parikka 2009)
• Integrointi:– Tiedon ja toiminnan muodot– Opetuksen metodit– Verkko- ja kasvokkainen
opetus– Koulutus ja harjoittelu– Sykroninen ja asykroninen
opetus– Yhdessä oppiminen ja
itseohjautuva opiskelu Opetuksen suunnittelun
yhteydessä on aina määriteltävä integroinnin tavoite ja aste
• Tutkimustuloksia – ainakin yhtä tehokkaita kuin
luokkaopetus– keskeyttämisprosentit alentuneet– tavoittaa syrjäytymässä olevia nuoria– lisää oppilaiden kiinnostusta myös
koulutyön ulkopuolella– antaa tietyt ajalliset puitteet – opiskelun kontrolloitavuus– tietoteknisten ja teknologisten
taitojen kehittäminen
(Cook 2005; Eastman ym. 2002; Godwin-Jones 2003; Joutsenvirta & Vehkalahti 2005; Hilz ym. 2004; Newlin ym. 2002; Oblender 2002)
Verkko-opetuksen laadun osa-alueet
Verkko-opetuksen laadun osa-alueet(Helakorpi 2005, Jäminki 2008, Viitanen 2015)
03.05.2023 7
Ennakkosuunnittelu ja koulutuksen linjakkuus
Monipuolinen verkkoympäristö
Oppijalähtöisyys ja mielekäs oppiminen
Selkeät ja visuaaliset materiaalit ja ohjeet
Työelämälähtöiset oppimistehtävät
Tarkoituksenmukaiset opetusmenetelmät
Opettajan kyky toteuttaa erilaisia toiminnallisia ja pedagogisia rooleja
Opettajan aktiivinen läsnäolo ja ohjaus oppimisprosessin aikana
Opiskelijan vastuullisuus ja itseohjautuvuus
Osaamistavoitteisiin perustuva jatkuva arviointi
Koulutusohjelman yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt
Opetuksen yhteisöllinen arviointi ja kehittäminen
Organisaation resurssit Toimivat tukipalvelut Pedagoginen johtaminen ja strateginen suunnittelu
Verkko-opetuksen sudenkuoppia• Välineiden ja sometyökalujen tarkoitukseton
ja epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka/löysä aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ja ohjausta ryhmäytymiselle sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute
• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat ja teknisenosaamisen puute• Liian kompleksinen oppimisympäristö• Kuormittavuus, motivaatio ja itsesäätelytaidot
Verkko-opetuksen laadun esteitä» opiskelijan opiskelutaitojen puute» opiskelijan työ- ja elämäntilanne» verkko-opetuksen pedagogiset ratkaisut ja arviointi» koulutusta tarjoavan organisaation hallinnolliset
ratkaisut
Opiskelijalähtöiset esteet:työsuunnitelma, odotukset, käytettävissä oleva aika, perheen ja työelämän vaatimukset ja rahoitus.
Organisaatiolähtöiset esteet: ohjaus- ja neuvontapalvelujen puute, palautteen puutteellisuus, opettajien ja tuutoreiden vaikea tavoittavuus, opettajien vähäinen verkkokurssiosaaminen, viestinnän työläys, hypertekstiympäristön kompleksisuus.
03.05.2023 9
Linjakas sulautuvan opetuksen suunnittelu
Koulutuksen linjakas toteutusOppimistavoitteet, sisällöt, menetelmät & arviointi tukevat toisiaan
ja vaikuttavat samansuuntaisesti oppimista tukienTavoitteena on se, että opiskelija • saavuttaa syvällisen ymmärryksen
opiskeltavasta aihealueesta – • pyrkii ymmärtämään asian, • yhdistämään aiempaa tietoa uuteen, • tarkastelemaan taustalla olevia
periaatteita, • yhdistelemään johtopäätöksiä ja • argumentoimaan
Opetuksen tavoitteet
Opetus-menetelmät
Opetuksen arviointi
DNA Business: Jakso 3: Tulevaisuuden oppiminen –
Tulevaisuuden ammattilaiset
https://www.youtube.com/watch?v=tJ4Q60fDV8c
Mitä osaaminen on? (Siikaniemi, Saikkonen ja Härkönen 2010)
• Tiedot, taidot ja asenteet ovat osaamisessa integroituina• Sosiaalisesti konstruoitua• Dynaamista ja kaiken aikaa muutoksen
kohteena• Kontekstisidonnaista
(tietyssä kulttuurissa, ammatissa, organisaatiossa, tehtävässä, roolissa ja tilanteessa tapahtuvaa)
• Tarpeellista tehtävien suorittamisessa, ongelmien ratkaisemisessa sekä ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kehittymisessä
Konstruktiivinen linjakkuus koulutuksen vaikuttavuuden varmistajana
1. Oppimistavoitteiden täsmällinen määrittely – kuvataan toiminnallisesti, ei sisältöluetteloina
2. Miten työssä oppiminen ja työelämälähtöisyys kytkeytyy koulutukseen?
3. Opetusmenetelmien valinta parhaan (yhteisöllisyys, osallistaminen) oppimistuloksen aikaansaamiseksi
4. Oppimisen arviointimenetelmien valinta ja täsmällisten arviointikriteerien (arviointimatriisit) määrittely
5. Koulutuksen kehittäminen kaikki em. seikat ottaen huomioon
Opiskelijakeskeinen oppiminen (Student Centered Learning (SCL), European Students’ Union)
“Opiskelijakeskeinen oppiminen edustaa seka kohteena olevan korkeakoulun ajattelutapaa etta kulttuuria. Se on oppimista koskeva lahestymistapa, joka tukeutuu konstruktiivisiin oppimisteorioihin. Sille ovat tunnusomaisia innovatiiviset opetusmetodit, joiden tavoitteena on edistaaopiskelijan oppimista vuorovaikutuksessa opettajien ja muiden oppijoiden kanssa. Se kohtelee opiskelijoita aktiivisina osallistu-jina omassa oppimisessaan, edistaen sellaisia siirrettavia taitoja, kuten ongelmanratkaisua, kriittista ajattelua ja reflektiivista ajattelua.” (SCL Toolkit, 5)
Opiskelijakeskeiselle oppimiselle ja opetukselle on tunnusomaista
• Joustavuus ja vapaus oppimisen rakenteissa ja ajankäytössä• Laadullisesti korkeatasoiset opettajat, jotka pyrkivät jakamaan
osaamistaan • Opettajilla on selkeä ymmärrys opiskelijoista• Korkeakoulun sisäinen matala hierarkia• Opettajien vastuu opiskelijoiden
voimaannuttamisessa • Jatkuva kehittymisen prosessi• Opettajien ja opiskelijoiden myönteinen asenne
oppimiskokemusten parantamista kohtaan (SCL Toolkit, 2)
Hyödyt opiskelijalle• Opiskelijoiden integroituminen osaksi akateemista
yhteisöä helpottuu• Motivaatio oppimiseen kasvaa samoin kuin opitun
tiedon säilyminen muistissa. Keskimääräinen opiskelija muistaa/oppii lukemastaan noin 10%, kun taas muita opettamalla mieleen jää 95% opitusta.
• Itsenäisyys ja vastuu oppimisesta lisääntyy. Opiskelija oppii samalla mm. ryhmätyöskentelyn, kommunikoinnin, ajanhallinnan ja priorisoinnin kannalta tärkeitä taitoja sekä kriittistä ajattelua.
• Joustavat ja monipuoliset opetuskäytännöt mahdollistavat opiskelijalle juuri sen tyyppisen opiskelun, joka hänelle parhaiten sopii.
Hyödyt opettajalle• Opettajan roolista tulee mielenkiintoisempi, kun
hän ei toimi enää pelkkänä tiedon jakajana, vaan oppimisen fasilitoijana.
• Opettaja saa helpotusta kasvavien opiskelijamäärien tuomiin haasteisiin, kuten yksilöiden tarpeisiin vastaamiseen.
• Omia työskentelyoloja on mahdollista parantaa ja kehittää sekä oppisisältöjä kuin opetusmenetelmiä.
• Opiskelijoiden lisääntynyt motivaatio ja sitoutuneisuus mahdollistaa mm. ajankohtaisten tutkimusongelmien esiin ottamisen.
• Opettajan rooli antaa mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sekä tiedoissa että taidoissa.
Muut hyödyt• Opetuksen laatu paranee.• Opettajan ammatin arvostus kasvaa. • Opettajat ja opiskelijat osallistuvat laajemmin korkeakouluyhteisön
kehittämiseen, mm. korkeakoulun hallinnossa olevan edustuksen kautta.
• Opintonsa keskeyttäneiden lukumäärä vähenee. • Oppilaitoksen houkuttelevuus opiskelijaksi hakevien keskuudessa
lisääntyy. • Oppilaitos voi arvioida ja kehittää opetustarjontaansa jatkuvasti. • Valmistuneet ovat analyyttisempia ja pystyvät ratkomaan eteen
tulevia ongelmia paremmin. • Elinikäisen oppimisen kulttuuri kehittyy.
Oppijakeskeisyys• Koulutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset
pohjatiedot, kiinnostukset ja tarpeet sekä erilaiset oppimistyylit. • Oppimisessa on keskeistä oppijan rooli ja oppimisprosessi,
valinnanvapaus ja vastuu omasta oppimisesta, osallistumisesta ja opintopolun suunnittelusta.
• Opiskelijan motivaatio syntyy yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta toisten opiskelijoiden ja opettajien kanssa.
• Opettajan rooli muuttuu tiedon siirtäjästä opiskelijan oppimista ohjaavaksi ja valintoja tukevaksi valmentajaksi.
• siinä korostetaan innovatiivista opetusta ja aktiivista oppimista ja huomio kiinnitetään oppimistuloksiin, oppimistulosten ja -prosessien läpinäkyvyyteen
• toteutuksessa tarvitaan joustavia opetussuunnitelmia ja opintopolkuja• keskeistä on vielä opiskelijapalautteen vaikutus opetussuunnitelmiin.
Oppijakeskeisyys verkko-opiskelussa
• korostuvat mm. oppijan aktiivinen toiminta oppimisprosessissa ja oppimisprosessien kytkeminen todellisen elämän tilanteisiin.
• koulutuksen on tuotettava sellaista ymmärrystä, jonka avulla opiskelija onnistuu ratkomaan todellisen elämän ongelmia.
• käytössä on työkaluja, jotka tukevat tiedon hankintaa, tiedon tuottamista, vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja tiedon hallintaa.
• tärkeää on oppimaan oppiminen ja ympäristö, joka tukee oppijoiden itsesäätelyä, metakognitiivisia taitoja ja yhteisöllisyyttä.
21
Autenttisen oppimisen elementit (Herrington & Oliver 2000)
1. Autenttinen konteksti, todellisen elämän ongelmat, työelämäyhteys - Authentic context
2. Autenttinen toiminta ja tehtävät - Authentic activities and tasks
3. Asiantuntijaosaamisen mallintaminen ja yhteys asiantuntijakulttuuriin - Expert performances
4. Monipuoliset ja moniammatilliset näkökulmat - Multiple roles and perspectives
5. Kollaboratiivinen tiedonrakentelu - Collaborative construction of knowledge
6. Reflektio – Reflection7. Artikulaatio, tietämyksen
sanoittaminen ja jakaminen, esiintyminen – Articulation
8. Ohjaus - Coaching and scaffolding
9. Autenttinen arviointi - Authentic assessment
Tutkiva oppiminen(Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2005, 296)
Tutkivan oppimisen malli voidaan ymmärtää sillaksi, jota pitkin oppimiskäytäntöjä voidaan muuntaa lähemmäksi tiedonluomiseen suuntautunutta innovatiivista yhteisöä.– työskentelevät ryhmissä
asiantuntijoiden tapaan– suorittavat todenmukaisia tehtäviä
ja ratkovat haastavia ongelmia,– hyödyntävät monipuolisesti erilaisia
tietolähteitä ja modernia teknologiaa sekä
– luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin lopputuloksena
• ilmiöiden ymmärtäminen• ongelmaperustainen
oppiminen• ennakkokäsitysten
tutkiminen• ideoiden työstäminen• yhteisöllinen
tiedonrakentaminen ja jaettu asiantuntijuus
Yhteisöllinen oppiminen(collaborative learning) (Järvinen & Häkkinen 2002)
Oppimismuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on – yhteinen tehtävä ja tavoite ja – jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen
rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.– pyrkiä yhdessä ymmärtämään ja selittämään ilmiöitä – rakentaa yhdessä uutta tietoa – kehittää opiskelijoiden kognitiivisia,
tiedonkäsittelyn taitoja – kehittää opiskelijoiden metakognitiivisia,
oppimaan oppimisen taitojaYhdessä ajattelemista, ei jokaisen itsenäisesti tekemän palasen liittämistä yhdeksi kokonaisuudeksi
25
Pedagoginen infrastruktuuri teknologian tukemissa yhteisöllisissä työtavoissa (Lakkala 2010)
Kognitiiviset elementit
Miten tuetaan taitojen kehittymistä ja itsenäistä hallintaa? Toimintatapojen mallintaminen, teknologia tarjoamat ajattelun työkalut ja tukirakenteet, toiminnan suunnitteluun, koordinointiin ja reflektointiin ohjaavat tehtävät.
Tiedolliset elementit
Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa? Tiedon käsittelyn ja -luomisen työtavat, tietolähteiden luonne ja merkitys, toimijoiden rooli tiedon jakamisen ja luomisen prosessissa.
Sosiaaliset elementit
Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan? Yhteistyötä edistävät tavoitteet, yhteistyön organisointi, prosessin ja tuotosten jakaminen, vastuut ja työnjaosta sopiminen, yhteisöllisen teknologian käyttötavat.
Tekniset elementit
Miten työkaluja ja teknologiaa käytetään? Teknologian ja teknisen tuen tarjoaminen, työkalujen tarkoituksenmukaisuus, teknologian käytön organisointi
Aktiivisuus
Konstruktivis-tisuus
Yhteistoimin-nallisuus
Tavoitteellisuus
Tilannesidon-naisuus
Itseohjautuvuus
Yksilöllisyys
Siirtovaikutus eli transfer
Mielekäs oppiminen näkyy:• tiedon konstruointina, ei kopiointina • interaktiivisuutena, ei passiivisena
vastaanottajana• artikulaationa, ei toistajana • yhteistoiminnallisuutena, ei
kilpailuna • reflektointina, ei ennakkoon valmiin
reseptin mukaan toimimisena.
27
Mitä ovat metataidot ja yleiset kompetenssit?
• Oppimisen taidot• Eettinen osaaminen• Työyhteisöosaaminen • Innovaatio-osaaminen• Kansainvälistymis-
osaaminen
• kykyä suunnitella ja ohjata omaa oppimisprosessiaan sekä arvioida sitä.
Opiskelija, jolla on hyvät metakognitiiviset taidot, on tietoinen käyttämistään oppimistyyleistään ja -strategioistaan. Hän osaa vastata kysymyksiin: Millainen olen oppijana? Miten opin?
.
Mitä on erilaisuus?Eri aistikanavien painotus oppimisessaErilainen oppimistyyliErilainen motivaatio (motivaatio-ongelmat)ErityislahjakkuudetOppimisvaikeudetOppijan erilaisuus ryhmän jäsenenäErilainen sosiaalinen viestintätyyliTemperamenttierot
Itseohjautuuvuden ominaisuudet (Anteenmäki-Pelkonen 1991)
Autonomisuus: oppijan pystyy itse laatimaan tavoitteensa ja etsimään keinot niiden saavutta-miseksi. Omatoiminen ja emotio-naalisesti riippumaton toisten hyväksynnästä
Yhteisöllisyys: yhteenkuuluvuuden tunne, solidaarisuus ja vasta-vuoroinen dialogi
Kriittinen tiedostaminen: osaa valita näkemyksiä tai arvoja toiminnan perustaksi. Kyseenalaistaminen, kriittinen analysointi ja oman toiminnan arviointi
Integroituminen todellisuuteen: tuntee realiteetit ja mukautuu niihin tietoisesti sekä suuntaa toimintansa valittuihin tavoitteisiin.
SSDL-MALLI(Gerald Grow: The Staged Self-Directed Learning Model)Oppija
Itseohjautuva
Sitoutunut
Kiinnostunut
Riippuva
Auktoriteetti Motivoija Avustaja Konsultti Delegoija
Ohjaaja
Miksi verkkoympäristöjä? (Lakkala 2006)
• Tarjoavat ryhmän jäsenille yhteisen työskentelytilan, jota rakentaa omien tavoitteiden mukaisesti.
• Jäsenillä mahdollisuus työskennellä omaan tahtiinsa sitoutumatta tiettyyn aikaan ja paikkaan.
• Työskentelyn strukturoinnin väline.• Prosessin tallentaja ja yhteinen muistikirja.• Työkalujen ja sosiaalisen yhteisön käyttä-
minen ajattelun tukena, tiedon lähteenä ja muistin laajennuksena.
• Ajatusten jakamisen ja kehittämisen väline jaettu asiantuntijuus ja yhteisöllinen tiedonrakentelu.
• Kulttuurisiin käytäntöihin osallistumisen väylä
32
Verkkokoulutuksen lähestymistapoja (Mayes, 2001)
1. Materiaali-pankkityyppisessä oppimisympäristössä tarjolla oleva oppimateriaali sisältää lähinnä asiasisältöistä aineistoa ja opetusohjelmisto toimii eräänlaisena jakelukanavanaOppimateriaalin sisällön suhde opiskelijoiden aikaisempaan osaamiseen ja tavoitteisiin.Oppimateriaalin kyky kuvata opittavaa sisältöä.
2. Tehtävä-orientoituneessaoppimisympäristössä on tarjolla tehtävänantoja sekä työkaluja, joilla opiskelija voi suorittaa oppimistehtäviä tai jotka tukevat opiskelijan toimintaa.Oppimistehtävien kyky ohjata oppija syvälliseen sisällön ymmärtämiseen.Oppimistehtävien kyky edistää oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
3. Vuorovaikutusta tukevassaoppimisympäristössä tuetaan kaikenlaista vuorovaikutusta ja hyödynnetään aikaisempien opiskelijoiden oppimiskokemuksia, joita on tuotettu vuorovaikutusta sisältävissä tehtävissä (esim. verkkokeskustelut), vuoropuhelussa opiskelijoiden välillä sekä opiskelijoiden ja opettajan välillä.Oppimisympäristön kyky ohjata ja rakentaa oppimista edistävää vuorovaikutusta ja tarjota oikeanlaista palautetta.Opiskelijan mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa oppimateriaalin, toisten opiskelijoiden ja opettajan kanssa.
1. Pedagogisen mallin valinta ja opintojakson suunnittelu; lähtökohtana osaamistavoitteet ja sisällöt sekä opiskelijoiden aikaisempi tietämys ja ryhmän koko sekä käytössä olevat resurssit
2. Oppimisympäristön valinta, suunnittelu ja rakentaminen
3. Työskentelyn tukeminen sekä palautteen organisoiminen ja arviointi
Työskentelyn päättäminen ja arviointi
Pönkä 2012
Suunnittelun lähtökohtia (Pönkä 2012)
• Välineiden ja some-työkalujen käytön tulee olla oppimisteoreettisesti perusteltuja ja osaamistavoitteiden saavuttamista tukevia
• Mielekäs toiminnan ja sisällön vaihtelevuus• Opiskelun vaiheistaminen, deadlinet• Lähi- ja verkko-opetuksen vuorottelu • Suunnitelma ja oppimisympäristön vastaavuus• Arvioinnin suunnitelmallisuus: lopputulos vs. prosessi,
yksilö-, ryhmä-, vertais- ja opettaja• Palautteen antaminen ja kerääminen
Käänteinen oppiminen ja verkko-opetuksen tähtimalli
Käänteinen opetus - Flipped Classroom(http://www.knewton.com/flipped-classroom)
Tai käänteinen luokkahuone, käännetty opetus, käännetty oppiminen, käännetty luento tai taitettu oppiminen• Sen keskeinen ajatus on se, että oppija tutustuu opiskeltavaan
asiaan ennakkoon kotitehtävänä
Itä-Suomen yliopisto:
Flipped classroom - mistä käänteisessä opetuksessa on kyse?
https://youtu.be/1qUByIJpDJU
Käänteinen opetus - Flipped Classroom
• Ennakkomateriaalien muoto voi vaihdella kuvista teksteihin tai videoista äänitiedostoihin
• Lähiopetuksessa opiskelijat syventävät yhteisöllisesti teema-aluetta monin eri menetelmin, – Esim. harjoituksin tai havainnollistamalla eri medioilla teemaan
liittyvää problematiikaa tai opettamalla toisia opiskelijoita tai hyödyntämällä väittelymenetelmää tai muita yhteistoiminnallisia harjoituksia uuden tiedon luomisessa ja dokumentoimisessa.
• Oppija perehtyy teoriaa tai uuteen asiaan kotona ja tulee sen jälkeen tunnille yhteen muiden kanssa KYSELEMÄÄN, TYÖSTÄMÄÄN aihetta lisää.
Käänteinen opetus - Flipped Classroom • Käänteisessä luokkahuoneessa tavanomaisia kotitehtävät
ratkaistaan yhdessä koulua, ja koulua voidaan pitää myös sen fyysisten tilojen ulkopuolella autenttisessa ympäristössä.
• Opettajalle se – tuo joustavuutta keskittyä ohjaamiseen sekä mahdollistaa
ottamaan huomioon paremmin ne oppijat, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea.
– kehittää myös pedagogisia taitoja ja oppimisen ohjaamista• Käänteisen opetuksen on todettu lisäävän oppijoiden keskinäistä
vuorovaikutusta, sitoutumista oppimisprosessiin sekä vähentävän tarpeettomia poissaoloja.
Käänteinen opetus - Flipped Classroom
Verkkoympäristöt ja mobiililaitteet mahdollistavat tiedon tuotannon ja sen yhteisöllisen dokumentoimisen eri medioilla, mukaanpääsyn ja osallisuuden, vuorovaikutuksen, reflektion sekä mitä monimuotoisemmat oppimista inspiroivat pedagogiset ratkaisut.
Verkko-oppimisympäristön edut• kurssin organisointi ja ilmoitukset • oppimateriaalin digitalisointi ja jakelu • opetuksen, tehtävien ja harjoitusten
parempi dokumentointi ja arviointi• henkilökohtaisten oppimisohjelmien
koostaminen ja tukeminen• palautteen, ohjauksen ja arvioinnin mahdollisuus ja
dokumentointi • kirjoitetussa muodossa tapahtuva kommunikointi ja
videoneuvottelut
Tavallinen opetus
Osaa-mis-
tavoit-teet
Opetus Opetus Opetus Opetus Opetus Opetus Arvioin-ti
Käänteinen opetus
Osaamis-tavoit-
teet
Itse-opiskelu Opetus Itse-
opiskelu Opetus Itse-opiskelu Arviointi
Käänteisen opetuksen lähtökohdat1. Oppimisen aktivointi
1. Oppimisen aktivoiminen ennen luokkatilannetta1. Virikkeet ja tehtävät aktivoivat aiempaa tietoa ja
osaamista. 2. Opiskelijan aiempi osaaminen ja uusi tieto linkittyvät
toisiinsa. 3. Opiskelija soveltaa, yhdistää tietoja ja arvioi
osaamistaan.
2. Oppimista tukevat virikkeet3. Yhteisöllinen oppiminen
Opiskelija valmistautuu opetukseen • Perehtymällä virikkeisiin
(videot, aineistot, sovellukset, tekstit).
• Tekemällä aktivoivia ja soveltavia tehtäviä.
• Tekemällä testejä ja/tai testaamalla muilla tavoin osaamistaan.
Oppimista tukevat virikkeet Monipuoliset virikkeet ennen luokkatilannetta aktivoivat opiskelijan oppimista
Perinteinen luento • Luennoijana alan asiantuntija.
• Asiantuntijan tieto ”siirtyy” opiskelijaan. • Luennon pituus on 1-2 tuntia, opiskelijan
vireystaso pysyy 15-20 minuuttia.
Luento käänteisessä oppimisessa
• Verkkoluento on virike osana oppimisprosessia. • Keskitytään olennaisiin piirteisiin, pyritään
aktivoimaan opiskelijoiden omaa ajattelua ja oppimista.
• Videoluennon pituus on 5-15 minuuttia. • Jakelu verkossa, esim. Youtuben kautta, jotta
opiskelija voi katsoa sen missä ja milloin haluaa ja voi palata siihen.
Monipuoliset virikkeet
Hyve johtajuus: Avaa tästä – koeteltuja neuvoja aloittavalle kouluttajalle http://www.hyvejohtajuus.fi/8997/avaa-tasta-koeteltuja-neuvoja-aloittavalle-kouluttajalle/
OAMK: Läpikäymisen pedagogiikka https://youtu.be/BSxZZthxpKo
Etsi, onko omalta alaltasi valmiita virikkeitä. Jos niitä ei ole, tee uusia yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa.
Yhteisöllinen oppiminen luokkatilanteessa Käänteisessä opetuksessa sovelletaan yhteisöllistä oppimista ja pienryhmätyöskentelyä suuressa ryhmässä
Ennen luokkatilannetta opiskelijat ratkaisevat tehtäviä yhteisöllisesti
Opettajan järjestämät ryhmät • Etäopiskelu. • Varttuneemmat opiskelijat. • Ryhmätyöskentely on osa kurssin suoritusta. • Opiskelijoiden omat spontaanit ryhmät. • Sosiaalisessa mediassa erilaisia ryhmiä, suuria ja pieniä, pysyviä ja vaihtuvia. • Opintopiirit, ad hoc –ryhmät.
Luokassa ratkotaan tehtäviä yhteisöllisesti
• Luokkatilanteet käytetään aktiiviseen opiskelijalähtöiseen oppimiseen pienryhmissä
• Opiskelijat jaetaan 6-10 opiskelijan ryhmiin. • Pienryhmille jaetaan tehtäviä, joiden avulla
opittua sovelletaan ja käsitteellistetään.• Ryhmät toimivat itseohjautuvasti, mutta niissä
voidaan käyttää erilaisia rooleja
Opettajan tehtävät luokassa
Opettaja ohjaa ja tukee tarvittaessa oppimista. Antaa opiskelijaryhmien esitellä tehtävän/tehtävien ratkaisuehdotuksia, perusteluja ja esittää kysymyksiä.
Opettajan tehtävänä on Tukea oppimista Edistää vuorovaikutusta Esittää hyviä kysymyksiä Vaatia hyviä perusteluja Käsitellä tapausta selkeästi Tehdä yhteenveto siitä, mitä on opittu
Pelillistäminen opetuksessa
Pelimäisten rakenteiden käyttämistä opetuksessa, erityisesti vertaisoppimista hyödyntäen, esim.• Vaihtoehtoiset etenemispolut Moodlessa ja niiden
seuraaminen• Pisteiden myöntäminen kurssiin liittyvien ja
sovittujen tehtävien suorittamisesta, tasot, haasteet ja pistetaulukko kurssin etenemiselle
• Pisteiden antaminen esim. tiedon lisäämisestä yhteiseen tietopankkiin
• Vertaisryhmien käyttö erilaisilla opintopoluilla
Jari Laru 2017: Millainen on nykyaikainen oppimisympäristö?
https://www.youtube.com/watch?v=7LPyHCnuYJE&sns=em (kesto 24 min)
Verkko-opetuksen tähtimalli
• Lähtökohtana on, että opintojakson oppimisympäristörakennetaan useista verkkopalveluista
• Kotisivuna voi toimia esim. Moodle ja sen kautta opiskelija kulkee muihin palveluihin.
Sähköiset oppimisympäristöt – Case Polamk
Laadukas verkko-oppimisympäristö• selkeä rakenne• helppokäyttöinen, käyttäjäystävällinen• tekninen toimintavarmuus• virheettömyys• monipuoliset mahdollisuudet tukea
oppimista, mm. työkaluja itsenäiseen ja yhteisölliseen työskentelyyn eri- ja samanaikaisesti sekä kommentointiin ja arviointiin
• miellyttävä ulkoasu(Heikkilä, Nevgi & Haarala-Muhonen 2005; Löfström ym. 2006; Suominen & Nurmela 2011, Vopla 2006)
(Silander & Orava 2009)
Askeleet kohti avointa oppimisympäristöä1. askel
oppijan mahdollisuus käyttää jokapäiväisessä toiminnassaan monipuolisia työtapoja ja opiskelumenetelmiä. Oppija voi toimia itsenäisesti ja aktiivisesti.
2. askel
yksilö nähdään vastuullisena toimijana, joka asettaa tavoitteita oppimiselle ja arvioi omaa toimintaansa.
3. askel
oppijalla on mahdol-lisuus yhteisölliseen, luovaan ja vuorovaikutuk-selliseen oppimis-prosessiin, jossa huolehditaan myös ohjauksesta. Oppijat luovat yhdessä uutta tietoa ja arvioivat oppimaansa ja saavat tukea tarvittaessa.
4. askeloppimisen näkeminen kokonaisvaltaisena prosessina, joka ei rajoitu mihinkään yksit-täiseen oppituntiin, aiheeseen tai fyysiseen tilaan. Oppimisen on tarkoitus olla prosessi, jossa eri näkökulmat, menetelmät ja aihepiirit integroituvat toisiinsa syventäen osaamisen kehittymistä.
Oman opintojakson käsikirjoitus
Osaamis-tavoitteet
Sisällöt/Asiako-konai-suudet
Opiskelijan työskentely
Opettajan työskentely
Vaadittavat suoritukset
Oppimis-ympäristö
Arviointi-kriteerit
Arvioitsijat: kouluttaja, opiskelija itse vai vertainen